ISBN 978-952-9637-68-3 tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. Hinta: 32,00 euroa (sis. alv. 10 %) + toimituskulut. Marita Koskinen, Elina Lähdeaho, Veikko Kuurne ja Pentti Pernu ym. Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas Allasja märkätilojen siivousja hygieniaopas on perusteellinen opas allasja märkätilojen siivouksen suunnitteluun ja toteutukseen, hygieniatason ylläpitämiseen ja seurantaan sekä omalvontaan. 044 750 0877 Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. Kirjasta löytyy keskeinen ja ajantasainen tieto, jonka avulla varmistuvat terveelliset ja turvalliset liikuntaja hyvinvointipalvelut allasympäristöissä
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. 3
Kaiken kaikkiaan sarjarikkoontuminen ulottui siis kahdeksaan putkeen. 044 750 0877 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura puh. Talousveden laatu oli toimistollammekin usein puheenaiheena, sillä vettä johdettiin vikatilanteen alettua verkostoon varavesilaitokselta, ja vesi maistui pahalle. vsk. Syyksi epäillään vilkasta ja raskasta liikennettä. Tämä rikkoontuminen aiheutti kuitenkin merkittävää paineenvaihtelua muualla vesijohtoverkostossa, ja heikompia, saneerausta odottavia putkia rikkoontui eri puolilla kaupunkia yhteensä seitsemän. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Ensimmäisenä rikkoontui Karjarannan runkovesijohto, 40 vuotta vanha betoniputki, joka ei vielä ollut edes käyttöikänsä lopussa tai saneerauslistalla. 040 745 1491 KUSTANTAJAN HINNAT 2024 (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 74 €, vuositilaus 79 € Irtonumero 12 € Näköislehti: Kuluttaja-asiakkaat 70 € Yritykset ja organisaatiot 140 € Painettu lehti + näköislehti (kombo): Kestotilaus 160 €, vuositilaus 165 € Opiskelijatilaus -50 % norm. Veden paha maku ja ajoittainen matala paine verkostossa jäivät porilaisten ainoiksi kokemuksiksi putkirikoista lukuun ottamatta heitä, jotka ehtivät nähdä myös katujen tulvivan. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Viime syksynä Porissa oli putkirikkosuma. Varautumisella ja harjoittelulla oli osansa siinä, että sarjarikkoontumisesta selvittiin näinkin vähin harmein. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI puh. Ja täytyy sanoa, että hyvää talousvettä osasi taas arvostaa, kun kaikki oli kunnossa. Miksi ensimmäinen putki rikkoontui. Vedenjakelua ei kuitenkaan katkaistu missään vaiheessa eikä käyttörajoituksia tullut. Huonon onnen putkirikkosumassa oli myös hyvää tuuria mukana – samana päivänä, kun tilanne alkoi, oli Lukkarinsannan varavesilaitoksella aloitettu vuosittainen koekäyttö, mikä mahdollisti talousveden johtamisen nopeasti verkostoon. Suomalainen hanavesi on ihan parasta! Kaarina Kärnä Kahdeksan putkirikon ketju. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress® -lehtipalvelu ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Maria Turppa, puh
Kahdeksan putkirikon ketju Kaarina Kärnä .................................................................................. 4 Uudistettu yhdyskuntajätevesidirektiivi Ari Kangas ......................................................................................... ....................................................................30 Suomen meriympäristön tila 2024 Pekka Paavilainen ........................................................................36 KIPSI-hankkeessa pienennetään peltoviljelyn ravinnehuuhtoumaa ja suojellaan vesistöjä Minna Kolari ...................................................................................42 Kosteikkoviljelyä ympäristön hyväksi Henri Honkanen ja Sanna Saarnio ...........................................50 Raakun suojelu on yhteistyötä Katja Vainionpää ja Heidi Kunttu ..............................................56 Kirjaesittely: Jussi S. vsk. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. Kallioidemme salaisuuksia .................................................................................62. Rossi ja Minna Mäki-Asiala ..............26 Muutosehdotuksia vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetukseen Jukka Mehtonen ym. 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 55. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. vsk 4 • 2024 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 5/2024 ilmestyy 16.9. Lehden teemana on rakennusterveys. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. .........................................................................18 Huleja lumivesien yhdistetty hallinta kaupunkiympäristössä – uusi hanke on käynnistynyt Oulussa Heini Postila, Pekka M. Heinonen ja Elina Lehtonen, Suomen muinaiset tulivuoret. 6 Talousvesisäännösten soveltamisohje Jaana Kilponen .............................................................................12 Pohjavesien suojelu puhuttaa Jaana Sorvari ym
Kokonaisvaltaiset yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmat Uutena asiana edellytetään viemäriylivuotojen ja hulevesikuormituksen vähentämiseksi kokonaisvaltaisia yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmia isoissa taajamissa vuoden 2033 loppuun mennessä ja riskinarvioinnin perusteella keskisuurissa taajamissa vuoden 2039 loppuun mennessä. Lisäksi direktiivissä vahvistetaan sanitaation saatavuutta kaikille, yhdyskuntajäteveden käsittelystä vastaavan toimialan läpinäkyvyyttä, säännöllistä kansanterveysmuuttujien seurantaa ja aiheuttamisperiaatteen täytäntöönpanoa.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. 6 Viemäröinti ja liittämisvelvollisuus sekä kiinteistökohtaiset järjestelmät Suomen kannalta nämä artiklat eivät muuta tilannetta, koska viemäröintija liittämisvelvoitteet on jo kirjoitettu vesihuoltolakiin ja kiinteistökohtaisten järjestelmien osalta on myös ympäristölainsäädäntö asianmukaista. Vanhan direktiivin tarkoituksena oli suojella ympäristöä jätevesien johtamisesta aiheutuvilta haitoilta, mutta nyt direktiivin kohteiksi on jätevesien käsittelyn oheen lisätty terveyden suojelu, asteittainen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen kestävälle tasolle, jätevesien keräämisen ja käsittelyn energiataseen parantaminen ja kiertotalouteen siirtymisen edistäminen. Riskinarviointiin on tulossa ohjeistus komissiolta. Ari Kangas, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Uudistettu yhdyskuntajätevesidirektiivi Vuodelta 1991 olevan vanhan yhdyskuntajätevesidirektiivin uudelleenkirjoitettu teksti on saanut hyväksyntänsä EU:n parlamentissa ja neuvostossa. vsk
