Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. 2 JÄTEVESIRATKAISU KOTITALOUKSILLE JA LOMA-ASUNNOILLE www.jatevesiliittyma.fi JÄTEVESILIITTYMÄ LUONNON EHDOILLA Jätevesien käsittely on mahdollista hoitaa ympäristöystävällisesti, laillisesti ja helposti. Clewerin Jätevesiliittymä kiittää käyttäjäänsä ja luontoa jättämällä tontille vain puhdasta vettä. Clewerin Jätevesiliittymä täyttää Ympäristönsuojelulain (19/2017) asettamat kriteerit. Tutustu ympäristöystävälliseen Jätevesiliittymään osoitteessa WWW.JATEVESILIITTYMA.FI tai kysy lisätietoja numerosta 044 7622 758. Kuukausimaksu pitää sisällään myös huollot ja tyhjennykset, jotka hoituvat etävalvonnan avulla ilman käyttäjän toimenpiteitä. Clewerin Jätevesiliittymä käyttää Suomessa kehitettyä pienpuhdistamoa, jonka toiminta perustuu patentoituun bioreaktoriin. Jätevesiliittymän valitseva saa laitteen, kuljetuksen ja asennuksen tarvittaessa pelkällä kuukausija käsittelymaksulla. vsk. Helposti asennettava pienpuhdistamo on pienikokoinen ja kevytrakenteinen, jolloin se sopii myös vaikeisiin maastoihin
3. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. vsk
Maailman vesipäivä on YK:n yleiskokouksen julistama teemapäivä, jonka tarkoituksena on tuoda esille vesivarantojen vaikutukset taloudelliseen tuottavuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Jopa 25 % maailman makeanveden varannoista on saastunut terveydelle vaarallisiksi. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Aikakauslehtien liiton jäsen Maailman vesipäivä Maaliskuun 22. päivä vietettiin jälleen Maailman vesipäivää, mikä on vuodesta 1993 alkaen jatkunut käytäntö. Tänä vuonna päivää vietettiin sloganilla ”Ketään ei jätetä” (Leaving no one behind), missä perusajatuksena on, että turvallinen vesi ja sanitaatio kuuluvat kaikille. Kaarina Kärnä. Meidän näkökulmastamme on vaikea käsittää, että YK:n arvioiden mukaan ihmisen päivittäinen vedentarve juomiseen, ruoanlaittoon ja peseytymiseen on 20–50 litraa, sillä jokainen suomalainen kuluttaa vettä keskimäärin 150 litraa vuorokaudessa. Puhtaan veden tärkeydestä ei länsimaissa puhuta tarpeeksi. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. (Lähde: Suomen YK-liitto) Kun suojelemme vesistöjä ja huolehdimme juomaveden laadusta ja puhtaudesta sekä toimivasta sanitaatiosta, olemme olennaisen äärellä. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. (02) 630 4900 Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. Puhtaan veden yhteydessä on myös puhuttava enemmän sanitaation, viemäröinnin, hygieenisten käymälöiden ja yleisen puhtauden merkityksestä. Mikä olisikaan tärkeämpää ihmiselle, joka on itsekin noin 70-prosenttisesti vettä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Joka päivä yli 2 600 lasta kuolee huonolaatuisen veden aiheuttamiin ripulitauteihin ja noin joka kymmenes ihminen joutuu elämään ilman puhdasta juomavettä
6 Sopeutuminen kestävän sinisen kasvun edellytyksenä Anna-Stiina Heiskanen, Turo Hjerppe ja Jukka Similä ............ 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti 50. vsk 3 • 2019 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 4/2019 ilmestyy viikolla 22. 32 Hulevesien hallinta voi olla odotettua monimutkaisempi kysymys Jaakko Gustafsson ..........................................................................36 Mihin vesihuolto on menossa. 56 Uima-allasja märkätilojen pintahygienia kuntoutuslaitoksissa ja hotelleissa Lotta Kivikoski ..................................................................................64 Ympäristö ja Terveys-lehden viisi vuosikymmentä Tapio Välikylä ..................................................................................72 Jouko Tuomisto – mister ympäristöterveys Tapio Välikylä .................................................................................. Sanna Hakkarainen ja Eija Raimovaara ....................................44 EPSE-teknologialla metallit saostuvat jätevesistä Tapio Välikylä ..................................................................................50 Tautitaakka auttaa hahmottamaan ja välttämään terveysriskejä Jouni Tuomisto ja Heli Lehtomäki ............................................... vsk. 12 Vantaanjoen kipsihanke – maatalouden vesiensuojelua yhteistyössä Anu Oksanen ................................................................................... Maailman vesipäivä Kaarina Kärnä ......................................... 28 Tulvahallintayhteistyöllä vähennetään Itämeren saastekuormaa Hanna Rissanen ja Minna Keinänen-Toivola ............................ 24 Arjen valinnoilla puhtaampi Itämeri Merja Ahonen ja Minna Keinänen-Toivola ............................... 