THE SMART CITY COMPANY WWW.SITOWISE.COM. SUUNNITTELEMME KUULTAVAMPAA MAAILMAA Kiitämme yhteistyökumppaneitamme kuluneesta erikoisesta vuodesta. Poikkeavissakin oloissa 30 melu-, tärinäja akustiikkaexperttiämme laskivat, mallinsivat, mittasivat, suunnittelivat ja piirsivät ratkaisuja yli 500 hankkeeseen. Älykkäitä kaupunkeja, sujuvaa liikkumista ja elämisen tiloja, joissa arki tahdittuu kestävälle pohjalle ja vastuullisille valinnoille. Sitä me Sitowisellä teemme
Ota yhteyttä! Olemme kuulolla, kun haluat varmistaa, että rakennushankkeesi täyttää niin viranomaisten kuin tulevien käyttäjien toiveet ja vaatimukset. Näin edistämme viihtyvyyttä, turvallisuutta, toimivuutta ja työtehoa. Akustiikan, meluntorjunnan ja AV-suunnittelun asiantuntijana olemme vahvistaneet elämyksiä ja luoneet hyvinvointia elämän koko kirjolla jo yli 25 vuotta. 3 MITÄ KUULUU. Pasilan Tripla-kokonaisuus: asemarakennus, hotelli, Business Park, kauppakeskus ja asuintalot Akukonin osuus kattoi z meluselvitykset z tärinän ja runkomelun torjunnan (liikenne ja kuntosalit) z akustiikkasuunnittelun kauppakeskuksessa, asunnoissa, elokuvateatterissa, työja esitystiloissa z esitystilojen toiminnalliset periaatteet Kuva: YIT Akukonin asiakkaille kuuluu hyvää, sillä tehtävämme on luoda akustisesti toimivia tiloja sekä suojella asiakkaitamme ja kaikkia tilojen käyttäjiä ympäristömelulta ja tärinältä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. akukon.fi | info@akukon.com | 010 3200 700 Finnish Accreditation Service K061 (EN ISO/IEC 17025) Finnish Accreditation Service T229 (EN ISO/IEC 17025)
vsk. Selkeästi Paqpa, tunnistin kyllä tubettajan äänen. Suljin tietokoneen ja päätin, että joogan sijasta luen. Suljin huoneen oven, jotta muun perheen äänet eivät häiritsisi laskeutumistani sisäiseen rauhaan. (02) 630 4900, 040 745 1491 HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 58 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 90 euroa, vuositilaus 95 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi MARKKINOINTI/ILMOITUKSET Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakauslehtien liiton jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Tytär kuulosti katselevan videoita puhelimellaan. Sängylläni olevalla läppärillä joogaopettaja kuulosti kovin hiljaiselta, enkä tahtonut saada hänen ohjeistaan mitään tolkkua. Kissa alkoi raapia ovea. Levitin kotonani joogamaton sängyn viereen ja asetin läppärin sängyn päälle. Lehden teemana on ympäristöalan hallinto. Tekemiset on suunniteltava ympäröivän äänimaiseman mukaan. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 3/2021 ilmestyy 26.4. Asetuin matolleni selin makuulle, suljin silmät. 040 511 6005 ASIAKASPALVELU/TILAUKSET Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. Kävin päästämässä kissan pois ja palasin matolleni. Sisäisen rauhan sijasta ärtymys alkoi kasvaa. Eräänä perjantai-iltana päätin kokeilla joogaa etäyhteyden välityksellä. Yhteys toimi ja kaikki oli tähän asti hyvin. Alakerrassa avomies aloitti puhelinkeskustelun. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Kummallakohan on huono kuulo, soittajalla vai vastaanottajalla, kun pitää noin huutaa, mietiskelin. Oventakainen elämä vyöryi ylleni ja joogaopettajan puhe muuttui mitään tarkoittamattomaksi kohinaksi. Yritin kuunnella, mitä poika tekee. Hyvä kirja tai lehti voi kuitenkin olla monessa mukana! Kaarina Kärnä Perjantai-illan äänimaailma. Hän taisi pelata kuulokkeet päässä, kun en kuullut mitään. Tästä ei tule mitään! Kuuntelin sellaista, mitä ei pitänyt kuunnella ja enkä saanut kiinni niistä viesteistä, joita varten joogamatollani olin. Mitä tästä opimme. Lukiessani pystyn sulkemaan ympäristön ulkopuolelle. Joogalle on oma paikkansa, perheen perjantai-illan vietolle omansa. Se oli jäänyt erehdyksessä kanssani samaan tilaan ja halusikin nyt lähteä
050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Sini-Pilvi Saarnio, ympäristötarkastaja Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristö ja Terveys-lehti 52. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. vsk 2 • 2021 Perjantai-illan äänimaailma Kaarina Kärnä ...............................................................................4 Melu rakentamisen ohjaajana Mikko Kylliäinen ...........................................................................6 Viranomaisyhteistyö meluhaitan rajoittamisessa Erkki Pärjälä ................................................................................12 Runkomelun nykyaikaiset mallinnusmenetelmät Benjamin Oksanen, Jesse Lietzén, Timo Huhtala ja Mikko Kylliäinen .........................................................................18 Raideliikenteen tärinää taltuttamassa Pekka Taina .................................................................................24 Kaupunkien melulinjaukset asemakaavoituksessa Sirpa Lappalainen .....................................................................30 Raide-Jokeri-pikaraitiolinjan työmaanaikaiset melusuojaukset Olli Kontkanen, Johannes Oksanen ja Jarno Kokkonen ....36 Tuulivoimarakentaminen ja sen tulevaisuus Suomessa Karoliina Joensuu ......................................................................42 Kirjaesittely: Kimmo Ohtonen, Metsä elää .................47 Eri ympäristömelulähteiden häiritsevyys Suomessa Anu Turunen, Pekka Tiittanen, Tarja Yli-Tuomi, Pekka Taimisto ja Timo Lanki ..................................................48 Melu ympäristölupamenettelyssä – oikeuskäytäntöä Mika Seppälä ..............................................................................56 MIPin yrittäjä ja omistaja Jouni Lukkari: ”Yrittäjän tehtävä on olla sitkeä ja pysyä positiivisena” Katariina Valkeinen ...................................................................62 Ympäristömelun vaikutusten mittaaminen kyselytutkimuksin Kari Pesonen ............................................................................... 