Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. vsk. 2 Nor145 vahvuudet: • Suuri 4,3 ” värillinen kosketusnäyttö mahdollistaa 2 kuvaajaa • Oikeat painonapit ulkokäytössä • Laaja taajuusalue 0,4 Hz – 20 kHz • Yhtäaikainen 1/3-oktaavi ja FFT-mittaus • Monipuoliset triggausoptiot • IntegroituwifijaLTE4g-modeemioptiona • Integroitu IP-palvelin mahdollistaa etäohjauksen ja -luennan • Rakennusakustiikan eristävyysarvojen laskenta mittarin näytöllä • Laajat käyttömahdollisuudet erilaisiin mittauksiin laajennusoptioiden ansiosta • Saumaton integroituminen Nor-Review, Nor-850 ja Nor-Cloud -ohjelmistoihin Ympäristön mittaamisen asiakasratkaisut Mittarit ja laitteet • Tuki ja koulutus • Laitevuokraus MIP Electronics Oy • Palokorvenkatu 2, 04250 Kerava • Puh: (010) 3222 631 • sales@mip.fi NOR145-äänitaso -analysaattori UUTUUS! Mittarin ohjaus NorVirtualapin kautta.
Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. 3. vsk
Vaikean ajan helpottamiseksi olemme saaneet painetun lehden tilaajillemme uuden edun: näköislehden lukuoikeus sisältyy kaikkiin tilauksiin ainakin vuoden loppuun saakka. (02) 630 4900 Ilmestyy 8 numeroa vuodessa (sis.alv 10 %) Kestotilaus 67 euroa Vuositilaus 72 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. Uskon, että pääsääntöisesti erittäin hyvin. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Lue sivulta 27 kuinka saat etusi käyttöön Lehtiluukkupalvelussa. Olemme kasvaneet yhteiskunnassa, jonka säännöt ja ohjeet ovat perusteltuja ja harkittuja, eivät mielivaltaa. Siksi rajoja ei tänäkään aikana tee mieli venyttää. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. Anne Kotiharju laati viime vuonna ympäristöaiheisia palindromeja Ympäristö ja Terveys-lehteen. Jokaisen omakin vastuullisuus joutuu välillä koetukselle. Myös korona-aika sai nyt oman palindrominsa: ”Oo viisas: sido, kysy, pese. Onneksi Suomessa on toimiva ja järjestäytynyt yhteiskunta, jossa on keinot ja mahdollisuudet hoitaa, suojella ja varjella kansalaisia myös pandemian aikana. Voimia, jaksamista ja terveyttä tänä hyvin poikkeuksellisena keväänä! Kaarina Kärnä. SääntöSuomi ei ole enää herja, se on kehu. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy Painopaikka Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen, sijaisena ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Kaisa Mäntynen 30.4.2020 saakka Suomen Kuntaliitto ry Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Aikakauslehtien liiton jäsen Laki ja järjestys Onneksi meillä on THL, STM ja kaikki Suomen viisaat päättäjät. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. Ilman sääntöjä olisimme hukassa. Ja muista myös uusi opaskirjamme ”Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti” . Tietoa on, mutta kuinka ohjeita noudatetaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. vsk. Pysy kodissa, siivoo.” Kotona viihtymisessä auttaa myös Ympäristö ja Terveys-lehti
10 Katsaus kuntien ympäristönsuojelun historiaan Tarja Laitinen ....................................................................................... Laki ja järjestys Kaarina Kärnä .........................................................................................4 Ympäristöterveydenhuollon tulevaisuuden näkymiä koronavirusepidemian jälkeen Jari Keinänen ..........................................................................................6 Ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamislain voimaantuloon valmistaudutaan Riitta Rönn ............................................................................................ 40 ÅMHM – Liten stor myndighet i ett örike Eeva Axelsson och Julia Westerberg ............................................... 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti 51. 32 Mitä tehdä, kun asunnossa ei ole melua, mutta sitä kuullaan. 62 Mentorointi avaa ovia työelämään Rikupekka Leinonen ........................................................................... 52 Kirjaesittely: Ympäristöterveys, Toim. Keijo Houhala ...................................................................................... 28 Langattomien laitteiden ja niiden tukiasemien säteilyturvallisuus Lauri Puranen ...................................................................................... Vuorinen .......................................................................... Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. vsk. 56 Tavastia Events – avoin tapahtumarajapinta Outi Mertamo ja Joni Kukkamäki ................................................... Ympäristöpäällikkö Risto Mansikkamäki Tapio Välikylä ...................................................................................... 66 Poimintoja ......................................................................................... 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 14 Lupaus asiakasarvosta: Miten lupauksia voi arvioida ja tulkita. 70. Lehden teemoina ovat vesiensuojelu ja vesihuolto. 48 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus – alueen vahva toimija. 55 Hapettava ULV-pienpisaratekniikka biologisesti likaantuneen sisäilman, rakenteiden ja pintojen puhdistukseen ja desinfektioon Aaro Seppälä ....................................................................................... Helena MussaloRauhamaa, Juha Pekkanen, Jouko Tuomisto ja Heikki S. 5 Ympäristö Tuottaja Tanja Lohiranta p. 18 Asunnontarkastusten yhtenäistäminen tavoitteena Pirkanmaalla Eeva Hentilä ja Mari Järvenmäki ..................................................... vsk 3 • 2020 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 4/2020 ilmestyy viikolla 22. 24 Katsaus kauneudenhoitoalan valvontaan Liisa Reunanen .................................................................................... Rauno Pääkkönen .............................................................................