5 Ympäristö Tuottaja Tanja Lohiranta p. Pirjo Korhonen ja Heidi Ahkola ...................................................... 76 Anne Kotiharju laatii Ympäristö ja Terveys-lehden oivaltavat palindromit Kaarina Kärnä ..................................................................................82 Kirjaesittely: Jorma Luhta ja Seija Paasonen, Revontulet .....................................................................................84 Poimintoja .....................................................................................86. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Lehden teemana on alueiden käyttö ja ympäristö. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 18 Vedenlaadun mittauksia Biotalousinstituutissa Samuli Lahtela ................................................................................. 4 Vesiympäristölle haitalliset ja vaaralliset aineet – tarkkaillaanko niitä
Ku va : Si rp a Sk ip p ar i, K aa kk oi sSu om en EL Yke sk us .. Uimaan mennessä monikaan ei arvaa, mitä laiturin päässä olevasta järvitai jokivedestä voi löytyä. Kemikaalituotteet saattavat sisältää vesiympäristölle haitallisia ja vaarallisia aineita, joiden olemassa olosta niiden käyttäjät eivät ole tietoisia ja niitä saattaa vahingossa päätyä ympäristöön. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Kyselyn perusteella laadittiin ympäristölupavelvollisille laitoksille toimialakohtaisia tarkkailusuosituksia vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden paremmaksi huomioimiseksi ympäristölupaja valvontamenettelyssä. 6 Pirjo Korhonen, kemikaaliasiantuntija, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, ympäristövastuuyksikkö Heidi Ahkola, tutkija Suomen ympäristökeskus Vesiympäristölle haitalliset ja vaaralliset aineet tarkkaillaanko niitä. vsk. Yhdisteet voivat olla esimerkiksi kasvinsuojeluaineita, metalleja tai erilaisia teollisuuskemikaaleja. Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden päästöistä täytyy määräajoin raportoida EU:lle ja tästä syystä toteutettiin kyselytutkimus toimialoille, jotka tunnistettiin mahdollisiksi haitallisten aineiden päästölähteiksi. Ympäristölupavelvollisten laitosten yksittäisissä päästöjen selvityksissä on tullut esille, että yhdisteitä on riskienhallintatoimista huolimatta päätynyt vesistöön
Kyselystä suljettiin pois eläinsuojat, turvetuotanto, polttoainevarastot, satamat, kalankasvatus ja maankaatopaikat. Haitallisten ja vaarallisten aineiden analysoiminen on kallista. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Saatujen vastausten perusteella arvioitiin toimialoilla käytössä olevia tyypillisiä yhdisteitä, joita suositellaan toimialoittain tarkkailtaviksi, mikäli niitä merkittävässä määrin pääsee vesihuoltolaitoksen viemäriin tai suoraan vesistöön. Jätevedenpuhdistamot ovat aikaisemmin selvittäneet haitallisia ja vaarallisia aineita, joten niillä oli entuudestaan saatavilla analyysitietoa. Kyselyyn osallistuneita toimialoja olivat metsäteollisuus; kemianteollisuus; pintakäsittelylaitokset; kaivosteollisuus; metalliteollisuus; nahkaja tekstiiliteollisuus; kaatopaikat; jätevedenpuhdistamot, energiantuotanto; elintarviketeollisuus ja rakennusteollisuus. Ympäristölupa ja tarkkailusuunnitelma Toiminnanharjoittajan ympäristöluvassa ja tarkkailusuunnitelmassa esitettyjä haittaaineita verrattiin toiminnanharjoittajan itsensä ilmoittamaan listaan käytössä olevista tai prosessissa muodostuvista yhdisteistä. Toiminnanharjoittajat ilmoittivat selvityksessä käytössään olevia, varastoituja tai toiminnassaan muodostuvia vesiympäristölle haitallisia ja vaarallisia aineita. Kysely oli rajattu jätevesipäästöjen haittaaineiden selvittämiseen. Osassa tapauksia prosessissa olevia yhdisteitä oli ilmoitettu suppea määrä, jotka kaikki oli mainittu ympäristöluvassa ja joiden pitoisuuksia tarkkailtiin, nämä olivat lähinnä raskasmetalleja. Tietoja saatiin 163 toiminnanharjoittajalta (taulukko 1). 7 Y mpäristöhallinto toteutti vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden käyttöja päästölähdeselvityksen. Toiminnanharjoittajien määrä ja ilmoitettujen kemikaalien esiintyminen ympäristöluvassa ja tarkkailusuunnitelmissa.. Osa toiminnanharjoittajista puolestaan oli ilmoittanut hyvin laajan listan prosessissaan läsnä olevista yhdisteistä, mutta kaikkien niiden pitoisuuksia ei tarkkailtu ja tämä kävi ilmi erityisesti jätevedenpuhdistamojen tapauksessa. Yksittäiset vesiymTaulukko 1. Useamman yhdisteen selvitys samaan hintaan. vsk. Toiminnanharjoittajien käytössä olevat haitalliset ja vaaralliset aineet oli useassa tapauksessa mainittu ympäristöluvassa (taulukko 1). Tarkkailun suhteen ilmeni enemmän vaihtelua. Tämän perusteella voitiin todeta, että toiminnanharjoittajat ovat yleisesti ottaen tietoisia prosessissaan läsnä olevista haitallisista ja vaarallisista aineista