64 Hiljaisuus on ekologinen arvo, joka kuvastaa ekosysteemien terveyttä Kaarina Davis ..............................................................................70. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. vsk. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p
vsk. Kuva: Pixabay.. Tarkastelun kohteena melun monista lähteistä ovat asumismelu ja liikennemelu. Harvemmin keskustellaan siitä, mitä panostuksilla melua koskeviin säädöksiin tai meluntorjuntaratkaisuihin on saatu aikaan. 6 Mikko Kylliäinen, TkT, yksikönjohtaja A-Insinöörit, akustiikkasuunnittelu, Tampere Melu rakentamisen ohjaajana Melusta ja meluntorjunnasta puhuttaessa esille tulevat lähes poikkeuksetta vain niihin liittyvät ongelmat. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Meluntorjuntapäivien täyttäessä 30 vuotta on hyvä hetki tarkastella meluntorjuntaa tästä näkökulmasta
Vuonna 1943 perustettiin Ääniteknillinen Yhdistys, joka myöhemmin on muuttanut nimensä Akustiseksi Seuraksi. Liikennemelun torjunnassa käytetyt keinot eivät ole kaikkien melulähteiden osalta mahdollisia ratkaisumalleja. Yleisradiotoiminnan alkaminen 1920-luvulla toi koteihin uuden melulähteen, radion, jota oli jo edeltänyt gramofoni. Asumismelun vaimentamista ei voida ratkaista vaikuttamalla äänilähteisiin eli asukkaisiin, vaan meluntorjunta on ratkaistava rakenteellisesti asuinhuoneistojen välillä. Asuntojen ääneneristyskysymys muodostui yhteiskunnalliseksi ongelmaksi kaupungistumisen myötä. vsk. Tätä linjausta noudattaen yhdistys teki vuonna 1947 teki sisäasianministeriölle ehdotuksen ääneneristysnormien laatimiseksi. Ehdotuksesta kului kaksi vuosikymmentä ennen kuin Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL tällaiset normit julkaisi vuonna 1967. Samanaikaisesti rakennustekniikka muuttui: betonirakenteiden kehittyminen rakenneteknisesti tehokkaiksi johti aiempaa ohuempiin rakennepaksuuksiin ja aluksi heikompaan ääneneristävyyteen. Monen viikon mittausurakan tulos oli, että lähes neljännes mittaustuloksista ei täyttänyt silloin voimassa olleen Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C1 (1985) vaatimuksia. Käytännössä tulokset tarkoittivat sitä, että lähes jokaisessa huoneessa ääneneristävyys oli heikko johonkin suuntaan. Asumismelu Kaksi vuosikymmentä sitten vastaani tuli ikävä tapaus: taloyhtiö ja rakennusurakoitsija olivat ajautuneet riitaan, jonka olivat aiheuttaneet puutteet huoneistojen välisessä ilmaääneneristävyydessä. Koska riita ei ottanut ratketakseen, päädyttiin lopulta siihen, että rakennuksen jokaisen huoneiston ilmaääneneristävyydet mitattiin kaikkiin ympäröiviin huoneistoihin. Kuvatun kaltaista tilannetta ei sittemmin ole tullut vastaan, onneksi. Pian yhdistyksen perustamisen jälkeen sen johtokunta linjasi, että ”yhdistyksen tulisi ensin tehdä voimakasta propagandaa akustisten peruskysymysten, erikoisesti äänieristysja jälkikaiunta-aikakysymysten selvittämiseksi”. Ehdotuksia normeiksi oli. Muutto kaupunkiin tarkoitti usein asumista kerrostalossa täysin vieraiden naapureiden kanssa, ja elämisen ääniä kuului alhaalta, ylhäältä ja sivuilta. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Syynä olivat betonielementtien saumat, jotka oli tiivistetty niin huonosti, että kun joissakin huoneistoissa jalkalistat poistettiin, käden saattoi työntää raosta naapurihuoneistoon. Tällöin lähtökohtana ei voi olla se, että viereisestä huoneistosta ei koskaan kuuluisi mitään, vaan asumisen normaalien asumisen äänien tulee eristyä riittävästi. Tähän johtanut kehitys on alkanut kuitenkin jo paljon aiemmin, ja siinä keskeisessä asemassa ovat olleet säädökset. Vaatimukset asumismelun torjunnalle määritellään ilmaääneneristävyytenä, jonka mittaus perustuu lähetysja vastaanottohuoneessa mitattavien äänenpainetasojen erotuksiin, ja askelääneneristävyytenä, jonka arvo määritellään lähetyshuoneessa toimivan askeläänikojeen vastaanottohuoneeseen tuottamien äänenpainetasojen avulla. Rakennusliikkeiden oma laadunvalvonta ja rakennusalan järjestöjen ohjeet ovat johtaneet siihen, että laatuvirheitä on vähän ja jos niitä esiintyy, ne rajoittuvat nykyisin hyvin pienelle alueelle eikä systemaattisia, koko talossa havaittavia virheitä enää tarkastusmittauksissa havaita. 7 L iikennemelulle ja muulle ympäristömelulle voidaan asettaa sallitut rajat esimerkiksi keskitai enimmäisäänitasoina melko helposti, sillä äänilähteiden melupäästöön on ainakin jossain määrin mahdollista vaikuttaa, lisäksi melupäästö tunnetaan varsin hyvin tai äänilähteen ja melulta suojattavan kohteen välille voidaan järjestää vaimennusratkaisuja, kuten meluesteitä