Suomessa useissa jätevedenpuhdistamoiden nykyisissä luvissa käytössä oleva lämpötilapoikkeaminen otetaan edelleen huomioon niin, että jäteveden lämpötilan ollessa alle 12 astetta tarkkailutuloksia ei oteta mukaan vuosikeskiarvon laskentaan. Direktiivi tosin edellyttää lisäksi, että säädöksiä ja/tai erityislupia on tarkasteltava uudelleen vähintään joka kymmenes vuosi. Biologinen käsittely Yhdyskuntajätevesien biologisen käsittelyn vaatimukset eivät tiukkene. 7 Ei-sitovana tavoitteena on, että ylivuodot olisivat pieni prosenttiosuus (enintään 2 %) jätevesien vuotuisesta päästöstä isoissa taajamissa vuoden 2039 loppuun mennessä ja keskisuurissa taajamissa vuoden 2045 loppuun mennessä. Sen myötä vähintään 10 000 avl:n taajamien jätevesistä on poistettava joko typpeä tai fosforia tai kumpaakin porrastetusti vuoden 2045 loppuun mennessä niin, että vuosikeskiarvoina saavutetaan raja-arvot: fosfori 0,7 mg/l tai 87,5 %:n reduktio ja/tai typpi 10 mg/l tai 80 %:n reduktio. Ravinteiden poisto Ravinteiden poiston vaatimukset sen sijaan tiukentuvat, mikä on omiaan tuomaan erityisesti typen poiston osalta Suomessakin investointitarpeita ja kustannuspaineita. vsk. Suomen kannalta fosforin tiukentuneet raja-arvot eivät vaikuta, koska kansallisissa ympäristöluvissa raja-arvot ovat jo vähintään yhtä tiukat. Hallintasuunnitelmissa on esitettävä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi ja näitä suunnitelmia tarkistetaan vesipolitiikan puitedirektiivin aikataulun mukaisesti vähintään kuuden vuoden välein. Jäteveden käsittelyn vaatimukset Direktiivin edellyttämä sääntely toteutuu Suomessa jätevesien käsittelyn ympäristöluvanvaraisuudella. Kiintoaineen raja-arvovaatimuksesta tulee valinnainen ja hapenkulutuksen mittaaminen voidaan tehdä useilla vaihtoehtoisilla tavoilla. Sekä fosforin että typen poiston soveltaminen kaikissa yli 150 000 avl:n laitoksissa tapahtuu niin, että vuosikeskiarvot fosfori 0,5 mg/l tai 90 %:n reduktio ja typpi 8 mg/l tai 80 %:n reduktio on saavutettava vaiheittain vuoden 2039 loppuun mennessä. Suomen kannalta tilanne ei muutu. Lisätavoitteena on makromuovipäästöjen jatkuva vähentäminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Vähintään 10 000 avl:n taajamien jätevesistä on toteutettava ravinteiden poisto rehevöitymiselle alttiilla alueilla. Asukasvastineluvulla (avl) tarkoitetaan yhden ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaa keskimääräistä jätevesikuormitusta vuorokaudessa.. Siirtymäajan päätyttyä kohdistuu investointitarpeita ja kustannuspaineita sekä yli 150 000 avl:n laitoksille asetetun typenpoiston kategorisen vaatimuksen vuoksi että vähintään 10 000 avl:n taajamien rehevöitymiselle typpiherkän vesistön valumaalueella sijaitsemisen vuoksi. Typenpoiston osalta menettely on muuten vastaava kuin nykyisessä yhdyskuntajätevesiasetuksessa, mutta typen osalta rehevöitymiselle herkäksi alueeksi on direktiivissä määritelty myös valuma-alue, jossa luonnollista pidättymistä ei voisi ottaa huomioon kuin 20 vuoden siirtymän ajan. Fosforille ja/tai typelle herkistä alueista on laadittava ja julkaistava luettelo, jota päivitetään vesipuitedirektiivin vesienhoitosuunnitelmien aikataulussa
Kustannuskattavuutta täydennetään kansallisesti päätettävissä olevalla rahoituksella. Vaatimus tulee voimaan portaittain vuoden 2045 loppuun mennessä. Komissio seuraa ja arvioi tämän säännöksen mahdollisia vaikutuksia lääkkeiden saatavuuteen ja kohtuuhintaisuuteen. vsk. Kaikkien yli 150 000 avl:n laitosten ja riskinarvioinnin perusteella yli 10 000 avl:n taajamien jätevesien osalta edellytetään lisäkäsittelyä, jolla poistetaan laaja kirjo mikroepäpuhtauksia. Riskinarvioinnissa tarkastellaan purkuvesistöjä, joissa yhdyskuntajätevesien mikroepäpuhtauksien pitoisuudet tai kertymä voivat aiheuttaa ympäristötai terveysriskin. Mikroepäpuhtauksien poisto Uutena vaatimuksena direktiivi edellyttää mikroepäpuhtauksien poistoa. Tällaisen tarkastelun vaatimusten saavuttaminen on Suomessa ihan mahdollisuuksien rajoissa, koska suurimmat laitokset tekevät jo erinomaista typenpoistotulosta. Mikroepäpuhtaudet on direktiivissä määritelty aineiksi – niiden hajoamistuotteet mukaan lukien – joita esiintyy yleisesti vesiympäristössä, yhdyskuntajätevedessä ja/tai lietteessä ja joita voidaan pitää pieninäkin pitoisuuksina vaarallisina ihmisten terveydelle tai ympäristölle. ”. Tuottaja voidaan vapauttaa laajennetusta tuottajavastuusta, jos tämä voi osoittaa, että sen unionin markkinoille saattamien tuotteiden sisältämän aineen määrä on alle yksi tonni vuodessa tai aine on jätevesissä nopeasti biohajoavaa eikä siitä aiheudu tuotteiden elinkaaren lopussa mikroepäpuhtaukMikroepäpuhtauksien poistosta aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseksi otetaan käyttöön laajennettu tuottajavastuu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kattamaan vähintään 80 % mikroepäpuhtauksien poiston ja tarkkailun kustannuksista. Tuottajavastuu Mikroepäpuhtauksien poistosta aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseksi otetaan käyttöön laajennettu tuottajavastuu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kattamaan vähintään 80 % mikroepäpuhtauksien poiston ja tarkkailun kustannuksista. Mikroepäpuhtauksille ei asetettaisi ainekohtaisia päästöraja-arvoja vaan muutamalle indikaattoriaineelle annettuun poistovaatimukseen pääsemisen katsottaisiin osoittavan, että kaikki mikroepäpuhtaudet poistuvat riittävästi. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Koska komission tutkimuslaitoksen mukaan lääkeja kosmetiikkavalmisteet ovat pääasiallisia jätevesien haitallisten mikroepäpuhtauksien lähteitä, tuottajavastuujärjestelmä kohdistuu niiden tuottajiin eli valmistajiin, maahantuojiin tai jakelijoihin. 8 On myös mahdollista täyttää direktiivin vaatimukset tarkastelemalla koko jäsenvaltion ravinnereduktiota, jolloin direktiivin vaatimukset eivät kohdistuisi yksittäisiin laitoksiin. Yksittäisille laitoksille jäisi kuitenkin kansallisen ympäristölupamenettelyn mukaiset ravinteidenpoistovaatimukset. Tuottajat perustavat tuottajavastuujärjestön ja kunkin tuottajan maksuosuus määräytyy tuotteiden sisältämiä aineiden määrien ja niiden vaarallisuuden mukaan. Indikaattoriaineiden poistuman on oltava vähintään 80 %
On huomattava, että lisääntyvä näytemäärä koskee direktiivin mukaista tarkkailua, jossa määritetään direktiivissä esitettyjä muuttujia. PFAS-yhdisteitä ja mikromuoveja on tarkkailtava tulevasta ja lähtevästä jätevedestä sekä lietteestä, mikäli se nähdään tarkoituksenmukaiseksi. Myös käytetyn, tuotetun ja ostetun energian määrä on mitattava. Tuottajavastuujärjestelmän käyttöönotto kannustaa siten vähemmän haitallisten tuotteiden saattamiseen markkinoille. Kasvusta aiheutuvien päästöjen mahdollisia vaikutuksia vesimuodostumiin ei olisi katsottava vesipuitedirektiivin mukaisten velvoitteiden rikkomiseksi, jos puhdistamolla on direktiivin mukainen lupa, jätevedenpuhdistusta ei voida teknisten mahdollisuuksien puitteissa tai kohtuuttomien kustannusten vuoksi saavuttaa muilla keinoin vaihtoiset purkupaikat huomioon ottaen ja lieventäviä toimenpiteitä toteutetaan jo kyseisessä vesimuodostumassa. Muut kuin puhdistusvaatimuksiin liittyvät päästöjen tarkkailut Kasvihuonekaasupäästöjä CO 2 , N 2 O ja CH 4 tarkkaillaan yli 10 000 avl:n laitoksilla joko mittauksilla, laskennallisesti tai mallintamalla. Toiminnan tarkkailu ja seuranta Direktiivin vaatimustenmukaisuuden todentamiseksi tehtävä tarkkailu laajenee. 9 sia jätevesiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Näytteenotto edellä mainittuihin seurantoihin on yli 150 000 avl:n taajamissa kaksi kertaa vuodessa enintään 6 kk:n välein ja 10 000 – 150 000 avl:n taajamissa kerran kahdessa vuodessa. vsk. Kansanterveysparametrien seuranta Covid-pandemian aikaan julkisuutta saanut kansanterveysparametrien tarkkailu määritellään nyt pysyväksi järjestelmäksi, joka otetaan tarvittaessa käyttöön. Jos haitallisten aineiden määritystulokset jäävät alle ympäristön. Niissä on myös tarkkailtava vesidirektiivien mukaisia haitallisia aineita tulevasta ja lähtevästä jätevedestä paitsi, jos voidaan osoittaa, ettei niitä ole. Erityisesti pienten puhdistamojen näytemäärien vähimmäisvaatimukset ovat merkittävästi nykyistä suuremmat. Weser-tuomion mukainen vesipuitedirektiivin soveltaminen tekisi mahdottomaksi yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen laajentamisen. Seurannan paikat, tiheys ja parametrit määritellään kansallisesti terveysviranomaisten ja jätevesiviranomaisten yhteistyönä ja tarkkailtavat muuttujat voivat olla myös muita relevantteja parametreja. Tilatavoitteista poikkeaminen Direktiivissä on lisäksi kohta, joka mahdollistaa yhdyskuntajätevesien käsittelyn mukauttamisen väestönkehitykseen ja siihen liittyvään talousjätevesikuormituksen kasvuun, jotta direktiivin vaatimukset täyttyvät. Isoilla laitoksilla on seurantaan otettava lisäksi mikrobilääkeresistenssi AMR, sen jälkeen, kun komissio on yhdenmukaistanut menetelmän AMRmääritykseen ja näytteenottoon sekä määritellyt näytteenoton vähimmäistiheyden. Koska laitoksilla on lisäksi kansallisen ympäristöluvan määräyksiin perustuva tarkkailuohjelma ja vielä pääsääntöisesti omia käyttötarkkailuohjelmia, on oma haasteensa harmonisoida nyt uusiksi menevät tarkkailuohjelmat tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Yli 10 000 avl:n taajamissa tarkkaillaan hulevesistä ja viemäriylivuodoista syntyvien perusparametrien, haitallisten aineiden ja mikromuovien päästöjä laskennallisesti tai mallintamalla. Näytteitä otetaan niin, että seurantapaikat muodostavat edustavan jakauman maan väestöstä. Kohta on lisätty, koska muuten EU-tuomioistuimen ns
Raportointi Kun vanhan direktiivin mukaan tiedot on raportoitu komissiolle kahden vuoden välein, muuttuu raportointi nyt käyttämään tietoalustoja, jonne raportoitavat tiedot täydennetään vähintään vuosittain. 10 laatunormien kolmena perättäisen vuotena, voidaan näytteenottotiheys puolittaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Kansalliset tarkkailujen ja seurantojen tietokannat säilyvät ja niistä vain luodaan tiedonsiirto tietoalustaan, johon komissiolla ja EEA:lla on pääsy. vsk. ” Kuva: Pixabay.. Kaikelle, mitä direktiivissä on edellytetty mitattavaksi, määritettäväksi, tarkkailtavaksi tai seurattavaksi, on tietoalustassa oltava paikka, johon tieto syötetään. Kuitenkin käytetystä energiasta voidaan 35 % hankkia ulkopuolisista ei-fossiilista lähteistä. Kun laitoksilla saattaa olla myös valtioneuvoston asetukseen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) perustuvaa tarkkailua, on se syytä yhdenmukaistaa tämän tarkkailun kanssa. Liete Jätevesidirektiivin mukaan jäsenvaltioiden on kannustettava arvokkaiden resurssien Toimialan hallinnoinnin parantamiseksi jätevesitoimijoita edellytetään tekemään