Näin ollen sen määritys tehdään muiden biosidien kanssa. Yhdisteryhmäkohtainen analyysi on yhden yhdisteen analyysiä kustannustehokkaampaa, sillä samantyyppiset yhdisteet voidaan määrittää yhdellä kertaa ja hinta on sama kuin yhden yhdisteen tapauksessa. Noin joka Taulukko 2. ftalaatit). Yhdisteiden jaottelussa tulee kuitenkin olla tarkkana, sillä esimerkiksi biosidinä käytetty bronopoli sisältää kyllä bromia, mutta on kemiallisilta ominaisuuksiltaan täysin erilainen kuin palonsuoja-aineina käytetyt bromatut yhdisteet. PAH-yhdisteet, bentseeni vs. organotinayhdisteet, DEHP vs. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Kemianteollisuudessa käytettyjä haitallisia ja vaarallisia aineita olivat VOC-yhdisteet (58 %), lähinnä bentseeni ja klooratut liuottimet (tetrakloorieteeni, heksaklooribentseeni, dija trikloorimetaani) sekä raskasmetallit (kuva 1). vsk. Yhdisteryhmäkohtaisessa määrityksessä saataisiin lisätietoa myös muiden kuin tällä hetkellä listattujen haitallisten ja vaarallisten aineiden läsnäolosta. naftaleeni vs. Kuva 1. Esimerkkejä toimialakohtaista tarkasteluista Toimialojen ilmoittamat yhdisteet jaoteltiin yhdisteryhmittäin. Kemianteollisuudessa läsnä olevaksi ilmoitetut yhdisteryhmät.. Haitallisia ja vaarallisia yhdisteitä ja yhdisteryhmiä. 8 päristölle haitalliset ja vaaralliset aineet voidaan kuitenkin jakaa yhdisteryhmiin (taulukko 2). VOC-yhdisteet, tributyylitina vs. Tällöin tarkkailtavia yhdisteitä voidaan ajatella laajemmassa mittakaavassa (esim
Lähes kaikki puhdistamot (97 %) ilmoittivat päästövesistään löytyvän metalleja (kuva 2), sillä niitä löytyy yleisesti puhdistamoiden saostusja alkalointikemikaaleista epäpuhtautena. Kyselyyn osallistui 30 puhdistamoa. 9 viides kyselyyn vastanneista toiminnanharjoittajista ilmoitti käytössään olevan tai toiminnassaan muodostuvan PAH-yhdisteitä ja biosideja. Jätevedenpuhdistamot ilmoittivat vaihtelevasti toiminnassaan esiintyviä yhdisteitä tai yhdisteryhmiä, lukumäärä vaihteli välillä 3–79. Kemianteollisuudessa käytetyt yhdisteet ovat voimakkaasti sidoksissa tarkempaan toimialaan, joten toiminnanharjoittajien ilmoittamien yhdisteiden välillä oli hyvin paljon hajontaa. Yli puolessa tapauksessa ainakin osa ilmoitetuista yhdisteistä oli mainittu ympäristöluvassa (58 %) ja 50 % pitoisuuksia tarkkailtiin. Yli 40 % vastanneista puhdistamoista mainitsi bromatut palonestoaineet, ftalaatit, biosidit ja fenoliset yhdisteet. Kuva: Sirpa Skippari, Kaakkois-Suomen ELY-keskus.. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. vsk. Ainakin osaa ilmoitetuisKuva 2. Yli 20–40 % puhdistamoista ilmoitti prosessissaan löytyneiksi yhdisteiksi tributyylitina-, VOCja PAH-yhdisteet. Jätevedenpuhdistamojen ilmoittamat läsnä olevat yhdisteryhmät
Kyselyn otanta oli kuitenkin rajallinen ja tarkkailusuosituksista on tarkoitus käydä Taulukko 3. Selvityksen pohdintaa Toiminnanharjoittajat olivat useassa tapauksessa tarkasti ilmoittaneet käytössään olevia tai toiminnassaan muodostuvia kemikaaleja. Päästömäärät aiheuttavat tulkintavaikeuksia, sillä alhaisetkin pitoisuudet kasvavat suuriksi päästöiksi vesimäärän ollessa suuri. aineita vesiympäristöön. Jätevedenpuhdistamoiden tapauksessa kävi ilmi, että niiden osalta on haasteellista arvioida, mitä haitallisia ja vaarallisia aineita niiltä löytyy ja mitä niiltä pääsee ympäristöön. Tämä näkyy erityisesti jätevedenpuhdistamoilla, joissa kohteeseen voi päätyä hyvinkin paljon erilaisia haitallisia ja vaarallisia aineita, eikä prosessissa läsnä olevia haitta-aineita ole helppo suoraviivaisesti listata. Siitä huolimatta saman toimialan sisällä oli eroja siinä, kuinka paljon käytössä olevia tai prosessissa muodostuvia yhdisteitä ilmoitettiin. Selvityksessä eroteltiin toimialakohtaisia yhdisteryhmiä ja arvioitiin voidaanko havaituista tuloksista antaa toimialakohtaisia tarkkailusuosituksia. vsk. Teollisuusjätevesisopimuksista saadaan kuitenkin tietoa puhdistamolle päätyvistä yhdisteistä. Kyselyn tulosten perusteella tarkkailtaviksi suositellut yhdisteryhmät toimialoittain.. Uudessa vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan lainsäädännön soveltamisohjeessa (Kangas 2018) on esitetty tarkemmin tarkkailun järjestämistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Kustannusten säästämiseksi velvoitetarkkailussa voitaisiin käyttää yhdisteryhmäkohtaisia analyysipaketteja. Selvityksen tulosten perusteella voidaan suositella taulukossa 3 esitettyjä yhdisteryhmiä huomioitavaksi ympäristöluvassa ja tarkkailusuosituksissa. Selvityksen tulosten perusteella voidaan suositella taulukossa 3 esitettyjä yhdisteryhmiä huomioitavaksi ympäristöluvassa ja tarkkailusuosituksissa siinä tapauksessa, mikäli laitokselta päästetään ko. Aineet ovat saattaneet jäädä huomioimatta ympäristöluvassa. 