THE SMART CITY COMPANY WWW.SITOWISE.COM. Sitä me Sitowisellä teemme. Haluamme olla vastuullisin kumppani ja auttaa asiakkaitamme ylittämään tavoitteensa. Toimiva vesivarojen hallinta ja vesihuolto varmistavat jokapäiväisen elämän sujuvuuden. Älykkäitä kaupunkeja, sujuvaa liikkumista ja elämisen tiloja, joissa arki tahdittuu kestävälle pohjalle ja vastuullisille valinnoille. VESIVAROJEMME VASTUULLINEN SUUNNITTELIJA Turvallisen, terveellisen ja ekologisesti kestävän ympäristön perusedellytys on kestävä ja vastuullinen vesivarojen käyttö ja suunnittelu
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. 3 pr op uh ta us Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti -itseopiskelumateriaali verkossa 24/7 Materiaalit on tarkoitettu palveluasumisyksiköiden koko henkilöstölle ja soveltuvat käytettäväksi oman toiminnan kehittämiseen sekä henkilökunnan perehdytykseen ja koulutukseen. vsk. Uutta koulutusta verkossa 24/7! www.ymparistojaterveys.fi /Koulutukset
Kun olet lehtesi lukenut, tiedät, mitä kaikkea Suomessa tehdään sen eteen, että saamme juoda puhdasta vettä ja että vesialueemme pysyvät kunnossa suojellen myös vedessä tapahtuvaa elämää. 044 752 0320 Santeri Selin, puh. ”Sukelletaan siniseen Pinnan alla kaunis on Sukelletaan siniseen Meidän meri pohjaton Täällä hiljaista hyvää jossain kuu hiukset kuin merilevää elämä huuhtoutuu” – ote Jenni Vartiaisen kappaleesta Vedenalaista, sanat Mariska. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. 044 238 0511 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 5/2022 ilmestyy 15.9. (02) 630 4900, 040 745 1491 HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 62 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 90 euroa, vuositilaus 95 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. Tässä vesiensuojelu ja vesihuolto -teemaisessa lehdessä on 88 sivun verran asiaa. Lämpimänä kesäpäivänä voi lukuhetken jälkeen juoda lasillisen vettä – muistammehan, että vesi on paras janojuoma – ja lähteä veden äärelle. vsk. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. laivaliikenteen aiheuttamassa vedenalaista melusta, mutta nyt toivon mukaan kuulemme korkeintaan hauen haukottelevan. Lehden teemana on rakennusterveys. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi Prenax ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Roni Hurskainen, puh. Leppoisia kesäpäiviä toivotellen, Kaarina Kärnä Kuva: Pixabay.. Jo aaltojen liplatus rauhoittaa ja rentouttaa, mutta uimari voi veteen uskaltautuessaan myös painaa päänsä korvia myöten veteen ja kuunnella vain vedenalaisia ääniä. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Nämä ovat arvoja, joiden merkitys vain kasvaa. Lehdessä toki kirjoitetaan mm. Vedessä Ympäristö ja Terveys-lehti ei päästä lukijoitaan helpolla kesälomille
40 WaterPlus-hankkeessa kehitetään uusia menetelmiä vesistöjen puhdistamiseen Niina Laurila, Joonas Kahiluoto, Anna-Riina Mustonen ja Timo Pyhälahti .......................................................................................... 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 64 Vedenalaisen melun rajoittaminen – välttämätöntä ja mahdollista Mauri De Meulder, Kari Hyytiäinen, Markku Ollikainen, Harri Kankaanpää ja Okko Outinen .................................................... 28 Vedet eivät pysy puhtaina ilman tekoja – nyt nostetaan vesiensuojelun tehoja Antton Keto ja Sini Olin ........................................................................... 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 53. 34 Kolmas vesienhoitokausi alkoi – uudet suunnitelmat ohjaavat vesiensuojelua Turo Hjerppe .............................................................................................. 79 Tupakkalain muutokset tulivat voimaan Reija Kauppi ............................................................................................... 22 Yhdyskuntajätevesien satunnaispäästöjen ympäristöja terveysriskit Vuokko Laukka ym. .................................................................................. 86. 80 Anne-Kaarina Lyytinen – aluehallinnon ammattilainen Itä-Suomessa Tapio Välikylä ............................................................................................ 58 Maankäytön vaikutus pintavesien laatuun mustaliuskealueilla Kirsti Loukola-Ruskeeniemi, Eija Hyvönen, Jouni Lerssi, Hilkka Arkimaa ja Jaakko Auri .............................................................. 46 Vesistövisiot rakentavat suuntaa ja alustaa yhteistyölle Lasse Peltonen, Marko Keskinen, Mika Marttunen ja Milla Torkkel ............................................................................................... 52 Sedimenttien haitallisten ympäristövaikutusten hallinta Jani Häkkinen, Nina Lehtosalo ja Outi Pyy ......................................... 70 Kirjaesittely: Matti Leppäranta, Lauri Arvola ja Timo Huttula, Suomalainen järvikirja ........................................ vsk 4 • 2022 Vedessä Kaarina Kärnä ...............................................................................................4 Juomavesidirektiiviä pannaan täytäntöön monella rintamalla Jarkko Rapala ...............................................................................................6 Hyväkuntoisesta kaivosta hyvälaatuista kaivovettä Outi Zacheus ja Ilkka Miettinen .............................................................12 Vesihuollon häiriötön toiminta on keskeinen osa perusturvallisuutta Jaakko Gustafsson ....................................................................................16 Vuoden terveystarkastaja 2022 on elintarviketarkastaja Hanna-Kaisa Mäkelä Helsingistä Kaarina Kärnä .............................................................................................21 Haja-asutusalueen jätevesihuollon hallintokäytänteet Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa Vuokko Laukka, Elisangela Heiderscheidt ja Inga Herrmann ........ 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53