seurantatuloksista läpinäkyviä avaintunnuslukuja ja asettamaan ne avoimesti saataville. Käyttöön otetaan energianeutraalisuustavoite, jossa neljän vuoden välein tehtävien energiakatselmusten perusteella yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden on itse tuotettava käyttämänsä energia omista jätevedenpuhdistukseen liittyvistä uusiutuvista energialähteistä erityisesti tunnistamalla ja hyödyntämällä biokaasun tuotantomahdollisuuksia tai hukkalämmön talteenotolla ja käytöllä. Yleisön on saatava riittävät ja ajantasaiset tiedot asuinalueensa yhdyskuntajätevesien viemäröinnistä ja käsittelystä. Kansallisesti tarkasteltuna kaikkien yli 10 000 avl:n laitosten omistajien tai toiminnanharjoittajien puhdistamolla tai puhdistamon ulkopuolella tuottaman tai niiden puolesta tuotetun, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vuotuisen kokonaismäärän on, riippumatta siitä, käyttävätkö yhdyskuntajätevedenpuhdistamon omistajat tai toiminnanharjoittajat tämän energian puhdistamolla vai puhdistamon ulkopuolella, oltava niiden kuluttamasta energiasta porrastetusti 100 % vuoden 2045 loppuun mennessä. Energiatehokkuus Kun yhdyskuntajätevesien käsittelysektorin osuus koko EU:n sähkönkulutuksesta on noin 0,8 %, on sillä merkittävä rooli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja EU:n ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa. Kasvihuonekaasujen, PFAS-yhdisteiden ja mikromuovien metodiikan ja menettelyt antaa komissio täytäntöönpanoasetuksilla ja puhdistamolietteen tarkkailu tapahtuu puhdistamolietedirektiivin mukaan
Täytäntöönpano EU-vaalien vuoksi direktiivin virallinen voimaantulo siirtyy syksyyn 2024, koska uuden parlamentin on vielä muodollisesti hyväksyttävä se. Verkostoon liittyjät voivat saada tiedot pyytämättä laskun tai älysovellusten kautta. Yleisön on saatava riittävät ja ajantasaiset tiedot asuinalueensa yhdyskuntajätevesien viemäröinnistä ja käsittelystä. Tiedottaminen yleisölle Toimialan hallinnoinnin parantamiseksi jätevesitoimijoita edellytetään tekemään seurantatuloksista läpinäkyviä avaintunnuslukuja ja asettamaan ne avoimesti saataville. Liittyjälle toimitettavissa perustiedoissa esitetään yhdyskuntajätevesien keruun ja käsittelyn vaatimustenmukaisuus ja vertailu raja-arvoihin, kyseiseltä liittyjältä vuosittain kerätyn ja käsitellyn jätevesimäärän aikasarja sekä jätevesimaksu, ja keskimääräinen kotitalouskohtainen jätevesimäärä taajamassa. Suomessa ei ole ollut kattavasti tällaista lupamenettelyä (esim. Teollisuusja laitosjäteveden viemäriin johtamisen luvanvaraisuus Teollisuusja laitosperäisistä jätevesistä yhdyskuntajätevesien viemäreihin ja puhdistamoille tulevia päästöjä on säänneltävä ennalta annetuin säädöksin ja/tai erityisluvin. Ennen luvan myöntämistä viranomaisen on kuultava vesihuoltolaitosta, ja kuuleminen koskee pyynnöstä myös toisella viemäröintialueella tapahtuvia päästöjä. energianeutraaliuteen ja tuottajavastuuseen liittyvää sääntelyä. Mukana on oltava linkki internet-tietoihin, joissa esitetään kattavat tiedot laitoksen toiminnasta ja taloudesta. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksillä viimeistään kolmen vuoden päästä direktiivin voimaantulosta minimivaatimukset lietteen ja jäteveden fosforin uudelleenkäytölle ja kierrätykselle ottaen huomioon talteenottoon käytettävissä olevat teknologiat, resurssit ja taloudellisen kannattavuuden. vsk. Tämän jälkeen on kaksi ja puoli vuotta aikaa panna direktiivi täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä. Varsin mittava työrupeama on edessä ja siinä käsitellään myös aivan uudenlaista, mm. Lähtökohtaisesti tiedot voidaan antaa internetissä ja perustellusta pyynnöstä myös muulla tavoin. Ennakkoon annettuja säädöksiä/lupia on tarkistettava vähintään 10 vuoden välein. Sanitaation saatavuus Sanitaation saatavuutta on parannettava niin, että sanitaatiopalvelujen saatavuus varmistetaan kaikille. Erityisluvissa on tunnistettava, vähennettävä ja ehkäistävä päästöjä. Tartutaan toimeen.. Ennakkosääntely tai viranomaislupa yhdenmukaistaa vallitsevia käytäntöjä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. 11 talteenottoon lietteestä ja lietteen käsittelyn hallinnoinnissa on sovellettava jätehierarkiaa. ympäristölupa-, rekisteröintitai ilmoitusmenettely) viemäriin johdettaville teollisuusja laitosvesille ja käytäntönä on ollut solmia tarvittaessa kahdenvälisiä teollisuusjätevesisopimuksia. Lisäksi on kannustettava tarjoamaan ravintoloissa, kaupoissa ja muissa yleisölle avoimissa yksityistiloissa kaikille tarkoitettuja sanitaatiotiloja maksutta tai alhaista palvelumaksua vastaan. Yli 10 000 avl:n taajamissa jäsenvaltion on kannustettava perustamaan julkisiin tiloihin riittävä määrä vapaasti käytettävissä olevia saniteettitiloja, ja yli 5 000 avl:n taajamissa kannustettava toimivaltaisia viranomaisia tarjoamaan riittävästi ilmaisia sanitaatiotiloja julkisissa rakennuksissa
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Soveltamisohjeessa käsitellään terveydensuojelulain (763/1994), talousvesiasetuksen (1352/2015), terveydensuojeluasetuksen (1280/1994) ja valtioneuvoston talousveden tuotantoketjun riskienhallinnasta ja omavalvonnasta antaman asetuksen (7/2023) säännöskohtaista soveltamista ja enimmäisarvojen perusteita. 12 Jaana Kilponen, MMT, ylitarkastaja Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto, Valvira Talousvesisäännösten soveltamisohje Valvira on julkaissut verkkosivuillaan sidosryhmien kanssa yhteistyössä laaditun Talousvesisäännösten soveltamisohjeen. Siihen on koottu yhdenmukaisen valtakunnallisen valvonnan kannalta tarpeellisia ohjeita. Soveltamisohjeessa käsitellyt säädökset tulivat voimaan 12.1.2023 ja uudistustarve johtui uudistuneen juomavesidirektiivin kansallisesta toimeenpanosta.