Epidemiasta huolimatta ainakin osa hallinnollisista uudistuksista menee eteenpäin, vaikkakin yskähdellen – niin myös ympäristöterveydenhuollon järjestämiseen liittyvät mahdolliset uudistukset. Ympäristöterveydenhuollollakin on ollut oma roolinsa epidemian leviämisen ehkäisyssä, vaikka tartuntatautilainsäädännön ja valmiuslain nojalla erilaisia ihmisten toimintoja rajoittavia päätöksiä tehdäänkin näissä poikkeusoloissa. 6 Jari Keinänen, johtaja Sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon tulevaisuuden näkymiä koronavirusepidemian jälkeen Tätä kirjoittaessa koronavirusepidemia on pysäyttänyt koko Suomen, mutta se on pitänyt monet viranomaiset kiireisenä. Loppuvuodesta 2019 tämän lehden kirjoituksen lopussa totesin, että hallitusohjelman ympäristöterveydenhuoltoa koskevan kirjauksen toteuttamiseksi SOTE-ministeriryhmä oli päättänyt, että hallitusohjelman edellyttämä selvitys ympäristöterveydenhuollosta tehdään sosiaalija terveysministeriön ja maaja metsätalousministeriön yhteistyönä.. Epidemia ja sen hoitaminen ovat jo nyt maaliskuun lopussa osoittaneet sen, että tilanteen rauhoituttua tulee tartuntatautilain ja terveydensuojelulain rajapintoja tarkastella kriittisesti. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51
vsk. Kysely ei tuonut paljon uutta siihen, mitä ympäristöterveydenhuollon keskeisistä yhdyspinnoista tiedetään ja mikä niiden kanssa tehtävän yhteistyön merkitys on ympäristöterveydenhuollon toimintaan. Alla on kuitenkin valvontayksiköiden mielipiteiden jakautu. 7 Kyselyn yhteenveto Edellä kuvatun selvityksen tavoitteena oli arvioida ympäristöterveydenhuollon tulevaisuuden järjestämisen vaihtoehtojen toteutettavuus. Vaihtoehtoina olivat siis: Kuntarakenteissa kuntien välisenä yhteistyönä yhteistyössä, esimerkiksi kuntien ympäristönsuojelun ja/tai rakennusvalvonnan kanssa Maakunnissa osana sosiaalija terveydenhuollon ja/tai pelastustoimen rakenteita. Selvitys toteutettiin nopealla aikataululla pääosin tekemällä Webrobol-kysely ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköihin, keskusvirastoihin, aluehallintovirastoihin, Kuntaliittoon ja keskeisiin ministeriöihin. Sekä jatkamista kuntarakenteissa, esimerkiksi ympäristönsuojelun ja/tai rakennusvalvonnan kanssa että siirtymistä sosiaalija terveydenhuollon mukana maakuntiin, perusteltiin kattavasti ja laajasti. Tämä osoittaa erityisesti sen, että ympäristöterveydenhuollon kokonaisuudella on erittäin laajat yhteistyöpinnat kunnan sisällä sekä myös ulospäin. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Kysely oli avoin, joten tulosten tulkintaa vaikeutti jossain määrin se, että kaikilta osin ei ollut varmaa, mitkä vastaukset olivat valvontayksiköiden ja mitkä yksittäisten henkilöiden
Koronavirusepidemian takia työryhmän asettaminen saattaa viivästyä, jolloin myös työryhmän selvityskin viivästynee tavoiteaikataulusta, joka oli vuoden 2020 loppu. Sosiaalija terveydenhuollon osalta mahdollinen siirtyminen maakuntiin tapahtuisi aikaisintaan vuoden 2023 alusta. Mitä SOTE ministeriryhmä linjasi ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä Sote-ministerityöryhmä linjasi kokouksessaan 13. Jos työryhmä asetetaan ja sen selvityksen perusteella ympäristöterveydenhuolto päätettäisiin siirtää maakuntiin, siirto ei kuitenkaan siis tapahtuisi vielä samaan aikaan sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien siirtyessä, vaan myöhemmässä erikseen määritellyssä aikataulussa. vsk. Mitä päätös tarkoittaa käytännössä Ministeriryhmän päätös tarkoittaa sitä, että ympäristöterveydenhuolto ei ole mukana ensimmäisen vaiheen valmistelussa, kun sosiaalija terveydenhuolto sekä pelastustoimi siirtyvät maakuntiin. Työryhmää ei ole vielä kuitenkaan asetettu. Linjauksen taustalla oli ympäristöterveydenhuollon yksiköiden kyselyvastauksissa tullut varsin laaja toivomus siitä, että joka tapauksessa ympäristöterveydenhuollon yksiköiden kokoa tulisi suurentaa, eli muuttaa ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta annettua lakia. Samalla ministeriryhmä kuitenkin totesi, että ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirtoa maakunnille selvitetään myöhemmin monialaisen maakunnan valmistelun yhteydessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Edelliseen viitaten niilläkään alueilla, missä ympäristöterveydenhuolto on osa terveydenhuollon organisaatiota, ei ole kiirettä lähteä valmistelemaan ympäristöterveydenhuollon siirtämistä kuntien muihin rakenteisiin. Varmuudella aineistosta voitiin todentaa 39 valvontayksikön vastaukset. • Järjestäminen nykyisellään kuntarakenteessa: 12 yksikköä • Järjestäminen kuntarakenteessa kuntien välisenä yhteistoimintana, mutta lainsäädännön edellyttämä minimikoko suurempi (suuremmat resurssit): 13 yksikköä • Järjestäminen maakunnissa osana sote ja/tai pelastustoimen rakenteita: 14 yksikköä. helmikuuta, että ympäristöterveydenhuollon tehtäviä ei tässä vaiheessa sisällytetä maakunnan tehtäviin. Ministeriryhmä otti kantaa myös siihen, että maaja metsätalousministeriön on pikaisesti käynnistettävä eläinlääkäripalveluja koskevan lainsäädännön uudistaminen. Tavoitteena on vähentää ympäristöterveydenhuollon järjestäjien määrää. Tästä johtuen linjauksessa todetaan, että STM ja MMM tukevat erityisesti näitä alueita mahdollisten tulevien muutosten valmistelussa. 