Lähde sinäkin ideoimaan. Kirjan tarkoituksena on antaa syötteitä uusille ajatuksille, jotka toivottavasti muuntuisivat toinen toistaan vaikuttavammiksi käytännön teoiksi kestävän ja ketterän ympäristöterveyden edistämiseksi. Kirja antoi ainakin minulle uutta kulmaa ajatuksiini.” Vesa Pekkola, sosiaalija terveysministeriö ”Kokonaisuutena 5/5! Nokkelaa ja herättelevää tekstiä. ”Hienoja oivalluksia. Kirjassa puhutaan paljon vuorovaikutustaidoista ja myös verkostoitumisesta. Ne ovat todella tärkeitä asioita nykypäivän asiantuntijatyössä. Tämä kirja on kirjoitettu sitä varten, että meidän ammattikuntamme, organisaatiomme, jossa työskentelemme, alamme opiskelijat, sinä ja minä voisimme ravistella ajatuksiamme ja antaa itsellemme ja toisillemme mahdollisuuden muuttaa käsityksiämme ja tottumuksiamme. Terveellisen tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan meitä kaikkia. Luetutan tämän mielelläni opiskelijoillani. Kiitos ihanasta työstä meidän ammattikunnan eteen.” Miia Valkonen, Laukaan kunta ”Pidin kirjoituksen raikkaasta, kriittisestä ja kuitenkin positiivisesta tyylistä. On hyvä, että meidän kenttää ravistellaan. Kirja on syntynyt kahden työtoverin ja ystävän yhteistyössä intuitiivisesti ja vallattomasti syttyneestä ideasta. Juuri sitä mitä tämä ala tarvitsee! Kohdat, missä asia oli sidottu oikean elämän esimerkkeihin, olivat loistavia. Kirjasta voivat poimia ideoita myös kaikki muut kehittämisestä ja kompleksisessa maailmassa menestymisestä kiinnostuneet, vaikka ympäristöterveydenhuollon ala ei olisikaan itselle tuttu. Toivon, että tämä aukaisee opiskelijoidenkin silmiä ja tuo alalle positiivista fiilistä.” Henna Kauppi, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – XAMK Heidi Colliander Piia Kepanen ISBN 978-952-9637-65-2 Hinta: 34 euroa + toimituskulut KESTÄVÄ JA KETTERÄ YMPÄRISTÖTERVEYS tilaukset verkkosivun kautta tai tilaukset@ymparistojaterveys.fi Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. Ja tosi ajatuksia herättävä ja motivoiva teos
044 526 6552 tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Markkinointi Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. ALV. 040 511 6005 eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. 1/2021 Ympäristöterveys ilmestyy 15.2.21 artikkelit 18.1.21 mainosaineistot 25.1.21 2/2021 Meluntorjunta ilmestyy 11.3.21 artikkelit 8.2.21 mainosaineistot 17.2.21 Meluntorjuntapäivät 15.-16.3.21 luentomateriaalina 3/2021 Ympäristöalan hallinto ilmestyy 26.4.21 artikkelit 22.3.21 mainosaineistot 29.3.21 4/2021 Vesiensuojelu, vesihuolto ilmestyy 27.5.21 artikkelit 19.4.21 mainosaineistot 3.5.21 5/2021 Rakennusterveys ilmestyy 13.9.21 artikkelit 16.8.21 mainosaineistot 23.8.21 6/2021 Ilmasto, ilmansuojelu ilmestyy 18.10.21 artikkelit 13.9.21 mainosaineistot 27.9.21 7/2021 Kiertotalous, pilaantuneeet maat ilmestyy 22.11.21 artikkelit 18.10.21 mainosaineistot 29.10.21 8/2021 Kemikaalit ilmestyy 20.12.21 artikkelit 8.11.21 mainosaineistot 25.11.21 Teemat ja aikataulut 2021 Puhtaamman huomisen ääni www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi @YTerveyslehti Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. 050 324 2464 kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta Puh. 10 %). Kestotilaus 70,Vuosikerta 75,Irtonumero 12,Näköislehti 58,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI: Kestotilaus 90,-, Vuosikerta 95,tilaukset@ ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi. (02) 630 4900, 040 745 1491 tilaukset@ymparistojaterveys.fi TILAUSHINNAT 2021 (sis
Lainsäädännön parissa puurretaan tunteja ja tunteja, jotta voisimme elää turvallisesti ja terveellisesti. vsk. Tämän lehden lisäksi ajankohtainen asia virkamiestyön kehittämisessä on kahden virkamiehen kehittämisinnon tulos, mikä ei ole enempää eikä vähempää kuin virkamiestyötä lempeästi ravisteleva kirja nimeltään Kestävä ja ketterä ympäristöterveys. Avainsanat ovat yhteistyö ja verkostoituminen. Kaikkia tarvitaan. Ei tarvitse edes olla ympäristöterveydenhuollon ammattilainen voidakseen saada tästä uudesta kirjasta kipinää – virkamiestyöstäkin voi siis olla liekeissä! Kirja ilmestyy samoja aikoja tämän lehden kanssa. Virkamiehetkin ovat erilaisia yksilöitä ja osalla valo loistaa ulospäin kirkkaammin, osa puolestaan tekee töitä hiljaisemmalla mutta ei yhtään vähemmän merkittävällä tavalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Prenax Oy Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 4/2021 ilmestyy 27.5. Se myös kehittää, innostaa ja välittää. Muuttuvassa maailmassa saavat näkyä virkamiesten kaikki värit. 6 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Olin pitkään valtiolla töissä, ja viimeisin työpaikkani valtionhallinnossa oli Tukes. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi MARKKINOINTI/ILMOITUKSET Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. Tukes lanseerasi tuolloin alla olevan harmaa virkamies -emojin, joka mielestäni onnistuneesti toi esille sen, että harmaankin ulkokuoren takana voi olla paljon tietoa, innostusta ja lämpöä. Kirjoittajat Heidi Colliander ja Piia Kepanen ovat paitsi innostuneita työstään myös sisäistäneet sen merkityksen. (02) 630 4900, 040 745 1491 HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 58 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 90 euroa, vuositilaus 95 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. Kaarina Kärnä Harmaa virkamies ei ole enää niin harmaa. Harmaa virkamies ei ole enää niin harmaa. Virkamieskoneisto tutkii, tekee päätöksiä, valvoo ja tarkastaa. 040 511 6005 ASIAKASPALVELU/TILAUKSET Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. He tietävät olevansa osa virkamieskoneistoa, joka tekee merkittävää työtä, ja he haluavat tehdä sitä vielä paremmin ja vaikuttavammin. Lehden teemoina ovat vesiensuojelu ja vesihuolto
