• Melun terveysvaikutukset • Terassija ravintolamelu • Eri valvontaviranomaisten roolit meluongelmien selvittämisessä • Tuulivoimamelun haittojen arviointi suunnittelussa ja valvonnassa • Case tapaukset – miten on valvonnassa toimittu. 1 YMPÄRISTÖTERVEYSHAIT TOJEN HALLINTA Järjestäjät: Mikkelin ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen aluehallintovirasto Osallistumismaksu: 295 € + alv 24 %. • Kuka sairastuu ympäristöterveyshaitoista – vai voidaanko vain pahoin. 040 – 842 0502, tuula.kettunen@mamk.. klo 10.00 – 16.00 Torstai 24.9. vsk. Hintaan sisältyy kahvit, lounaat, iltabuffet ja luentomateriaali. 23. (015) 20201, Cumulus Mikkeli puh. Laskutamme osallistumismaksun tilaisuuden jälkeen. • Median vaikutus ihmisten käyttäytymiseen ympäristöterveyshaitta-asioissa • Onko yhdyskuntasuunnittelu ajan tasalla huomioiden ympäristöterveysongelmat. klo 9.00 – 15.00 2015 www.mamk.?/mikkeliforum Forum Mikkeli XXI:n aiheet: • Miten viranomainen voi oikaista väärän tiedon. Hotellivaraukset: Osallistujat hoitavat itse hotellivaraukset. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. • Liikennemelu • Tapahtumamelu • Tuulivoimamelu Keskiviikko 23.9. Sokos Hotel Vaakuna Mikkeli puh. –24.9.. (015) 20511 Mikkelin ammattikorkeakoulu, Mikpolisali / Patteristonkatu 2, Mikkeli • Forumin avaus • Sosiaalija terveysministeriön tervehdyspuhe • Ympäristöterveyshaittojen arviointi osana suunnittelua ja päätöksentekoa – nykytilanne ja tulevaisuus • Terveydenja ympäristönsuojelun sekä rakennusvalvonnan yhteistyö kunnassa • Ympäristöyliherkkyys kokonaisuutena – mitä siitä tiedetään. Ilmoittautuminen: 4.9.2015 mennessä: www.mamk.?/mikkeliforum Lisätietoja: Tuula Kettunen, puh. Yhden päivän hinta 170 € + alv 24 %
040 511 6005 Tilaukset ja osoitteenmuutokset Eevastiina Veneranta Puh. Monet suomalaiset cleantech-saavutukset ovat aivan normaalia yritysten kehitystoimintaa. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Suomen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Ympäristö ja Terveys-lehti Cleantech on kansallisen strategian mukaan tuotteita, palveluja ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät samalla prosessien haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Cleantech on ollut paljolti erilaisia hankkeita ja hokemaa, monilta on jäänyt huomaamatta, että maailmalla mennään jo monta vaihetta edempänä kuin meillä. 2 Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Cleantech on teollisuustoimialarajat ylittävää teknologiaa materiaalija energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, vesien ja materiaalin kierrätykseen ja ympäristön hallintaan. vsk. Parasta osaamistamme cleantechissä edustaa vesihuolto kaikilta osiltaan. Vesihuoltoa pidetään niin itsestään selvänä ja vanhanaikaisena toimialana, että alan asiantuntijatkaan eivät huomaa, että toimivat vahvalla cleantech-alalla. (02) 630 4900 Faksi (02) 630 4939 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi ja ilmoitukset Eija Lindroos Puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Suomessa on osattu tehdä juomavettä melko huonoistakin raakavesistä, vesikalusteemme ovat maailman parhaita ja jätevesien käsittelyssäkin olemme eurooppalaista huipputasoa. Tapio Välikylä Vesihuolto on cleantechiä parhaimmillaan. Tuotteiden laatua parannetaan, materiaalien käyttöä vähennetään, energiatehokkuuteen satsataan ja päästöjäkin mietitään. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy www.vkp.fi Kirjapainolla ja käytetyllä painopaperilla on ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, joka on sertifioitu
vsk. Hannu Poutiainen ja Igor de las Heras .................................................22 Jätevesissä ja lietteissä nähdään suuria mahdollisuuksia Hollannissa – kiertotalous on jo arkipäivää Jukka Lammentausta ..............................................................................26 Eräiden lääkeaineiden ja triklosaanin esiintyminen puhdistamolietteissä sekä käyttäytyminen suomalaisilla maatalousmailla Päivi Munne ja Lauri Äystö ......................................................................34 Lääkeaineet Etelä-Suomen pintavesissä ja puhdistetussa jätevedessä Lauri Äystö, Jukka Mehtonen ja Jaakko Mannio ................................40 Vesien sedimentit haitta-aineiden arkistoina Matti Leppänen, Jarkko Akkanen, Anna Karjalainen, Kari Lehtonen ja Kimmo Mäenpää ........................................................48 Perfluoratut yhdisteet karkaavat ympäristöön Juha Keränen ..............................................................................................56 Ympäristötiedon luotettavuus – usean tekijän summa Pirjo Sainio, Mirja Leivuori, Riitta Koivikko ja Eeva Liisa Hartikainen .........................................................................60 Vuoden terveystarkastaja 2015 on Jorma Korttinen Imatralta Tapio Välikylä .............................................................................................67 Vesistökunnostusverkosto välittää tietoa ja kokemuksia Liisa Hämäläinen .......................................................................................68 Metsäpurojen hyvinvointi kiinnostaa Sari Väisänen ja Virpi Lehtoranta ..........................................................72 Pollutec on nyt World Efficiency Tapio Välikylä .............................................................................................77 Kasvinsuojeluaineet ja vesiensuojelu Lotta Kaila ...................................................................................................80 Kommenttipuheenvuoro: Glyfosaatissa piilee vakava ongelma Reino Mantsinen ........................................................................................84 ISO 14001 ympäristöjärjestelmä uudistuu Anna-Liisa Koskinen ..................................................................................88 Poimintoja ......................................................................................92. 