Työryhmät ovat valmistelleet ehdotuksia direktiivin edellyttämistä keskeisistä säädösmuutoksista, jotka koskevat talousveden tuotantoketjun riskienhallintaa, tietojärjestelmien poikkihallinnollista hyödyntämistä veden käyttäjille tiedottamiseksi ja EU:lle raportoinnin uudistamiseksi, veden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien ja tuotteiden hygieniaa koskevista säännöksistä sekä pienten talousvettä toimittavien laitosten erityispiirteiden huomioon ottamista direktiivin sallimissa rajoissa. Hallituksen esitys terveydensuojelulain, vesihuoltolain, ympäristönsuojelulain ja markkinavalvontalain muuttamisesta oli lausunnoilla maalis–huhtikuussa. 6 Jarkko Rapala, neuvotteleva virkamies Sosiaalija terveysministeriö Juomavesidirektiiviä pannaan täytäntöön monella rintamalla Sosiaalija terveysministeriö asetti uuden juomavesidirektiivin täytäntöönpanemiseksi ohjausryhmän ja sen alaisuuteen viisi eri alatyöryhmää. Asetusmuutokset on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle alkusyksyyn mennessä, ja lakiesitykset annetaan eduskunnan käsiteltäväksi syyskuussa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Kaikkien uusien säännösten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alussa.. Lakimuutoksia ja niitä tarkentavia asetuksia muokataan lopulliseen muotoonsa kevään ja kesän 2022 aikana
Säädösmuutoksilla pyritään varmistamaan entistä tiiviimpi talousvettä toimittavien laitosten, kunnan terveydensuojeluviranomaisten, elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten yhteistyö. Suurimmat tarkennukset ovat tulossa raakaveden riskienhallintaan, jossa korostuu vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa (1299/2004) säädetyn vesienhoidon, vesilaissa (587/2011) säädetyn vedenottamon suoja-aluesäännösten, vesihuoltolaissa (119/2001) säädetyn vesihuoltolaitoksen raakaveden tarkkailuvelvollisuuden sekä terveydensuojelulain yhteensovittaminen. 7 Talousveden tuotantoketjun riskienhallinta Direktiivin yhtenä keskeisenä tavoitteena on talousveden terveydellisen laadun turvaaminen riskienhallinnan keinoin. WSP:n pakollisuudesta säädettiin jo edellisessä terveydensuojelulain (763/1994) ja talousvesiasetuksen (1352/2015) muutoksessa 2016–2017. Riskienhallinnassa tulee ottaa huomioon vesienhoidon suunnittelu sekä raakaveden laadun seuranta, ja toisaalta WSP:ssä tunnistetut raakaveden laatuun liittyvät riskienhallintatoimenpiteet tulisi saattaa osaksi vesienhoidon toimenpideohjelmia. Yleiskuva juomavesidirektiivin riskienhallinnasta ja sen vaikutuskohteista.. Riskinarvioinnissa ja riskienhallinnassa on otettava huomioon koko vedentuotantoja vedenjakelujärjestelmä raakavedestä veden käyttäjän hanaan asti, eli riskienhallinnan perustana on yhä edelleen WSP-periaate – entistä vahvempana ja entistä useampaa toimintoa koskevana kuin ennen (kuva 1). Kuva 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. vsk. Direktiivissä talousveden tuotantoa koskeva WSP jaetaan raakaveden laatuun ja vedenmuodostumisalueen toimintoihin kohdistuvaan riskienhallintaan (raakaveden riskienhallinta) ja veden toimitusjärjestelmän riskienhallintaan (toimitusjärjestelmän riskienhallinta)
Terveydensuojelulain säännöllisessä valvonnassa olevien kohteiden lukumäärä perustuu ympäristöterveydenhuollon Vati-tietojärjestelmän tietoihin, ja uusien ensisijaisiksi esitettävien kohteiden (sairaalat ja terveyskeskukset, joissa on vuodeosasto) osalta sosiaalija terveysministeriön kokoamiin tietoihin.. Ensisijaisia tiloja ovat juomavesidirektiivin määritelmän mukaan suuret, muut kuin kotitalouden käyttöön tarkoitetut tilat, joissa suuri määrä vedenkäyttäjiä mahdollisesti altistuu veteen liittyville riskeille, erityisesti julkiseen käyttöön tarkoitetut suuret tilat. Ensisijaisina tiloina käytettävien rakennusten omistajille on tarkoitus säätää velvollisuus tehdä vesilaitteistoistaan riskinarviointi. Ensisijaiset tilat, joiden vesilaitteistoille tulisi tehdä riskinarviointi. Luettelo kansalliseen lainsäädäntöön esitettävistä ensisijaisista tiloista on esitetty taulukossa 1. Ensisijaisiksi esitettyjä tiloja on suuri määrä, ja kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulisi siis jatkossa valvoa myös niiden vesijärjestelmien riskinarviointia. Tehtävä on kunnan terveydensuojeluviranomaiselle uusi, vaikka kohteet ovat pääsääntöisesti jo nyt säännöllisen valvonnan kohteita. Tämän myötä terveydensuojelulain nojalla tehtävä valvonta lähentyy maankäyttöja rakennuslain (132/1999) säännöksiä. Rakennuksen omistajan tekemän riskinarvioinnin kattavuus ja sen johdosta tehtävät mahdolliset huomautukset tulisi arvioida vähintään kerran kuudessa vuodessa, mikä tarkoittaa kuntien terveydensuojeluviranomaisille Taulukko 1. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Rakennusten vesijärjestelmien riskienhallinta Juomavesidirektiiviin sisältyy uusi velvoite rakennusten vesijärjestelmien riskinarvioinnista. 8 Juomavesidirektiivin täytäntöönpano ei siis edellytä minkään uuden päällekkäisen suunnittelujärjestelmän luomista, vaan siinä hyödynnetään jo olemassa olevia vesienhoidon suunnittelujärjestelmää, WSP-periaatetta ja toiminnanharjoittajien omavalvontaa. Terveydensuojelulain nojalla on tarkoitus säätää ns. ensisijaisina tiloina käytettävien rakennusten vesilaitteistojen riskinarvioinnista, eli vesilaitteiston käyttöaikaisesta valvonnasta, kun taas maankäyttöja rakennuslain nojalla annetun rakennusten vesija viemärilaitteistoja koskevan ympäristöministeriön asetuksen (1047/2017) muutoksella edellytetään riskinarviointia rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Rakennusten vesilaitteistojen riskinarvioinnissa tulee direktiivin mukaan ottaa erityisesti huomioon veden kanssa kosketuksiin joutuviin materiaaleihin ja tuotteisiin liittyvät riskit, Legionella-bakteerin esiintyvyys vesijärjestelmässä ja lyijyn pitoisuus vedessä. vsk