050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Sini-Pilvi Saarnio, ympäristötarkastaja Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristö ja Terveys-lehti 52. 71. Johanna Järvinen, Miia Sourander ja Tuula Kettunen ...... 36 Omakotitalon elinkaaren materiaalipanokset – luonnonvarojen käyttö rakentamisessa Eliisa Kylkilahti, Liisa Routaharju ja Sara Krogerus ............40 Vanhainkodin purku kokeilukohteena Markku Raimovaara .................................................................46 Miten voitaisiin vähentää muovisten, kertakäyttöisten take away -elintarvikepakkausten kulutusta. 21 Vaikuttavaa ympäristöterveydenhuoltoa kompleksisessa toimintaympäristössä Heidi Colliander ..........................................................................26 Ympäristöterveysyksikön häiriötilannetoiminnan kehittäminen harjoittelemalla Sanna Kousa ...............................................................................32 Onko ympäristöosaaminen turvattu Suomessa. 7 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 6 Tartuntatautilain muutokset ympäristöterveyden näkökulmasta Vesa Pekkola ............................................................................... Jaana Sorvari ja Tero Heinonen ............................................. 12 Tartuntatautilain mukainen valvonta kunnan ympäristöterveydenhuollossa Riikka Åberg ja Heidi Öjst ......................................................... 52 Pertti Forss: Ympäristöterveys ja ympäristönsuojelu – kirjat ja luonto Tapio Välikylä .............................................................................60 Kirjaesittely: Samuli Sinisalo (toim.), Ympäristökäsikirja ................................................................63 Korona ja siivous Tarja Valkosalo ...........................................................................64 ECA – uusi, edullinen menetelmä hygieniaohjelmiin Aaro Seppälä ..............................................................................68 Poimintoja ................................................................................ 18 Sähköinen arkistointi ja kehitystarpeet VATItietojärjestelmään Kaisa Mäntynen ja Hanne Lindqvist ...................................... 4 Investointihankkeiden lupakäsittelyä voidaan vauhdittaa Kimmo Silvo ja Mikko Attila ....................................................... vsk 3 • 2021 Harmaa virkamies ei ole enää niin harmaa Kaarina Kärnä ............................................................................... Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 15 Kuntaliitolta uusi säilytysaikasuositus ympäristöterveydenhuollolle Kaisa Mäntynen ja Heli Hänninen ......................................... vsk
Hankkeisiin liittyvät ympäristökysymykset ovat yleensä laajoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Suomessa ei ole tähän mennessä säädetty sitovia määräaikoja ympäristöllisten lupien käsittelylle lukuun ottamatta ympäristölupiin liittyviä Kimmo Silvo, kehittämispäällikkö Mikko Attila, suunnittelija Suomen ympäristökeskus Investointihankkeiden lupakäsittelyä voidaan vauhdittaa Uusiin toimintoihin ja olemassa olevien toimintojen merkittäviin muutoksiin, eli ns. 2020) selvitettiin eri vaihtoehtoja rajata investointeihin liittyvien lupamenettelyjen viranomaistoimintojen käsittelyaika enintään vuoteen. Lähtökohtana oli lupamenettelyjen ja -päätösten laadun säilyttäminen vähintään nykytasolla.. Joissakin tapauksissa lausuntoja antavien viranomaisten lisäaikapyynnöt saattavat pitkittää kokonaiskäsittelyaikaa. vsk. Ympäristölupien pitkät käsittelyajat aluehallintovirastoissa johtuvat useimmiten hakijan toimittaman hakemuksen täydennystarpeista sekä hankkeen ja lupahakemuksen muutoksista kesken lupakäsittelyn. investointihankkeisiin, vaaditaan tavallisesti useita ympäristöllisiä lupia kuten ympäristölupa, vesitalouslupa, kemikaaliturvallisuuslupa ja rakennuslupa. Lupakäsittelyjen kestolla on toisaalta investointihankkeissa usein merkittäviä kustannusvaikutuksia. Myös lupaviranomaisten toimintatavat aiheuttavat toisinaan viivästyksiä lupahakemusten käsittelylle. 8 S uurten investointihankkeiden vaatimista ympäristöllisistä luvista pisimmät lupakäsittelyajat liittyvät nykyisin ympäristölupiin (kuva 1) sekä kaivoslupiin, joista osan käsittely kestää yli vuoden. Tässä työssä (Attila ym
Lupakäsittelyn enimmäiskestosta on kuitenkin mahdollista säätää perustuslain ja hallintolain edellytysten puitteissa. Kuva 1. Selvityksen tulosten perusteella toteutettavista mahdollisista jatkotoimista, esimerkiksi säädösmuutoksista, päättävät ympäristöministeriö sekä työja elinkeinoministeriö. Sääntely voi perustua esimerkiksi oletetun käsittelyajan arvioimiseen ja siitä tiedottamiseen taikka lupakäsittelyn määräajasta, ajan laskemissäännöistä, poikkeamismahdollisuuksista sekä määräajan ylityksen seuraamuksista säätämiseen. Tällaisen säädökseen perustuvan, viranomaisille kohdennetun aikarajan oikeudellisia ja muita edellytyksiä sekä vaikutuksia ei ole aiemmin selvitetty Suomessa. Hankkeen lähtökohtana oli selvitysmies, valtiosihteeri Martti Hetemäen Investointien edistäminen -selvitys valtiovarainministeriölle (17.9.2019), jonka eräs suositus koskee investointihankkeiden lupamenettelyjen viranomaistoimien rajaamista enintään vuoteen. vsk. *Tavoitteena 10 kk:n keskimääräinen käsittelyaika jaksolla 2014–2015, mediaaniaika 2016 alkaen.. Lisäksi haastateltiin valtion ja kuntien lupaja valvontaviranomaisia sekä elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestön edustajia. 9 parhaan käyttökelpoisen tekniikan eli BAT -tarkistuksia, joista säädetään ympäristönsuojeluasetuksen 22 §:ssä. Lupakäsittelyjen kestosta voidaan säätää useilla tavoilla Käsittelyaikaa koskeva sääntely voidaan toteuttaa monilla tavoin. Aluehallintovirastojen investointihankkeille myöntämien ympäristölupien käsittelyajat (kk) 2014–2019. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Lähtökohtana oli lupamenettelyjen tiedonsaantija osallistumisoikeuksien sekä lupakäsittelyn ja lupapäätösten sisällön ja laadun säilyttäminen vähintään nykytasolla. Useissa muissa Euroopan maissa on säädetty lupakäsittelyn kestosta, mutta sääntelyn sisältö vaihtelee. Hankkeessa tarkasteltiin lupakäsittelystä säätämistä Alankomaissa, Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa
yhden luukun lakia ja sen piiriin kuuluvien erillislakien lupamenettelyjä yhdentää huomattavasti nykyistä pitemmälle. Lainsäädännön muutosten tarve riippuu toteutettavaksi valitusta sääntelymallista. Niin sanotun yhden luukun lain säännöksiä lupien käsittelyajasta voitaisiin myös tarkistaa (kuva 2). Sitovaa yhden vuoden mittaista kokonaiskäsittelyn määräaikaa ei ole mahdollista sisällyttää nykylainsäädäntöön ilman, että lainsäädäntöön tehdään merkittäviä muutoksia. Lainsäädännön muuttamisen ohella voidaan käyttää myös muita keinoja lupakäsittelyjen keston lyhentämiseksi. hallintolain mallissa (vaihtoehto 1) erityislakiin lisättäisiin vain viittaus hallintolakiin, ellei viittausta ennestään jo ole. Säännöksiä voitaisiin antaa myös luvan käsittelyajan tarkentamisesta tarvittaessa. yhden luukun lain mukaisesti) tai erikseen jokaista yksittäistä lupa-asiaa koskevana. Kevyimmässä ns. vsk. Vaihtoehtojen toteuttamismahdollisuudet nykylainsäädännön pohjalta eroavat suuresti. Säännöksessä vaadittaisiin lupaviranomaista esittämään pyynnöstä arvio päätöksen antamisajankodasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. 10 Määräaika on mahdollista säätää joko kokonaiskäsittelyaikaa koskevana (ns. Yhden luukun lain (vaihtoehto 2) malli voisi olla sellainen, että ympäristöllisiin lupalakeihin lisättäisiin säännökset viranomaisen ilman eri pyyntöä antamasta arvioidusta käsittelyajasta ja lupapäätöksen antamisajankohdasta lupahakemuksen saatuaan. Mallia tähän voitaisiin ottaa esimerkiksi Alankomaista, jossa lukuisat erilliset investointihankkeen luvat on korvattu yhdellä luvalla. Tällaisia ovat Kuva 2. Prosessikaavio tavoitteellisen käsittelyajan arviointivelvollisuudesta eri lupalaeissa (VE2).. Kolmantena mallina (ympäristölupien käsittelyajoista säätäminen) voitaisiin kaikkiin ympäristöllisiin lupalakeihin laatia säännökset käsittelyn määräajasta, ajan laskemissäännöistä sekä poikkeamismahdollisuudesta ja mahdollisesti myös seuraamuksista, jos käsittelyaikaa ei noudatettaisi (kuva 3). Jos investointihankkeen kaikki luvat halutaan rajata käsiteltäviksi yhdessä vuodessa, tulisi ns
11 ministeriöiden ohjauksen ja käsittelyprosessien parantaminen, viranomaisyhteistyön lisääminen ja toimialoihin erikoistuminen, ennakkoneuvonnan vahvistaminen, hakemusten sähköisten käsittelyjärjestelmien integraatio yhden luukun digitaaliseen palvelukerrokseen sekä valtion lupaja valvontaviranomaistoimintojen mahdollinen yhdistäminen. Hakemusten käsittelyaikaa pidentää toisinaan muilta viranomaisilta pyydettyjen lausuntojen viivästyminen asetetuista määräajoista. Mitkä edellytykset tulisi täyttyä, jotta lupamenettelyjen viranomaistoiminnot pystyttäisiin toteuttamaan yhden vuoden määräajassa. Kuva 3. Lupamenettelyjen viranomaistoimintojen toteuttaminen yhden vuoden määräajassa on mahdollista toteuttaa vain, mikäli samalla perustuslain ja hallintolain edellytykset suhteessa asianosaisiin ja muihin toimijoihin (tiedonsaantija osallistumisoikeudet, yhdenvertaisuus, lupakäsittelyn asianmukaisuus) voidaan täyttää. Tässä mallissa käsittelyaikaa ei pääsääntöisesti keskeytettäisi.. Siten hakemusten kokonaiskäsittelyaika lupaviranomaisessa riippuu keskeisesti niiden laadusta. Joutuisaa lupakäsittelyä edesauttavat täsmällinen sääntely käsittelyajoista ja lupakäsittelyyn liittyvä tiedotus, neuvonta, erityisesti ennakkoneuvottelu, sekä koulutus (lupaviranomaiset ja luvanhakijat). Määräaikojen pidentämisen myöntämiseen on siten kiinnitettävä erityistä huomiota. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Lupahakemuksia voidaan käsitellä vasta, kun niiden sisältö ja laatu on säädösten mukainen ja riittävä. vsk. Prosessikaavio määräajoista säätämisestä eri lupalaeissa (VE3)
Lupaviranomaiselle tässä vaihtoehdossa voi syntyä painetta käsittelyprosessin nopeaan läpiviemiseen, esimerkiksi resurssien uudelleen allokoinnin ja eri säädösten vaatiman hakemuksen sisällön riittävyyden opastamisen vuoksi. vsk. Sääntelyllä ei juuri olisi vaikutusta viranomaistoiminnassa eikä sillä olisi suoraa vaikutusta yksittäisten lupien tai investoinnin kokonaiskäsittelyaikaan tai muihin näkökohtiin. 