Älykkäitä kaupunkeja, sujuvaa liikkumista ja elämisen tiloja, joissa arki tahdittuu kestävälle pohjalle ja vastuullisille valinnoille. Haluamme olla vastuullisin kumppani ja auttaa asiakkaitamme ylittämään tavoitteensa. Toimiva vesivarojen hallinta ja vesihuolto varmistavat jokapäiväisen elämän sujuvuuden. VESIVAROJEMME VASTUULLINEN SUUNNITTELIJA Turvallisen, terveellisen ja ekologisesti kestävän ympäristön perusedellytys on kestävä ja vastuullinen vesivarojen käyttö ja suunnittelu. THE SMART CITY COMPANY WWW.SITOWISE.COM. Sitä me Sitowisellä teemme
4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Laiturin päässä, josta ihmisväki lähti uimareissuilleen, ei näkynyt sinilevää kuin hitusina. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Sinilevämiehen valppauden ansiosta varoitukset sinilevästä kiinnitettiin saunalle. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Prenax Oy Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 5/2021 ilmestyy 13.9. Viime kesänä vuokrasimme mökin alueelta, jossa oli muiden mökkiläisten kanssa yhteiskäytössä oleva järvenrantasauna. Lehden teemana on rakennusterveys. Ja runsaaksi sinilevätilannetta ei voinut luonnehtia. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi MARKKINOINTI/ILMOITUKSET Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. Taisi käydä niin, että kaikki muut uivat paitsi Sinilevämies. Ja jos Sinilevämies tulee paikalle, soisi hänenkin pääsevän koirineen uimaan. Sinilevämies ei uittanut koiriaan eikä uinut itsekään. Toivottavasti ei tarvitse miettiä sinilevää. En ollut kuitenkaan huolissani. Sinilevämies olisi halunnut uittaa koiriaan järvessä, mutta rantaan oli ajautunut jonkinmoinen sinilevälautta. Sinilevämies Kaarina Kärnä. 040 511 6005 ASIAKASPALVELU/TILAUKSET Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. Tein vesilasitestin järvivedelle ja veden pinnalle nousi vihreitä hippusia. Rannasta lähti pitkä laituri, jota pitkin pääsi ihanille aamu-, päiväja iltauinneille Sokajärveen. Järvessä uiminen on niitä kesän nautintoja, joita odottaa ja muistelee. vsk. Sokajärvi kutsuu tänäkin vuonna. (02) 630 4900, 040 745 1491 HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 58 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 90 euroa, vuositilaus 95 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. Ja kun oikein kovasti haluaa uimaan, löytää kyllä nopeasti googlesta myös toteamuksen, että runsasleväiseen veteen ei pidä mennä uimaan. Tuulinen sää hävitti pian nekin. Sinilevämies käytti myös Järviwikiä, mistä hän pystyi vahvistamaan epäilyksensä: alueella oli havaittu jonkin verran sinilevää. Valitettavasti paratiisiin luikerteli myös käärme sinilevän muodossa, sanansaattajanaan Sinilevämieheksi nimeämämme mökkiläinen
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 4 Hyvän vesihuollon kriteerit kestävän toiminnan kannustimina Osmo Seppälä ................................................................................ 6 Juomavesidirektiivi tuo paikkatiedon osaksi terveydensuojelun riskinarviointia ja riskienhallintaa Mirjam Orvomaa ja Jarkko Rapala .........................................10 Yhteisellä asialla – viranomaisyhteistyöhön puhtia kokeilukulttuurin kautta Piia Kepanen ja Nina Pimiä .......................................................16 Vuoden terveystarkastajat 2021 ovat Heidi Colliander ja Piia Kepanen Jyväskylästä Kaarina Kärnä ...............................................................................19 Vesihuollon kehittämissuunnitelma yhdyskuntien kehittämistyön välineenä Jaakko Gustafsson .......................................................................20 Digitaalinen suojelusuunnitelma tuo pohjaveden suojelun lähemmäksi kuntalaista Jaana Mäki-Torkko, Jaana Sunell ja Liisa Koivulehto ..........26 Kehityspolku voi joskus olla kivinen Mirja Hurskainen ..........................................................................32 Uppopuupuhdistamoilla tehoa hajakuormituksen hillintään Kari-Matti Vuori ............................................................................36 Tavoitteena puhtaat hulevedet Anita Salo ......................................................................................42 Lääkeaineiden päästöt ja niiden hallinta Itämeren alueella Noora Perkola, Lauri Äystö, Ville Junttila, Katri Siimes ja Jukka Mehtonen ......................................................................48 Metallien uudet ympäristölaatunormit haastavat riskinarvioijat ja vesistöjen luokittelijat Matti T. 74 Kirjaesittely: Tomi Kontio, Kansallispuistojen kutsu ....78. vsk. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Sini-Pilvi Saarnio, ympäristötarkastaja Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristö ja Terveys-lehti 52. Leppänen ........................................................................54 60 vuotta täyttävä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys: Vastuullista ja pitkäjänteistä yhteistyötä Juhapekka Rantanen ja Jukka Mattila ...................................62 Seilaa sinäkin siististi! Ida Sandberg .................................................................................68 Kun vesistöä hoitaa, maakin tervehtyy Kaarina Davis ................................................................................72 Ympäristöterveyttä kehittämässä – ideoista tekoihin Heidi Colliander ja Piia Kepanen .............................................. vsk 4 • 2021 Sinilevämies Kaarina Kärnä ................................................................................