Tämän vuoksi tuotteille tarvitaan myös markkinavalvontaa, joka on tulossa Turvallisuusja kemikaaliviraston tehtäväksi eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain (1137/2016) muutoksella. Näitä ovat desinfioinnin sivutuotteet (kloraatti, kloriitti ja haloetikkahapot), syanobakteerien tuottama maksatoksiini mikrokystiini-LR, bisfenoli A sekä polyja perfluoratut yhdisteet (PFAS-yhdisteet). vsk. Työn sujuvoittamiseksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valvira ovat laatimassa ohjeistusta sekä rakennuksen omistajan tekemää riskinarviointia että terveydensuojeluviranomaisen valvonnan näkökulmasta. Riskinarvioinnin tulosten perusteella tutkimustiheyttä on lisättävä tai tutkimustiheyttä voidaan harventaa tai muuttuja poistaa valvonnasta lukuun ottamatta keskeisiksi määriteltyjä mikrobiologisia muuttujia. Talousveden vähimmäistutkimustiheydet eivät muutu merkittävästi. Kyseisessä pykälässä säädetään, että vesihuoltolaitoksen on oltava selvillä käyttämänsä raakaveden määrään tai laatuun kohdistuvista riskeistä, ja siinä tarkoituksessa tarkkailtava niitä. Tämä vaatimus on tarkoitus panna kansallisesti täytäntöön vesihuoltolain 15 §:ää tarkentamalla. Nyt on siis tarkoitus säätää materiaaleja ja tuotteita koskevat yleiset periaatteet, ja tarkennuksia niihin on luvassa vuodesta 2024 lähtien annettavilla asetuksilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Juomavesidirektiivissä säädetään myös uudesta tarkkailulistasta sellaisten epä” Juomavesidirektiivi edellyttää muuttujien seurantaa myös raakavedestä, mitä ei ole aiemmin edellytetty talousvesilainsäädännön nojalla.. testausja hyväksymismenetelmistä, joiden nojalla materiaaleja hyväksytään positiivilistoille ja tuotteita markkinoille saattamiseksi. Juomavesidirektiivi edellyttää muuttujien seurantaa myös raakavedestä, mitä ei ole aiemmin edellytetty talousvesilainsäädännön nojalla. Veden kanssa kosketuksissa olevat tuotteet ja materiaalit Juomavesidirektiivi tarkentaa nykyistä terveydensuojelulain 17 §:n säännöstä, jonka mukaan veden käsittelyssä tai jakelussa käytetyistä aineista tai laitteissa käytetyistä materiaaleista ei saa joutua talousveteen epäpuhtauksia suurempia määriä kuin niiden käyttötarkoituksen mukaan on tarpeellista, eivätkä ne saa vaarantaa talousveden laatuvaatimusten täyttymistä. Direktiivissä säädetään koko Euroopan laajuisista ns. Jo sitä ennen, vuonna 2024, komissio antaa tarkempia säännöksiä mm. Vastaisuudessa markkinoille saa asettaa veden kanssa kosketuksiin joutuvien tuotteiden osalta vain sellaisia tuotteita, jotka täyttävät juomavesidirektiivissä edellytetyt vaatimukset. positiivilistoista, joissa luetelluista materiaaleista tuotteiden valmistajat voivat valmistaa vesijärjestelmissä veden kanssa kosketuksiin joutuvia tuotteita. Raakavedestä tulee seurata sellaisia muuttujia, joita raakaveden laatuun ja vedenmuodostumisalueen toimintoihin kohdistuvan riskinarvioinnin perusteella voi esiintyä vedessä ja joista voi olla haittaa ihmisten terveydelle. Tutkittavat muuttujat ja poikkeukset Direktiivin myötä talousvedestä tulee tutkittavaksi uusia muuttujia. Lisäksi torjunta-aineiden ei-merkityksellisille aineenvaihduntatuotteille on asetettava toimenpideraja. Kuntien lisäresurssien rahoittamistarvetta viedään eteenpäin valtion talousarviossa. 9 yhteensä reilun tuhannen kohteen vesijärjestelmien riskinarviointia vuosittain. Euroopan kemikaalivirasto ECHA työstää parhaillaan positiivilistoja, joiden tulee olla valmiit viimeistään tammikuussa 2025
Myös somaattisia kolifaageja edellytetään seurattavaksi sen selvittämiseksi, kuinka tehokkaasti vedenkäsittelymenetelmät pystyvät poistamaan viruksia vedestä. Täysin ei tämäkään poista kaikkia manuaalisia vaiheita, koska kunnan terveydensuojeluviranomaisen on tarkistettava tulokset – ja joidenkin tulosten hyväksyminen edellyttää klikkailuja – ennen kuin ne siirtyvät vesi.fi -verkkosivulle.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Veden sameutta edellytetään seurattavaksi talousveden toimitusmäärästä riippuen kerran viikossa tapahtuvasta tarkkailusta jatkuvatoimiseen tarkkailuun sellaisessa veden käsittelyssä, jossa käytetään suodatusta vedessä olevien aineiden poistamiseksi. Poikkeus voidaan myöntää vain, jos kyseessä on uusi vedenmuodostumisalue, vedenmuodostumisalueella on havaittu uusi pilaantumislähde tai uusi pilaantumista aiheuttava muuttuja tai jos olemassa olevalla veden ottamiseen käytettävällä vedenmuodostumisalueella on tapahtunut ennakoimaton ja poikkeuksellinen tilanne, mikä voi johtaa muuttujien arvojen väliaikaiseen ja rajoitettuun ylittymiseen. Ratkaisu on edellyttänyt tietojärjestelmien ja niiden välisten rajapintojen kehittämistä sekä uusien taitojen kuten paikkatiedon perusteiden hallintaa. Somaattisia kolifaageja on tutkittava, jos riskinarvioinnin tulokset antavat siihen aihetta. Pyytämättä tiedottamisesta on tarkoitus säätää vesihuoltolain nojalla. Edellytyksenä on myös jatkossa, että poikkeuksesta ei aiheudu vaaraa ihmisten terveydelle, eikä talousveden jakelusta kyseisellä alueella voida huolehtia millään muulla kohtuulliseksi katsotulla tavalla. Omavalvonta Uutena seurantavelvollisuutena juomavesidirektiivissä säädetään veden toimittajien suorittamasta käyttötarkkailusta, joka vastaa terveydensuojelulain 2 §:ssä tarkoitettua ja meillä siten jo säädettyä toiminnanharjoittajan omavalvontaa. Kun ennen poikkeus on voitu myöntää korkeintaan kolme kertaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan, jatkossa sen voi myöntää enää vain kahdeksi kolmivuotiskaudeksi. 