ja ympa?risto?_170 x 242.indd 1 15.4.2019 11.10. vsk. 2 Kalibroinnin asiantuntija palveluksessasi Pyydä tarjous numerosta (010) 3222 631 tai sales@mip.fi Tarjoamme akkreditoidut ja jäljitettävät kalibroinnit Mittaamisen asiakasratkaisut • Mittarit ja laitteet • Tuki ja koulutus • Laitevuokraus MIP Electronics Oy I mip.fi I aanitasomittarit.fi I mikrofonit.fi • Äänitasomittarit • Meluannosmittarit • Mittausmikrofonit • Mikrofonikapselit • Esivahvistimet (myös intensiteetti) • Monikanavaratkaisut • Kalibraattorit • Mastoidit (luujohde) • Askeläänikojeet • Rakennusakustiikan pallokaiuttimet • Värähtelyja tärinämittarit • Kiihtyvyysanturit • Sisäilman laadun mittarit NOPEA NOUTO JA PALAUTUS PALVELU Teetä kalibroinnit ennen kesää – vältät ruuhkat! mip.fi sales@mip.fi Y&T 4/19 Alueiden ka?ytto. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50
vsk. 3. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50
Toisella puolella Suomea se olisi ”työllistävä vaikutus”. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Aikakauslehtien liiton jäsen Alueiden käyttöön liittyy usein vastakkainasettelua luonnonsuojelun ja/tai kulttuuriperinnön ja muiden hyödyntämistapojen välillä. Alueen luontoarvoja lisää Longinojan läheisyys, jonka kunnostus on palkittu vuosien 2017–2018 parhaana luontotekona IUCN:n Suomen kansallisen komitean toimesta. Kaupunkiluonnonsuojelija päätyy kuitenkin yleensä arvioinneissaan kentän säilyttämisen kannalle. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Siinä eivät huoleta lentokentän maa-alueen vaatima keskimääräistä järeämpi betonipaalutus tai maaperässä oleva sulfidisavi. Euroopan uhanalaisimpien kulttuurikohteiden joukkoon kuuluva lentokenttä on elintärkeä uhanalaisiksi luokitelluille viheryökköselle ja ojakärsämökenttäkääriäiselle, ja se on myös lintukohde. Kaarina Kärnä Lentokentänkin suojelu voi olla ympäristöteko Kuva: Sampo Kiviniemi.. Aivan omaa luokkaansa aluekiistana on Malmin lentokentän tapaus Helsingissä. Malmin lentokentän säilyttämistä lentokäytössä puoltavat ehkä yllättäen myös luonnonsuojeluun ja ympäristöterveyteen liittyvät syyt, mutta Helsingin kaupunki haluaa rakentaa alueelle asuntoja. (02) 630 4900 Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. Keskellä asutusta sijaitseva lentokenttä on edelläkävijä ympäristöterveyden huomioimisessa, sillä asutusalueella on meluun ja muihin lentotoiminnan ympäristövaikutuksiin kiinnitettävä aivan eri lailla huomiota kuin alueilla, joissa suojavyöhykkeet ovat suuremmat. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. Tiiviisti rakennettujen lähiöiden keskellä lentokenttä tuo elvyttävän avaruuden tunnun – kenttä on Malmin meri. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. vsk. Helsingin mantra kentän tuhoamiselle on ”asuinrakentaminen”. Malmin lentokenttä ympäristöineen on myös keskeinen virkistysalue lähiympäristönsä asukkaille
Lehden teemana on rakennusterveys. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. 32 Mobiili retkeilijän mukana metsässä Heidi Kerkola .....................................................................................36 Vuoden terveystarkastaja 2019 on Janne Litmanen Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimesta Kaarina Kärnä ................................................................................... vsk 4 • 2019 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 5/2019 ilmestyy viikolla 38. 16 YVAja kaavamenettelyn yhdistäminen – miten ja miksi. 6 Kohti kestävämpää yhdyskuntarakennetta Antti Rehunen, Maija Tiitu ja Ari Nissinen .................................. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. vsk. 4 Tulevaisuuden elinympäristö rakennetaan digitaalisesti Juha Nurmi, Satu Taskinen ja Ilpo Tammi .................................... 41 YRJÖ2018 – maakunnallinen ympäristöterveydenhuollon ja vesilaitosten häiriötilanneharjoitus Nina Hiltunen ....................................................................................42 Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi: Suomen biotalousstrategian valmistelu onnistui melko hyvin Hanna Virta ja Markku Turtiainen ...............................................48 Olli Ojala – pitkä ura ympäristöhallinnossa Tapio Välikylä ...................................................................................56 Juhlavieraat kokivat Veden muistin – kuvia lehden 50-vuotisjuhlasta Kaarina Kärnä ja Tanja Lohiranta ................................................60 Kirjaesittely: Matti Vuento, Myrkkyjen maailma – nuolimyrkystä sariiniin .............................................................64 