Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Vältetään kalabaliikki, suojellaan vesistöjä! Kaarina Kärnä Kalabaliikki Ku va : Ye llo w Fi lm & TV O y.. Ne ovat saaneet tarpeekseen Itämeren saasteista (epäilemättä myös mikromuoveista ja lääkejäämistä) ja joukkovoimalla silakkaurhot kaatavat jokaisen veneen, joka liikkuu heidän poukamansa alueella sekä ryhtyvät katkomaan sähköjohtoja, jotka kulkevat meren pohjassa. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. P ian on jäljellä vain yksi keino. Mutta kloorivesi ei sovi silakoille (kuten ei myöskään ainakaan isoissa määrin Pseudomonas aeruginosa -bakteerille) ja tästä syystä myös kylpylässä on pian valtava kalabaliikki. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Tihutöitä tehdessään silakat hokevat vimmaisesti ”kalabalik, kalabalik..!”. Ihan yhtä näppärästi asiat eivät hoidu tosielämässä, mutta toivoa herättäviä uutisia on jo tässä lehdessä. Tämä ei käy äidille. Emilia salakuljettaa kalat kylpylään. K oulutyttö Emilia alias Supermarsu – supervoimat hän saa juomalla vettä lemmikkimarsunsa juomapullosta (toivottavasti vesihuollossa ei ole ollut häiriötilanteita) – kuulee silakoiden hätähuudot, ja pyrkii auttamaan näitä tuomalla kalat kotinsa kylpyammeeseen. Niin yksinkertaista se on. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Aikakauslehtien liiton jäsen Varoitus – kirjoitus sisältää Supermarsu-elokuvan juonipaljastuksia! E rittäin hienossa kotimaisessa koko perheen elokuvassa ”Supermarsu” silakat riehaantuvat. Silakoiden kotipoukama on siivottava kaloille kelpaavaksi (kiitos kaikille Puhdas Itämeri -hankkeille) ja lopetettava veden saastuttaminen. vsk
vsk. Lehden teemana on ympäristöalan hallinto. 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti 49. vsk 2 • 2018 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 3/2018 ilmestyy viikolla 17. 5 Ympäristö Tuottaja Tanja Lohiranta p. ympäristölupien yhden luukun lakihanke, viranhaltijan rooli ympäristöterveydenhuollon hallinnon muutoksissa, tupakointikiellon valvonta asuntoyhteisössä, säteilylain uudistus ja radonvalvonta. Kalabaliikki Kaarina Kärnä ......................................................................................4 Talousvesisäännösten muutokset – Riskienhallinta korostuu talousveden valvonnassa Jarkko Rapala ......................................................................................6 Epidemiaselvitystyö edistää talousvesiturvallisuutta Sari Huusko, Ilkka Miettinen, Outi Zacheus, Tarja Pitkänen ja Ruska Rimhanen-Finne ...............................................................12 Pienten vesihuolto-osuuskuntien erityispiirteet ja tyypilliset haasteet Jaakko Gustafsson ............................................................................20 Vesilaitosten kaivojen kunto ja siihen vaikuttavat tekijät – Videokuvaus apuna vedenottokaivojen kunnossapidossa Timo Friman ja Jaana Mäki-Torkko ............................................. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. Aiheita mm. 68 Väitös: Jokien kunnostuksessa tärkeää on vähentää maaja metsätaloudesta jokeen päätyvää kuormitusta .....................................................................................74 Kirjaesittely: Jorma Keskitalo, Rajaton vesi, rajalliset vesivarat ...........................................................................................76 Poimintoja .......................................................................................78. 48 Haitalliset aineet kaupunkiympäristössä – Kaupunkien vähentämistoimenpiteiden askelmerkit Hannamaria Yliruusi, Katariina Kiviluoto ja Piia Leskinen ......56 Kulttuurisäätiöstä Itämeren pelastajaksi – John Nurmisen Säätiön Itämerityö Marjukka Porvari ..............................................................................62 Pseudomonas aeruginosan arvoitus Kaarina Kärnä ................................................................................... 30 Kuivasanitaation mahdollisuudet vesihuollossa ja vesien suojelussa Eeva-Liisa Viskari, Susanna Pakula, Riikka Vilpas ja Suvi Lehtoranta .............................................................................36 Lääkeaineet ja mikromuovit ympäristössä Päivi Fjäder, Lauri Äystö ja Julia Talvitie ......................................42 Happamien sulfaattimaiden vesistöhaitat seurantaja tutkimustiedon valossa Kari-Matti Vuori ...............................................................................