10 puhtauksien osalta, joiden terveysvaikutuksista ei ole varmaa tieteellistä näyttöä, mutta joiden esiintyminen raakavedessä ja talousvedessä aiheuttaa terveydellistä huolta, kuten lääkkeitä, hormonitoimintaa haittaavia aineita ja mikromuoveja. Poikkeuksen myöntämisen perusteet kuitenkin kiristyvät. vsk. Kuten nykyisinkin, talousvettä toimittavalle laitokselle voidaan myöntää lupa poiketa talousveden kemiallisista laatuvaatimuksista. Tiedottaminen veden käyttäjille Juomavesidirektiivi laajentaa veden käyttäjille tiedottamisvelvollisuutta. Verkossa tiedottamisen osalta tarkoituksena on esittää tiedot vesi.fi-palvelussa, jonne edellytettyjä tietoja siirtyy suoraan ympäristöterveydenhuollon Vatija vesihuollon VEETI-tietojärjestelmästä. Ajantasaisten tietojen ylläpitämisen helpottamiseksi ja manuaalisen työn vähentämiseksi säädösmuutoksissa on tarkoitus edellyttää, että laboratoriot käyttävät talousveden analyysitulosten siirtopalvelua tulosten toimittamiseen Vatiin. Muuttujille ei ole tarkoitus säätää vähimmäisnäytteenottotiheyttä, vaan niiden tarkkailun tarvetta on harkittava aina riskinarvioinnin päivittämisen yhteydessä. Tälle listalle tulee aluksi hormonihäiriköt beetaestradioli ja nonyylifenoli. Myös omavalvonnalle asetetaan tarkempia säännöksiä. Karkeasti jaotellen tiedottaminen jakaantuu kahteen erilliseen osioon: toisaalta veden käyttäjille on tiedotettava pyytämättä direktiivissä edellytetyistä asioista ja toisaalta ajantasaiset tiedot esimerkiksi talousveden laadusta on oltava veden käyttäjien saatavilla verkossa
tiedot raakaveden laadun seurannasta, talousvedestä tutkittujen muuttujien arvojen ylityksistä sekä häiriötilanteista ja niiden hallinnasta. Vaatimus koskee kaikkia vedenjakelualueita ja niiden raakaveden muodostumisalueita. Vuoden 2023 jälkeen ei enää raportoida Excel-taulukoilla EU-laitosten talousveden laatutuloksia, vaan uusien tietokokonaisuuksien tulee sisältää mm. INSPIRE-direktiivissä säädetään. Ja myös Vati tulee saada toimimaan nykyistä paremmin, minkä eteen tehdäänkin jatkuvaa järjestelmän kehitystyötä. Lopuksi Juomavesidirektiivin edellyttämät enemmän tai vähemmän pikkutarkat ja meillä Suomessa montaa hallinnonalaa koskevat säännökset muodostavat laajan kokonaisuuden, joista tähän artikkeliin mahtui vain raapaisu suurimpien muutosten pääasiallisista vaikutuksista. vsk. Melko varmana voi luvata, että päänvaiva sekä uusien käytäntöjen ja tapojen oppimistarve laajenee koskemaan vielä suurempaa joukkoa ensi vuodenvaihteen jälkeen, kun uusitut säännökset tulevat voimaan. Kunhan tulevat säännökset saadaan viilattua lopulliseen muotoonsa, on aika aloittaa tarkempi tutustuminen direktiivin mukanaan tuomiin uudistuksiin. Tietokokonaisuudet voidaan jakaa neljään suurempaan kokonaisuuteen: 1) veden saatavuuden edistämisen tietokokonaisuus, 2) vedenjakelualueeseen sidotut tietokokonaisuudet, 3) vedenottopisteeseen sidotut tietokokonaisuudet sekä 4) kiinteistöjen vesilaitteistojen riskinarviointiin liittyvät tietokokonaisuudet. Edellytyksenä tietokokonaisuuksien laatimiselle on, että tietoja kirjataan jatkuvasti Vati-järjestelmään. Tai asia toisin päin kääntäen: uusia toimintatapoja aletaan opetella ensi vuonna, ja koulutustakin on luvassa!. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. 11 Tietokokonaisuudet Juomavesidirektiivissä edellytetään tietojen esittämistä paikkatietomuodossa siten kuin Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/2/EY eli ns. Periaatteellisia uudistuksia direktiivi ei sinänsä tuo paljon, mutta yksityiskohdissa riittää päänvaivaa ja uuden oppimista tällä hetkellä lainlaatijoille. Asiakkaanamme olet mukana tukemassa omistajamme KVVY ry:n neuvontaja tutkimustyötä. Tietokokonaisuuksien laatiminen korvaa nykyisen talousveden EU-raportoinnin. KVVY Tutkimus Oy Vesihuollon asiantuntija vuosikymmenten kokemuksella Ota yhteyttä: myynti@kvvy.fi, 03 246 1301 Työtä puhtaiden vesistöjen ja ympäristön puolesta
vsk. 12 Outi Zacheus, erikoissuunnittelija ja Ilkka Miettinen, johtava tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Asiantuntijamikrobiologiayksikkö Hyväkuntoisesta kaivosta hyvälaatuista kaivovettä Kaivot ovat tärkeä osa talousvesihuoltoa, minkä vuoksi kaivoista kannattaa pitää huolta. Kaivo kannattaisi tarkistaa säännöllisin väliajoin, sillä tarkistaminen voi paljastaa kunnostuksen tai puhdistuksen tarpeessa olevat kaivon rakenteet. Taudinaiheuttajamikrobeilla saastunut kaivovesi on aiheuttanut monia vesiepidemioita Suomessa. Kaivon väärä sijainti tai huono kunto voi johtaa kaivoveden saastumiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Kaivoveden laatu olisi hyvä tutkia noin kolmen vuoden välein ja aina silloin, kun kaivoveden laatu epäilyttää.