13 T alousvesiasetuksen soveltamisohjeessa on kaksi osaa (Taulukko 1). Kunnan terveydensuojeluviranomaisen ja toiminnanharjoittajien tehtävät on esitetty liitteiden 1 ja 2 taulukoissa, joissa on kerrottu myös säännökset, missä kyseisistä tehtävistä on säädetty. Se on samanlainen Excel-dokumentti kuin aiemminkin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Talousvesisäännösten soveltamisohje ja sen liitteet Osa I – Säännöskohtainen soveltaminen Osa II – Muuttujien enimmäisarvojen perusteet Liite 1 Kunnan terveydensuojeluviranomaisen velvoitteet Liite 2 Toiminnanharjoittajan velvoitteet Liite 3 Valvontatutkimusohjelmamalli Liite 4 Näytteenotto talousvedestä Liite 5 Torjunta-aineet Liite 6 Vesienhoidon muuttujat Liite 7 Häiriötilanteen yhteenvetolomake. Lisäksi soveltamisohjeessa on 7 liitettä (Taulukko 1). Talousvettä toimittava laitos voi hyödyntää näytteenottosuunnitelmamallipohjaa antaessaan ehdotuksen näytteenottosuunnitelmasta ja perusteista näytteenottotiheyden muuttamiselle asetuksen mukaisesta tiheydestä. Valvontatutkimusohjelmamalli löytyy liitteestä 3. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on täytettävä Vati-järjestelmässä oleva lomake talousveden laatua uhanneen häiriötilanteen jälkeen. Kuparin, nikkelin ja lyijyn näyte pitää edelleenkin ottaa juoksuttamattomasta vedestä, kun taas muut näytteet tutkitaan juoksutetusta vedestä otetusta näytteestä. Liitteet 5 ja 6 ovat avuksi erityisesti riskienhallintaja omavalvontasuunnitelmaa päivitettäessä. Talousvesinäytteen ottamista on kuvattu Liitteessä 4. Liitteen 7 Taulukko 1. Soveltamisohjeen liitteenä 7 on kopio Häiriötilanteen yhteenvetolomakkeesta, jollainen on viranomaisten käytössä olevassa Vati-tietojärjestelmässä. Osassa I käsitellään talousvesisäännösten (terveydensuojelulain luvun 5, talousvesiasetuksen, terveydensuojeluasetuksen luvun 3 ja valtioneuvoston talousveden tuotantoketjun riskienhallinnasta ja omavalvonnasta antaman asetuksen) soveltamista. vsk. Liite 3 jakautuukin kolmeen osaan, sillä kolmantena liitteen 3 osana on Näytteenottosuunnitelmamallipohja. Liitteessä 5 on esitetty Suomessa myyntitilastojen perusteella käytössä olevia ja olleita kasvinsuojeluaineita ja liitteessä 6 vesienhoidon muuttujia, joista voidaan valita muuttujia laitoksen riskiperusteiseen raakavesiseurantaan, jota laitos tekee omavalvonnassaan. Valvontatutkimusohjelmamallia muutettiin siten, että laatimisohjeet erotettiin mallipohjasta omaksi osakseen. Osa talousvesiasetuksen liitteessä I säädetyistä talousveden säännöllisen valvonnan muuttujista voidaan tutkia vaatimusten täyttymiskohdan (eli käyttäjän hanan) sijasta raakavedestä, vedenkäsittelylaitokselta lähtevästä vedestä tai vedenjakeluverkosta. Osassa II esitetään talousvesisäännöksissä esitettyjen muuttujien enimmäisarvojen perusteita ja omavalvontaan soveltuvia muuttujia ja menetelmiä
Lukuun ottamatta sairaaloita ja terveyskeskuksia kaikki ensisijaiset tilat kuuluvat terveydensuojelulain 13 §:n nojalla kunnan suunnitelmallisen terveydensuojelun valvontaan. Rakennuksen vesilaitteistosta otettavan talousveden ja lämpimän käyttöveden laadun turvaamiseksi ensisijaisena tilana käytettävän rakennuksen omistajan on koottava ja pidettävä ajan tasalla riskienhallinnan kannalta tarpeellisia tietoja ja kohdistettava riskienhallintaa rakennuksen vesilaitteistoihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. vsk. Kuva: Heidi Nurminen.. Kunta voi päättää ensisijaisen tilan yleisen määritelmän perusteella, mitä muita tiloja ne määrittelevät ensisijaisiksi. Terveydensuojelulain mukainen säännöllinen valvonta koskee sairaaloissa ja vuodeosastollisissa terveyskeskuksissa vain rakennusten vesilaitteistojen riskienhallintaa. Säädösuudistukset eivät muuttaneet paljonkaan talousvettä toimittavien laitosten velvoitteita ja valvontaa, sillä Suomessa oli säädetty jo aiemmin riskinarviointiin perustuvasta valvonnasta. Tulevaisuudessa saamme THL:ltä kansallisen raportin noin 1 400 vedenjakelualueen talousveden laadusta ja Valviralta selvityksen kuntien terveydensuojeluviranomaisten tekemistä häiriötilanteiden yhteenvedoista joka kolmas vuosi. Uudistukset tiivistävät entisestään viranomaisten ja laitosten yhteistyötä, mikä on pelkästään hyvä asia. Juomavesidirektiivin toimeenpano toi myös lisää resursseja erityisesti ELY-keskuksiin, mutta myös kuntiin, Valviraan ja THLään. Valvira kiittää kaikkia Talousvesisäännösten soveltamisohjeeseen kommentteja, aineistoja ja kysymyksiä esittäneitä tahoja. Kokonaan uutta sääntelyä tuli rakennusten vesilaitteistojen riskienhallintaan. Myönnetty rahoitus tietojärjestelmien kehittämiseen on mahdollistanut datan tallentamisen entistä paremmin, joka edistää tiedon hyödyntämistä tehokkaammin. Rekrytoinnit onnistuivat hyvin, mikä on näkynyt kentälle saakka lukuisina webinaareina ja innokkaana virkamiestyönä. Rakennusten vesilaitteistojen riskienhallinta koskee julkisista rakennuksista ns. ensisijaisia tiloja, jotka on esitetty terveydensuojelulain liitteessä. 14 avulla talousvettä toimittava laitos näkee, minkälaisiin kysymyksiin kunnan terveydensuojeluviranomainen vastaa ja millaista tietoa Valvira saa Vati-järjestelmän kautta häiriötilanteista. Ensisijaisten tilojen valinnassa on kiinnitetty erityistä huomiota legionellabakteerin esiintymisen mahdollisuuteen ja siihen, kuinka alttiita tilojen käyttäjät ovat legionella-infektioiden haitoille. Lämpimin kesäterveisin, Jaana. Tästä on hyvä jatkaa