Hyvän vesihuollon tavoitteet ja mittarit määriteltiin siten, että ne ohjaavat ja kannustavat toimijoita kestävään ja laadukkaaseen toimintaan ja jatkuvasti parantamaan palvelutasoa. 6 K ansallisen vesihuoltouudistuksen valmistelu käynnistyi epävirallisesti jo vuonna 2019, sen visio ja toimeenpano-ohjelma laadittiin vuonna 2020 ja uudistuksen ensimmäinen toteutuskausi on 2021–2022. Kriteerihanke liittyi siten kiinteästi kansallisen vesihuoltouudistuksen valmisteluun. Tavoitteeseen pääsemiseksi edistetään vesihuoltokentän rakennemuutosta, parannetaan omaisuuden hallintaa, tiedolla johtamista ja viestintää. Työssä määritettiin hyvän ja laadukkaan vesihuoltopalvelun osa-alueet ja niiden kriteerit: A) Turvallinen ja toimintavarma 1 Laadukas, raakaveden laadun huomioiva vedenkäsittelyprosessi. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. vsk. 2 Ajantasainen varautumisja valmiussuunnittelu ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Kriteeristö toimii myös työkaluna kansalliselle vesihuoltouudistukselle.. Hankkeen käytännön toteutuksesta ja raportoinnista vastasi konsulttina AFRY Finland Oy. Hyvän ja laadukkaan vesihuoltopalvelun osa-alueet ja kriteerit Kriteeristön määrittely tehtiin alan toimijoita laajasti osallistaen muun muassa työpajatyöskentelyn muodossa. Hyvän vesihuollon kriteerien avulla voidaan muodostaa yhtenäinen ja selkeä käsitys hyvän vesihuollon edellytyksistä, palvelutasosta ja sen mittaamisesta. Sen tavoitteena on varmistaa kaikille vesihuoltolaitosten asiakkaille turvallinen ja laadukas, mutta samalla kestävä vesihuolto. Vesihuoltoalan yhteinen näkemys hyvän vesihuollon kriteereistä on tärkeää. Osmo Seppälä, toimitusjohtaja Suomen Vesilaitosyhdistys ry Hyvän vesihuollon kriteerit kestävän toiminnan kannustimina Vesilaitosyhdistys (VVY) yhdessä Kuntaliiton ja kolmen ministeriön (MMM, YM, STM) kanssa ovat laatineet vesihuoltoalalle hyvän vesihuollon kriteerit
Tavoitteena on hyödyntää kriteeristöä vesihuoltolaitosten toimivuuden arvioinnissa ja kannustaa laitoksia jatkuvasti parantamaan toimintaansa. Kriteerejä voidaan käyttää myös keskinäisen vertailun, viestinnän sekä ohjauksen ja valvonnan työkaluina. B) Kustannustehokas ja organisoitu 5 Laitoksella on riittävät henkilöstöresurssit ja ammattitaitoinen henkilökunta, ja varallaolo on suunniteltu. 7 3 Kriittiset asiakkaat, väliaikainen vedenjakelu ja poikkeustilanteiden viestintä. Tavoitteena on muodostaa yhtenäinen ja selkeä käsitys hyvän vesihuollon edellytyksistä ja myös sen mittaamisesta sekä näin tukea laitosten ja koko alan kehittymistä. Kuva: Hannu Bask.. Hyvän vesihuollon kriteerien saaminen tarkoituksenmukaisella tavalla laajasti käyttöön on alan toimijoiden yhteinen tahtotila lähivuosille. Vesihuoltolaitokset voivat käyttää hyvän vesihuollon kriteerejä tavoitteena ja kannustimena pyrkiessään varmistamaan perustoiminnan hyvän ja hyväksyttävän tason. 8 Käyttötalouden hallinta ja hankinnat ovat suunniteltuja, tehostettuja ja läpinäkyviä. 4 Kemikaalit, varaosat ja kriittiset palvelut. 11 Asiakaspalvelu ja viestintä on suunniteltua ja läpinäkyvää. 7 Johtaminen on suunniteltua ja toiminta on kannattavaa. 6 Omaisuuden hallinta, operointi ja kunnossapito on suunnitelmallista. vsk. C) Kestävä ja kehittyvä 9 Jätevesien käsittelyn ja johtamisen ympäristökuormitus minimoidaan. Mihin kriteerejä tarvitaan. Arvioinnin tulokset Osmo Seppälä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. 10 Kestävä ja energiatehokas
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Tulokset kuvaavat myös vesihuoltolaitoksen omistajille ja päätöksentekijöille laitoksen tilaa sekä toimivat valvonnan ja vesihuoltolaitoksen oman toiminnan kehittämisen työkaluna. Jää nähtäväksi toteutuuko lakisääteinen velvoittavuus ja jos toteutuu niin missä vaiheessa suunniteltua vesihuoltolainsäädännön uudistamista. Tämä voisi mahdollistaa vesihuoltolaitosten asiakkaille vesihuoltolaitosten vertailun ja tarvittaessa asiakaspaineen luomisen vesihuoltolaitoksen toiminnan kehittämiseen. Kriteerien laadinnassa on pyritty ottamaan huomioon myös sosiaalija terveysministeriön johdolla valmistellut Suomen vesivaroja ja terveyttä koskevat kansalliset tavoitteet. VVY on valmis osaltaan panostamaan kriteeristön käyttöönoton ja järjestelmäkokonaisuuden kehittämiseen, jotta järjestelmästä tulisi mahdollisimman helppokäyttöinen ja toimiva vesihuoltolaitosten kannalta.. VVY:n Vesihuollon tila -raportoinnissa sekä vesi.fiverkkopalvelun kehittämisessä. Tasoilla edistyminen on laitoksille myös imagoa parantava tekijä. Vesilaitosyhdistyksen tavoitteena on, että kriteereillä kannustettaisiin laitoksia hyvään toimintaan ja jatkuvasti