Liikennemelu Jokunen vuosi sitten olin Helsingissä odottamassa raitiovaunua Mannerheimintiellä Kuva 1. Huoneistojensa ääneneristävyyteen tyytyväisten kerrostaloasukkaiden osuus (%) eri vuosikymmeninä sekä päällekkäisten asuinhuoneistojen välillä toteutunut ilmaääneneristysluvun keskiarvo. Tuorein ääneneristystä koskeva määräysten muutos on tehty vuonna 2017, kun ympäristöministeriö antoi asetuksen 796/2017 rakennuksen ääniympäristöstä. Lähde: Lietzén & Kylliäinen 2013.. vsk. Tämä nähdään myös haastattelututkimuksissa, joita on tehty 1950-luvulta lähtien koskien asukkaiden tyytyväisyyttä asuntojensa ääneneristykseen (kuva 1). Asuinja muidenkin rakennusten ääneneristystä koskevat säädöstasoiset vaatimukset annettiin vuonna 1975, kun Suomen rakentamismääräyskokoelma ja sen ääneneristystä koskeva osa C1 julkaistiin. Asukkaiden näkemykset hyvistä ääniolosuhteista myös muuttunevat ajan myötä, eikä 2000-luvulla kyselyyn vastanneen käsitys samasta asunnosta välttämättä olisi sama kuin 1950-luvulla vastanneen. Sittemmin ääneneristystä koskevia määräyksiä on uudistettu vuosina 1985, 1998 ja 2017. Määräysten uudistamisen taustalla on varsin mittavaa tutkimustoimintaa, jonka perusteella esimerkiksi muutettiin sekä ilmaettä askelääneneristävyyden mittaluvut vastaamaan paremmin asukkaiden kokemusta ääneneristävyydestä sekä asumismelun siirtymistä huoneistojen välillä. Käsitys hyvistä ääniolosuhteista on paitsi psykoakustinen, myös kulttuurikysymys. Säädökset ovat vaikuttaneet merkittävästi asuntojen akustisen laadun kehittymiseen. Tälläkin hetkellä Euroopan maiden kansallisissa ääneneristysvaatimustasoissa on 20 dB eroja. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Siitä huolimatta kuvan 1 perusteella voidaan todeta, että sekä vaatimustason nostaminen että asuntojen toteutuneen ääneneristävyyden parantuminen on lisännyt tyytyväisyyttä. 8 tehty 1950-luvulta saakka, mutta nyt RILin ääneneristysnormit, jotka oli laadittu kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön rahoituksella, saivat laajan hyväksynnän ja rakennusvalvontaviranomaiset alkoivat edellyttää niiden noudattamista
Sähköveturit ja -junat ovat oleellisesti hiljaisempia kuin dieselkalusto. vsk. Myös lentoreittien vaikutus melulle altistuvien määrään voi olla suuri. Puolikunnallisten talojen katolta kuvattu näkymä olisi vuonna 2021 samanlainen, mutta autoja olisi jonoiksi asti. Junat näkyivät, mutta eivät kuuluneet. 9 Hesperianpuiston pysäkillä. Sen ääni erottui kaupungin taustahuminasta selvästi. Kalevan kaupunginosaa Tampereella vuonna 1962. Tämä muisto on hyvä esimerkki siitä, että liikennemeluun, olipa kysymyksessä raide-, tietai lentoliikenne, voidaan asumismeluun verrattuna vaikuttaa aivan eri tavalla äänilähteiden kautta. Ehkä yksityisautoilun suosio ainakin suurissa kaupungeissa myös laskee uusien kaupunkirataja raitiotiehankkeiden myötää. Tämä näkyi dieselkaluston vielä laajemmin liikkuessa meluselvityksissä niin, että ennustetilanteen melutasot olivat liikennemäärien lisääntymisestä huolimatta pienempiä kuin nykyhetken melutasot. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Teiskontiellä, kaupungin keskeisellä sisääntuloväylällä, autoja kulkee harvakseen. Tieliikenteessä vastaavia muutoksia ei ole vielä merkittävässä määrin tapahtunut, mutta sähköautojen yleistyessä myös tieliikenteen aiheuttama melu vääjäämättä vähenee. Puissa ei ollut lehtiä, ja Töölönlahden toisella puolella näkyi, kuinka Pendolinot ja lähiliikenteen sähköjunat kulkivat kohti rautatieasemaa ja sieltä pois. 1930-luvulle tultaessa Yhdysvalloissa Kuva 2. Museoviraston kuvakokoelma, kuvaaja Matti Poutvaara.. Mutta sitten tapahtui jotakin: radan suunnasta kuului kovaa ääntä ja kaikki pysäkillä olleet kääntyivät katsomaan Linnunlaulun suuntaan. Liikennemelusta tuli merkittävä yhteiskunnallinen kysymys autoistumisen myötä. Yksi Dv12-sarjan dieselveturi oli tullut esiin kallioleikkauksesta. Yhdysvalloissa keskustelu liikennemelusta alkoi, kun polttomoottori voitti voimanlähteiden välisen kilpailun ja Ford tarjosi jokamiehen kukkarolle sopivan T-mallin. Lentoliikenteessä muutoksia on tapahtunut ilma-alusten melupäästöä rajoittavien kansainvälisten säädösten ansiosta. Yhdeksänkerroksisten pistetalojen, Kalevantornien, rakentaminen oli alkanut vuonna 1949. Lisäksi kuvaan olisivat ilmestyneet rakenteilla olevan raitiotien kiskot ja johtimet
Kansainväliset yhteydet vuoden 1967 ääneneristysnormien muotoutumisessa. Akustiikkapäivät 2019. Tekniikan Waiheita. 236–251. 2017. 103(2), s. Sitä vastoin melu on jo pitkään ollut yhtenä kaavoituksen lähtökohtana melualueille rakennettaessa. Rakennuslehti 16.8.2019.. Nro 1, s. 12–18. Nro 3, s. Paavo Arni (1905–1969) akustikkona. 2019. Asuinkerrostalon ääniteknisen laadun arviointi. 2001. Kylliäinen, M., Hongisto, V., Oliva, D. 10 autoja oli jo yksi viittä asukasta kohden. Tekniikan Waiheita. 102, s. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista perustuu 30 vuoden takaisiin olosuhteisiin ja teknologioihin sekä suureksi osaksi ulkomailla Suomen olosuhteista poikkeavissa asetelmissa tehtyihin tutkimuksiin. Uudistustyön yhteydessä on tärkeää myös arvioida melua ja sen haittoja nimenomaan Suomen olosuhteissa ja ottaa huomioon suomalaisen rakennuskannan ja rakennetun ympäristön akustisesti korkea laatutaso. Espoo, 8.