Riskinarviointi ja riskienhallinnan toimenpiteiden suunnittelu on tehtävä toiminnanharjoittajien ja viranomaisten välisenä yhteistyönä Maailman terveysjärjestön WHO:n Water Safety Plan -mallin (WSP) mukaisesti. Riskienhallinta korostuu talousveden valvonnassa. Muutosten myötä koko vedentuotantoketjun riskinarviointi ja riskienhallinta nousevat keskeiseen osaan talousveden valvonnassa. 6 Neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala Sosiaalija terveysministeriö Talousvesisäännösten muutokset Marraskuussa 2017 tulivat voimaan terveydensuojelulain 20 §:n ja talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaalija terveysministeriön asetuksen muutokset. Muutoksilla saatettiin kansallisesti voimaan juomavesidirektiivin liitteisiin tehdyt muutokset. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49
Riskinarvioinnissa on otettava huomioon vedenottamoiden mahdolliset suoja-aluemääräykset, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat sekä vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (1040/2006) mukaisen vesimuodostumien tilan seurannan tulokset. Riskinarviointi tiivistää siten terveydensuojelulain mukaisen valvonnan ja ympäristön seurannan välistä linkkiä, vaikka periaatteessa käytännön vaikutukset ovatkin pieniä: jo aiemman lainsäädännön nojalla paikalliset olosuhteet oli otettava huomioon talousveden laadun valvonnassa. Tämän nojalla yhteistyön on tarkoituksenmukaista laajentua myös ELY-keskusten vesiasiantuntijoiden ja kunnan ympäristönsuojelun viranomaisten suuntaan. Vuoden 2017 lainsäädäntöuudistuksessa WSP:stä tehtiin Suomessa pakollinen, vaikka juomavesidirektiivi ei sitä edellyttänyt, vaan ainoastaan mahdollisti. ...omavalvonta Terveydensuojelulain 2 §:ään lisättiin vuoden 2017 alusta säännös omavalvonnasta, jonka mukaan elinympäristöön vaikuttavan toiminnan harjoittajan on tunnistettava toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seurattava niihin vaikuttavia tekijöitä. WSP on todettu kansainvälisesti kaikkein tehokkaimmaksi keinoksi talousveden laadun turvaamiseksi. Systemaattisen riskinarvioinnin, joka ulottuu valuma-alueelta veden oton, käsittelyn, jakelun ja varastoinnin kautta vedenkäyttäjän hanaan, tuloksena pitäisi ottaa käyttöön hallintakeinoja, jotka niiden luonteesta riippuen kuuluvat joko laitoksen omavalvontaan tai viranomaisvalvontaan.. 7 WSP – ratkaisu kaikkeen. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Myös talousvettä toimittavien laitosten osalta laissa ja asetuksessa siirryttiin käyttämään entisen käyttötarkkailu-termin sijasta omavalvontaa. Jotta säästyttäisiin pahemmilta yllätyksiltä, on talousvettä toimittavia laitoksia ja viranomaisia valmisteltu sen tuloon vähitellen; varhaisimpia kansallisia viittauksia WSP:hen löytyykin esimerkiksi vuonna 2003 järjestetystä Vesiyhdistyksen vedenlaatujaoksen seminaarista, Ympäristö ja Terveys-lehden arkistoista (Rapala, 2006) ja Sosiaalija terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen eli nykyisen Valviran valvontatutkimusohjelmamallista vesilaitoksille (Valvira, 2018a), jonka ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2008. Kansallisesti meillä onkin vielä runsaasti aikaa harjoitella riskinhallintakeinojen saloihin perehtymistä, ennen kuin WSP todennäköisesti säädetään uuden juomavesidirektiivin myötä kaikille pakolliseksi. Lain 17 §:n mukaan vedenottamo sekä veden käsittely-, varastointija jakelulaitteet on suunniteltava, sijoitettava ja rakennettava ja niiden haltijan on hoidettava niitä siten, että talousvesi on terveydelle