Lopputuotteen varmistamiseksi toimintaa valvotaan monin eri tavoin. Pohjavedessä voi paikallisesti olla luontaisesti maaperästä tai kallioperästä liuenneita kemiallisia aineita, kuten esimerkiksi arseenia, fluoridia, uraania, mangaania tai rautaa, tai ihmistoiminnan seurauksena esimerkiksi torjunta-aineita. Arvioidaan, että noin puoli miljoonaa ihmistä saa kotonaan tai vapaaajan asunnollaan talousvetensä omasta kaivosta. vsk. Kaivoveden mikrobiologisen laadun puutteet sen sijaan tyypillisimmin näkyvät oksennusja vatsatautina muutaman päivän sisällä kaivoveden nauttimisesta. Yleensä kyse on silloin kaivoveden suolistoperäisestä saastumisesta, jolloin kaivoveteen on päätynyt suolistoperäisiä taudinaiheuttajia. Jos aineiden pitoisuus kaivovedessä ylittää muuttujalle asetetun terveysperusteisen enimmäisarvon, kaivovettä ei sellaisenaan voi käyttää talousvetenä. Laitos voi tuottaa ja käsitellä talousveden itse, mutta se voi myös hankkia talousveden toiselta laitokselta. Kaivoveden käsittely voi olla tarpeen myös silloin, jos kaivoveden rautatai mangaanipitoisuudet aiheuttavat veteen makua tai värjäävät kalusteita. Suomi on suuri maa ja paikoin harvaan asuttu, minkä vuoksi järjestetty vesihuolto ei ole mahdollista kaikkialla. Kaivoveden valvonnasta, mikrobiologisista ja kemiallisista laatuvaatimuksista sekä laatusuosituksista on säädetty sosiaalija terveysministeriön asetuksella (401/2001). Moni vesiepidemia on aiheutunut saastuneesta kaivovedestä Kaivoveden kemiallisen laadun puutteet eivät yleensä johda akuuttiin terveyshaittaan, vaan haitat voivat kehittyä pitkäkestoisen altistumisen seurauksena. Jos pohjaveden laatu on moitteetonta, sitä ei tarvitse käsitellä millään tavalla ennen käyttöä. Ympäristön luontaiset tekijät ja ihmistoiminta näkyvät pohjaveden laadussa Kaivoveden laatua ei voi ennustaa naapurikaivon veden laadun perusteella. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Vuoden 1998 jälkeen, jolloin talousvesiepidemioiden ilmoitusmenettely tuli pakolliseksi, Suomessa on raportoitu yli 100 talousvesivälitteistä epidemiaa. Aina tilanne ei kuitenkaan ole näin hyvä vaan pohjavesi voi olla joko luontaisesti tai ihmisen toiminnan seurauksena talousvesikäyttöön soveltumatonta. Haja-asutusalueella talousvesi hankitaan yleensä omasta rengastai porakaivosta. Kaivovesi on pohjavettä, joka on muodostunut maaperän läpi imeytyneestä sadevedestä ja lumien sulamisvedestä. Järjestetty talousvesihuolto ei kuitenkaan ulotu kaikkialle. 13 J ärjestetyn vesihuollon piiriin kuuluu Suomessa noin 92 % väestöstä. Juomiseen, ruoanlaittoon ja muuhun kotitalouskäyttöön tarkoitetun talousveden saatavuudesta ei silloin tarvitse kantaa huolta vaan siitä vastaa talousvettä toimittava laitos. Pitkiä putkilinjoja ei ole muutaman veden käyttäjän vuoksi taloudellisin perustein järkevää rakentaa eikä talousveden laatu veden vähäisen vaihtuvuuden vuoksi välttämättä edes säilyisi hyvänä. Näistä epidemioista ” Kaivoveden laatua ei voi ennustaa naapurikaivon veden laadun perusteella.. Mitä pitempään talousvesi viipyy verkostossa, sitä enemmän sen laatu voi heikentyä. Kaivoveden laatua voi yrittää parantaa sopivalla käsittelymenetelmällä
Kaivon rakenteiden ja läpivientien tiiveys, asianmukaiset routasuojaukset ja ympäröivän maan muokkaus viettämään kaivosta poispäin ovat tärkeitä, kaivon rakentamisessa huomioon otettavia seikkoja. Edes huolella ja taidolla rakennettu kaivo ei pärjää ilman säännöllistä huoltoa. Jos kaivon rakenne ei ole tiivis, niin maan pintaa pitkin valuvat sadevedet tai lumen sulamisvedet voivat sellaisenaan päätyä kaivoon. Kaivon tarkistus paljastaa kunnostuksen tarpeen Kaivoveden laadun turvaaminen edellyttää monia toimenpiteitä aina kaivon paikan suunnittelusta vuosittaisiin kaivon tarkistuksiin ja tarvittaviin kunnostustoimenpiteisiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Kaivon puutteellinen rakenne on yksi merkittävä syy kaivoveden saastumiseen. Kaivo kannattaa rakentaa sellaiseen paikkaan, jonka läheisyydessä ei ole kaivoveden laatua uhkaavia toimintoja. Kaivovesi voi saastua, jos kaivoa ympäröivä maaperä saastuu saastuttaen samalla pohjaveden. Samalla vesi voi kuljettaa kaivoon ympäristön epäpuhtauksia. Jätevesillä saastunut maaperä on vaikea puhdistaa, joten tällaisissa tilanteissa kaivon puhdistaminen ja desinfiointi eivät todennäköisesti takaa turvallista kaivoveden laatua. Norovirukset ja kampylobakteerit ovat olleet merkittävimpiä vesiepidemioiden aiheuttajia. Veden pitäisi päätyä kaivoon vain pohjan kautta. Esimerkiksi lietelannan levitys tai vuotava jätevesijärjestelmä voi uhata kaivoveden laatua. Myös pienet eläimet voivat päätyä kaivoon vioittuneiden rakenteiden kautta. Kaivon kunto kannattaa tarkistaa vuosittain, jot. Pysyvä ratkaisu voi olla uuden kaivon rakentaminen mahdollisimman kauas kaivoveden laatua uhkaavista tekijöistä. vsk. Vaikka kaivo tyhjennetään ja puhdistetaan, taudinaiheuttajamikrobeilla saastunutta pohjavettä voi edelleen päätyä kaivoon. 14 noin puolet on liittynyt joko yksityistai yhteisökäytössä olevan kaivon saastumiseen. Kaivon renkaiden siirtyminen pois paikoiltaan esimerkiksi roudan seurauksena tai tiivistämättömät läpiviennit eivät puolestaan takaa enää kaivon seinämien tiiviyttä. Kaivon sijainti on myös tärkeää. Tällaisissa tilanteissa kaivoveteen voi päätyä ihmisen terveydelle haitallisia suolistoperäisiä taudinaiheuttajamikrobeja. Kaivon väärä sijainti tai puutteellinen rakenne voivat mahdollistaa kaivoveden saastumisen Kaivovesi voi saastua monin eri tavoin
