Lähde sinäkin ideoimaan. Kirjan tarkoituksena on antaa syötteitä uusille ajatuksille, jotka toivottavasti muuntuisivat toinen toistaan vaikuttavammiksi käytännön teoiksi kestävän ja ketterän ympäristöterveyden edistämiseksi. Kirja antoi ainakin minulle uutta kulmaa ajatuksiini.” Vesa Pekkola, sosiaalija terveysministeriö ”Kokonaisuutena 5/5! Nokkelaa ja herättelevää tekstiä. ”Hienoja oivalluksia. Kirjassa puhutaan paljon vuorovaikutustaidoista ja myös verkostoitumisesta. Ne ovat todella tärkeitä asioita nykypäivän asiantuntijatyössä. Tämä kirja on kirjoitettu sitä varten, että meidän ammattikuntamme, organisaatiomme, jossa työskentelemme, alamme opiskelijat, sinä ja minä voisimme ravistella ajatuksiamme ja antaa itsellemme ja toisillemme mahdollisuuden muuttaa käsityksiämme ja tottumuksiamme. Terveellisen tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan meitä kaikkia. Luetutan tämän mielelläni opiskelijoillani. Kiitos ihanasta työstä meidän ammattikunnan eteen.” Miia Valkonen, Laukaan kunta ”Pidin kirjoituksen raikkaasta, kriittisestä ja kuitenkin positiivisesta tyylistä. On hyvä, että meidän kenttää ravistellaan. Kirja on syntynyt kahden työtoverin ja ystävän yhteistyössä intuitiivisesti ja vallattomasti syttyneestä ideasta. Juuri sitä mitä tämä ala tarvitsee! Kohdat, missä asia oli sidottu oikean elämän esimerkkeihin, olivat loistavia. Kirjasta voivat poimia ideoita myös kaikki muut kehittämisestä ja kompleksisessa maailmassa menestymisestä kiinnostuneet, vaikka ympäristöterveydenhuollon ala ei olisikaan itselle tuttu. Toivon, että tämä aukaisee opiskelijoidenkin silmiä ja tuo alalle positiivista fiilistä.” Henna Kauppi, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – XAMK Heidi Colliander Piia Kepanen ISBN 978-952-9637-65-2 Hinta: 34 euroa + toimituskulut KESTÄVÄ JA KETTERÄ YMPÄRISTÖTERVEYS tilaukset verkkosivun kautta tai tilaukset@ymparistojaterveys.fi Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. Ja tosi ajatuksia herättävä ja motivoiva teos
044 526 6552 tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Markkinointi Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. ALV. 040 511 6005 eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. 1/2021 Ympäristöterveys ilmestyy 15.2.21 artikkelit 18.1.21 mainosaineistot 25.1.21 2/2021 Meluntorjunta ilmestyy 11.3.21 artikkelit 8.2.21 mainosaineistot 17.2.21 Meluntorjuntapäivät 15.-16.3.21 luentomateriaalina 3/2021 Ympäristöalan hallinto ilmestyy 26.4.21 artikkelit 22.3.21 mainosaineistot 29.3.21 4/2021 Vesiensuojelu, vesihuolto ilmestyy 27.5.21 artikkelit 19.4.21 mainosaineistot 3.5.21 5/2021 Rakennusterveys ilmestyy 13.9.21 artikkelit 16.8.21 mainosaineistot 23.8.21 6/2021 Ilmasto, ilmansuojelu ilmestyy 18.10.21 artikkelit 13.9.21 mainosaineistot 27.9.21 7/2021 Kiertotalous, pilaantuneeet maat ilmestyy 22.11.21 artikkelit 18.10.21 mainosaineistot 29.10.21 8/2021 Kemikaalit ilmestyy 20.12.21 artikkelit 8.11.21 mainosaineistot 25.11.21 Teemat ja aikataulut 2021 Puhtaamman huomisen ääni www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi @YTerveyslehti Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. 050 324 2464 kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta Puh. 10 %). Kestotilaus 70,Vuosikerta 75,Irtonumero 12,Näköislehti 58,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI: Kestotilaus 90,-, Vuosikerta 95,tilaukset@ ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi. (02) 630 4900, 040 745 1491 tilaukset@ymparistojaterveys.fi TILAUSHINNAT 2021 (sis
Lainsäädännön parissa puurretaan tunteja ja tunteja, jotta voisimme elää turvallisesti ja terveellisesti. vsk. Tämän lehden lisäksi ajankohtainen asia virkamiestyön kehittämisessä on kahden virkamiehen kehittämisinnon tulos, mikä ei ole enempää eikä vähempää kuin virkamiestyötä lempeästi ravisteleva kirja nimeltään Kestävä ja ketterä ympäristöterveys. Avainsanat ovat yhteistyö ja verkostoituminen. Kaikkia tarvitaan. Ei tarvitse edes olla ympäristöterveydenhuollon ammattilainen voidakseen saada tästä uudesta kirjasta kipinää – virkamiestyöstäkin voi siis olla liekeissä! Kirja ilmestyy samoja aikoja tämän lehden kanssa. Virkamiehetkin ovat erilaisia yksilöitä ja osalla valo loistaa ulospäin kirkkaammin, osa puolestaan tekee töitä hiljaisemmalla mutta ei yhtään vähemmän merkittävällä tavalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Prenax Oy Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 4/2021 ilmestyy 27.5. Se myös kehittää, innostaa ja välittää. Muuttuvassa maailmassa saavat näkyä virkamiesten kaikki värit. 6 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Olin pitkään valtiolla töissä, ja viimeisin työpaikkani valtionhallinnossa oli Tukes. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi MARKKINOINTI/ILMOITUKSET Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. Tukes lanseerasi tuolloin alla olevan harmaa virkamies -emojin, joka mielestäni onnistuneesti toi esille sen, että harmaankin ulkokuoren takana voi olla paljon tietoa, innostusta ja lämpöä. Kirjoittajat Heidi Colliander ja Piia Kepanen ovat paitsi innostuneita työstään myös sisäistäneet sen merkityksen. (02) 630 4900, 040 745 1491 HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 58 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 90 euroa, vuositilaus 95 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. Kaarina Kärnä Harmaa virkamies ei ole enää niin harmaa. Harmaa virkamies ei ole enää niin harmaa. Virkamieskoneisto tutkii, tekee päätöksiä, valvoo ja tarkastaa. 040 511 6005 ASIAKASPALVELU/TILAUKSET Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. He tietävät olevansa osa virkamieskoneistoa, joka tekee merkittävää työtä, ja he haluavat tehdä sitä vielä paremmin ja vaikuttavammin. Lehden teemoina ovat vesiensuojelu ja vesihuolto
050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Sini-Pilvi Saarnio, ympäristötarkastaja Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristö ja Terveys-lehti 52. 71. Johanna Järvinen, Miia Sourander ja Tuula Kettunen ...... 36 Omakotitalon elinkaaren materiaalipanokset – luonnonvarojen käyttö rakentamisessa Eliisa Kylkilahti, Liisa Routaharju ja Sara Krogerus ............40 Vanhainkodin purku kokeilukohteena Markku Raimovaara .................................................................46 Miten voitaisiin vähentää muovisten, kertakäyttöisten take away -elintarvikepakkausten kulutusta. 21 Vaikuttavaa ympäristöterveydenhuoltoa kompleksisessa toimintaympäristössä Heidi Colliander ..........................................................................26 Ympäristöterveysyksikön häiriötilannetoiminnan kehittäminen harjoittelemalla Sanna Kousa ...............................................................................32 Onko ympäristöosaaminen turvattu Suomessa. 7 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 6 Tartuntatautilain muutokset ympäristöterveyden näkökulmasta Vesa Pekkola ............................................................................... Jaana Sorvari ja Tero Heinonen ............................................. 12 Tartuntatautilain mukainen valvonta kunnan ympäristöterveydenhuollossa Riikka Åberg ja Heidi Öjst ......................................................... 52 Pertti Forss: Ympäristöterveys ja ympäristönsuojelu – kirjat ja luonto Tapio Välikylä .............................................................................60 Kirjaesittely: Samuli Sinisalo (toim.), Ympäristökäsikirja ................................................................63 Korona ja siivous Tarja Valkosalo ...........................................................................64 ECA – uusi, edullinen menetelmä hygieniaohjelmiin Aaro Seppälä ..............................................................................68 Poimintoja ................................................................................ 18 Sähköinen arkistointi ja kehitystarpeet VATItietojärjestelmään Kaisa Mäntynen ja Hanne Lindqvist ...................................... 4 Investointihankkeiden lupakäsittelyä voidaan vauhdittaa Kimmo Silvo ja Mikko Attila ....................................................... vsk 3 • 2021 Harmaa virkamies ei ole enää niin harmaa Kaarina Kärnä ............................................................................... Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 15 Kuntaliitolta uusi säilytysaikasuositus ympäristöterveydenhuollolle Kaisa Mäntynen ja Heli Hänninen ......................................... vsk
Hankkeisiin liittyvät ympäristökysymykset ovat yleensä laajoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Suomessa ei ole tähän mennessä säädetty sitovia määräaikoja ympäristöllisten lupien käsittelylle lukuun ottamatta ympäristölupiin liittyviä Kimmo Silvo, kehittämispäällikkö Mikko Attila, suunnittelija Suomen ympäristökeskus Investointihankkeiden lupakäsittelyä voidaan vauhdittaa Uusiin toimintoihin ja olemassa olevien toimintojen merkittäviin muutoksiin, eli ns. 2020) selvitettiin eri vaihtoehtoja rajata investointeihin liittyvien lupamenettelyjen viranomaistoimintojen käsittelyaika enintään vuoteen. Lähtökohtana oli lupamenettelyjen ja -päätösten laadun säilyttäminen vähintään nykytasolla.. Joissakin tapauksissa lausuntoja antavien viranomaisten lisäaikapyynnöt saattavat pitkittää kokonaiskäsittelyaikaa. vsk. Ympäristölupien pitkät käsittelyajat aluehallintovirastoissa johtuvat useimmiten hakijan toimittaman hakemuksen täydennystarpeista sekä hankkeen ja lupahakemuksen muutoksista kesken lupakäsittelyn. investointihankkeisiin, vaaditaan tavallisesti useita ympäristöllisiä lupia kuten ympäristölupa, vesitalouslupa, kemikaaliturvallisuuslupa ja rakennuslupa. Lupakäsittelyjen kestolla on toisaalta investointihankkeissa usein merkittäviä kustannusvaikutuksia. Myös lupaviranomaisten toimintatavat aiheuttavat toisinaan viivästyksiä lupahakemusten käsittelylle. 8 S uurten investointihankkeiden vaatimista ympäristöllisistä luvista pisimmät lupakäsittelyajat liittyvät nykyisin ympäristölupiin (kuva 1) sekä kaivoslupiin, joista osan käsittely kestää yli vuoden. Tässä työssä (Attila ym
Lupakäsittelyn enimmäiskestosta on kuitenkin mahdollista säätää perustuslain ja hallintolain edellytysten puitteissa. Kuva 1. Selvityksen tulosten perusteella toteutettavista mahdollisista jatkotoimista, esimerkiksi säädösmuutoksista, päättävät ympäristöministeriö sekä työja elinkeinoministeriö. Sääntely voi perustua esimerkiksi oletetun käsittelyajan arvioimiseen ja siitä tiedottamiseen taikka lupakäsittelyn määräajasta, ajan laskemissäännöistä, poikkeamismahdollisuuksista sekä määräajan ylityksen seuraamuksista säätämiseen. Tällaisen säädökseen perustuvan, viranomaisille kohdennetun aikarajan oikeudellisia ja muita edellytyksiä sekä vaikutuksia ei ole aiemmin selvitetty Suomessa. Hankkeen lähtökohtana oli selvitysmies, valtiosihteeri Martti Hetemäen Investointien edistäminen -selvitys valtiovarainministeriölle (17.9.2019), jonka eräs suositus koskee investointihankkeiden lupamenettelyjen viranomaistoimien rajaamista enintään vuoteen. vsk. *Tavoitteena 10 kk:n keskimääräinen käsittelyaika jaksolla 2014–2015, mediaaniaika 2016 alkaen.. Lisäksi haastateltiin valtion ja kuntien lupaja valvontaviranomaisia sekä elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestön edustajia. 9 parhaan käyttökelpoisen tekniikan eli BAT -tarkistuksia, joista säädetään ympäristönsuojeluasetuksen 22 §:ssä. Lupakäsittelyjen kestosta voidaan säätää useilla tavoilla Käsittelyaikaa koskeva sääntely voidaan toteuttaa monilla tavoin. Aluehallintovirastojen investointihankkeille myöntämien ympäristölupien käsittelyajat (kk) 2014–2019. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Lähtökohtana oli lupamenettelyjen tiedonsaantija osallistumisoikeuksien sekä lupakäsittelyn ja lupapäätösten sisällön ja laadun säilyttäminen vähintään nykytasolla. Useissa muissa Euroopan maissa on säädetty lupakäsittelyn kestosta, mutta sääntelyn sisältö vaihtelee. Hankkeessa tarkasteltiin lupakäsittelystä säätämistä Alankomaissa, Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa
yhden luukun lakia ja sen piiriin kuuluvien erillislakien lupamenettelyjä yhdentää huomattavasti nykyistä pitemmälle. Lainsäädännön muutosten tarve riippuu toteutettavaksi valitusta sääntelymallista. Niin sanotun yhden luukun lain säännöksiä lupien käsittelyajasta voitaisiin myös tarkistaa (kuva 2). Sitovaa yhden vuoden mittaista kokonaiskäsittelyn määräaikaa ei ole mahdollista sisällyttää nykylainsäädäntöön ilman, että lainsäädäntöön tehdään merkittäviä muutoksia. Lainsäädännön muuttamisen ohella voidaan käyttää myös muita keinoja lupakäsittelyjen keston lyhentämiseksi. hallintolain mallissa (vaihtoehto 1) erityislakiin lisättäisiin vain viittaus hallintolakiin, ellei viittausta ennestään jo ole. Säännöksiä voitaisiin antaa myös luvan käsittelyajan tarkentamisesta tarvittaessa. yhden luukun lain mukaisesti) tai erikseen jokaista yksittäistä lupa-asiaa koskevana. Kevyimmässä ns. vsk. Vaihtoehtojen toteuttamismahdollisuudet nykylainsäädännön pohjalta eroavat suuresti. Säännöksessä vaadittaisiin lupaviranomaista esittämään pyynnöstä arvio päätöksen antamisajankodasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. 10 Määräaika on mahdollista säätää joko kokonaiskäsittelyaikaa koskevana (ns. Yhden luukun lain (vaihtoehto 2) malli voisi olla sellainen, että ympäristöllisiin lupalakeihin lisättäisiin säännökset viranomaisen ilman eri pyyntöä antamasta arvioidusta käsittelyajasta ja lupapäätöksen antamisajankohdasta lupahakemuksen saatuaan. Mallia tähän voitaisiin ottaa esimerkiksi Alankomaista, jossa lukuisat erilliset investointihankkeen luvat on korvattu yhdellä luvalla. Tällaisia ovat Kuva 2. Prosessikaavio tavoitteellisen käsittelyajan arviointivelvollisuudesta eri lupalaeissa (VE2).. Kolmantena mallina (ympäristölupien käsittelyajoista säätäminen) voitaisiin kaikkiin ympäristöllisiin lupalakeihin laatia säännökset käsittelyn määräajasta, ajan laskemissäännöistä sekä poikkeamismahdollisuudesta ja mahdollisesti myös seuraamuksista, jos käsittelyaikaa ei noudatettaisi (kuva 3). Jos investointihankkeen kaikki luvat halutaan rajata käsiteltäviksi yhdessä vuodessa, tulisi ns
11 ministeriöiden ohjauksen ja käsittelyprosessien parantaminen, viranomaisyhteistyön lisääminen ja toimialoihin erikoistuminen, ennakkoneuvonnan vahvistaminen, hakemusten sähköisten käsittelyjärjestelmien integraatio yhden luukun digitaaliseen palvelukerrokseen sekä valtion lupaja valvontaviranomaistoimintojen mahdollinen yhdistäminen. Hakemusten käsittelyaikaa pidentää toisinaan muilta viranomaisilta pyydettyjen lausuntojen viivästyminen asetetuista määräajoista. Mitkä edellytykset tulisi täyttyä, jotta lupamenettelyjen viranomaistoiminnot pystyttäisiin toteuttamaan yhden vuoden määräajassa. Kuva 3. Lupamenettelyjen viranomaistoimintojen toteuttaminen yhden vuoden määräajassa on mahdollista toteuttaa vain, mikäli samalla perustuslain ja hallintolain edellytykset suhteessa asianosaisiin ja muihin toimijoihin (tiedonsaantija osallistumisoikeudet, yhdenvertaisuus, lupakäsittelyn asianmukaisuus) voidaan täyttää. Tässä mallissa käsittelyaikaa ei pääsääntöisesti keskeytettäisi.. Siten hakemusten kokonaiskäsittelyaika lupaviranomaisessa riippuu keskeisesti niiden laadusta. Joutuisaa lupakäsittelyä edesauttavat täsmällinen sääntely käsittelyajoista ja lupakäsittelyyn liittyvä tiedotus, neuvonta, erityisesti ennakkoneuvottelu, sekä koulutus (lupaviranomaiset ja luvanhakijat). Määräaikojen pidentämisen myöntämiseen on siten kiinnitettävä erityistä huomiota. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Lupahakemuksia voidaan käsitellä vasta, kun niiden sisältö ja laatu on säädösten mukainen ja riittävä. vsk. Prosessikaavio määräajoista säätämisestä eri lupalaeissa (VE3)
Lupaviranomaiselle tässä vaihtoehdossa voi syntyä painetta käsittelyprosessin nopeaan läpiviemiseen, esimerkiksi resurssien uudelleen allokoinnin ja eri säädösten vaatiman hakemuksen sisällön riittävyyden opastamisen vuoksi. vsk. Sääntelyllä ei juuri olisi vaikutusta viranomaistoiminnassa eikä sillä olisi suoraa vaikutusta yksittäisten lupien tai investoinnin kokonaiskäsittelyaikaan tai muihin näkökohtiin. 12 Sitovaa yhden vuoden mittaista kokonaiskäsittelyn määräaikaa ei ole mahdollista sisällyttää nykylainsäädäntöön ilman, että lainsäädäntöön tehdään merkittäviä muutoksia. Tässä vaihtoehdossa viranomaisille ei aiheutuisi kustannuksia eikä uusia resurssitarpeita, vaan tehostaminen tapahtuisi enintään vähäisin uudelleenjärjestelyin. Vaikutuksia toiminnanharjoittajille, viranomaisille ja asianosaisille Työssä tarkasteltujen vaihtoehtojen vaikutuksia on vertailtu taulukossa 1. Lievää. Toiminnanharjoittajan kannalta lupakäsittelyn aikataulu ja käsittelyn eteneminen selkiytyisivät, mikä lisäisi ennakoitavuutta ja siten edesauttaisi investointihankkeen suunnittelua. Jos investointihankkeen kaikki luvat halutaan rajata yhden vuoden määräaikaan, tulisi ns. Lievä viranomaistoimintaa tehostava vaikutus saattaisi olla sillä, että näin lisättäisiin eri viranomaisten tietoisuutta käsittelyajasta tiedottamisesta. Osassa näistä luvista voitaisiin harkita jopa yhtä vuotta lyhyempää määräaikaa. Maankäyttöja rakennuslain mukaisten toimenpide-, maisematyöja purkamislupien osalta käsittelyaikatietoja ei ollut saatavilla, mutta ilmeisesti näiden lupien käsittely kestää nykyäänkin vain muutamia viikkoja. Vaihtoehdossa 3 (ympäristölupien käsittelyajoista säätäminen) toiminnanharjoittajien asema vahvistuisi lupakäsittelyn enimmäisajasta säätämisen myötä. Niiden merkitys voi hankkeen etenemisen kannalta olla suurempi kuin yksittäisillä luvilla. Yhden vuoden käsittelyaika ei vaikuta erityisen ongelmalliselta valtaosassa selvityksen piiriin kuuluvista yksittäisistä lupamenettelyistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. yhden luukun lakia ja sen piiriin kuuluvien erillislakien lupamenettelyjä yhdentää huomattavasti nykyistä pitemmälle. Hankekokonaisuuden kannalta merkitystä on myös YVA-menettelyllä ja kaavoituksella. Säädösten muotoilulla voidaan vähentää viranomaistoimintojen lisäresurssitarpeita, esimerkiksi joustomahdollisuuksien ja lupakäsittelyajan laskennan osalta. Vaihtoehto ei todennäköisesti vaikuttaisi juuri mitenkään investointien käynnistymiseen, toiminnanharjoittajien asemaan tai muihin asianosaisiin ja kansalaisiin. Näitä lupa-asioita tulisi tarvittaessa selvittää tarkemmin. Osassa kaivoslain mukaisista lupamenettelyistä yhden vuoden käsittelyaikaa ei saavuteta. Näitä ovat ainakin ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat kunnissa, maa-aineslain mukaiset maaainesten ottoluvat, vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain mukaiset kemikaaliturvallisuusluvat ja -ilmoitukset, maankäyttöja rakennuslain mukaiset rakennusluvat sekä luonnonsuojelulain mukaiset poikkeamisluvat. Tämä helpottaisi investointien suunnittelua sekä lisäisi ennakoitavuutta, mikä voisi tuoda mukanaan kustannussäästöjä toiminnanharjoittajalle. Asianosaisten ja kansalaisten asema paranisi hieman lupamenettelyn aikataulun selkiytymisen vuoksi. Vaihtoehdon 1 (hallintolain malli) vaikutukset investointien edistämisen näkökulmasta ovat vähäisiä. Vaihtoehdossa 2 (yhden luukun lain malli) aiheutuisi viranomaisille hieman lisätyötä muun muassa käsittelyajan ja päätöksen antamisajankohdan arvioinnista ja niistä tiedottamisesta
Investointien tehokas lupamenettely säädetyn aikarajan puitteissa. Vaihtoehdon 3 toteuttamisedellytykset paranisivat hyvin toimivassa sähköisessä käsittelyssä. Asianosaiset ja kansalaiset hyötyisivät lupamenettelyn aikataulusta ja etenemisestä tiedottamisesta, mikäli tällainen tiedottaminen otetaan osaksi sääntelyä. Puutteelliset päätökset voivat myös lisätä jälkivalvonnan taakkaa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että uudentyyppisten ja vaikutuksiltaan laaja-alaisten ja monimutkaisten hankkeiden lupakäsittelyaikoihin voi tarvittaessa saada poikkeuksia. Lupakäsittelyn kestosta säädettäessä tulisikin huolellisesti arvioida ja tarkistaa, että lupakäsittelyn ja päätösten laatu sekä asianosaisten ja muiden tahojen osallistumisoikeudet erilaisissa lupakäsittelytilanteissa on otettu riittävästi huomioon. 13 lisäresurssitarvetta voisi syntyä lähinnä aluehallintovirastoissa. Lähde Mikko Attila, Ari Ekroos, Satu Räsänen, Kimmo Silvo ja Jouko Tuomainen. Vertailu eri vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista.. Lupamenettelyn kokonaiskeston tarkastelussa olennaista on myös tunnistaa se, ettei liian nopealla käsittelyllä tuoteta sellaisia päätöksiä, jotka lisäävät valituksia ja jotka voidaan esimerkiksi palauttaa tuomioistumista uudelleen käsittelyyn. vsk. 2020. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:29. https://tietokayttoon.fi/julkaisut/ raportit Taulukko 1