12 Sitovaa yhden vuoden mittaista kokonaiskäsittelyn määräaikaa ei ole mahdollista sisällyttää nykylainsäädäntöön ilman, että lainsäädäntöön tehdään merkittäviä muutoksia. Tässä vaihtoehdossa viranomaisille ei aiheutuisi kustannuksia eikä uusia resurssitarpeita, vaan tehostaminen tapahtuisi enintään vähäisin uudelleenjärjestelyin. Vaikutuksia toiminnanharjoittajille, viranomaisille ja asianosaisille Työssä tarkasteltujen vaihtoehtojen vaikutuksia on vertailtu taulukossa 1. Lievää. Toiminnanharjoittajan kannalta lupakäsittelyn aikataulu ja käsittelyn eteneminen selkiytyisivät, mikä lisäisi ennakoitavuutta ja siten edesauttaisi investointihankkeen suunnittelua. Jos investointihankkeen kaikki luvat halutaan rajata yhden vuoden määräaikaan, tulisi ns. Lievä viranomaistoimintaa tehostava vaikutus saattaisi olla sillä, että näin lisättäisiin eri viranomaisten tietoisuutta käsittelyajasta tiedottamisesta. Osassa näistä luvista voitaisiin harkita jopa yhtä vuotta lyhyempää määräaikaa. Maankäyttöja rakennuslain mukaisten toimenpide-, maisematyöja purkamislupien osalta käsittelyaikatietoja ei ollut saatavilla, mutta ilmeisesti näiden lupien käsittely kestää nykyäänkin vain muutamia viikkoja. Vaihtoehdossa 3 (ympäristölupien käsittelyajoista säätäminen) toiminnanharjoittajien asema vahvistuisi lupakäsittelyn enimmäisajasta säätämisen myötä. Niiden merkitys voi hankkeen etenemisen kannalta olla suurempi kuin yksittäisillä luvilla. Yhden vuoden käsittelyaika ei vaikuta erityisen ongelmalliselta valtaosassa selvityksen piiriin kuuluvista yksittäisistä lupamenettelyistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. yhden luukun lakia ja sen piiriin kuuluvien erillislakien lupamenettelyjä yhdentää huomattavasti nykyistä pitemmälle. Hankekokonaisuuden kannalta merkitystä on myös YVA-menettelyllä ja kaavoituksella. Säädösten muotoilulla voidaan vähentää viranomaistoimintojen lisäresurssitarpeita, esimerkiksi joustomahdollisuuksien ja lupakäsittelyajan laskennan osalta. Vaihtoehto ei todennäköisesti vaikuttaisi juuri mitenkään investointien käynnistymiseen, toiminnanharjoittajien asemaan tai muihin asianosaisiin ja kansalaisiin. Näitä lupa-asioita tulisi tarvittaessa selvittää tarkemmin. Osassa kaivoslain mukaisista lupamenettelyistä yhden vuoden käsittelyaikaa ei saavuteta. Näitä ovat ainakin ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat kunnissa, maa-aineslain mukaiset maaainesten ottoluvat, vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain mukaiset kemikaaliturvallisuusluvat ja -ilmoitukset, maankäyttöja rakennuslain mukaiset rakennusluvat sekä luonnonsuojelulain mukaiset poikkeamisluvat. Tämä helpottaisi investointien suunnittelua sekä lisäisi ennakoitavuutta, mikä voisi tuoda mukanaan kustannussäästöjä toiminnanharjoittajalle. Asianosaisten ja kansalaisten asema paranisi hieman lupamenettelyn aikataulun selkiytymisen vuoksi. Vaihtoehdon 1 (hallintolain malli) vaikutukset investointien edistämisen näkökulmasta ovat vähäisiä. Vaihtoehdossa 2 (yhden luukun lain malli) aiheutuisi viranomaisille hieman lisätyötä muun muassa käsittelyajan ja päätöksen antamisajankohdan arvioinnista ja niistä tiedottamisesta
Investointien tehokas lupamenettely säädetyn aikarajan puitteissa. Vaihtoehdon 3 toteuttamisedellytykset paranisivat hyvin toimivassa sähköisessä käsittelyssä. Asianosaiset ja kansalaiset hyötyisivät lupamenettelyn aikataulusta ja etenemisestä tiedottamisesta, mikäli tällainen tiedottaminen otetaan osaksi sääntelyä. Puutteelliset päätökset voivat myös lisätä jälkivalvonnan taakkaa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että uudentyyppisten ja vaikutuksiltaan laaja-alaisten ja monimutkaisten hankkeiden lupakäsittelyaikoihin voi tarvittaessa saada poikkeuksia. Lupakäsittelyn kestosta säädettäessä tulisikin huolellisesti arvioida ja tarkistaa, että lupakäsittelyn ja päätösten laatu sekä asianosaisten ja muiden tahojen osallistumisoikeudet erilaisissa lupakäsittelytilanteissa on otettu riittävästi huomioon. 13 lisäresurssitarvetta voisi syntyä lähinnä aluehallintovirastoissa. Lähde Mikko Attila, Ari Ekroos, Satu Räsänen, Kimmo Silvo ja Jouko Tuomainen. Vertailu eri vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista.. Lupamenettelyn kokonaiskeston tarkastelussa olennaista on myös tunnistaa se, ettei liian nopealla käsittelyllä tuoteta sellaisia päätöksiä, jotka lisäävät valituksia ja jotka voidaan esimerkiksi palauttaa tuomioistumista uudelleen käsittelyyn. vsk. 2020. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:29. https://tietokayttoon.fi/julkaisut/ raportit Taulukko 1
vsk. 14 T artuntatautilain 22.2.2021 voimaan tulleessa väliaikaisessa muutoksessa keskeisin ympäristöterveyteen liittyvä asia oli, että kuntien terveydensuojeluviranomaiset ja elintarvikeviranomaiset voivat omien tarkastustensa yhteydessä tarkastaa samalla myös tartuntatautilaissa säädettyjä vaatimuksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Tartuntatautilain valvonta viranomaisyhteistyönä Lakimuutoksessa säädettyjen velvoitteiden valvonta jakautuu useammalle viranomaiselle kuten kunnalle, aluehallintovirastolle, Liikenneja viestintävirasto Traficomille ja poliisille. Epidemiatilanne myös elää jatkuvasti ja tartuntatautilakia joudutaan päivittämään usein ja kiireellä. Sujuvan valvonnan järjestämiseksi on tarpeen sopia käytännöistä viranomaisten kesken. Voi kysyä, mikä joukko pystyisi paremmin vastaamaan tartuntatautilain valvonnan tarpeisiin.. Ympäristöterveydenhuollolla on maanlaajuinen valvontajärjestelmä, hyvää kokemusta kenttävalvonnasta, toimimisesta toiminnanharjoittajien kanssa ja kykyä arvioida valvonnassa hygieniaan liittyviä asioita. Siksi laissa ja sen perusteluissa voi myös olla joitain epätarkkuuksia. Lisäksi erikseen aluehallintoviraston ja Liikenneja viestintävirasto Traficomin pyynnöstä tarkastuksia voi tehdä myös muihin kohteisiin. On myös tärkeää, että yhteystiedot on vaihdettu viranomaisten kesken ja tiedonvaihto toimii. Näissä tilanteissa Vesa Pekkola, neuvotteleva virkamies Sosiaalija terveysministeriö Tartuntatautilain muutokset ympäristöterveyden näkökulmasta Ympäristöterveydenhuolto on entistä vahvemmin liittynyt mukaan koronaepidemian vastaiseen työhön. Valvonnan käytännöt muuttuvat pikkuhiljaa rutiineiksi, mutta ennen sitä syntyy varmasti tilanteita, joissa joudutaan linjaamaan asioita ja joissa esimerkiksi toimivaltasuhteet voivat olla aluksi epäselviä