8 minen tulevaisuuden järjestämisvaihtoehtoehtojen osalta. Päätös siitä, siirtyykö ympäristöterveydenhuolto maakuntiin, riippuu monialaista maakuntaa selvittävän parlamentaarisen työryhmän johtopäätöksistä. Tunnusteluja on kuitenkin hyvä tehdä yhteistoiminta-alueen kuntiin, mutta lopullisesti valmistelu siirtymisestä käynnistynee vasta vuoden 2022 alussa. Lisäksi ministeriryhmä velvoitti sosiaalija terveysministeriön sekä maaja metsätalousministeriön arvioimaan yhdessä ympäristöterveydenhuollon kokonaisuutta nykytilanteessa. Ministeriryhmän tiedossa oli, että ympäristöterveydenhuolto järjestetään jo tällä hetkellä joillakin alueilla kuntien välisenä yhteistyönä koko maakunnan alueella. Jotta kunnilla olisi ajantasainen tieto uudistusten etenemisestä ja hallituksen
Edelliseen viitaten ja myös ministerityhmän päätökseen nojaten sosiaalija terveysministeriö sekä maaja metsätalousministeriö käynnistävät kevään 2020 aikana selvityksen ja arvioinnin, tulisiko lakia ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta muuttaa siten, että vähimmäishenkilötyövuosikriteeri nostettaisiin nykyisestä 10 htv:stä isommaksi. Lopuksi Ympäristöterveydenhuollon yksiköt ovat osoittaneet erinomaista aktiivisuutta ja avuliaisuutta koronavirusepidemian leviämisen ehkäisemissä, vaikka päätöksiä tilanteessa on tehty muun lainsäädännön – erityisesti tartuntatautilainsäädännön nojalla. vsk. ” Ympäristöterveydenhuollon kokonaisuudella on erittäin laajat yhteistyöpinnat kunnan sisällä sekä myös ulospäin.. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Selvitys ja arviointityö tehdään pääsääntöisesti sosiaalija terveysministeriössä sekä maaja metsätalousministeriössä virkatyönä, mutta muita ministeriöitä, keskusvirastoja, aluehallintovirastoja ja erityisesti kuntia ja niiden sisällä ympäristöterveydenhuollon yksiköitä tullaan kuulemaan työn aikana tiiviisti. 9 tahtotilasta, sosiaalija terveysministeriö sekä maaja metsätalousministeriö tulevat järjestämään vuoden 2020 lopussa tai vuoden 2021 alussa keskusteluja informaatiotilaisuuksia ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä. Aktiivisuus ja toimeliaisuus on ollut vahvaa riippumatta siitä, onko ympäristöterveydenhuolto organisoitu kunnassa yhdessä esimerkiksi ympäristönsuojelun tai sosiaalija terveydenhuollon kanssa. Tavoitteena on, että mahdolliset lakimuutokset voitaisiin esitellä eduskunnalle jo syksyllä 2020, mutta meneillään oleva koronavirusepidemia ja sen leviämisen estämiseen liittyvät kiireet voivat viivästyttää myös tämän työn etenemistä. Näissä tilaisuuksissa ministeriöt informoisivat kuntia uudistusten tilanteesta ja kunnilla olisi mahdollisuus esittää kysymyksiä ja vaihtoehtoja ympäristöterveydenhuollon järjestämiseen liittyen. Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta Ympäristöterveydenhuollon yksiköihin tehdyssä kyselyssä useat yksiköt totesivat, että yhteistoiminta-alueiden kokoa tulisi lainsäännön vaatimuksilla suurentaa, vaikka jäätäisiinkin nykytilanteen mukaisesti kuntarakenteisiin. Tämä tahtotila oli tullut vahvasti esille myös syksyn 2019 ympäristöterveydenhuollon alueellisilla koulutuspäivillä, joissa asiaa kysyttiin terveysvalvonnan johtajilta. Tämän lehden kautta haluan kiittää kaikkia ympäristöterveydenhuollon toimijoita edellä mainitusta ja toivotan kaikille jaksamista ja terveyttä näissä poikkeusoloissa. Tilaisuuksissa esitellään myös jäljempänä esitetyn ympäristöterveydenhuollon kokonaisuutta koskevan selvitystyön tuloksia ja mahdollisia muutosehdotuksia lakiin ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaaleista
Siinä tilanteessa valtion ympäristöhallinnon yhteensovittavaksi viranomaiseksi säädettiin aluehallintovirasto ja kuntien puolella kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. 10 Uusi lainsäädäntö perustana Monet investointihankkeet ja muut elinkeinotoiminnot tarvitsevat eri lakeihin perustuvia ympäristöllisiä lupia ennen toiminnan aloittamista. Alkujaan hallituksen esityksessä lähtökohtana oli, että valtionhallinnossa yhden luukun ympäristölliset palvelut toteutuvat hyvin pitkälti sillä, että perustetaan valtion lupaja valvontavirasto (LUOVA). vsk. Lain toimeenpanoon valmistaudutaan ympäristöministeriön asettamassa laajapohjaisessa seurantaryhmässä, jossa mukana ovat keskeiset viranomaistahot. Riitta Rönn, lainsäädäntöjohtaja Ympäristöministeriö Ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamislain voimaantuloon valmistaudutaan Laki eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta (764/2019) tulee voimaan syyskuun alussa tänä vuonna. Viime syksystä lähtien käytännön valmistelua on hoitanut ympäristöministeriöön palkattu projektipäällikkö Anju Asunta.. Ja vastaava tilanne on, kun toimintaa muutetaan tai laajennetaan. Niinpä viime vaalikaudella osana sääntelyn sujuvoittamista aloitettiin lainsäädännön valmistelu ympäristöllisten menettelyjen ajallisen yhteensovittamisen mahdollistamiseksi. Uuden lain tavoitteena on sujuvoittaa ja jouduttaa ympäristöön vaikuttavien hankkeiden lupamenettelyjä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Laki korostaa yhteensovittavan viranomaisen roolia viranomaisten keskinäisen yhteistyön edistämisessä ja vuoropuhelussa luvanhakijan kanssa. Kun maakuntauudistus kariutui viime vaalikauden lopulla, jäi myös valtion lupaja valvontavirasto toteutumatta