–9.10., Akustinen Seura ry, s. Jo ilmasto-olosuhteiden edellyttämä riittävä lämmöneristys johtaa varsin hyvin ääntä eristäviin ulkoseinärakenteisiin. Applied Acoustics. 5–23. Oulu, 28.–29.10., Akustinen Seura ry, s. Tämä on merkittävästi parantanut uudisrakennusten ulkovaipan ääneneristävyyttä ja siten myös altistumista melulle. & Rekola, J. Liikennemelua koskevien säädösten suhteen vastaavaa uudistustahtia ei ole ollut. Justi?cation of standardized level differences in rating of airborne sound insulation between dwellings. Kylliäinen, M. Aiemmin todettiin, että asumismeluun vaikuttavia ääneneristysmääräyksiä on uudistettu vuoden 1975 jälkeen kolmesti eli keskimäärin 15 vuoden välein. Olisi toivottavaa, että maankäyttöja rakennuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä myös päätös melutason ohjearvoista uudistettaisiin. Rakennusten energiatehokkuustavoitteet taas tekivät ikkunoiden yhteydessä tai ulkoseinissä käytetyistä korvausilmaventtiileistä vanhentunutta teknologiaa uudisrakentamisessa. Jo ennen tätä yhdyskuntasuunnittelussa oli siirrytty umpikortteleista lamellija pistetaloista muodostuviin avokortteleihin (kuva 2). 29–47. Kaavoitukseen liittyvät meluohjearvot on aika uudistaa. Vielä parikymmentä vuotta sitten avokorttelit olivat meluisillakin rakennuspaikoilla yleinen kaavoitusratkaisu. & Hongisto, V. Autoistuminen Suomessa alkoikin verrattain myöhään, vasta 1960-luvulla, kun henkilöautojen tuonti oli vapautettu vuonna 1963. Lähteet Kylliäinen, M. Vol. 2013. Kylliäinen, M., Takala, J., Oliva, D. Tällä pyrittiin saavuttamaan avaruutta, väljyyttä ja näkymiä, mutta melun leviämisen kannalta avokorttelit olivat huono ratkaisu. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. 2019. Myös ikkunoiden ääneneristävyys on kehittynyt, ja sarjatuotannossa olevilla ikkunoilla saavutettava ääneneristysarvo on kasvanut. & Kylliäinen, M. 2016. Lietzén, J. Subjective and objective rating of impact sound insulation of a concrete floor with various coverings. Kylliäinen, M. Vol. Nykyisin tällaista suunnittelua näkee harvemmin. Suomessa yhtä autoa kohti oli samaan aikaan noin sata asukasta, ja suurin osa autoista oli linjaja kuorma-autoja. 123–128. Acta Acustica united with Acustica. Se on annettu vuonna 1992 ja perustuu meluntorjuntalakiin, joka kumottiin jo vuonna 2000. Suomessa rakennuksen ulkoseinä ei yleensä ole merkittävä äänen kulkureitti ulkoa sisään. 137–145. Asemakaavojen kautta rakentamiseen ratkaisevasti vaikuttava säädös on valtioneuvoston päätös 993 melutason ohjearvoista. vsk. Kylliäinen, M. Akustiikkapäivät 2001. 2009. Asuinkerrostalojen ääneneristävyyden kehittyminen Suomessa vuosina 1955–2008
Kestotilaus 70,Vuosikerta 75,Irtonumero 12,Näköislehti 58,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI: Kestotilaus 90,-, Vuosikerta 95,tilaukset@ ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi. 050 324 2464 kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta Puh. 040 511 6005 eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. (02) 630 4900, 040 745 1491 tilaukset@ymparistojaterveys.fi TILAUSHINNAT 2021 (sis. 10 %). ALV. 1/2021 Ympäristöterveys ilmestyy 15.2.21 artikkelit 18.1.21 mainosaineistot 25.1.21 2/2021 Meluntorjunta ilmestyy 11.3.21 artikkelit 8.2.21 mainosaineistot 17.2.21 Meluntorjuntapäivät 15.-16.3.21 luentomateriaalina 3/2021 Ympäristöalan hallinto ilmestyy 26.4.21 artikkelit 22.3.21 mainosaineistot 29.3.21 4/2021 Vesiensuojelu, vesihuolto ilmestyy 27.5.21 artikkelit 19.4.21 mainosaineistot 3.5.21 5/2021 Rakennusterveys ilmestyy 13.9.21 artikkelit 16.8.21 mainosaineistot 23.8.21 6/2021 Ilmasto, ilmansuojelu ilmestyy 18.10.21 artikkelit 13.9.21 mainosaineistot 27.9.21 7/2021 Kiertotalous, pilaantuneeet maat ilmestyy 22.11.21 artikkelit 18.10.21 mainosaineistot 29.10.21 8/2021 Kemikaalit ilmestyy 20.12.21 artikkelit 8.11.21 mainosaineistot 25.11.21 Teemat ja aikataulut 2021 Puhtaamman huomisen ääni www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi @YTerveyslehti Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. 044 526 6552 tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Markkinointi Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh
Liikenteen aiheuttamat meluhaitat keskittyvät korostetusti suuriin kaupunkeihin ja taajamiin. Niiden melulle altistuminen on paikallisempaa ja vähäisempää.. Maankäyttöja liikenneratkaisujen rinnalla yksittäisten, erillisten meluntorjuntatoimien vaikutus jo olemassa olevassa taajamaympäristössä jää selvästi toissijaiseksi ja vaikutus vähäiseksi. Muita merkittäviä melulähteitä ovat raideliikenne, lentoliikenne ja teollisuus. Koska suurissa kaupungeissa ja taajamissa myös maankäytön muutokset ovat suurimpia ja rakentaminen vilkkainta, ei näin ollen ole liioiteltua todeta, että kaupunkien ja taajamien maankäytön suunnittelulla hyvin pitkälle ratkaistaan se, miten onnistunutta tai epäonnistunutta meluntorjuntatyö käytännössä on ja miten altistuminen ympäristömelulle kehittyy. Näin varsinkin, kun yksittäisten meluntorjuntatoimien toteutus on monesti hidasta ja kallista ja usein tällaisten toimien toteutus olemassa olevassa taajamarakenteessa on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Kaupunkien ja kuntien katuverkostojen melualueilla asuu lähes kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin maanteiden melualueilla. Liikenteen melualueilla, joilla siis ylittyvät ympäristömelun kansalliset ohjearvot, arvioidaan asuvan Suomessa nykyisellään noin miljoona ihmistä. 