Taloyhtiöiden kylmään talousveteen kemikaalia ei sen sijaan liuennut, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta. Vettä juoksuttamalla voi pienentää sekä putkistomateriaaleista veteen mahdollisesti liuenneiden kemikaalien että mikrobien, kuten bakteerien ja homeiden, aiheuttamia terveysriskejä”, sanoo THL:n erikoistutkija Jani Koponen. Ihmisten altistumista selvitetään mittaamalla asukkaiden virtsan bisfenoli A-pitoisuus. THL:n jatkotutkimuksessa aiotaan selvittää, mikä vaikutus taloyhtiön lämpimän veden bisfenoli A-pitoisuudella on ihmisten altistumiselle. Tutkimuksessa oli mukana 10 taloyhtiötä eri puolilta maata. Tutkimuksessa selvitettiin myös, voiko putkien pinnoitusmateriaali vaikuttaa mikrobien lukumäärään. Se on määritelty lisääntymismyrkyksi sekä hormonitoimintaa häiritseväksi aineeksi. Sosiaalija terveysministeriön talousvesiasetuksessa kylmän talousveden bisfenoli A-pitoisuuden sallittu enimmäisarvo on 2,5 mikrogrammaa litrassa. 15. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Epoksipinnoitetusta vesiputkistosta liukeni haitallista kemikaalia lämpimään käyttöveteen – kylmässä vedessä kemikaalia ei havaittu Kuva: Pixabay. Epoksihartsilla pinnoitetaan yleisesti viemäriputkia, mutta joissain taloyhtiöissä myös käyttövesiputkisto on pinnoitettu. Lämmintä käyttövettä ei ole tarkoitettu juomiseen eikä ruuanlaittoon, joten sille ei ole määritelty sallittua enimmäisarvoa. Epoksihartsilla pinnoitetuista käyttövesiputkista liukeni putkiremontin jälkeen haitallista bisfenoli A -kemikaalia (BPA) taloyhtiöiden lämpimään käyttöveteen. vsk. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n arvion mukaan bisfenoli A voi vaikuttaa haitallisesti immuunijärjestelmään. Tutkimuksessa myös selvitettiin pinnoitusmateriaalin vaikutusta mikrobien lukumääriin vedessä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää epoksipinnoitteella tehtyjen talousvesisaneerausten vaikutus kylmän talousveden ja lämpimän käyttöveden bisfenoli A-pitoisuuksiin. Kuten aikaisempien tietojen perusteella osattiin epäillä, lämpimästä käyttövedestä löytyi kemikaalia kaikista kohteista. Bisfenoli A voi haitata immuunijärjestelmää Bisfenoli A:lle altistumisella voi olla haitallisia vaikutuksia terveyteen. ”Hyvä yleinen ohje on, että juomiseen ja ruuanlaittoon ei pidä ottaa hanasta lämmintä vettä, vaan kylmäksi juoksutettua vettä. Niistä yhdenkään kylmästä talousvedestä ei löytynyt kemikaalia. Vesinäytteet otettiin sekä lämpimän että kylmän veden putkistoista vuoden 2022 lopulla. Epoksipinnoitetuista putkista otetuista näytteissä mikrobien lukumäärä oli useimmissa tapauksissa sama kuin mikä se oli taloyhtiöön tulleessa vedessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55
Vuoden terveystarkastajan valinta on tunnustus ansioituneelle terveystarkastajalle, joka on positiivisella tavalla ylpeä ammatistaan ja kehittänyt alan käytäntöjä eteenpäin. Tuusulan Krapilla järjestettiin Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset opintopäivät 22.–23.5.2024. Valinnan tekivät ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköistä tulleiden ehdotusten joukosta sosiaalija terveysministeriön Hyvinvoinnin ja terveydensuojelu -tulosryhmä, Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry ja Ympäristö ja Terveys-lehti. Ensimmäisen koulutuspäivän iltatilaisuudessa julkistettiin Vuoden terveystarkastajan valinta. Laaksonen kaihtaa riitelyä ja epäsopua, mutta valvontatöissä hän osaa olla tarvittaessa tiukka, ja häneltä voi saada myös rakentavaa kritiikkiä. Laaksosesta on jopa todettu, että ”Jos Riitan kanssa ei tule toimeen, on syytä hakea vikaa itsestä”. 16 Krapilla Tuusulassa järjestettiin 22.–23.5.2024 vuosittaiset Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset opintopäivät. Ympäristö ja Terveys-lehti sekä Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry Vuoden terveystarkastaja 2024 on terveystarkastaja Riitta Laaksonen Uudestakaupungista Riitta Laaksonen.. Työntekijät, jotka hallitsevat asiansa, haluavat kehittää työtään, ovat valmiita auttamaan muita ja pitävät yllä sopuisaa työskentelyä, ovat työyhteisöjensä aarteita. Yksi koulutuspäivien kohokohdista on perinteisesti ensimmäisen koulutuspäivän iltatilaisuudessa tapahtuva vuoden terveystarkastajan julkistus. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Valinta tehtiin nyt 22. Hän on saanut laajasti kiitosta rakentavasta työskentelytavastaan ja varmasta ammatillisesta osaamisestaan. Laaksosen työuralle osui vuonna 2018 Nousiaisten vesikriisi, jossa hän näytti kykynsä osoittamalla esimerkillistä tilanteen hallintaa ja omistautumista asian hoidossa. vsk. Valituksi tuli Uudenkaupungin kaupungin ympäristöterveydenhuollossa työskentelevä terveystarkastaja Riitta Laaksonen, jonka osaaminen ja asiantuntemus talousvesiasioissa on myös kriiseissä koeteltua. Iloisen, diplomaattisen ja rauhallisesti asioihin suhtautuvan Laaksosen puoleen kääntyvät mielellään niin työkaverit kuin yhteistyökumppanitkin. Tämä pätee myös Laaksoseen. Koulutuspäivien järjestäjinä toimivat Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry sekä Ympäristö ja Terveys-lehti. Kriisitilanteissa osaamista koetellaan. Työpaikan arjessa suuri merkitys on myös ihan sillä, että työkaveri on mukava. Kriisissä korostuivat Laaksosen rautainen ammattitaito ja tehokkuus. Koulutuspäivien järjestäjinä toimivat Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry ja Ympäristö ja Terveys-lehti. kerran ja valituksi tuli Uudenkaupungin ympäristöterveydenhuollossa työskentelevä terveystarkastaja Riitta Laaksonen. Tällainen henkilö on myös Uudenkaupungin kaupungissa Mynämäen toimipisteessä työskentelevä terveystarkastaja Riitta Laaksonen
Palkittavan vesihuoltoteon tulee olla sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävä. leirintäalueyritys tai hotelliyritys) ylläpitämien kuluttajille suunnattujen rantojen turvallisuutta. Merkkien myöntämisen edellytyksinä ovat erityiset ansiot vesihuollon kehittämisen hyväksi maassamme tehdystä työstä. rantavalvojan työnkuvaa ja rantavalvojalta edellytettävää osaamista. Ansiomerkin saaneet henkilöt ovat olleet poikkeuksellisen ansioituneita sekä alan asiantuntemusta omaavia. Ohjeessa määritellään aiempaa tarkemmin mm. Lisätietoa: https://tukes.fi/uimarantojenturvallisuus Tukes Kuva: Tanja Lohiranta.. • Vesihuoltopäällikkö Riitta Moisio, Lappeenrannan Energia-konserni / Lappeenrannan Lämpövoima Oy • Toimitusjohtaja Petri Tuominen, Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy • Myyntipäällikkö Rauni Karjala, Gasum Oy , Pori • Ylitarkastaja Jaana Kilponen, Valvira (Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto). Ouluhallissa. kyläyhdistys tai urheiluseura) ja yritysten (esim. Vesilaitosyhdistys Huomionosoituksia vesihuoltoalalla Toimintaohje uimarannoille on julkaistu Tukes on julkaissut toimintaohjeen uimarantojen turvallisuudesta. Kunniamaininnat on luovutettu Vesihuolto 2024 -päivillä 15.5. Hänen väitöskirjansa, ”Typen ja fosforin talteenoton suunnittelu ja evaluaatio käyttäen kalvoja adsorptiotekniikkoja,” on selvästi ansainnut tunnustusta. Aalto-yliopistossa suoritettu työ on merkittävä ja arvokas panos alalle. Vesilaitosyhdistyksen 60 -vuotisjuhlastipendi on myönnetty tänä vuonna tekniikan tohtori Juho Uzkurt Kaljuselle. Pro vesihuolto -kunniamaininnalla palkitaan vuosittain hanke tai teko, joka edistää laadukasta ja innovatiivista vesihuoltoa sekä tukee alan positiivista kehitystä. Ohjeen tarkoituksena on auttaa uimarantojen ylläpitäjiä ja muita uimarannoilla toimivia palveluntarjoajia varmistamaan, että uimarannat ovat kuluttajaturvallisuuslain mukaisia ja kuluttajille turvallisia. Pro Vesihuolto-palkinto myönnetään HS-Veden verkostoja suunnitteluyksiköille HS-Veden verkosto-omaisuuden hallinnan kehittämisprojektille 2019–2023. Ohje koskee kuntien ylläpitämien uimarantojen lisäksi yhdistysten (esim. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. 17 Vuonna 2024 Vesilaitosyhdistyksen hallitus on myöntänyt neljä numeroitua kultaista ansiomerkkiä. Palkintoa jaettaessa otetaan huomioon teon vaikuttavuus. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Pohjaveden suojelussa sovellettavat laatunormit ovat herättäneet viime aikoina keskustelua. EU-tuomioistuin (EUTI) otti ratkaisussaan (C-535/18) kantaa EU:n vesipuitedirektiivin (VPD) kieltoon huonontaa pohjaveden tilaa, kun moottoritiehankkeessa oli suunnitelmana johtaa sadevedet pohjavesimuodostumaan. Mikäli tuomioistuimen kannanottoa tulkittaisiin kirjaimellisesti, jopa yhdessä pohjaveden havaintopisteessä tapahtuva yksittäisen laatunormin ylitys voisi olla Jaana Sorvari, johtava tutkija 1 ; Henna Jylhä, tutkija 1 ; Jussi Reinikainen, erikoistutkija 1 ; Satu Räsänen, johtava asiantuntija 2 ; Ari Ekroos, professori 3 ; Janne Juvonen, ylitarkastaja 1 1 Suomen ympäristökeskus 2 ACTS 3 Aalto-yliopisto Pohjavesien suojelu puhuttaa EU-säännösten mukaan pilaavien aineiden pääsyä pohjaveteen tulee ehkäistä tai rajoittaa ja pohjavesissä tulee saavuttaa ”hyvä tila”. Tilan arvioinnissa käytetään laatunormeja eli pohjavettä pilaavien aineiden pitoisuusrajoja. LaatuNOPPAhankkeessa selvitettiin erään pohjaveden suojelun kannalta ratkaisevan EU:n tuomioistuimen päätöksen vaikutusta kansalliseen laatunormien soveltamiseen. 18 S uomessa 65 % vesilaitosten jakamasta talousvedestä on pohjavettä, joten sen suojelu on erityisen tärkeää. Avainkysymyksenä oli päätöksen tulkinta ja edellyttäisikö se muutoksia kansallisiin käytäntöihin ja lainsäädäntöön.. vsk