Kunta ei kuitenkaan voi delegoida ympäristöterveydenhuollolle tartuntatautilain mukaista määräysvaltaa ravitsemisliikkeisiin. ympäristöterveydenhuollon tekemillä tarkastuksilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Poliisilta voi tarvittaessa saada myös virka-apua tarkastusten toimeenpanoon, toiminnan keskeyttämiseen ja tilan sulkemiseen liittyvissä asioissa. Traficomilla ei ole olemassa alueellista toimiverkostoa ja sen suorittama pääasiassa kirjallinen valvonta perustuukin pitkälti muilta viranomaisilta ja asiakkailta saatuihin tietoihin ja yhteydenottoihin. Ympäristöterveydenhuollon toimivaltuudet perustuvat lain lisäksi siis tähän kunnan hallintosääntöön. Tarkastusoikeuden on kuitenkin katsottu olevan myös kunnalla, joka voi tehdä näihin kohteisiin ympäristöterveydenhuollon valvonnan ohessa tartuntatautilakiin liittyvän tarkastuksen. Niiden mukaan aluehallintovirasto valvoo ravitsemisliikkeiden velvoitteiden ja rajoitusten noudattamista. vsk. Poliisin tartuntatautilakiin liittyvät valvontatehtävät liittyvät lain 58 ja 58 d §:n nojalla annettujen päätösten sekä 58 c §:n 2 momentissa asetettujen velvoitteiden noudattamista yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten kieltämisen sekä yleisöja ihmismäärää ja etäisyyksien ylläpitoa koskevien velvollisuuksien ja rajoitusten osalta. Jos kunta tekee päätöksiä, on sillä käytännössä pääasiallinen vastuu päätöksen noudattamisen valvonnasta. Tässä ryhmässä on valmisteltu myös lainmuutokseen liittyvä STM:n ohjauskirje. Kunta valvoo käytännössä asemarakennuksia ja terminaaleja ja Traficom kuljetusja liikennepalvelujen tarjoajia. Ravitsemisliikkeiden velvoitteista ja rajoituksista on säädetty tartuntatautilain 58 a ja 58 b §:ssä. Jos taas aluehallintovirasto tekee päätöksen, vastuu valvonnasta kuuluu sille. Tartuntatautilaissa valvontatehtävä on annettu yleisellä tasolla kunnalle, joka omassa hallintosäännössään voi päättää, miten tehtävä eri kunnan toimijoiden kesken jaetaan. Aluehallintovirasto ja kunta valvovat toimialueellaan yleisiä tiloja koskevien velvoitteiden ja rajoitusten sekä niitä koskevien päätösten noudattamista. Toimivalta tartuntatautilain 59 d §:n mukaan tarkastusten tekemiseen ja määräysten antamiseen on lähtökohtaisesti kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaa” Jos ympäristöterveydenhuolto havaitsee tarkastuksensa yhteydessä ravitsemisliikkeessä tartuntatautilakiin liittyviä epäkohtia, tulisi näistä ilmoittaa aluehallintovirastoon jatkotoimenpiteitä varten.. Valvontatehtävä annettu kunnalle, mikä on kunnan viranomainen. Käytännössä kunta paikallisena toimijana kuitenkin osallistuu valvontaan mm. 15 on kuitenkin tärkeää, että asiat etenevät, viranomaisten keskinäinen yhteydenpito toimii ja viranomaiset pyrkivät edesauttamaan lain valvontaa yhteistyönä. Jos ympäristöterveydenhuolto havaitsee tarkastuksensa yhteydessä ravitsemisliikkeessä tartuntatautilakiin liittyviä epäkohtia, tulisi näistä ilmoittaa aluehallintovirastoon jatkotoimenpiteitä varten. Traficom ja kunta valvovat asemien, terminaalien ja muiden vastaavien tilojen hallinnasta vastaavia ja kuljetusja liikennepalvelun tarjoajia. Valvonnan tueksi ja valtakunnallisia linjauksia varten on perustettu viranomaisten yhteistyöryhmä, jossa seurataan lainmuutoksen toimeenpanoa ja käsitellään toimeenpanoon liittyviä epäselviä asioita
Kyseisen pykälän 2 momentin mukaan kunnanvaltuusto voi kuitenkin päättää toisin. Toiminnanharjoittajien neuvonta tartuntatautilain mukaisissa asioissa tulisi ohjata ensisijaisesti aluehallintovirastojen UKK-sivuille tai koronainfoon https://avi.fi/koronainfo. Terveydensuojelun ja elintarvikelain suunnitelmallisesta valvonnasta voidaan periä maksuja siten kuin niistä säädetään terveydensuojelulaissa ja elintarvikelaissa. Jos valvontatehtävää ei ole enemmälti delegoitu ympäristöterveydenhuollolle, toimitaan tartuntatautilaissa säädetyn mukaisesti, eli terveydensuojeluja elintarvikevalvonta voivat omien tarkastusten yhteydessä tehdä tartuntatautilain valvontaan liittyviä tarkastuksia, ja muita valvontakohteita voidaan tarkastaa aluehallintoviraston ja Traficomin pyynnöstä. Ympäristöterveydenhuolto voi antaa omalla tarkastuksellaan tartuntatautilakiin liittyvää ohjausta ja neuvontaa, mutta mahdolliset muut viranomaistoimet havaituista epäkohdista jätetään tartuntatautiviranomaisten tehtäväksi. Mitä tarkastuksilla tarkastetaan Tarkastuksilla tarkastetaan tartuntatautilaissa toiminnanharjoittajille erikseen säädettyjä vaatimuksia epidemian leviämisen ehkäisemiseksi sekä mahdollisia tartuntatautilakia valvovien viranomaisten antamia päätöksiä. Tehtävän hoitaminen edellyttää valvontatehtävien priorisointia tartuntatautilain kannalta keskeisiin kohteisiin, mutta priorisointia tehdään muutoinkin jatkuvasti valvonnan riskikohteisiin. Kansalaisten tiedusteluihin tulisi pyrkiä mahdollisuuksien mukaan vastaamaan ja ohjaamaan tarvittaessa kysyjä oikeaan osoitteeseen. Tämä tehtävä ei paljoa poikkea leipätyöstä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Sosiaalija terveysministeriö on myös muiden viranomaisten kanssa laatimassaan ohjauskirjeessä ohjeistanut tarkastuksilla valvottavista asioista. Ohjaus ja neuvonta Tartuntatautilakiin liittyen voi tulla paljon yhteydenottoja. Aluehallintovirastot ovat laatineet tarkastuksia varten tarkastuskertomuspohjat, jotka ohjaavat hyvin tarkastettavia asioita. Lainmuutokseen liittyvä järjestely on väliaikainen. 16 valla toimielimellä. vsk. Tarkastusten maksullisuus Lainmuutoksessa ei ole säädetty erikseen tarkastusten maksullisuudesta, eli ympäristöterveydenhuolto ei voi periä tartuntatautilain mukaisista tarkastuksista maksuja. Uskon kuitenkin, että tämän harjoituksen jälkeen käydään laajempi keskustelu siitä, miten ympäristöterveydenhuolto voisi jatkossakin tarvittaessa tukea tämän kaltaista tartuntatautilain valvontaa. Jos ympäristöterveydenhuollolle delegoidaan kunnan sisällä tartuntatautilain valvontaan tätä enemmän toimivaltaa, voi ympäristöterveydenhuolto toimia kyseisen delegoinnin mukaisesti. Tarkastuksilla noudatetaan tavanomaisia hallintolain periaatteita ja tartuntatautilain 59 b §:ssä säädettyjä vaatimuksia. ” Tartuntatautilaissa valvontatehtävä on annettu yleisellä tasolla kunnalle, joka omassa hallintosäännössään voi päättää, miten tehtävä eri kunnan toimijoiden kesken jaetaan.. Lopuksi En epäile hetkeäkään, etteikö ympäristöterveydenhuolto suoriutuisi ja jopa erottuisi edukseen tartuntatautilain valvonnassa