12 Maankäytön suunnittelu avainasemassa meluntorjunnassa Erityisesti kun käsitellään liikennemelulle altistumista, ratkaisevassa asemassa uusien meluhaittojen estämisessä ja myös olemassa olevien haittojen vähentämisessä on maankäytön suunnittelu ja sen osana liikennesuunnittelu. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Toki myös seudullisilla ratkaisuilla vaikutetaan lopputulemaan. Erkki Pärjälä, FM, ympäristönsuojelutarkastaja Kuopion kaupunki/alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Viranomaisyhteistyö meluhaitan rajoittamisessa Melu on pienhiukkasaltistuksen jälkeen Suomessa merkittävin ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttava ulkoympäristön altiste. Ylivoimaisesti tärkein melulähde on liikenne, erityisesti tieliikenne. Lisäksi maanteiden melu monesti vaikuttaa myös taajamissa
Näin ollen meluntorjunta tulisi nähdä entistä enemmän hyvän ja viihtyisän elinja ääniympäristön mahdollistajana, eikä vain pelkkänä haittojen rajoittamisena tasolle, joka juuri ja juuri on lainsäädännön puitteissa hyväksyttävissä. vsk. Meluntorjuntatyön vaikutukset näkyvät yleensä vasta vuosikymmenissä, pikemminkin kuin vuosissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Tarvitaan pitkäjänteisyyttä, johdonmukaisuutta, yhteinen tavoitetila ja yhteistyötä Onnistunut meluntorjuntatyö edellyttää pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisia ratkaisuja. Tätä edistää huomattavasti se, jos kunnassa on hyväksytty yhteisesti näkemys ja yhteiset linjaukset meluntorjunnan tavoitteista ja käytännöistä. Hyvään ääniympäristöön kuuluu myös mahdollisuus virkistäytymiseen ja luonnosta ja sen rauhasta nauttimiseen. 13 Maankäyttö on intressien yhteen sovittamista Maankäytön suunnittelu on monien näkökulmien ja intressien yhteensovittamista. Laajemmin melutilanteeseen hyvin harvoin voidaan ratkaisevasti vaikuttaa lyhyellä aikajänteellä ja yksittäisillä ratkaisuilla. Maankäyttöja rakennuslain 3 luvun mukaiset valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet luovat myös valtakunnallisella tasolla lähtökohtia, joita maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon ja painottaa. Yhteistä tahtotilaa haettaessa voidaan paikallisesti ja tapauskohtaisesti painottaa eri asioita ja erilaisia lähtökohtia. Jotta työ olisi pitkäjänteistä ja johdonmukaista, ympäristömelu tulee ottaa huomioon kaikissa maankäytön suunnittelun vaiheissa. Kansalaisten odotukset hyvästä ja viihtyisästä, myös meluttomasta, elinympäristöstä kasvavat koko ajan. turvallisen, terveellisen ja viihtyisän ympäristön luomista ja turvaamista sekä ympäristönsuojelun edistämistä ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä. Yleisellä tasolla maankäytön suunnittelua ohjaa maankäyttöja rakennuslaki (132/1999), joka edellyttää mm. Esimerkiksi Kuopiossa maankäytön suunnittelussa sovellettavia meluntorjunnan linjauksia on sisällytetty ” Hyvään ääniympäristöön kuuluu myös mahdollisuus virkistäytymiseen ja luonnosta ja sen rauhasta nauttimiseen.. Mikään ei estä tavoittelemasta ääniympäristöä, mikä on parempi, kuin mitä ohjearvot takaavat
Tämä tavoitetila pitää ymmärtää ja hyväksyä myös poliittisessa päätöksenteossa, kun kaavaratkaisuja hyväksytään kunnan lautakunnissa, kunnanhallituksessa tai kunnan valtuustossa. Melutilanteeseen vaikuttavat lukuisien viranomaisten ja toimijoiden linjaukset ja yksittäiset päätökset. 14 kaupunginhallituksen hyväksymään EU:n ympäristömeludirektiivin mukaiseen meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan. Meluntorjunnan kannalta keskeisiä viranomaisia, jotka kaavoitustyötä yleensä ohjaavat ja kommentoivat kunnassa, ovat ympäristönsuojeluviranomainen, terveydensuojeluviranomainen ja rakennusvalvontaviranomainen. ” Melutilanteeseen vaikuttavat lukuisien viranomaisten ja toimijoiden linjaukset ja yksittäiset päätökset. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Ja tästä yhteisestä näkemyksestä ja tavoitetilasta tulee pitää kiinni. Tavoitteet ja linjaukset tulee olla yhteisesti hyväksytty. Mutta hyvän lopputuloksen kannalta aivan yhtä tärkeässä asemassa ovat kaavoittaja ja rakennushankkeesta vastaavat, jotka viime kädessä vastaavat kaavojen sisällöstä. Yhteisymmärrys tavoitteista ja menettelytavoista myös näiden tahojen kanssa on osaltaan edellytys johdonmukaiselle kunnan meluntorjuntatyölle. vsk. Ryhmän toimintaa koordinoi ympäristönsuojeluviranomainen, joka vastaa kunnan melutilanteen seurannasta. Kun ymmärretään, että meluton, hyvä ääniympäristö muodostuu hyvin monien osien summana, tunnustetaan myös se, että hyvää lopputulosta ei yleensä pysty takaamaan mikään yksittäinen toimija tai taho. Maankäytön suunnittelussa ei tule myöskään unohtaa yhteistyötä kunnan ulkopuolisiin tahoihin, joista ELY-keskukset kaavoituksen ja ympäristönsuojelun edistämisen