044 526 6552 Päätoimittaja Tapio Välikylä p. 4 Vesihuoltolainsäädännön uudistus aiheutti muutoksia myös hulevesien hallintaan Jaakko Gustafsson ....................................................................................10 Talousvesiturvallisuus kohenee – onko valvonta heikoin lenkki Isto Mononen ..............................................................................................16 MBR teknologiaa hyödyntävä jätevedenpuhdistamo Mikkeliin. 0400 593 273 Toimitus: ja Terveys-lehti Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti ilmestyy viikolla 38. Lehden teemana on asumisterveys ja sisäilma. Vesihuolto on cleantechiä parhaimmillaan Tapio Välikylä ............................................................................................... 3 Ympäristö 46. vsk 4 • 2015 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 2 Siirtymäaika piteni, saadaanko jätevesiasia haltuun 2018 Minttu Peuraniemi ...................................................................................... Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46
Ennen vuotta 2004 rakennettujen järjestelmien kunnostamiselle annettua siirtymäaikaa pidennettiin tänä keväänä kahdella vuodella, eli 15.3.2018 saakka. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Yksittäisellä kiinteistöllä, jonka etäisyydet muuhun asutukseen ja vesistöihin ovat suuria ja käyttö pientä, jäteveden haitallisten vaikutusten ja riskien hallinnan voidaan ajatella olevan. Hajaasutuksessa syntyvän jäteveden haitalliset Asiantuntija Minttu Peuraniemi Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Siirtymäaika piteni, saadaanko jätevesiasia haltuun 2018 Haja-asutusalueiden jätevesilainsäädäntö on jälleen kerran suurennuslasin alla. Lisäksi ympäristöministeriön asettamassa työryhmässä pohditaan paraikaa, tarvitaanko lainsäädäntöön muita korjauksia. Myöskään tarve jäteveden asianmukaiselle käsittelylle ei muutu mihinkään – erityisesti pilaantumiselle herkkien alueiden tilanne on nykyisellään huolestuttava. vaikutukset ovat ennen kaikkea paikallisia, joten niiden merkittävyys riskinä vaihtelee eri puolilla Suomea, erilaisilla alueilla ja myös kiinteistöjen kesken. 4 Asukkaat ovat valmiita parantamaan jätevesien käsittelyä Haja-asutuksen jätevesien käsittelyllä vähennetään haitta-aineiden pääsyä pihapiiriin, lähivesistöihin ja luontoon sekä estetään juomaveden pilaantuminen. Kentällä tämä lakipykälien viilaaminen näyttäytyy saivarteluna, sillä jäteveden puhdistamiseen käytettävät tekniset vaihtoehdot pysyvät lainsäädännön yksityiskohdista riippumatta samoina
Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n jäsenyhdistysten tekemän jätevesineuvonnan kotikäyntien perusteella vaikuttaa siltä, että valtaosa asukkaista tiedostaa, että heidän vuosikymmeniä vanhojen jätevesijärjestelmänsä rakenteet alkavat olla jo aikansa eläneitä ja että järjestelmän toimintateho ei enää vastaa tämän päivän vaatimuksia. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn liittyvää lainsäädäntöä oli ennen tämän kevään muutosta tarkasteltu valtakunnallisesti jo kahdesti aikaisemminkin; vuonna 2011 vaatimuksia lievennettiin ja joustavuutta lisättiin. Vasta noin kolme vuotta siirtymäajan pidentämisen jälkeen, mittavan aktivointityön tuloksena (jätevesineuvonta), eli vuonna 2014, uudistamisessa oli nähtävillä pieniä elpymisen merkkejä.. Jätevesijärjestelmien uudistamiselle on nykytilassa annettu mittava, yli 12 vuoden siirtymäkausi. Vaatimuksia yksilöidään valtioneuvoston asetuksella 209/2011. 5 yksityisiä. Omasta lähiympäristöstä huolehtiminen on maaseudun asukkaille tärkeää. Kohtuuttomilta säädökset tuntuvat useimmiten hyvin iäkkäille asukkaille, varsinkin mikäli kiinteistö on vähällä käytöllä, kaukana vesistöistä ja naapureista tai muutenkin suurten korjaustoimenpiteiden tarpeessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Kunnat ovatkin tarkentaneet vaatimuksia vastaamaan paikallisia olosuhteita laatimalla mm. Lainsäädäntöön jo nykyisellään sisällytetyt ikäperusteinen vapautus sekä mahdollisuus hakea lykkäystä ilahduttavatkin useita näistä asukkaista. Tällainen viive toimenpiteiden suhteen ei ole hyväksyttävä varsinkaan pilaantumiselle herkillä alueilla. Erityisesti oman talousvesikaivon varassa olevat sekä vesistöjen läheisyydessä asuvat tai mökkeilevät ymmärtävät, että jäteveden käsittelyssä on parantamisen varaa. Sääntelyyn on kohdistunut myös kritiikkiä, pääasiassa kahdesta syystä: 1) sääntely koskee laajaa joukkoa yksityisiä henkilöitä, joiden tilanteet kiinteistöillä ovat kaikkea muuta kuin yhteneväisiä, ja 2) ohjeistusta eri toimijatahoille on varsinkin toimeenpanon alkuvuosina ollut erittäin rajallisesti. Ympäristönsuojelulaissa (527/2014) on säädetty yleisestä velvollisuudesta johtaa ja käsitellä jätevedet siten, että ympäristön pilaantumisen vaaraa ei synny. kunnallisia ympäristönsuojelumääräyksiä ja kohdentaneet kiinteistökohtaista neuvontaa kiireellisimmille alueille. Asukkaat joutuivat epätietoisuuden valtaan, luottamus sääntelyn johdonmukaisuuteen heikentyi, minkä johdosta uudistamistoimia lykättiin entisestään. Asukkaat ovatkin jätevesineuvonnan kokemusten perusteella valmiita jätevesien käsittelyn uudistamiseen, mutta kielteissävytteiset yksittäistapaukset saavat valtamediassa ja päättäjien keskuudessa kohtuuttoman paljon huomiota. vsk. On arvioitu, että vanhojen jätevesijärjestelmien uudistamiseen kuluisi Suomessa jopa 40 vuotta ilman siirtymäaikaa. Siirtymäajalla keskeinen merkitys