10 ta yhdisteistä tarkkailtiin 22 tapauksessa (73 %) ja ainakin osa yhdisteistä oli mainittu 10 puhdistamon ympäristöluvassa (33 %). Yleissääntö vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksen liitteen 1 kohdan C2aineiden (EU:n prioriteettiaineet) kohdalla on se, että aine lisätään päästötarkkailuun, jos sitä löytyy jätetai hulevedestä. Päästömäärät eivät ole suuruudeltaan merkittäviä tai käyttö tapahtuu suljetussa systeemissä, jolloin päästöjä ei normaalissa toiminnassa synny. Se, että ilmoitettujen yhdisteiden käyttöä ja päästöpitoisuuksia ei tarkkailla, voi johtua useasta asiasta
Viitteet Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006). vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Huoli ympäristön hyvinvoinnista on herännyt. Tulevaisuuden ajatuksia Selvitys tuotti tuoretta tietoa ympäristölupaja valvontaviranomaisille vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden päästölähteistä ja aineiden jaottelusta toimialoittain sekä mahdollisti toimialakohtaisten velvoitetarkkailusuositusten laatimista. Vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan lainsäädännön soveltaminen. Tulevaisuudessa taulukossa 2 esitettyjä toimialakohtaisia yhdisteryhmiä voitaisiin tutkia kertaluonteisilla mittauksilla, joiden perusteella laitoskohtaisia velvoitetarkkailuohjelmia voitaisiin tarvittaessa tarkistaa. Tarpeiden tunnistaminen auttaa suuntaamaan tietoa ja ohjaamaan toimintaa ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi ja säilyttämiseksi. Kuva: Sirpa Skippari, Kaakkois-Suomen ELY-keskus.. Tieto lisää tuskaa. Jatkossa valtion hallinnon sähköinen kemikaalitietojärjestelmä (Kemidigi) sekä ympäristöhallinnon sähköisten lupa-, valvontaja seurantajärjestelmien käyttöönotto tulevat tarkentamaan kemikaalien ”elinkaarta”, riskien tunnistamista ja siten tehostamaan haitallisten ympäristövaikutusten vähentämistä ja niiden ennakointia. 11 vuoropuhelua lupaja valvontaviranomaisten kanssa. Kuvaus hyvistä menettelytavoista, Ari Kangas (toim.), Ympäristöministeriön Raportteja 19, 2018. Kiitokset Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristövastuuja vesienhoitoyksikkö, Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja alueelliset ELY-keskukset. Esimerkiksi paljon käytetyt VOC-yhdisteet ovat erittäin haihtuvia, joten niiden esiintyminen jätevesissä vaatii vielä lisäselvitystä
Suomen strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama BlueAdapt-hanke kehittää innovatiivisia keinoja vesiluonnonvaroihin perustuvan kestävän taloudellisen kasvun edistämiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. vesivoima ovat heikentäneet meren, rannikkoalueitten ja sisävesistöjen tilaa. Nykyisin hyödyntämättömät eliöryhmät, kuten vesikasvit, levät ja simpukat, voisivat tarjota mahdollisuuden erilaisten hyödykkeiden, kuten ravintolisien, kosmetiikan tai energianlähteiden kehittämiseksi. Esimerkiksi hoitokalastus voisi tarjota mahdollisuuksia kotimaisen kalan elintarvikekäytön lisäämiselle ja samalla hyödyttää vesistöjen tilan parantamista (Sammalkorpi 2019). Tuulivoima ja vesivoima ovat tärkeitä uusiutuvan energian lähteitä (ilmasto-opas.fi), mutta samalla ne vaikuttavat monilla tavoin ympäristöön ja vesiluontoon. Maatalous, vesiviljely ja energian tuotanto voivat kuitenkin uusiutua tai voi syntyä uusia. Uusiutuvan vesija merienergian sekä vesiviljelyn haasteina on niiden aiheuttama lisäpaine jo nykyisellään vahvasti rasitetuille vesiekosysteemeille. Perinteiset ruoanja energiantuotannon sektorit, kuten maaja metsätalous, tehokalastus, kalanviljely, turvetuotanto ja Anna-Stiina Heiskanen, professori, Suomen ympäristökeskus Turo Hjerppe, tutkija, Suomen ympäristökeskus Jukka Similä, professori, Lapin Yliopisto Sopeutuminen kestävän sinisen kasvun edellytyksenä Suomen siniset resurssit – joet, järvet ja meri – ovat alihyödynnetty voimavara hyvinvoinnin rakentamisessa. Ruoantuotannon puolella erityisesti vesiviljelyyn kohdistuu suuria odotuksia vähähiilisen ruoan tuottamiseksi, mutta samalla kalankasvatuksen haitalliset vaikutukset vesien rehevöitymiselle edellyttävät sääntelyä ja toimenpiteitä. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen edellyttää siirtymistä uusiutuvaan energiaan ja kestäviin ruoantuotantomenetelmiin. vsk. Vesistöt ja vesivarat ovat keskeisiä monelle tuotannonalalle, kuten ruuanja energian tuotannolle, matkailulle sekä virkistykselle. 12 P uhdas ja lajistoltaan rikas vesiluonto on tärkeä virkistäytymisen ja uusiutumisen lähde sekä kasvavan matkailun vetovoimatekijöitä. Ravinnon tuotannossa kotimainen kala on alihyödynnetty resurssi ja suurin osa kulutuksesta kohdistuu tuontikalaan (Luonnonvarakeskus 2017)