Tätä mieltä: Suomen jätetuhkan myrkyt Itämereen! Silmättömät silakat ja kuolleet merenpohjat takaisin. Lentokentänkin suojelu voi olla ympäristöteko Kaarina Kärnä ..................................................................................... Miia Nurminen-Piirainen ...............................................................20 Karttapohjaiset osallistumistyökalut aktiivisen kansalaisuuden edistäjinä Heli Saarikoski, Liina Marttila, Kirsi Forss, Kaarina Vartiainen ja Maarit Kahila-Tani ......................................................................24 Maankäytön suunnittelun ympäristöoikeudenmukaisuutta voidaan parantaa hyödyntämällä vuorovaikutteisia suunnitteluja tutkimusmenetelmiä Riikka Paloniemi, Aino Rekola ja Sanna-Riikka Saarela ......... 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti 50. 10 Vaikutusten arviointi kaavoituksessa Matti Laitio ........................................................................................ 5 Ympäristö Tuottaja Tanja Lohiranta p. Marja Tomberg .................................................................................66 Poimintoja ......................................................................................70
Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset -hankkeen tarkoituksena on koota maankäytön suunnittelun ja rakentamisen digitalisoimiseksi tarvittavat toimenpiteet aina vuoteen 2030 saakka. Niitä ovat esimerkiksi asema-, yleisja maakuntakaavat sekä rakennusluvat. Ympäristöministeriö on aloittanut vuoden loppuun kestävän hankkeen, jonka tavoitteena on luoda yhtenäiset kansalliset linjaukset maankäyttöpäätösten digitalisaation edistämiseksi.. vsk. 6 A ikamme kohtalonkysymykset kuten ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen haastavat yhteiskuntia ennennäkemättömällä tavalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Maankäytön vaikutukset elinympäristöömme näkyvät välittömästi ja toisaalta ulottuvat kauas vuosikymmenien päähän. Juha Nurmi, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö Satu Taskinen, projektipäällikkö, ympäristöministeriö Ilpo Tammi, toimitusjohtaja, Ubigu Oy Tulevaisuuden elinympäristö rakennetaan digitaalisesti Maankäytön suunnittelu ja rakentaminen siirtyy digitaaliselle pohjalle seuraavan vuosikymmenen aikana. Kaikissa näissä maankäytön ja rakentamisen rooli on keskeinen. Maankäyttöpäätöksillä tarkoitetaan maankäyttöä tai rakentamista ohjaavia tai rajoittavia viranomaisten päätöksiä
Pohjan Hankkeen vaiheet.. Toisin sanoen tavoitteena ovat helppokäyttöiset ja asiakaslähtöiset palvelut, jotka tukevat sujuvaa vuorovaikutusta maankäyttöpäätösten valmistelussa. Laadukkaalla tiedolla parempaa elinympäristöä Hanke käsittää alustavan näkemyksen digitalisaation tavoitteista: maankäyttöpäätökset perustuvat parhaaseen tietoon, osallistuminen ja tiedonsaanti helpottuvat, monialainen tieto kootaan hallitusti, ja suunnittelu on ymmärrettävää. Se edellyttää, että tieto on ajantasaista, selkeää ja helposti jokaisen kiinnostuneen saatavilla. Lisäksi maaliskuussa 2019 voimaan tullut uusi tiedonhallintalaki luo puitteet tiedon paremmalle saatavuudelle, joka on pohjimmiltaan tämänkin hankkeen ydin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Ilman yhdenmukaisia kansallisia käytäntöjä uusia ratkaisuja on jouduttu ottamaan käyttöön vaihtelevin tavoin. Aiempien hankkeiden ja selvitysten valossa maankäyttöpäätöksiin liittyy useita haasteita. Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen kokonaisuus on hämärtynyt kansalaisille, ja sen hahmottaminen on usein haastavaa myös alan asiantuntijoille. Yhteisten toimintatapojen puute nostaa kustannuksia ja vie suunnittelijoiden resursseja pois tärkeimmästä: hyvän elinympäristön kehittämisestä. Prosessit ovat osin tehottomia, ja päällekkäistä työtä tehdään paljon. Ympäristöministeriön hanke tukee vuonna 2018 käynnistettyä maankäyttöja rakennuslain kokonaisuudistusta. 7 Miksi muutosta tarvitaan. vsk