vsk. 14 T artuntatautilain 22.2.2021 voimaan tulleessa väliaikaisessa muutoksessa keskeisin ympäristöterveyteen liittyvä asia oli, että kuntien terveydensuojeluviranomaiset ja elintarvikeviranomaiset voivat omien tarkastustensa yhteydessä tarkastaa samalla myös tartuntatautilaissa säädettyjä vaatimuksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Tartuntatautilain valvonta viranomaisyhteistyönä Lakimuutoksessa säädettyjen velvoitteiden valvonta jakautuu useammalle viranomaiselle kuten kunnalle, aluehallintovirastolle, Liikenneja viestintävirasto Traficomille ja poliisille. Epidemiatilanne myös elää jatkuvasti ja tartuntatautilakia joudutaan päivittämään usein ja kiireellä. Sujuvan valvonnan järjestämiseksi on tarpeen sopia käytännöistä viranomaisten kesken. Voi kysyä, mikä joukko pystyisi paremmin vastaamaan tartuntatautilain valvonnan tarpeisiin.. Ympäristöterveydenhuollolla on maanlaajuinen valvontajärjestelmä, hyvää kokemusta kenttävalvonnasta, toimimisesta toiminnanharjoittajien kanssa ja kykyä arvioida valvonnassa hygieniaan liittyviä asioita. Siksi laissa ja sen perusteluissa voi myös olla joitain epätarkkuuksia. Lisäksi erikseen aluehallintoviraston ja Liikenneja viestintävirasto Traficomin pyynnöstä tarkastuksia voi tehdä myös muihin kohteisiin. On myös tärkeää, että yhteystiedot on vaihdettu viranomaisten kesken ja tiedonvaihto toimii. Näissä tilanteissa Vesa Pekkola, neuvotteleva virkamies Sosiaalija terveysministeriö Tartuntatautilain muutokset ympäristöterveyden näkökulmasta Ympäristöterveydenhuolto on entistä vahvemmin liittynyt mukaan koronaepidemian vastaiseen työhön. Valvonnan käytännöt muuttuvat pikkuhiljaa rutiineiksi, mutta ennen sitä syntyy varmasti tilanteita, joissa joudutaan linjaamaan asioita ja joissa esimerkiksi toimivaltasuhteet voivat olla aluksi epäselviä
Kunta ei kuitenkaan voi delegoida ympäristöterveydenhuollolle tartuntatautilain mukaista määräysvaltaa ravitsemisliikkeisiin. ympäristöterveydenhuollon tekemillä tarkastuksilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Poliisilta voi tarvittaessa saada myös virka-apua tarkastusten toimeenpanoon, toiminnan keskeyttämiseen ja tilan sulkemiseen liittyvissä asioissa. Traficomilla ei ole olemassa alueellista toimiverkostoa ja sen suorittama pääasiassa kirjallinen valvonta perustuukin pitkälti muilta viranomaisilta ja asiakkailta saatuihin tietoihin ja yhteydenottoihin. Ympäristöterveydenhuollon toimivaltuudet perustuvat lain lisäksi siis tähän kunnan hallintosääntöön. Tarkastusoikeuden on kuitenkin katsottu olevan myös kunnalla, joka voi tehdä näihin kohteisiin ympäristöterveydenhuollon valvonnan ohessa tartuntatautilakiin liittyvän tarkastuksen. Niiden mukaan aluehallintovirasto valvoo ravitsemisliikkeiden velvoitteiden ja rajoitusten noudattamista. vsk. Poliisin tartuntatautilakiin liittyvät valvontatehtävät liittyvät lain 58 ja 58 d §:n nojalla annettujen päätösten sekä 58 c §:n 2 momentissa asetettujen velvoitteiden noudattamista yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten kieltämisen sekä yleisöja ihmismäärää ja etäisyyksien ylläpitoa koskevien velvollisuuksien ja rajoitusten osalta. Jos kunta tekee päätöksiä, on sillä käytännössä pääasiallinen vastuu päätöksen noudattamisen valvonnasta. Tässä ryhmässä on valmisteltu myös lainmuutokseen liittyvä STM:n ohjauskirje. Kunta valvoo käytännössä asemarakennuksia ja terminaaleja ja Traficom kuljetusja liikennepalvelujen tarjoajia. Ravitsemisliikkeiden velvoitteista ja rajoituksista on säädetty tartuntatautilain 58 a ja 58 b §:ssä. Jos taas aluehallintovirasto tekee päätöksen, vastuu valvonnasta kuuluu sille. Tartuntatautilaissa valvontatehtävä on annettu yleisellä tasolla kunnalle, joka omassa hallintosäännössään voi päättää, miten tehtävä eri kunnan toimijoiden kesken jaetaan. Aluehallintovirasto ja kunta valvovat toimialueellaan yleisiä tiloja koskevien velvoitteiden ja rajoitusten sekä niitä koskevien päätösten noudattamista. Toimivalta tartuntatautilain 59 d §:n mukaan tarkastusten tekemiseen ja määräysten antamiseen on lähtökohtaisesti kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaa” Jos ympäristöterveydenhuolto havaitsee tarkastuksensa yhteydessä ravitsemisliikkeessä tartuntatautilakiin liittyviä epäkohtia, tulisi näistä ilmoittaa aluehallintovirastoon jatkotoimenpiteitä varten.. Valvontatehtävä annettu kunnalle, mikä on kunnan viranomainen. Käytännössä kunta paikallisena toimijana kuitenkin osallistuu valvontaan mm. 15 on kuitenkin tärkeää, että asiat etenevät, viranomaisten keskinäinen yhteydenpito toimii ja viranomaiset pyrkivät edesauttamaan lain valvontaa yhteistyönä. Jos ympäristöterveydenhuolto havaitsee tarkastuksensa yhteydessä ravitsemisliikkeessä tartuntatautilakiin liittyviä epäkohtia, tulisi näistä ilmoittaa aluehallintovirastoon jatkotoimenpiteitä varten. Traficom ja kunta valvovat asemien, terminaalien ja muiden vastaavien tilojen hallinnasta vastaavia ja kuljetusja liikennepalvelun tarjoajia. Valvonnan tueksi ja valtakunnallisia linjauksia varten on perustettu viranomaisten yhteistyöryhmä, jossa seurataan lainmuutoksen toimeenpanoa ja käsitellään toimeenpanoon liittyviä epäselviä asioita
Kyseisen pykälän 2 momentin mukaan kunnanvaltuusto voi kuitenkin päättää toisin. Toiminnanharjoittajien neuvonta tartuntatautilain mukaisissa asioissa tulisi ohjata ensisijaisesti aluehallintovirastojen UKK-sivuille tai koronainfoon https://avi.fi/koronainfo. Terveydensuojelun ja elintarvikelain suunnitelmallisesta valvonnasta voidaan periä maksuja siten kuin niistä säädetään terveydensuojelulaissa ja elintarvikelaissa. Jos valvontatehtävää ei ole enemmälti delegoitu ympäristöterveydenhuollolle, toimitaan tartuntatautilaissa säädetyn mukaisesti, eli terveydensuojeluja elintarvikevalvonta voivat omien tarkastusten yhteydessä tehdä tartuntatautilain valvontaan liittyviä tarkastuksia, ja muita valvontakohteita voidaan tarkastaa aluehallintoviraston ja Traficomin pyynnöstä. Ympäristöterveydenhuolto voi antaa omalla tarkastuksellaan tartuntatautilakiin liittyvää ohjausta ja neuvontaa, mutta mahdolliset muut viranomaistoimet havaituista epäkohdista jätetään tartuntatautiviranomaisten tehtäväksi. Mitä tarkastuksilla tarkastetaan Tarkastuksilla tarkastetaan tartuntatautilaissa toiminnanharjoittajille erikseen säädettyjä vaatimuksia epidemian leviämisen ehkäisemiseksi sekä mahdollisia tartuntatautilakia valvovien viranomaisten antamia päätöksiä. Tehtävän hoitaminen edellyttää valvontatehtävien priorisointia tartuntatautilain kannalta keskeisiin kohteisiin, mutta priorisointia tehdään muutoinkin jatkuvasti valvonnan riskikohteisiin. Kansalaisten tiedusteluihin tulisi pyrkiä mahdollisuuksien mukaan vastaamaan ja ohjaamaan tarvittaessa kysyjä oikeaan osoitteeseen. Tämä tehtävä ei paljoa poikkea leipätyöstä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Sosiaalija terveysministeriö on myös muiden viranomaisten kanssa laatimassaan ohjauskirjeessä ohjeistanut tarkastuksilla valvottavista asioista. Ohjaus ja neuvonta Tartuntatautilakiin liittyen voi tulla paljon yhteydenottoja. Aluehallintovirastot ovat laatineet tarkastuksia varten tarkastuskertomuspohjat, jotka ohjaavat hyvin tarkastettavia asioita. Lainmuutokseen liittyvä järjestely on väliaikainen. 16 valla toimielimellä. vsk. Tarkastusten maksullisuus Lainmuutoksessa ei ole säädetty erikseen tarkastusten maksullisuudesta, eli ympäristöterveydenhuolto ei voi periä tartuntatautilain mukaisista tarkastuksista maksuja. Uskon kuitenkin, että tämän harjoituksen jälkeen käydään laajempi keskustelu siitä, miten ympäristöterveydenhuolto voisi jatkossakin tarvittaessa tukea tämän kaltaista tartuntatautilain valvontaa. Jos ympäristöterveydenhuollolle delegoidaan kunnan sisällä tartuntatautilain valvontaan tätä enemmän toimivaltaa, voi ympäristöterveydenhuolto toimia kyseisen delegoinnin mukaisesti. Tarkastuksilla noudatetaan tavanomaisia hallintolain periaatteita ja tartuntatautilain 59 b §:ssä säädettyjä vaatimuksia. ” Tartuntatautilaissa valvontatehtävä on annettu yleisellä tasolla kunnalle, joka omassa hallintosäännössään voi päättää, miten tehtävä eri kunnan toimijoiden kesken jaetaan.. Lopuksi En epäile hetkeäkään, etteikö ympäristöterveydenhuolto suoriutuisi ja jopa erottuisi edukseen tartuntatautilain valvonnassa
Valmistelun yhteydessä oli keskustelua lisäresurssista valvontaan, mutta epidemiatilanteen pahenemisen myötä tämä ei ollut mahdollista. Tämä on näkynyt esimerkiksi määräaikaisina henkilöstösiirtoina eri toimialojen välillä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Valvonnan valmistelussa on tehty tiivistä yhteistyötä eri tahojen, kuten kaupungin tartuntatautilääkärin, koronakoordinaattorin, juristien ja aluehallintoviraston kanssa. Ympäristöterveydenhuollosta yksi elintarviketarkastaja oli viime vuonna koronajäljityksessä neljän kuukauden ajan. Lisäksi osa valvottavista kohteista, kuten elintarvikemyymälät ja liikuntatilat, olivat jo valmiiksi valvontakohteitamme. Helsingin haastava koronatilanne on vaikuttanut kaupungin toimintaan, ja linjana on ollut, että muut toimialat tukevat sosiaalija terveystoimialaa sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa. Toimivalta tarkastusten tekemiseen delegoitiin ympäristöpalveluiden viranhaltijoille ja pakkokeinojen osalta sekä ympäristöjohtajalle että ympäristöja lupajaostolle jo 4.3., kun laki tuli hieman yllättäen heti hyväksymisen jälkeen voimaan 22.2. Aika pian kävi ilmi, että valvontavastuu on laaja ja valvonnan käytännön toteutus tulee ympäristöterveydenhuollon vastuulle, jonka tehtäviä Helsingissä tehdään elintarviketurvallisuusja ympäristöterveysyksiköissä. 17 T artuntatautilain muutoksen myötä kunnan ympäristöterveydenhuoltoon tuli mahdollisuus osallistua koronaan liittyvien toimenpiteiden valvontaan. Vastuuhenkilöksi valittiin toinen kirjoittajista, elintarviketurvallisuusyksikön päällikkö. Riikka Åberg, yksikön päällikkö, elintarviketurvallisuusyksikkö Heidi Öjst, yksikön päällikkö, ympäristöterveysyksikkö Helsingin kaupunki Tartuntatautilain mukainen valvonta kunnan ympäristöterveydenhuollossa. Aikaisemmin koronan suhteen on lähinnä neuvottu, kun toimivaltaa valvontaan ei ole ollut. Kenttävalvontaa osaavia viranhaltijoita on muilla sektoreilla vähän ja tartuntatautilain mukaiset hygieniavalvonnan tehtävät sopivat hyvin ympäristöterveydenhuoltoon. Tammikuussa kaupunginkansliasta tuli pyyntö, että tartuntatautilain mukaista valvontaa täytyy alkaa suunnitella. vsk. Muuten korona on ennen tartuntatautilain muutosta näkynyt toiminnassa lähinnä etätyösuosituksena, tarkastustoiminnan kehittämisenä (etätarkastusmalli), tarkastusten yhteydessä annettavana hygienia-asioiden neuvontana ja koronariskin huomioimisessa tarkastuksilla (tarkastusajan pitäminen lyhyenä, maskien käyttö). Koronatilanne on eri puolilla Suomea erilainen, mikä on vaikuttanut tehtävien järjestämiseen. Toisaalta tarvetta lisäresursseihin ei valvontaa aloitettaessa ilmennyt, kun enenevä määrä ympäristöterveydenhuollon valvontakohteita suljettiin
Asiakasvalituksissa on korostunut havainnot liikuntatilojen liian suurista henkilömääristä tai turvavälien puutteellisesta toteutumisesta, mutta myös puutteet maskinkäytössä ovat kirvoittaneet valitukseen. Ihmisten terveyden edistäminen on ympäristöterveydenhuollon perustehtävä, ja sitähän myös tartuntatautilain mukainen valvonta on.. Tarkastuksia on tehty enemmän vain tartuntatautilain mukaisina tarkastuksina. toimintaohjeen laatiminen, tarkastuskertomuspohja, mallipohja määräykselle, tiedonkeruupohja, tiedotteet, massasähköpostit elintarvikemyymälöille ja terveydensuojelun kohteille, asiakaspalautteiden ohjaamisen järjestäminen ja nettisivujen päivitys. Yleisin huomautuksen syy oli 58 h §:n mukaisen kirjallisen suunnitelman puuttuminen, vaikka turvaväleihin liittyviä toimenpiteitä oli lähes jokaisessa tarkastetussa kohteessa toteutettu. Ympäristötarkastajista ja terveysinsinööreistä valvontaan osallistuvat ensisijaisesti suunnitelmallista valvontaa tekevät tarkastajat, jotta asunnontarkastustoiminta turvattiin. Tartuntatautilääkärien toiveiden mukaisesti aloitimme tarkastukset kohteista, joissa ihmiset kokoontuvat, kuten kauppakeskuksissa ja uskonnollisissa yhteisöissä. Osaava henkilöstömme on erinomaisesti ottanut nopealla aikataululla haltuun uuden lainsäädännön soveltamisen käytännön valvontatyössä ja muuttanut tarkastustoiminnan rytmiä tartuntatautilain valvonnan edellyttämään tahtiin. Valmisteluun on kuulunut mm. Pakkokeinoja ei näin valvonnan alkuvaiheessa ole vielä tarvittu. Valvonnan aloittamisesta tiedotettiin, ja media kiinnostui käytännön tarkastustoiminnasta, mikä on osaltaan lisännyt tietoisuutta vaatimuksista ja toisaalta tuonut ammattikuntaamme myönteisessä valossa esiin. Lisäksi tarkastuksia tehdään AVIn pyynnöstä, asiakasvalitusten perusteella sekä suunnitelmallisten elintarvikeja terveydensuojelutarkastusten yhteydessä. Palaute tarkastuksista on toistaiseksi ollut pääosin positiivista. Koronaa ei voiteta valvonnalla, mutta valvonta on yksi lisä keinovalikoimassa ja sopii erinomaisesti ympäristöterveydenhuollon osaavan henkilöstön tehtäväksi. 18 Yhteistyö kaupungin sisäisten ja ulkopuolisten kumppaneiden kanssa on toiminut erinomaisesti ja ympäristöterveydenhuollolle on tullut uusia yhteistyökumppaneita kuten Traficom. On ollut mukava huomata, että tarkastajat ovat suhtautuneet uuteen tehtävään myönteisesti ja pitäneet sitä osin virkistävänä vaihteluna normaaliin työhön. Elintarvikeja ympäristötarkastajia on 50 ja kaikki elintarviketarkastajat ovat tehneet tartuntatautilain mukaisia tarkastuksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Kevättä kohti tarkastuksia siirrytään asteittain tekemään pääosin suunnitelmallisen elintarvikeja terveydensuojeluvalvonnan yhteydessä. Valvonnan lähtökohtana oli tarve riittävän kattavaan valvontaan työn merkittävyyden varmistamiseksi. Valvonnan suunnittelu on lähtenyt ajatuksesta, että koronatilanne paranee rokotusten myötä, ja suurin valvontatarve kohdistuisi keväälle. Välillä on tuntunut, että työpäivän tunnit eivät riitä, mutta toisaalta uuden valvonnan luominen on myös antoisaa. Tarkastuksella nähdään kuitenkin vain kyseisen hetken tilanne ja esimerkiksi kauppojen ruuhkatilanteet harvoin osuvat tarkastushetkeen. ja ensimmäiset tarkastukset tehtiin 9.3. Tartuntatautilääkärin kanssa tavataan viikoittain tiedon vaihtamiseksi ja valvonnan suuntaamiseksi joustavasti epidemiatilanteen mukaisesti. Ensimmäisen viikon jälkeen tarkastuksia oli tehty jo 183, joista 29 %:ssa oli huomautettavaa. vsk. Asian hallinnoimiseksi perustettiin viranomaiskäyttöön tarkoitettu sähköposti ja Teams-ryhmä, jonne kaikki ttlvalvontaan liittyvä materiaali ja tulkinnat on kerätty. Sisäinen koulutus tartuntatautilain valvonnasta pidettiin 3.3
Toimeenpano edellyttää lisäksi, että juomavesidirektiivin ja vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) säännökset sovitetaan yhteen, kiertotaloutta edistetään ja energiankulutusta vähennetään. Juomavesidirektiivin sisällöstä saavutettiin neuvotteluratkaisu Suomen EU-puheenjohtajakaudella vuoden 2019 joulukuussa. Ohjausryhmä asettaa alatyöryhmiä, jotka valmistelevat direktiivien edellyttämät lainsäädäntömuutokset. Tähän päästään tutkimalla talousvedestä riskienhallinnan avulla määriteltyjä laatuvaatimuksia. Riskinarviointi ulottuu myös kiinteistöjen vesijärjestelmiin. Direktiivin yksi kantava ajatus on, että vesihuollon läpinäkyvyyttä lisätään. Lainsäädännön on oltava voimassa ja ilmoitettuna Euroopan komissiolle viimeistään 12.1.2023. Ohjausryhmä linjaa lakiluonnosten ja asetusluonnosten sisällön, perustelut ja näiden valmisteluun liittyvät aikataulutukset. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Talousveden laatuvaatimukset päivitetään pääosin Maailman terveysjärjestön (WHO) suositusten mukaisesti. Tavoitteena on, että hallituksen esitysluonnos lakimuutoksista olisi valmis lähetettäväksi lausunnolle viimeistään maaliskuussa 2022. Sosiaalija terveysministeriö on vastannut direktiivin valmistelusta ja vastaa sen kansallisesta toimeenpanosta. Lainsäädäntö uudistuu monella hallinnonalalla Direktiivin toimeenpano edellyttää laajasti poikkihallinnollista lainsäädäntöä etenkin sosiaalija terveysministeriön, ympäristöministeriön sekä maaja metsätalousministeriön hallinnonaloilla. Muun muassa veden käyttäjille on jaettava aiempaa enemmän ja nykyistä ajantasaisempaa tietoa talousvedestä verkossa ja esimerkiksi vesilaskun yhteydessä. Direktiivin tärkein tavoite on turvata talousveden eli juomaveden terveydellinen laatu. Työ etenee siten, että aluksi selvitetään täytäntöönpanon edellyttämät lainsäädännön muutostarpeet, valmistellaan lakimuutokset ja sen jälkeen tarvittavat asetukset. Tällaisille tuotteille tulee myös merkintä, jolla osoitetaan tuotteiden olevan talousvesikäyttöön soveltuvia. Ministeriö on asettanut juomavesidirektiivin kansallista täytäntöönpanoa valmistelevan ohjausryhmän 15.2.2021–31.12.2022 väliseksi ajaksi. STM EU:n uuden juomavesidirektiivin toimeenpanon valmistelu on alkanut Suomessa. Koko vedentuotantoketjun riskinarvioinnin ja riskienhallinnan avulla viranomaiset ja talousvettä toimittavat laitokset voivat tunnistaa aiempaa useampia keinoja hallita talousvesihuoltoon liittyviä terveysriskejä. 19 EU:n juomavesidirektiivin (EU) 2020/2184 toimeenpano Suomessa on käynnistynyt. Direktiivi tuli voimaan 12.1.2021, ja se on saatettava kansallisesti voimaan kahden vuoden kuluessa voimaantulosta. Riskinarvioinnissa on otettava huomioon koko vedentuotantoja -jakelujärjestelmä raakavedestä kuluttajan hanaan asti. Lisäksi direktiivin nojalla säädetään listat materiaaleista, joista talousveden kanssa kosketuksissa olevia tuotteita saa valmistaa
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Säilytysaikaohjeistus löytyy tällä hetkellä Kuntaliiton verkkosivuilta (https:// www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2020/ kuntaliitolta-uusi-sailytysaikaohjeistusymparistoterveydenhuollolle), ja tiedot tullaan viemään myös Kuntaliiton kunnallisten asiakirjojen säilytysajat -tietokantaan. Ohjeistus sisältää sekä Kansallisarkiston määräykset pysyvästi säilytettävistä asiakirjoista tai asiakirjatiedoista että Kuntaliiton suositukset määräaikaisten tietojen vähimmäissäilytysajoiksi.. vsk. Kansallisarkiston esityksessä ei oteta kantaa asiakirjojen säilytysmuotoon, koska edelleen ympäristöterveydenhuollossa kertyy sekä analogista että sähköistä aineistoa. Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Heli Hänninen, tiedonhallinnan erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Kuntaliitolta uusi säilytysaikasuositus ympäristöterveydenhuollolle Kuntaliitto on valmistellut yhteistyössä kuntien asiantuntijoiden kanssa ympäristöterveydenhuollon uutta säilytysaikaohjeistusta. Tästä syystä suosituksia koskevaa materiaalia päivitettiin vielä vuodenvaihteen molemmin puolin. Päätöstä sovelletaan 1.3.2000 alkaen kertyneisiin ja kertyviin ympäristöterveydenhuollon asiakirjoihin. Annettu päätös täydentää muun muassa Kansallisarkiston aiempaa, vuonna 2003 annettua päätöstä (KA 346/43/02). 20 P rosessi on ollut pitkä ja toimintaympäristö on ehtinyt elää Kuntaliiton 2017 Kansallisarkistolle tekemän esityksen jälkeen. Kansallisarkistolta päätös pysyvästi säilytettävistä ympäristöterveydenhuollon asiakirjoista Ohjeistus perustuu Kansallisarkiston päätökseen 19.10.2020 pysyvästi säilytettävistä kuntien ympäristöterveydenhuollon asiakirjatiedoista
21 Pysyvään säilytykseen määrättyjä syntysähköisiä asiakirjoja ja tietoja voidaan säilyttää digitaalisessa tai analogisessa muodossa riippuen siitä, onko kuntatoimijalla valmius säilyttää asiakirjatietoja sähköisesti Kansallisarkiston voimassa olevien määräysten ja ohjeiden mukaan. Pysyvään säilytykseen määrätyt kuntien ympäristöterveydenhuollon syntysähköiset asiakirjatiedot säilytetään (arkistoidaan) yksinomaan digitaalisessa muodossa, jos ne ja niiden metatiedot ovat pitkäaikaissäilytykseen soveltuvassa muodossa (SÄHKE2-määräyksen noudattaminen) tai jos ne ovat sellaiseen muotoon muunnettavissa Kansallisarkiston antamien ohjeiden mukaisesti. Kansallisarkisto antaa kunnille tarkentavaa ohjeistusta sähköisestä arkistoinnista ja digitoinnista. Pelkästään analogisessa muodossa olevat pysyvästi säilytettävät asiakirjat säilytetään analogisesti, jos niitä ei myöhemmin digitoida analogisten ilmentymien hävittämisen mahdollistavien vaatimusten mukaisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Kansallisarkiston päätös (KA 346/43/02) pysyvästi säilytettävistä asiakirjoista, sisältää seuraavat asiakirjat: • Kunnan päätökset tupakointikiellon määräämisestä asuntoyhteisöön ja tupakointikieltopäätöksen peruuttamisesta • Kunnan päätökset talousvettä toimittavien riskiarvioinnin hyväksymisestä ” Asiakirjan säilytysvastuu on päätöksen tehneellä viranomaisella.. Mitä kansallisarkiston päätös ja Kuntaliiton ohje käytännössä tarkoittavat. Mikäli kuntatoimijalla ei ole ollut tai ei ole vielä edellytyksiä säilyttää pysyvään säilytykseen määrättyjä syntysähköisiä asiakirjatietoja todistusvoimaisesti yksinomaan digitaalisessa muodossa, asiakirjat säilytetään myös analogisessa muodossa. vsk