haitatonta ja tarkoitukseensa sopivaa. WSP-mallin käyttöönotto talousveden laadun valvonnassa on ollut tuloillaan jo useamman vuoden ajan. vsk. Komissio on nimittäin antanut juuri helmikuun alussa ehdotuksen uudesta juomavesidirektiivistä, ja riskiperusteista lähestymistapaa esitetään pakolliseksi kaikille. Riskinarviointi ja ...raakaveden laatu Terveydensuojelulain 20 §:n mukaan talousvettä toimittavan laitoksen omavalvonnan ja talousveden laadunvalvonnan on perustuttava veden terveydelliseen laatuun vaikuttavien riskien arviointiin. Käytännössä yhteistyö tarkoittaa etenkin laitoksen ja terveydensuojeluviranomaisen sekä, jos vesi on ostettu toiselta talousvettä toimittavalta laitokselta tai tukkulaitokselta, myyvän laitoksen yhteistyötä
8 ...viranomaisvalvonta Talousveden viranomaisvalvontaan kuuluvat talousveden laadun säännöllinen tutkiminen, joka toteutetaan valvontatutkimusohjelman avulla, sekä talousvettä toimittavan laitoksen, vedenjakeluketjun ja vedenjakelualueiden säännölliset tarkastukset, jotka perustuvat terveydensuojelulain 6 §:n nojalla laadittavaan terveydensuojelun valvontasuunnitelmaan. vsk. Tämä olikin yksi tärkeimmistä syistä, miksi Suomessa päädyttiin säätämään riskinarviointi pakolliseksi: direktiivin mukaan ilman riskinarviointia ei olisi enää ollut mahdollisuutta tutkimustiheyden puolittamiseen tai jaksottaisen seurannan muuttujien tutkimiseen viiden vuoden välein, vaan kaikki muuttujat olisi pitänyt tutkia asetuksessa säädetyllä tiheydellä. Kun harvennetulla tiheydellä tutkittavat ja mahdollisesti valvonnasta poisjätettävät muuttujat oli ennen erikseen lueteltu talousvesiasetuksessa, niin asetuksen muutoksen myötä valmiina ”ylhäältä päin” annetut listat poistuivat, ja säädöksissä viitataan vain riskinarvioinnin tuloksiin. Periaatteellisesti tässä ei sinänsä ole mitään uutta, koska aiemminkin on tutkimustiheyksiä voinut harventaa puoleen, tietyt muuttujat jättää tutkimatta ja tietyt muuttujat tutkia viiden vuoden välein. Säädösmuutosten myötä riskinarviointi ohjaa näitä molempia osa-alueita entistä enemmän. … valvontatutkimusohjelma Riskinarvioinnin tulosten perusteella on tutkittava muitakin kuin asetuksessa esitettyjä muuttujia. Hyväksymisen edellytyksenä on ensinnäkin se, että riskinarviointi on tehty WSP-periaatteen mukaisesti, että riskinarviointia ja riskienhallintaa pohtineella työryhmällä on ollut riittävä asiantuntemus, että työhön on osallistunut sekä laitoksen edustajia että viranomaisia ja että esitetään selvitys, miten vedenottamon suoja-aluemääräykset, pohjavesialueen suojelusuunnitelma ja raakaveden lähteenä käytettävien vesimuodostumien ominaispiirteiden ja tilan seurannan tulokset on otettu huomioon riskinarvioinnissa Jotta riskinarviointi olisi hyväksyttävissä, on viranomaiselle esitettävä riittävässä laajuudessa myös muut talousvesiasetuksen 7 a §:ssä vaaditut tiedot: luettelo tun. Jos riskinarviointi osoittaa, että tehokas keino riskin hallitsemiseksi on talousveden laadun seuranta, muuttuja lisätään valvontatutkimusohjelmaan säännöllisesti tutkittavaksi. … sen hyväksyminen ensimmäisen kerran Terveydensuojelulain 20 §:n mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen on hyväksyttävä riskinarviointi. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Muuttujan lisääminen valvontaan on helppo ratkaisu, mutta kannattaa pitää mielessä, että riskinhallintakeino voi olla jokin muukin toimenpide kuin mittaaminen, esimerkiksi laitoksen omavalvontaan sisällytettävä toimenpide vedenkäsittelyn toimivuuden varmistamiseksi. Riskinarvioinnin tulosten perusteella voidaan myös vähentää yksittäisten muuttujien tutkimustiheyttä tai lopettaa jonkin muuttujan viranomaisvalvonta kokonaan