ohjaajina ja pääväylien liikennesuunnittelusta vastaavina ovat tärkeässä roolissa. Kuopiossa meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatimiseen ja sen seurantaan on koottu ryhmä, jossa on edustus • ympäristönsuojelusta • ympäristöterveydenhuollosta • rakennusvalvonnasta • kunnallistekniikan suunnittelusta • yleisja asemakaavoituksesta • kaupungin tilapalveluista. Kaikkien suunnitteluun ja viranomaistoimintaan osallistuvien tiedossa tulee olla, millaista ääniympäristöä tavoitellaan, mitä siltä vaaditaan ja millaisia ratkaisuja pidetään hyväksyttävänä ja tavoiteltavina ja millaisia ei. Näin ollen onnistuminen meluntorjunnassa on mitä suurimmassa määrin onnistuneen yhteistyön ja vuoropuhelun seurausta.. Näin ollen onnistuminen meluntorjunnassa on mitä suurimmassa määrin onnistuneen yhteistyön ja vuoropuhelun seurausta
Tämä tarkoittaa mm. Yleiskaavoituksen yhteydessä tulisi jo tunnistaa lopputulema niin, ettei pääse syntymään ratkaisuja, joissa meluntorjuntaa ei pystytä toteuttamaan riittävästi asemakaavaja rakennuslupavaiheessa. Asemakaavoituksen melutarkasteluissa on tarpeen ottaa huomioon normaalit päiväja yöajan keskiäänitasot, mutta tarvittaessa myös esimerkiksi raidetai lentoliikenteen aiheuttamat enimmäisäänitasot tai teollisuusmelun ominaispiirteet, kuten kapeakaistaisuus tai impulssimaisuus. Tärkeää on siis se, että kaikki osalliset tunnistavat tavoitteet ja linjaukset koko suunnitteluja päätöksentekoketjussa alusta loppuun saakka. Ulkomeluolosuhteet vaikuttavat melutilanteeseen rakennusten sisällä, eikä niitä tässä mielessä voida erottaa toisistaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla pitkällä aikajänteellä keskeisessä asemassa melutilanteen kehityksen kannata on jo strateginen maankäytön suunnittelu. Yleiskaavoituksessa ratkaistaan eri maankäyttömuotojen sijoittumista suhteessa toisiinsa ja liikenneväyliin tasolla, mikä mahdollistaa melualueiden ja meluntorjuntatarpeiden arvioimisen jo käytännön tasolla. Kaiken tämän huomioon ottaminen maankäytön suunnittelussa kokonaisuutena vaatii näkemysten ja tavoitteiden yhteensovittamista. vsk. Mutta jos ratkaisut ja valinnat jo suunnittelun alkuvaiheessa ovat olleet huonoja, hyvään lopputulokseen pääseminen on jo vaikeampaa. Astetta konkreettisemmin melutilannetta ja meluntorjuntatarpeita voidaan tarkastella yleiskaavoituksen yhteydessä. Useimmissa tapauksissa yksityiskohtaiset meluntorjuntaratkaisut ja myös saavutettava ääniympäristö ratkaistaan kuitenkin asemakaavoituksen yhteydessä. Asemakaavan yhteydessä on varmistettava vähintään, että on • mahdollista toteuttaa riittävässä määrin ja riittävässä laajuudessa melulta suojatut oleskeluja leikkipihat asuinja loma-asuinkiinteistöillä sekä koulu-, päiväkotija hoitolaitoskiinteistöillä • mahdollista saavuttaa oleskeluparvekkeilla ja rakennusten sisätiloissa tarvittavat melutasovaatimukset • asukkaiden saavutettavissa virkistäytymiseen soveltuvia hiljaisempia alueita. Sillä, millaista seudullista tai kaupungin kaupunkirakennetta tavoitellaan, vaikutetaan mm. Asemaja yleiskaavoituksessa kaavoituksesta ja rakennushankkeesta vastaavan, melukonsultin ja viranomaisten tulisi käydä. • meluesteiden ja tonttimeluaitojen sijainnin ja korkeuden määrittelyä • rakennusten ääneneristävyysvaatimusten tai sisätilojen melutasovaatimusten määrittelyä • meluntorjuntatoimien mahdollisen vaiheistuksen ja toteutusajankohdan määrittelyä. siihen, minne rakentaminen tulevaisuudessa sijoittuu, miten liikennöintitarve kehittyy ja millaisia liikenneratkaisuja on käytettävissä. Eikä tule unohtaa myöskään taajamien hiljaisia alueita ja maaseudun luonnonrauha-alueita ja niiden säilymisen turvaamista. Ääniolosuhteisiin voivat vaikuttaa myös tärinä ja runkomelu tietyissä tilanteissa. Hyviä ratkaisuja ja päätöksiä esimerkiksi yleiskaavatasolla voidaan aina parantaa edettäessä kohti yksityiskohtaisempaa suunnittelua, aina rakennuslupamenettelyyn saakka. 15 Kokonaisuus muodostuu koko suunnitteluketjusta Maankäytön suunnittelussa melua ja meluntorjuntaa on tarpeen tarkastella kokonaisuutena. Asemakaavassa on osoitettava ainakin pääpiirteissään ne ratkaisut, joilla hyväksyttävä ääniympäristö on saavutettavissa
Tässäkin toki oma roolinsa on rakennusvalvonnalla, mutta hyväkään viranomaisvalvonta ei riitä, jos itse rakentamisessa kuitenkin ollaan huolimattaomia. Rakennusluvan myöntäjällä tulee olla käsitys ja ymmärrys, mitä kaavamääräyksellä tarkoitetaan ja miksi se on annettu. Lopputuloksen kannalta on eduksi, jos kaikissa edellä mainituissa vaiheissa eri tahojen kesken on mahdollisuus vuorovaikutukseen ja keskusteluun, koska yksityiskohdat voivat vaihdella eri tapauksissa niin, että kaikkea ei voida linjata yleisellä tasolla eri tahojen kesken etukäteen. Meluntorjunnan huomioon ottamisen tulisi olla osa kaavanratkaisun kehittämistä ja luonnostelua, eikä jälkijättöistä meluntorjuntaratkaisujen miettimistä muuten valmiiseen kaavaratkaisuun. 