Kuntaliiton ohjeessa asiakirjatyypit on luokiteltu kuuteen luokkaan: 1. Yksi ymmärtää toiminnan, toinen tiedon elinkaareen liittyvät kommervenkit. Päätös (Päätös, Kuulutus, Todistus) 5. Valvonta ja seuranta (Ilmoitus, Suunnitelma, Tarkastuspöytäkirja, Vastine) 6. Myös Kuntaliitto on mielellään mukana kehittämässä tiedon yhteiskäyttöön liittyviä toimintatapoja. Kuntaliiton ohje käsittelee kunnan ympäristöterveydenhuollon viranomaiselle säädetyissä tehtävissä syntyviä asiakirjoja ja sisältää suosituksia vähimmäissäilytysajoiksi. Laadukkaasti toteutetulla tiedonhallinnalla varmistetaan viranomaisen tietoaineistojen yhdenmukainen ja laadukas hallinta sekä tietoturvallinen käsittely. Muutoksenhaku (Muutoksenhaku ja lainvoimainen päätös). Arkistonmuodostaja päättää itse määräajan säilytettävien asiakirjatietojen säilytysajat. php/Kuntien_yhteinen_tehtäväluokitus). Lisätietoa voi aina kysyä, ole rohkeasti yhteydessä jutun kirjoittajiin!. Työn pohjana on käytetty Kunnallisten asiakirjojen säilytysaikaopasta 16. Parhaaseen tulokseen tiedonhallinnassa päästään substanssiasiantuntijoiden sekä organisaation tiedonhallinnan asiantuntijoiden tiiviissä yhteistyössä. Lopuksi Tiedonhallintaan liittyvät toimintatavat ovat parhaillaan suuressa murroksessa. Laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (906/2019) tukee julkista hallintoa entistä enemmän tiedon yhteiskäyttöön ja avaamiseen. Työn alla on myös tiedonhallintalautakunnan suositukset asiankäsittelyn metatiedoiksi. Numerointi perustuu osittain kuntien yhteiseen tehtäväluokitukseen numero 11 Ympäristöasiat (http://wiki.narc.fi/arkistowiki/index. kuntaliitto.fi > Tilastot ja julkaisut > Kunnallisten asiakirjojen säilytysajat. Käsittely ja ylläpito (alatyyppinä Hakemus, Ilmoitus, Suunnitelma, Selvityspyyntö, Lausunto, Valvontapyyntö, Raportti, Virka-apupyyntö, Sopimus) 4. Ohjaus (alatyyppinä Ohjaus ja Suunnitelma) 3. Toiminnan järjestäminen ja organisointi (alatyyppinä Ohjaus) 2. Tähän päästäksemme meidän tulee huolehtia tiedon koko elinkaaresta, sen syntyhetkestä mahdolliseen hävittämiseen ja arkistointiin saakka. Asiakirjan säilytysvastuu on päätöksen tehneellä viranomaisella. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Entistä parempaan julkisuusperiaatteen toteuttamiseen pyritään uudistamalla parhaillaan lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999), lisäksi odotetaan arkistolain uudistusta. 22 • Kunnan terveydensuojelun laatima talousvettä toimittavan vesilaitoksen tarkastuskertomus (vuodesta 2017 alkaen, jolloin riskinarvioinnin hyväksyminen tuli terveydensuojelulakiin) • Kunnan laatimat valvontasuunnitelmat ja niiden arviointiraportit • Kunnan terveydensuojeluviranomaisen antamat ruumiinsiirtotodistukset ja ruumiinkuljetusluvat • Lakisääteisen tiedotus-, ohjausja neuvontatyöhön liittyvistä kunnan laatimista ohjeista, esitteistä ja tiedotteista säilytetään pysyvästi tiedotteet. Kuntaliiton säilytysaikaohjeessa on lyhyesti kuvattu asiakirjan tietosisältö, säilytysaikasuositus tai maininta Kansallisarkiston päätöksestä pysyvästä säilytyksestä www. vsk. Kuntaliiton rooli vaikuttaisi kuitenkin olevan muutoksessa, kun valtiovarainministeriön alainen säilytysaikojen määrittelyn jaosto ottaa jatkossa vastuuta julkisen hallinnon määräajan säilytettävien asioiden/ asiakirjojen säilytysaikojen määrittelystä
Vastausten mukaan esimerkiksi elintarvikevalvonnan, terveydensuojelun ja tupakkalain valvonnan osalta päätökset kirjataan melko kattavasti asianhallintajärjestelmään (36 kpl kyselyyn vastanneista). arkistoinnin ja asianhallinnan osalta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. vsk. Eläinsuojelun, eläintautivalvonnan ja sivutuotelain valvonnan osalta Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Hanne Lindqvist, erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Sähköinen arkistointi ja kehitystarpeet VATI-tietojärjestelmään Kuntaliiton kyselyn taustalla ovat valvontayksiköiden tarpeet päästä kaksinkertaisesta kirjaamisesta eroon. Vastauksia saatiin 40 valvontayksiköstä. VATI-järjestelmään kehitetään parhaillaan sähköisiä ilmoituksia ja hakemuksia. VATI-järjestelmän kehitystyössä ei ole toistaiseksi huomioitu kuntien ja valvontayksiköiden tarpeita mm. Vastaajista 33 kpl (82 %) kertoi, että yksikössä sovelletaan Kansallisarkiston päätöstä pysyvästi säilytettävistä asiakirjoista (10/2020) ohjaamaan arkistointia. Kysymykseen vireillä tulevista asiakirjoista ja niiden kirjaamisesta asianhallintajärjestelmään vastaajilla oli mahdollisuus valita useita vaihtoehtoja. Kuntaliiton kysely ympäristöterveydenhuollon yksiköille. Kyselyyn vastanneista valvontayksiköistä 29 kpl (72 %) kertoi, että heillä on käytössään sähköinen asiarekisteri. Kuntaliiton kyselyllä kartoitettiin arkistoinnin ja asiakirjahallinnan nykytilaa sekä kehitystarpeita VATIjärjestelmään. Järjestelmän kehitystyössä olisikin aiheellista huomioida järjestelmän käyttäjien tarpeet myös arkistoinnin ja asiakirjahallinnan osalta. 23 K ysely lähetettiin valvontayksiköille helmikuussa 2021 saatteella, jossa toivottiin yhtä vastausta valvontayksiköstä
Muut asiat kohdassa mainitaan mm. Epäilyilmoitukset (terveyshaitta, ruokamyrkytys, eläinsuojelutai vesivälitteinen epidemia) kirjataan asianhallintajärjestelmään selvästi harvemmin. vsk. Lääkelain (nikotiinikorvaushoitotuotteet) osalta hieman suurempi osa, eli noin puolet yksiköistä (19 kpl), kirjaavat päätökset asianhallintajärjestelmään. 24 hieman alle puolet (13–19 kpl) valvontayksiköistä kirjaavat päätökset asianhallintajärjestelmään. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. lausuntopyynnöt, lausunnot, muilta viranomaisilta tulleet lausunnot, pakkokei. Ilmoitusten (toiminnan aloittaminen, lopettaminen jne.) ja hakemusten osalta vastaukset ovat samansuuntaisia, eli esimerkiksi elintarvikevalvonnan, terveydensuojelun ja tupakkalain valvonnan osalta hakemuksia kirjataan 28 yksikössä ja ilmoituksia 18–22 yksikössä
Kohdassa jokin muu tapa mainittiin mm. paperiarkisto, tai paperiarkisto niiden asiakirjojen kohdalla, jotka eivät mene sähköiseen arkistoon (esim. 19 kpl kyselyyn vastanneista (48 %) kertoi, että kunnassa on käytössä sähköinen arkistointi. vsk. Vastaajista 17 kpl kertoi, että yksikössä joudutaan tekemään tällä hetkellä erillistä ”käsityötä”, esimerkiksi tuplakirjaamalla asioita, jotta ne saadaan kunnan sähköiseen arkistoon. Joissain vastauksissa mainittiin, että pysyvästi säilytettävät ja yli 10 v. 25 noprosessit, hankalat valitustapaukset, valvontasuunnitelmat ja niiden toteumaraportit, taksat sekä yleisesti lautakuntaan menevät asiat. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Dynasty tai Tweb). säilytettävät asiakirjat ovat paperiarkistossa, eläinsuojeluja eläintautivalvonnan
Osavastaajista katsoi, ettei vaihtoehtojen a) ja b) välillä ollut käytännössä käyttäjän kannalta eroa, tärkeämpää on toimivuus ja tiedon hyödyntämisen mahdollisuudet. vsk. Tässä vaihtoehdossa käyttäjä käyttäisi vain VATIa, josta arkistointi tapahtuisi automaattisesti valvontayksikön arkistoon (asiarekisteriin). Vastaajista 5 kpl (12 %) kannatti väitettä ”Valvontajärjestelmässä tulisi olla rajapinta, jonka kautta sinne tallennettu tieto voitaisiin siirtää erilliseen paikkatietosovellukseen (QGIS tms.)” Avoimissa vastauksissa tuotiin esille myös, että tarve paikkatiedon hyödyntämiselle on olemassa, mutta tämä toiminnallisuus tulisi toteuttaa VATI-järjestelmään myöhemmässä vaiheessa.. Väitettä ”Valvontajärjestelmään tulisi kehittää paikkatietotoiminnallisuus, jolloin järjestelmä itsessään toimisi paikkatietosovelluksena ja kaikki järjestelmään tallennetut tiedot voitaisiin esittää kartalla” kannatti vastaajista 29 kpl (72 %). Tärkeintä on kyselyyn vastaajien mukaan päästä kaksinkertaisesta kirjaamisesta eroon. VATIjärjestelmän kehittäminen niin, että sähköinen arkistointi hoituisi ilman erillistä kirjaamista kunnan tai valvontayksikön arkistoon sai kyselyssä laajaa kannatusta. 26 asiakirjat olivat avovastausten perusteella useammin paperiarkistossa tai joissain tapauksissa ennen VATIa laajemmassa käytössä olleessa kuntajärjestelmässä (Digia). Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Kyselyyn vastanneista yksiköistä 14 kpl (34 %) katsoi, että VATIssa tulisi olla rajapinta yksikön sähköiseen arkistoon (asiarekisteriin). Paikkatiedon hyödyntäminen VATIjärjestelmässä sai myös kyselyssä laajaa kannatusta. Kyselyyn vastanneista yksiköistä 22 kpl (55 %) katsoi että VATI:n tulisi toimia itsessään arkistona (ja asiarekisterinä) niin, ettei valvontayksikön tarvitse käyttää erillistä arkistoa
Tässä yhteydessä mainittiin erikseen eläinsuojelu, eläintautisekä sivutuotevalvonta. • Valtiohallinnon tietojärjestelmät tulisi kehittää loppuun saakka pikaisesti myös asiakirjojen ja asianhallinnan osalta. vsk. Tässä otteita avovastauksista: • VATIa on kehitettävä siten, että se toimii kokonaisuudessaan asiaja kohdetietojärjestelmänä arkistointi mukaan lukien kaikilla ympäristöterveyden osa-alueilla. • VATIiin on todella tärkeä saada pikaisesti asianhallinnan rajapinta. Osa valvontayksiköistä on laatinut suunnitelmia arkistointiin liittyen (AMS) ja perehtynyt asiaan syvällisesti, osassa yksiköistä ollaan vasta pikkuhiljaa siirtymässä sähköiseen arkistointiin. Koulutukseen osallistumisesta saa pyydettäessä todistuksen. UIMA-ALLASJA MÄRKÄTILOJEN HYGIENIA -webinaari 20.5.2021 klo 9.25 – 16.00 Ympäristö ja Terveys-lehti järjestää Koulutus on suunnattu uimahallien ja kylpylöiden siivouksesta vastaaville ja suunnittelijoille sekä alan kouluttajille ja terveystarkastajille. Tämä on keskeistä ennen muuta resurssien oikean kohdentamisen eli tehokkuuden kannalta. Annetaan vielä kyselyyn vastanneille suunvuoro. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. 27 Lopuksi Asiakirjahallinnon ja arkistoinnin osalta valvontayksiköissä on tällä hetkellä varsin kirjavia käytäntöjä. • VATIn kokonaisvaltainen kehittäminen mahdollistaa yksiköiden suurentamisen tai jonkun osa-alueen siirtymisen valtakunnalliseen valvontaan. • Kaikista tärkeintä on, että edesauttaisitte, jotta VATIsta tulisi sähköinen arkistointijärjestelmä. Kyselyn avovastauksissa tuli voimakkaasti esille tarve kehittää VATI-järjestelmää niin, että se palvelee kunnan koko ympäristöterveydenhuoltoa. Puhtaamman huomisen ääni ympäristöalan sitoutumaton ammattilehti www.ymparistojaterveys.fi. Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset Ilmoittautumiset 17.5.2021 mennessä. Webinaarin hinta on 250 euroa (+ alv 24 %)
Hiljaisen tiedon äärelle on tärkeää välillä pysähtyä ja aidosti pohtia, mitä kaikkea alamme asiantuntijoiden tietovarannosta saataisiin irti. Teorian avulla pystytään hahmottamaan selkeämmin, miksi kuntatason ympäristöterveydenhuollon perinteisten suoritteiden rinnalle tarvitaan myös muita keinoja terveellisen elinympäristön turvaamiseksi, ja mitä nuo keinot voisivat olla. vsk. Teemahaastattelujen avulla päästiin käsiksi asiantuntijoiden hiljaiseen tietoon, jota meille jokaiselle kertyy uramme aikana aivan valtava määrä. Opinnäytetyön teoriaosuus on jaettu kahteen osaan; ympäristöterveydenhuollon toimintaympäristön kuvaamiseen ja tässä toimintaympäristössä toimiviin vaikuttaviin keinoihin. 28 J otta pystyy kehittämään vaikuttavaa ympäristöterveydenhuoltoa kompleksisessa toimintaympäristössä, on tärkeää ymmärtää laajoja kokonaisuuksia nyky-yhteiskunnan ilmiöistä ja ihmisten toimintaa ohjaavista tekijöistä. Perinteisiin suoritteisiin kuuluvat esimerkiksi tarkastukset ja lausunnot, mutta mitä muita vaikuttavia keinoja voitaisiin hyödyntää. Opinnäytetyötutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin asiantuntijoiden teemahaastatteluja. Tähän pyrittiin löytämään vastauksia Heidi Collianderin keväällä 2020 valmistuneessa verkostojohtamisopintojen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä. Kuvassa 1 havainnollistetaan tutkimuksen teoreettista viitekehystä. Lisäksi opinnäytetyötutkimuksen avulla kerättiin aineistoa keväällä 2021 julkaistavaa Heidi Collianderin ja Piia Kepasen kirjoittamaa tietokirjaa (Kestävä ja ketterä ympäristöterveys) varten.. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Haastattelujen avulla haluttiin kartoittaa, millaisena ympäristöterveystarkastajat kokevat toimintaHeidi Colliander Vaikuttavaa ympäristöterveydenhuoltoa kompleksisessa toimintaympäristössä Millaisia menetelmiä kuntatason ympäristöterveydenhuollolla on käytettävissään, jotta toiminta olisi kompleksisessa toimintaympäristössä mahdollisimman vaikuttavaa
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Tutkimuksessa haastateltiin kymmentä kehitysmyönteistä ympäristöterveystarkastajaa kuudesta eri valvontayksiköstä. 29 ympäristön nyt ja tulevaisuudessa, ja miten ympäristöterveydenhuollon vaikuttavuutta voitaisiin lisätä nykytoimintaympäristön kompleksisuus huomioiden. vsk. Tutkimustulokset Haastattelujen tulosten perusteella ympäristöterveydenhuollon toimintaympäristö on haastava ja sisältää kompleksisia ongelmia. Teemahaastatteluista nousi esiin laaja keinovalikoima ympäristöterveydenhuollon vaikuttavuuden parantamiseksi. Mutta vaikka haastateltavat toivat esille paljon erilaisia keinoja parantaa ympäristöterveydenhuollon tavoitteiden toteuKuva 1. Kiire ja muutos ovat läsnä kaiken aikaa, ja osa haastatelluista koki toimintaympäristön jopa kaoottisena. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys. Myös tiedonpaljouden ja väärän tiedon koettiin aiheuttavan haasteita, ja toimintaympäristö koettiin hyvin hierarkkisena. Haastatteluista esiin nousseet keinot.. Kuva 2. Kuvaan 2 on koottu haastattelujen tuloksia
Miksi tieto ei muutu käytännön toimenpiteiksi.. Seuraavaksi hieman tarkempi kuvaus menestyksen toimintamallista. vsk. Menestyksen toimintamalli (kuva 4) ja opinnäytetyön raportissa esillä olevat muistilistat organisaatiolle ja työntekijälle ovat työkaluja siihen, että tieto kompleksiseen toimintaympäristöön soveltuvista keinoista muuttuisi käytännön teoiksi ja ympäristöterveydenhuollon vaikuttavuus lisääntyisi. Kuva 3. Mitkä asiat vaikuttavat siihen, ettei tietoisuus kompleksiseen toimintaympäristöön soveltuvista toimintatavoista muutu käytännön teoiksi, ja miten voitaisiin edistää sitä, että tieto muuttuu käytännön toimenpiteiksi. Kuvassa 3 käydään läpi yksinkertaistetusti sitä ajatusprosessia, jonka perusteella on päädytty luomaan ratkaisuehdotus, joka edesauttaa tiedon muuntumista päivittäisiksi käytännön toimenpiteiksi. Mutta ne tukevat myös perinteisiä valvontakeinoja samalla kun luovat mahdollisuuden uusien toimintatapojen käyttöönotolle. Jo keksittyjen toimintatapojen lisäksi tarvitaan mahdollisesti myös uusia innovaatioita, jotta uhkakuvat lisääntyvistä elinympäristön terveyshaitoista eivät realisoidu Suomessa. Esimerkiksi suunnitelmallisella verkostotyöllä ja vaikuttavalla viestinnällä voi saada helpotusta myös resurssien vähyyteen. Johtopäätökset Mitä syvemmin haastattelumateriaalia käytiin tulosten analysointivaiheessa läpi, sitä enemmän esiin nousi kysymys siitä, miksi ympäristöterveystarkastajat eivät hyödynnä enemmän niitä menetelmiä, joita he haastattelussa toivat esille. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. 30 tumista ja vaikuttavuutta kompleksisessa toimintaympäristössä, ei näitä keinoja oltu hyödynnetty niin isossa mittakaavassa kuin voisi toivoa. Tällaisia toimintatapoja pitää ryhtyä myös ympäristöterveydenhuollossa hyödyntämään, jotta käytettävissä olevat resurssit riittävät enempään ja toiminta on vaikuttavampaa. Kompleksiseen toimintaympäristöön soveltuvia hyviä käytäntöjä on jo kehitetty monissa eri organisaatioissa, ja verkostoyhteiskuntaan soveltuvat toimintatavat ovat monin paikoin jo rutinoituneet kiinteäksi osaksi toimintaa. Usein näistä keinoista puhuttiin konditionaalissa; meidän pitäisi kehittää viestintää, olisi tärkeää ilmentää paremmin yhteiskunnalle tuottamaamme jaettua arvoa, olisi hyvä kouluttautua laajemmin, pitäisi jo ehdottomasti mennä sosiaaliseen mediaan ja niin edelleen
31 Menestyksen toimintamallin perusajatus lähtee siitä, että toimintaa kehitetään ja uutta opitaan jatkuvasti, eli kyseessä on jatkuvasti uudistuva organisaatio. Millaista viestintää ympäristöterveydenhuollon pitäisi toteuttaa ja kuinka paljon Kuva 4. Kasvun asenne ja arvostava ilmapiiri toimivat kastelukannuna työn tehokkuudelle, vaikuttavuudelle, uusille kokeiluille (jopa innovaatioille) ja ympäristöterveydenhuollon tavoitteiden toteutumiselle. Tämän lisäksi tuloksissa ja johtopäätöksissä esille tuotuja muita keinoja on myös syytä edelleen kehittää. Jos suurin osa yksikön työntekijöistä omaa muuttumattomuuden asenteen ja ei arvosta omaa tai muiden työtä, ei toimintamallin toteuttamiselle ole kovin hedelmällistä maaperää, vaan tällöin kannattaa lähteä liikkeelle aivan perusteista: muuttumattomuuden asenteen purkamisesta ja arvostuksen lisäämisestä. Menestyksen toimintamalli.. Dweck (2006) on avannut kasvun asenteen ja muuttumattomuuden asenteen käsitteitä perusteellisesti teoksessaan ”Mindset, menestymisen psykologia”. Kuvassa 4 näkyvän neliapilan ympärille on kirjoitettu asioita, joita organisaatiossa pitäisi toteuttaa tai huomioida, jotta ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö pystyy toimimaan vaikuttavasti kompleksisessa toimintaympäristössä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Toimintamallissa on neljä isoa kokonaisuutta (päivittäiset teot, toiminnan arviointi, toimintaympäristön tarkkailu ja tarvittava osaaminen), jotka kehittyvät koko ajan ja ovat sidoksissa toinen toisiinsa. Toimintamallin toteuttaminen vaatii kasvun asennetta (growth mindset) ja arvostavaa ilmapiiriä. Toimintamalli on tavallaan siis jatkuvasti päivittyvä strategia, joka mukautuu kaiken aikaa muuttuviin olosuhteisiin ja tuottaa laadukkaita ympäristöterveydenhuollon palveluita kuntalaisille. Pohdintaa Menestyksen toimintamallissa ja muistilistoissa on varmasti vielä jatkojalostamisen tarvetta, ja niitä kannattaakin hyödyntää kehittävällä otteella
Ripottelimme kommenttejanne läpi kirjan rikastuttamaan tekstiämme. Tutkimuksen alkumetreillä oli ilahduttavaa huomata, että kollegat ympäri Suomen lupautuivat innostuneesti haastattelututkimukseeni. Kukaan tuskin tietoisesti haluaa tehdä sellaisia hankintoja, että terveyshaitat elinympäristössä lisääntyvät, mutta voimmeko luottaa siihen, että ympäristöterveyteen vaikuttavat seikat osataan riittävästi huomioida, jos ei hankintojen asiantuntijoiden kanssa tehdä yhteistyötä. Rakennusvalvontaan ja ympäristönsuojeluun on ympäristöterveydenhuollolla perinteisesti ollut vahvat yhteydet, mutta pitäisikö verkostojen ulottua myös vaikkapa kunnan hankintatoimeen, jotta kuntien miljardiluokan hankintoja tehtäessä kyettäisiin parhaalla mahdollisella tavalla huomioimaan myös ympäristöterveyden näkökulmia. Parhaat mahdolliset vastaukset kompleksisessa toimintaympäristössä menestymiseen löytänemme kasvun asenteella, yhdessä, toisiamme arvostaen, laatikon ulkopuoleltakin ajatellen. Tätä kannattaisi tutkia mahdollisimman avoimin mielin. Myös lainsäädäntöä kannattaa tietyin väliajoin pohtia esimerkiksi siitä näkökulmasta, mahdollistaako lainsäädäntö parhaalla mahdollisella tavalla terveyshaittojen ennaltaehkäisyn, vähentämisen ja poistamisen elinympäristöstä. Ja haastattelujen aikana sain kurkistaa näiden valtavan fiksujen ympäristöterveydenhuollon asiantuntijoiden ajatuksiin alamme kehittämiseen liittyen. Mikäli opinnäytetyön teoria, tulokset, johtopäätökset tai pohdinta kiinnostavat syvemmin, voi niihin perehtyä tarkemmin opinnäytetyön raportin kautta, joka on kokonaisuudessaan luettavissa theseus.fi -palvelussa. Kiitos haastatteluun osallistuneille myös siitä, että saimme Piia Kepasen kanssa luvan hyödyntää haastattelumateriaalia esikoiskirjassamme. Pohdinnanarvoista on myös, miten toiminnasta saataisiin kokonaisuudessaan sellaista, että joka hallinnontasolla hyödynnettäisiin kompleksiseen toimintaympäristöön soveltuvia menetelmiä ketterästi. Miten toiminnasta saataisiin sellaista, että se on kaikilla tasoilla vaikuttavaa, organisaatiorakenteista ja muusta ympärillä tapahtuvista muutoksista huolimatta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Verkostoituminen kuntien hankintojen suuntaan on vain yksi esimerkki, mahdollisia vaikuttamisen paikkoja on paljon muitakin. 32 tähän kannattaisi kohdentaa resursseja. Tai mitä laatu on, ja millaisilla mittareilla ympäristöterveydenhuollon laatua pitäisi mitata. Mutta ei voi liikaa korostaa, kuinka suuri merkitys on muiden ihmisten kannustavilla sanoilla tai inspiroivilla dialogeilla, joita opinnäytetyöprosessiin mahtui lukuisia. Kiitos myös opinnäytetyöni ohjaajille, Sanna Niemiselle ja Minna Kerviselle, sekä myös muille Jyväskylän ammattikorkeakoulun verkostojohtamisopintojen toteuttamiseen osallistuneille. Kysymyksiä on edellä mainittujen lisäksi vielä paljon enemmänkin, ja varmasti myös monenlaisia vastauksia. Kiitos ajatusmaailmani laajentamisesta. Tai mihin ympäristöterveydenhuollon kuntasektorin verkostojen tulisi ehdottomasti ulottua. Kiitokset Opinnäytetyön tekeminen on suurelta osin yksin työpöydän ääressä ideointia, ajattelua ja kirjoittamista. vsk. Verkostomaisen työskentelyn mahdollisuuksia pitäisi selvittää lisää ja mahdollisimman laajasti. Lisätietoja voi kysyä halutessaan suoraan myös Heidi Collianderilta, heidi.colliander@outlook.com Colliander työskentelee Jyväskylän seudun ympäristöterveydessä ympäristöterveystarkastajana.