Määrittelyja pilotointivaihe päättyy vuonna 2022, jolloin uudistetun maankäyttöja rakennuslain on määrä astua voimaan. 8 tälle luovat avoimet standardit ja yhteensopivat tietorakenteet. Kaavoituksen ja rakentamisen tietojen keskinäistä yhteentoimivuutta parannetaan, mikä mahdollistaa rakennusluvituksen automatisoinnin ainakin osittain. Samalla uuden suunnittelujärjestelmän edellyttämät toimintatavat muotoutuvat. Tiekartalla kohti tavoitetilaa Hankkeessa laadittu tiekartta kuvaa sitä, mitä milläkin aikavälillä tulisi saavuttaa, jotta tavoiteltava muutos olisi mahdollinen. Maankäytön suunnittelua ja rakentamista tukevat kansalliset palvelut otetaan vaiheittain käyttöön. Voimassa olevat kaavat digitoidaan siten, että ne ovat kansallisesti saatavilla. Elinympäristön kehittämisen keskiössä ovat kunnat. Siirtymävaiheen aikana 2022–2027 uudistetun maankäyttöja rakennuslain velvoitteet viedään vaiheittain täytäntöön. Keskeiset maankäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvät tiedot ovat helposti saatavilla. Jotta kestävään ja resurssiviisaaseen ympäristöön päästään, on kuntien ja muiden alan toimijoiden pystyttävä hyödyntämään päätöksenteossaan parasta mahdollista tietoa. Viranomaisten tiedot ovat yhteentoimivia, luotettavia ja paikkaan sidottuja. Tiekartta on jaettu kolmeen vaiheeseen: määrittelyja pilotointivaiheeseen, siirtymävaiheeseen ja vakiintumisvaiheeseen. Maankäytön suunnittelu ja rakentaminen muotoutuvat yhteentoimiTavoitetila.. Siihen mennessä uusille digitaalisille toimintatavoille on luotu perusedellytykset. Selkiytetyt maankäytön ja rakentamisen päätöspolut palvelevat myös demokratiaa, kansalaisen mahdollisuutta vaikuttaa oikeaan aikaan. Myös muut keskeiset maankäyttöpäätökset digitalisoidaan asteittain. vsk. Vakiintumisvaiheessa 2027–2030 yhtenäiset suunnittelukäytännöt vakiintuvat osaksi asiantuntijatyötä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50
Miten hanke etenee. Lisäksi kyselyssä on alustavasti esitetty tiekartan ensimmäisen vaiheen 2019–2022 toimenpiteet. 15.4.–5.5.2019 toteutetussa Ota kantaa -kyselyssä on pyydetty palautetta maankäytön suunnittelun ja rakentamisen digitalisaation tavoitetilasta ja tiekartasta. Tavoitteena on päättää toukokuun 2019 loppuun mennessä hankkeen viimeisessä vaiheessa toteutettavista toimenpiteistä, joilla voidaan parhaiten edistää tulevaisuuden maankäyttöpäätösten digitalisaatiota ja hyvän elinympäristön kehittämistä. Lisätietoa hankkeesta: www.ym.fi > Maankäyttö ja rakentaminen > Ohjelmat ja strategiat > Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset. Kaikki keskeiset maankäyttöpäätökset ja niihin liittyvä tieto ovat tässä vaiheessa kansallisesti saatavilla. Tiekartta. Laadukkaalla ja ajantasaisella tiedolla voidaan parantaa palveluita ja moninaisia suunnittelusekä päätösprosesseja. Lisäksi vastaajat kokivat erittäin tärkeänä, että maankäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvä tieto on ajantasaista, ymmärrettävää ja helposti saatavilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Keskeisenä pidettiin myös sitä, että maankäytön ja rakentamisen päätöspolut ovat selkeitä ja että maankäyttöpäätöstieto voidaan jäsentää sijainnin perusteella. 9 vaksi prosessiksi. Tulosten avulla päivitetään hankkeessa alustavasti määriteltyä tavoitetilaa ja tiekarttaa. Kyselyyn vastanneista kaksi kolmasosaa toivoi vahvoja yhtenäisiä kansallisia linjauksia maankäyttöpäätösten digitalisaation edistämiseksi. vsk. Tämä edellyttää kaikkien maankäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvien lakien yhteentoimivuuden varmistamista
Samalla suomalaisten arjen matkat töihin sekä palveluihin eivät ole enää juuri pidentyneet, mutta monilla alueilla henkilöauto on edelleen ainoa vaihtoehto arjen liikkumisessa. vsk. Kestävä kehitys edellyttää yhdyskuntarakenteen ohjausta huolehtien samalla elinympäristön laadusta sekä elonkirjosta. Täydennysrakentamisen myötä taajamat tiivistyvät ja asukastiheys kasvaa etenkin suurimmissa kaupungeissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. vsk.. 10 Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. 10 Antti Rehunen, erikoistutkija Maija Tiitu, tutkija Ari Nissinen, kehittämispäällikkö Suomen ympäristökeskus Kohti kestävämpää yhdyskuntarakennetta Suomen kaupungit ovat rakenteeltaan aiempaa eheämpiä
Yhdyskuntarakenteen hajautuminen pirstoo luontoalueita, nostaa infrastruktuurin kustannuksia ja lisää liikennettä. Taajamaväestö painottuu kaupunkiseuduille. Kyse on siitä, miten asuminen, työpaikat, palvelut ja muut toiminnot sekä niitä yhdistävät liikenneväylät ja tekniset verkostot sijoittuvat suhteessa toisiinsa. Yhdyskuntarakenteen seurannassa tarkastellaan yksittäisen taajaman, kaupunkiseudun tai laajimmillaan työssäkäyntialueen rakennetta. Pienemmillä kaupunkiseuduilla ja maaseudulla uusien rakennusten kerrosalaa syntyy vuosittain enää vain noin puolet kymmenen vuoden takaisesta määrästä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Kaupunkiseuduiksi on tässä laskettu vähintään 15 000 asukkaan keskustaajamat ja niihin kiinteästi kytkeytyvät lähitaajamat. Kaupungistuminen on vauhdittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, mikä näkyy uudisrakentamisen painottumisena vain muutamille suurimmille kaupunkiseuduille (Kuva 1). Tiiviissä rakenteessa välimatkat ovat lyhyitä ja maankäyttö tehokasta. Rakentamisessa suuria alueellisia eroja Erikokoisten yhdyskuntien kehityksessä on suuria eroja. Uudisrakentaminen on lisääntynyt erityisesti Helsingin kaupunkiseudulla. Lähes jokaisessa kunnassa on ainakin yksi taajama, jossa on vähintään 200 asukasta. Uudisrakentamisen sijoittuminen erikokoisille kaupunkiseuduille sekä maaseutualueelle vuosina 2000–2018. Lähde: RHR 2019, YKR 2019.. 