Valmistelun yhteydessä oli keskustelua lisäresurssista valvontaan, mutta epidemiatilanteen pahenemisen myötä tämä ei ollut mahdollista. Tämä on näkynyt esimerkiksi määräaikaisina henkilöstösiirtoina eri toimialojen välillä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Valvonnan valmistelussa on tehty tiivistä yhteistyötä eri tahojen, kuten kaupungin tartuntatautilääkärin, koronakoordinaattorin, juristien ja aluehallintoviraston kanssa. Ympäristöterveydenhuollosta yksi elintarviketarkastaja oli viime vuonna koronajäljityksessä neljän kuukauden ajan. Lisäksi osa valvottavista kohteista, kuten elintarvikemyymälät ja liikuntatilat, olivat jo valmiiksi valvontakohteitamme. Helsingin haastava koronatilanne on vaikuttanut kaupungin toimintaan, ja linjana on ollut, että muut toimialat tukevat sosiaalija terveystoimialaa sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa. Toimivalta tarkastusten tekemiseen delegoitiin ympäristöpalveluiden viranhaltijoille ja pakkokeinojen osalta sekä ympäristöjohtajalle että ympäristöja lupajaostolle jo 4.3., kun laki tuli hieman yllättäen heti hyväksymisen jälkeen voimaan 22.2. Aika pian kävi ilmi, että valvontavastuu on laaja ja valvonnan käytännön toteutus tulee ympäristöterveydenhuollon vastuulle, jonka tehtäviä Helsingissä tehdään elintarviketurvallisuusja ympäristöterveysyksiköissä. 17 T artuntatautilain muutoksen myötä kunnan ympäristöterveydenhuoltoon tuli mahdollisuus osallistua koronaan liittyvien toimenpiteiden valvontaan. Vastuuhenkilöksi valittiin toinen kirjoittajista, elintarviketurvallisuusyksikön päällikkö. Riikka Åberg, yksikön päällikkö, elintarviketurvallisuusyksikkö Heidi Öjst, yksikön päällikkö, ympäristöterveysyksikkö Helsingin kaupunki Tartuntatautilain mukainen valvonta kunnan ympäristöterveydenhuollossa. Aikaisemmin koronan suhteen on lähinnä neuvottu, kun toimivaltaa valvontaan ei ole ollut. Kenttävalvontaa osaavia viranhaltijoita on muilla sektoreilla vähän ja tartuntatautilain mukaiset hygieniavalvonnan tehtävät sopivat hyvin ympäristöterveydenhuoltoon. Tammikuussa kaupunginkansliasta tuli pyyntö, että tartuntatautilain mukaista valvontaa täytyy alkaa suunnitella. vsk. Muuten korona on ennen tartuntatautilain muutosta näkynyt toiminnassa lähinnä etätyösuosituksena, tarkastustoiminnan kehittämisenä (etätarkastusmalli), tarkastusten yhteydessä annettavana hygienia-asioiden neuvontana ja koronariskin huomioimisessa tarkastuksilla (tarkastusajan pitäminen lyhyenä, maskien käyttö). Koronatilanne on eri puolilla Suomea erilainen, mikä on vaikuttanut tehtävien järjestämiseen. Toisaalta tarvetta lisäresursseihin ei valvontaa aloitettaessa ilmennyt, kun enenevä määrä ympäristöterveydenhuollon valvontakohteita suljettiin
Asiakasvalituksissa on korostunut havainnot liikuntatilojen liian suurista henkilömääristä tai turvavälien puutteellisesta toteutumisesta, mutta myös puutteet maskinkäytössä ovat kirvoittaneet valitukseen. Ihmisten terveyden edistäminen on ympäristöterveydenhuollon perustehtävä, ja sitähän myös tartuntatautilain mukainen valvonta on.. Tarkastuksia on tehty enemmän vain tartuntatautilain mukaisina tarkastuksina. toimintaohjeen laatiminen, tarkastuskertomuspohja, mallipohja määräykselle, tiedonkeruupohja, tiedotteet, massasähköpostit elintarvikemyymälöille ja terveydensuojelun kohteille, asiakaspalautteiden ohjaamisen järjestäminen ja nettisivujen päivitys. Yleisin huomautuksen syy oli 58 h §:n mukaisen kirjallisen suunnitelman puuttuminen, vaikka turvaväleihin liittyviä toimenpiteitä oli lähes jokaisessa tarkastetussa kohteessa toteutettu. Ympäristötarkastajista ja terveysinsinööreistä valvontaan osallistuvat ensisijaisesti suunnitelmallista valvontaa tekevät tarkastajat, jotta asunnontarkastustoiminta turvattiin. Tartuntatautilääkärien toiveiden mukaisesti aloitimme tarkastukset kohteista, joissa ihmiset kokoontuvat, kuten kauppakeskuksissa ja uskonnollisissa yhteisöissä. Osaava henkilöstömme on erinomaisesti ottanut nopealla aikataululla haltuun uuden lainsäädännön soveltamisen käytännön valvontatyössä ja muuttanut tarkastustoiminnan rytmiä tartuntatautilain valvonnan edellyttämään tahtiin. Valmisteluun on kuulunut mm. Pakkokeinoja ei näin valvonnan alkuvaiheessa ole vielä tarvittu. Valvonnan aloittamisesta tiedotettiin, ja media kiinnostui käytännön tarkastustoiminnasta, mikä on osaltaan lisännyt tietoisuutta vaatimuksista ja toisaalta tuonut ammattikuntaamme myönteisessä valossa esiin. Lisäksi tarkastuksia tehdään AVIn pyynnöstä, asiakasvalitusten perusteella sekä suunnitelmallisten elintarvikeja terveydensuojelutarkastusten yhteydessä. Palaute tarkastuksista on toistaiseksi ollut pääosin positiivista. Koronaa ei voiteta valvonnalla, mutta valvonta on yksi lisä keinovalikoimassa ja sopii erinomaisesti ympäristöterveydenhuollon osaavan henkilöstön tehtäväksi. 