Siirtymäajan merkitys uudistamistoimenpiteiden toteutumisessa on keskeinen. Suomessa on kuitenkin valtavasti asutusta, joka sijoittuu yhteiskunnan kannalta merkittäville pohjavesiesiintymille, yhteiskäytössä olevien vesistöjen rannoille sekä lähekkäin muun asutuksen kanssa, jolloin jäteveden haittavaikutukset ja riskit ovat myös yhteiskunnallinen ongelma, joka vaatii yhteisiä pelisääntöjä. Se toimii yhtäältä toimenpiteiden vauhdittajana ja toisaalta se kohtuullistaa yksittäisille talouksille kohdistuvaa taloudellista painetta (investoinnin suunnittelu). Myös lähellä sijaitsevat muut saastuttajat vähentävät asukkaiden motivaatiota. Tämä lakiuudistus käytännössä pysäytti haja-asutuksen jätevesijärjestelmien uudistamistyöt useaksi vuodeksi (kuva 1). Siirtymäaikaa pidennettiin viimeksi vain neljä vuotta sitten lainsäädäntöuudistuksen yhteydessä
Pilaantumiselle herkille alueille sijoittuvien kiinteistöjen määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta tiiviit asutuskeskittymät mukaan lukien usealla paikkakunnalla, mm. kuntien ympäristönsuojeluviranomaisia. 6 Pilaantumiselle herkät alueet kiireellisiä Mediassa on viime aikoina esiintynyt tiuhaan termi ”kuivan maan kiinteistöt”, joiden vapauttamista jäteveden käsittelyn tehostamisvelvoitteista mm. ympäristöministeriössä toimiva työryhmä paraikaa pohtii. Optimistisimpien arvioiden mukaan näistä vain noin 10–20 % voitaisiin viemäröidä tulevien vuosikymmenten aikana. vsk. Näiden lisäksi pilaantumiselle herkkinä alueina tulee pitää tiiviisti asuttuja alueita, joiden kiinteistöt ovat oman talousveden hankinnan sekä jäteveden käsittelyn varassa. Jätevesien vaikutuksille herkiksi alueiksi mielletään yleensä ainakin pohjavesialueet ja ranta-alueet. Nämä ovat asioita, jotka useimmiten työllistävät mm. Työryhmän asettamiskirjeen mukainen toimeksianto on selvittää, voisiko kiinteistöt, jotka on rakennettu ennen vuotta 2004 ja jotka eivät sijaitse ympäristönsuojelullisesti herkillä alueilla velvoittaa täyttämään vaatimukset vasta kiinteistöllä mahdollisesti tehtävien korjaustöiden yhteydessä. esteettisiäja hajuhaittoja. Eli käytännössä nämä ”kuivan maan” kiinteistöt voitaisiin vapauttaa siirtymäajasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Tämän tehtävänannon mielekkyys riippunee ennen kaikkea siitä, miten tällaiset kiinteistöt määritellään – mitkä alueet eivät ole pilaantumiselle herkkiä. Pohjavesialueilla, ranta-alueilla ja tiiviisti asutuilla alueilla tapahtuvalla jäteveden käsittelyllä on selkeää yhteiskunnallista merkitystä ja näillä alueilla tehtävät toimen jätevesijärjestelmien parantamiseksi antavat suurimman Kuva 1. läntisen Uudenmaan kunnissa, haja-asutus sijoittuu valtaosin pilaantumiselle herkille alueille. Näillä alueilla jäteveden käsittelyja purkupaikkoja sekä talousvesikaivojen muodostamia suoria yhteyksiä pohjaveteen on samalla alueella tiheästi, mikä aiheuttaa riskin pohjaveden ja juomaveden pilaantumiselle sekä myös nk. Jätevesitoimenpidelupamäärien kehitys läntisen Uudenmaan kunnissa vuosina 2004–2013.
Tämän seikan ovat ottaneet huomioon mm. 7 ympäristönsuojelullisen hyödyn. vsk. Kuntien ympäristöviranomaiset ovatkin oman alueensa erityisasiantuntijoita ja tuntevat pilaantumiselle herkkien alueiden riskit ja ominaispiirteet. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Vaatimustasojen merkittävä poikkeaminen vierekkäisten kiinteistöjen välillä heikentää vaatimusten hyväksyttävyyttä asukkaiden keskuudessa ja tekee asiasta viestimisen haasteelliseksi. kunnat, jotka ovat tuoneet voimaan ympäristönsuojelumääräyksiä sekä muita ohjeita, joilla säädetään tarkemmista vaatimustasoista paikalliset olosuhteet huomioiden. Jätevesivaikutusten minimoiminen eli jäteveden käsittelyn parantaminen pilaantumiselle herkillä alueilla on kiireellistä. Näillä alueilla myös asukkaat ymmärtävät tehostetun käsittelyn tarpeen, mutta haasteeksi muodostuu usein alueiden määrittely sekä rajaus alueilla tai niiden ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen välillä. Lainsäädännön pysyvyys arveluttaa Nyt tehtyä siirtymäajan pidennystä perusteltiin sillä, että kaikki kiinteistöt eivät Onko tämä neuvojan kartoittama vanha sakokaivo (heinikossa) ”kuivalla maalla”?. Kuntalaisten tasa-arvoinen kohtelu sekä vaatimustasojen ja rajausten yksityiskohtainen perustelu ovatkin edellytyksiä näille harkinnassa oleville lievennyksille. Kiireellisyys ei johdu pelkästään säädöksistä tai vesienhoidon velvoitteista, vaan käytännön syistä: mitä pikimmin ja mitä toimintavarmimmat järjestelmät alueille saadaan, sitä vähäisimmiksi riskit käyvät ja sitä epätodennäköisemmin juomaveden tai ympäristön pilaantumista tapahtuu. Valitettavasti järjestelmien uudistamistyö pilaantumiselle herkillä alueilla on kuitenkin vielä puolitiessään mm. Kiinteistökohtaisen neuvontatyön tuloksena myös jäteveden käsittelyn riskit ovat monella alueella tarkentuneet. valtakunnallisten linjausten epäjohdonmukaisuudesta ja sen aiheuttamasta epävarmuudesta johtuen. Jotkut kunnista on jo aiemmin asettanut valtakunnallista lyhemmän siirtymäajan kiireellisten alueiden jätevesihuollon toteuttamiselle