Likaantunut kaivo tulisi pestä puhtaalla harjalla ja vedellä. Vain kesällä käytössä olevan mökkikaivon tarkistus ja tarvittavat huoltoja puhdistustoimenpiteet kannattaa tehdä keväällä ennen kaivon käyttöönottoa. Jos oma aika ja taidot eivät riitä kaivon huolto-, kunnostusja puhdistustoimenpiteiden toteuttamiseen tai kaivo kaipaa desinfiointia, tulisi ottaa yhteys kaivon kunnostuksia tekevään yritykseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Sameaa tai vierasta makua tai hajua sisältävää kaivovettä ei tulisi käyttää talousvetenä. Kaivovedestä tehty tutkimus paljastaa, onko Kaivovesi kannattaa tutkituttaa ainakin seuraavissa tilanteissa: • Ennen uuden kaivon käyttöönottoa • Edellisestä tutkimuksesta on kulunut yli kolme vuotta • Kaivo on ollut pitkään käyttämättä • Kaivovedessä on outoa väriä, hajua tai makua • Kaivoveden epäillään aiheuttavan terveydellistä haittaa • Kaivon ympäristössä on tapahtunut muutoksia, jotka voivat vaikuttaa kaivoveden laatuun. vsk. Kaivon omistaja voi kuitenkin kysyä neuvoja kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Viranomaisen vastuulla on arvioida kaivoveden käyttöön liittyvää terveysriskiä, jos asetuksen (401/2001) laatuvaatimukset eivät täyty, sekä ohjeistaa tarvittaessa kaivoveden laatuun liittyvien terveyshaittojen poistamismahdollisuuksista. Kirkas ja raikkaan makuinen kaivovesikin voi sisältää ihmisen terveydelle haitallisia mikrobeja tai kemiallisia aineita. 15 ta voidaan arvioida mahdollisten huolto-, kunnostusja puhdistustoimenpiteiden tarpeellisuus. Tutkimuspaketin sisältöön vaikuttaa myös se, onko kyse rengaskaivosta vai porakaivosta. Lähde: THL, https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/kaivovesi kaivoveden laatu turvallista. On hyvä tiedostaa, että yksityiskaivosta huolehtiminen eli säännölliset tarkistukset, huoltotoimenpiteet, tarvittavat korjaukset sekä kaivoveden laadun tutkituttaminen kuuluvat kaivonomistajan vastuulle. Lisätietoa kaivovesistä THL:n verkkosivuilla: www.thl.fi > Aiheet > Ympäristöterveys > Vesi > Kaivovesi. Kaivovesitutkimuksiin erikoistunut tutkimuslaboratorio voi auttaa sopivan vedenlaadun analyysipaketin valinnassa. Kaivon kunnon tarkistaminen tarkoittaa käytännössä silmämääräistä arviota kaivon sisäja ulkopuolisista rakenteista sekä kaivoa ympäröivästä maastosta. Kaivoveden laadun säännöllinen tutkituttaminen Kaivoveden laatu kannattaa tutkituttaa säännöllisesti esimerkiksi kolmen vuoden välein ja aina silloin, jos kaivovedessä on vierasta hajua, makua tai väriä tai jos kaivoveden laatu muutoin epäilyttää. Lopuksi Kaivosta kannattaa pitää huolta. Kaivon tyhjentäminen voi silloin olla paikallaan kaivoveden vaihtamiseksi
Tästä johtuen vesihuollon huoltoja toimitusvarmuuteen sekä kriisivalmiuteen tulee ehdottomasti kiinnittää huomiota jo etukäteisen varautumisen ja valmiussuunnittelun muodossa.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. 16 Vesihuolto on teknisesti vaativaa toimintaa Edellä mainittujen seikkojen ohella vesihuollossa korostuvat myös keskeisesti erittäin korkeat hygieeniset vaatimukset. pohjaveden suojelu). Jätevedet tulee käsitellä ja puhdistaa asianmukaisesti ennen vesistöön tai muuhun kiertoon palauttamista, sillä ne sisältävät huomattavia määriä erilaisia epäpuhtauksia, jotka saattaisivat aiheuttaa huomattavaakin ympäristön Jaakko Gustafsson, HTM, ympäristöoikeuden asiantuntija Vesihuollon häiriötön toiminta on keskeinen osa perusturvallisuutta Toimiva vesihuolto on keskeinen osa yhdyskuntien välttämätöntä perusinfrastruktuuria. Erityisesti tämä seikka koskee jätevesistä huolehtimista, mutta myös vedenhankinnan osalta joudutaan huomioimaan myös monia ympäristönsuojeluun sekä kestävään käyttöön liittyviä näkökohtia (esim. Sen vakaa ja mahdollisimman häiriötön toiminta on tästä johtuen ensiarvoisen tärkeää. vsk. Samoin vesihuollolla on keskeisen tärkeitä tehtäviä myös ympäristönja terveydensuojelun kannalta. Samalla se on olennainen osa niin yhdyskuntien kuin koko yhteiskunnankin perustavanlaatuista huoltovarmuutta, sillä jo verraten vähäinenkin häiriö sen toimivuudessa aiheuttaa vähintäänkin erilaisia hankaluuksia ja epävarmuutta, ja perusteellisemmalla kriisiytymisellä voi olla vakavampiakin seurauksia