18 Yhteistyö kaupungin sisäisten ja ulkopuolisten kumppaneiden kanssa on toiminut erinomaisesti ja ympäristöterveydenhuollolle on tullut uusia yhteistyökumppaneita kuten Traficom. On ollut mukava huomata, että tarkastajat ovat suhtautuneet uuteen tehtävään myönteisesti ja pitäneet sitä osin virkistävänä vaihteluna normaaliin työhön. Elintarvikeja ympäristötarkastajia on 50 ja kaikki elintarviketarkastajat ovat tehneet tartuntatautilain mukaisia tarkastuksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Kevättä kohti tarkastuksia siirrytään asteittain tekemään pääosin suunnitelmallisen elintarvikeja terveydensuojeluvalvonnan yhteydessä. Valvonnan lähtökohtana oli tarve riittävän kattavaan valvontaan työn merkittävyyden varmistamiseksi. Valvonnan suunnittelu on lähtenyt ajatuksesta, että koronatilanne paranee rokotusten myötä, ja suurin valvontatarve kohdistuisi keväälle. Välillä on tuntunut, että työpäivän tunnit eivät riitä, mutta toisaalta uuden valvonnan luominen on myös antoisaa. Tarkastuksella nähdään kuitenkin vain kyseisen hetken tilanne ja esimerkiksi kauppojen ruuhkatilanteet harvoin osuvat tarkastushetkeen. ja ensimmäiset tarkastukset tehtiin 9.3. Tartuntatautilääkärin kanssa tavataan viikoittain tiedon vaihtamiseksi ja valvonnan suuntaamiseksi joustavasti epidemiatilanteen mukaisesti. Ensimmäisen viikon jälkeen tarkastuksia oli tehty jo 183, joista 29 %:ssa oli huomautettavaa. vsk. Asian hallinnoimiseksi perustettiin viranomaiskäyttöön tarkoitettu sähköposti ja Teams-ryhmä, jonne kaikki ttlvalvontaan liittyvä materiaali ja tulkinnat on kerätty. Sisäinen koulutus tartuntatautilain valvonnasta pidettiin 3.3
Toimeenpano edellyttää lisäksi, että juomavesidirektiivin ja vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) säännökset sovitetaan yhteen, kiertotaloutta edistetään ja energiankulutusta vähennetään. Juomavesidirektiivin sisällöstä saavutettiin neuvotteluratkaisu Suomen EU-puheenjohtajakaudella vuoden 2019 joulukuussa. Ohjausryhmä asettaa alatyöryhmiä, jotka valmistelevat direktiivien edellyttämät lainsäädäntömuutokset. Tähän päästään tutkimalla talousvedestä riskienhallinnan avulla määriteltyjä laatuvaatimuksia. Riskinarviointi ulottuu myös kiinteistöjen vesijärjestelmiin. Direktiivin yksi kantava ajatus on, että vesihuollon läpinäkyvyyttä lisätään. Lainsäädännön on oltava voimassa ja ilmoitettuna Euroopan komissiolle viimeistään 12.1.2023. Ohjausryhmä linjaa lakiluonnosten ja asetusluonnosten sisällön, perustelut ja näiden valmisteluun liittyvät aikataulutukset. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Talousveden laatuvaatimukset päivitetään pääosin Maailman terveysjärjestön (WHO) suositusten mukaisesti. Tavoitteena on, että hallituksen esitysluonnos lakimuutoksista olisi valmis lähetettäväksi lausunnolle viimeistään maaliskuussa 2022. Sosiaalija terveysministeriö on vastannut direktiivin valmistelusta ja vastaa sen kansallisesta toimeenpanosta. Lainsäädäntö uudistuu monella hallinnonalalla Direktiivin toimeenpano edellyttää laajasti poikkihallinnollista lainsäädäntöä etenkin sosiaalija terveysministeriön, ympäristöministeriön sekä maaja metsätalousministeriön hallinnonaloilla. Muun muassa veden käyttäjille on jaettava aiempaa enemmän ja nykyistä ajantasaisempaa tietoa talousvedestä verkossa ja esimerkiksi vesilaskun yhteydessä. Direktiivin tärkein tavoite on turvata talousveden eli juomaveden terveydellinen laatu. Työ etenee siten, että aluksi selvitetään täytäntöönpanon edellyttämät lainsäädännön muutostarpeet, valmistellaan lakimuutokset ja sen jälkeen tarvittavat asetukset. Tällaisille tuotteille tulee myös merkintä, jolla osoitetaan tuotteiden olevan talousvesikäyttöön soveltuvia. Ministeriö on asettanut juomavesidirektiivin kansallista täytäntöönpanoa valmistelevan ohjausryhmän 15.2.2021–31.12.2022 väliseksi ajaksi. STM EU:n uuden juomavesidirektiivin toimeenpanon valmistelu on alkanut Suomessa. Koko vedentuotantoketjun riskinarvioinnin ja riskienhallinnan avulla viranomaiset ja talousvettä toimittavat laitokset voivat tunnistaa aiempaa useampia keinoja hallita talousvesihuoltoon liittyviä terveysriskejä. 19 EU:n juomavesidirektiivin (EU) 2020/2184 toimeenpano Suomessa on käynnistynyt. Direktiivi tuli voimaan 12.1.2021, ja se on saatettava kansallisesti voimaan kahden vuoden kuluessa voimaantulosta. Riskinarvioinnissa on otettava huomioon koko vedentuotantoja -jakelujärjestelmä raakavedestä kuluttajan hanaan asti. Lisäksi direktiivin nojalla säädetään listat materiaaleista, joista talousveden kanssa kosketuksissa olevia tuotteita saa valmistaa
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Säilytysaikaohjeistus löytyy tällä hetkellä Kuntaliiton verkkosivuilta (https:// www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2020/ kuntaliitolta-uusi-sailytysaikaohjeistusymparistoterveydenhuollolle), ja tiedot tullaan viemään myös Kuntaliiton kunnallisten asiakirjojen säilytysajat -tietokantaan. Ohjeistus sisältää sekä Kansallisarkiston määräykset pysyvästi säilytettävistä asiakirjoista tai asiakirjatiedoista että Kuntaliiton suositukset määräaikaisten tietojen vähimmäissäilytysajoiksi.. vsk. Kansallisarkiston esityksessä ei oteta kantaa asiakirjojen säilytysmuotoon, koska edelleen ympäristöterveydenhuollossa kertyy sekä analogista että sähköistä aineistoa. Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Heli Hänninen, tiedonhallinnan erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Kuntaliitolta uusi säilytysaikasuositus ympäristöterveydenhuollolle Kuntaliitto on valmistellut yhteistyössä kuntien asiantuntijoiden kanssa ympäristöterveydenhuollon uutta säilytysaikaohjeistusta. Tästä syystä suosituksia koskevaa materiaalia päivitettiin vielä vuodenvaihteen molemmin puolin. Päätöstä sovelletaan 1.3.2000 alkaen kertyneisiin ja kertyviin ympäristöterveydenhuollon asiakirjoihin. Annettu päätös täydentää muun muassa Kansallisarkiston aiempaa, vuonna 2003 annettua päätöstä (KA 346/43/02). 20 P rosessi on ollut pitkä ja toimintaympäristö on ehtinyt elää Kuntaliiton 2017 Kansallisarkistolle tekemän esityksen jälkeen. Kansallisarkistolta päätös pysyvästi säilytettävistä ympäristöterveydenhuollon asiakirjoista Ohjeistus perustuu Kansallisarkiston päätökseen 19.10.2020 pysyvästi säilytettävistä kuntien ympäristöterveydenhuollon asiakirjatiedoista