Pitkäjänteisen neuvontatyön tulokset alkoivat nimittäin pikku hiljaa näkyä myös käytännön toimina. Pahimmillaan vanhojen sakokaivojen uudistamiseen liittyviä toimenpidelupahakemuksia vedettiin takaisin viranomaisesta. Valitettavasti syksyllä 2014 mediassa käynnistynyt keskustelu mahdollisista lainsäädäntömuutoksista vaikutti tilanteeseen radikaalisti. Kentän tunnelma on, että kunnostamistyöt lähtevät kunnolla käyntiin vasta kun siirtymäaika umpeutuu ja tarve realisoituu. Kuntaviranomaisten mahdolliset suunnitelmat siirtymäajan päätökseen valmistautumisen suhteen ovat osoittautuneet turhiksi tällä erää. 8 ennusteiden mukaan olisi ehtineet laittaa järjestelmäänsä kuntoon aikaisemman siirtymäajan puitteissa. Toivoa sopii, että asukkaiden terveen järjen mukainen halu suojella omaa lähiympäristöä ja ylläpitää talotekniikkaa riittävät kannattelemaan asiaa niin, että jätevesiasia saataisiin järjestykseen kohtuullisessa ajassa. Lisätietoa: • Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeen verkkosivut www.hajavesi.fi • Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry: www.luvy.fi • Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n Opas jätevesien maailmaan: www.vesiensuojelu.fi/jatevesi • Jässi-jätevesihankkeet: www.jatevesihanke.fi Lähteet Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry 20.2.2015: Lausunto ehdotuksesta talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen 10 §:n muuttamisesta. Näin ollen siirtymäaikaa pidentämällä on myös lykätty uudistamistoimien toteutumista. Erityisen valitettavalta tilanne tuntuu juurikin asukkaiden kanssa työtä tekevien mielestä. Neuvontajärjestöjen pelko on, että osa aiemmasta neuvontatyöstä valuu hukkaan, koska asukkaat saattavat ymmärtää siirtymäajan lykkäämisen laajempana lainsäädännön purkuna. Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry 5.12.2014: Asukkaat ovat valmiita jätevesien käsittelyn uudistamiseen.. Vuosi 2014 oli käänteen tekevä vuosi niin jätevesineuvojien kuin kuntaviranomaisten kertoman mukaan: mm. Asukkaat tuntuivat olevan tyytyväisiä, kun asia viimein on nytkähtämässä eteenpäin. Alan toimijoiden kuten jätevesisuunnittelijoiden, laitetoimittajien ja urakoitsijoiden leipä on tiukassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. vsk. Siirtymäajan pidennys oli viimeinen niitti, joka vei lopunkin pohjan lainsäädännön uskottavuudelta jätevesiasiassa. toimenpidelupien määrä lähti pitkästä aikaa nousuun. Asiakaskohtaamiset käytiin hyvässä hengessä ja asukkaiden kysymykset koskevat konkretiaa. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö tämä uudistus toimisi samalla tavoin toimenpiteitä merkittävästi hidastavasti kuin edellinenkin lakimuutos ja etteikö sillä olisi pitkäkantoisia vaikutuksia. Ympäristöministeriö 12.2.2015: Haja-asutuksen jätevesiin liittyvän lainsäädännön muutoksia valmisteleva työryhmä – työryhmän asettaminen. Siirtymäajan pidennys johtaa monenlaisiin lisätöihin ja -kuluihin. He vaikuttivat siis olevan valmiita tähän muutokseen, jossa vanhasta, monestikin 1960-luvun tekniikasta siirrytään nykyaikaan. Tämä on kuitenkin vain jäävuoren huippu: useiden kiinteistöjen kohdalla virinneet ajatukset uudistamisesta lienee haudattu määrittelemättömäksi ajaksi ja jätevedet käsitellään siihen asti puutteellisesti. Neuvontamateriaali ja aineistot joudutaan päivittämään
Tutkimus on osa Suomen Akatemian Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (AKVA) -ohjelmaa. Lue lisää aiheesta www.aka.fi/akva ja www.apropos.fi Tiivis kaupunkirakentaminen heikentää vesistöjen tilaa Suomen Akatemia. Kaupungit rehevöittävät vesistöjä enemmän kuin yleisesti ajatellaan. Esimerkiksi sillä, onko viheralue yksi iso puisto vai ovatko puistot pieninä viheralueina eri puolilla kaupunkia, saattaa olla vaikutusta hulevesien määrään ja kulkeutumiseen luonnonvesiin. Talviaikaan kiintoaineskuorma lisääntyy Talvisaikaan kiintoaineskuorma lisääntyy vesissä, esimerkiksi hiekoitushiekka lisää tätä kuormaa. Lähes kaikkien huleveden laatua kuvaavien muuttujien, ravinteiden ja raskasmetallien määrä ja veden sameus, erosivat tilastollisesti merkitsevästi eri valuma-alueilla”, Setälä kertoo. Maaperällä on myös puhdistava vaikutus”, sanoo professori Heikki Setälä Helsingin yliopistosta. Sillä, miten kaupungit ja niiden viheralueet on suunniteltu, on suuri merkitys valumavesien määrään ja laatuun. Hän johtaa parhaillaan laajaa tutkimushanketta, jossa perehdytään kaupungistuneiden valuma-alueiden maankäytön vaikutuksiin vesiekosysteemeissä. ”Koska rakennetulle ympäristölle on tyypillistä läpäisemättömän pinnan suuri osuus, vedet eivät imeydy maahan, vaan valuvat miltei kokonaisuudessaan lähivesistöihin. Kaupungistuneista valuma-alueista ohjautuu vesistöihin niin ravinteita kuin raskasmetallejakin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. vsk. Vesianalyysien lisäksi selvitetään näille alueille tuleva sadanta yhdistämällä tutkaja maa-asemamittauksia. Teiden suolaaminen liuottaa metalleja, mikä sekin näkyy valumavesien laadussa. Mahdolliset ravinteet tai raskasmetallit eivät suodatu maaperään, vaan ne kulkeutuvat sadevesien mukana suoraan luonnonvesiin. Heikki Setälän mukaan kaupunkien hulevesien hallinnassa olennaista on se, minkälaisia ekosysteemipalveluja, esimerkiksi puistoja ja muita viheralueita, rakennetuilla alueilla on käytössä. 9 Kaupungistumisella ja kaupunkialueiden maankäytöllä on merkittävä vaikutus vesiekosysteemien hyvinvointiin. Suomessa asutus lisäksi keskittyy nimenomaan vesistöjen tuntumaan. Laadun mittauksissa saadaan selville muun muassa vedessä olevien ravinteiden, kiintoaineen ja raskasmetallien pitoisuudet. Sulamisja sadevesien mukana vesistöihin ajautuu myös muuta kiinteää ainesta, kuten roskia, metallinpaloja, ruostetta, lemmikkieläinten jätöksiä ja pikeä. Vaikka rakennettuja alueita on koko Suomen pinta-alasta vain muutama prosentti, suomalaisista asuu taajamissa noin 80 prosenttia väestöstä. Saatujen tutkimustulosten valossa sulamisja sadevesien eli hulevesien määrässä ja laadussa on isoja eroja eri vuodenaikoina ja erilaisilla maankäyttöalueilla. ”Näyttää siltä, että mitä intensiivisempää maankäyttö on, sitä suurempia vaihtelut ovat. ”Kaupunkirakentamisen nykysuuntaus, joka suosii rakentamisen tiivistämistä, voi itse asiassa olla hulevesien hallinnan ja niiden laadun kannalta huono suuntaus.” Tutkimusta varten Lahteen ja Helsinkiin perustetut automaattiset hulevesitutkimusasemat mittaavat vuorokauden ympäri hulevesiviemäreissä virtaavan veden laatua ja määrää. Automaattiset hulevesiasemat on perustettu kahdeksalle rakennustiheydeltään erilaiselle valuma-alueelle Helsingissä ja Lahdessa