Luonnontieteellisen mallinnuksen avulla luodaan ennusteita siitä, miten vesija meriekosysteemit muuttuvat erilaisissa sosio-ekonomisissa ja ilmastollisissa skenaariovaihtoehdoissa. Suomen strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa tutkimushankkeessa ”Sopeutuminen sinisen kasvun avaimena” (www.blueadapt.fi) monitieteellinen tutkimusryhmä kehittää yhdessä laajan sidosryhmäjoukon kanssa mahdollisia kehityspolkuja ja uusia keinoja, miten sopeutumista haasteisiin voitaisiin edistää. Arvioimme myös. Vaikutusten arviointiin liittyvän päätöksenteon avuksi tarvitaan mallien tuottamien laskelmien epävarmuuksien hallintaa (Kotamäki 2018). 13 taloudellisia mahdollisuuksia ja ympäristön kannalta haasteita, joita muutokset voivat aiheuttaa. Mallinnusta kehitetään hankkeessa edelleen niin, että se huomioi paremmin ekologisesti ja taloudellisesti kestävämpiä teknologisia innovaatioita ja liiketoimintamalleja. Hankkeen vuorovaikutuksesta ja viestinnästä vastaa Demos Helsinki. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Mallit rakennetaan siten, että niitä voidaan päivittää ja tarkentaa sen mukaan, kun uusia havaintoja ja arvioita erilaisten teknologisten tai taloudellisten toimintojen ja vesienhoidon toimenpiteiden vaikutuksista saadaan. Hanketta vetää Suomen ympäristökeskus ja siinä ovat mukana Lapin, ItäSuomen ja Helsingin yliopistot sekä Ilmatieteen laitos. Näissä tarkasteluissa hyödynnetään skenaarioita ilmastonmuutoksen ajureiden (Reprensentative Concentration Pathways RCP) ja yhteiskunnallisten olosuhteiden kehityksestä (Shared Socioeconomic Pathways SSP). Kestävä sininen kasvu edellyttää nykyisten tuotantoja kulutusjärjestelmien sopeuttamista globaaleihin, alueellisiin ja paikallisiin haasteisiin. vsk. Hankkeessa kehitetään tulevaisuudenkuvia (skenaarioita), joiden avulla voidaan ymmärtää paremmin maailmanlaajuisten muutosten vaikutusta Suomen sinisen talouden kehitysnäkymiin
Murrosareenaprosessin tavoitteena on toimijoiden verkostojen ja kapasiteettien vahvistaminen, siniseen talouteen liittyvien tietotarpeiden kartoitus sekä uusien kokeilujen käynnistäminen. Laajan ja monialaisen paikallisista toimijoista koostuvan joukon yhdessä rakentamat alueelliset muutospolut auttavat ymmärtämään potentiaalisimmat reitit kohti kestävää sinistä taloutta. Lopuksi arvioidaan koko sinisen talouden kasvupotentiaalia kolmella sektorilla, ruuanja energian tuotannossa sekä matkailussa. Lisäksi murrosareenoiden tuloksena voidaan käynnistää kokeiluja tai ehdottaa räätälöityjä tukimalleja uudenlaisille liiketoimintamalleille, jotka edistävät tunnistetun tavoitteen toteutumista. 14 vesiekosysteemien erityispiirteitä, kuten ravinnekuormituksen vaikutuksia lajiyhteisöijen muuttumiseen. Näissä arvioinneissa käytetään kokonaistaloudellista yleisen tasapainon mallia, jonka avulla voidaan huomioida kerrannaisvaikutuksia, viennin ja tuonnin sekä julkisen talouden vaikutuksia. 2019). Muutospolkujen rakentamiseksi olemme järjestäneet sinisen biotalouden murrosareenan Pohjois-Savossa (Valve ym. Kuva: Satu Lähteenoja.. Polut kertovat, millaisin julkisin ja yksityisin Kuva 1. Hankkeessa tutkitaan vesiekosysteemin rakenteen ja toiminnan muutoksia (regime shifts, esim. Sinisen kasvun edistämisessä alueellisella yhteistoiminnalla voi olla suuri merkitys. 2009) ja selvitetään, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet niiden kehittymiseen ja miten tällaisia laajoja ekosysteemimuutoksia voisi ennakoida ja niiden vaikutuksia lieventää. 2009, Loorbach 2010), jossa kootaan asiantuntijoita työpajojen sarjaan tarkastelemaan muutoksen tarpeita ja edellytyksiä, asettamaan yhteisiä tavoitteita sekä tunnistamaan muutospolkuja ja -toimia, joiden avulla kunnianhimoisetkin tavoitteet voi olla mahdollista saavuttaa (kuva 1). Pohjois-Savon murrosareenassa syntyi neljä vuoteen 2035 ulottuvaa sinisen biotalouden murrospolkua (Valve ym. Murrosareena on osallistava menetelmä (Kemp ym. Työskentelyn tavoitteena on jalkauttaa oppiminen osallistujien mukana esimerkiksi meneillään oleviin politiikkaja suunnitteluprosesseihin. Miten sopeumista voidaan edistää alueellisella tasolla. Sinisen biotalouden mahdollisuuksien tunnistamiseksi rakennettiin ravinnekierrätyksen muutospolkua Pohjois-Savon murrosareenatyöpajassa erikoistutkija Helena Valveen (Suomen ympäristökeskus) opastuksella. 2019). Carpenter ym. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50