11 S uomessa oli vuonna 2017 yhteensä 742 taajamaa, joissa asui 86 % suomalaisista. vsk. Neljä viidestä taajamaasukkaasta asui 34 kaupunkiseudulla ja vain yksi viidestä asui maaseututaajamissa. Kasvavilla kaupunkiseuduilla on parhaimmat mahdollisuudet rakentua kestävästi, mutta voimakas uudisrakentaminen aiheuttaa myös haasteita. Uudet rakennukset ovat käyttövaiheessa aiempia energiatehokkaampia, mutta rakennusmateriaalit ja -prosessit tuottavat runsaasti päästöjä, eivätkä rakennuskohtaiset enerKuva 1. Kaupunkiseutuun kuuluu taajamien lisäksi enintään 5 km päähän taajamista ulottuva lievealue. Muihin suuriin kaupunkiseutuihin kuuluvat Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Lahden, Kuopion ja Porin kaupunkiseudut
Yhdyskuntarakenteen autoriippuvuus vähenee hitaasti Tiiviistä rakenteesta huolimatta yhdyskuntien toiminnallinen rakenne on jatkanut monin tavoin hajautumistaan. Kasvava osa uudisrakentamisesta onkin sijoittunut täydentävänä rakentamisena olemassa olevan taajaman alueelle, jolloin taajaman ei ole tarvinnut laajentua yhtä paljon kuin aiemmin. Tämän seurauksena asukastiheys on kääntynyt kasvuun 2010-luvulla joillakin suurimmilla kaupunkiseuduilla (Kuva 2). Lähde: YKR 2019.. Muutosten taustalla on ennen kaikkea asumisväljyyden kasvu, eli asuntojen pinta-ala yhtä asukasta kohti on kasvanut. Täydennysrakentaminen tiivistää taajamia Suomalaiset taajamat ovat väljästi rakennettuja ja asuttuja verrattuna useimpiin muihin Euroopan maihin. Suuri osa taajama-alueista on edelleen harvaa pientaloasutusta, mutta näillä alueilla asuu aiempaa pienempi osuus suomalaisista. Mahdollisuudet tehdä työmatka kestävillä kulkutavoilla eli kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä Kuva 2. Taajamien rakentamistehokkuus on sitä vastoin noussut, sillä taajamien kaikkien rakennusten kerrosala kasvoi samaan aikaan peräti 35 prosentilla. Työmatkojen keskipituus on 2000-luvulla kasvanut taajamassa asuvilla 11 kilometristä yli 13 kilometriin. Taajama-alueen laajeneminen oli nopeaa etenkin 2000-luvun alussa, mutta kehitys on tasaantunut 2010-luvulla. Kun taajamien pinta-ala kasvoi vuosina 2000–2017 noin 23 %, väestönkasvu oli vain 11 %. Taajamien asukastiheyden kehitys 2000–2017. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Tämä näkyy esimerkiksi pitkinä työja asiointimatkoina. Taajamien asukastiheys on alentunut pitkään. Puurakenteiset rakennukset voivat toimia hiilivarastoina, mutta viime vuosien kerrostalovaltainen kaupunkirakentaminen on vähentänyt puun osuutta rakennusten kantavana materiaalina. 12 giatehokkuuden hyödyt aiheuta päästöjen vähenemistä, jos rakennuskanta edelleen kasvaa koko ajan. Tieja katuverkon sekä teknisten verkostojen tarve asukasta kohti on väljimmillä alueilla kuitenkin moninkertainen tiiviisiin alueisiin verrattuna
Palvelujen sijoittuminen lähelle mahdollistaa asioinnin ilman autoa tai vain lyhyellä automatkalla. Suuret yksiköt heikentävät lähipalvelujen saavutettavuutta Lyhyt etäisyys palveluihin on tärkeää erityisesti autottomille ja ikääntyneille asukkaille. 2010-luvulla autoriippuvaista yhdyskuntarakennetta on kuitenkin syntynyt aiempaa vähemmän. Kuva 3. Suurimmilla kaupunkiseuduilla kävelymatkan päässä lähikaupasta asuvien osuus kasvoi pitkään 2000-luvun aikana. 13 ovat heikentyneet kaikilla kaupunkiseuduilla. Joukkoliikennevyöhykkeen rajaus perustuu arkiliikkumisen näkökulmasta riittävään joukkoliikenteen palvelutasoon. Jalankulkuja joukkoliikennevyöhykkeen osuus kaupunkiseututaajamien asukkaista 2000–2017. Jalankulkuvyöhyke käsittää keskustojen ja alakeskusten jalkaisin saavutettavissa olevan alueen. Pienillä kaupunkiseuduilla ja maaseututaajamissa osuus sitä vastoin tippui samaan aikaan huomattavasti. Palvelut vaativat toimiakseen riittävästi asukkaita, ja siksi niiden määrä ja saavutettavuus on kehittynyt varsin eri suuntaan erikokoisissa yhdyskunnissa (Kuva 4). Työmatka on aiempaa harvemmin enintään helpon pyörämatkan pituinen tai kuljettavissa sujuvasti joukkoliikenteellä sekä asuinettä työpaikan päässä. Keskustojen ja pienempien alakeskusten jalankulkuvyöhykkeen sekä joukkoliikennevyöhykkeen osuus asutuksesta ja työpaikoista on kääntynyt lievään kasvuun usealla kaupunkiseudulla (Kuva 3). Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Aiempina vuosikymmeninä kasvava osuus kaupunkiseutujen väestöstä ja työpaikoista on sijoittunut taajamien väljästi rakennetuille reuna-alueille, niin kutsutulle autovyöhykkeelle, jossa henkilöauto on ainoa käytettävissä oleva kulkutapa useimmilla matkoilla. Viime vuosina työja asiointimatkojen pidentyminen on kuitenkin hidastunut. Myös asiointimatkat erilaisiin palveluihin pidentyivät nopeasti 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Lähde: YKR 2019.. Vuoden 2016 jälkeen kaupan saavutettavuus on heikentynyt laajasti, mihin on ollut syynä erityisesti kaupan aukioloaikojen vapauttaminen ja kauppaketjujen yhdistyminen, jotka ovat lisänneet kaupankäyntiä suurissa myymälöissä ja johtaneet usean pienen myymälän lopettamiseen. vsk
Suorien maankäyttöön, liikkumiseen tai rakennuskantaan liittyen vaikutusten lisäksi yhdyskuntarakenne luo edellytyksiä Kuva 4. Esimerkiksi peruskoulujen saavutettavuus on heikentynyt sekä suurilla että pienillä kaupunkiseuduilla. Rakennettu alue on 2000-luvulla laajentunut yleisimmin metsäalueille, joilla on merkitystä myös virkistykseen soveltuvina alueina. Kun arkimatkat suuntautuvat yhdyskunnan moniin eri osiin, liikkumisesta kertyy yhteensä paljon kilometrejä ja osaa matkoista on vaikea tehdä ilman autoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Täydennysrakentamisen edetessä viheralueiden läheisyyden säilyttäminen on erityinen haaste. Monet suuret vähittäiskaupan yksiköt ovat siirtyneet keskustoista niiden ulkopuolisille kaupan alueille. Enintään 500 m etäisyydellä lähimmästä ruokakaupasta asuvien osuus 2000–2017. Lähde: SYKE 2019.. Taajamien laajeneminen ja täydennysrakentaminen ovat vaikuttaneet viheralueiden määrään ja rakenteeseen. vsk. Palvelujen saavutettavuuden ohella luonnon läheisyys on keskeinen asuinympäristön laatutekijä. Siihen kuuluvat niin rakennusten piha-alueet, puistot, niityt, lähimetsät kuin suuret kansallispuistotkin. Myös monet vapaa-ajan harrastuspaikat, kuten liikuntatilat, sijaitsevat eri puolilla yhdyskuntaa. Taajamien tiivistymisestä huolimatta taajamien asemakaavoitetuilla alueilla rakentamatonta maata on keskimäärin noin 40 prosenttia ja siten virkistysalueiden saavutettavuus on säilynyt varsin hyvänä. Viheralueiden verkosto on tärkeä osa yhdyskuntarakennetta Luontoalueiden ja niiden välisten viheryhteyksien muodostama viherrakenne on osa yhdyskuntarakennetta. Viihtyisän ympäristön lisäksi viheralueet ja säännöllinen luontoaltistus tuovat terveyshyötyjä ja auttavat esimerkiksi tulvien ehkäisemisessä. Samoin sosiaalija terveyspalvelujen kokoaminen aiempaa suurempiin hyvinvointikeskuksiin heikentää lähisaavutettavuutta. Kestävä kehitys edellyttää yhdyskuntarakenteen kehittämistä Yhdyskuntien rakenne vaikuttaa monin tavoin yhteiskunnan kehityksen kestävyyteen. 14 Palvelujen keskittäminen aiempaa suurempiin yksiköihin on pidentänyt useita erityyppisiä asiointimatkoja. Kaupunkiseutujen asukkaista yli 60 prosentilla lähin virkistykseen soveltuva luontoalue onkin enintään 100 metrin päässä
http://www.labour.fi/ty/tylehti/ talous-yhteiskunta-1-2019/yhdyskuntarakenne-luo-edellytykset-kestavalleliikkumiselle-ja-paastovahennyksille/ RHR (2019). Suomen ympäristökeskuksen raportteja 32/2013. Tiitu, M. vayla.fi/pdf8/lti_2018-01_henkiloliikennetutkimus_2016_web.pdf Rehunen, A., Ristimäki, M. Suomessa 1990–2016. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 13/2018. Yhdyskuntasuunnittelu, 56:3, 46–51. Katsaus yhdyskuntarakenteen kehitykseen Kirjoitus on toteutettu Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoituksella hankkeessa Beyond MALPE-coordination: Integrative Envisioning (BeMInE) (hankenro 303556). Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. (2018). Väestötietojärjestelmä/Väestörekisterikeskus, poiminta 2/2019. Ilmastonmuutoksen hillintä ja muut kestävyystavoitteet edellyttävät ripeitä toimia. Kävelyyn ja pyöräilyyn, muuhun liikuntaan sekä luonnossa liikkumiseen kannustava yhdyskuntarakenne tuo myös kansanterveydellisiä hyötyjä. http://hdl.handle. & Helminen, V. & Söderström, P. Koska yhdyskuntarakenne muuttuu verrattain hitaasti, tarvitaan monia, saman suuntaan vaikuttavia ohjauskeinoja. http://hdl.handle.net/10138/176782 Ristimäki, M. handle.net/10138/236327 Rehunen, A., Strandell, A., Tiitu, M., Nissinen A. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4/2017. (2017). http://hdl. Liikenneviraston tilastoja 1/2018. (2018). Rakennusja huoneistorekisteri. Expansion of the built-up areas in Finnish city regions – The approach of travel-related urban zones. Yhdyskuntarakenne luo edellytykset kestävälle liikkumiselle ja päästövähennyksille. Suomen ympäristökeskus ja Tilastokeskus.. Lähteet Henkilöliikennetutkimus 2016 – Suomalaisten liikkuminen (2018). & Helminen V. Päivittäistavarakaupan saavutettavuusanalyysi AC Nielsenin päivittäiskaupan myymälärekisterin ja rakennusja huoneistorekisterin tietojen perusteella. Alueja yhdyskuntarakenteen kehitystrendit: Suuntaviivoja aluesuunnittelun ja -kehittämisen uudistamiseen. http://www.yss.fi/journal/ alue-ja-yhdyskuntarakenteen-kehitystrendit-suuntaviivoja-aluesuunnittelunja-kehittamisen-uudistamiseen/ Rehunen A., Ristimäki M., Strandell A., Tiitu M. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. https://julkaisut. & Helminen, V. Jalankulku-, joukkoliikenneja autovyöhykkeiden kehitys vuosina 1985–2010. (2019). (2018). Tiitu, M., Kalenoja, H., Helminen, V. Yhdyskuntarakenteen seurantatiedot. net/10138/41574 SYKE (2019). Oleellista on yhdyskuntarakenteen tarkastelu kokonaisuutena ottaen huomioon sekä maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelut, elinkeinot, viherrakenteen ja muun ympäristön. (2013), Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa. vsk. Yhdyskuntarakenteen tulevaisuus kaupunkiseuduilla, kaupunkikudokset ja vyöhykkeet. Applied Geography 101: 1-13. Talous ja yhteiskunta 1/2019, 12–19. Ristimäki, M., Tiitu, M., Helminen, V., Nieminen, H., Rosengren, K., Vihanninjoki, V., Rehunen, A., Strandell, A., Kotilainen, A., Kosonen, L., Kalenoja, H., Nieminen, J., Niskanen, S. Koska yhä suurempi osa väestöstä asuu tulevaisuudessa kasvavilla kaupunkiseuduilla, niissä tehtävät suunnitteluratkaisut ovat kestävän kehityksen kannalta erityisen tärkeitä. & Söderström, P. 15 uusille kestäville ratkaisuille esimerkiksi liikennepalveluissa tai energiataloudessa. YKR (2019)
to kaavan vaikutusten arvioimiseksi tehdyistä selvityksistä on esitettävä kaavaselostuksessa. 16 M aankäyttöja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Myös tarkasteltavien vaihtoehtojen vaikutukset on arvioitava. Ne luovat edellytyksiä erilaisten suunnitteluvaihtoehtojen arvioinnille kaavoituksessa tehtävien valintojen pohjaksi. Kaavoissa ei pyritä ratkaisemaan kaikkia suunnittelualueeseen liittyviä kysymyksiä ja tämä on otettava huomioon selvitysten ja vaikutusten arviointien kohdentamisessa ja laadussa. Selvitysten laajuutta, yksityiskohtaisuutta ja kohdentumista arvioitaessa lähtökohtana on erilaisten kaavojen tehtävä ja tarkoitus. Direktiivi on toteutettu Suomessa kaavojen osalta maankäyttöja rakennus. YhteenveMatti Laitio, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Vaikutusten arviointi kaavoituksessa Vaikutusten arviointi kaavoituksessa tarkoittaa sitä, että arvioidaan ennakkoon kaavan ja sitä koskevien vaihtoehtojen toteuttamisen todennäköisesti merkittävät vaikutukset tehtäessä kaavaa koskevia ratkaisuja. Vaikutusten arviointi tukee myös osallistumista ja vuorovaikutusta, kaavaa koskevaa päätöksentekoa sekä kaavan toteuttamista tuottamalla tietopohjaa kaavaa koskevaan keskusteluun. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Selvitysten ja vaikutusten arviointien tarkoituksena on turvata hyvän suunnittelun edellyttämä tietopohja ja asiantuntemuksen monipuolisuus. Vaikutusten arviointi on suunnittelun työkalu, joka palvelee suunnitteluongelmien ratkaisemista läpi koko kaavaprosessin, erityisesti eri vaiheissa tehtäviä valintoja. Vaikutuksilla tarkoitetaan ympäristövaikutuksia laajasti käsitettynä, eli niihin luetaan mukaan yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut merkittävät vaikutukset. SOVA-direktiivi, 2001/42/EY). Kaavojen vaikutusten arviointia koskevat säännökset liittyvät direktiiviin suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (ns. Maankäyttöja rakennusasetuksen 1 §:ssä on täsmennetty lain säännöstä
17 lain sekä -asetuksen säännöksillä. Onhan perusteltua, että asioita selvitetään mieluummin liian perusteellisesti kuin liian vähän. Sen pohjaksi tehdyissä kyselyissä kaksi kolmasosaa kaavoituksen ja kaavaohjauksen asiantuntijoita oli sitä mieltä, että maankäyttöja rakennuslain edellyttämät selvitykset ovat parantaneet kaavojen sisältöä. Miksi vaikutusten arvioinnin oikea kohdentaminen ja rajaaminen sitten on tärkeää. On kuitenkin syytä muistaa, että kaavoitukseen käytettävät resurssit ovat rajallisia. Selvitysten ja vaikutusten arviointien oikea kohdentaminen ja rajaaminen on koettu kuitenkin ongelmaksi monessa tilanteessa. Nykyisessä säännöksessä vaikutusten arvioinnin lähtökohdat määritellään seuraavasti: ”Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. vsk. Vaikutusten arvioinnin oikea kohdentaminen ja rajaaminen tärkeää Kokemuksia ja käytäntöjä kaavoihin liittyvistä selvityksistä ja vaikutusten arvioinneista on selvitetty monessa yhteydessä, laajimmin vuonna 2014 julkaistussa arviossa maankäyttöja rakennuslain toimivuudesta. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus.” Tämän muutoksen on koettu vaikuttaneen ainakin siihen, että selvitysten ja arviointien harkittu kohdentaminen on noussut paremmin esille esimerkiksi kaavoja koskevissa viranomaisneuvotteluissa. Erityisesti tämän toivat esille yleispiirteisen kaavoituksen parissa työskentelevät kaavoittajat (maakuntakaavoitus ja strateginen yleiskaavoitus). Maankäyttöja rakennuslakiin tehtiinkin vuonna 2015 tarkistus, jossa lain 9 §:n aikaisempaa sanamuotoa ”kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin” tarkistettiin tavoitteena kohdistaa kaavoja koskevat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit aikaisempaa paremmin juuri kyseessä olevan kaavahankkeen tarpeisiin. Heidän mielestään selvityksiä ja vaikutusten arviointeja koskevat vaatimukset ja odotukset menevät monessa tilanteessa liian yksityiskohtaiselle tasolle kaavassa ratkaistavat asiat huomioon ottaen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Tilanteeseen nähden liian raskaat selvitykset ja arvioinnit kaventavat. Vuonna 2017 tehtiin mahdolliseksi myös hankkeita koskevan ympäristövaikutuksen arvioinnin tekeminen kaavoituksen yhteydessä, kun kaava laaditaan hankkeen toteuttamiseksi
Minkälaisia vaihtoehtoja suunnittelussa tarkastellaan ja millä perusteilla niitä valitaan. vsk. Kaikissa tilanteissa on kuitenkin huolehdittava siitä, että kaavassa ratkaistavien asioiden kannalta merkittävät asiat selvitetään ja arvioidaan. Tällainen pohdinta kaavaprosessin alkuvaiheessa ohitetaan usein valitettavan kevyesti ja arviointi painottuu prosessin loppuvaiheisiin. Suunnittelu ja ohjelmointi avainasemassa Hyvä suunnittelu perustuu kaavaprosessin huolelliseen ohjelmointiin, jossa tunnistetaan suunnittelun tietopohjaan liittyvät tarpeet. Vaikutusten arvioinnin tuottaman tiedon avulla voidaan osoittaa, että kaavoja koskevat sisältövaatimukset täyttyvät. Tässä kaavoihin liittyvän osallistumisja arviointisuunnitelman (OAS) laatiminen on tärkeässä asemassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. Vaikutusten arvioinnista ei silloin saada kaikkea hyötyä itse suunnittelutyöhön ja siinä tehtäviin valintoihin. Muutoksenhaussa selvitysten ja vaikutusten arviointien puutteellisuus on usein esillä. 18 suunnittelutyöhön käytettyjä voimavaroja ja pelko kaavaprosessien raskaudesta voi vaikuttaa siihen, että tarpeellisia kokonaisuutta ohjaavia yleispiirteisiä suunnitelmia ei laadita ollenkaan. luonnonsuojelulaki ja muinaismuistolaki. Kaavojen vaikutusten arvioinnin painottumiseen vaikuttaa myös se, että kaavoitukseen kohdistuu vaatimuksia useista muista laeista. Suuri osa menettelyllisistä perusteista, joilla kaavoja koskevat valitukset on hyväksytty, ovat liittyneet selvitysten ja vaikutusten arviointien riittämättömyyteen. Miten dokumentoidaan suunnittelutyön kuluessa tehtävät valinnat osaksi kaavan kokonaisvaikutusten arviointia. Kaavoitukselle antavat reunaehtoja mm. Toisiin vaikutuksiin, esimerkiksi melu,. Mitä erillisselvityksiä tarvitaan ja miten ne ajoitetaan suunnitteluprosessin kannalta optimaalisesti
Nykyistä lakia 1990-luvulla laadittaessa niistä ei vielä samalla tavalla puhuttu.. Sektoriviranomaisten työssä korostuu usein jokin erityisnäkökulma ja tähän liittyvä vaikutusten arviointi mahdollisimman kattavasti. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. SOVA-direktiivin lähtökohdat luovat puitteet säännösten sisällölle. Yleispiirteisten kaavojen strategista luonnetta pitää kehittää ja kohdistaa selvitykset ja vaikutusten arvioinnit niihin kysymyksiin, joita kaavoissa ollaan ratkaisemassa. vsk. Paikkatietoaineistoon perustuvan ympäristötiedon jatkuva ylläpito ja seuranta ovatkin tärkeitä suunnitelmien sujuvalle etenemiselle. Kunnissa ja maakunnan liitoissa tämän ohella korostuu usein enemmän kehittämistarve, muutoksen ja erilaisten hankkeiden edistäminen, johon liittyy usein nopea tarve reagoida muutospaineisiin. Kansalaiset taas arvioivat luonnollisesti omaan elinympäristöönsä liittyviä vaikutuksia. Kaavoitukseen liittyy aina myös arvovalintoja, yhtä oikeaa selvitysten avulla seuloutuvaa ratkaisua ei yleensä ole olemassa. Myös kaavojen vaikutusten arviointia koskevia säännöksiä tullaan tarkistamaan, mutta kovin isoja muutostarpeita niihin ei ainakaan vielä ole noussut