Niin talousveden valmistamiseen kuin jätevesien käsittelyyn tarpeelliset prosessit ovat sekä monivaiheisia että huomattavan laaja-alaisia. Perusolemukseltaan raakaveden käsittely ja valmistaminen talousvedeksi on luonteeltaan elintarviketeollisuutta, jossa erilaiset hygieeniset vaatimukset toimitettavalle raakavedelle ovat hyvin korkeita. Niiden suorittamiselle välttämättömät laitteistot ovat myös verraten monimutkaisia ja fyysisestikin laajamittaisia. Kyseisten häiriöiden laatu ja laajuus voi vaihdella miltei huomaamattomasta jopa katastrofimaisiin mittasuhteisiin, ja vähäisempinäkin niistä voi aiheutua monenlaisia haittoja ja harmeja. vsk. Jätevesien käsittely, puhdistaminen ja kiertoon palauttaminen on puolestaan tyypillistä prosessiteollisuutta, jossa prosessi on periaatteessa jatkuvassa toiminnassa. Kyseessä olevat prosessit ovat myös varsin pitkälle automatisoituja niiden mittakaavasta ja käytännössä jatkuvasta toiminnasta johtuen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. On huomattava, että tämä vaatimus koskee koko vedenjakelun toimitusketjua, johon sisältyy monia erilaisia vaiheita ja prosesseja sekä näissä tarvittavia laitteita ja jakeluverkkoja. Tästä johtuen erilaiset mahdolliset häiriötekijät tulee kyetä tunnistamaan hyvissä ajoin jo ennen pilaantumista sekä terveysriskejä. Myös talousvedeksi valmistettavan raakaveden puhdistamisesta ja muusta käsittelystä sekä terveysriskeihin varautumisesta on huolehdittava asianmukaisesti ennen sen toimittamista asiakkaille. 17 sujuvuudelle ja niin asiakkaita kuin yhteiskunnallisiakin tarpeita hyvin palvelevalle toimivuudelle. Muun muassa edellä mainituista syistä johtuen ne ovat myös ainakin jossain määrin alttiita myös erilaisille häiriötekijöille. Näin ollen kyseisten prosessien häiriötön toiminta on perusedellytys myös koko toimitusketjun Jätevedet tulee käsitellä ja puhdistaa asianmukaisesti ennen vesistöön tai muuhun kiertoon palauttamista, sillä ne sisältävät huomattavia määriä erilaisia epäpuhtauksia, jotka saattaisivat aiheuttaa huomattavaakin ympäristön pilaantumista sekä terveysriskejä.
inhimillisten erehdysten tapahtumiseen.. Varautumisessa on otettava huomioon myös mahdollisuus ns. Myrsky tai tulvavesi saattaa aiheuttaa myös raakavesilähteessä (esim. Tyypillisimmät häiriöitä aiheuttavat tekijät Erilaisia mahdollisia häiriötekijöitä on lukuisia, alkaen luonnon prosesseista erilaisiin teknisiin ongelmiin ja häiriöihin. Tämän tyyppisistä luonnonilmiöistä saattaa aiheutua erilaisia laitteistohäiriöitä, joko suoranaisen rikkoutumisen vuoksi tai välillisesti, esimerkiksi sähköverkon tai tietoliikenneyhteyksien häiriintymisen seurauksena. Varautumisessa on otettava huomioon myös mahdollisuus ns. Pitkään jatkuneet helteet saattavat puolestaan aiheuttaa vesiaineen lämpötilan liiallista nousua esimerkiksi säiliöissä tai vesijohtoverkostoissa ja johtaa haitalliseen mikrobiologisten organismien lisääntymiseen. vesistö) olevan veden haitallista sekoittumista tai pilaantumista, jolloin sen käyttäminen talousveden valmistamiseen vaikeutuu tai estyy. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Suomessakin on sattunut tapauksia, jolloin vakava vesihuollon häiriö on ollut seurauksena ihmistoiminnasta (vaikka” Erilaisia mahdollisia häiriötekijöitä on lukuisia, alkaen luonnon prosesseista erilaisiin teknisiin ongelmiin ja häiriöihin. inhimillisten erehdysten tapahtumiseen. Tyypillisimpiä riskitekijöitä ovat yleensä erilaiset, pohjimmiltaan luonnollisiksi katsottavat syyt, kuten äärevät sääilmiöt, esimerkiksi myrskyt, tulvat ja pitkään kestäneet äärevät lämpötilat (kova helle, ankara pakkanen). Vakavimmissa tapauksissa häiriö saattaa olla jopa seurausta tahallisesta toiminnasta. Äärevät lämpötilat saattavat samoin aiheuttaa ongelmia, esimerkiksi ankarasta pakkasesta johtuvien jäätymisvahinkojen muodossa. 18 niiden mahdollista aktualisoitumista, sekä kyetä varautumaan niihin mahdollisimman huolellisesti ja perusteellisesti. vsk
vsk. Erilaisia vastuullisia tahoja erityyppisten varautumissuunnitelmien laatimiseen liittyen ovat mm. Varautuminen on luonteeltaan pitkäjänteistä toimintaa, jossa suunnitelmallisuuden merkitys korostuu monin tavoin. Toisaalta on aiheellista muistaa, että myös kiinteistöjen omistajilla ja haltijoilla on vastuu kiinteistönsä perustason vesihuollosta, joten tämän tulee koskea myös kohtalaista varautumista ainakin tyypillisimmin odotettavissa oleviin häiriötilanteisiin (esim. Tällaisen häiriötilanteen seurauksena voi olla esimerkiksi vedentoimituksen keskeytyminen tai verkostossa olevan veden muuttuminen käyttökelpoisuudeltaan kyseenalaiseksi, esimerkiksi haitallisten aineiden verkostoon päätymisen seurauksena. rakentamistöiden yhteydessä tapahtunut putkiston rikkoutuminen). Erilaisia huomioon otettavia näkökohtia on huomattavan monia, verkostojen ja laitteistojen fyysisestä kunnossapidosta erilaisiin tukitehtävistä huolehtimiseen, joten kyseinen asiakokonaisuus on jo itsessään mittakaavastaan johtuen haastava. Paitsi mahdolliseen sabotaasiin tai muuhun voimankäyttöön, tulee tässä yhteydessä varautua erityisesti myös erilaisiin epäsuorempiin vaikuttamisyrityksiin, kuten verkkohyökkäyksiin, joilla voidaan tuottaa vahinkoja esimerkiksi energian saantiin ja tietoverkkojen toimintaan vaikuttamalla. energian saatavuus) voi johtaa myös muiden järjestelmien toiminnan vaikeutumiseen tai estymiseen ja sitä kautta laaja-alaisempaan kriisiytymiseen. oikeasuhtainen huollosta ” Varautuminen on luonteeltaan pitkäjänteistä toimintaa, jossa suunnitelmallisuuden merkitys korostuu monin tavoin.. Vesihuolto samoin kuin muukin olennaisen tärkeä infrastruktuuri saattaa myös joutua vieraan vallan vaikuttamisyritysten kohteeksi, esimerkiksi kansainvälisen kriisin tai siihen liittyvän välitilan yhteydessä. 