parantamaan toiminnan tasoa. Hyvän vesihuollon kriteerien käyttöön ottamista lakisääteisesti on jo alustavasti pohdittu kansallisen vesihuoltouudistuksen valmistelussa. vsk. Kyse olisi ensisijaisesti kriteereiden seuraamiseksi tarvittavien tietojen toimittamisen velvoittamisesta lakisääteisesti. Luokat on suuntaa antavasti muodostettu laitoskoon mukaan, mutta laitoskoko ei ole määräävä tekijä vaan todellinen toiminnan taso kyseisen kriteerin suhteen. Kriteeristön ja sen käyttötavan edelleen työstämistä tarvitaan vielä joka tapauksessa. Hyvän vesihuollon kriteeristön viemistä osaksi vesihuollon valtakunnallista tiedonhallintaa sekä verkkopalveluja selvitetään ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan. Sen jälkeen arvioidaan, onko kriteereiden käytöstä tarpeen säätää osana vesihuoltolainsäädäntöä. Kriteereitä voidaan lisäksi hyödyntää vesihuoltoalan viestinnässä, mm. Käyttöönotossa vielä avoimia kysymyksiä ja haasteita Kriteeristön toteutus ja käyttöönotto ensisijaisesti vesihuollon tietojärjestelmän (VEETI) osana ja vesi.fi-palvelun kautta voi olla haasteellista erityisesti pienten vesihuoltolaitosten osalta, koska kriteeristön muodostamiseksi tarvitaan varsin suuri määrä perustietoja. Kriteerien käyttöönottoa valmisteltaessa järjestelmän selkeys ja helppokäyttöisyys on asetettava keskeiseksi tavoitteeksi. Näin hyvän vesihuollon kriteereillä on kytkentää myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG) ja toimintaohjelmaan (Agenda 2030). 8 voivat toimia osana vesihuollon asiakasviestintää. Kriteeristön käyttöönotolla VEETI-järjestelmän kautta tämän tavoitteisiin kannustavan vaikutuksen saavuttaminen saattaa osoittautua riittämättömäksi. Kullekin kriteeristön osa-alueelle on muodostettu yksityiskohtaisia kriteerejä, joille on määritetty viisi eri tasoluokkaa toiminnan laadukkuuden mukaan. Tasoportaikkoa voidaan siten käyttää laitosten kannustimena ja motivaationa pyrittäessä jatkuvasti parantamaan toimintaa. Hyvän vesihuollon kriteeristöä ja niiden käyttöönottoa kehitetään ja testataan toimialalla lähiaikoina. On tärkeätä tiedostaa, että kriteerien käyttöönotto lakisääteisesti ei tarkoittaisi sitä, että kriteerit olisivat vain lakisääteisiä vaatimuksia, saati että lakisääteisten vaatimusten tulkittaisiin olevan erilaisia erikokoisille vesihuoltolaitoksille. VEETI:n ohella tulisikin harkita kriteerien hyödyntämistä soveltuvin osin myös VVY:n VENLA -tunnuslukujärjestelmässä. Kriteereitä voidaan vastaavasti myös hyödyntää valtakunnallisen vesihuollon tietojärjestelmän VEETIn ja VVY:n VENLA-tunnuslukujärjestelmän kehittämisessä
ALV. 050 324 2464 kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta Puh. 1/2021 Ympäristöterveys ilmestyy 15.2.21 artikkelit 18.1.21 mainosaineistot 25.1.21 2/2021 Meluntorjunta ilmestyy 11.3.21 artikkelit 8.2.21 mainosaineistot 17.2.21 Meluntorjuntapäivät 15.-16.3.21 luentomateriaalina 3/2021 Ympäristöalan hallinto ilmestyy 26.4.21 artikkelit 22.3.21 mainosaineistot 29.3.21 4/2021 Vesiensuojelu, vesihuolto ilmestyy 27.5.21 artikkelit 19.4.21 mainosaineistot 3.5.21 5/2021 Rakennusterveys ilmestyy 13.9.21 artikkelit 16.8.21 mainosaineistot 23.8.21 6/2021 Ilmasto, ilmansuojelu ilmestyy 18.10.21 artikkelit 13.9.21 mainosaineistot 27.9.21 7/2021 Kiertotalous, pilaantuneeet maat ilmestyy 22.11.21 artikkelit 18.10.21 mainosaineistot 29.10.21 8/2021 Kemikaalit ilmestyy 20.12.21 artikkelit 8.11.21 mainosaineistot 25.11.21 Teemat ja aikataulut 2021 Puhtaamman huomisen ääni www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi @YTerveyslehti Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. 040 511 6005 eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. 10 %). (02) 630 4900, 040 745 1491 tilaukset@ymparistojaterveys.fi TILAUSHINNAT 2021 (sis. Kestotilaus 70,Vuosikerta 75,Irtonumero 12,Näköislehti 58,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI: Kestotilaus 90,-, Vuosikerta 95,tilaukset@ ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi. 044 526 6552 tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Markkinointi Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh
Suomessa talousveden laatuun liittyvää riskiperusteista arviointia on jo tehty Maailman terveysjärjestön WHO:n Water Safety Mirjam Orvomaa, projektikoordinaattori Jarkko Rapala, neuvotteleva virkamies Sosiaalija terveysministeriö Juomavesidirektiivi tuo paikkatiedon osaksi terveydensuojelun riskinarviointia ja riskienhallintaa Paikkatieto luo mahdollisuuden yhdistää monien eri hallinnonalojen tietolähteiden tietoja riippumatta siitä, kuka on aineiston tuottaja. varmistaa puhtaan veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. terveydensuojelulaki, vesihuoltolaki sekä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettu laki). 10 U usi juomavesidirektiivi (EU 2020/2184 1 ) edistää Yhdistyneiden Kansakuntien Kestävän kehityksen toimintaohjelmaa (Agenda 2030 2 ), jossa yhden kehityskohdan (SDG 6) tavoitteena on mm. vsk. Terveydensuojelun puolella paikkatietoa ei ole toistaiseksi vielä hyödynnetty valtakunnallisella tasolla, mutta uusi juomavesidirektiivi tuo sen velvoitettuna osaksi kansallista toimeenpanoa.. Juomavesidirektiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä 12.1.2023 mennessä, mikä vaatii merkittäviä muutoksia useissa kansallisissa laeissa (mm. Talousveden kannalta juomavesidirektiivin keskeisiä uudistuksia ovat mm. vesihuollon läpinäkyvyyden lisääminen tarjoamalla vedenkäyttäjälle aiempaa enemmän tietoa sekä riskiperusteisen valvonnan parantaminen koko vedentuotantoketjun riskinarvioinnilla ja riskienhallinnalla vedenmuodostumisalueelta kuluttajan hanaan asti
Hertan alajärjestelmiin tallennettuja pistemäisiä ja aluemaisia tietoja on voitu esittää ympäristöhallinnon karttasovelluksissa ja ladata omaksi aineistokseen käytettäviksi eri paikkatieto-ohjelmissa lähes yhtä pitkään. Vatin paikat on tallennettu pistemäisiksi kohteiksi, vaikka osa valvontakohteista on aluemaisia. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Sosiaalija terveysministeriön ja Valviran yhteisessä hankkeessa valvontayksiköiden toimittamat vedenjakelualueiden paikkatiedot ” Talousveden laadun riskinarvioinnissa nousee uudessa juomavesidirektiivissä keskiöön vedenottopisteen vedenmuodostumisalue.. Paikkatieto osaksi terveydensuojelua Ympäristöhallinnon seurannoissa ja valvonnassa seurantakohteiden maantieteellistä sijaintitietoa on tallennettu 2000-luvun vaihteesta lähtien Hertta-tietojärjestelmäkokonaisuuden alajärjestelmiin, joista luonnonvesien seurannoista tunnetuimpia ovat pohjavesitietojärjestelmä POVET ja pintaveden laatutietojen järjestelmä Vesla (entinen Pivet). Talousveden laadun riskinarvioinnissa nousee uudessa juomavesidirektiivissä keskiöön vedenottopisteen vedenmuodostumisalue, johon kohdistuvien riskien tunnistamisessa on sovitettava yhteen juomavesidirektiivin sekä EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY, vesipuitedirektiivi 4 ) säännökset, jolloin talousveden terveyttä uhkaavien riskien lisäksi tulisi riskinarvioinnissa tarkastella vesienhoidossa tunnistettuja ihmistoiminnan ympäristövaikutusten paineita. Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto Valvira lähetti vuodenvaihteessa tietopyynnön kaikille terveydensuojelun valvontayksiköille vedenjakelualueiden aluepaikkatiedon kokoamiseksi. Terveydensuojelun valvontakohteiden sijaintitiedot on tallennettu osoiteperusteisesti Vati-tietojärjestelmään (Ympäristöterveydenhuollon keskitetty toiminnanohjausja tiedonhallintajärjestelmä) ja Vatia edeltäneeseen KUTI/YHTI-tietojärjestelmään. 11 Plan -periaatteen (WSP) mukaisesti vuodesta 2017 talousvesiasetuksen (1352/2015 3 ) muutosten mukaisesti, mutta uuden direktiivin myötä periaate on saatettava tarkemmin lainsäädäntöön viranomaisten vastuiden selventämiseksi. Etenkin vedenjakelualueen aluemaisen paikkatiedon puuttuminen aiheuttaa haasteita, sillä uuden juomavesidirektiivin toimeenpano edellyttää talousveteen liittyvien tietojen sitomista paikkatietoon kaikkien sellaisten vedenjakelualueiden osalta, joille toimitetaan talousvettä vähintään 10 m 3 vuorokaudessa tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin. vsk. Nykyisin ympäristöhallinnon ylläpitämää paikkatietoa on saatavilla laajalti myös SYKEn avoimien rajapintojen kautta
vedenottopisteiden sijaintitieto on kartoitettava ja georeferoitava eli esitettävä paikkatietomuodossa. Georeferoituja tietoja tarvitaan direktiivin edellyttämiin tietokokonaisuuksiin ja niiden ylläpitoon, mutta ne eivät ole julkista tietoa. Nykyinen ns. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Paikkatietoon sidotut tietokokonaisuudet korvaavat raportoinnin Juomavesidirektiivi edellyttää, että mm. Juomavesidirektiivin edellyttämälle yleisölle tiedottamiselle ei ole siirtymäaikaa, jonka vuoksi STM:n tavoitteena on yhdessä SYKEn ja Ruokaviraston (Vatin ylläpito ja kehitys) saada verkkopohjainen talousvedenlaadun tiedonhaku toimintaan viimeistään vuoden 2022 loppuun mennessä. 