Tavoite kokonaan sähköisestä yhteensovitetusta menettelystä täytyykin asettaa tämän vaalikauden loppupuolelle. Yhteensovittamiseen liittyy kiinteästi hakijan neuvonta.. Erityisesti sähköisessä menettelyssä voi toteutua lain tavoite lupamenettelyjen sujuvoitumisesta ja jouduttamisesta. Yhteensovittamisen toimintatavoilla voi olla myönteinen vaikutus eri viranomaisten lupapäätösten laatuun. Jos hankkeelle lisäksi haetaan samanaikaisesti luonnonsuojelulain mukaista poikkeamislupaa, maankäyttöja rakennuslain mukaista lupaa, kaivoslain mukaista lupaa taikka vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain mukaista lupaa, lupahakemusten käsittely voidaan hakijan pyynnöstä sovittaa yhteen. Ajallisesti yhteensovitettavat käsittelyvaiheet ovat lupahakemuksen täydentäminen, asianosaisten, yleisön ja muiden viranomaisten kuuleminen, hakijan mahdollisuus kuulemispalautteiden mukaiseen selitykseen sekä lupapäätöksen antaminen ja siitä tiedottaminen. vsk. Erityisen haastavaa on eri tietojärjestelmien rajapintojen ylittäminen sujuvasti. Uuden lain mukaisten yhteensovittamismenettelyjen saaminen kokonaisuudessaan sähköisiksi vaatii johdonmukaista tietojärjestelmien kehittämistä. Jo lainsäädäntöuudistuksen valmistelun aikana ympäristöministeriö ja työja elinkeinoministeriö tekivät tiivistä yhteistyötä lain piiriin kuuluvien sähköisten menettelyjen edistämiseksi. Lisäksi erityisesti kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen työssä sähköiset asiointijärjestelmät ovat vielä varsin harvinaisia. Sen mukaisesti aluehallintovirasto tai kunnan ympäristönsuojeluviranomainen vastaavat ympäristöluvista, aluehallintovirasto vesilain mukaisista luvista, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen maaaineslain mukaisista luvista, ELY-keskus luonnonsuojelulain mukaisista poikkeamisluvista, Tukes kemikaaliturvallisuuslain ja kaivoslain mukaisista luvista sekä kunnan rakennusvalvontaviranomainen maankäyttöja rakennuslain mukaisista luvista. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Työja elinkeinoministeriön johdolla toteutettavassa Luvat ja valvonta -hankkeessa kehitetään sähköistä palvelukerrosta, jota hyödynnetään ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisessa. Lisäksi yhteensovittamiseen liittyy kiinteästi hakijan neuvonta. Yhteensovittaminen ei ulotu mahdolliseen muutoksenhakuvaiheeseen. 11 Menettelyjen yhteensovittamisen edellytyksenä on, että hankkeelle haetaan ympäristönsuojelulain, vesilain tai maa-aineslain mukaista lupaa. Menettelyjen sähköistäminen etenee Lähtökohtana ympäristöllisten menettelyjen laissa on, että yhteensovitettu menettely toimisi sähköisesti. Vaikka menettelyt yhteensovitetaan ajallisesti, kukin toimivaltainen viranomainen vastaa sen toimivaltaan kuuluvan lupamenettelyn aineellisen lainsäädännön soveltamisesta. Sitä ennen on tärkeää saada kohdennetuksi Yhteensovittamisen toimintatavoilla voi olla myönteinen vaikutus eri viranomaisten lupapäätösten laatuun. Lähiaikoina pilotoidaan teollisuuslaitoshankkeen ympäristöluvan ja kemikaaliturvallisuusluvan yhtäaikaista hakemista sähköisesti palvelukerroksen kautta
OHKE-työtä. Kullekin viranomaiselle pitäisi muodostua kokonaiskuva hankkeen vaatimista lupamenettelyistä. Lain voimaantulon tueksi ympäristöministeriö asetti kesäkuussa 2019 seurantaryhmän, johon kuuluvat keskeiset toimenpanosta vastaavat viranomaistahot kuten aluehallintovirastot, ELY-keskukset, Tukes ja Kuntaliitto sekä keskeiset ministeriöt (ympäristöministeriö, oikeusministeriö ja työja elinkeinoministeriö). Uutta lainsäädäntöä onkin jo käsitelty lukuisilla valtion ja kuntien ympäristöviranomaisten neuvotteluja koulutuspäivillä. Otamme ympäristöministeriössä mielellämme vastaan palautetta ja ehdotuksia lain toimeenpanoon liittyen. Laissa korostuu luvanhakijan ja viranomaisten välinen vuorovaikutus, joka alkaa ennakkotapaamisesta. 12 tietojärjestelmien kehittämisen rahoitusta uuden yhteensovittamislain vaatimusten toteuttamiseen. Viimeisinä kuukausina ennen lain voimaantuloa tuotetaan sähköistä aineistoa lain soveltamisen tueksi viranomaisille, toiminnanharjoittajille, muille asianosaisille ja yleisölle. Tämä parantaa osaltaan viranomaistoiminnan ennakoitavuutta. Erityisen haastavaa on eri tietojärjestelmien rajapintojen ylittäminen sujuvasti.. Uusi laki tuo viranomaistoimintaan uuden elementin. Yhteensovittava viranomainen arvioi yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa yhteensovitettavien lupahakemusten tavoitteellisen käsittelyajan ja esittää arvion päätösten antamisajankohdasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Lain voimaantuloon varaudutaan Vaikka yhteensovittavan menettelyn laki vahvistettiin jo viime kesänä, oli perusteltua ajoittaa lain voimaantulo kohtuullisen ajan päähän, jolloin viranomaisilla ja toiminnanharjoittajillakin on parempi mahdollisuus valmistautua