21 Pysyvään säilytykseen määrättyjä syntysähköisiä asiakirjoja ja tietoja voidaan säilyttää digitaalisessa tai analogisessa muodossa riippuen siitä, onko kuntatoimijalla valmius säilyttää asiakirjatietoja sähköisesti Kansallisarkiston voimassa olevien määräysten ja ohjeiden mukaan. Pysyvään säilytykseen määrätyt kuntien ympäristöterveydenhuollon syntysähköiset asiakirjatiedot säilytetään (arkistoidaan) yksinomaan digitaalisessa muodossa, jos ne ja niiden metatiedot ovat pitkäaikaissäilytykseen soveltuvassa muodossa (SÄHKE2-määräyksen noudattaminen) tai jos ne ovat sellaiseen muotoon muunnettavissa Kansallisarkiston antamien ohjeiden mukaisesti. Kansallisarkisto antaa kunnille tarkentavaa ohjeistusta sähköisestä arkistoinnista ja digitoinnista. Pelkästään analogisessa muodossa olevat pysyvästi säilytettävät asiakirjat säilytetään analogisesti, jos niitä ei myöhemmin digitoida analogisten ilmentymien hävittämisen mahdollistavien vaatimusten mukaisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Kansallisarkiston päätös (KA 346/43/02) pysyvästi säilytettävistä asiakirjoista, sisältää seuraavat asiakirjat: • Kunnan päätökset tupakointikiellon määräämisestä asuntoyhteisöön ja tupakointikieltopäätöksen peruuttamisesta • Kunnan päätökset talousvettä toimittavien riskiarvioinnin hyväksymisestä ” Asiakirjan säilytysvastuu on päätöksen tehneellä viranomaisella.. Mitä kansallisarkiston päätös ja Kuntaliiton ohje käytännössä tarkoittavat. Mikäli kuntatoimijalla ei ole ollut tai ei ole vielä edellytyksiä säilyttää pysyvään säilytykseen määrättyjä syntysähköisiä asiakirjatietoja todistusvoimaisesti yksinomaan digitaalisessa muodossa, asiakirjat säilytetään myös analogisessa muodossa. vsk
Kuntaliiton ohjeessa asiakirjatyypit on luokiteltu kuuteen luokkaan: 1. Yksi ymmärtää toiminnan, toinen tiedon elinkaareen liittyvät kommervenkit. Päätös (Päätös, Kuulutus, Todistus) 5. Valvonta ja seuranta (Ilmoitus, Suunnitelma, Tarkastuspöytäkirja, Vastine) 6. Myös Kuntaliitto on mielellään mukana kehittämässä tiedon yhteiskäyttöön liittyviä toimintatapoja. Kuntaliiton ohje käsittelee kunnan ympäristöterveydenhuollon viranomaiselle säädetyissä tehtävissä syntyviä asiakirjoja ja sisältää suosituksia vähimmäissäilytysajoiksi. Laadukkaasti toteutetulla tiedonhallinnalla varmistetaan viranomaisen tietoaineistojen yhdenmukainen ja laadukas hallinta sekä tietoturvallinen käsittely. Muutoksenhaku (Muutoksenhaku ja lainvoimainen päätös). Arkistonmuodostaja päättää itse määräajan säilytettävien asiakirjatietojen säilytysajat. php/Kuntien_yhteinen_tehtäväluokitus). Lisätietoa voi aina kysyä, ole rohkeasti yhteydessä jutun kirjoittajiin!. Työn pohjana on käytetty Kunnallisten asiakirjojen säilytysaikaopasta 16. Parhaaseen tulokseen tiedonhallinnassa päästään substanssiasiantuntijoiden sekä organisaation tiedonhallinnan asiantuntijoiden tiiviissä yhteistyössä. Lopuksi Tiedonhallintaan liittyvät toimintatavat ovat parhaillaan suuressa murroksessa. Laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (906/2019) tukee julkista hallintoa entistä enemmän tiedon yhteiskäyttöön ja avaamiseen. Työn alla on myös tiedonhallintalautakunnan suositukset asiankäsittelyn metatiedoiksi. Numerointi perustuu osittain kuntien yhteiseen tehtäväluokitukseen numero 11 Ympäristöasiat (http://wiki.narc.fi/arkistowiki/index. kuntaliitto.fi > Tilastot ja julkaisut > Kunnallisten asiakirjojen säilytysajat. Käsittely ja ylläpito (alatyyppinä Hakemus, Ilmoitus, Suunnitelma, Selvityspyyntö, Lausunto, Valvontapyyntö, Raportti, Virka-apupyyntö, Sopimus) 4. Ohjaus (alatyyppinä Ohjaus ja Suunnitelma) 3. Toiminnan järjestäminen ja organisointi (alatyyppinä Ohjaus) 2. Tähän päästäksemme meidän tulee huolehtia tiedon koko elinkaaresta, sen syntyhetkestä mahdolliseen hävittämiseen ja arkistointiin saakka. Asiakirjan säilytysvastuu on päätöksen tehneellä viranomaisella. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Entistä parempaan julkisuusperiaatteen toteuttamiseen pyritään uudistamalla parhaillaan lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999), lisäksi odotetaan arkistolain uudistusta. 22 • Kunnan terveydensuojelun laatima talousvettä toimittavan vesilaitoksen tarkastuskertomus (vuodesta 2017 alkaen, jolloin riskinarvioinnin hyväksyminen tuli terveydensuojelulakiin) • Kunnan laatimat valvontasuunnitelmat ja niiden arviointiraportit • Kunnan terveydensuojeluviranomaisen antamat ruumiinsiirtotodistukset ja ruumiinkuljetusluvat • Lakisääteisen tiedotus-, ohjausja neuvontatyöhön liittyvistä kunnan laatimista ohjeista, esitteistä ja tiedotteista säilytetään pysyvästi tiedotteet. Kuntaliiton säilytysaikaohjeessa on lyhyesti kuvattu asiakirjan tietosisältö, säilytysaikasuositus tai maininta Kansallisarkiston päätöksestä pysyvästä säilytyksestä www. vsk. Kuntaliiton rooli vaikuttaisi kuitenkin olevan muutoksessa, kun valtiovarainministeriön alainen säilytysaikojen määrittelyn jaosto ottaa jatkossa vastuuta julkisen hallinnon määräajan säilytettävien asioiden/ asiakirjojen säilytysaikojen määrittelystä