Pilaantuneen vesiekosysteemin kunnostaminen ja palautumiskyvyn arvioiminen vaatii syvällistä ymmärrystä ekosysteemien tilaan vaikuttavista tekijöistä (mm. Ympäristöhallinnan ja -sääntelyn yksi keskeinen haaste onkin ympäristön tilan ja sen muutoksen ennakoinnin epävarmuus. 2007), vesistöjen rehevöitymisen torjunnassa (Leino ja Belinskij 2018) tai vaelluskalakantojen elvyttämiselle (Koljonen ym. 2015). Arvioimme miten nykyinen sääntely, kuten EU vesipuitedirektiivi ja siihen liittyvä kansallisen sääntely mahdollistavat sopeutumisen uuteen tietoon ja miten näitä sopeutuvia mekanismeja tulisi vahvistaa kansallisessa ympäristölupasääntelyssä. vsk. Lopuksi BlueAdapt-hankkeessa etsitään uusia yhteiskunnallisia innovaatioita ja muutospolkuja sekä kehitetään sopeutuvaa hallinnan tapaa ja sääntelyä turvaamaan yhtäältä vesiekosysteemien ja toisaalta taloudellisten ja sosiaalisten järjestelmien kestävyys ja mukautumiskyky (resilienssi). Tämä edellyttää sekä uusia tiedon tuotannon tapoja että joustavaa sääntelyä, joka mahdollistaa uuden tieteellisen tiedon ja uusien yhteiskunnallisten arvojen huomioon ottamisen päätöksenteossa. Lisäksi hankkeessa kehitetään ja arvioidaan uudenlaisten keinojen, kuten esimerkiksi korvaavien toimenpiteitten eli kompensaatioiden, vaikutuksia ja mahdollisuuksia sopeuttaa taloudellista toimintaa ympäristöllisiin vaatimuksiin. Miten kansallinen sääntely voi edistää sopeutumista. Vesien tilan parantamiseksi tehdään erilaisia kunnostamistoimenpiteitä, joiden vaikutus voi olla hidasta tai johtaa joskus jopa epätoivottuun tulokseen. Kompensaatioiden tarkoituksena on toteuttaa ympäristön tilaa parantavia korvaavia toimenpiteitä jossain muualla kuin missä haittaa aiheuttava toiminta, kuten esimerkiksi vesiviljely, sijaitsee. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Korvaavat toimenpiteet tulisi kuitenkin nähdä viimeisenä keinoja, kun ensiksi on tehty kaikki muu voitava haittojen välttämiseksi tai niiden vähentämiseksi. 15 toimin voidaan muun muassa lisätä paikallisen kalan saatavuutta ja käyttöä kestävänä proteiinilähteenä, hyödyntää tehokkaasti maakunnassa syntyvää naudanlantaa ravinneja energiaresurssina, parantaa vesiosaamisen välittymistä suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä monipuolistaa vesistömatkailun palvelukokonaisuuksia. Hankkeessa tutkitaan mahdollisuuksia sopeutuvaan sääntelyyn, jonka avulla nämä erilaiset vaatimukset voitaisiin tasapainottaa (Craig ja Ruhl 2013, Soininen 2018). Vastaava työpajasarja on parhaillaan (2019) meneillään Varsinais-Suomessa. Capon ym. Korvaavia toimenpiteitä on ehdotettu ratkaisukeinoiksi monissa ympäristökysymyksissä, kuten ilmastopolitiikassa, luonnon monimuotoisuuden suojelussa (Similä ym. Vesivarojen uusiutumisen ja vesiekosysteemin rakenteen ja toiminnan perinpohjainen muutos (regime shift) vaikuttavat myös ihmisten toimintaan ja talouteen. Ilmastonmuutos ja ihmistoiminnan vaikutukset aiheuttavat usein epätoivottuja muutoksia vesiekosysteemeissä. Kuitenkin jos päätöksenteko on vaikeasti ennustettavaa, se ei anna riittävää varmuutta investoinneille eikä edistä kestävää sinistä kasvua. Hankkeessa tutkimme ja arvioimme ekologis-taloudellisten mallien avulla, miten esimerkiksi ravinnekompensaatio vaikuttaa kohteena olevan alueen vesien tilaan ja muuttaa sinisen talouden toimijoiden kannustimia ja millaisia taloudellisia ja ympäristövaikutuksia ne saavat aikaan. Tämä edellyttää vesien ekologisen tiedon käyttökelpoisuuden parantamista ja sen nykyistä läheisempää kytkemistä päätöksentekoon sekä julkisen sektorin sääntelyn. 2017)
Regime shifts, thresholds and multiple stable states in Kuva 2. Hanke tulee tuottamaan suosituksia sekä uusia sääntelyn kehittämiseen soveltuvia työkaluja kestävän sinisen kasvun edellytysten parantamiseksi (kuva 2). 2015. Hankkeessa kehitetään tutkimustietoon, yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen perustuvia suosituksia sinisen talouden sääntelyn, taloudellisten kannustimien ja uusien yhteistoimintamuotojen edistämiseksi.. Hallinnon kokemukset valaisevat sääntelyn käytäntöä, sen hyviä ja huonoja puolia. Sopeutuva hallinta tarkoittaa sitä, että toimenpiteitä ja resursseja arvioidaan jatkuvasti yhteiskunnasta ja ympäristöstä saatavan uuden tiedon valossa, ja tarvittaessa toimintaa voidaan säännellä joustavasti. 16 sujuvoittamista, kuitenkin samalla turvaten riittävän vakauden yksityisen sektorin investoinneille. Politiikkasuosituksia voidaan tuottaa vaiheittain yhdistämällä tutkimuksesta ja toimijoilta saatavaa tietoa. vsk. Sinisen talouden toimijoiden kokemukset tarjoavat palautetta nykyisistä taloudellisista haasteista ja sääntelyjärjestelmästä. Hankkeessa kehitetään kokonaisvaltaista sinisen talouden hallinnan lähestymistapaa vuorovaikutuksessa eri toimijoitten kanssa. Kokonaiskuva BlueAdapt hankkeen tutkimuskysymyksistä ja yhteen nivoutuvista tutkimusprosesseista. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Lisätietoja: https://blueadapt.fi/ Lähteet Capon et al