33 KTK on koulutettujen teknisten toimihenkilöiden edunvalvontajärjestö. Nyt jos koskaan kannattaa järjestäytyä omaan ammattiliittoon. Jäsenemme toimivat mm. Yhteistyö rakennusalan kanssa on ollut tiivistä. Rakentamisen päästötietokanta: www.co2data.fi YM Rakentamisen päästöjä voidaan nyt vertailla – uusi päästötietokanta luo perustan vähähiilisen rakentamisen säädösohjaukselle 1.3.2021 julkaistu palvelu tarjoaa puolueetonta dataa Suomessa käytettävien rakennustuotteiden ilmastovaikutuksista kuten hiilijalanja kädenjäljestä, materiaalitehokkuudesta sekä kierrätettävyydestä. Tiedot yhdenmukaistavat rakennusten koko elinkaaren aikaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa ja helpottavat vähähiilisen rakennuksen suunnittelua. Lisäksi tietokannasta löytyy yleisimpien rakentamisen prosessien ja palveluiden, kuten kuljetuksen, rakentamisen ja jätteenkäsittelyn, päästötietoja. Sen avulla rakennusten päästölaskenta helpottuu merkittävästi. Palvelu on kaikille avoin ja maksuton.. Yhteiskehittäminen jatkuu, ja seuraava sisältöpäivitys on suunnitteilla syksyllä 2021. Palveluun on koottu yleisimpien ja tyypillisimpien rakennustuotteiden keskimääräisiä tietoja, eikä palvelu sisällä yksittäisten tuotteiden ympäristöselosteita. Nyt tietokanta otetaan koekäyttöön, ja jatkossa pyrimme kehittämään myös tietomallipohjaista päästölaskentaa”, kuvailee erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä. Tietokannan ensimmäiseen versioon oman panoksensa on antanut yli 100 rakentamisen ammattilaista. Palvelu toimii ensivaiheessa englanniksi, ja se täydentyy myöhemmin suomenja ruotsinkielisillä sisällöillä. Tuotteiden päästötiedot on koottu helpoiksi tulossivuiksi, minkä lisäksi tutustua voi myös tarkempiin taustaselvityksiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Turvaa selustasi ja liity joukkoon! www.ktk-ry.fi ”Ensimmäinen avoin päästötietokanta on tärkeä osa vähähiilistä rakentamista. Ytimen muodostavat tiedot rakennustuotteiden haitallisista ja hyödyllisistä ilmastovaikutuksista, kierrätyksen ja hyödyntämisen vaihtoehdoista elinkaaren lopulla, työmailla syntyvän hävikin määrästä sekä usein vaihdettavien tuotteiden teknisestä käyttöiästä. Tietokanta palvelee erityisesti rakennusalan ammattilaisia kuten suunnittelijoita, tuotevalmistajia ja rakennusliikkeitä, mutta tiedot ovat hyödyllisiä kaikille rakentamisen ilmastovaikutuksista kiinnostuneille, kuten tutkijoille. vsk. Tietokannan ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa Suomen ympäristökeskus SYKE ympäristöministeriön toimeksiannosta. Tiedot perustuvat julkisiin lähteisiin, pääasiassa rakennustuotteiden ympäristöselosteisiin, minkä pohjalta on tehty vertailua, valintaa ja keskiarvojen laskentaa yhdessä rakennustuoteteollisuuden asiantuntijoiden kanssa. Katamme noin 90 prosenttia kaikista koulutetuista teknisistä kunta-alalla. ympäristöterveydenhuollossa johto-, suunnitteluja valvontatehtävissä
Lisäksi haluttiin selvittää, minkälaisia operatiivisen häiriötilannetoiminnan kehittämistarpeita harjoittelun avulla havaitaan. Omaa kokemusta häiriötilanneharjoittelun toteuttamisesta on saatu järjestämällä laaja talousveden mikrobiologista saastumista koskeva Yrjö2018-harjoitus yhdessä Lahden kaupungin ympäristöterveyden, alueen vesihuoltolaitosten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Yksikön häiriötilannetoiminnan kehittämistä selvitettiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä. Yksikössä on osallistuttu aktiivisesti valtakunnallisiin ja alueellisiin valmiusharjoituksiin. Siitä huolimatta etenkin operatiivinen toiminta häiriötilanteissa on tunnistettu jatkuvaa osaamisen ylläpitoa ja kehittämistä vaativaksi osa-alueeksi. Tarkastelun painopisteenä oli häiriötilanneharjoittelu. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. koskeva harjoitus. Nyt kuitenkin haluttiin selvittää, onko yksikön sisäisiin tarpeisiin tarkemmin soveltuvalle ja pienemmin resurssein toteutettavalle säännölliselle harjoitustoiminnalle edellytyksiä.. Harjoituskokemusta hankkimalla oli tavoitteena tuottaa yksikölle uutta tietoa ja kokemusta omin resurssein toteutettavien sisäisten harjoitusten järjestämismahdollisuuksista jatkossa. Ympäristöterveyskeskukselle suunniteltiin ja järjestettiin ensimmäinen omaehtoinen elintarvikevälitteistä epidemiaa Sanna Kousa, terveydensuojeluinsinööri Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä Ympäristöterveysyksikön häiriötilannetoiminnan kehittäminen harjoittelemalla Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ympäristöterveyskeskuksessa on tehty pitkäjänteistä varautumistyötä. 34 O pinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, parantaako harjoitteleminen ympäristöterveydenhuollon toimintavalmiutta häiriötilanteissa, kuten elintarviketai vesivälitteisten epidemioiden yhteydessä. Harjoituksiin osallistuminen on ollut hyödyllistä ja tuonut esille oman toiminnan kehittämistarpeita
35 Häiriötilanneharjoituksen suunnittelu Elintarvike20-nimisen häiriötilanneharjoituksen aiheeksi valittiin keskuskeittiöön liittyvä elintarvikevälitteinen epidemiaepäily. Osallistujia oli ” Yksi tärkeimmistä harjoituskokonaisuuden osa-alueista on harjoituspalautteen käsittely ja kehittämiskohteiden tunnistaminen.. Tältä osin keskeisessä roolissa ovat harjoituksen tarkkailijat, koska harjoituksen järjestäjällä ja osallistujilla ei ole itse harjoitustilanteessa aikaa tehdä tarkkoja havaintoja toiminnasta. Muut tulosalueen viranhaltijat olivat varautuneet ottamaan vastaan harjoitukseen liittyviä tehtäviä tarvittaessa muiden töiden ohella. Toimijalle kerrottiin harjoituksen aikataulusta ja heiltä odotettavasta työpanoksesta. Myös koettujen epidemioiden selvitykset olivat hyvää lähdemateriaalia harjoituksen käsikirjoitukselle. Ympäristöterveydenhuollon harjoitteluun täsmällisesti sopivia oppaita tai valmiita harjoitusmalleja ei ole ainakaan toistaiseksi laadittu yksiköiden käyttöön. Harjoituksen aikana tehtiin yhteystyötä ennalta sovittujen yhteystyötahojen kanssa. Yksikön toimintavalmiutta sekä ennalta laadittujen varautumissuunnitelmien ja toimintakorttien käyttöä äkillisessä häiriötilanteessa haluttiin testata harjoitustilanteessa. Näiden tietojen perusteella toimijan kanssa yhdessä päätettiin ruoanvalmistusyksikkö, joka soveltuu parhaiten harjoituspaikaksi. Harjoituksen suunnittelussa käytettiin häiriötilanneharjoittelua koskevaa ohjeistusta, kuten opasta vesihuollon häiriötilanneja valmiusharjoitusten järjestämiseen (Huoltovarmuusorganisaation Vesihuoltopooli2015) sekä Kyberharjoitusohjetta (Traficom 2019). Yksi viranhaltija toimi harjoituksen järjestäjänä. Ympäristölaboratorion ja organisaation viestintäyksikön kanssa sovittiin yhteistyöstä harjoituspäivänä näytteiden lähetyskäytäntöjen ja tiedotteiden laatimisen osalta. Toinen tarkkailija seurasi pääasiassa tilannekeskuksen toimintaa ja toinen oli mukana harjoituksen kenttätyöosuudessa keskuskeittiöllä. Harjoituksessa oli mukana kaksi sisäistä tarkkailijaa, joita pyydetiin dokumentoimaan havaintonsa harjoituksen suorittamisesta ja harjoituskokonaisuudesta. Käytännön järjestelyt Elintarvike20-harjoituksen varsinaisia osallistujia olivat yksikön elintarvikevalvontaa tekevät viranhaltijat ja ympäristöterveyskeskuksen johto. Yksi tärkeimmistä harjoituskokonaisuuden osa-alueista on harjoituspalautteen käsittely ja kehittämiskohteiden tunnistaminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Näytteenottoon liittyvä toiminta ja häiriötilanneviestintä ovat aikaisemman harjoituskokemuksen perusteella osoittautuneet tärkeiksi kehittämiskohteiksi, joten näitä osa-alueita haluttiin testata toiminnallisesti. vsk. Harjoitus pidettiin syyskuussa 2020 yhden työpäivän puitteissa. Harjoituskumppaniksi pyydettiin Heinolan kaupungin ruokapalveluyksikköä, jossa suhtauduttiin yhteistyöpyyntöön myönteisesti. Jo suunnittelun alkuvaiheessa päätettiin, että harjoitus toteutetaan toiminnallisesti, eli työpöytäharjoittelun ohella suoritetaan kenttätyöosuus elintarvikehuoneistossa. Harjoituksen tavoitteiksi asetettiin henkilöstön tietojen ja taitojen, yhteistoiminnan sekä tilannejohtamisen kehittäminen. Muilta osin harjoitus oli yksikön sisäinen ja esimerkiksi epidemiaselvitystyöryhmään oltiin yhteydessä vain kuvitteellisesti
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Harjoituksen koettiin valmentavan menettelytapoihin sekä lisäävän kokemusta ja varmuutta toimia todellisessa häiriötilanteessa. Harjoitus päättyi iltapäivällä tilanteeseen, jossa harjoittelijat pohtivat jatkotoimenpiteitä ja muodostivat viimeisen tilannekuvan. Tulosten perusteella harjoittelemisesta on selvästi hyötyä varautumisen ylläpidossa ja kehittämisessä. Haastatteluissa käsiteltiin organisaation varautumisen tasoa ja kehittämistarpeita, harjoituksen onnistumista ja merkitystä sekä toiminnan jatkokehittämistä. Järjestäjä pystyi seuraamaan tilanteen etenemistä reaaliaikaisesti ja kanavalle kerättyä aineistoa oli käytännöllistä hyödyntää harjoitusta arvioitaessa. Harjoitus käynnistyi yhdelle osallistujalle tulevalla puhelulla, jossa järjestäjä kertoi kuvitteellisesta keskuskeittiön yhteydenotosta epidemiaepäilyyn liittyen. Järjestäjä antoi harjoitussyötteet ja harjoittelijat kirjasivat kaikki todelliset ja kuvitteelliset toimet kanavalle. hotwash-tilaisuudessa ja myöhemmin varsinaisessa palautetilaisuudessa. Useita operatiivisen toiminnan käytännöllisiä kehittämiskohteita havaittiin. vsk. Tässä vaiheessa harjoittelijoilla oli käytettävissä tarkastuskäynnin ja näytteenoton tuloksia sekä kyselylomakevastauksia. Tieto tulevasta harjoituksesta kannusti itseopiskeluun ja varautumismateriaalin läpikäyntiin. Sanottiin myös, että harjoitteleminen nostaa esille varautumisTerveydensuojeluinsinööri Ulla Seppälä ja ravitsemistyönjohtaja Outi Kivinen suunnittelevat epidemianäytteenottoa Kailas-talon keskuskeittiöllä.. 36 informoitu harjoituksen kestosta, aloituspaikasta ja tarvittavista välineistä, mutta harjoituksen aiheesta ja käsikirjoituksesta ei kerrottu etukäteen. Harjoituspalaute ja haastattelut Osallistujat ja tarkkailijat kutsuttiin opinnäytetyön aineiston keräämistä varten yksilöhaastatteluihin pian harjoituksen jälkeen. Alkutiedon perusteella harjoittelijat käynnistivät tarvittavat toimet, kuten epidemiaepäilytarkastuksen ja näytteenoton, ruokamyrkytyskyselylomakkeen muokkaamisen ja tiedotteiden laatimisen. Tietoturvallisuus tulee tietenkin huomioida viestinnässä ja harjoittelijat tulee perehdyttää etukäteen tiedonjakamisen käytäntöihin. Myös harjoituspalaute ja tarkkailijoiden raportit huomioitiin tuloksissa ja johtopäätöksissä. Harjoitusalustana käytettiin Teamskanavaa, jonka todettiin soveltuvan hyvin tähän tarkoitukseen. Harjoituspalaute kerättiin heti harjoituksen jälkeen pidetyssä ns
vsk. Koko henkilöstön ei ole tarkoituksenmukaista osallistua jokaiseen harjoitukseen, mutta kaikkien säännöllisestä harjoittelusta kuitenkin huolehditaan. 37 asioita, joiden edelle jokapäiväisen työn kiireellisemmät asiat helposti menevät. Häiriötilanneharjoitus on mahdollista järjestää ympäristöterveydenhuollon yksikössä omaehtoisesti, vaikka tietenkin yksikön koko ja käytettävissä olevat resurssit vaikuttavat järjestämismahdollisuuksiin. Jatkokehittäminen Harjoituksen toteuttamisesta saadun kokemuksen ja opinnäytetyön haastattelutulosten perusteella ympäristöterveyskeskuksessa päätettiin jatkossa toteuttaa säännöllistä harjoitustoimintaa suunnitelmallisesti. Omaehtoisia harjoituksia järjestetään joka toinen vuosi, mutta välivuosinakin pidetään osaamista yllä esimerkiksi yhteisten koulutustai kehittämistilaisuuksien avulla. Oikeaa häiriötilannetta simuloiva toiminta, kuten haastattelu ja havainnointi elintarvikehuoneistossa, näytteiden ottaminen ja analyysilähetteiden tekeminen paljastivat toiminnassa ja ohjeissa kehitystarpeita, jotka eivät olisi tulleet muuten esille. Tulevien harjoitusten perehdyttämisvaihetta varten olennainen tieto oli harjoittelijoiden kokema harjoituksen ja todellisen häiriötilanteen välinen ero, jonka kerrottiin vaikuttavan selvitystiimin ja yksilöiden toimintaan harjoituksessa. Lisäksi järjestetään säännöllisesti mm. Virve-puhelinten testausta, epidemiaselvitystyöryhmän koollekutsuharjoituksia ja osallistutaan alueellisiin ja valtakunnallisiin valmiusharjoituksiin. Jatkossa kannattaakin osallistujille painottaa harjoitusta erinomaisena mahdollisuutena testata toimintaa ja oppia uutta, kuitenkin ilman todellisen kriisin luomaa painetta. Harjoituksen toiminnalliselle osuudelle on perusteensa, vaikka osa osallistujista pohtikin, olisiko harjoitus voitu yhtä hyvin toteuttaa työpöydän ääressä ilman ulkopuolisia kontakteja. Laajempien harjoituskokonaisuuksien järjestäminen on myös mahdollista tilata ulkopuoliselta palveluntarjoajalta tai toteuttaa yhdessä useamman valvontayksikön voimin.. Omaehtoisesti toteutettava harjoitus voi kuitenkin olla esimerkiksi pienimuotoinen työpöytäharjoitus, jossa käydään läpi häiriötilanneohjeita koettujen tai kuvitteellisten epidemiaepäilytapausten avulla. Etenkin laajemmat harjoitukset edellyttävät riittävästi henkilöstöä eri harjoitusrooleihin. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ympäristöterveyskeskuksen harjoituskokemuksen perusteella voidaan muitakin kunnallisia ympäristöterveysyksikköjä rohkaista järjestämään harjoituksia entistä enemmän. Siitä huolimatta pitäisi harjoituksessa toimia aktiivisesti ja mahdollisimman realistisesti ylitai alisuorittamista välttäen. Harjoituksia kannattaakin hyödyntää tilannejohtajan sijaisten perehdyttämisessä häiriötilannetoimintaan. Vaikka harjoituksen aihetta pidettiin realistisena, sanottiin, että oikeassa häiriötilanteessa olisi toimittu aktiivisemmin ja itsenäisemmin. Häiriötilannetoiminnan jatkuvuuden ja toimintakyvyn kannalta erityisen kriittisiä ovat tilanteet, joissa vakituinen tilannejohto tai muut avainhenkilöt eivät ole käytettävissä. Ravitsemistyönjohtaja Outi Kivisen mukaan myös keskuskeittiöllä saatiin tärkeää harjoitusta epidemiaepäilytilanteessa toimimiseen ja havaittiin kehitettävää omassa toiminnassa, kun harjoittelijat suorittivat tarkastuksen ja näytteenoton paikan päällä. Omien harjoitusten aiheiden valinnassa seurataan aktiivisesti toimintaympäristöä ja ajankohtaisia riskejä koko ympäristöterveydenhuollon toimialalla. On selvää, että harjoitustilanne on jännittävä ja aiheuttaa paineita, eikä täysin vastaa etenemiseltään todellista tilannetta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Myös tarkkailun kohteena oleminen häiritsi suorittamista
vsk. Sieltä valmistuneet ympäristöteknologian insinöörit työllistyvät hyvin alansa työtehtäviin. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä selvitettiin ympäristöteknologian koulutuksesta vuosina 2015–2018 valmistuneiden insinöörien työllistymistä, työelämän osaamisvaatimuksia ja koulutuksen työelämärelevanssia. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on tuottaa ammattitaitoisia osaajia työelämän tarpeisiin. Tunnettuutta kasvattamalla lisätään koulutuksen vetovoimaisuutta sekä edesautetaan alumnien työllistymistä. On erityisen tärkeää kouluttaa osaajia innovoimaan ja ratkaisemaan muun muassa veden käytJohanna Järvinen, insinööri (amk) ja Miia Sourander, insinööri (amk), ympäristöteknologia Tuula Kettunen, koulutusvastaava (opinnäytetyön ohjaaja) Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Onko ympäristöosaaminen turvattu Suomessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Selvityksen mukaan ympäristöteknologian koulutuksesta valmistuneet ovat työllistyneet hyvin alansa asiantuntijatehtäviin ja koulutus vastaa hyvin myös työelämän osaamistarpeisiin. Haasteita koulutukselle tulevaisuudessa luovat digitalisaation nopeatempoinen kehitys sekä yksityisen sektorin muuttuvat ja laajat osaamistarpeet. Koulutus vastaa kiitettävästi työelämän osaamistarpeisiin, etenkin kunnallisen sektorin työtehtävissä. digitalisaation myötä.. Selvityksessä sekä alumnit että työnantajat arvioivat ympäristöteknologian alan kehittyvän ja muuttuvan tulevaisuudessa mm. Tämä tarkoittaa sitä, että on tunnettava työelämän tarpeet ja varmistettava, että koulutus kykenee uudistumaan alati muuttuvassa maailmassa. 38 K aakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa koulutetaan osaajia vastaamaan ympäristöhaasteisiin
vsk. Toinen kohderyhmä oli ympäristöteknologian insinöörien työnantajat. Tunnettuudella on vaikutusta myös muihin sidosryhmiin, kuten yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön niin paikallisesti kuin myös valtakunnallisesti. Selvityksen avulla opiskelijat saavat myös tietoa siitä, kuinka he voivat itse vaikuttaa omaan työllistymiseensä. 39 töä, energiaja ruoantuotantoa, jätehuoltoa sekä teollisuutta kestävän kehityksen suuntaiseksi, jotta kyetään hillitsemään ilmastonmuutosta ja ympäristöongelmia. Selvityksen kohderyhmänä olivat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta ja aiemmasta Mikkelin ammattikorkeakoulusta ympäristöteknologian koulutuksesta vuosina 2015–2018 valmistuneet alumnit. Kolmantena tutkimuskohteena olivat ympäristöteknologian insinöörikoulutuksen asiantuntijat. Opinnäytetyön kautta saatuja tuloksia Xamk voi hyödyntää tulevaisuudessa koulutuksen kehittämistyössä ja opetussuunnitelmien valmistelussa. Globalisaatio, digitalisaatio ja ekologinen kestävyyskriisi asettavat koulutuksen laadulliset kriteerit korkealle tasolle. Näihin molempiin tutkimuskohteisiin valittiin tiedonkeruumenetelmäksi Webropol 3.0 -kysely. Tämä toteutettiin sähköpostikyselyllä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun metsätalouden ja ympäristöteknologian koulutusyksikön koulutusjohtajalle Jukka Mäntylälle ja ympäristöteknologian kouKaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijoita.. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) halusi selvittää, kuinka valmistuneet ympäristöteknologian insinöörit ovat työllistyneet ja miten koulutus on vastannut työelämän osaamistarpeisiin. Koulutuksen tunnettuutta ja vetovoimaisuutta selvitettiin opinnäytetyössä, sillä nämä seikat vaikuttavat moninaisesti niin alalle hakeutuvien opiskelijoiden määrään, osaamistasoon, motivaatioon, sekä myöhemmin valmistuneiden työllistymiseen
Olisi hyvä uudistaa näitä yhteistyömuotoja ja lisätä työelämäyhteistyötä koulutuksessa, sillä se tukisi ammattikorkeakoulujen ydintehtävää tarjoamalla käytännön osaajia työelämän tarpeisiin. Tämä on yhä tärkeämpää, mitä enemmän valinnaisuutta koulutuksen opintokokonaisuuteen lisätään. Kunnallinen ja yksityinen työnantajasektori Ympäristöteknologian koulutuksessa opittujen asioiden tärkeys koettiin eri tavalla riippuen siitä, oliko vastaaja töissä yksityisellä vai kunnallisella sektorilla. Ympäristöteknologian koulutuksessa ydinosaamisen lisäksi voi opiskelija valita opintojaksoja opintosuunnitelman ulkopuolelta. Tämä on urakehityksen ja työllistymisen kannalta hyödyllistä silloin, kun opiskelijalla on näkemystä jo opiskeluaikana siitä, minkälaisissa työtehtävissä hän haluaisi tulevaisuudessa toimia. Tämä tukee heterogeenista opiskelijajoukkoa hyvin luomalla paremman osaamispohjan ammattiopintoihin.. Tätä tietoa voisi tuoda jo koulutusvaiheessa esille, sillä se voisi auttaa opiskelijaa suuntautumaan paremmin opinnoissaan mielenkiintonsa mukaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Tämänhetkisessä opetussuunnitelmassa vapaavalintaisiin opintoihin onkin jo lisätty matematiikan, fysiikan ja kemian tehovalmennuksia. 40 lutusvastaavalle Tuula Kettuselle. Yksityisellä puolella tärkeiksi opinnoiksi koettiin muun muassa ympäristönäytteenotto, pilaantuneet maa-ainekset ja projektiosaaminen. Nämä eroavaisuudet sektorien välillä heijastuvat suoraan työtehtävien sisältöön. Yli 60 % alumneista koki ympäristöteknologian koulutustason riittäneen alan työtehtäviin. Opiskelijat, joilla oli ammatillisen toisen asteen pohjakoulutus, kokivat enemmän tarvetta matematiikan ja kemian lisäopetukseen työelämän sujuvuuden kannalta. Xamkissa työelämäyhteistyötä on toteutettu hyvin perinteisellä tavalla, kuten opinnäytetyön, harjoittelun ja projektien kautta. Opiskelijan itsetuntemusta ja omien mielenkiintojensa ja vahvuuksiensa löytämistä tulisi tukea opinto-ohjauksen kautta. Ympäristöteknologian insinöörin koulutus Opiskelijoiden pohjakoulutuksella on tutkimuksen mukaan merkitystä lisäopetuksen tarpeeseen. Tunnettuus vaikuttaa myös oppilaitoksen ja yritysten väliseen yhteistyöhön. Yksityisellä puolella työskentelevät olisivat kaivanneet lisäopetusta muun muassa matematiikasta ja projektiosaamisesta. vsk. Alumnit olivat töissä kyselyn mukaan kuntatai kuntayhtymässä sekä yksityisellä sektorilla. Koulutuksen tunnettuudella on merkitystä opiskelijoiden työllistymiseen. Opinnäytetyöstä selvisi, että koulutuksen tunnettuutta olisi varaa kehittää erityisesti yksityisellä sektorilla. Kunnallisella puolella olisi kaivattu lisäopetusta puolestaan esimerkiksi asumisterveydestä, lainsäädännöstä ja hallinnosta sekä sisäilmaosaamisesta. Ympäristöteknologian insinöörit työllistyvät hyvin Opinnäytetyön alumnikyselyssä selvisi, että vastanneista lähes 80 % oli valmistumisen jälkeen jossain vaiheessa tehnyt ympäristöalan koulutusta vastaavaa työtä. Asiantuntijakyselyllä haettiin syventävää tietoa opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin. Kunnallisella sektorilla puolestaan koettiin tärkeäksi muun muassa ympäristöterveys, elintarvikeosaaminen sekä lainsäädäntö ja hallinto. Mielenkiintoinen tulos oli se, että naisten työpaikat painottuivat kuntatai kuntayhtymäsektorille, kun taas miesten työpaikat painottuivat selvästi enemmän yksityiselle sektorille. Osaamistarpeet painottuivat eri tavalla yksityisen ja kunnallisen sektorin työpaikkojen välillä