12 Kuva 1. EU-vesilaitosten (vedenjakelualueet, joille toimitetaan talousvettä vähintään 1000 m 3 vuorokaudessa tai vähintään 5000 henkilön tarpeisiin) talousveden laatutietojen raportointi muuttuu siten, että kaikkien vedenjakelualueiden, joille toimitetaan talousvettä vähintään 10 m 3 vuorokaudessa tai 50 henkilön tarpeisiin, osalta on laadittava paikkatietoon sidottuja tietokokonaisuuksia. Veden käyttäjä voisi joko karttahaulla tai osoitteella hakea Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämän vesi.fi-verkkopalvelun kautta juomavesidirektiivissä edelletyt tiedot (kuva 1). Tietokokonaisuudet on saatettava ajan tasalle vuosittain. Vedenjakelualueiden paikkatieto tulee olemaan avainasemassa juomavesidirektiivin veden käyttäjille suunnitellussa valtakunnallisessa ratkaisussa, jossa Vati-tietojärjestelmässä olevat viimeisimmät valvontatutkimuksen mukaiset talousveden laatutiedot yhdistetään paikkatietoon. vsk. käsitellään keskitetysti ja saatetaan yhdenmukaiseen paikkatietomuotoon. Veden käyttäjä voi tulevaisuudessa hakea omalla mobiililaitteellaan tai tietokoneella joko karttahaulla tai osoitteella vesi.fi-verkkopalvelusta viimeisimmät talousveden valvontatulokset. EU:n komissiolla, Euroopan ympäristökeskuksella ja Euroopan tautienehkäisyja -valvontakeskuksella on oltava niihin pääsy jatkuvasti, jonka ratkaisuksi luodaan rajapinta Vati-järjestelmään.. Valtakunnallinen verkkopalvelu mahdollistaa myös sen, että kaikkien direktiivin soveltamisalaan kuuluvien laitosten ei tarvitsisi esittää tietoja omilla verkkosivuillaan tai ettei niitä tarvitsisi päivittää reaaliaikaisiksi kuntien verkkosivuille
Vedenottopisteiden valuma-alueen riskinarvioinnissa huomioitavaa Paikkatieto avuksi riskinarvioinnissa ja riskien hallinnassa Juomavesidirektiivi edellyttää eri hallinnonalojen (STM, YM ja MMM) vastuulla olevien tietojärjestelmien tietojen yhdistämistä, yhteensovittamista ja osittain suljettujen rajapintojen luomista tietokantojen välille mm. Nykytekniikka mahdollistaisi automaattisten alustavien riskinarviointien luomisen, minkä jälkeen asiantuntijaryhmä määrittelisi mahdollisia hallintatoimenpiteitä, kuten esimerkiksi mahdollisten suojavyöhykkeiden perustamisen, vaaran poistamiseksi tai riskin pienentämiseksi. yllämainituista tietojärjestelmistä saatavia paikkatietoja ja niiden ominaisuustietoja keskitetyssä karttasovelluksessa. Jo pelkästään valuma-alueen riskinarvioinnissa pitää huomioida useista eri tietolähteistä saatavia tietoja (taulukko 1). vsk. raportointiratkaisujen toteuttamiseksi. Teknisen ratkaisun luominen vaatisi useamman hallinnonalan resursseja, mutta panostus voisi tulevaisuudessa tuoda merkittäviä resurssisäästöjä, esimerkiksi päällekkäisten toimintojen karsiutuessa ja vedenlaadun tiedonsiirron kulkiessa enemmän ”yhden luukun” periaatteen mukaisesti riippumat. Näitä tietoaineistoja ei ole jatkossakaan tarkoitus tuoda talousveden riskinhallintaan käytettävään WSPsovellukseen, mutta paikkatiedon käyttäminen helpottaa laajojen taustatietoaineistojen tulkintaa asiantuntijoiden tehdessä riskinarviointia. Käytännössä tämä tarkoittaa vedenkäyttäjille tiedottamista ajantasaisen talousveden laadun lisäksi talousvedestä tutkittavien muuttujien terveydellisistä seikoista, tietoja SYKEn ylläpitämistä POVETja Vesla-tietojärjestelmistä sekä vesihuoltotietojärjestelmä VEETIstä sekä raakaveden laatuun ja riskitekijöihin vedenmuodostumisalueella kohdistuvista vaaratekijöistä ja veden laadun seurannasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Vedenottopisteiden valuma-alueiden riskinarviointia ja riskienhallintaa helpottaisi mahdollisuus tarkastella mm. 13 Taulukko 1. Tämän lisäksi tulee veden toimitusketjulle ja kiinteistöjen vesijärjestelmille tehdä omat riskinarvioinnit ja miettiä riskien hallintakeinoja
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. ta siitä, onko kyseessä luonnon-, taloustai uimaveden tietoja. vsk. Vuoden 2019 EU:n uimavesiraportissa 5 on hyödynnetty paikkatietoa sitoen uimarannan sijaintitietoon valvontatiedon ominaisuustietoja. Lähteet 1) Juomavesidirektiivi EU 2020/2184: https:// eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/ PDF/?uri=CELEX:32020L2184&from=EN 2) YK:n kestävän kehityksen tavoitteet: https://kestavakehitys.fi/agenda-2030 3) Talousvesiasetus 1352/2015: https:// finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151352 4) Vesipuitedirektiivi 2000/60/EY: https://eur-lex.europa.eu/resource. 14 Kuva 2. Eri paikkatietoon sidottuja aineistoja, esimerkiksi sinilevätilanteeseen liittyen tuotetaan viranomaistyönä terveysvalvonnan lisäksi SYKEssä ja kansalaishavaintoja hyödyntäen myös SYKEn ylläpitämän JärviWikin kautta. Paikkatietoon sidottuja vedenlaadun havaintotietoja voisi tulevaisuudessa yhdistää ja esittää yhteisessä kansalaisille suunnatussa verkkopalvelussa vesi.fi:ssä, jota voisi hyödyntää myös epidemiatilanteiden tiedottamisessa. Nykyhetkellä uimaveden valvonnassa ei laajemmin hyödynnetä paikkatietoa, mutta esimerkiksi Euroopan ympäristöviraston EU:n laajuisissa raporteissa on saatavilla Suomen uimavesiin liittyvää paikkatietoa (kuva 2). Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet uimavesien valvonnassa Uimavesien valvonnassa voisi valvonnan suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödyntää paikkatietoa nykyistä laajemmalla alueella, kuten uimavesiprofiilien vaarakartoituksessa. html?uri=cellar:5c835afb-2ec64577-bdf8-756d3d694eeb.0010.02/ DOC_1&format=PDF 5) EU-uimavesiraportti 2019: karttapalvelu https://www.eea.europa.eu/themes/ water/interactive/bathing/state-ofbathing-waters