Riskinarvioinnin ensimmäisen ”virallisen” hyväksymisen jälkeen jatkossa riskinarvioinnin hyväksymiseksi riittää kirjaus vesilaitostarkastuspöytäkirjaan. Muut vaihtoehdot ovatkin vähissä – ellei direktiivi edellyttäisi, että toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä riskinarviointi, olisi lainsäätäjäkin mielellään päätynyt toisenlaisiin sanavalintoihin hyväksymisestä. vsk. Nopeimmat ovat jo ehtineet pohtia sitä, onko kunnan terveydensuojeluviranomainen jäävi hyväksymään riskinarvioinnin, jos on itse osallistunut siihen. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Koska päävastuu riskinarvioinnin tekemisestä on laitoksella, ei viranomaisen voida katsoa olevan jäävi hyväksymään sitä. Valvira on antanut 5.2.2018 tarkemman ohjeen riskinarvioinnin hyväksymisestä (Valvira 2018b). Hyvin tehty systemaattinen riskinarviointi, joka parhaassa tapauksessa on jopa ulkopuolisen tahon arvioima tai auditoima, voi helpottaa ja nopeuttaa vesilaitostarkastusta. Kaikki nämä ovat saatavissa, jos riskinarviointiin käytetään sosiaalija terveysministeriön ylläpitämää verkkopohjaista verkkotyökalua (https://wspssp.fi). Tällöin ei välttämättä tarvitse itse tarkastaa kaikkia asioita, vaan tarkastukset voi kohdistaa suurimmaksi tunnistettujen riskien hallintakeinojen toimivuuteen tai tehdä pistokoeluontoisia tarkastuksia. 9 nistetuista riskeistä, joista voi aiheutua vedenjakelualueella jaettavan talousveden saastumista, luettelo laitoksen käytössä olevista riskienhallintatoimenpiteistä riskien poistamiseksi tai vähentämiseksi, seurantaohjelma riskienhallintatoimenpiteiden toimivuuden varmistamiseksi, yhteenveto riskinarvioinnin suorittamisesta ja sen tuloksista vedenkäyttäjien tiedottamiseksi ja tarvittaessa toimenpideohjelma uusien riskinhallintatoimenpiteiden käyttöönottamiseksi. Riskinarviointi sekä hallintakeinojen määrittäminen ja niiden toimivuuden varmistaminen ei voi olla koskaan täydellistä, vaan WSP-periaatteeseen sisältyy jatkuvan parantamisen näkökulma. Siksi onkin syytä kiinnittää erityistä huomiota edellä käytettyyn sanamuotoon, että ensimmäisellä hyväksymiskerralla on tietoja esitettävä riittävässä laajuudessa. Talousveden viranomaisvalvontaan kuuluvat talousveden laadun säännöllinen tutkiminen, joka toteutetaan valvontatutkimusohjelman avulla, sekä talousvettä toimittavan laitoksen, vedenjakeluketjun ja vedenjakelualueiden säännölliset tarkastukset, jotka perustuvat terveydensuojelulain 6 §:n nojalla laadittavaan terveydensuojelun valvontasuunnitelmaan.. Tällä toimeenpannaan terveydensuojelulain 20 §:n kohta, jonka mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen on todennettava talousveden valvontaohjelmien avulla, että terveydelle aiheutuvien riskien hallintatoimenpiteitä toteutetaan koko vedentuotantoketjussa ja että hallintatoimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita. Riskinarviointiin ja hallintakeinoihin sisältyykin paljon samoja osioita, joihin kunnan terveydensuojeluviranomainen jo perinteisesti on kiinnittänyt huomiota tarkastuksilla. … vesilaitostarkastukset Riskinarvioinnin hyväksyttävyyden tarkastelun tulisi olla jatkossa kiinteä osa vesilaitostarkastusta