uuden lain vaatimuksiin. Viime syksynä ympäristöministeriö palkkasi hankkeeseen projektipäälliköksi Anju Asunnan. Entistä laajemmalla ja selvemmällä tilannekuvan muodostamisella vaikutetaan myös siihen, että lupahakemukset ja niiden liitteet ovat vireille tullessaan mahdollisimman hyvälaatuisia. Samoin seurantaryhmän tehtävänä on suunnitella uudistusta tukevaa koulutusta. vsk. Yhteensovitettu menettely on toimintatavan muutos Yhteensovitettu menettely merkitsee viranomaisten ja asiakkaidenkin toimintatavan muutosta. Eri viranomaisten vastuulla olevien lupamenettelyjen ajallinen yhteensovittaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä viranomaisten kesken menettelyjen eri vaiheissa. Seurantaryhmän tehtävänä on huolehtia yhden luukun menettelyjen edellyttämien toimintatapojen ja -mallien kehittämisestä. Tässä yhteydessä hyödynnetään ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen yhteistyön kehittämistä koskevaa ns
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Kohteet voivat olla arvokkaita maisemia tai kulttuuriympäristöjä, mutta yhtä lailla kannustetaan osallistumaan myös arkiympäristöjen sekä heikentyneiden maisemien kunnostushankkeiden piiristä. Kilpailuun voivat osallistua kansalaisjärjestöt sekä alueja paikallisviranomaiset hankkeilla, jotka on jo toteutettu.. Suomen parhaasta maisemahankkeesta tulee Suomen ehdokas Euroopan neuvoston maisemapalkinnon saajaksi. Ympäristöministeriö etsii joka toinen vuosi järjestämässään kilpailussa hankkeita, joilla on onnistuneesti hoidettu, suojeltu tai suunniteltu maisemia. Maisemasymposium on valtakunnallinen tilaisuus, jossa luodaan näkökulmia Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen toteutumiseen Suomessa. YM Suomen parasta maisemahanketta etsitään jo seitsemättä kertaa Suomen paras maisemahanke -kilpailuun ovat ehdokkaiksi tervetulleita niin kaupungin kuin maaseudunkin maisemiin kohdistuneet hankkeet, joilla on onnistuneesti hoidettu, suojeltu tai suunniteltu maisemia. Tunnustus on Suomelle ensimmäinen laatuaan. Voittaja julkistetaan Säätytalolla Helsingissä 4.11.2020 järjestettävässä Maisemasymposiumissa. Kilpailuehdotukset tulee jättää ympäristöministeriöön viimeistään 4.9.2020. Varsinaisen maisemapalkinnon vei vuoden 2019 kilpailussa Sveitsin hanke, jossa Aire-joen vesiväylä ennallistettiin. Hankkeet voivat liittyä luonnontai kulttuurimaisemiin, maaseutuun tai kaupunkiin. Ehdokkaiksi haetaan sekä perinteisiä että uusia näkökulmia maisemaan. Suomen paras maisemahanke -kilpailu käynnistyy jälleen. Kilpailussa palkitut ja siihen osallistuneet hankkeet edistävät maisemasopimuksen tavoitteita ja niiden on tarkoitus toimia esimerkkeinä maanosamme maisemien hoidosta. Vuonna 2018 järjestetyn Suomen paras maisemahanke -kilpailun voittaja Kotkan kansallinen kaupunkipuisto palkittiin kunniamaininnalla Euroopan neuvoston maisemapalkinto -kilpailussa vuoden 2019 syksyllä. 13 Maisemat ja niihin liittyvät hankkeet ymmärretään Suomen paras maisemahanke -kilpailussa laajasti, ja ehdokkaiksi toivotaan erilaisia viime vuosien aikana toteutettuja hankkeita. Kuva: Kai Widell. Joka toinen vuosi myönnettävä palkinto sisältyy Eurooppalaiseen maisemayleissopimukseen, johon Suomi liittyi vuonna 2006
14 Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Olen nyt palvellut kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena päälle kolmekymmentä vuotta. 14 Tarja Laitinen, ympäristölupapäällikkö Lahden kaupunki European Green Capital 2021 Katsaus kuntien ympäristönsuojelun historiaan Vuonna 1986 tuli Suomeen laki, uusi Kyhl, kuten me tuttavallisesti kutsumme lakia kuntien ympäristönsuojeluhallinnosta (1986/64). vsk.. Minä 24-vuotiaana nuorena ja tuoreena vastavalmistuneena maisterina Kuopion yliopistosta hyppäsin tähän kehään ensin Kuopion kaupungille ja sittemmin muutin työn perässä Lahden kaupunkiin. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Yritän valottaa tässä, mitä tämä kolmekymmenvuotinen sota onkaan pitänyt sisällään. Siinä määrättiin, että jokaisessa yli 3000 asukkaan kunnassa täytyy olla ympäristönsuojeluviranomainen ja ympäristönsuojelulautakunta
Sittenpä me juoksimme pikkupajoissa teollisuusalueilla halli hallilta täyttämässä heidän puolestaan jätehuoltosuunnitelmia, jotka sitten viranomaisina hyväksyimme. Ilmassa oli vielä rikkidioksidia paljon ja pohjavesissä huoletti maantiesuola, joka oli löytänyt reittinsä pohjavesiin. Olimme tietenkin lukeneet Brundtlandin raportin ”Yhteinen tulevaisuutemme” (1987) huolella. 15 L aki kertoi tehtäväksemme näin: ”Kunnan tulee valvoa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö.” Lain hallituksen esityksessä tärkeänä tavoitteena oli, että kunnallishallinnossa on hyvin toimiva, tehokas, kuntalaisia herkästi kuunteleva sekä riittävän yhdenmukainen ja yhtenäinen ympäristönsuojeluhallinto, jonka keskeinen toimielin on ympäristönsuojelulautakunta. vsk. Ennen ympäristönsuojeluviranomaistoiminnan käynnistymistä valtion ympäristöhallinto; ympäristökeskukset, lääninhallitukset sekä aiemmin vesipiirit olivat kyllä seuranneet vesistöjen tilaa. Aika paljon haasteita tehtävissä ja niiden toteuttamisessa kunnissa, kun sitä näin vuosienkin jälkeen mietin. Paikallisagendaa LA21 Yhdeksänkymmentäluvun puolivälin jälkeen alkoi paikallisagenda-aika ja käsite kestävä kehitys tuli tutuksi. Samalla todetaan, että kuntien ympäristönsuojelutoimen viranhaltijoilta edellytetään monipuolista asiantuntemusta. Vesijärven kunnostuksen eteenpäin viennistä kuuluu iso kiitos pitkäaikaiselle entiselle työtoverilleni limnologi Juha Kedolle. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen luki ympäristönsuojelulakia ja totesi, että kunnilla on velvollisuus järjestää tarvittava ympäristöntilan seuranta, mutta myös toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Näin saimme sen kyläsepänkin ymmärtämään, että jäteöljyjä ei saa polttaa vaan jäteöljy tulee kerätä erikseen, ja seppä saa siitä vielä vähän rahaakin. Kunnissa ymmärrettiin, että pelkkä seuranta ei riitä, vesistöjen tilaa on parannettava aktiivisilla toimilla. Järvestä kalastettiin valtavia määriä särkikalaa ja pyrittiin siihen, että järven ravintoverkko saadaan korjattua. Brundtlandin komission mietinnön kantava ajatus oli se, että kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Ympäristönsuojeluviranomaisen alkutaival Alussa oli huolenamme happosateet. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Opimme, että työmme on ehdottomasti neuvovaa, opastavaa – ei vain määräävää ja kieltävää. No eihän nuo yrittäjäparat olleet kuulleetkaan moisesta velvoitteesta. Mitenkäs me olemme Suomen kunnissa tässä onnistuneetkaan. Ilmansuojelu siirtyi terveydensuojeluviranomaiselta ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tähän yhdistettiin laaja tutkimusyhteistyö yliopiston kanssa ja samalla järvenranta-asukkaille ja viljelijöille annettiin tietoa järven tilasta ja keinoista vähentää järven kuormitusta. Meillä Lahdessa lähdettiin kunnostamaan Vesijärveä ennenkuulumattomalla biomanipulaatiomenetelmällä. Kun kestävän kehi. Ympäristönsuojeluviranomainen aloitti neuvottelut yritysten kanssa, ja ensin hieman hankalienkin neuvottelujen lopputuloksena ilmanlaatua on seurattu yhteistarkkailuna jo vuosikymmenten ajan suuremmissa kaupungeissa. Jätehuoltolaki oli voimassa, ja se velvoitti lähes jokaisen teollisuus-/tuotantolaitoksen esittämään jätehuoltosuunnitelman ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi. Saimme Vesijärven kunnostukseen myös meille ensimmäisen EU-Life projektin
Ympäristön pi. Järjestimme vuorovaikutusryhmiä ja verkostoidumme sekä kehitimme vapaaehtoisia ohjelmia, jolla saimme sitoutettua monet ympäristönsuojelua inhoavat yrityspamput tekemään kunnianhimoisia ympäristötekoja. 16 tyksen ohjelmia alettiin laatia, me kunnissa olimme valmiit kehittämään toimintaamme ja verkostoitumaan niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin. Mielikuvitusta, luovuutta, hyviä neuvottelutaitoja ja rohkeutta monien lakien soveltamisessa onkin tarvittu, koska vain harvoista tapauksista on ollut mallia tai koeteltuja oikeustapauksia käytettävissä. Tämä näkyy myös siinä, että monien päätösten toimeenpano on viivästynyt sekä viranomaisen että toiminnanharjoittajan kannalta aivan liian paljon, ja viivästyminen on voinut johtaa hyvienkin hankkeiden peruuntumiseen. Hyvän tutkintapyynnön teko on työlästä ja valitettavasti lopputulos on useimmiten tutkimatta jättäminen tai korkeintaan pieni sakko. Suomen ympäristönsuojeluhallinto 10 vuotta Ympäristönsuojeluviranomaiset ry julkaisi 1.10.1996, kuntien ympäristöhallinnon 10-vuotispäivänä, teoksen Muutosvastarinta murtuu, joka kertoi kuntien ympäristönsuojelutyöstä. vsk. Tätä kautta saatiin myös partnerikaupunkeja, joiden kanssa voitiin hakea ja saada mm. Luulen, että ympäristönsuojeluviranomaiset ovat olleet ja ovat edelleenkin verkottuneimpia ja yhteistyökeskeisimpiä ”valvontaviranomaisia” niin kaupungin sisällä kuin ulkopuolellakin. Haastanpa vaan kaikki kunnan viranomaiset vertailuun ympäristöviranomaisten kanssa. Tämä tavoite ei ainakaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toiminnassa ole toteutunut. Yritykset ovat oikein hyviä keksimään itse, miten he voivat edistää ympäristöasioita. Ympäristönsuojelulain uudistukset Ympäristönsuojelulain useilla uudistuksilla on pyritty joustavoittamaan ja sujuvoittamaan lupamenettelyä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Perustimme myös Baltic Local Agenda21 Forumin (BLAF21), ja Itämeren maiden kaupungit verkostoituivat. Arvoperustana kuntien ympäristönsuojelutyölle todetaan johdannossa olevan luonnon reunaehtojen kunnioittaminen, rohkeus ja oikeudenmukaisuus. Käytännöt ja tulkinnat varmasti poikkeavat kunnasta toiseen. Lupa-, ilmoitus-, rekisteröintimenettely ja siihen päälle vielä lupa-asioissa lausuman käyttö on päinvastoin mutkistanut lupaja muutostarpeen harkintaa aivan liikaa. Teoksen johdannossa Helsingin kaupungin pitkäaikainen ympäristönsuojelupäällikkö Camilla von Bonsdorff vertaa kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen työtä leijojen lennättämiseen. Neuvotteleva, keskusteleva viranomainen sai paljon enemmän aikaiseksi kuin määräämällä tai pykälillä uhkaamalla. Laadimme ja toteutimme innokkaana Local Agenda21-ohjelmia Rion sopimuksen mukaisesti. Poliisi on myös kehottanut tekemään