Silläkin on varmasti vaikutusta yrittäjänä toimimiseen, että kohderyhmä oli harjoittanut ammattia vasta noin 2–5 vuotta. Näitä taitoja työnantajat arvostavat nykyään alasta riippumatta. Koulutuksen laatua seuraamalla voidaan vastata mahdollisimman hyvin työelämän osaamistarpeisiin paikallisesti, yhteiskunnallisesti ja kansainvälisesti. Koulutuksen suunnittelussa tärkeää tietoa työelämän tulevaisuuden osaamistarpeista saadaan myös eri sidosryhmien, opiskelijoiden työelämälle tehtyjen projektien ja harjoittelupaikkojen kautta. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Maassamme toteutetaan korkealaatuista ympäristöalan tutkimus-, kehitysja innovaatiotoimintaa, jota arvostetaan kansainvälisesti. Koulutuksen tulee voida muuttua nopeallakin syklillä ja tämän opinnäytetyön kaltaiset selvitykset edesauttavat koulutuksen järjestäjää luomaan opintosisällöt tietojen ja taitojen suhteen työelämän tavoitteiden mukaisiksi. Sen lisäksi uraseuranta tukee hyvin koulutuksen suunnittelua ja kehittämistä. Yrittäjinä ympäristöteknologian insinöörien tulisi kyetä tuotteistamaan ja markkinoimaan monipuolista ympäristöosaamistaan. Koulutus vastaa hyvin tämän osaamisalueen kehittämiseen sillä, että se sisältää runsaasti erilaisia ryhmäja projektitehtäviä. Yrittäjyyden jalkauttaminen alalle, jossa sitä ei ole perinteisesti pidetty kovin yleisenä, voi olla haastavaa. Insinöörin työtehtävässä toimitaan usein moniammatillisessa yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa. Uraseurannan avulla saadaan arvokasta tietoa valmistuneiden työurista, työmarkkinatilanteesta ja tyytyväisyydestä suoritettuun tutkintoon. Näitä toteutetaan maakohtaisesti yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Alumnit ja työnantajat arvioivat tutkimuksen avoimissa vastauksissa, että digitalisaatio tulee vaikuttamaan suuresti alan työtehtäviin. Geneerisissä osaamisalueissa työnantajat arvostivat erityisesti työyhteisötaitoja. Ympäristöteknologian koulutuksen opetussuunnitelmia päivitetään aina muutamien vuosien välein, koska tavoitteena on tuottaa opetussuunnitelma, joka takaa opiskelijoille työelämän vaatiman osaamisen.. Näitä ratkaisuja voisivat olla muun muassa poikkitieteelliset yhteistyöprojektit esimerkiksi palvelumuotoilua tai markkinointia opiskelevien kanssa. Opetussuunnitelman pakollisissa opinnoissa ei ole yrittäjyyteen ohjaavaa opintojaksoa, mutta yrittäjyysopintoja Xamkissa on paljon tarjolla ja opiskelijat voivat halutessaan sisällyttää niitä vapaasti valittaviin opintoihin. Näiden osaamisalueiden integroiminen jo laajaan opintokokonaisuuteen vaatii luovia ratkaisuja. Tulevaisuudessa ympäristöteknologian insinöörejä tarvitaan EU:n tasolla pyritään vastaamaan ilmastonmuutokseen direktiivien ja lakien kautta. Yleisempien ohjelmistojen osaamisen lisäksi työelämässä arvostetaan oman alan ohjelmistojen ja laitteiden käytön hallintaa. Yrittäjyys ympäristöteknologian alalla Opinnäytetyössä tuli ilmi, että kohderyhmänä olleista alumneista kukaan ei ollut töissä valtiolla tai yrittäjänä. On helpompaa lähteä perustamaan omaa yritystä, kun ammattitaitoa ja kokemusta on karttunut enemmän. 41 Digitalisaation aikakaudella sekä tietoettä laitetekninen osaaminen ovat yhä tärkeämpiä työelämässä esimerkiksi valvonta-, tutkimusja neuvontatehtävissä. Suomella on kunnianhimoisia tavoitteita muun muassa hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja kestävässä kehityksessä. Jatkossakin tullaan tarvitsemaan laajaa osaamista globaaleihin ympäristöongelmiin, ja on tärkeää Suomelle, että pystytään tarjoamaan uusia teknologian innovaatioita sekä osaavia tekijöitä näihin haasteisiin
Selvitys omakotitalon materiaalipanoksista koko elinkaaren ajalta osoittaa, että rakennusvaiheen maansiirtotöillä ja asumisen aikaisella sähkönkulutuksella ja asukastiheydellä on merkittävä vaikutus ekotehokkuuteen.. Eliisa Kylkilahti, Helsingin yliopisto Liisa Routaharju, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Sara Krogerus, Helsingin yliopiston avoin yliopisto Omakotitalon elinkaaren materiaalipanokset – luonnonvarojen käyttö rakentamisessa Rakentaminen on suurimpia luonnonvarojen kuluttajia Suomessa ja rakennussektorilla tapahtuvilla muutoksilla onkin merkittäviä mahdollisuuksia edistää kestävyysmuutosta. vsk. 2013; Koskela 2011.) Tarkempia selvityksiä rakentamiseen kuluvista materiaalipanoksista on kuitenkin tehty varsin vähän. Valmistuvien pientalojen käyttöajan vaihdellessa 50 ja 90 vuoden välillä, rakentamiseen käytetyillä materiaalipanoksilla on kauaskantoista merkitystä. MIPSlaskentamenetelmällä voidaan selvittää rakentamiseen kuluvat materiaalipanokset luonnonvaraluokittain. 42 S uomessa rakennusten osuus kasvihuonekaasupäätöistä on 30 %. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. MIPS-laskentamenetelmällä on Suomessa aiemmin selvitetty rakentamisen materiaalipanoksia julkisen yliopistorakennusten osalta (Sinivuori 2004) ja Tammisen (2009) erilaisten talotyyppien (kerrostalo, pientalo) rakennusteknisiä ratkaisuja vertaillen. (Korpivaara ym. Rakentamiseen Suomessa käytetään vuosittain 10 miljoonaa tonnia rakennusmateriaaleja ja -tuotteita. Suomessa rakennetaan vuosittain lukuisia omakotitaloja, esimerkiksi vuonna 2018 valmistui Tilastokeskuksen mukaan 6800 pientaloasuntoa. Talonrakentamiseen käytettävistä ainepanoksista valtaosa (60 %) on soraa ja kiveä, lisäksi kuluu muita mineraalituotteita (alle 25 %), puuta (10 %) ja metallia (2 %)
Koska omakotitalon tuottama palvelun määrä on sidoksissa talon kokoon, sen käyttöikään ja asukasmäärään, MIPS-laskentaan valittiin kaksi palvelusuoritetta: 1) omakotitalon asuinpinta-ala henkilöä kohden (hm 2 ) suhteessa rakennuksen käyttöikään vuosina ja 2) omakotitalon asukasmäärä suhteutettuna sen käyttöikään vuosina. Menetelmä tuottaa tietoa hyödykkeisiin niiden koko elinkaaren aikana kuluvista materiaalipanoksista, ja laskelmien avulla voidaan tehdä ehdotuksia ekotehokkuutta parantavista toimenpiteistä.. Omakotitalon käyttöiäksi arvioitiin 60 vuotta ilman merkittäviä korjauksia. Rakennusvaihe jaettiin laskentoja varten edelleen pihanrakennusja perustusmateriaaleihin, runkomateriaaleihin, talotekniikkaan ja pintamateriaaleihin. 43 MIPS-laskennan toteutus Tässä artikkelissa raportoimme tuloksia työstä, jossa tavoitteena oli määrittää omakotitalon materiaalipanoksia suhteessa sen pinta-alaan, käyttöikään ja asukkaiden määrään. Elinkaaren vaiheista materiaalipanokset laskettiin kattavimmin rakennusvaiheen osalta. Tarkasteltava kohde on vuonna 2010 valmistunut omakotitalo Mikkelin Otavan taajamassa. Käyttöeli asumisvaiheen ja käytöstä poistamisen osalta lasketaan keskeisiä materiaalipanoksia. Kahden palvelusuoritteen käyttö mahdollistaa erilaisia laskennallisia vertailuja sekä rakennuksen elinkaaren eri vaiheiden välillä, että suhteessa erikokoisiin ja käyttöiältään erilaisiin asuinrakennuksiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Laskentamenetelmä on viisivaiheinen: 1) määritellään saatava hyöty eli palvelusuorite, 2) tehdään systeemirajaus, 3) määritellään keskeiset oletukset ja rajoitukset, 4) selvitetään hyödykkeen elinkaarenaikaiset materiaalipanokset (kg), elinkaarenaikainen sähkönkulutus (kWh) ja elinkaarenaikaiset kuljetusmatkat sekä kulloinkin kuljetettavana olevien materiaalien määrät (tkm) ja 5) lasketaan/arvioidaan materiaalipanokset luonnonvaraluokittain materiaali-intensiteettikertoimien avulla. Talo on puurunkoinen, betonilaatalle perustettu rakennus, jonka kattomateriaalina on teräspelti. Käyttövaiheen materiaalipanosten laskennassa huomioitiin kaikki kodissa tapahtuva asumisen MIPS-laskenta resurssitehokkuuden mittarina Resurssitehokkuutta mittaava MIPS-menetelmä eli “Material Input Per Service-Unit” arvioi luonnonvarojen kulutusta suhteessa niistä saatavaan hyötyyn. vsk. Menetelmä on kehitetty Saksan Wuppertal-instituutissa (Saurat & Ritthoff 2013). Kohteessa käytetään tavanomaisesti tuotettua sähköä ja talo lämpiää biopohjaisella kaukolämmöllä. Asuinpinta-alana on laskelmissa käytetty varsinaista asumiseen käytettyä alaa (160 m 2 ), joka sisältää asuintilat: neljä makuuhuonetta, olohuone, keittiö, wc, kodinhoitohuone, kylpyhuone/wc yhdistelmä ja sauna sekä puolilämpimän autotallin ja varaston pinta-alasta asumiskäytössä (kuntoiluhuone, eteistila) olevan osuuden. Laskelmissa asukkaiden määränä käytettiin 195 henkilövuotta perustuen oletukseen, jonka mukaan kotitalouden koko vaihtelee elämäntilanteittain, ja talossa asuisi 60 vuoden aikana nelihenkinen perhe 35 vuotta, 3 henkilöä 5 vuoden ajan ja 2 henkilöä 20 vuotta. Omakotitalon elinkaari jaettiin tarkastelussa kolmeen päävaiheeseen: 1) rakennusvaihe, 2) käyttövaihe ja 3) käytöstä poistaminen
44 aikainen sähkönkulutus (1875 kWh/hlö/ vuosi), vedenkulutus (40 m 3 /hlö/vuosi) sekä lämmönkulutus (4 MWh/hlö/vuosi). Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Omakotitalon remontteja tai korjaustöitä ei huomioitu laskennassa. vsk. Eroosiota ei huomioitu, sillä sen merkityksen on arvioitu rakentamisessa olevan pientä. Lähtötiedoissa oli jonkin verran puutteita, mutta niitä täydennettiin mm. Käytöstä poistamisen osalta laskelmissa on huomioitu rakennusjätteen eli puretun talon materiaalien (noin 150 tonnia) kuljetus lähimmälle jäteasemalle, 15 km päähän. Kiintokalusteiden ja kodinkoneiden osuutta ei huomioitu laskelmissa, eikä laskentoihin myöskään ole sisällytetty kiinnitystarvikkeita näiden verrattain pienen kokonaismäärän vuoksi. Laskennassa huomiotiin neljä MIPS-laskennassa käytettävää luonnonvaraluokkaa: abioottiset ja bioottiset luonnonvarat sekä ilma ja vesi. Omakotitalon MIPS-laskennan rakennusvaiheessa käytettyjen materiaalien lähtötiedot kerättiin rakentamiseen liittyvistä laskuista ja asukkaiden käytön aikaisesta kulutusseurannasta. Luonnonvarojen prosentuaalinen jakauma rakennuksen elinkaaren päävaiheissa sekä kokonaiskulutus tarkasteltuna suhteessa asuinpinta-alaan ja käyttöikään (kg/hm 2 /vuosi).. Mikäli sopivaa kerrointa ei ollut saatavilla, käytettiin samankaltaisen materiaalin kerrointa tai laskemalla kerroin itse materiaalin sisältämien ainesosien perusteella. Materiaalien kuljetuksissa on huomioitu vain rekkakuljetukset yhteen suuntaan. LVI-alan ammattilaiselta tiedustelemalla, vertailutietojen avulla sekä arvioimalla. Maansiirtotyöt ja sähkö vievät luonnonvaroja Luonnonvarojen käyttö tarkasteltavan omakotitalon elinkaaren päävaiheissa luonnonvaraluokittain esitetään graafisesti kuvassa 1 Kuva 1. Laskennassa käytettiin Wuppertal-instituutin julkaisemia (MIT 2014) sekä kirjallisuudesta (Tamminen 2009; Sinivuori 2004; Kotakorpi, Lähteenoja & Lettenmeier 2008) löytyneitä valmiita materiaali-intensiteettikertoimia. Rakennusvaiheen laskennoista on rajattu pois henkilötyö sekä rakentamiseen tarvittavien työkalujen ja koneiden materiaalipanokset, lukuun ottamatta materiaalien kuljetusten ja maankaivuukoneiden käytön aikaista polttoainekulutusta
Taulukko 2. Puurunkoisen talon runkoTaulukko 1. Tulokset osoittavat, että valtaosa (yli 90 %) rakennusvaiheen abioottisten luonnonvarojen kulutuksesta aiheutuu maansiirtotöistä. Kuvasta 2 nähdään myös, että bioottisia luonnonvaroja kului eniten pintamateriaaleihin, 8,33 kg/hm2/vuosi eli n. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Kuvasta 1 nähdään, että rakennusvaiheessa kuluu valtaosa, 76 % abioottisista sekä 100 % bioottisista, luonnonvaroista kun taas käyttövaiheessa kuluu 96 % vedestä ja aiheutuu lähes 88 % ilmavaikutuksista. Luonnonvarojen (vesi ja ilma) käyttö omakotitalon elinkaaren päävaiheissa.. Rakennusvaiheen materiaalipanosten prosentuaalinen jakautuminen luonnonvaraluokittain eri laskentakohteiden välillä esitetään kuvassa 2. Suurin osa käyttövaiheen veden (luonnonvaraluokka) kulutuksesta, 354 375 kg/hlö/a eli vajaat 90 %, aiheutuu kulutetun sähkön tuotannosta. 52 % ja talon runkoon hieman vähemmän, 6,40 kg/hm 2 / vuosi eli n. vsk. 40 %. Käytöstä poistamisesta aiheutuvan kulutuksen osuus on kaikissa luonnonvaraluokissa häviävän pieni talon koko elinkaareen nähden, alle 0,1 %. Myös maansiirtotöiden osuus rakennusvaiheen ilmavaikutuksista (yli 60 %) ja veden kulutuksesta (yli 50 %) on merkittävä, vaikka käyttövaiheessa näiden luonnonvarojen kulutus on vielä toista luokkaa. 45 ja numeerisesti taulukoissa 1 ja 2. Siten sähkönkulutus aiheuttaa siis yli 80 % omakotitalon koko elinkaaren vedenkulutuksesta. Abioottisten ja bioottisten luonnonvarojen käyttö omakotitalon elinkaaren päävaiheissa
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Käyttöja käytöstä poistamisen vaiheet sekä pihanrakennus poisluettuna rakennusvaiheen abioottisten luonnonvarojen kulutus on 228,75 kg/m 2 , bioottisten 16,03 kg/m 2 , veden 338,82 kg/m 2 ja ilman 5,72 kg/m 2 . (2008, 18) huomauttavatkin, että käytetyt kertoimet kuvaavat todennäköisimmin luonnonvarojen vähimmäiskulutusta ja todellinen kulutus on todennäköisesti suurempaa. Näistä eri palvelusuoritteille tehdyistä laskelmista voidaan johtaa suosituksia asumisen ekotehokkuuden parantamiseksi. Selvityksessä laskettiin materiaalipanoksia kohdistettuna sekä asukasvuosille, että asuinneliövuosille. 30 käyttövuoden jälkeen, mutta laskennan tuloksista huomattiin, että sen osuus kulutetuista luonnonvaroista oli suhteellisen pieni, jolloin katon uusiminenkaan ei vaikuttaisi merkittävästi lopputulokseen. 46 materiaaleista olettaisi valtaosan kuluttavan bioottisia luonnonvaroja, mutta kattomateriaali ja erilaiset väliseinälevyt nostavat abioottisten luonnonvarojen osuutta. Tutkitussa 160-neliöinen asuintalossa asukkaita on kerrallaan 2–4 henkilöä, jolloin pinta-alaa henkilöä kohden on 80–40 m 2 . Tehdyistä rajauksista erityisesti remonttien poisrajaaminen ei ole täysin realistista ja joidenkin materiaalien uusimisen huomioiminen voisi olla 60 vuoden käyttöiän sisällä paikallaan. Luonnonvarojen käyttö luokittain rakennusvaiheessa tarkasteltuna suhteessa asuinpintaalaan ja käyttöikään (kg/hm 2 /vuosi).. Luotettavampien tulosten saamiseksi lähtötiedot tulisi kirjata erittäin huolellisesti rakentamisen aikana. Myös materiaalien MI-kertoimissa oli tehtävä yleistyksiä, jotka heikentävät laskentatuloksen tarkkuutta jonkin verran. Kotakorpi ym. Laskennallisesti asuinneliövuodet voidaan kohdistaa asukasvuosille Kuva 2. Näihin verrattuna tämän työn tulokset osoittavat huomattavasti suurempia kertoimia. vsk. Ekotehokkaassa omakotitalossa asutaan tiiviisti ja valitaan ekologinen sähkösopimus Tuloksia voidaan verrata Kotakorven ym. (2008) HouseholdMIPS-tutkimukseen, jossa pientalon materiaali-intensiteettikertoimiksi ehdotetaan abioottisille luonnonvaroille 70 kg/m 2 , bioottisille 9 kg/m 2 , vedelle 975 kg/m 2 ja ilmalle 3 kg/m 2 . Esimerkiksi katon uusiminen tulisi vastaan n
Vaihtoehtona voisi pohtia uusiomaarakennusaineiden käyttöä. Calculating MIPS 2.0. Myös vaihtoehtoisia lämmitystapoja, kuten maalämpöä on järkevää harkita. Rakentamisen materiaalitehokkuuden edistämisohjelma, loppuraportti. Asuinrakennusten luonnonvarakulutuksen arviointi MIPS-menetelmällä. Helsinki: Helsingin yliopisto.. 2008. Käyttövaiheessa asumista voisi ekotehostaa erityisesti vaihtamalla tavanomaisesti tuotettu sähkö tuulisähköön. 49). Haettu osoitteesta: https://wupperinst.org/uploads/tx_ wupperinst/MIT_2014.pdf Saurat, M., & Ritthoff, M. Niillä oli myös suurin ilmankulutus. 2014. Rakentamisvaiheen ekotehokkuuden lisääminen onnistuisi parhaiten huomioimalla se suunnitteluvaiheessa. Kiitokset Kiitämme lämpimästi TaT Michael Lettenmeieria tuesta ja kommenteista. Pro gradu. Yksittäin listattuna mahdollisia keinoja vastaavan omakotitalon luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi on useita. 2004. Maansiirtotöiden laajuus on riippuvainen tontin maaperästä ja siten on vaikea ehdottaa ekotehokkuutta parantavia toimenpiteitä, etenkin kun rakentamisen aikana tontin pintamaat läjitettiin tontille niiden myöhempää hyödyntämistä varten. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. 20–30 % bruttoneliötä kohden (Tamminen, 2009, s. Jo valmistuneen kohteen kohdalla ekotehokkuuteen voidaan vaikuttaa lähinnä käyttövaiheen materiaalipanosten kulutuksen osalta. Muita käyttövaiheen ekotehokkuutta parantavia toimenpiteitä voisivat olla huonelämpötilan laskeminen ja vedenkäytön vähentäminen. Vuoden 2019 lopussa asuinpinta-alaa suomalaisessa kotitaloudessa on Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 41 m 2 / hlö. 47 (160 m 2 * 60 a)/ 195 hlö/a, mikä tuottaa keskimääräiseksi asuinpinta-alaksi 49 m 2 / hlö. URI: http://hdl.handle.net/10138/38369 MIT 2014. Tällä toimenpiteellä voitaisiin vähentää omakotitalon koko elinkaaren vedenkulutusta huomattavasti. Lähteet Korpivaara, A., Kess, J., Mäntynen, M., Österlund, H., Virtanen, M., Vuorinen, P., Kero, J., Huhtala, H., Kauppinen, S., Laaksonen, E., Koskela, S., Fagerlund, E., Koukkari, H., Hakaste, H., Peuranen, E. Pro gradu. Agroteknologia. 2013. Kahden Helsingin yliopiston rakennuksen luonnonvarojen kulutuksen selvittäminen MIPS-laskennan avulla. Kaksikerroksisen omakotitalon rakentaminen yksikerroksisen sijaan vähentää aiemman tutkimuksen mukaan abioottisten ja bioottisten luonnonvarojen kulutusta n. 2013. Koskela, S., Korhonen, M-R., Seppälä, J., Häkkinen, T. Household MIPS – Natural resource consumption of Finnish households and its reduction. Helsinki: Helsingin yliopisto. Kotakorpi, E., Lähteenoja, S., Lettenmeier, M. Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 16. Ympäristönsuojelutiede. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. & Vares, S. Esimerkiksi perustamiseen käytetyn betonin määrää olisi ollut mahdollista vähentää valitsemalla erilaisia rakennusratkaisuja. 2011. Resources, 2(4), 581–607. 2009. “Material intensity of materials, fuels, transport services, food.” 3.2.2014. Sinivuori, P. Ministry of the Environment. Wuppertal Institute for Climate, Environment and Energy. Ekotehokkuuden lisäämisen kannalta suositeltavaa olisikin, että kyseisessä talossa asuisi kaiken aikaa vähintään neljä asukasta. vsk. Tamminen, P. Rakentamisvaiheen osalta maansiirtotyöt osoittautuvat erityisen merkittäviksi abioottisten luonnonvarojen ja vedenkulutuksen suhteen
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Erityisesti rakennusosien uudelleenkäytössä on vielä paljon kehitettävää. 48 Markku Raimovaara, lehtori, HYPPY-hankkeen projektipäällikkö Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK Tech -tutkimusyksikkö Vanhainkodin purku kokeilukohteena Rakentamisella on suuri merkitys kiertotalouden ja vähähiilisyyden edistämisessä yhteiskunnassa, näin myös purkamisella osana rakennusalaa. Purkaminen synnyttää suuria materiaalivirtoja, joiden ohjaaminen uudelleenkäyttöön ja materiaalina hyödynnettäväksi on suuri haaste. vsk. Hämeenlinnassa toteutettiin vuoden 2020 aikana Vuorentaan vanhainkodin purkuhanke, joka oli myös yksi HYPPY-hankkeen kokeilukohde. Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia toimia kohteessa kokeiltiin ja mitä tuloksia niillä saavutettiin.