16 vuoropuhelua kaavaratkaisujen sisällöstä ja siitä, mikä on hyväksyttävä ja riittävä ratkaisu tai lopputilanne. On ymmärrettävä esimerkiksi, mitä vaatimuksia on meluntorjuntaa varten tarvittavalle tonttiaidalle, jotta se todella toimii meluaitana. Ympäristömelutilanteeseen vaikuttavat myös ympäristölupaviranomaisten luparatkaisut. Vastaavanlaista johdonmukaisuutta asianmukaisen meluntorjunnan huomioon ottamiseksi tarvitaan myös poikkeamisratkaisuissa, kun kaavamääräyksistä halutaan poiketa. vsk. Rakennusluvissa otetaan huomioon kaavan vaatimukset, kuten meluntorjuntaa koskevat kaavamääräykset ja mahdolliset suunnitteluohjeet. Tämä lupaharkinta toki on itsenäistä ja lainsäädäntöön vahvasti sidottua. Monesti olisi kuitenkin eduksi, jos myös näiden lupaviranomaisten ratkaisut ottaisivat huomioon tai ainakin tunnistaisivat esimerkiksi kunnan meluntorjuntalinjauksia, joita voi olla tehty esimerkiksi sovellettavista ohjearvoista ja hiljaisista alueista. Tällöin tarpeen voi olla vastaavanlaisten selvitysten tekeminen ratkaisujen pohjaksi kuin kaavoitusmenettelyissä. Rakennusluvan kannalta on aina eduksi, mitä selkeämmät ja yksiselitteisimmät kaavamääräykset ovat. Jos linjaukset on kunnassa virallisesti hyväksytty, ja ne eivät ole ristiriidassa lainsäädännön kanssa, osoittavat ne kuitenkin kunnan tahtotilan tältä osin.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Tai millaisia rakennusakustisia laskelmia mahdollisesti tarvitaan eri tilanteissa, että varmistutaan riittävästä ääneneristysratkaisuista ja sisämelutasojen vaatimuksenmukaisuudesta. Oma lukunsa on toki vielä sekin, että itse lopullisessa rakentamisessa ja rakennussuunnittelussa noudatetaan vaatimuksia ja valitaan ratkaisut, jotka ne täyttävät
Turvallinen, välittävä ja hygieeninen palveluasuminen kuuluu kaikille sitä tarvitseville. Oppaassa kerrataan käsihygienian ja henkilökohtaisen hygienian hyvät käytännöt, esitellään tilojen siivouksen, tekstiilihuollon, välineiden, apuvälineiden ja viriketoiminnan puhtausja hygieniavaatimukset ja niiden toteuttamisen periaatteet sekä kootaan yhteen elintarviketurvallisuuteen palveluasumisessa liittyvät sisällöt sekä tuhoeläintorjunta. alv. ISBN 978-952-9637-63-8 tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti -opas Hinta 34,00 euroa + toimituskulut (sis. 10 %). Opas on tarkoitettu kaikille palveluasumisyksikössä toimiville. Oppaan kirjoittamisen lähtökohtana ovat hyvät hygieniakäytännöt tehostetun palveluasumisen yksiköissä, mutta sisällöt ovat sovellettavissa myös muihin palveluasumisen yksiköihin. Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. (02) 630 4900 Julkaisija:Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Opaskirjan tavoitteena on, että palveluasumisen kohteissa hyvää hygieniatasoa edistävät ja ylläpitävät tukipalvelut osataan hoitaa ammattitaitoisesti ja huolellisesti, jotta tautien tarttumista ei tahattomasti lisätä. Palveluasumisyksiköissä tiedon jakaminen, ajan tasalla olevat työohjeet, tehtäväkuvien selkeät määrittelyt ja vastuuhenkilöiden nimeämiset ovat perusta, jolle hyvä hygienia voidaan rakentaa. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin
Suunnittelukäytössä tarkemmalla laskentamenetelmällä runkomelun eristystarpeet voitaisiin määrittää tarkemmin ja varmemmin, jolloin rakennushankkeissa olisi mahdollista saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä.. 18 Benjamin Oksanen, suunnitteluavustaja Jesse Lietzén, projektipäällikkö Timo Huhtala, suunnittelujohtaja Mikko Kylliäinen, yksikönjohtaja A-Insinöörit Runkomelun nykyaikaiset mallinnusmenetelmät A-Insinöörien tekemässä tutkimuksessa tutkittiin elementtimenetelmään perustuvan yksityiskohtaisen laskentamallin hyödyntämistä raideliikenteen aiheuttaman värähtelyn ja runkomelun mallintamiseen suunnittelukäytössä. Uusien raideliikennehankkeiden ja radanvarsille sijoittuvan maankäytön suunnittelun myötä yhä useammin rakennuskohteita suunnitellaan raideliikenteen aiheuttamalle värähtelylle ja runkomelulle alttiille alueille. Suomessa yleisesti käytössä olevat yksinkertaiset runkomelun arviointiin käytettävät laskentamenetelmät sisältävät monia epävarmuuksia eikä niillä voida huomioida esimerkiksi rakennuksen runkoratkaisun tai muiden rakennuskohteen erityispiirteiden vaikutusta rakenteiden värähtelyyn ja havaittaviin runkomelutasoihin. Tärinä on ihmisen aistimaa rakenteiden värähtelyä tyypillisesti alle 80 Hz taajuuksilla. R aideliikenne aiheuttaa ympäröivään maaperään värähtelyä, joka voi esiintyä läheisissä rakennuksissa havaittavana tärinänä tai runkomeluna. vsk. Tutkimuksessa raideliikenteen aiheuttamaa värähtelyä mitattiin ja mallinnettiin tutkimuskohteena toimineessa betonielementtirakenteisessa asuinkerrostalossa. Runkomelu puolestaan on taajuusalueella 16–500 Hz esiintyvää rakenteiden värähtelystä johtuvaa ilman värähtelyä, jonka ihminen aistii äänenä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Tulosten perusteella laskentamallilla voidaan arvioida raideliikenteen aiheuttamaa värähtelyä rakennuksessa nykyisin käytössä olevia arviointimenetelmiä tarkemmin. Raideliikenteen aiheuttaman runkomelun ilmenemiseen vaikuttaa niin liikennöivä kalusto, ratarakenne, maaperä kuin rakennuksen ominaisuudet