Direktiivin liitteiden muutos toi selkeyttä parikymmentä vuotta ihmeteltyyn juomavesidirektiivin säännökseen, jonka mukaan näille metalleille säädetty laatuvaatimus ”koskee vesinäytettä, joka on riittävää näytteenottomenetelmää käyttäen otettu siten, että se edustaa kuluttajien viikoittaisen vedenkäytön keskiarvoa”. Huolenaiheelle saatiin toisaalta vahvistusta ja toisaalta helpotusta Meri Sipilän (2018) diplomityössä. 10 Muita uudistuksia Riskinarvioinnin ja riskinhallinnan keskeinen merkitys talousveden vuoden 2017 lainsäädäntöuudistuksessa lieneekin tullut edellä esitetyn perusteella selväksi. Vaikka talousveteen liittyviä säännöksiä on jouduttu viime vuosien aikana uudistamaan useampaankin otteeseen – ensin häiriötilannesuunnitelmien tarkistamiseksi, sitten talousveden radioaktiivisuusdirektiivin toimeenpanemiseksi ja nyt viimeksi juomavesidirektiivin liitteiden uusimisen toimeenpanemiseksi – eivät uudistukset valitettavasti aivan vielä lopu. vsk. Lopuksi Riskiperusteisuudesta säätäminen vuonna 2017 oli periaatteellisesti merkittävä muutos talousveden valvontaan. Rohkeimmat ja uteliaimmat – käykääpä kurkistamassa, millaisia uusia ehdotuksia komissio on tulevaisuuden varalle kehitellyt!. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Tulos antoi varman pohjan tulkinnalle, että vettä voi laskea hanasta muutaman sekunnin ajan ennen näytteenottoa, koska tapa vastaa hyvin vedenkäyttäjien kulutustottumuksia. Huolena on ollut, että hanan päässä seisseiden ensimmäisten tippojen tutkiminen ei kuvaa kuluttajien todellista vedenkäyttöä, ja että etenkin uusista hanoista liukenevat metallit vääristävät valvontatutkimustuloksia. EU:n komissio antoi helmikuun ensimmäisenä päivänä tänä vuonna ehdotuksen koko juomavesidirektiivin uudistamiseksi (EU:n komissio, 2018), ja direktiivineuvottelut sekä Suomen kansallisen näkökannan muodostaminen uudistukseen ovat juuri tällä hetkellä tiiviisti meneillään. Verkkokysellyn osallistui lähes tuhat henkilöä, ja sen perusteella 95 % vastanneista juoksuttaa vettä vähintään 2–5 sekuntia ennen sen käyttöä talousvetenä. Jatkossa kupari-, nikkelija lyijynäytteet pitää ottaa vedestä, jota ei ole juoksutettu ennen näytteenottoa. Toisaalta työhön sisältyi myös vedenkäyttäjille suunnattu kysely veden juoksuttamistavoista. Työssä todettiin, että etenkin uusista vesihanoista liukenee veteen runsaasti nikkeliä, ja että pitoisuudet ovat korkeimmat hanan päästä otetussa ensimmäisessä juomalasillisessa. Lainsäädäntöuudistus toi myös muita merkittäviä uudistuksia, joista tärkeimpänä voidaan pitää kuparin, nikkelin ja lyijyn näytteenottotavan muuttamista
https://aaltodoc.aalto.fi/ handle/123456789/29293 Valvira, 2018a. WSP – turvallista vettä hallitusti. Kiinteistöjen vesijohdoista ja -kalusteista talousveteen liukenevat metallit. Review of the Drinking Water Directive. Ympäristö ja Terveys 2/2006:29–35. http://www.valvira.fi/ ymparistoterveys/terveydensuojelu/ talousvesi: Ohje riskinarvioinnin hyväksymisestä, Dnro V/5904/2018. Sipilä, M. Diplomityö, Aalto yliopisto. ScanLab Oy Tutkijantie 4 F, 90590 Oulu www.scanlab.fi Myös näytteenottopalvelu! ScanLab on Eviran hyväksymä läinsäädännön mukaisia uimavesitutkimuksia uima-allasvesistä ja uimarantavesistä tekevä laboratorio. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. 63 + 6 s. http://www.valvira.fi/ ymparistoterveys/terveydensuojelu/ talousvesi: Valvontatutkimusohjelmamalli vesilaitoksille. 2018. 2006. http:// eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ TXT/PDF/?uri=CELEX:52017PC0753& from=EN Rapala, J. PS: Meillä voit tutkituttaa myös oman mökkisi uimaveden!. Rantakelejä odotellessa... 11 Viittaukset EU:n komissio, 2018. vsk. Valvira, 2018b