Asemakaava-alueiden ulkopuolella hulevesien hallinnan keskitetyn poisjohtamisen ja käsittelyn tarve ei yleensä ole samalla tavalla ilmeinen, vaan kiinteistökohtaiset ratkaisut toteuttavat useimmiten tämän tarpeen verraten hyvin. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Niistä huolehtimiseen joudutaan kiinnittämään huomiota sekä teknisistä että ympäristönsuojelullisista syistä. HTM/LuK Jaakko Gustafsson Sadeja sulamisvesistä peräisin olevien hulevesien hallinta on olennainen osa yhdyskuntien infrastruktuuria. osoittaa viimekätinen vastuu hulevesien kokonaishallinnasta kuntien vastuulla tapahtuvaksi sekä laajentaa vesihuoltolaitosten velvollisuutta ylläpitää hulevesien viemäröinnin mahdollistavaa kapasiteettia toiminta-alueillaan. Lainmuutokset koskettavat myös hulevesien viemäröintiä ja hallintaa koskevia kysymyksiä. Tavoitteena on mm. hulevesien hallintaan Vesihuoltolainsäädännön uudistus aiheutti muutoksia myös. Sekä vesihuoltolakia (119/2001) että maankäyttöja rakennuslakia (132/1999) on tarkennettu hulevesistä huolehtimiseen liittyvien tehtävien osalta (muutokset L 681/2014 ja L 682/2014). vsk. Vesihuoltolainsäädännön uudistus myötäilee vesihuollon järjestämisessä jo vakiintuneesti käytössä olevia vastuusuhteita. Erityisesti asemakaava-alueilla hulevesien suunnitelmallinen hallinta on tärkeää, samoin niistä ympäristölle ja kiinteistöille aiheutuvien haittojen ja vahinkojen ehkäiseminen. 10 Uudistuksen taustaa Vesihuoltolainsäädännön uudistuksessa on ollut yhtenä tavoitteena selventää hulevesien järjestämiseen liittyviä vastuusuhteita ja määritellä tästä tehtävästä vastaavat tahot. Näillä muutoksilla on myös vaikutuksia hulevesien huolehtimiseen liittyvään tehtävienjakoon kunnan sekä vesihuoltolaitosten välillä. Vesihuoltolain sekä maankäyttöja rakennuslain muuttamista koskevat lainmuutokset ovat tulleet voimaan syyskuun 2014 alusta lukien. Hulevesien hallinta tarkoittaa hulevesien imeyttämiseen, viivyttämiseen, johtamiseen, viemäröintiin ja käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä
Hulevesiä koskevista erityisistä säännöksistä säädetään MRL:n lisätyssä uudessa 13 a luvussa (103 a–o §:t). vsk. Kyseessä on uusi kunnallinen valvontaviranomainen, Vesihuoltolain sekä maankäyttöja rakennuslain muuttamista koskevat lainmuutokset ovat tulleet voimaan syyskuun 2014 alusta lukien. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. MRL 13 a luvun mukaiset valvontatehtävät kuuluvat kunnan monijäseniselle toimielimelle MRL 103 d §:n mukaisesti. 11 Hulevesien hallinnan järjestäminen Kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin kunnan hulevesijärjestelmän ja/tai vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkoston toteuttamiseksi tai hulevesien hallitsemiseksi muilla tavoin. MRL 103 l §:n mukaisesti kunnan tulee laatia tarvittaessa kunnan hulevesijärjestelmää varten hulevesisuunnitelma, jonka kunta hyväksyy. Suunnitelmaa laadittaessa tulee noudattaa, mitä MRL 62 §:ssä säädetään vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltaessa. Suunnitelmassa tulee esittää sen toteuttamisessa tarpeelliset hulevesien hallinnan ratkaisut ja rakenteet, joista kunnan hulevesijärjestelmä koostuu (imeytysalueet, ojat, putket, pumppaamot, ym.) Suunnitelma on luonteeltaan lähinnä tekninen. Kunta voi harkintansa mukaisesti ottaa järjestettäväkseen hulevesien hallinnan muillakin alueilla. Tämä järjestämisvelvoite koskee erityisesti hulevesien hallintaa alueilla, joilla on voimassa oleva asemakaava. ScandinavianStockphoto.. Lainmuutokset koskettavat myös hulevesien viemäröintiä ja hallintaa koskevia kysymyksiä. Kunnan tehtävänä on viimekätinen vastuu hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaavan mukaisen maankäytön tarpeita vastaavasti (MRL 103 m §)
Uusi VHL 3.1 §:n mukainen vesihuollon määritelmä kattaa veden johtamisen, käsittelyn ja toimittamisen talousvetenä käytettäväksi sekä jäteveden poisjohtamisen ja käsittelyn. Lisäksi viemäröinnin kustannusten kattamiseksi veloitettavien maksujen tulee muodostua kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi. Pelkkä laitoksen kuuleminen ei vielä sellaisenaan ole riittävää, vaan huleveden viemäröinnin järjestämisestä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröintiä käyttäen tulisi pyrkiä mahdollisuuksien mukaan erikseen sopimaan. Kunnan monijäseninen toimielin voi antaa kuntaa tai kunnan osaa koskevia tarkempia määräyksiä hulevesien hallinnasta (MRL 103 j §). Päätökseen tulee liittää kartta, jossa esitetään alueet, joilla on vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkosto, sekä alueet, joille verkosto rakennetaan. Vesihuoltolaitoksella on mahdollisuus hakea muutosta VHL 17 a §:n mukaiseen asiaan VHL 32.3 §:n mukaisesti. VHL:n on myös lainmuutoksen myötä lisätty uusi 3 a luku (VHL 17 a–e §:t), joka käsittelee huleveden viemäröinnin järjestämistä ja hoitamista niiltä osin, kuin vesihuoltolaitos tästä tehtävästä huolehtii. 