19 kin tahattomasti). Varautumiskysymyksiin on aiheellista suhtautua vakavasti Erilaisiin mahdollisiin vesihuollon häiriöja kriisitilanteisiin varautuminen on siis jo kaikkein tyypillisimminkin ajateltavissa olevien skenaarioiden perusteella varsin laaja-alainen kokonaisuus. Joissakin tapauksissa myös jokin muun tyyppinen kriisi, kuten häiriöt maksuliikenteen toiminnassa, pitkään kestävä työtaistelu tai muun tyyppinen yhteiskunnallisen tilanteen kärjistyminen, saattaa vaikuttaa myös infrastruktuurista huolehtimiseen (vesihuolto, kaukolämpö, ym.) tavalla, joka saattaa lisätä alttiutta erilaisille ongelmaja häiriötilanteille. Tällainen häiriö saattaa tapahtua laitosympäristössä, jolloin prosessin toiminta häiriintyy suoranaisesti, tai muualla vesihuoltoverkoston toimintaalueella (esim. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Jotta varautumissuunnittelu olisi mahdollisimman kattavaa, siinä tulee näin ollen huomioida erilaisten järjestelmien toimivuuteen liittyvä keskinäisriippuvuus, sillä häiriötilanne jossakin järjestelmässä tai sen osassa (esim. Vakavammissa skenaarioissa häiriötilanne voi olla seurausta tahallisesta toiminnasta ja aiheutettu esimerkiksi rikoksen, sabotaasin tai terroristiseksi katsottavan toiminnan tuloksena. vesihuoltolaitokset, kunnat sekä pelastustoimi
kotivarasta huolehtimiseen liittyen (vesiastioiden varaaminen, jne), jolloin talousvettä on mahdollista varastoida vähintään pienimuotoista, välttämätöntä kotitarvekäyttöä varten ainakin muutaman vuorokauden tarvetta varten. vsk. Pikemminkin voi käydä niin, että tällaisten toimintojen tosiasiallinen merkitys arjessa havaitaan vasta siinä vaiheessa, kun jotakin poikkeuksellista on jo tapahtunut – ne ovat hieman kuin siivous, jonka merkitys saatetaan havahtua huomaamaan vasta siinä vaiheessa, kun se jää jostakin syystä puuttumaan. Kunnilla on puolestaan velvollisuus VHL 5 §:n mukaisesti huolehtia vesihuollon kehittämisestä alueillaan, vaikkakin aiemmin lakisääteisestä vesihuollon kehittämissuunnitelman laatimisesta on sittemmin luovuttu. Tarvittaessa eri viranomaisilla on mahdollisuus ja velvollisuuskin virka-avun antamiseen, mutta tämä edellyttää yleensä erillisen virka-apupyynnön tekemistä, joten avustaminen ei välttämättä ole automaattista. Tämä ei kuitenkaan saisi liiallisesti haitata sektorirajat ylittävää yhteistyötä, jota tarvitaan mahdollisimman kattavan tason saavuttamiseksi kokonaisvarautumisessa. Mahdollisissa vakavammissa häiriötilanteissa myös pelastuslaitoksilla on omat tehtävänsä, jotka määräytyvät ensisijaisesti pelastuslain (379/2011) mukaisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2022, 53. Vesihuollon häiriötön toiminta on pelastustoimen kannalta tärkeää myös mm. ” Vesihuollon kehittämisen käsitteeseen sisältyy myös varautuminen mahdollisiin poikkeuksellisiin tilanteisiin ja pyrkimys estää niitä jo ennalta, mikäli mahdollista.. sammutusveden saatavuuden turvaamisen kannalta. 20 ja kunnossapidosta huolehtiminen). Vesihuollon yleisempään kehittämiseen ja valvontaan liittyviä tehtäviä on myös ELYkeskuksilla. Myös kuluttajan asemassa olevan asiakkaan on syytä olla tietoinen mahdollisista häiriöriskeistä ja varautua niihin muuhun ns. Tämä seikka ei sinänsä riipu laitoksen koosta, vaan se koskee kaikkia VHL:n mukaisen toiminta-alueen omaavia vesihuoltolaitoksia. Jotta eri toimijoiden välinen yhteistyön olisi tuloksellista ja tarkoituksenmukaista, sen tulisi olla luonteeltaan pitkäjänteistä, jatkuvaa toimintaa, jossa eri osapuolia pidetään ajan tasalla kulloistenkin varautumissuunnitelmien yleistilanteesta (osa tiedoista voi aihepiirin luonteesta johtuen olla luottamuksellisia). Vesihuoltolaitokset voivat laatia varautumissuunnitelman myös yhteistyössä, ja tätä toimintatapaa kannattaa suosia, mikäli se on järkevästi toteutettavissa. Ollakseen tuloksellista, vesihuollon varautumissuunnittelu vaatii myös eri toimijoiden välillä tarkoituksenmukaista yhteistyötä huolimatta siitä, että niistä kukin joutuukin keskittymään ensisijaisesti omiin perustehtäviinsä. On aiheellista huomioida, että ensisijainen, suunnitelman mukainen varautumisvastuu on ensisijaisesti vesihuoltolaitoksella itsellään sen toiminta-alueen puitteissa. Vesihuollon kehittämisen käsitteeseen sisältyy myös varautuminen mahdollisiin poikkeuksellisiin tilanteisiin ja pyrkimys estää niitä jo ennalta, mikäli mahdollista. Varautumiseen on joka tapauksessa syytä suhtautua huolellisesti ja pitkäjänteisesti sitoutuen, sillä vesihuollon tyyppisten, perusinfrastruktuuriin kuuluvien palvelujen häiriötön toiminta ei luonnollisestikaan ole itsestäänselvyys. Parhaimmassa tapauksessa mahdollisten ongelmatilanteiden ennakoimisella pystytään välttymään niiden aktualisoitumiselta. Vesihuoltolaitoksilla on lakisääteinen velvollisuus varautumissuunnitelman laatimiseen (VHL 15 a §). Varautumissuunnitelmaan tulee sisältyä myös riittävä suunnitelma toimenpiteistä mahdollisten häiriötilanteiden varalta