Artikkeli perustuu vuosina 1990–2016 julkaistuihin tieteellisiin raportteihin, joissa on käsitelty Suomessa esiintyneitä talousvesiepidemioita. vsk. Viime vuosien lainsäädäntöuudistusten myötä epidemiaselvitystyötä on kehitetty ja ennaltaehkäiseviä toimia on lisätty. Julkaisuissa esitettyjä johtopäätöksiä ja suosituksia tarkastellaan vesiepidemioiden ennaltaehkäisyyn ja selvitystyöhön liittyvän nykylainsäädännön ja käytäntöjen valossa.. Tässä kirjoituksessa veden saastumisella tarkoitetaan epidemiaan johtavaa talousveden saastumista vatsatautia aiheuttavilla mikrobeilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. 12 Lainsäädännön ohjaama epidemiaselvitystyö on usean eri viranomaisen yhteistyötä Lainsäädäntö ohjaa vesiepidemioiden ilmoittamiseen ja selvittämiseen liittyviä toimia (taulukko 1). Terveydensuojelulaissa ja sen nojalla annetuissa sosiaalija terveysministeriön asetuksissa säädetään talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista sekä riskinarvioinnista ja -hallinnasta, johon talousveden laadun valTutkija Sari Huusko Johtava tutkija Ilkka Miettinen Erikoissuunnittelija Outi Zacheus Erikoistutkija Tarja Pitkänen Epidemiologieläinlääkäri Ruska Rimhanen-Finne Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Epidemiaselvitystyö edistää talousvesiturvallisuutta Suomessa todetaan vuosittain tavallisesti kahdesta viiteen talousvesivälitteistä epidemiaa. Valtioneuvoston asetuksella säädetään epidemioiden selvittämiseen liittyvät vastuutahot ja tehtävät
13 vonnan tulee perustua. Epidemiaselvitystyö on usean eri viranomaistoimijan yhteistyötä (kuva 1). Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Kunnan epidemiaselvitystyöryhmä tekee epäilyilmoituksen RYMY-järjestelmään mahdollisimman pian, kun epäily epidemiasta herää. Tällä ajanjaksolla talousvesiepidemioiden yhteydessä joko sairastuneista ihmisistä tai saastuneesta talousvedestä todettuja taudinaiheuttajia olivat norovirukset, sapovirukset, enterohemorraginen Escherichia coli (EHEC) -bakteeri sekä kampylobakteerit (Campylobacter jejuni). vsk. Lisäksi yhdessä tapauksessa selvitettiin potilasnäytteistä ja jätevedestä todetun Dientamoeba fragilis -ameeban mahdollista talousvesivälitteistä leviämistä. THL vastaanottaa ilmoituksen ja tämän jälkeen ilmoitus välittyy automaattisesti ilmoittavan kunnan sairaanhoitopiirille, Taulukko 1.. Ilmoitusjärjestelmän tarkoituksena on epidemioiden selvitysja torjuntatyön tehostaminen, tiedon välittäminen yhteistyötahoille ja selvitysten laadun parantaminen helpottamalla konsultaatiota tarvittaessa sekä tiedon kerääminen ja analysointi epidemioiden ennaltaehkäisemiseksi. RYMY-järjestelmään ilmoitetaan elintarvikevälitteiset sekä talousja uimaveteen liittyvät epidemiaepäilyt. Lainsäädäntöä päivitetään soteja aluehallintouudistuksen myötä. Vuosina 2010–2016 järjestelmään ilmoitettiin 518 elintarvikeja vesivälitteistä epidemiaepäilyä. Talousvesivälitteiseksi luokiteltiin 5 % (26/518) epidemioista ja THL antoi konsultaatioapua kaikissa näissä selvityksissä. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteinen elintarvikeja vesivälitteisten epidemioiden epäilyilmoitusjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1997. Vuodesta 2010 lähtien RYMY-epidemiailmoitusjärjestelmä on toiminut sähköisenä. Tartuntatautilaissa on puolestaan säädetty tiedonsaantivaltuuksista epidemian havaitsemiseksi, selvittämiseksi ja torjumiseksi