12 joka on nimensä mukaisesti monijäseninen, eikä sille kuuluvia tehtäviä voida siirtää esimerkiksi hallintopakkoa ja oikaisuvaatimusta koskevan asian osalta yksittäisen viranhaltijan hoidettavaksi. Toimielin voi myös antaa kiinteistön omistajalle tai haltijalle määräyksen hulevesistä aiheutuvan haitan poistamisesta (MRL 103 k §). VHL 3.7 §:ssä mainitaan myös huleveden viemäröinti, jolla tarkoitetaan huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista vesihuoltolaitoksen hulevesiviemärissä ja käsittelyä. Määräyksiä ei sovelleta, mikäli oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai asemakaavassa asiasta on määrätty toisin. Myös yhdyskuntakehityksessä tapahtuvat muutokset tulisi pyrkiä ottamaan huomioon, joten huolehtimisvelvollisuuden sisältöä voitaisiin tarkentaa kunnan päätöksessä. Päätöksen edellytyksenä on myös se, että asiasta on sovittu kunnan ja vesihuoltolaitoksen välillä, tai että hulevesistä huolehtiminen toteutetaan päätöksessä tarkoitetulla alueella MRL:n mukaisen asemakaavan, hulevesisuunnitelman, katusuunnitelman tai yleisen alueen suunnitelman mukaisesti. vsk. Hallituksen esityksessä ei oteta yksityiskohtaista kantaa kyseisen toimielimen kokoonpanoon, mutta todennäköisesti siihen tulee edustus kunnan rakennusvalvonnasta, ympäristönsuojeluviranomaisesta sekä terveydensuojeluviranomaisesta, joiden toimenkuvaan on vakiintuneesti kuulunut myös vesihuollon tehtäviin kuuluvien toimintojen ohjaaminen. Päätöksen edellytyksenä on, että kyseinen vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan huleveden viemäröinnistä päätöksessä tarkoitetulla alueella taloudellisesti ja asianmukaisesti ja siten, että viemäröinnin kustannusten kattamiseksi veloitettavat maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi (asianmukaisuusvaatimus). Valitusoikeus on myös valvontaviranomaisella.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Määräysten valmistelussa ja laatimisessa tulee noudattaa MRL 15 §:n mukaisen rakennusjärjestyksen valmistelusta ja laatimisesta säädettyä. Kunnan ja vesihuoltolaitoksen välinen tehtävienjako Vesihuoltolain 3 §:n mukaisesta vesihuollon määritelmästä on lainmuutoksen myötä poistettu huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtaminen ja käsittely. Kunta voi VHL 17 a §:n perusteella päättää, neuvoteltuaan asiasta vesihuoltolaitoksen kanssa, että vesihuoltolaitos huolehtii päätöksessä erikseen määriteltävällä alueella huleveden viemäröinnistä yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Hulevesien viemäröinti on osa MRL 103 b §:ssä tarkoitettua hulevesien hallintaa. Valitusmuotona on tällöin kunnallisvalitus
vsk. Samalla tavoin MRL:n mukaisessa kiinteistön liittämisessä kunnan hulevesijärjestelmään sovellettaisiin pääpiirteissään samankaltaisia periaatteita ja menettelytapoja kuin VHL 3 a luvussa tarkoitettuun hulevesiviemäriin liittämisessä (esim. Tavoitteena sekaviemäröinnistä luopuminen VHL 17 d §:ssä on kielto johtaa kiinteistöltä hulevesiä jätevesiviemäriin. 13 Kiinteistön liittäminen hulevesiviemäröintiin Liittämisvelvollisuus vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin sisältyy VHL 17 b §:n, jonka mukaisesti kunnan päättämällä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen hulevesiviemäriin. Liittämisvelvollisuudesta vapauttamista koskevaan päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta, ja valitusmuotona on tällöin hallintovalitus. Mahdolliset aikaisemmat kiinteistökohtaiset toimenpiteet hulevesien hallinnassa on mahdollisuus ottaa tässä huomioon. Kunnan määräämä viranomainen voi hakemuksesta myöntää vapautuksen liittämisvelvollisuudesta kunnan hulevesijärjestelmään, mikäli kiinteistön omistaja tai haltija huolehtii kiinteistönsä hulevesien hallinnasta asianmukaisesti muilla toimenpiteillä. Sekä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin liittämistä että siitä vapauttamista koskevat perusteet olisivat käytännössä analogiset VHL 10 ja 11 §:ssä tarkoitettuun vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin liittämiseen ja liittämisestä vapauttamiseen verrattuna. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. liittämiskohtien sijoittaminen, järjestelmien yhteensopivuus, haittavaikutusten estäminen, jne.). Vapautus voitaisiin myöntää toistaiseksi voimassa olevana tai määräaikaisena. Kiellon perusteena on tavoite estää hulevesistä aiheutuvia häiriöitä sekä käsittelemättömien jätevesien Kunnan päättämällä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen hulevesiviemäriin.. Mikäli kiinteistöltä johdettavan huleveden laatu tai määrä vaikeuttaisi laitoksen toimintaa, vesihuoltolaitoksella on oikeus kieltäytyä liittämästä hulevesiviemäriinsä tällaista kiinteistöä. Kiinteistön omistajalla tai haltijalla on mahdollisuus hakea vapautusta hulevesiviemäriä koskevasta liittämisvelvollisuudesta VHL 17 c §:n perusteella, mikäli liittäminen muodostuisi kustannuksiltaan kohtuuttomaksi, hulevesiviemäröinnin tarve on vähäinen, vapauttaminen ei vaaranna muuta asianmukaista hulevesistä huolehtimista hulevesiviemäröinnin alueella ja hulevesi on muulla tavoin mahdollista poistaa kiinteistöltä asianmukaisesti
Liittäminen kunnan hulevesijärjestelmään ei ole sellaisenaan välttämätöntä, vaan kiinteistön sijainti hulevesijärjestelmän vaikutusalueella on perusteena sille, että ko. vsk. sekaviemäreistä, joissa johdetaan sekä jäteettä hulevesiä, on tavoitteena luopua vähitellen. Yleisillä alueilla tarkoitetaan esimerkiksi katuja, puistoja ja toreja. 212–216, erit. Hulevesijärjestelmän vaikutusalue on alue, jolla sijaitsevia kiinteistöjä kunnan hulevesijärjestelmä palvelee. Siten esimerkiksi hulevesien johtumisen estyminen kiinteistölle sekä yleisten alueiden hulevesien hallinta täyttäisi kiinteistön palvelemisen määritelmän (Ks. Uusien sekaviemärien rakentaminen ei ole enää mahdollista v. 2015 lähtien. 