luparikkomuksista tai muista ympäristölainsäädännön rikkomuksista enemmän tutkintapyyntöjä. Näitä arvoja toivon nykyistenkin kuntien ympäristöviranhaltijoiden kunnioittavan. Lupien valvonnassa on siirrytty suunniteltuun valvontaan valvontasuunnitelmien kautta. Veikkaukseni on, että kokeneet hankkeiden toteuttajat eivät halua yhdistettyä lupaa, mutta juuri ne meidän pienimmät ja jo muutenkin haastavat asiakkaat voivatkin innostua. Teoksessa todetaan, että muutosten tuulien puhaltaessa toiset lennättävät leijoja, toiset rakentavat tuulimyllyjä ja kolmannet tuulensuojia. Nyt vielä 1.9.2020 voimaan tuleva yhden luukun periaate ympäristöllisissä luvissa tulee tuomaan ympäristönsuojeluviranomaiselle runsaasti lisätyötä, jos luvan tarvitsijat haluavat sitä sovellettavan. EU-tukea ympäristönsuojelua paikallisesti tukeviin hankkeisiin
hulevesiohjelmilla. 2000-luvulta eteenpäin Vuosituhannen vaihduttua tärkeäksi teemaksi kunnan ympäristönsuojelutyössä muodostui ilmastonmuutoksen torjuminen ja nyttemmin ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen. Mikä sitten on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen rooli ja tehtävät vuonna 2020 ja eteenpäin. Kunnissa valmistellaan varautumista mm. Olemme nostaneet keskusteluun ympäristöhaittojen terveysvaikutukset ja niiden aiheuttamat kustannukset kunnille. vsk. Aikanaan oli selkeä tavoite pitää kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäväkenttä yhtenä kokonaisuutena, mutta näin ei ole meillä Lahdessakaan tapahtunut. Ympäristönsuojelun vaikuttavuuden mittaaminen on ollut vaikeaa enkä jaksa muistaa, monessako projektissa ympäristöindikaattoreiden kehittäminen on ollut tavoitteena. Kiertotalouden tukeminen ja kehittäminen on myös haastava teema varmasti joka kunnassa. Lahdessa ympäristönsuojelutavoitteita ja toimia on yritetty syöttää kaupungin strategiaan. 17 laantumisen vaarantaminen on selkeästi alisanktioitua. Edelleen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen voimavarat ovat erittäin puutteelliset pienissä kunnissa ja eipä kaupunkikunnissakaan voi rehvastella. Mitä tulevaisuudessa. Monia lakisääteisiä viranomaisen velvoitteita on kylmästi jätettävä hoitamatta, kun töitä joudutaan priorisoimaan. Tämä tulee esille mm. Jätän sen toisten kerrottavaksi, aika näyttää. melun ja vaikkapa tulisijoissa puun polton pienhiukkasten aiheuttamien pienhiukkasten terveysvaikutuksissa. Se onkin jo toisen tarinan paikka. Töitä ovat hankaloittaneet myös jatkuvat organisaatiouudistukset. Tällöinhän ympäristötavoitteiden painoarvo varmaankin korostuu, mutta silloin sieltä jää monia pienempiä, vaikkakin hyvin tärkeitä tavoitteita ja toimenpiteitä pimentoon. Selvää on, että pyrimme hiilineutraaliin yhteiskuntaan, mutta mitä muuta. Mittaaminen on toki kehittynyt, mutta aina riittää parannettavaa. Joka tapauksessa haluan lopettaa tarinani kunniakkaisiin sanoihin: Eläköön kuntien ympäristönsuojelutyö!. Liekö ollut pelkona se, että ympäristönsuojeluyksiköt ovat muodostuneet liian vahvoiksi vaikuttajiksi, ja niiden toimintaa on haluttu poliittisesti pilkkoa usein myös niin, että ympäristönsuojelutointa ei ole ennen päätöksiä haluttu kuulla. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51
Riippuvuus ilmenee asiakas-, palveluja työntekijäkokemuksessa. Kaikilla näillä tekijöillä on oma rooli ja tehtävä, mutta ne voivat olla myös keskenään ristiriitaisia. Viranomaisja valvontapalvelujen kokonaisuus muodostuu siis suljetusta ja avoimesta ympäristöstä. 18 H allinto muodostaa keskinäisriippuvuuden valvontapalvelun ja asiakaskokemuksen yhteyteen. Itsehallinto on mahdollistanut paikallisille rakenteille ja toimintamallille poikkeavuuksia. vsk. Digitalisaation, muuttoliikkeen, väestön ikääntymisen ja taloudellisten paineiden vuoksi monet Lupaus asiakasarvosta: Miten lupauksia voi arvioida ja tulkita. Asiakas tarkastelee ja arvioi valvontapalveluja lupausten lunastuksina, eli miten hän asiakkaana hyötyy palveluista. Erilaiset lähtökohdat näkyvät viranomaisja valvontapalvelujen arjessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Siksi on tärkeätä ymmärtää mitä arvonmuodostuksella, asiakkaalla ja palvelulla tarkoitetaan. Valvontapalveluiden asiakasarvoon liittyvät lupaukset perustuvat lainsäädäntöön, mutta lupauksia on voitu laajentaa tai supistaa paikallisesti poliittisilla päätöksillä. Keijo Houhala, TkT, kehityspäällikkö Tampereen kaupunki. Kehityskulut ohjaavat Julkishallinnon viranomaisja valvontaorganisaatiot pohjautuvat laajaan kunnalliseen itsehallintoon. Suljetun osuuden muodostavat lainsäädäntöön perustuvat oikeudet tai velvollisuudet ja avoimen osan asiakkaiden palvelukokemukset. Kehitys on muovannut palveluita myös poliittisten valintojen ja päätösten mukaisesti