Kirjasta voivat poimia ideoita myös kaikki muut kehittämisestä ja kompleksisessa maailmassa menestymisestä kiinnostuneet, vaikka ympäristöterveydenhuollon ala ei olisikaan itselle tuttu. Juuri sitä mitä tämä ala tarvitsee! Kohdat, missä asia oli sidottu oikean elämän esimerkkeihin, olivat loistavia. ”Hienoja oivalluksia. Kirja antoi ainakin minulle uutta kulmaa ajatuksiini.” Vesa Pekkola, sosiaalija terveysministeriö ”Kokonaisuutena 5/5! Nokkelaa ja herättelevää tekstiä. Toivon, että tämä aukaisee opiskelijoidenkin silmiä ja tuo alalle positiivista fiilistä.” Henna Kauppi, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – XAMK Heidi Colliander Piia Kepanen ISBN 978-952-9637-65-2 Hinta: 34 euroa + toimituskulut KESTÄVÄ JA KETTERÄ YMPÄRISTÖTERVEYS tilaukset verkkosivun kautta tai tilaukset@ymparistojaterveys.fi Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. On hyvä, että meidän kenttää ravistellaan. Ja tosi ajatuksia herättävä ja motivoiva teos. Kiitos ihanasta työstä meidän ammattikunnan eteen.” Miia Valkonen, Laukaan kunta ”Pidin kirjoituksen raikkaasta, kriittisestä ja kuitenkin positiivisesta tyylistä. Lähde sinäkin ideoimaan. Tämä kirja on kirjoitettu sitä varten, että meidän ammattikuntamme, organisaatiomme, jossa työskentelemme, alamme opiskelijat, sinä ja minä voisimme ravistella ajatuksiamme ja antaa itsellemme ja toisillemme mahdollisuuden muuttaa käsityksiämme ja tottumuksiamme. Terveellisen tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan meitä kaikkia. Kirjassa puhutaan paljon vuorovaikutustaidoista ja myös verkostoitumisesta. Kirjan tarkoituksena on antaa syötteitä uusille ajatuksille, jotka toivottavasti muuntuisivat toinen toistaan vaikuttavammiksi käytännön teoiksi kestävän ja ketterän ympäristöterveyden edistämiseksi. Ne ovat todella tärkeitä asioita nykypäivän asiantuntijatyössä. Luetutan tämän mielelläni opiskelijoillani. Kirja on syntynyt kahden työtoverin ja ystävän yhteistyössä intuitiivisesti ja vallattomasti syttyneestä ideasta
Tätä tarvetta varten ryhdyttiin suunnittelemaan sopivaa yhteistyön tapaa ja ryhdyttiin melko osaamattominakin hyödyntämään Teamsin mahdollisuuksia. Ryhmän perustaminen lähti liikkeelle muutaman yhteistyötä tehneen viranhaltijan keskinäisestä ideasta jakaa tietoa eri viranomaisten välillä vapaamuotoisesti ensi vaiheessa talousveteen liittyvissä asioissa. Olennaista oli, että ideaa lähdettiin koeponnistamaan, vaikka mitään varmuutta sen hyödyllisyydestä, toimintamuodosta Piia Kepanen, vesitalousasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Nina Pimiä, ympäristösihteeri Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi Yhteisellä asialla – viranomaisyhteistyöhön puhtia kokeilukulttuurin kautta Viranomaisvalvonnan yhteistyön tiivistämisestä on puhuttu kautta aikojen. Yhteistyötä on toki myös tehty, mutta olemmeko aidosti osanneet hyödyntää moninaisia ja mahdollisia yhteistyökumppaneitamme ja olemmeko avoimin mielin etsineet erilaisia tapoja tehdä yhteistyötä. vsk. Ryhmä on toiminut nyt reilun vuoden. Perustimme yksinkertaisen yhteisen Teams-tiimin ideointi-, keskustelu-, tiedonvaihtoja yhteistyöalustaksi. 16 Tätähän pitää kokeilla Tiimin päätavoitteena on parantaa talousveden valvonnan parissa työskentelevien yhteistyötä yli toimivaltarajojen ja sitä kautta kehittää alueellista vesihuoltoa. Koronaviruspandemian aiheuttama etätyöja digiloikka auttoi meitä ryhmän toimintaan sitoutumisessa, sillä iso osa viranomaistoiminnasta siirtyi sähköisten välineiden ja palveluiden äärelle muutenkin ja Teams-kokouksista ja tiedostojen työstämisestä pilvipalveluissa tuli jotakuinkin arkipäivää. Päätimme KeskiSuomessa vuoden 2019 lopulla, että on oikea aika ryhtyä toimimaan ja niinpä aloitimme säännöllisen yhteistyön koko maakunnan alueella toimivien vesihuoltoa tavalla tai toisella valvovien viranomaisten kesken. Miten kaikki alkoi ja mitä olemme saavuttaneet?. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52