63). Kunta voi puolestaan periä kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevan kiinteistön omistajalta tai haltijalta vuosittain veloitettavan kunnan hulevesimaksun, jonka perusteita ovat kunnan hulevesien hallinnan ratkaisut ja kiinteistön sijainti kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sekä järjestelmän suunnittelun kustannukset alueella, jolla kiinteistö sijaitsee. Tästä poikkeaminen on kuitenkin mahdollista, mikäli jätevesiviemäri on rakennettu ennen v. Ns. Vaikutusmahdollisuudet taksan hyväksymistä koskevan asian käsittelyssä säädetään hallintolain (434/2003) 41 §:ssä. Kustannusten kattamisesta Muun vesihuollon tavoin myös hulevesien hallinnasta aiheutuu kustannuksia. Edellä mainittu koskee myös VHL:n mukaisesti veloitettavaa vesihuoltolaitoksen hulevesimaksua, jota vesihuoltolaitos veloittaa hulevesiviemäriinsä liitetyiltä kiinteistöiltä. Kustannusten kattamiseksi kunnalla on MRL 103 n §:n mukaisesti oikeus periä maksua kunnan hulevesijärjestelmän avulla toteutettavasta hulevesien hallinnasta. järjestelmä palvelee kiinteistöä. VHL:n ja MRL:n mukaiset maksut eivät siis ole välttämättä (täysin) toisiaan poissulkevia, mutta joka tapauksessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että maksut muodostuvat määrältään ja määräytymisperusteiltaan kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi. Kunta hyväksyy maksun määräämisen perusteet sisältävän taksan, jonka yhteydessä tulee määritellä ne kiinteistöt, jotka sijaitsevat kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Esimerkiksi yleisten alueiden hulevesien hallinta hyödyttää myös muita alueen kiinteistöjä. Lähteet Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi vesihuoltolain sekä maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta (HE 218/2013 vp.) www.finlex.fi > hallituksen esitykset > HE 218/2013 Hollo, Erkki: Vesioikeus (2014), s. 490–492.. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. hyödynsaajanäkökulma. Perusteluna maksun perimiselle on tällöin ns. 2015 ja mitoitettu myös hulevesien poisjohtamiseen, alueella ei ole erillistä hulevesiviemäröintiä ja vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan jätevesiviemäriin johdettavasta hulevedestä taloudellisesti ja asianmukaisesti. Vesihuoltolaitoksella on oikeus periä VHL 19 a §:n nojalla kunnalta korvausta kunnan yleisten alueiden hulevesien viemäröinnistä. Kunnan hulevesimaksu on luonteeltaan julkisoikeudellinen, joten se eroaa määräytymisperusteidensa puolesta VHL:n mukaisista vesihuollon maksuista, jotka ovat puolestaan yksityisoikeudellisin perustein määräytyviä (vesihuoltolaitoksen taksa ja sopimusehdot). On myös mahdollista, että kiinteistöltä voidaan johtaa hulevesiä sekä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriä että kunnan hulevesijärjestelmää hyödyntäen. HE 218/2013 vp, s. 14 ylivuotoja ja ohijuoksutuksia laitteistojen kapasiteetin mahdollisesti ylittyessä esimerkiksi poikkeuksellisten sääilmiöiden seurauksena
Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. 15 Hyvää Kesää! toivottaa Ympäristö ja Terveys-lehti. vsk
Valvonnan kehittämisen lisäksi talousvettä toimittaville laitoksille asetetaan yhä enemmän velvollisuuksia talousveden laadun turvaamiseksi kaikissa tilanteissa. Tulevaisuuden uhkakuvat talousvesiturvallisuuden haavoittuvuudesta saattavatkin kohdistua valvonnan käytännön toteuttamiseen ja vastuunjaon epäselvyyteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. onko valvonta heikoin lenkki 16 Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Talousvettä toimittavien laitosten (kunnalliset laitokset, vesihuolto-osuuskunnat, vesiyhtymät yms.) vedenjakelualueiden rajat ja niiden vesijohtoverkostot eivät noudata Ympäristöterveystarkastaja Isto Mononen Kuopion kaupunki Talousvesiturvallisuus kohenee Kun hätä on suurin, onko apu tarpeeksi lähellä. Tietääkö valvoja siis aina itsekään, mitä valvoo tai mitä pitäisi valvoa. vsk. Kun sekä toimijat (talousvettä toimittavat laitokset) että toimintaa valvovat viranomaiset (ympäristöterveydenhuolto) vastaavat uusiin vaatimuksiin, talousvesiturvallisuus vahvistuu ja riskien hallinta paranee. vsk.. Kun juomalasin vesi virvoittaa vatsaa enemmän kuin tarpeeksi, tietääkö valvojakaan, mistä vesi on peräisin. Tietääkö kuluttaja, kuka lasissa olevan veden laatua valvoo. 16 Talousvesivalvontaa, kuten muitakin terveydensuojelun ja koko ympäristöterveydenhuollon osa-alueita, kehitetään jatkuvasti muun muassa lainsäädäntöä ja valtakunnallista ohjausta uudistamalla sekä viranhaltijoiden erikoistumista mahdollistamalla. Tietääkö kuluttaja, kuka toimittaa veden juomalasiin
Sisäisellä jäljitettävyydellä tarkoitetaan, että toimija pystyy yhdistämään, mitä tulleita eriä mikin lähtevä erä sisältää.” Jos talousveden jäljitettävyydestä määriteltäisiin vastaavalla tavalla, voisi se kuulua näin: ”Talousvesi pystytään jäljittämään jokaisessa tuotanto-, valmistusja jakeluvaiheessa. vsk. ”Kuten laaja-alaisten vedenjakelualueiden näytteenottopisteet, myös veden tuotanto-, käsittelyja varastointiyksiköt voivat sijaita useiden eri kuntien ja valvontayksiköiden alueella.. Tätä periaatetta on kuitenkin käytännössä erittäin vaikeaa noudattaa ja se rajoittuukin lähinnä lausuntopyyntöihin lupavaiheessa taikka valvontatutkimustulosten tiedoksi saattamiseen. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira määrittelee elintarvikkeiden jäljitettävyyden seuraavasti: ”Elintarvikkeet, rehut ja näiden raaka-aineet pystytään jäljittämään jokaisessa tuotanto-, valmistusja jakeluvaiheessa. Käytännön valvontatyössä näihin valvonnan ongelmiin ja talousvesiturvallisuuden kannalta huolestuttaviin aukkoihin törmätään jatkuvasti. Elintarvikeja rehualan toimijat, mm. Lisäksi laitoksen tulee tietää veden hankintaja luovutusajankohdat. Kuluttajaturvallisuuslain mukaisesti toiminnanharjoittajan on tiedettävä, mistä käytetyt raaka-aineet on hankittu ja mihin tuotteet on toimitettu eteenpäin jakeluketjussa. Lisäksi toimijan tulee tietää elintarvikkeiden hankintaja luovutusajankohdat. Jäljitettävyydellä tarkoitetaan, että talousvettä toimittava laitos pystyy osoittamaan, mistä raakavesi tai muu ostovesi on tullut ja mihin lähetetty vesi on toimitettu. valmistajat ja myyjät ovat lainsäädännön mukaan vastuussa jäljitettävyydestä. Vesihuollon turvallisuuden kannalta ja erityisesti vesihuollon erityistilanteissa (talousveden saastuminen) tämä on kuitenkin ilmeisen riittämätöntä. Vastaavasti Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes:in mukaan myös tuoteturvallisuusdirektiivi (2001/95/EY) ja valtioneuvoston asetus kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista (613/2004) sekä tiettyjä tuoteryhmiä, kuten leluja ja kosmeettisia valmisteita koskeva erityislainsäädäntö edellyttävät, että tuotteita ja valmistuseriä koskevat tiedot on ilmoitettava tuotteessa tai sen pakkauksessa. Jäljitettävyydellä tarkoitetaan, että elintarvikeja rehualan toimija pystyy osoittamaan, mistä raaka-ainetai muu tuote-erä on tullut ja mihin lähetetty erä on toimitettu. Sisäisellä jäljitettävyydellä tarkoitetaan, että talousvettä toimittava laitos pystyy yhdistämään, mitä tulleita vesiä mikin lähtevä vesi sisältää.” Edellä kuvattu kuvitteellinen vertaus osoittaa sen, mikä ero perinteisesti elintarvikkeiden ja veden toimittajan välisessä vastuussa kuluttajalle toimittamansa tuotteen osalta on kauan ollut. Elintärkeän talousvetemme valvonta on kuitenkin viime aikoihin saakka painottunut liiaksi lopputuotteen valvontaan, eikä ”valmistuseristä” taikka ”raaka-aineiden” alkuperistä ole ollut tarkkaa tietoa. On selvää, että viranomaisten tulee hoitaa toistensa valvonta-alueille ulottuvien laitosten valvontaa yhteistyössä. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Talousveden valmistajat ja toimittajat ovat lainsäädännön mukaan vastuussa jäljitettävyydestä. Elintarvikkeiden jäljitettävyysvaatimukset ovat olleet kirjattu lainsäädäntöön jo kauan. 17 alati muokkautuvan kuntakartan taikka ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueiden rajoja. Onko talousvesi jäljitettävissä
Nyt lainsäädännön velvoittamana voidaan nähdä talousvesiturvallisuuden varmistamisessa käytettävien työkalujen lisääntyneen ja talousveden laadun valvonnassa voidaan valvonnan painopistettä siirtää enemmän lopputuotteen valvonnan sijasta sinne, missä talousveden laadun turvaamiseen voidaan vaikuttaa merkittävästi. vsk. Ohjelman tarkoituksena on tunnistaa koko vedentuotannon toimintaympäristöön ja vedentuotantoketjuun liittyvät riskit ja hallita riskejä talousveden laadun turvaamiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 4 • 2015, 46. Samalla meidän tulisi kuitenkin rohkeasti uskaltaa asettaa kysymyksiä itsellemme. Tämä on erityisen ongelmallista silloin, jos tulevaisuudessa valvonta on mahdollista mitoittaa kullekin vedenjakelualueelle riskiperusteisesti. Lainsäädäntömuutosten myötä on sosiaalija terveysministeriön johdolla laadittu toimenpideohjelma (WSP, Water Safety Plan) turvallisen talousveden takaamiseksi. Mukautuuko valvonta. Ollaanko valvontaa valmiita järjestämään tarkoitustaan palvelevaksi, yhteiskunnan turvallisuutta vahvistavaksi toiminnaksi. Talousveden laadun valvonta ja vesihuollon turvallisuudesta huolehtiminen on sälytetty kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Samalle viranomaiselle on asetettu myös moninaisia muita valvontatehtäviä. Kuten tällaisten laaja-alaisten vedenjakelualueiden näytteenottopisteet, myös veden tuotanto-, käsittelyja varastointiyksiköt voivat sijaita useiden eri kuntien ja valvontayksiköiden alueella. 18 Talousvesinäytteiden otossa ja tutkimisessa koko talousvesiasetuksen voimassa oloajan ilmenneiden puutteellisuuksien yhdeksi tekijäksi on arvioitu valvonnassa olevia tietokatkoksia ja yhteistyön heikkoutta sellaisten talousvettä toimittavien laitosten osalta, joiden vedenjakelualueiden toiminta ulottuu useiden eri kuntien tai valvontayksiköiden alueelle. Siksikin – pureutumatta. Erikokoisille laitoksille räätälöidyt toimenpideohjelmat nostavat oikein käytettynä talousvesiturvallisuuden tasolle, jossa talousveden jäljitettävyyden voidaan olettaa lähestyvän elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden jäljitettävyydelle asetettuja vaatimuksia. Samalla kuitenkin valvonnan jäykkyyden ja valvontaa haittaavien tarpeettomien esteiden (kuntien ja valvontayksiköiden rajat) vaikutus korostuu entisestään, koska laitoksen valvonnasta vastaava viranomainen ei tunne riittävästi toisen kunnan taikka valvontayksikön alueelle ulottuvaan veden hankintaan ja tuotantoon liittyviä riskejä. Jo tehtyjen useiden selvitysten lisäksi alan keskeiset vaikuttajat ovat heränneet pohtimaan, miten ympäristöterveydenhuollon yli satavuotinen menestystarina saisi jatkoa. Jos epäselvyyksiä on ollut näytteiden ottamiseen ja valvontatutkimustulosten toimittamiseen liittyen, on selvää että epäselvyyksiä on suurella todennäköisyydellä myös laitosten kokonaisvalvonnassa tarkastusten toimittamisen ja varautumissuunnittelun osalta. Vai onko ympäristöterveydenhuolto aikaansa edellä ja ennakkoluuloja romuttaen jatkaa menestystarinaansa reagoiden yhteiskunnan muutoksiin nopeammin kuin yhteiskunta itse. Onko ympäristöterveydenhuollon pidettävä sitkeästi kiinni pitkästä kunnalliseen valvontaan perustuvasta perinteestä ja vanhoista käytännöistä. Talousvesiasetuksen (461/2000) muutos (442/2014) sekä vesihuoltolain (119/2001) muutos (681/2014) samanaikaisesti syksyllä 2014 olivat askel oikeaan suuntaan. Ympäristöterveydenhuollon laajan lainsäädännön tavoitteena on ylläpitää ja edistää väestön terveyttä. Tämä kaikki on osoitus siitä, että ympäristöterveydenhuollon toimijoilla on aito halu vastata muuttuvan yhteiskunnan asettamiin vaatimuksiin. Ympäristöterveydenhuollon valvonnan organisointi puhuttaa laajasti