esille. Sen avulla voidaan myös laadullisesti käsiteltävät vaikutukset selkeämmin mitattavien vaikutusten ohella tuoda paremmin mukaan keskusteluun ja arvioitaviksi. Vaikutusten arviointi tuo kuitenkin kaavoitukseen työkalun käsitellä näitä erityyppisiä ja eri suuntaan osoittavia vaikutuksia ja pohtia, minkälaista suunnitteluvaraa kyseisen alueen kehittämiseen erilaisten vaatimusten ja vaikutusten ristipaineessa liittyy. Digitalisaation avulla kaavoituksen tietopohjaa voidaan kehittää yhä enemmän siihen suuntaan, että erilaisia alueisiin liittyviä selvityksiä laaditaan tarpeen mukaan jatkuvasti ja paikkatietoja ylläpidetään ympäristöön vaikuttavaa suunnittelua varten. Menettelyjen ja toimintakulttuurin kehittäminen Kaavoitusta palveleviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin kohdistuu toisiinsa nähden ristiriitaisia paineita. Halutaan, että kaavat etenevät joutuisasti ja luovat osaltaan edellytyksiä kehittämishankkeille ja alueiden elinvoiman vahvistamiselle. Kaavojen selvitysten ja vaikutusten arviointien laadun ja tarkoituksenmukaisen kohdentumisen parantaminen liittyykin paljolti kaavoituksen toimintakulttuurin ja viranomaisyhteistyön kehittämiseen. Maankäyttöja rakennuslain uudistaminen Maankäyttöja rakennuslakia ollaan parhaillaan uudistamassa sillä tavoitteella, että uusi laki saataisiin aikaan vuoden 2021 loppuun mennessä. Tähän kuuluu oleellisesti koko kaavajärjestelmän toimivuus ja ymmärrys erilaisten kaavojen rooleista. 19 liittyy selkeästi mitattavia asioita, kun taas vaikkapa viihtyisyyteen tai yhdyskuntarakenteeseen liittyviä vaikutuksia on vaikea kovin täsmällisesti mitata ja arvioida. Konfliktit selvitystarpeiden ja vaikutusten arviointien laajuudessa ovat usein seurausta tästä asetelmasta. Keskustelua käydään kuitenkin varmasti esimerkiksi siitä, millä tavalla ilmastonmuutoksen torjunta ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen tulisi näkyä vaikutusten arviointia koskevissa säännöksissä. Alueilla on usein vireillä monia erilaisia suunnitteluhankkeita, joissa tarvitaan tietoa ympäristöstä ja sen kehittymisestä. Kaavaprosessin osallisilla on tähän liittyen erilaisia rooleja. Tarvitaan viranomaiskulttuuria, jossa katsotaan nykyistä enemmän kokonaisuutta sektorinäkökulmien ohella. Toisaalta erilaiset ympäristöön liittyvät arvot, kehittämiseen liittyvät ristiriitaiset vaikutukset tuovat esille tarpeita laajentaa ja syventää vaikutusten arviointia ja suunnitteluun mukaan uusia erityisnäkökulmia
Esimerkiksi tuulivoimahankkeissa on jo pitkään sovitettu YVAja kaavamenettelyt ajoituksellisesti yhteen; asiakirjat ovat olleet yhtä aikaa nähtävillä ja menettelyistä on järjestetty yhteiset yleisötilaisuudet. Yhteismenettelyn onnistuminen edellyttää toimivaa vuorovaikutusta ja selkeää viranomaisohjeistusta.. Kaavoitusprosessi toimii yhteismenettelyn runkona. 20 U seiden merkittävien kaivos-, energiaja teollisuushankkeiden luvittamisen edellytyksenä on ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) toteuttaminen ja hankkeen mahdollistavan asematai osayleiskaavan laadinta. Yhteismenettelyn etu on, että sen myötä osallistutaan ja annetaan palautetta yhteen prosessiin ja tutustumalla vain yksiin asiakirjoihin. YVAja kaavamenettelyn yhdistäminen on ollut mahdollista vuodesta 2017 lähtien. Samassa yhteydessä tehtiin vaadittavat muutokset maankäyttöja rakennuslakiin. Yhteismenettelyssä YVA-asiakirjat liitetään osaksi kaava-aineistoja ja menettelyt toteutetaan yhtenä prosessina kahden sijaan. Aikataulullista yhteensovittamista on kuitenkin tehty jo ennen uutta YVA-lakiakin. Muuten prosessit ovat kuitenkin tähän asti olleet erilliset ja osallisja viranomaispalautetta on pyydetty erikseen molemmista menettelyistä. Tavoitteena on tarjota hankkeesta vastaavalle mahdollisuus vastuulliseen vuorovaikutukseen asukkaiden ja sidosryhmien kanssa sekä viranomaisten asiantuntijatuki ympäristövaikutusten ja lupamenettelyjen ennakointiin. Sen soveltuvuus on kuitenkin arvioitava hankekohtaisesti, sillä vaikka yhteismenettelyn päämääränä on sujuvoittaa hankkeiden edistämistä, yhteismenettely vaatii kunnan kaavoitukselta uudenlaista osaamista ja resursseja. Vuonna 2017 voimaan tullut uusi YVA-laki (252/2017) mahdollistaa YVAja kaavamenettelyjen yhdistämisen yhteismenettelyksi. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2019, 50. YVA-menettely ja sen vaihtoehtotarkastelu ovat yhteismenettelyssä vahvemmin läsnä kunnallisessa päätöksenteossa, mikä saattaa sitouttaa kunnan Miia Nurminen-Piirainen, johtava konsultti, maankäyttö ja kaavoitus Pöyry Finland Oy YVAja kaavamenettelyn yhdistäminen – miten ja miksi