Ryhmän toimintaan osallistuminen ja aktiivisuus on jokaisen osallistujan itse päätettävissä, pelkästään ”kuulollakin” saa ihan vapaasti olla. Kokoonnumme noin puolentoista kuukauden välein ja kokouspäivän lähestyessä koostamme esityslistaa vapaamuotoisesti ajankohtaisista aiheista. Yksi ryhmän kantavista voimista on sen osallistujien moninaisuus. Miten toimitaan. vsk. Näin tulemme toistemme kanssa tutuiksi ja tulokulma vaihtuu hiukan joka kokoontumiseen, kun puheenjohtaja on eri organisaatiosta. Jos taas intoa ja aktiivisuutta riittää, voi ryhmän kautta olla jopa ideoimassa alueellisia koulutuspäiviä tai kirjoittamassa lehtijuttuja! Kantavana ajatuksena on ollut, että yhteistyö mahdollistetaan kaikille, kullekin sopivan kokoisena ja muotoisena. 17 tai tulevaisuudesta ei ollutkaan. Emme ole kankeasti järjestäytyneitä ja esimerkiksi puheenjohtajavuoroa kierrätetään kokouksesta toiseen. Kaikilla ryhmän jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa kokousten sisältöön. Jos käsiteltäviä asioita ei ole, ei myöskään ole mitään pakottavaa tarvetta kokoontua. Kannustamme vapaamuotoiseen keskusteluun ja toivomme, että tiimissä on turvallista esittää kysymyksiä tai avunpyyntöjä ilman, että tarvitsee pelätä. Asiantuntemus jakoon – asiakkaiden hyväksi Tavoitteenamme on kehittää ja mahdollistaa eri viranomaisten välisen tiedonvaihdon lisäämistä matalalla kynnyksellä. Pyrimme siis luomaan psykologisesti turvallisen toimintaympäristön, jossa uskaltaa esittää vallattomiakin ideoita. Toistaiseksi asiaa on kuitenkin ollut jokaiselle kokoontumiskerralle. Myöhemmin ryhmä on edelleen laajentunut myös eri organisaatioiden sisältä päin, esimerkiksi Keski-Suomen ELYstä mukana on myös pohjavesiasiantuntijoita lisäämässä ryhmän osaamisen monipuolisuutta. Poikkitieteellisyyden ja erilaisten näkökulmien tärkeyden ja merkityksen muistaminen on olennaista; jokaisella voi olla hyödyllistä jaettavaa. Määrittelemme itse kokoontumistiheyden osallistujien tarpeiden ja toiveiden perusteella. Ryhmän on tarkoitus olla joustava, omiin tarpeisiin mukautuva ja pakoton toimintaympäristö. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Toimintaa kokeiltiin aluksi pienessä ryhmässä Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuollon, Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen sekä Keski-Suomen ELY-keskuksen viranhaltijoiden kesken. Ryhmässä todettiin nopeasti, että tarvetta voisi olla laajemmalle kokoonpanolle, jolloin mukaan kutsuttiin myös ympäristönsuojelu ja muut Keski-Suomen maakunnan ympäristöterveydenhuollon yksiköt sekä Sisäja LänsiSuomen AVIn edustaja. Koska olemme itseohjautuva ryhmä, me myös jaamme vastuita itseohjautuvasti
Ryhmässä on myös tavoitteena oppia jakamaan tietoa ja kysymään asioista myös toimialarajojen ylitse, vaikka mikään ei siihen ”pakottaisi”, näin voidaan saada aikaan entistä parempia päätöksiä, neuvontaa ja ohjausta, mikä koituu loppujen lopuksi hyödyksi vesihuoltotoimijoille ja asukkaillemme. Viranomaistöissä kannattaisi lähtökohtaisesti aina muistaa se arvo, jota tuotamme asiakkaillemme. Kuva: Pixabay. Haluatko syventää osaamistasi kunnan virkamiehenä, viranomaisena tai asiantuntijana ja luoda laajan teoriaperustan vastuulliselle ja laadukkaalle virkatehtävien hoitamiselle. Olemme myös suunnitelleet ja toteuttaneet alueen vesihuoltotoimijoille ja viranomaisille kohdennetun koulutustilaisuuden ajankohtaisista asioista webinaarina. 18 muille ja jokainen näkökulma on arvokas. Vaikeatkin asiat on helpompi kantaa, kun niitä on voinut pohtia yhdessä eri asiantuntijoiden kanssa. Tavoitimme lähes 100 osallistujaa ja palautetta saimme kahdeltakymmeneltä osallistujalta. Mitä yhteistyön tiivistymisellä on saavutettu. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Ainakin sellaista on ollut nähtävissä kirjoittajien oman kokemuksen pohjalta. Vaikka kaikkiin kysymyksiin tai haasteisiin ei heti löydetä ratkaisuja, niin olemme ainakin lisänneet vertaistuen mahdollisuuksia eri organisaatioissa työskentelevien välillä. Toivottavasti olemme onnistuneet myös madaltamaan kynnystä ottaa yhteyttä toisiimme. Olemme ylipäätään tutustuneet oman maakuntamme alueen viranomaisiin. Mielestämme onnistuimme tilaisuuden järjestämisessä hienosti. Tulemme tämän palautteen pohjalta jatkamaan toimintaamme entistäkin innokkaammin ja ensimmäiset ideat seuraavaa koulutustilaisuutta varten ovat jo syttyneet. EnviroVet järjestää odotetun verkkokurssin hyvän hallinnon vaatimuksista. Olemme jakaneet osaamista ja tietoa toisillemme. Itsestä vähäpätöiseltä tai itsestään selvältä tuntuva asia voi jollekin toiselle olla tärkeä vinkki omaan työhön ja sen jakamiselle ryhmä on hyvä väylä. vsk. Mitä tähän mennessä on sitten saatu aikaan. Lue lisää koulutuskokonaisuudesta ja ilmoittaudu osoitteessa: www.envirovet.fi/palvelut/koulutukset/ Lisätiedot www.envirovet.fi ja info@envirovet.fi