Yksinkertaistettuna kyse on elinvoimaisuuden ja paikallisten kulujen suhteesta. Lähtökohtaisesti perinteinen syynääminen vähenee, kun riski-, laatuja arvonmuodostusta tarkkaileva valvontaote kasvaa. Mahdollisuuksia voivat luoda palveluita uudistavat tuotantomallit, kuten sähköiset palvelukanavat. Samoja asiakkaita, tuotantotiloja ja inhimillisiä näkökulmia käsittelevät useat valvojat, mutta niiden keskinäiset havainnot eivät muodosta toimialoista tilanneKuvio 1. Pitäisi nähdä, että valvonnan arvonmuodostus poistaa menetyksiä ja luo elinvoimaa sekä mahdollisuuksia, sekaantumatta sisällöllisesti elinkeinoelämän valintoihin. Niiden yhteensovitus pitää tehdä kehittävällä tavalla. Kaikkiaan kyse on siitä, että kuka on kenenkin asiakas ja millä perusteella. Paikallishallinnon suhde viranomaisja valvontapalveluiden tilija vastuukysymyksissä on siksi erilainen kuin muiden julkisten palveluiden. Uhkaksi voi muodostua se, etteivät kuntapohjaiset organisaatiot löydä kestävää tulevaisuuskuvaa. Sähköiset palvelut pystyvät tehokkaampaan, ohjaavampaan ja yksilöllisempään valvontapalveluun kuin perinteinen tarkastustoiminta. Viranomaisja valvontapalvelun rakenne.. Siksi valvonnalla on oltava valmiudet kytkeytyä mukaan sähköisten mallien, prosessien, dataja tietovirtojen tarkkailuun. Inhimillisiä kokemuksia, havainnointia ja teknologioita tarvitaan, jotta riskit saadaan esille. 19 seudut joutuvat hakemaan toiminnalle uusia lähtökohtia. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51. Fyysisten tarkastusten arkikäytännöt ja sähköiset valvontatyökalut joudutaan yhteensovittamaan osaksi palveluiden arkikäytäntöjä. Samoihin asiakkaisiin kohdistuvien teknisten valvontayksiköiden välisten palveluprosessien uudistaminen tarkoittaa valvontaprosessien kokonaisvaltaista merkitysten ymmärrystä. Sähköiset palvelut ja -kanavat uudistavat valvonnan ja asiakkaiden vuorovaikutusta, joten tarkastusten linkittyminen vastuuta ja riskejä ilmentäviin asiakasprosesseihin vaatii uudelleen kohdistamista. Uudistuminen on sekä uhka että mahdollisuus. Sähköiset kanavat tuovat lisähyötyjä ja nopeutta. Pelkkä riskien ilmentäminen havainnoivalla ja sattumanvaraisella tarkastustoiminnalla ei ole enää tarkoituksenmukaista. Tämä edellyttää kuitenkin dataja tietovirtojen kokoamisen uudistamista. Valvontapalvelut ovat uuden edessä, kun asiakkaiden tuotteet ja palvelut rakentuvat digitaalisiin ympäristöihin. Hybridityökaluihin perustuva valvontaote tekee tuloaan. Hallinnosta asiakasarvoon Viranomaisvalvonta ei ole alisteista paikalliselle hallinnolle, sillä valvonnan oikeellisuus ja vastuullisuus arvioidaan oikeusasteissa. Valvontaan ja sen palvelurakenteeseen kohdistuva paine on sitä suurempi mitä kauemmin uudistustumista pantataan. vsk
Silloin pitää määritellä ja ymmärtää 1) kuka on asiakas, 2) mitä palveluja tuotetaan ja 3) mitä laatua palveluilla tavoitellaan. Asiakkaan kannalta on oikeutettu kysymys, että miten asiakasarvoa saadaan muodostettua. Muutoin talousarvioon sidotut tulot jäävät toteutumatta. Mallia olisi muutettava lähtökohdiltaan arvoa tuottavaan suuntaan. Vastaus lienee, ettei asiakasarvoa ole mietitty tai sitä ei pysty toteuttamaan nykymallilla. Hyvä hallinto elää ajassa ja uudistuu, kun toimintaympäristö, asiakkaat ja arkikokemukset sitä edellyttävät. Vasta palvelukokonaisuuden toimivuus lisää asiakasarvoa, kun viiveet, epävarmuus ja riskit voidaan minimoida. Sähköisten palvelujen rakentamisessa tarvitaan vinkkejä valvontayksiköiden ja niiden tuottamien palvelujen keskinäissidoksista. Palvelujen sähköistäminen.. Valvontayksikkörakenteiden ja niiden keskinäissidosten merkityksiä visualisoidaan kuviossa 2, kun fyysisiä palveluja muutetaan sähköisiksi palveluiksi. Määrittelyjen jälkeen voidaan antaa palvelulupauksia ja muodostaa fyysisten palvelujen ohella sähköisiä palveluja ja niille sähköisiä jakelukanavia. Kuviossa 1 havainnollistetaan viranomaisja valvontapalvelun systemaattista rakentamista valvontayksiköiden näkökulmasta asiakasarvon tuottamiseksi. Valvontayksiköiden tuloksellisuutta kuvaavat mittarit, jotka kohdistuvat edelleen enemmän lukumäärien ynnäämiseen kuin varsinaisiin valvonnan laadullisiin aikaansaannoksiin. Sähköisestä palvelusta pitää Kuvio 2. palveluista. Sähköisten palvelujen tarkoitus onkin parantaa asiakaskokemusta ja lisätä asiakkaan kokemaa arvoa, kun palveluja vielä automatisoidaan ja hyödynnetään koneoppimista ja tekoälyä. Samansuuntaista määrällistä toiminnanohjaamista vahvistavat valvontamaksut, jotka kiinnittävät toiminnan fokuksen vuositasolla vaadittuihin tarkastusmääriin. vsk. 20 kuvaa. Arvolupaus ilmaisee asiakkaille, että mitä hyötyjä hänelle on ao. Sähköisten palvelujen rakenteen pitää kuitenkin muodostua toteutukseltaan läpinäkyviksi, että asiakkaan oikeusturva ja viranomaisen oikeusvarmuus saadaan toteutumaan. Yhdyspintamalli visualisoi yksiköihin liittyvät tehtävien kasaumat ja yksiköiden väliset leikkauspinnat, jolloin keskinäisten valvontatehtävien oikea-aikaisuutta, merkityksiä ja tarvittavia uudistuksia voidaan tarkastella mallin avulla. Näkökulmia on saatavissa yhdyspintamalleilla, jossa kaupunkiympäristön viranomaistehtävät ja niitä hoitavat valvontayksiköt linkitetään toisiinsa prosessivaiheittain. Tilannekuva jää syntymättä, koska valvonnan kokonaisuutta ja järjestelmiä ei ole yhteensovitettu ja tiedotkaan eivät ole yhdistettävissä. Tampereen kokemusten mukaan yhdyspintamalli herättää heti arjen toimijoissa omia kehitysideoita, joiden avulla prosesseja voidaan sujuvoittaa ja vaikuttavuutta lisätä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2020, 51