vsk. 49 Kohteesta ja kokeiluista Vuorentaan vanhainkodin suunnittelusta järjestettiin vuonna 1948 kutsukilpailu ja voittaneen ehdotuksen pohjalta päästiin rakennustöihin olympiavuonna 1952. Jos asiakas haki tuotteita suoraan kohteesta, avusti Luotsin henkilöstö tarvittaessa kuormauksessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Lisäksi sodan jälkeen Suomessa vallitsi materiaalipula, jonka vuoksi vanhainkodin rakennusmateriaalit olivat moninaisia. Purkuhankkeen valmistelu käynnistyi vuoden 2020 alussa Hämeenlinnan kaupungin tilapalveluiden toimesta, ja helmikuussa 2020 HYPPY-hanke ja Työvalmennussäätiö Luotsi (jatkossa Luotsi) tulivat mukaan hankkeeseen. Vuoteen 2010 mennessä vanhainkoti siirtyi uusiin tiloihin. Rakennus otettiin käyttöön loppuvuodesta 1953. Purkuhankkeessa oli tarkoitus kokeilla seuraavia purkamiseen liittyviä toimenpiteitä: Kokeilla esipurkuvaiheen ottoa mukaan purkuhankkeeseen ja testata yhteiskunnallisen yrityksen (Luotsi) mahdollisuuksia esipurun toteuttajana (irtaimiston ja rakennusosien uudelleenkäyttö Purku-urakan kilpailutuksen osalta kehittää purku-urakan tarjouspyyntöasiakirjoja edistämään kiertotaloutta Edistää purkumateriaalin tehokasta hyödyntämistä mahdollisimman lähellä purkukohdetta. Hyvän asiakastuntuman pohjalta Luotsi haki kohteesta erilaista irtaimistoa, kuten esimerkiksi seuraavaa: huonekaluja (tuoleja, kaappeja, seinäsänkyjä, naulakoita) RST-kalusteet (tasot, lavuaarit, työtasot, altaat) posliinilavuaareja erilaisia tukikaiteita palopostin letkukeloja leikkimökki, puukeinuja, mattotelineet, pyykinkuivautusteline iso veivattava markiisi. Sen jälkeen Vuorentaan rakennuksia käytettiin muihin Hämeenlinnan kaupungin tilatarpeisiin, kuten neuvolaja päiväkotitoimintoihin, vuoteen 2018 saakka. Luotsi irrotti valitsemiaan rakennusosia perusteena niiden myytävyys, irrot. Rinneratkaisu koitui tavallaan vanhainkodin kohtaloksi, sillä kotihoidon kehittyessä vanhainkoteihin sijoitettiin entistä huonokuntoisempia asukkaita ja heidän liikkumisensa rakennuksesta toiseen muodostui vaikeaksi. Materiaalin ottamiseen oli aikaa noin kolme kuukautta ennen varsinaisen purku-urakan käynnistymistä. Osa irtaimistosta oli helposti kuormattavaa, osa vaati irrotustyötä. Asiakkaat ostivat tuotteita joko Luotsin toimipisteestä tai hakivat itse suoraan purkukohteesta. Esipurkukokeiluun sisältyi myös pyrkimys edistää rakennusosien uudelleenkäyttöä. Maksaminen tapahtui aina toimipisteessä. Luotsilla oli jo pitkä kokemus käytetyn irtaimiston ja rakennusmateriaalin myynnistä ja millainen materiaali kiinnostaa asiakkaita. Kuvassa 1 on esimerkkinä leikkimökki, jonka eräs asiakas osti ja haki suoraan kohteesta, jossa häntä avustettiin saamaan se peräkärryyn. Vuorentaan vanhainkodin rakennuksille annettiin purkulupapäätös 2018. Esipurkukokeilu Luotsi ja Hämeenlinnan kaupungin tilapalvelut sopivat, että Luotsi voi noutaa purkukohteesta irtaimistoa ja irrottaa rakennusosia sekä myydä niitä toimipisteessään Hämeenlinnassa. Kuten heti maailmansodan jälkeen oli tyypillistä, rakennettiin tämäkin kohde perustuen paikalla tehtyihin rakenteisiin eikä kohteessa ollut elementtirakenteita. Vanhainkoti koostui useammasta erillisestä rakennuksesta, jotka oli sijoitettu Ahvenistonharjun länsirinteeseen
Rakennusosia ostivat lähinnä yksityishenkilöt käytettäväksi lomaja pientalokohteissa. Irrotustyötä varten hankittiin jonkin verran käsityökaluja ja työskentelyn edellyttämiä henkilökohtaisia suojavarusteita. Luotsi irrotti niitä omana työnään kaikkiaan noin 120 m 2 ja työ oli fyysisesti varsin raskasta. Kohteessa oli kymmeniä pieniä kuusikulmaisia ikkunoita (kuva 2) ja ne kiinnostivat ostajia. Rakennusosien myytävyyteen vaikuttavat monet seikat, mutta yleispiirteenä voidaan mainita rakennusosan poikkeaminen ”standardituotteesta”. Kaikkien rakennusten julkisivuissa oli jokin määrä rappaukseen istutettuja vuolukiviä (kuva 3). Kokeilun yhteydessä uudelleenkäyttöön saatiin esimerkiksi seuraavia rakennusosia: betonisia pihalaattoja maahan asennettuja graniittisia nupukiviä julkisivussa olleita liuskekiviä ikkunoita grillikatosrunko valokatelevyjä. Kokemuksia esipurkuvaiheesta Luotsi toimi esipurussa yhteiskunnallisena yrityksenä ja kyseessä ollut kohde oli sille kokeilu, joka antoi hyödyllistä kokemusta. 50 tamisen vaatima työmäärä ja vaikeusaste sekä kustannukset. Kuva 1. Leikkimökin nouto suoraan purkukohteesta. Esimerkkinä ikkunat, joissa poikkeava muoto herättää kiinnostusta. Kuva: Markku Raimovaara.. vsk. Painavien kivituotteiden kuljetukseen hankittiin ulkopuolista palvelua. Luotsi irrotti niistä osan, mutta aika ei riittänyt ottamaan kaikkia. Niitä ostettiin käytettäväksi omilla pihoilla ja puutarhoissa. Esimerkiksi korkealla olevia rakennusosia ei irrotettu, koska se olisi edellyttänyt nosturin vuokraamista. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Kaikki kivet menivät hyvin kaupaksi ja enemmällekin olisi ollut kysyntää, mutta esipurkuun varattua aika loppui kesken. Edellä mainitut kivituotteet kiinnostivat asiakkaita
Kohteen rakennuksissa oli kuusikulmaisia ikkunoita. Eikä toimijalla ole todennäköisesti taloudellisia edellytyksiä hankkia kaikkia parhaita työkaluja kertarysäyksellä. Kuva 2. Yrityksellä pitää olla mahdollisuus tehdä kohteessa esikartoitus. Tässä kokeilukohteessa Luotsi käytti omaa vakiohenkilökuntaa ja pienessä määrin asiakastyöntekijöitä, jotka ovat kuntouttavassa työtoiminnassa tai työkokeilussa. Erityisesti irtaimiston kannalta on haitallista, jos rakennus jää kylmilleen pitemmäksi aikaa. Kunnallisissa purkuhankkeissa on yleensä löydettävissä aikaa esipurulle, koska purkuluvan saamisen jälkeen saattaa joka tapauksessa kulua aikaa ennen kuin varsinainen purku alkaa. Tällöin laitteiden arvo ja kysyntä heikkenee uudelleenkäytön markkinoilla. 51 Tällaisessa tilanteessa toimijalla täytyy olla riittävästi aikaa erityisesti rakennusosien irrottamiseen, koska sillä ei ole purku-urakoitsijaan verrattavaa kalustoa käytettävissään. vsk. Laitteiden letkuihin jää helposti vettä, joka jäätyessään vaurioittaa niitä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Esikartoituksessa käydään kohde läpi ja toimija arvioi, mitä hyödyntämiskelpoista (markkinaarvo) kohteessa on ja mitä sieltä voidaan ottaa kohtuullisella työllä. Tässä kokeilussa esipurulle oli aikaa noin kolme kuukautta. Jos aikaa olisi ollut esimerkiksi 4–6 kuukautta, olisi Luotsi pystynyt irrottamaan kohteesta vielä runsaasti uudelleenkäyttöön sopivia rakennusosia. Kuva: Markku Raimovaara.. Esipurun tilaajalla pitää olla realistinen ymmärrys, mitä yhteiskunnallinen yritys voi tehdä ja missä aikataulussa. Yhteiskunnallinen yritys tarvitsee esipurkuun riittävästi työmaaolosuhteisiin soveltuvaa työvoimaa, jolla on tähän toimintaa sopiva kokemustausta ja riittävät tiedot työturvallisuudesta. Esimerkiksi käyttökelpoiset keittiökoneet ja -laitteet kärsivät varsinkin talvella, jos ne jätetään kohteeseen, josta sähkö ja vesi on katkaistu. Toisaalta varsinkin irtaimiston kannalta on tärkeää, että esipurku alkaisi mahdollisimman pian purkupäätöksen tekemisen jälkeen
Purku-urakka kilpailutettiin touko-kesäkuussa 2020 ja urakoitsijaksi valittiin Hervannan Kaivin Oy. Luotsilla oli erittäin hyvä markkinatietämys ja kaikki kohteesta otettu myytiin. Erityisen kysyttyjä olivat esimerkiksi kivituotteet (betonikivet, julkisivun liuskekivet), tavallisuudesta poikkeavat ikkunat sekä ruostumattomasta teräksestä tehdyt pesualtaat ja -tasot. 52 Esipurussa on erittäin tärkeää tietää millaiselle irtaimistolle ja rakennusosille on todellista kysyntää. Esimerkki julkisivusta, jossa liuskekivet näkyvät. Urakkaohjelmassa määriteltiin, että HYPPY-hankkeen edustajilla on mahdollisuus käydä purkutyömaalla ja kysyä urakoitsijalta purkuun liittyvistä asioista. Opinnäytetyössä tarkastellaan edellä mainittujen oppaiden soveltamista tässä kohteessa. Purku-urakan kilpailutus Esipurkuvaiheen rinnalla Hämeenlinnan kaupunki valmisteli purku-urakan kilpailutusta ja HYPPY-hanke oli mukana tiettyjen asiakirjojen valmistelussa. Tavoitteena oli testata ympäristöministeriön ohjeita todellisessa kohteessa (purkukartoitusopas ja hankintakriteerit-opas). vsk. Kuva: Markku Raimovaara.. Lisäksi paikallinen media nosti kohdetta esille. Materiaalin myyntiä auttoi myös se, että purkukohteella oli hyvä ”tarina” paikkakunnalla ja se herätti kiinnostusta. Hämeenlinnan tilapalveluiden rakennuttajainsinööri tekee kilpailutusprosessista opinnäytetyön (HAMK), joka valmistuu huhtikuussa 2021. Urakkaohjelmassa esitettiin tiedot lähellä purkukohdetta toimivista kierrätysalan Kuva 3. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Myyntiä kertyi noin 20 000 euroa
Kokeiluilla saadaan aikaan innostavia ja testattuja esimerkkejä uusista korkeampaan kierrätysasteeseen tähtäävistä konsepteista. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta. Biopolttoaineen varastointikentän laajennusosa, jonka maarakenteissa käytettiin murskattua ja seulottua betonija tiilijätettä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Kuva 4. Tätä kautta syntyi yhteys Hervannan Kaivin Oy:n ja Kuljetusliike Hieto Oy:n kanssa. HYPPY-hanke HYPPY-hankkeen tavoitteena on kehittää kunnille konkreettisten kokeilujen kautta rakennusosien ja -materiaalien parempaan kiertoon tähtääviä toimintamalleja, jotka mahdollistavat uutta liiketoimintaa. Purkumateriaalin hyödyntäminen Kohteen purkujätettä toimitettiin usealle vastaanottajalle. Betonija tiilijäte kuljetettiin toiseen terminaaliin, jossa se murskattiin ja seulottiin murskeeksi. Kuljetusliike Jarmo Hieto Oy vastaanotti betoni-, tiili ja puujätettä kahdelle eri kierrätysterminaalille Hämeenlinnan seudulla. vsk. Kuva: Markku Raimovaara.. Toteuttajina hankkeessa ovat Green Net Finland ry, Hämeen ammattikorkeakoulu, Metropolia ammattikorkeakoulu ja Suomen ympäristöopisto SYKLI. Murske käytettiin biopolttoaineen varastointikentän maarakenteisiin (kuva 4). Puujäte meni toiseen terminaaliin, jossa se haketettiin ja toimitettiin edelleen voimalaitokseen energiantuotantoon. 53 yrityksistä yhteystietoineen, joilla oli lupa ottaa vastaan ja käsitellä purkumateriaalia sekä hyödyntää sitä itse tai toimittaa muille toimijoille hyödynnettäväksi
Toimien vaikuttavuuden arviointia vaikeuttivat huomattavasti direktiivin määritelmien tulkinnanvaraisuus ja eräät tiedonpuutteet.. 54 M uovien historia on pitkä, sillä ensimmäinen, sittemmin muovina tunnettu synteettinen polymeeri kehitettiin jo 1800-luvun loppupuoliskolla. take away -ateriapakkausten ja eräiden elintarvikkeiden yksittäispakkausten kulutusta. SUPD edellyttää, että kukin jäsenmaa ottaa käyttöön toimia, joilla vähennetään juomamukien ja ns. Jaana Sorvari, johtava tutkija Tero Heinonen, tutkija Suomen ympäristökeskus Miten voitaisiin vähentää muovisten, kertakäyttöisten take away -elintarvikepakkausten kulutusta. Muovien aiheuttamat ympäristövaikutukset ja etenkin meriin päätyvä muoviroska ovat globaali ongelma, joka on ollut näkyvästi esillä julkisuudessa. Tässä artikkelissa kerrotaan hankkeesta, jossa tunnistettiin ja arvioitiin vaihtoehtoisia kansallisia toimia. Maailmanlaajuisesti muovien käyttö on 1960-luvulta lähtien kasvanut noin 20-kertaiseksi ja kasvun on arvioitu jatkuvan edelleen. Sittemmin muovit ovat eräiden varsin ylivertaisten ominaisuuksiensa vuoksi päätyneet useiden jokapäiväisten tuotteidemme materiaaliksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. vsk. Valmistuksen ympäristöhaittojen syynä ovat raaka-aineet, joista öljy on edelleen selkeästi yleisin. Toimet ovat jäsenmaiden vapaasti määriteltävissä. Öljyn tuotannon ja käytön haitalliset vaikutukset ilmastoon, ilman laatuun ja elinympäristöille ovat olleet jo pitkään tiedossa, sen sijaan muovien käytön aikaisiin ja muovijätteen haittoihin on herätty paljon myöhemmin. EU:n kertakäyttömuovidirektiivi (SUPD) pyrkii osaltaan ratkaisemaan tätä ongelmaa kieltämällä tietyt kertakäyttömuovituotteet (esim. Viime vuosina huolenaiheeksi ovat nousseet muoveista aiheutuvat ympäristöja terveysriskit, joita ilmenee kaikissa muovin elinkaaren vaiheissa, eli valmistuksesta tuotteiden käytöstä poistamiseen. ruokailuvälineet) ja rajoittamalla joidenkin tuotteiden käyttöä
Yksi strategian päätavoitteista on varmistaa, että kaikki EU:ssa markkinoidut muovipakkaukset ovat vuoteen 2030 mennessä uudelleenkäytettäviä tai helposti kierrätettäviä. 20 %:n vähenemä muovipakkausten ja kertakäyttöisten muovituotteiden kulutuksessa vuoteen 2025 mennessä (vertailutaso v. Muoveista aiheutuvia haittoja yritetään suitsia monin tavoin Huoli muovien ympäristöja terveyshaitoista on saanut EU:n ryhtymään useisiin toimiin haittojen ehkäisemiseksi. 55 Lisääntynyt take away -ruokien ja -juomien kulutus näkyy ympäristössämme muoviroskana (kuva 1). Lisäksi huomiota osakseen ovat saaneet etenkin muovien hajoamisessa muodostuvat mikromuovit, jotka voivat olla itsessään haitallisia, mutta myös sitoa itseensä haitta-aineita ja toimia antibiooteille vastustuskykyisten mikrobien kasvualustana. Strategian tavoitteiden toteuttamista tukee vapaaehtoinen Euroopan muovisitoumus (https:// europeanplasticspact.org/), jonka oli marraskuuhun 2020 mennessä allekirjoittanut 142 organisaatiota, valtiota ja järjestöä 20 jäsenmaassa. Joulukuussa 2020 muovisitoumus täydentyi Kuva 1. 2017). Ilmeisiä ovat myös makromuovien aiheuttamat suorat, eriasteiset haitat etenkin merieliöstölle. kala, liha, hunaja, pullovesi). Mikromuoveja löytyy lähes kaikkialta ympäristöstä ja myös elintarvikkeista (esim. Roskaaminen on kertakäyttöisten muovituotteiden aiheuttamista ongelmista näkyvin.. Vuonna 2018 komissio julkaisi muovistrategian, joka korostaa kiertotaloutta. Lisäksi on asetettu tavoitteita kierrätettävyydelle ja kierrätysmuovin osuudelle. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Muovien aiheuttamat terveysriskit ovat kuitenkin vielä pitkälti tuntemattomia. Sitoumuksen tavoitteena on mm
Viime mainittuihin kuuluu tavoite vähentää eräiden kertakäyttömuovituotteiden, kuten mukaan otettavien juomamukien ja ateriapakkausten ja elintarvikkeiden yksittäispakkausten (esim. Näitä mahdollisia vähentämiskeinoja selvitettiin ympäristöministeriön toimeksiannosta Suomen ympäristökeskuksen toteuttamassa KUSTO-hankkeessa. 56 tiekartalla, joka pyrkii sitouttamaan näihin tavoitteisiin myös ne olennaiset tahot, kuten mm. kaupunkien viranomaiset, rahoittajat, tuotesuunnittelijat, jotka eivät ole sitoumuksen jäseniä, mutta joilla on keskeinen rooli muovien elinkaaressa. KUSTOn työvaiheessa 1 lähetettiin sähköpostikyselyt viiden EU:n jäsenmaan (Itävalta, Alankomaat, Tanska, Ruotsi ja Saksa) Kuva 2. merkintöjen käyttöönotto, muoviroskien keräämisen kustannusvastuu, joidenkin tuotteiden markkinointikielto) ja asettaa yleisiä tavoitteita, joiden saavuttamiseksi toteutettavat toimet jäsenmaat voivat määritellä vapaasti. Tarkempia kansallisia toimenpiteitä muoveista aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on määritelty v. Tämä onkin vähentänyt huomattavasti muovikassien kulutusta. KUSTO-hankkeen työvaiheet.. SUP-direktiivi puolestaan velvoittaa jäsenmaita toteuttamaan tiettyihin muovituotteisiin kohdistuvia toimia (esim. Muovien valmistuksesta, käytöstä ja hävityksestä aiheutuvia haittoja pyritään suitsimaan myös säädöksillä. 2019 annettu kertakäyttömuovidirektiivi eli SUP-direktiivi (2019/904/EY). Tavallista kansalaista koskettanevat eniten pakkausja pakkausjätedirektiiviä täydentävät, muovikassien käytön vähentämiseen pyrkivät säädökset (2015/720/EY) ja v. vsk. KUSTO-hanke KUSTO-hanke toteutettiin kolmessa vaiheessa (kuva 2). Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Suomessa Kaupan liitto ry ja ympäristöministeriö ovat tehneet vapaaehtoisen muovikassisopimuksen (https:// kassi-info.fi/muovikassisopimus/), jonka myötä useat kaupat ovat asettaneet kertakäyttömuovikassit maksullisiksi. 2019 julkaistussa Suomen muovitiekartassa (https://muovitiekartta.fi/). jugurttipurkit) kulutusta ”kunnianhimoisesti ja pysyvästi” (SUPD 4 artikla)
On huomattava, että SUP-direktiivissä valistus (samoin kuin tuotemerkinnät) on määritelty pakollisiksi toimiksi. Samassa yhteydessä etsittiin tietoa vaihtoehtoisista materiaaleista ja tuotteista. kertakäyttöisten tuotteiden minimihinta, yleisötapahtumiin kohdistuvat rajoitukset sekä kiellot. Asiakkaalla olisi kuitenkin mahdollisuus pyytäessään tai itsepalvelutilanteissa saada muovinen kertakäyttöpakkaus. Vastaajat saivat valita mielestään viisi parasta ennalta määritellyistä vähentämiskeinoista kolmessa eri tuoteryhmässä (ks. Vähentämiskeinoina mainittiin mm. Vaikuttavuuden arviointi tehtiin pääosin asiantuntija-arvion pohjalta ja siinä otettiin huomioon paitsi SUP-direktiivissä esitetyt tavoitteet, myös muutamat olennaiset yhteiskunnan laajat strategiset tavoitteet kuten ilmastonmuutoksen hillintä, luonnonvarojen säästäminen ja ruokahävikin ehkäisy. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Työvaiheessa 2 koottiin kotimaassa toimivien sidosryhmien näkemykset mahdollisista vähentämistoimista Webropolkyselyllä ja haastatteluilla. Kävi ilmi, että tuolloin moni maa oli tehnyt tai tekemässä omia kansallisia selvityksiään erilaisista kulutuksen vähentämistoimista ja näiden vaikutuksista. Seuraavaksi suosituimmat keinot olivat ecodesignja ensisijaisuusvelvoite, eli velvoite tarjota asiakkaalle ensisijaisesti muuta kuin muovista kertakäyttöpakkausta. kuva 3). elinkaariarviointiraportit ja -artikkelit ja ohjauskeinojen vaikuttavuutta käsittelevät tieteelliset artikkelit. Parhaaksi vähentämiskeinoksi osoittautui ensisijaisuusvelvoite Webropol-kyselyyn saatiin kaikkiaan 82 vastausta eri sidosryhmiä edustavilta tahoilta. Ensisijaisuusvelvoitteeseen voisi liittää hinnanalennustai lisähintavelvoitteen, jolloin aterian tai juoman kokonaishinnassa näkyisi selkeästi valitun pakkauksen osuus. Tavoitteisiin ei sisällytetty ruokaturvallisuutta, koska kaikkien elintarvikepakkausten tulee materiaalista ja tyypistä riippumatta täyttää tämä vaatimus. Ranskassa puolestaan vahvistettiin 10.2.2020 laki, joka sisältää 50 toimenpidettä kertakäyttöisten pakkausten käytön vähentämiseksi, mm. Muita kyselyyn osallistuneita tahoja olivat ravintolat (7), tilaisuuksien järjestäjät (7), tutkimuslaitokset/yliopistot (6), viranomaiset (4), jätehuoltoyritykset (3), voittoa tavoittelemattomat organisaatiot (3), ympäristöjärjestöt (2) ja kaupat (2). Parhaiten edustettuina olivat pakkausvalmistajat (18), etujärjestöt (11), elintarviketeollisuus (10) ja pakkausten toimittajat (9). Vähenemistavoitteena tarkasteltiin Euroopan muovisitoumuksen mukaista 20 %:a. Kirjallisena lähdeaineistona olivat mm. vsk. 57 SUP-direktiivin implementointia tunteville viranomaistahoille. Toteuttamiskelpoisuuden arvioinnin perustana olivat Webropolkyselyssä saadut tulokset. Sidosryhmien näkemyksiä kuultiin myös kahdessa webinaarissa. Vastauksissa suosituimmaksi keinoksi nousi kuluttajille kohdennettava valistus. paikan päällä tarjoiltavien aterioiden kertakäyttöpakkausten kielto vuoden 2023 alusta). Työvaiheen 3 päätavoite oli arvioida tunnistettujen vaihtoehtoisten vähentämiskeinojen vaikuttavuutta, vaikutuksia (ympäristö, kustannukset, muut yhteiskunnalliset) ja toteuttamiskelpoisuutta sekä mahdollisuutta asettaa kansallisesti määrällinen kulutuksen vähenemistavoite. Vain Tanska suunnitteli konkreettisia vähentämistavoitteita, joihin kaavailtiin SUP-direktiivin 4 artiklan kattamien tuotteiden käyttömäärän puolittamista vuoteen 2026 mennessä. laajennettua tuottajavastuuta, kieltoja ja rajoituksia (esim. Näistä jommankumman hinnoittelukeinon valitsi juomamukien osalta 36 vastaajaa ja muiden tuoteryhmien osalta 26 vastaajaa, mikä nostaisi ”erillishinnoittelun” suosituimpien keinojen joukkoon.