Tämä muuttaisi nykyistä tapauskohtaisesti joustavaa ja tarkoituksenmukaista pohjavesisääntelyä ja voisi vaikeuttaa uuden toiminnan järjestämistä sekä lisätä pohjaveden kunnostusvelvoitteita. Pohjaveden suojelua koskevat säädökset ja laatunormit Pohjaveden laadun suojelu on tavoitteena useissa säädöksissä. Laatunormien soveltamiskäytäntöjä EU-maissa ja Suomessa kartoitettiin yhteistyöverkostoille lähetetyillä kyselyillä, käymällä läpi kansallista oikeuskäytäntöä ja lupapäätöksiä sekä kuulemalla keskeisiä kansallisia sidosryhmiä. Mikä ympäristönlaatunormi. Näistä VPD:n ohella tärkeimpiä ovat EU:n pohjavesidirektiivi (PVD) sekä direktiivejä toimeenpanevat kansalliset säädökset, kuten ympäristönsuojelulaki (YSL) ja vesienhoitolaki niitä täydentävine asetuksineen. Silloin laajojen pohjavesimuodostumien tilan seurantaan tarkoitetuista laatunormeista voisi tulla oikeudellisesti sitovia myös yksittäisen hankkeen toteuttamiskelpoisuutta harkittaessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. Tämä mahdollistaa sen, että riskialueet voidaan tunnistaa ja pohjaveden laadun huonontumiseen voidaan puuttua riittävän ajoissa.. Pohjavesimuodostuman tasolla tehtävästä pohjaveden kemiallisen tilan ja nousevien pitoisuusmuutossuuntien arvioinnista poiketen pohjaveden pilaantumisen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat toimenpiteet toteutetaan paikallisesti alueilla, joilla aiheutuu tai voi aiheutua suoria tai epäsuoria päästöjä pohjaveteen (kuva 1). Kansallisessa vesienhoitoasetuksessa (liite 7) on annettu pohjavettä pilaaville aineille laatunormit eli pitoisuusrajat, joiden avulla arvioidaan pohjavesimuodostumien kemiallista tilaa ja tunnistetaan pilaavien aineiden pitoisuuksien nousevia muutossuuntia. Vesienhoitolain mukaan pohjavesimuodostumat jaetaan Suomessa kolmeen eri luokkaan – näihin luokkiin kuuluville pohjavesimuodostumille on laadittava kansallinen seurantaohjelma niiden kemiallisen tilan seuraamiseksi. Näitä laatunormeja sovelletaan luokitelluilla pohjavesialueilla. VPD sisältää myös ns. 19 lainsäädännössä kiellettyä pilaantumista. Suomessa seurattavien aineiden luettelo on suhteellisen pitkä (46 ainetta) verrattuna moniin muihin EU-maihin ja laatunormien taso varsin alhainen. vsk. heikentämiskiellon, joka edellyttää pohjavesimuodostumien tilan huononemisen ehkäisemistä. Valtioneuvoston LaatuNOPPA-nimisessä TEAS-hankkeessa EUTI:n ratkaisun vaikutuksia kansallisiin laatunormien soveltamiskäytäntöihin ja lainsäädännön muutostarpeita selvitettiin analysoimalla voimassa oleva, pohjavesiä koskeva kansallinen ja EU-lainsäädäntö sekä olennaisia EUTI:n ratkaisuja. Hankkeen toteuttivat Suomen ympäristökeskus, ACTS ja Aalto-yliopisto
Sidosryhmäkeskusteluissa tuotiin esiin, että pohjaveden suojelua koskevan sääntelyn tulkinnan kannalta ympäristölupaa edellyttävät hankkeet eivät pääsääntöisesti ole erityisen ongelmallisia, koska YSL:n pilaamiskiellon mukaisesti luvissa voidaan Kuva 1. VPD:n ympäristötavoitteita koskevien velvoitteiden painopisteet pohjavesimuodostuman eri osissa. mediaanitai keskiarvo tai enimmäispitoisuus ja sitä koskeva tarkastelujakso) vaihtelevat jäsenmaittain. Hyvässäkin tilassa olevassa pohjavesimuodostumassa laatunormi voi siis ylittyä paikallisesti, eikä EU-sääntely velvoita tai vaadi tällaisessa tapauksessa tekemään toimenpiteitä. Yksittäisten hankkeiden lupaharkinnassa tai pilaantuneiden alueiden selvittämisja puhdistamishankkeissa laatunormeja on käytetty lähinnä yleisinä viitearvoina esimerkiksi pohjavesiseurannan tuloksia tulkittaessa. On huomattava, ettei laatunormien soveltamiskäytäntöjä Suomessa ja muissa maissa voi yhteismitallisesti vertailla, koska myös laatunormien määrä ja taso sekä seurantatulosten tarkastelussa käytettävät arvot (esim. Vaikka laatunormit ovat pohjavesimuodostuman hyvän tilan määrittelyn perusta, pohjavesimuodostuman voidaan silti katsoa olevan hyvässä kemiallisessa tilassa, jos tutkimukset ja niihin perustuva arviointi osoittavat, ettei laatunormien ylityksistä huolimatta aiheudu merkittävää ympäristöriskiä. Kuva: Sara Saukkonen, mukaillen EC 2007.. Laatunormien soveltamisesta ja käytännön haasteista Hankkeessa toteutettujen sidosryhmätilaisuuksien, lupapäätösten (v. PVIII = paikallinen taso, PVI ja PVII = pohjavesimuodostumataso. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2024, 55. 2018–2022), kyselyn ja haastattelujen perusteella laatunormeja on sovellettu Suomessa pääsääntöisesti vesienhoidon suunnittelutyössä, eikä niitä ole käytetty suoraan esimerkiksi kaavoitusta, rakentamista ja tiehankkeita koskevissa lupamenettelyissä. EU-maissa laatunormien soveltamiskäytännöt vaihtelevat, mutta tehdyn kyselytutkimuksen perusteella laatunormeja on käytetty päätöksenteon kriteereinä myös hanketasolla. 20 PVD:n mukaisesti vesienhoitoasetuksessa määritellyt pohjaveden laatunormit ovat keskeisiä pohjavesimuodostumien kemiallisen tilan määrittelyssä ja seurannassa. vsk. On huomattava, että laatunormit on tarkoitettu alun perin nimenomaan pohjavesimuodostuman tilan arviointiin, ei esimerkiksi pohjaveteen kohdistuvien päästöjen sallittavuuden arviointiin yksittäisiä hankkeita koskevassa lupamenettelyssä tai pilaantuneen pohjaveden kunnostuksen tavoitearvoiksi