Kaarina Kärnä Heidi Colliander (vas.) ja Piia Kepanen.. Kirjan on julkaissut Ympäristökustannus Oy. Vuoden terveystarkastajat 2021 ovat Heidi Colliander ja Piia Kepanen Jyväskylästä Joensuussa järjestettiin Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset opintopäivät 5.–6.5.2021. Uudet näkökulmat ja raikkaat ajatukset ovat aina tarpeen, ja Heidi Colliander ja Piia Kepanen ovat antaneet innovaationsa kaikkien vapaaseen käyttöön ja uusien ideoiden pohjaksi. Valinta tehtiin nyt 19. Tilaisuuden järjestivät Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry ja Ympäristö ja Terveys-lehti. Työn konkreettinen ilmentymä on tänä vuonna ilmestynyt kirja Kestävä ja ketterä ympäristöterveys. Tänä vuonna valittuja olikin kaksi. Colliander ja Kepanen ovat törmänneet työssään viestinnän, vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin, ja näitä asioita käsittelee myös heidän kirjoittamansa kirja. Tilaisuuden järjestivät Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry ja Ympäristö ja Terveys-lehti. Vuoden terveystarkastajat ovat edelläkävijöitä, innostavia ja myös muita osallistavia – juuri sellaisia kuin vuoden terveystarkastajiksi valitut Heidi Colliander ja Piia Kepanen.” Terveystarkastajien työkenttä on jatkuvassa muutoksessa. Valintaa perustellaan vuoden terveystarkastajille koulutuspäivillä myönnettävässä kunniakirjassa seuraavasti: ”Yhteistyö on voimaa! Heidi Colliander ja Piia Kepanen ovat yhdessä tehneet ison työn ympäristöterveyden kehittämiseksi. Vuoden terveystarkastajan valinta on tunnustus ansioituneelle terveystarkastajalle, joka on positiivisella tavalla ylpeä ammatistaan ja kehittänyt alan käytäntöjä eteenpäin. 19 J oensuussa järjestettiin Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset opintopäivät 5.–6.5.2021 etäosallistumisen mahdollistavana livestream-tapahtumana. Kirjaa on kuitenkin edeltänyt jo vuosia kestänyt halu kehittää oman työn vaikuttavuutta, verkostoitua yli hallintorajojen ja tehdä asioita vähän toisin. Julkisen sektorin töissä ovat usein esillä resurssien riittämättömyys, uudistuvan lainsäädännön mukanaan tuomat uudet tehtävät, organisaatiomuutokset ja erilaiset kehityshankkeet. Vuoden terveystarkastajiksi valittiin kollegat ja ystävykset, tänä vuonna julkaistun kirjan ”Kestävä ja ketterä ympäristöterveys” kirjoittaneet ympäristöterveystarkastaja Heidi Colliander ja myös ympäristöterveystarkastajana työskennellyt, nyt ELY-keskuksen vesitalousasiantuntijana toimiva Piia Kepanen Jyväskylästä. vsk. kerran ja valituksi tuli poikkeuksellisesti kaksi henkilöä. Kehitystyö voi kuitenkin lähteä liikkeelle myös motivoituneiden ja oman työn vaikuttavuutta pohtivien viranhaltijoiden innostuksesta. Tilaisuudessa julkistettiin myös Vuoden terveystarkastajan valinta. Yksi koulutuspäivien kohokohdista oli perinteisesti vuoden terveystarkastajan julkistus. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2021, 52. Kehittämissuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joilla on voimassa maankäyttöja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitettu yleistai aseJaakko Gustafsson, HTM, projektitutkija Suomen ympäristökeskus Vesihuollon kehittämissuunnitelma yhdyskuntien kehittämistyön välineenä Aiemman, vuoteen 2014 saakka voimassa olleen vesihuoltolain (VHL, 119/2001) puitteissa vesihuollon kehittämissuunitelman laatiminen kuului kuntien lakisääteisiin tehtäviin. 20 V esihuoltolain 5 §:n mukaisesti ”kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti tämän lain tavoitteiden toteuttamiseksi yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden jätevesiä käsittelevien sekä muiden kuntien kanssa sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun.” Kyseisen säännöksen alkuperäisen (v. Tuolloin toteutuneen lainmuutoksen myötä kehittämissuunnitelman lakisääteisyydestä kuitenkin luovuttiin, joten sen laatiminen ja ajantasaisena pitäminen on tällä hetkellä kunnille vapaaehtoista. 2001) sanamuodon mukaan ”kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. vsk. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on kuitenkin hyvä työväline keskeisen kunnallistekniikan osa-alueen, vesihuollon, kehittämisessä ja järjestämisessä, joten sen ajantasaisuudesta huolehtiminen on joka tapauksessa suositeltavaa. Hyvin laaditusta vesihuollon kehittämissuunnitelmasta hyötyvät paitsi kunta, myös sen alueella toimivat vesihuoltolaitokset, niiden asiakkaat, elinkeinotoiminta ja muut sidosryhmät.. Kehittämissuunnitelmia laatiessaan kunnan tulee olla riittävässä yhteistyössä muiden kuntien kanssa