Runkomelua koskevat vaatimukset rakennuksille annetaan asemakaavoissa kaavamääräyksinä. Runkomelun arviointikriteerit ja ohjearvot Suomessa raideliikenteen aiheuttamaan runkomeluun sovellettavina ohjearvoina käytetään ääniympäristöasetuksen sovellusohjeen mukaisia maaperäisen runkomelutason L prm ohjearvoja 30 dB ja avoradoilla 35 dB asuntojen sekä majoitusja potilashuoneiden osalta. VTT:n esiselvityksen mukainen runkomelutaso L prm on tilastollinen tunnusluku, joka lasketaan yksittäisten ohitusten aiheuttamista enimmäisäänitasoista L pASmax . Tunnusluvun määritelmän mukaan 95 % raideliikenteen ohituksien aiheuttamista enimmäisäänitasoista alittaa tunnusluvun lukuarvon. Empiirisillä malleilla voidaan tehdä nopeita laskelmia, mutta niillä saatuihin tuloksiin voi sisältyä suuria epävarmuuksia ja rajoitteita riippuen mallinnettavasta tilanteesta. Empiiriset mallit perustuvat joko mittaustuloksiin tai numeerisilla menetelmillä mallinnettuihin tuloksiin, joiden perusteella on määritetty värähtelyn vaimenemiselle perusyhtälö ja muuttujia eri kalusto-, ratarakenne-, maaperäja rakennustyypeille ja muille mahdollisille runkomelutasoihin vaikuttaville tekijöille. Huonetilan ominaistaajuuksien aiheuttamien epävarmuuksien vuoksi runkomelun äänenpainetason mittauksen sijaan voi olla suositeltavaa arvioida runkomelutasoja rakenteiden värähtelynopeuksista. Runkomelun arviointimallit Runkomelun arvioimisessa käytetään usein empiirisiä laskentamalleja, joissa laskentamallista riippuen on erilaisia runkomeluarvioon vaikuttavia parametreja. vsk. Ohjearvot perustuvat VTT:n esiselvityksessä esitettyihin runkomelutason ohjearvoihin. 19 melun yksittäisten ohitusten mittalukuna. Ohitusten enimmäisäänitaso arvioidaan mitatusta äänenpaineesta Slow-aikapainotuksella ja A-taajuuspainotuksella. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Enimmäisäänitaso L pASmax vastaa ISO 14837-1 -standardissa esitettyä mittaustapaa runko
Maaperän värähtelytasojen mittauksiin perustuvissa hybridimalleissa suuri osa epävarmuustekijöistä poistuu, kun arvioitavaksi jää vain värähtelyn siirtyminen maaperästä rakennukseen ja eteneminen rakennuksessa. Tämän vuoksi tutkimuskohteessa suoritettiin myös pinta-aaltojen spektrianalyysiin perustuvia maaperän karakterisointimittauksia. Tavanomaisissa pohjatutkimuksissa ei kuitenkaan määritetä maalajien ominaisuuksia, joista voitaisiin luotettavasti johtaa arvio maalajin leikkausaallonnopeudesta. Maaperän ja rakennuksen värähtelyä simuloitiin elementtimenetelmää hyödyntävällä Ansysohjelmistolla, jossa laskettiin harmonisen värähtelyherätteen aiheuttamaa vastetta rakennuksessa. Maaperän ominaisuuksilla ja erityisesti maalajien leikkausaallonnopeuksilla on merkittävä vaikutus sekä värähtelyn etenemiseen maaperässä että värähtelyyn rakennuksessa. Siirtotien maalaji ja siitä johtuva tyypillinen runkomelun taajuusalue on otettu huomioon kertoimessa, jolla äänenpainetaso muutetaan A-painotetuksi äänenpainetasoksi. Tutkimuksessa toteutettiin raideliikenteen aiheuttaman värähtelyn mittauksia tutkimuskohteena toimineessa Tampereen Jankassa sijaitsevassa viisikerroksisessa asuinkerrostalossa. Tutkimuskohteessa raideliikenteen aiheuttamaa värähtelyä mitattiin kolmiakselisesti maan pinnasta, rakennuksen jokaisessa kerroksessa kantavasta rungosta sekä rakennuksen toisessa kerroksessa sijainneen asuinhuoneen välipohjan keskipisteestä. Tutkimuskohde sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä Tampere–Jyväskylä-radasta. Korjauskertoimia on esitetty kalustolle, liikennöinnille, väylän kunnolle ja tyypille, radan eristämistavalle ja rakennuksen tyypille. Muutoin runkomelun taajuusriippuvuutta ei ole otettu huomioon, vaan laskentamallissa käytetään yksilukuarvoja. Runkomelun värähtelymittaukset ja -mallinnus tutkimuskohteessa A-Insinööreillä diplomityönä toteutetussa ja Väyläviraston, ympäristöministeriön, Tampereen Vuokratalosäätiön ja Tampereen opiskelija-asuntosäätiön rahoittamassa runkomelututkimuksessa tutkittiin raideliikenteen aiheuttamaa värähtelyä ja sen mallintamista rakennuksessa. Tutkimuskohteesta luotiin arkkitehtija rakennepiirustusten perusteella kolmiulotteinen malli rakennuksesta ja sen alapuolisesta maaperästä. 20 Suomessa yleisimmin käytetty runkomelun laskentamalli on VTT:n esiselvityksessä esitetty arviointitason 2 malli, joka perustuu puolestaan Yhdysvalloissa käytettävään arviointimalliin. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää runkomelun arviointiin soveltuva laskentamalli elementtimenetelmää hyödyntäen. Lisäksi kerrosvaimentumiselle on esitetty lukuarvot. Jo olemassa olevien ratojen läheisyyteen toteutettavien rakennuskohteiden osalta raideliikenteen aiheuttamat maaperän värähtelytasot kohteen tontilla voidaan mitata. Karakterisointimittauksien tuloksista voitiin määrittää maaperän leikkausaallonnopeudet mallinnusta varten. Laskentamallissa runkomeluarvio koostuu maaperän värähtelyn nopeustason peruskäyrästä ja korjauskertoimista, joilla voidaan ottaa huomioon herätteen, siirtotien ja rakennuksen ominaisuudet, jotka voimistavat tai heikentävät värähtelyä. Runkomelun laskentaja arviointimalleissa epävarmuustekijöitä sisältyy värähtelyn herätteeseen, eli junan ja ratarakenteen rajapinnassa syntyviin dynaamisiin voimiin, värähtelyn etenemiseen maaperässä sekä värähtelyn kytkeytymiseen maaperästä rakennukseen erilaisilla maalajeilla ja perustamistavoilla. Tutkimuskohteesta luotu laskentamalli ja värähtelyn visualisointi yhdellä taajuudella on esitetty kuvassa 1.. vsk