2017. https://www.maajakotitalousnaiset.fi/ sites/default/files/attachment/ilkka_ sammalkorpi_jarvien_hoitokalastus.pdf (ladattu 20.3.2019) Similä Jukka, Primmer Eeva, Salokannel Veera, Luonnonarvoja korvaavat toimenpiteet, markkinat ja sääntely, Oikeus 4/2017, 416–441. Kalan kulutus 2017. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja; 2017, 69. 2014. 2018. Teoksessa Duncan French – Louis Kotzé (eds.): Global Goals: Law, Theory & Implementation. Helsinki, Valtioneuvoston kanslia. Leino Laura ja Belinskij Antti, Vesienhoidollinen kompensaatio hankkeiden toteuttamisen edellytyksenä, Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja XI 2018, s. 117–167. van Vuuren, D.P., Edmonds, J., Kainuma, M., Riahi, K., Thomson, A., Hibbard, K., Hurtt, G.C., Kram, T., Krey, V., Lamarque, J.-F., Masui, T., Meinshausen, M., Nakicenovic, N., Smith, S.J. 17 freshwater ecosystems; a critical appraisal of the evidence. <https://blueadapt.fi/wp-content/ uploads/2019/03/blueadaptweb_ Pohjois-Savo.pdf>. Jyväskylä studies in biological and environmental science, ISSN 1456-9701; 344. Vanderbilt Law Review 67(1), 1–87. PhD dissertation, University of Jyväskylä. 2009. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja 1/2019. Koljonen, S., Maunula, M., Artell, J., Belinskij, A., Hellsten, S., Huusko, A., Juutinen, A., Marttunen, M., Mustajoki, J., Mäki-Petäys, A., Rotko, P., Soininen, N., Vehanen, T. 2019. Vaelluskalakantojen elvyttäminen – ympäristövirtaama ja muut ratkaisut. A new scenario framework for climate change research: the concept of shared socioeconomic pathways. http://tietokayttoon.fi/ julkaisu?pubid=22301 Kemp, R., Loorbach, D. Science of the Total Environment 534: 122–130 Carpenter ym. & van Vuuren D.P. 2010. Loorbach, D. Transition management as a model for managing processes of co-evolution towards sustainable development, International Journal of Sustainable Development & World Ecology, 14:1, 78–91, DOI: 10.1080/13504500709469709 Kotamäki, N. & Rose, S.K. Torn by (un)certainty – Can there be peace between the rule of law and other SDGs. Designing Administrative Law for Adaptive Management. The representative concentration pathways: an overview. Kohti kestävän sinisen biotalouden murrosta Pohjois-Savossa – Murrospolut ja tarvittavat toimenpiteet. & Rotmans, J. Valve, H., Lukkarinen, J., Matikka, V., Auvinen, H., Lähteenoja, S. Governance, 23: 161– 183. vsk. 2009. Statistical methods for adaptive river basin management and monitoring. Koska hoitokalastus on tarpeen. Climatic change 122: 387–400. Climatic change 109: 5. & Marttila, T. doi:10.1111/j.1468-0491.2009.01471.x Luonnonvarakeskus 2017. Edward Elgar Publishing. 2018. Järvien hoitokalastus. Soininen, N. https://stat.luke.fi/kalan-kulutus2017_fi O’Neill, B.C., Kriegler, E., Riahi, K., Ebi, K.L., Hallegatte, S., Carter, T.R., Mathur, R. Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -webinaarit. 2011. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Sammalkorpi, Ilkka, 2019. Transition Management for Sustainable Development: A Prescriptive, Complexity-Based Governance Framework. Early warnings of regime shifts: a whole-ecosystem experiment: Science, 332: 1079–1082; http://science.sciencemag.org/ content/332/6033/1079.full Craig, RK & Ruhl, JB 2013
Toimella saavutetaan merkittävä hyöty vesistöille, seuraavan viiden vuoden aikana toimenpide vähentää Suomenlahteen päätyvää fosforikuormaa 10 tonnia ja kiintoainekuormitusta jopa viisi miljoonaa kiloa. Vuosien 2018–2020 aikana kipsikäsitellään noin 3 500 peltohehtaaria. vsk. Kipsi – uusi keksintökö. Mistä on oikein kysymys. Hanketta koordinoi John Nurmisen Säätiö, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys vastaa veden laadun seurannoista ja kalastotutkimuksista. Hankkeeseen tuo osaamisensa myös Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus. Liian hyvää ollakseen totta. Syksyn 2019 aikana tavoitteena on kipsata 2 500 hehtaaria lisää. Suomessa kipsin käyttöä vesiensuojelutarkoituksiin on tutkittu yli 10 vuoden ajan, professori Erkki Anu Oksanen, toiminnanjohtaja, limnologi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen kipsihanke – maatalouden vesiensuojelua yhteistyössä Vantaanjoen kipsihankkeessa vähennetään merkittävästi Vantaanjoen Suomenlahteen kuljettamaa ravinneja kiintoainekuormitusta. 18 T ähän mennessä Vantaanjoen valuma-alueella on kipsikäsitelty 1 000 hehtaaria peltoa. Viljelijät ovat hankkeessa mukana vapaaehtoispohjalta tahtotilanaan vesiensuojelun edistäminen.. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Kipsi on vanha maanparannusaine, jonka vaikutusmekanismi on ymmärretty jo 100 vuoden ajan