Vapaamuotoisissa kommenteissaan vastaajat nostivat esiin kuluttajan vastuun roskaamisesta, ruuan säilyvyyden ja ruokahävikin, korvaavat materiaalit sekä direktiivin epäselvät määritelmät. Webropol-kyselyn tuloksia: yksittäisten kulutuksen vähentämiskeinojen saama kannatus osana keinoyhdistelmää, kun yhdistelmään oli valittavissa enintään viisi keinoa.. Muita vaikuttavimpia keinoja olisivat myyjään kohdistuva ensisijaisuusvelvoite ja ecodesign-velvoite. Työvaiheessa 3 tehdyn arvioinnin perusteella kyselyssä varsin vähän kannatusta saanut kielto osoittautui odotetusti vaikuttavuudeltaan parhaaksi keinoksi vähentää kertakäyttömuovituotteiden kulutusta. 58 Pakkausvalmistajien vastaukset erosivat muista vastauksista jonkin verran. Valmistajat suosivat keinoina pakkausten muovipitoisuuden rajoittamista, pakkausten suunnittelukoulutusta ja tuotannosta, jakelusta sekä myynnistä vastaavien henkilöiden ja kuluttajien valistamista. Myös koko kyselyn suosikit, eli ecodesignja ensisijaisuusvelvoite, saivat valmistajilta kannatusta. Noin kolmannes kyselyn vastaajista kannatti kulutuksen vähentämiskeinojen ulottamista kaikkiin kertakäyttöisiin tuotteisiin ja jäljelle jäävistä vastaajista lähes kaikki kohdentamista kokonaan muovista valmistettuihin tuotteisiin. vsk. Vaikutusten (ympäristö ja terveys, taloudelliset, muut) osalta parhaita vaihtoehtoja olisivat näistä kaksi viime mainittua ja ympäristömerkintä, joka olisi myös yksi toteuttamiskelpoisimmista Kuva 3. Haastatteluissa kritisoitiin etenkin SUPD:n muovin ja muovituotteen erittäin laajoja määritelmiä, ja korostettiin tarvetta arvioida eri pakkausvaihtoehtojen ympäristövaikutuksia kokonaisvaltaisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52
ym. Lisätietoa ja täsmennyksiä kaivataan Hankkeen tulokset sisältävät epävarmuutta, mikä johtuu mm. Toimen vaikuttavuuden luotettava arviointi edellyttäisikin tietoja tuotteiden käyttömääristä. Kirjallisuus Euroopan komissio. Jatkossa olisi tärkeää myös laajentaa elintarvikepakkausten elinkaaritarkastelut systeemitasolle niin, että ne ottaisivat huomioon vaikutuksen ruokahävikkiin. EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa. 59 toimista ensisijaisuusvelvoitteen ja julkisten hankintojen kriteeristön ohella. Sekä määritelmiin että tuotemäärien seurantamenetelmiin odotettiin komission täsmennyksiä. valmistusprosessista. Ecodesign-velvoitteen mahdollisuutta olisi hyvä selvittää, joskin kansallisesti toteutettuna tämä voi kustannusvaikutusten vuoksi heikentää kotimaisten tuotteiden kilpailukykyä. sellaisenaan nautittavaksi tarkoitettuja ruokia ja juomia tarjoaviin tahoihin, sen vaikutus kulutuksen vähenemään jäisi oletettavasti kansallisella tasolla vähäiseksi. Etenkin elintarviketeollisuus ja kaupan ala ovat merkittäviä SUP-direktiivin 4 artiklan tuotteiden käyttäjiä. vsk. Toussaint, B. Review of microand nanoplastic contamination in the food chain, Food Additives & Contaminants: Part A, 36:5; 639-673. Huomattavaa epävarmuutta tuloksiin aiheutti epäselvyys siitä, mitkä tuotteet ylipäätään katsotaan kuuluviksi SUPD:n 4 artiklan piiriin, ja puuttuvat tiedot tuotteiden määristä. 2018. Muovituotteiden määrätietojen puuttuessa ei voitu arvioida luotettavasti 20 %:n kulutuksen vähenemistavoitteen saavutettavuutta. kestopakkaus) ja vaikutukset myös mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. siitä, että etenkin ympäristö-, terveys-, kustannusja muut vaikutukset sekä vaikuttavuus riippuvat vertailtavien tuotteiden raaka-aineista ja käyttöiästä (kertakäyttöinen vs. Aiempien elinkaariarviointien tulokset eivät ylipäätään ole keskenään suoraan verrattavissa johtuen eroista tuotteiden ominaisuuksissa ja arvioinnin menetelmissä, rajauksissa ja lähtötiedoissa. Kuva: Pixabay.. Ensisijaisuusvelvoitetta voisi täydentää vapaaehtoisella ympäristömerkillä ja haluttaessa myös julkisten hankintojen kriteereillä. Koska parhaimmaksi vähentämiskeinoksi osoittautunut ensisijaisuusvelvoite kohdistuisi lähinnä ravintoloihin, kahviloihin tmv. 2019. Myyjän ensisijaisuusvelvoite nousi kaikki arviointikriteerit huomioiden parhaimmaksi vähentämiskeinoksi. COM(2018) 28 final
Kunnalle keskitetty erilliskerättävien jätteiden kuljetus mahdollistaa sen, että kunta voisi jatkossa suunnitella jätteenkuljetuksen kiinteistöiltä kokonaisuutena ja hyödyntää. 60 Jätelakiesitys vauhdittaa jätteiden erilliskeräystä ja kiertotaloutta Valtioneuvosto hyväksyi 25.3.2021 hallituksen esityksen jätelain ja siihen liittyvien eräiden muiden lakien muuttamiseksi. Hankinnat olisi kilpailutettava osiin jaettuina ja toteutettava siten, että useampi kuin yksi yritys voidaan valita palvelun tuottajaksi. Erilliskerättyä jätettä ei enää saisi viedä kaatopaikalle eikä poltettavaksi. Kunta voisi edelleen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä päättää, että kiinteistön haltija järjestää sekalaisen yhdyskuntajätteen sekä saostusja umpisäiliölietteen kuljetuksen sopimalla siitä suoraan kuljetusyrityksen kanssa. Kuljetusjärjestelmä muuttuisi niissä kunnissa, joissa jätteiden kuljetus on nyt kunnan päätöksellä siirretty kiinteistön haltijan vastuulle. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Konkreettisista eri toimijoihin kohdistettavista erilliskeräysvelvoitteista säädettäisiin myöhemmin annettavilla asetuksilla. vsk. Vastaanottopaikkojen vähimmäismäärästä säädetään erikseen asetuksella ja siinä otetaan huomioon lisääntyvä keräys kiinteistöiltä. Vuonna 2025 Suomessa tulee kierrättää 55 prosenttia yhdyskuntajätteestä ja vuonna 2035 jo 65 prosenttia. Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet olisi lajiteltava ja kerättävä erikseen kierrätystä tai muuta hyödyntämistä varten. Kunnat ja pakkausten tuottajat järjestäisivät asumisessa syntyvän pakkausjätteen erilliskeräyksen yhteistoiminnassa. Tuottajat maksaisivat kunnille korvauksia keräyskustannuksista. Tarkoituksena on esimerkiksi, että biojätteen erilliskeräys käynnistyisi kaikissa taajamien vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä viimeistään heinäkuussa 2022 ja pienmetallijätteen ja pakkausjätteen erilliskeräys viimeistään heinäkuussa 2023. Tavoitteen saavuttaminen vaatii nykyistä huomattavasti tehokkaampaa lajittelua, sillä kierrätysaste on ollut viime vuosina 41–43 prosenttia (painosta). Tällä pyritään turvaamaan pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia menestyä urakkakilpailuissa. Muovipakkausjätteen alueellisten vastaanottopaikkojen vähimmäismäärä kaksinkertaistuisi nykyisestä. Kunnat järjestävät erilliskerättävien jätteiden kuljetuksen Esityksen mukaan kunta kilpailuttaisi ja järjestäisi erilliskerättävien jätteiden eli biojätteen, pienmetallijätteen ja pakkausjätteen kuljetuksen kiinteistöiltä. Esitys laajentaisi jätteiden erilliskeräystä selvästi nykyisestä. Erityisesti biojätteen kierrätystä on lisättävä merkittävästi. Pakkausjätteiden kierrätystavoitteet kiristyvät asteittain nykyisestä 55 prosentista 70 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi pakkausten tuottajilla olisi nykyiseen tapaan velvollisuus ylläpitää pakkausjätteille alueellisia vastaanottopaikkoja. Kiertotaloutta edistetään antamalla kunnille, jätteen haltijoille sekä pakkausten tuottajille nykyistä selvästi tiukempia velvoitteita jätteiden erilliskeräykseen. Tekstiilijätteen alueellinen vastaanotto alkaisi vuoden viimeistään 2023 alusta. Kullekin pakkausmateriaalille on omat tavoitteensa. Kunnan tulisi jätteenkuljetusten hankintoja suunnitellessaan tehdä markkinakartoitus. Lisäksi biojätteen erilliskeräys laajenisi yli 10 000 asukkaan taajamissa kaikille kiinteistöille viimeistään heinäkuussa 2024. Yksi keskeinen muutos olisi, että kuntien on järjestettävä keskitetysti erilliskerättävien jätteiden kuljetus. Kunnan tulisi kilpailuttaa pienmetallijätteen ja pakkausjätteen kuljetukset viimeistään kahden vuoden kuluttua ja biojätteen kuljetukset viimeistään kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta
Haluamme olla puhtaamman huomisen ja terveellisen ympäristön ääni tänään ja tulevaisuudessa. Tuottajayhteisöjen tuottajilta perimät ns. Kaikissa tuoteryhmissä tuottajavastuu ulotettaisiin kansainväliseen etäkauppaan. Muualle kuin Suomeen sijoittautuneet tuottajat voisivat hoitaa velvoitteensa Suomessa valtuutetun edustajan kautta. Tämä hillitsisi jätteiden erilliskeräyksen ja kuljetuksen lisääntymisestä aiheutuvia kustannuksia ja vähentäisi siitä aiheutuvia päästöjä ja häiriötä verrattuna tilanteeseen, jossa kuljetuksia hoitaa samalla alueella rinnan monta eri toimijaa. Lainsäädännön muutostyön rinnalla myös jätealan tietojärjestelmiä uudistetaan vastaamaan jäteja kiertotalousalan moninaisiin tietotarpeisiin. Yhteiskunnallisena yrityksenä Ympäristökustannus Oy tukee suomalaista työtä – kaikki lehdet ja kirjat painetaan Suomessa. Yrityksessä käytettävä sähkö on tuulivoimaa. siinä kattavasti erilaisia keräysmenetelmiä kuten korttelitai monilokerokeräystä. Verkkokaupan alustan ylläpitäjällä olisi mahdollisuus hoitaa alustalta toimivien etäkauppiaiden velvoitteet näiden valtuuttamana. tuottajavastuumaksut porrastetaan niin, että niissä suositaan tuotteiden kierrätettävyyttä, korjattavuutta, päivitettävyyttä ja uudelleenkäytettävyyttä. vsk. Jätelaki muuttaisi myös tuottajavastuujärjestelmää Pakkausmateriaalien jätehuollosta vastaavat tuottajayhteisöt yhdistyisivät ”supertuottajayhteisöksi”. www.ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Joutomaa-alueelle Kangasalan Pakkalantielle istutetaan uutta metsää ilmakehän hiilidioksidin sitomiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. YM Ympäristökustannus Oy kompensoi painettujen lehtien ja kirjojen tekemisestä syntyviä päästöjä REFOREST FINLAND OY: n kautta. Jätelain uudistuksen tavoitteena on myös tehostaa jätevirtojen seurantaa ja edistää jätealan digitalisaatiota. Se vastaisi kaikkia pakkausmateriaaleja koskevista tuottajien velvoitteista. Vaarallisten ja eräiden muiden jätteiden kulun seurannassa siirrytään sähköisten siirtoasiakirjojen käyttöön. Tuottajavastuujärjestelmän halutaan tukevan entistä vahvemmin kestävää tuotesuunnittelua. 61. Toiminnanharjoittajien kirjanpitoja tiedonantovelvollisuuksiin tulee tiukennuksia. Vuoden 2021 keväällä joutomaa-alueen Ympäristö ja Terveysmetsään istutetaan 100 puuta
Koulussa toimi aktiivinen luontokerho, jonka toimintaan Pertti osallistui innokkaasti. 62 Luontoharrastus tärkeä osa elämää Pertti Forss tuli minulle kasvotutuksi jo 1960-luvulla Helsingin Pitäjänmäellä. Pertti kävi oppikoulunsa Etu-Töölössä. Pertti Forss. ”Lintuharrastuksen myötä oli luontevaa liittyä myös koulun luontokerhoon – kuten moni muukin teki. vsk. Säännölliset kerhoillat ja retket muodostivat toiminnan ytimen. Joillakin luontoharrastus jäi elämään, toisilla taas hiipui. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Nyt hänellä on hyvää aikaa keskittyä rakkaisiin harrastuksiinsa. Pertti Forss kertoo lintuharrastuksensa alkaneen huhtikuussa 1970. Muutaman kerran pienet poikajoukkomme ottivat lumisodan merkeissä yhteen, tulos jäi ratkaisemattomaksi. Koulumme poikkeuksellisen laajat lintukokoelmat tukivat osaltaan kerhotoimintaa”, hän muistelee. Hän oli Helsingin kaupungin palveluksessa muutamaa 1980-luvun valtion rupeamaa lukuun ottamatta yhtäjaksoisesti 40 vuotta. Tapio Välikylä Ympäristöterveys ja ympäristönsuojelu – kirjat ja luonto FM Pertti Forss jäi joulukuussa 2020 eläkkeelle Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöterveysyksikön päällikön tehtävästä. Aluksi olin rivijäsen ja myöhemmin kolme vuotta puheenjohtajanakin
Silti antikvariaateissa oli mukava käydä ja keskustella kauppiaiden kanssa, jos heiltä vain liikeni siihen aikaa ja halua. Tosin kukkaro rajoitti vuosien ajan tehokkaasti kirjahankintoja. Ensimmäinen kevät vapaaherrana.. Luontoharrastus seurasi taustalla tai rinnalla koko ajan. jääkarhujen, valaiden, mursujen ja hylkeiden tarkkailu ollut mieleenpainuvaa. Vantaan ympäristöyhdistyksen puheenjohtajaksi sekä Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin ja Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksiin. Työura alkoi laboratoriosta Pertti Forss aloitti työuransa lokakuussa 1980 silloisessa kaupungin Elintarvikeja ympäristölaboratoriossa. Huippuvuorten värikäs historia ja nykyinen geopoliittinen asema tekevät paikasta mielenkiintoisen. ”Ensimmäistä vuoden 1978 ja toistaiseksi viimeistä vuoden 2016 retkeä lukuun ottamatta olen toiminut matkanjohtajana. Lisäksi Huippuvuorten geologia on täysin erilainen, mihin me olemme täällä tottuneet. Ja vaikka eläinja kasvilajien määrä ei olekaan suuren suuri, on mm. 63 Pertti Forssin luontoja ympäristöharrastus syveni ajan mittaan niin, että hänet valittiin mm. Keräilyaiheina ovat erityisesti arktiset alueet, tutkimusmatkailija A.E. ”Taidan olla viimeisiä suomalaisia, joka ei ole koskaan käynyt esimerkiksi Kreikassa tai Espanjassa. Lintuvuorten elämää ja korvia huumaavaa äänten valtavaa kakofoniaa ei voi sanoin kuvailla. Pohjoiset alueet ovat sen sijaan aina kiehtoneet. vsk. Kirjaharrastuksen pariin Luontoharrastuksesta on luontevaa siirtyä kirjaharrastukseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. ”Kirjaharrastukseni alkoi vähitellen 1970-luvulla. Forss on keskittynyt muutamiin aihepiireihin ja täsmällisesti rajattuihin aiheisiin. Vetäytyvien jäätiköiden karun viestin ilmastonmuutoksen etenemisestä maallikkokin ymmärtää”, Forss toteaa. Norjan ja Ruotsin korkeimmat tunturit Galdhoepiggen ja Kebnekaise on valloitettu ja Grönlannissa on ihmetelty mannerjään reunaa.” Pertti Forss on käynyt Huippuvuorilla toistakymmentä kertaa. Ensimmäinen tutPertti Forss ulkoilemassa maaliskuussa 2021. Useista retkistä on myös tehty retkijulkaisu. Nordenskiöld, linnut ja suomalainen luonto ja ympäristöhistoria sekä paikkakunta-aiheista isoäidin kotipitäjä Kuhmoinen.” Retkeily osa elämää Pertti Forss on innokas retkeilijä ja osa retkistä on suuntautunut arktisille alueille
Kaikki mutkat oikoen lopputuloksena oli vuoden 1991 alussa ympäristökeskuksen muodostaminen ja allekirjoittaneesta tuli yksi viraston osastopäälliköistä tehtäväalueena ympäristönsuojelun valvonta ja ympäristöterveydestä mm. Taisi olla muuten meikäläisen uran ensimmäinen virkamatka. Työpaikkailmaa varten oli olemassa kromotrooppihappomenetelmä, mutta se vaati kehittelyä asumisolosuhteisiin. Kevään aikana saatiin annettua lääkintöhallituksen ohjekirje ja formaldehydiongelma siirtyi vähitellen osaksi normaalia valvontatyötä.” ”Formaldehydipestini alkaessa ensimmäinen tehtävä oli analyysimenetelmän kehittäminen. Siljander totesi ilman muuta onnistuvan, vie pari-kolme viikkoa. vsk. ”Terveysvirastossa terveysinsinöörin tehtävän hoitamiseen tuli keskeytys, kun lokakuussa 1986 armeija kutsui. Armeijan jälkeen olin aloittamassa kemikaalineuvottelukunnan pääsihteerinä, mutta silloinen päällikkömme Antti Pönkä sai puhuttua meikäläisen toimistopäällikön tehtävään.” ”Pian Helsingin taivaanrannassa alkoi häämöttää ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun yhdistäminen mukaan Pertti Forss ratkaisemaan formaldehydiongelmaa ”Lastulevyn ja sitä kautta sisäilman formaldehydi oli 1980-luvun alussa sisäilmaongelma numero yksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Tiedustelin, onnistuuko tällaisten teko. Lääkintöhallituksen silloinen toimistopäällikkö Risto Aurola marssi helmikuussa 1981 laboratorioomme ja pyysi apua ongelman selvittämisessä. Esimerkkeinä voisi mainita Pietarin pilaantuneiden maiden tutkimusja kunnostushankkeen, Tallinnan jätehuollon kehittämisen ja Myllypurossa entisen kaatopaikan päälle rakennettujen kerrostalojen purkamisen”, Forss muistelee.. Laboratoriosta työura vei lääninhallituksen kautta kaupungin terveysvirastoon valvontatehtäviin. Kiire oli kova. Samalla tämä oli uudelleen tapaaminen Tapio Välikylän kanssa 1960-luvun lumisotien jälkeen.” lukien kuluttajaneuvonta. Piirsin näytteenottovälineistön prototyypin nelosen raitiovaunussa matkalla Katajanokalle legendaarisen lasinpuhaltaja Siljanderin pakeille. No aivan huomiseksi ei onnistunut, mutta parin kolmen päivän päästä näytteenottokalusto oli kasassa ja mittaukset pääsivät alkamaan.” ”Formaldehydikriisin kiivaimpina hetkinä lääkintöhallitus ja lehti järjestivät keväällä 1981 Tampereella koulutustilaisuuden suunnattuna alan viranhaltijoille. Suurin murhe oli kotimaisten sisäilmamittausten puuttuminen ja samalla tiedotusvälineiden paine oli valtava. Sen matkan aikana opin paljon uutta. Samalla alkoi lähes 30 vuotta kestänyt rupeama lautakunnan esittelijänä.” ”Työuraan mahtuu niin paljon tapahtumia, että edes otsikoiden luettelu ei tässä yhteydessä ole mahdollista. Hän valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 1984 kemia pääaineena. Sille ei ollut koskaan sopivaa hetkeä – ja nyt oli viimeinen mahdollisuus. Noviisina ihmettelin, että meikäiselle maksetaan majoitus ja matkat ja vielä jotakin päivärahaa. 64 kimusaihe oli bensiinin sisältämän lyijyn esiintyminen ympäristössä. asumisterveys ja oleskelutilat. Laboratoriomme silloisen päällikön Seppo Ahosen ja Aurolan lyhyt neuvonpito johti meikäläisen pestaamiseen lääkintöhallituksen tutkijaksi. Kerroin, että tarvitsen huomiseksi
Kirjan toivoisi tavoittavan jokaisen uuden tai uudelleen valitun kunnan/kaupunginvaltuutetun ja kunnallishallinnon virkamiehen. Lehden tekemisessä mukana oleminen on ollut etuoikeus.” Nyt toimin yhtiön hallituksen puheenjohtajana – ainakin toistaiseksi. Forssin apu näissä vaativissa tehtävissä oli ratkaisevaa. Kirjasta löytyvät niin ympäristötyön välttämättömyyden perustelut, ohjeet priorisointiin ja taloudellisiin tukiin kuin myös neuvot käytännön toimenpiteiksi ja tapausesimerkit. Mielelläni teen tilaa nuoremmille, heillä on varmastikin tuoreempia ja parempia visioita kentän palvelemiseksi ja samalla yhtiön tulevaisuuden turvaamiseksi, Forss toteaa. 65 Yhteistyö Ympäristö ja Terveyslehden kanssa Ympäristö ja Terveys-lehden sisältöjen ja koulutuksien suunnittelu oli ajoittain hyvin haastavaa. Nyt kuntavaalien alla on varsin tärkeää muistaa, että monet ilmastonmuutoksen torjunnassa keskeiset toimet tehdään loppujen lopuksi kunnissa, paikallisesti. KIRJAESITTELY Samuli Sinisalo (toim.) Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille – ja kaikille muille Into Kustannus Oy 2021. Lehdessä julkaistu aineisto on ollut luotettavaa eikä ylilyönteihin ole sorruttu. vsk. Kotiaho ja Ympäristöministeriön Lauri Jääskeläinen. ISBN 978-952-351-670-0 Kestävien kuntien asialla Viime eduskuntavaalien aikaan puhuttiin, että kyseessä ovat ilmastovaalit. Raision kaupunginjohtaja Eero Vainion kirjoitus on hyvä kuvaus onnistuneesta strategian laatimisesta ja sosiaalisen median hyödyntämisestä. Helsingissä työuran tehneelle on terveellistä muistuttaa, että elämää on Kehä III:n molemmin puolin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Lehden avustaminen on vuosien varrella myös tarjonnut tilaisuuden tutustua suureen joukkoon kollegoita.” ”Olen kokenut, että Ympäristö ja Terveyslehti on ollut jatkuvasti ajan hermolla. Pieni kirja sisältää paljon asiaa. Sillä asialla on tämä Samuli Sinisalon toimittama Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille – ja kaikille muille. Kirjoittajia ovat esimerkiksi SYKEn Jari Lyytimäki, Jyri Seppälä, Eeva Furman ja Mikael Hildén, Kuntaliiton Pauliina Jalonen, Sini Sallinen ja Miira Riipinen, Jyväskylän yliopiston Janne S. Lukiessa heräsi optimismi; noin se on tehtävissä eikä ongelman suuruus lamauta, kun toimenpiteet on pilkottu kuntatasolle sopiviksi palasiksi! Tietoa ja keinoja löytyy, ja ilmastotavoitteet on mahdollista saavuttaa. Ilmastotyön rinnalla kulkee myös luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Kaarina Kärnä. Kirja päättyy Samuli Sinisalon kokoamaan muistilistaan, josta löytyvät luettelonomaisesti tärkeimmät toimenpidesuositukset. Ympäristökirjan tekstit ovat asiantuntijoiden käsialaa. ”Lehden avustaminen ja toimittajan tehtävä ovat olleet tärkeitä henkireikiä ja tarjonneet mahdollisuuden seurata alaa hyvinkin laajasti ja samalla oppia jatkuvasti uutta. 151 s
Uudella koronaviruksella on ihmisen näkökulmasta edeltäjiensä huonot ominaisuudet, se leviää helposti ja voi aiheuttaa vakavan sairastumisen. Viruksen leviämistä pyritään taltuttamaan myös siivouksen keinoin. Ne leviävät helposti, mutta eivät ole yleensä aiheuttaneet vakavia sairauksia. Viime vuosina on esiintynyt kaksi vakavia tauteja aiheuttavaa koronavirusta, SARS-CoV ja MERS-CoV, mutta ne on onnistuttu pitämään paikallisina. Vaipalliset virukset kestävät huonosti biosidien vaikutusta, lämpöä ja UV-valoa. vsk. Nopea muuntautuminen vaikeuttaa viruksen taltuttamista. Ihmisen koronavirusten (hCoV) aiheuttamia influenssoja esiintyy vuosittain. Millaisesta viruksesta on kyse. Siivousohjeet on laadittu ”varman päälle”-periaatteella. 66 E rilaisia koronaviruksia on ollut liikkeellä jo vuosia. SARS-CoV-2-virus on vaipallinen, kooltaan 50–200 nanometrin kokoinen virus, jonka proteiinikuorta ympäröi lipidieli rasvakerros. Vaikka uuteen koronavirukseen liittyvä tutkimus on ollut runsasta, siivouksen roolia ja merkitystä pandemian taltuttamisessa ei täysin tiedetä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Tässä artikkelissa pyritään valaisemaan, miksi.. Tutkimusten mukaan SARS-Co-2-viruskin on herkkä muun Tarja Valkosalo, MMM Propuhtaus Korona ja siivous Uusi koronavirus, SARS-CoV-2, on mullistanut elämänmenon kaikkialla maapallolla