Aiemmissa tutkimushankkeissa on selvitetty menetelmän soveltuvan Suomessa noin 500 000 peltohehtaarille, jotka sijaitsevat SelKipsinlevitysten alkaessa Nurmijärvellä syksyllä 2018 oli medialla ja sidosryhmillä mahdollisuus tulla seuraamaan levitysnäytöstä. SAVE-hankkeessa osoitettiin kipsin vähentävän huomattavasti myös orgaanisen hiilen karkaamista pelloilta vesistöön. vsk. Tällä hetkellä käynnissä on Vantaanjoen kipsihankkeen lisäksi SAVE2hanke, jossa pureudutaan kipsikäsittelyn yksityiskohtiin entistä tarkemmin. Tämä on erittäin arvokas havainto, kipsikäsittely auttaa siis myös parantamaan maan rakennetta ja hillitsemään ilmastonmuutosta lisäämällä hiilen sitoutumista peltomaahan. Kipsi on valkoista jauhemaista ainetta. Tämän jälkeen on toteutettu kaksi laajaa valumaaluetason tutkimusta, Trap-hanke Nummenpäässä Vantaanjoen valuma-alueella, ja SAVE-hanke Liedon ja Paimion alueella Savijoella. Hanketoimijoita ja median edustajia tutkailemassa kipsikasaa. Kyseinen kipsi soveltuu vesiensuojelutarkoituksiin erinomaisesti, sillä prosessin raakaaineena käytetty Siilinjärven apatiitti ei ole radioaktiivista eikä sisällä raskasmetalleja. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Kipsin vaikutukset viljelyyn ja käytännön toteutus Kipsi soveltuu erityisen hyvin savimaiden fosforihuuhtouman leikkaamiseen. Kuva: Ilkka Vuorinen/John Nurmisen Säätiö.. Lisäksi eroosio vähenee merkittävästi, ja vesiensuojelun kannalta erittäin tärkeää on leville suoraan käyttökelpoisen liukoisen fosforin kuormituksen aleneminen yli neljänneksellä. Molemmissa tutkimuksissa osoitettiin kipsin leikkaavan pelloilta tulevaa kokonaisfosforikuormitusta yli puolella. 19 Aura nosti aiheen esille vuonna 2006. Suomessa kipsiä syntyy Siilinjärvellä fosforihappoteollisuuden sivuvirtana
Kipsi on tutkituista maatalouden vesiensuojelumenetelmistä tehokkain ja kustannustehokkain tapa vähentää maatalouden vesistökuormitusta. Vesiensuojeluvaikutukset kestävät nykytietämyksen mukaan viisi vuotta. Järvien valuma-alueilla kipsiä ei voi käyttää sen sisältämän sulfaatin vuoksi. Kipsiä levitetään neljä tonnia hehtaarille, joten logistiikka on hallittavissa. Mikä parasta, se ei sulje pois muita vesiensuojelun kannalta suotuisia menetelmiä, kuten talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja lannoituksen oikeaa mitoitusta. Kuormituksen väheneminen parantaa vesialueiden ekologista tilaa ja kohentaa miljoonan vesistöjen lähistöllä asuvan ihmisen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Pienet maahiukkaset pääsevät lähemmäs toisiaan muodostaen isompia muruja. Sähkökoekalastuksien avulla pystytään selvittämään kalakannan rakenne ja tutkimaan kipsikäsittelyn mahdollisia vaikutuksia siihen. Kuva: Matias Hyrsky/VHVSY.. Samalla fosfori pääsee kiinnittymään niiden pinnalle aiempaa tiukemmin, eikä karkaa maaveden mukana pois pelloilta. Ympäristö ja Terveys-lehti 3 • 2019, 50. Kipsin toimivuudesta vesiensuojelutoimena on jo laajaa tutkimusaineistoa Trapja SAVE -hankkeista, mutta Vantaanjoen hankkeessa on panostettu erityisesti kalastotutkimusten aiempaa laajempaan toteutukseen. Ionivahvuuden kasvuun perustuu myös orgaanisen hiilen pysyminen pellossa. Vantaanjoen kipsihankkeen tavoitteet ja toteutus Hankkeen tavoitteena on leikata Vantaanjokeen ja Vanhankaupunginlahteen päätyvää vuotuista fosforikuormaa noin kahdella tonnilla sekä kiintoainekuormaa noin tuhannella tonnilla kipsikäsittelemällä 3500 hehtaaria peltopinta-alaa Vantaanjoen valuma-alueella. 20 kämeren, Saaristomeren ja Suomenlahden valuma-alueilla. Kipsin suotuisa vaikutus perustuu maan ionivahvuuden kasvuun. Tavoitteena on myös lisätä viljelijöiden ja päätöksentekijöiden tietoa ja kiinnostusta peltojen kipsikäsittelystä sekä saada peltojen kipsikäsittely Osa Vantaanjoen kipsihanketta on laajat kalastotutkimukset. vsk. Kipsikäsittelyn kustannus on noin 220 euroa hehtaarilta, mikä tekee 60–70 euroa vähennettyä fosforikiloa kohden. Fosfori säilyy kuitenkin kasveille käyttökelpoisessa muodossa