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Pinnoilta löydettyjen virusten tartuttamiskykyä on selvitetty vain harvoissa tutkimuksissa. Tutkimusartikkeleista harvoin löytää vastauksen siihen, mitä tavanomainen siivous tarkoittaa. Huuhtelussa syntyneet pisarat leviävät sekä wc-istuimelle että ympäröiville pinnoille. Viruksen on todettu pysyvän elossa tunneista muutamiin päiviin ja pidempään tiiviillä kuin huokoisilla pinnoilla. Virus tuhoutuu myös antimikrobisilla pinnoilla, mikä voi tulevaisuudessa olla kelpo keino estää virusten ja muidenkin mikrobien leviämistä. Kun lämpötila nousee, koronaviruksen kyky pysyä elossa heikkenee. Mutta koska tutkimukset on tehty sairaalaolosuhteissa ja muualla kuin Suomessa, oletuksena on, että pintojen pyyhinnässä on käytetty desinfioivia aineita. 67 tiloissa, jolloin viruksia on löydetty pieniä määriä esimerkiksi linja-autoista, metrojunista ja hotellihuoneista. Koska koronavirusta on ulosteessa, wc-istuimen kansi on syytä sulkea ennen huuhtelua. Tutkimuksissa pinnoilta on löydetty viruksen perimäainesta, mikä ei kuitenkaan ole tae siitä, että virus on edelleen tartuttamiskykyinen. Virusmäärät pinnalla Uuden koronaviruksen esiintyvyyttä pinnoilla on selvitetty useissa tutkimuksissa. Virus leviää etenkin pisaroissa, joita muodostuu esimerkiksi hengitettäessä, puhuttaessa, laulettaessa ja yskittäessä. Muiden mikrobityyppien leviämistapoja tutkittaessa on havaittu, että pisaroita muodostuu myös esimerkiksi wc-altaan huuhtelussa. Virukset voivat kiinnittyä suojaimiin, kuten suojakäsineisiin sekä suojaesiliinaan tai -takkiin. Suurin osa pisaroista laskeutuu jossain vaiheessa pinnoille. Viruksia on löydetty etenkin hoitohuoneiden ja wc-tilojen kosketuspinnoilta, mutta myös lattioilta. Virus pysyy pinnoilla elossa, mutta ei lisäänny, sillä virus tarvitsee elävän solun lisääntyäkseen. Virusten esiintymistä pinnoilla on tutkittu myös siivouksen jälkeen. Kun muodostuneen pisaran koko on alle 5 mikrometriä, puhutaan aerosoleista, jotka pysyvät ilmassa pitkäänkin ja leviävät ilman välityksellä. vsk. Esiintyvyys on luonnollisesti suurinta tiloissa, joissa hoidetaan Covid19-tautiin sairastuneita. Tartuttamiskykyisiä viruksia on löydetty harvoin. Tutkimuksen mukaan koronavirus kuolee 56 asteessa 30 minuutissa. On osoitettu, että virus säilyy pidempään elossa 4 °C:een lämpötilassa, kun ilman suhteellinen kosteus on 40 %, verrattuna 27 °C lämpötilaan ja 85 % ilman suhteelliseen kosteuteen. Joitakin tutkimuksia on tehty kartoitusmielessä muissakin. Uusi koronavirus pysyy elossa kuitenkin myös huonelämpötilassa. Tämä on siivouksen näkökulmasta positiivista. Isot pisarat nopeammin ja lähemmäs sen lähdettä, pienemmät hitaammin ja kauemmaksi lähteestä. Pisarat laskeutuvat 0–2 metrin etäisyydellä oleville pinnoille. Kun työssä käytetään suojaimia, on syytä kerrata suojainten oikea käyttö, jotta ei levitä viruksia käsiin tai pinnoille suojaimia riisuessa. Virusten säilyvyys pinnoilla riippuu lämpötilasta ja ilman suhteellisesta kosteudesta. Pisaroiden laskeutumisen lisäksi viruksia tulee pinnalle käsien kautta, jos viruksen kantaja on yskinyt käsiinsä tai ei ole huolehtinut käsihygieniasta nenän niistämisen jälkeen. Nykyään uskotaan koronaviruksen leviävän myös ilmateitse. Viruksen säilymiseen vaikuttaa se, että virukset eivät esiinny yksittäisinä viruksimuassa ultraviolettisäteille, 70 % etanolille, klooriyhdisteille, peretikkahapolle ja rasvaliuottimille. Tulos on usein negatiivinen ja johtopäätöksenä on ollut, että tavanomainen siivous poistaa mikrobit pinnoilta. Viruksen säilyvyyttä on tutkittu laboratorio-olosuhteissa muun muassa lasi-, muovi-, kupari-, kartonki-, tekstiilija ruostumattomalla teräspinnalla
Mikrobien eliminointi pinnalta voi perustua joko mikrobien poistamiseen pinnalta tai tappamiseen pinnalle. Tätä menetelmää suositellaan monen maan koronasiivousohjeessa, koska lika desinfiointia heikentävänä tekijänä poistetaan ensin. Esille on kuitenkin nostettu kysymys menetelmän tehokkuudesta, kun tiedetään, että lika heikentää monen desinfioivan aineen tehoa. Poistaminen perustuu koronaviruksen kohdalla yleensä pyyhintään mikrokuitupyyhkeellä. Tulosten tulkintaa vaikeuttaa se, ettei tiedetä, paljonko logaritmisen vähenemän tulisi kunkin mikrobityypin osalta olla, jotta se on riittävä. Tutkimuksissa desinfektioaineen vaikutusaikana testimikrobeihin on usein käytetty yhtä minuuttia. Se voidaan tehdä joko 1tai 2-vaiheisella menetelmällä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Kuinka todennäköistä on, että uusi koronavirus voi tarttua pinnan välityksellä. 68 na, vaan osana ysköslimaa, sylkeä tai likaa. Jos tilassa on tai epäillään olleen koronaviruksen kantajia, kosketuspintojen puhdistukseen suositellaan standardoidun testin läpäissyttä desinfioivaa puhdistusainetta. 1-vaiheisessa menetelmässä käytetään desinfioivaa puhdistusainetta, joka sisältää sekä likaa irrottavia että mikrobeja tuhoavia tehoaineita. Tämä lisää viruksen kykyä pysyä elossa. Näin ollen yhden pyyhintäkerran katsotaan riittävän. Tätä on pyritty selvittämään myös riskienarviointimenetelmällä. Monissa pyyhintämenetelmiä koskevissa tutkimuksissa on nostettu esiin lian siirtäminen pyyhittäessä. Periaate ”yksi pyyhkäisy, yksi pinta, yhteen suuntaan” sisältyy monen tutkimuksen johtopäätöksiin oikeasta pyyhintätekniikasta. Aiheellisesti on kysytty, vastaako se käytännön olosuhteita kosketuspintojen puhdistuksessa. Pinnan desinfioinnissa mikrobit tapetaan pinnalle. Tutkittaessa mikrokuituisten siivouspyyhkeiden kykyä poistaa pinnoilta bakteereja tuloksiksi on saatu 2–3 log 10, mikä tarkoittaa, että virusmäärä on vähentynyt 100–1000-osaan. 2-vaiheisessa menetelmässä pinta ensin puhdistetaan ja sitten pyyhitään desinfioivaa liuosta käyttäen. Standardit edellyttävät yleensä vähintään 4 log 10 vähenemää. Näin tapahtuu, jos siivouspyyhettä ei taitella oikein ja käännetä esille puhdasta pyyhepintaa siirryttäessä puhdistamaan seuraavaa kohdetta. Puhdistus vai desinfiointi. Kun tieteellisissä tutkimuksissa selvitetään kemikaalien tai menetelmien kykyä poistaa mikrobeja pinnalta tai tappaa niitä, käytetään mittarina usein logaritmista vähenemää (log 10). Tartunta pintojen kautta. Tutkimuksessa oli verrattu virusmääriä sairaalan teho-osastolla ja muilla osastoilla. Menetelmä on kuitenkin aina aikaa vievä ja vaatii siten resursseja. Prosenteiksi muutettuna 99 %–99,9 %. Laskennassa otettiin huomioon muun muassa pinnan virusmäärä, virusten tartuttamiskyky ja se, kuinka usein käsin kosketaan pintoja ja edelleen kasvoja sekä kuinka usein kä. Kun viruksia ympäröivä aines kuivuu, viruksen elinkelpoisuus heikkenee. vsk. Myös virusmäärän on todettu vaikuttavan säilymiseen. Mitä enemmän virusta on, sitä pitempään niiden havaittiin pysyvän elossa
Marquès, M. Science and Technology. Pastorino, B. Koronasiivoussuosituksia on laadittu näiden tutkimusten pohjalta ja ohjeita sovelletaan yleisesti muidenkin tilojen siivoukseen. 2021, Vol. & al. 2020, 13(22): 5211. Tutut säännöt pätevät: eritteiden välitön poisto, aseptinen työjärjestys, kosketuskohteiden tunnistaminen ja puhdistaminen, likaa poistavat ja sitovat työmenetelmät, siivousvälineiden oikea käyttö likaamatta omia käsiä tai siirtämättä likaa ja tarvittaessa kertakäyttöisten siivousvälineiden käyttö. & al. Environmental Letters. L. L. & al. Infectivity of SARS-CoV-2 and Other Coronaviruses on Dry Surfaces: Potential for Indirect Transmission. Siivousmenetelmän valinta Siivousmenetelmän valinta on monen tekijän summa. Community Transmission of SARS-CoV-2 by Surfaces: Risks and Risk Reduction Strategies. 2011, Vol. 80. R. 69 siä desinfioidaan. 18 (1).. International Journal of Environmental Research and Public Health. 2021, Vol. Smith, D. Johtopäätöksenä oli, että riski virustartunnan saamiseen pinnalta on pieni, mutta mahdollista, jos väestössä on paljon viruksen kantajia, jotka eivät ole karanteenissa. Contamination of inert surfaces by SARS-CoV-2: Persistence, stability and infectivity. vsk. & Julian, T. Moreno, T. Scientific Reports, London. On myös tutkijoita, jotka esittävät, että koronavirustartunta on mahdollista vain, jos pinnalla on eritteitä, kuten ysköksiä. Environmental Research. & al. 2020, Vol. Environment International. 193. 2021, Vol. Removal and Transfer of Viruses on Food Contact Surfaces by Cleaning Cloths. Lähteitä Best, E.L. 78(9). Emerging Infectious Diseases. 2012, Vol. Onneksi tuloksia on odotettavissa. Gibson, K. Tämänhetkiset julkaistut SARS-CoV2-virukseen ja siivoukseen liittyvät tutkimukset on tehty etenkin sairaalaolosuhteissa maissa, joissa desinfioivien aineiden käyttö on yleistä. & Domingo, J.L. Potential for aerosolization of Clostridium difficile after flushing toilets: the role of toilet lids in reducing environmental contamination risk. 10. & al. Bueckert, M. Suurin merkitys on kuitenkin käsihygienialla, joten käsihuuhteita pitää olla tarjolla runsaasti. Tracing surface and airborne SARS-CoV-2 RNA inside public buses and subway trains. 2020, Vol. Assessing the efficacy of different microfibre cloths at removing surface micro-organisms associated with healthcare-associated infections. Lisää tutkimusta siis tarvitaan etenkin muissa kuin sairaalaympäristöissä. 147. Materials (Basel). C. A review. Journal of Hospital Infection. Wong, J. Aerosol and surface contamination of SARS-CoV-2 observed in quarantine and isolation care. & al. 26(9). 2012, Vol. Parhaiten palvelisivat Suomessa käytännön olosuhteissa tehdyt tutkimukset, sillä siivousmenetelmissämme on eroja muihin maihin verrattuna. 2021. Santarpia, J.L. Journal of Hospital Infection. Prolonged Infectivity of SARSCoV-2 in Fomites. & al. Environmental Contamination of SARS-CoV-2 in a Non-Healthcare Setting. K. Desinfioivien aineiden tarpeetonta käyttöä tulisi kuitenkin välttää, sillä runsaan käytön epäillään edistävän mikrobiomin köyhtymistä, joka voi johtaa antibiooteille resistenttien mikrobikantojen lisääntymiseen. Applied Environmental Microbiology. Lisäksi tutkijat korostavat huolellisen ja perusteellisen siivouksen tarpeellisuutta sekä desinfioivien aineiden käyttöä riippumatta siitä, mikä on tutkimustulos, onko pinnoilta löytynyt esimerkiksi tartuttamiskykyisiä viruksia. 78(3). Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Pitol, A. C
neutraalit yleispuhdistusaineet, desinfektioaineet ja lattian yleispuhdistusaineet. Toucan Eco -liuos korvaa ylläpitosiivouksessa mm. Siivouskemikaaleja ja biosidejä kohtaan suhtaudutaan yhä epäluuloisesti ja niiden vaikutuksista sisäilmaan ja siivoojien terveyteen on keskusteltu paljon. Pyyhintämenetelmiin ei saa jäädä ”katvealueita” ja desinfektio on kohdistettava oikein, parhaiden käytäntöjen mukaan. 70 Aaro Seppälä, Senior Consultant ASTQ Supply House Oy ECA – uusi, edullinen menetelmä Pandemia-aikana puhtausalan toiminnan painotusta on siirrettävä näkyvästä siisteydestä aseptiseen ja hygieeniseen puhtauteen ja otettava vastuuta myös sisäilmasta. Sitä voi käyttää suoraan mille tahansa pinnalle, mukaan lukien lasi ja tekstiilit ja se voidaan jättää kuivumaan tai pyyhkiä pois. ECA – elektrokemiallinen aktivointi Aktivointilaitteessa suolaliuos hapettuu po. Toucan Eco -hygieniaohjelma varmistaa kohteessa toistuvan, korkeatasoinen ja ympäristönmyötäisen puhtausprosessin. Elektrokemiallisesti suolasta ja vesijohtovedestä aktivoitu liuos, jonka vaikuttavin aine on hypokloorihappo, on tekemässä läpimurtoa. Aineen ja pinnan välinen kontakti (aika ja peittävyys) on tässä hyvin tärkeää. Hypokloorihapon suuri etu on sen vaikutusnopeus. Jätemäärää voidaan vähentää noin 80 %. Liuos tuotetaan elektrokemiallisella ECA-aktivointilaitteella ruokasuolasta ja hanavedestä. Luonnon omat resurssit ja täsmällinen annostelu tekevät siivouksesta aiempaa turvallisempaa sekä henkilöstölle että asiakkaille. Se on lähes neutraali, ei aiheuta korroosiota ja on myrkytön ihmisille ja eläimille. Vihreämpään puhtauteen – pienemmin kustannuksin! Turvallisuudesta ja terveydestä voidaan pitää huolta välttämällä haitallisia kemikaaleja. Hygieniajärjestelmän alussa käytetään ensin peruspuhdistusmenetelmiä. Liuoksella on myös pidempi mikrobien uudelleen kasvua estävä vaikutus kuin pelkällä vedellä ja mikrokuidulla tehdyllä hygieniaohjelmiin puhdistuksella. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. vsk. Paneudumme nyt siihen, miten hygieniaohjelmat saadaan kestävän kehityksen myötäisiksi, samalla turvallisuutta ja tehokkuutta lisäten ja resursseja säästäen, ECA-teknologian avulla. Liuos toimii myös hajunpoistajana, ja sitä voi käyttää ULV-pienpisaratekniikalla suurten alueiden ”3-ulotteiseen” puhdistukseen ja desinfektioon. Liuos poistaa rasvaa ja sormenjälkiä ja estää biofilmin muodostumista. Se on nyt rekisteröity ECHA:n BPR 95 artiklan luetteloon viidessä tärkeässä käyttöryhmässä ja sen hyvä virusidinen ja bakterisidinen tehokkuus ja nopeus on todettu kliinisissä tutkimuksissa. Liuoksesta 99,9 % on vettä
Ei vieras ihmiskeholle Hypokloorihappo, HOCI on heikko happo, jota myös ihmiskeho tuottaa osana immuunijärjestelmän puolustusta, infektioita vastaan. Tällöin käytetään kapasiteetiltaan suuria laitteita ja valmistetaan 10–350 l kerralla. Sitä valmistetaan käyttöpaikalla kerralla päivän aikana tarvittava määrä. vsk. Siksi se sopii erityisen hyvin tilojen käsittelyyn, joihin on levinnyt terveydelle vaarallisia mikrobeja tai itiöitä, ja tilat on saatava nopeasti taas käyttöön. Koska valmiste on hyväksytty myös ihmisen ihon ja päänahan desinfiointiin ja pitoisuus on ”lukittu” valmistusprosessiin, varoaika on hyvin lyhyt – minuutteja. Sitä käytetään myös elintarviketuotannon prosesseissa, panimoissa ja puutarhaviljelyssä. Tämä tekee siitä tehokkaan, mutta vähemmän haitallisen desinfiointiaineen ja hellävaraisen puhdistusaineen. ECA-aktivointimenetelmä soveltuu lukuisiin erilaisiin kohteisiin ja monille eri aloille siivouksesta juomavesien ja teollisuuden prosessiveden käsittelyyn. Tarvittaessa valmistus keskitetään suurempaa tarvetta varten. Hypokloorihapolla (HOCl) on kymmeniä kertoja tehokkaampi desinfioiva vaikutus kuin natriumhypokloriitilla. Liuos palautuu suolaiseksi vedeksi kuudenkahdeksan päivän aikana. Liuos on ihmiselle myrkytön tässä n. CentregoAquaox on rekisteröinyt valmistuslaitteen ja sen tuottaman liuoksen viiteen eri valmisteryhmään, mikä tekee siitä hyvin monikäyttöisen.. Aineista ja toimittajista ECHA on julkaissut BPR 95 artiklan mukaisen luettelon. Kun keho joutuu hyökkäävien bakteerien ja virusten kohteeksi, immuunijärjestelmä reagoi lähettämällä valkosoluja infektioon. Edullisuus tulee tässä; 1–2 g suolaa vesilitraa kohden, laitehankinnan tai vuokran lisäksi. 71 sitiivisesti varautuneessa elektrodissa (anodi) ja pelkistyy negatiivisesti varautuneessa elektrodissa (katodi). Aktivoiduttuaan nämä solut tuottavat samaa HOCI:aa; se on yksi tehokkaimmista luonnossa esiintyvistä desinfiointiaineista. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Näin syntyy vapaata aktiivista klooriliuosta, jolla on muuttuneet kemialliset ominaisuudet. 100 ppm pitoisuudessa. Reunaehtona kemikaalilainsäädäntö Euroopan kemikaaliviraston, ECHA:n Biosidivalmisteasetus (BPR) koskee biosidivalmisteiden myyntiä ja käyttöä. Järjestelmää on sovellettu myös käytettäväksi klinikoiden ja sairaaloiden vesihuollon desinfioinnissa, osana katastrofivalmiusohjelmia sekä juomaveden käsittelyyn syrjäisillä alueilla, joilla ei ole vakiintunutta infrastruktuuria. Tarvittava vaikutusaika on minuutteja, aineen tutkitun vaikutusnopeuden ansiosta
EN 16777 osoittaa, että tehokkuutta voidaan soveltaa pinnan desinfiointiin sekä muihin puhdistusprosesseihin. Tämä ”kolmiulotteinen” menetelmä on ollut hajunpoiston ja desinfioinnin ammattilaisten käytössä jo 25 vuoden ajan Suomessa. vsk. Koska se valmistetaan pitoisuudeltaan laimeana ja pH:ltaan neutraalina, se on myös elintarvikkeille haitaton ja ihoa vähemmän ärsyttävä ja vähemmän hengitysvaikeuksia aiheuttava esimerkiksi natriumhypokloriitti-valmisteisiin verrattuna. ULV-pienpisaratekniikka rakennusten hajunpoistoon ja desinfektioon Liuoksen levittäminen voidaan suorittaa myös ULV-pienpisaratekniikalla. Ne kohtaavat ilmassa leijuvat epäpuhtaudet ja pudottavat ne alas. ”Pisara-asetta, aerosolitykkiä” käytetään nyt siis mikroorganismeja vastaan! Lopuksi ECAteknologian sovellukset lisääntyvät nopeasti, kun yritykset ja organisaatiot tunnistavat ympäristölle koituvat hyödyt ja omat panoksensa ekologisesti turvallisten, korkean suorituskyvyn biosidien ja puhdistusaineiden käytöstä. Pisaroiden läpimitta on alle 25 µm (millimetrin tuhannesosaa). Ympäristöä vaalien kuljetaan kohti kestävää kehitystä ja saadaan uusi keino yritysten hiilijalanjäljen hallintaan, samalla säästäen merkittävästi kustannuksissa! Lisätietoja: ASTQ Supply House Oy www.astq.fi; www.toucan-eco.fi; www.topclear.fi Toucan Econ kattamat 5 ECHA-valmisteryhmää (PT) (teksti tiivistettynä). 72 Bakterisidinen ja virusidinen tehokkuus Toucan Eco on saanut sekä EN 14476että EN 16777 -sertifikaatin, mikä osoittaa sen tehon koronaviruksia vastaan. Molemmat sertifikaatit ovat virusiditestejä, jotka on suunnattu laajaan vaipallisten virusten kirjoon, mukaan lukien koronavirus (jota vastaan moniakaan kemiallisia desinfiointiaineita ei ole sertifioitu). Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. Ihmisen aivastusmekanismi on tehokas virusten levittäjä. Näiden virusiditestien lisäksi Toucan-Eco on sertifioitu bakterisidisen tehokkuuden osalta, standardien EN 1276 ja EN 13697 mukaisesti. Ne auttavat yrityksiä tulemaan vihreämmiksi; käytössä on vähemmän myrkyllisiä kemikaaleja ja pakkausjätettä syntyy vähemmän. Akkreditoiduissa laboratoriotesteissä Toucan Eco:n on todettu tappavan yli 99,99 % viruksista. EN 14476 on suspensiotesti, jossa liuoksen tehokkuus testataan in vitro
Kilpailuteko voi olla esimerkiksi: • kunnostettu rakennus tai rakenne • hoidettu niitty tai maisemapelto • vieraslajien kitkentä-, niittotai raivauskohde • kunnostettu maisema-, piha-alue tai muu ympäristökohde • hoidettu ja kunnostettu kosteikko tai ranta-alue • laadittu ympäristönäyttely tai esitys. Sen lisäksi, että hän painotti puheessaan tuomioistuinten riippumattomuutta, hän esitti myös vakavan huolensa ilmastonmuutoksesta ja suomalaisen lainsäädännön kyvystä vastata siihen. vsk. Kodinkoneliikkeissä ja verkkokaupoissa uudet energiamerkinnät näkyvät heti maaliskuun alussa ja viimeistään 18.3.2021, jolloin vanhoja merkintöjä ei enää saa käyttää. www.maajakotitalousnaiset.fi/vuodenmaisemateko Maaja kotitalousnaisten Keskus ry. Tutussa puna-vihreässä nuolimerkinnässä palataan takaisin A-G-asteikolle, mutta entistä tiukemmilla energiatehokkuusvaatimuksilla. Motiva Energiamerkintä uudistui, myös korjattavuudelle ja käyttöiälle uusia vaatimuksia Maisematekokilpailu etsii pieniä suuria tekoja luonnon hyväksi Vuoden maisemateko -kilpailu 2021 kannustaa hoitamaan ja vaalimaan kulttuuriympäristöjä. Kilpailussa myönnetään maakunnallisia tunnustuksia, jotka kaikki kilpailevat valtakunnallisesta palkinnosta. Kilpailuteko voi olla miltä tahansa maisemanhoidon alalta. Kilpailun ”Pieniä suuri tekoja luonnon hyväksi” -teemaa voi toteuttaa vapaasti. Samalla uusituissa ekosuunnitteluasetuksissa otetaan ensimmäistä kertaa huomioon kiertotalous ja asetetaan vaatimuksia muun muassa laitteiden korjattavuudelle sekä varaosien ja ohjelmistopäivitysten saatavuudelle. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. 73 POIMINTOJA Ympäristölainsäädännössä vakavia rakenteellisia ongelmia Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi puhui maaliskuussa vuosittaisessa hallintotuomioistuinpäivässä. Tuomioistuin ei esimerkiksi voi tällä hetkellä ottaa huomioon kasvihuonepäästöjä ympäristölupaharkinnassaan. Lainsäätäjän tehtävä on antaa välineet puuttua ympäristön tilaan ja ilmastonmuutoksen estämiseen. Globaalien ongelmien ratkaiseminen vaatii kuitenkin laajaa ihmisten ja organisaatioiden käyttäytymisen ohjausta. Osallistumisaika päättyy 30.9.2021. ”Suomalainen ympäristölainsäädäntö sisältää rakenteellisia piirteitä, jotka heikentävät tuomioistuinten mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastonmuutoksen ja luontokadon ratkaisemiseen”, Kuusiniemi sanoo. Ympäristönsuojelulaki ei anna siihen mahdollisuutta. Maaja kotitalousnaiset etsii maisematekokilpailun avulla tekoja, jotka nostavat esille paikallisen kulttuuriympäristön arvoja, historiaa, ominaispiirteitä ja tapahtumia. Vuoden maisemateko -tunnustuksen voi saada yksittäinen henkilö, paikallinen yhdistys, talkooporukka tai muu taho. Lainsäädäntömme pohjautuu perinteiseen lupaohjaukseen. Opetus ja kulttuuriministeriö tukee vuoden maisemateon valintaa. KHO Kodinkoneiden ja viihde-elektroniikan energiamerkinnät uudistuivat 1.3.2021 alkaen
alv. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. 010 2302 850 Vesilaitoksentie 10, FI-21200 Raisio www.hydrometa.fi Haluamme pitää huolta ympäristöstä! Viimeisintä teknologiaa olevat mittalaitteet ja EFFE® -vedenkäsittely tuottavat asiakkaillemme parhaat ratkaisut. 74 YRIT YSHAKEMISTO palvelee Tarkkuutta ympäristömittauksiin Tehokkuutta vedenkäsittelyyn BK-Hydrometa Oy, p. Palveleva suomalainen vesi-, ympäristöja elintarviketutkimusten asiantuntija Tampere | Pori | Rauma | Vaasa | Hämeenlinna | Sastamala | Jyväskylä Asiantuntija-, näytteenottoja laboratoriopalvelut toimipisteistämme: KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00 euroa (sis. 10 %). + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 verkkosivumme kautta Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät www.ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi www.linkedin.com/company/ympäristökustannus-oy www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Facebookissa Twitterissä @YTerveyslehti Seuraa meitä ja Linkedinissä. vsk
Nyt voit tilata Ympäristö ja Terveys-lehden myös näköislehden suoraan meiltä tai yhdistelmänä painettu + näköislehti! Puhtaamman huomisen ääni. 10 %). + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3. uudistettu painos Näköislehti muuttui maksulliseksi v. 2021 alusta. www.ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni Hinta 36,00 euroa (sis. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2021, 52. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. 75 YRIT YSHAKEMISTO palvelee www.labrotek.fi SOITA MEILLE 044-201 7001 RF O3 SO2 CO PM10 PM2,5 NO NO2 NOx Tarjoamme palveluita mm. www.ax.fi Tekniikan moniosaajat kumppanina Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 4/2021 ilmestyy teemalla VESIENSUOJELU, VESIHUOLTO ilmestyy 27.5.2021 mainosoaineistot 3.5.2021 mennessä. alv
Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00€ (sis. Sisäilmatutkimuksia tekevien laboratorioiden, kuntien terveysvalvontaviranomaisten, rakennusterveysasiantuntijoiden, sisäilmakonsulttien,oppilaitoksien ja yhdistysten käyttöön. asumisterveysasetus, sai soveltamisohjeen, kun Sosiaalija terveysalan lupaja valvontaviraston (Valvira) laatima Asumisterveysasetuksen soveltamisohje julkaistiin vuonna 2016. alv. Tämän asumisterveysasetuksen mikrobiologisia menetelmiä käsittävän käytännönläheisemmän ja yksityiskohtaisemman sekä tulosten tulkintaa ohjaavan oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja. Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015), ns. Näytteenottoa selvitetään teknisen näytteenoton osalta. + toimituskulut ISBN 978-952-9637-61-4 tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai verkkosivujen kautta Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Opas soveltuu mm. 10 %). Laboratorio-opas
Ympäristökustannus Oy:ssä ympäristöterveyden ja elintarviketurvallisuuden sekä ympäristönsuojelun edistäminen ovat toimintamme lähtökohtia. Haluamme olla puhtaamman huomisen ja terveellisen ympäristön ääni tänään ja tulevaisuudessa www.ymparistojaterveys.fi. Toimintamme perustuu ajantasaiseen, luotettavaan ja tutkittuun tietoon. Yhteiskunnallisena yrityksenä tuemme suomalaista työtä; julkaisemamme lehdet ja painotuotteet painetaan Suomessa. Hyvitämme hiilijalanjälkeämme. Motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta on perusta tavoitteidemme saavuttamiseen. Hankinnat teemme arvojemme ja toiminta-ajatuksemme mukaisesti. Pyrimme toiminnassamme siihen, että palvelumme ovat kaikkien kiinnostuneiden saavutettavissa. Noudatamme vastuullisen journalismin periaatteita. Julkaisuja koulutustoiminnan lisäksi neuvonta ja valistus kuuluvat toimintamme painopisteisiin