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Vesiepidemiaselvitys on usean toimijan yhteistyötä. Kunnan selvitystyöryhmä. Kunnan epidemiaselvitystyöstä vastaavassa työryhmässä tulee olla edustaja vesihuollosta vastaavalta taholta SHP Epidemiaselvitystilanteessa kunta saa tukea sairaanhoitopiiristä, jossa ylläpidetään valmiutta epidemioiden torjumiseksi sekä selvittämiseksi ja sairauden hoitamiseksi THL Kuntien selvitystyötä tukee tarvittaessa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kuva 1. elintarvikehuoneistoon ja sen toimintaan liittyvä vesiepidemia STM Sosiaalija terveysministeriö vastaa talousveden laatua koskevasta lainsäädännöstä MMM Maaja metsätalousministeriö valmistelee vesitalouteen liittyvää lainsäädäntöä yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. THL koordinoi laajalle levinneiden epidemioiden selvittämistä ja vastaa epidemian aiheuttajien tarkemmasta tutkimuksesta ja seurannasta sekä toimii ympäristönäytteiden tutkimuksen tukilaboratoriona AVI Aluehallintovirasto vastaa muun muassa kuntien ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnittelun ohjauksesta ja valvonnasta sekä seuraa elintarvikeja vesivälitteisiä epidemioita alueillaan Valvira Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto Valvira ohjaa kuntien terveydensuojeluviranomaisia talousveden laatua ja valvontaa koskevissa asioissa Evira Elintarviketurvallisuusvirasto Evira seuraa talousvesivälitteisten epidemioiden esiintymistä ja osallistuu tarvittaessa talousvesivälitteisten epidemioiden selvitystyöhön, jos kyseessä on esim. vsk. 14 RYMY Eviran ja THL:n yhteinen elintarvikeja vesivälitteisten epidemioiden epäilyja selvitysilmoitusjärjestelmä > RYMY -epäilyilmoitukseen liittyvä tiedonkulku Kunnan terveydensuojeluviranomaisen ja terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavan viranomaisen tehtävänä on varautua veden välityksellä leviäviin epidemioihin ja sopia niitä koskevan selvitystyön järjestämisestä
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Selvityksissä saadaan tietoa taudinaiheuttajista ja taudeista, tartunnalle altistavista tekijöistä, saastelähteestä sekä tartuntareiteistä. Viimeistään kolmen kuukauden kuluessa epidemian päättymisestä selvitystyöryhmä tekee epidemiaselvitysraportin RYMYjärjestelmään. I. Talousvesiepidemiassa arvioidaan lisäksi veden saastumisen määrää ja laajuutta sekä toteutetaan verkoston puhdistamiseen tarvittavia toimenpiteitä. Epidemiaselvitystyö tuottaa tietoa uusien käytäntöjen ja suositusten tueksi Epidemiaselvitystyön tavoitteena on epidemian leviämisen ja uusien samankaltaisten epidemioiden syntymisen estäminen. Putkihaverit ovat olleet lisääntyvässä määrin ongelmien aiheuttajina. Vuosina 1990–2016 julkaistuissa Suomessa tapahtuneisiin talousvesiepidemioihin liittyvissä tieteellisissä artikkeleissa on esitetty talousveden saastumisen ennaltaehkäisemiseen sekä epidemiaselvitysten mikrobiologisiin ja epidemiologisiin tutkimuksiin perustuen päätelmiä ja suosituksia talousvesiturvallisuuden kehittämiseksi (taulukko 2). Selvitysraportit käydään läpi THL:n ja Eviran yhteistyönä ja kolmen vuoden välein julkaistaan epidemioita koskeva yhteenveto. Yksittäisistä vesijohtoverkostojen rakenteista erityisesti vesitornit ovat olleet usein osallisena vesiepidemioissa joko puutteellisten rakenteidensa vuoksi Taulukko 2.. Selvitysten tuloksia ja johtopäätöksiä voidaan siten hyödyntää talousvesiturvallisuuden edistämisessä. Talousveden saastumisen ennaltaehkäiseminen Talousveden mikrobiologiseen laatuun tulisi kiinnittää erityistä huomiota vesijärjestelmiin kohdistuvien korjaustöiden ja runsaiden sateiden jälkeen (1,2). vsk. 15 aluehallintovirastoon sekä veden välityksellä leviäväksi epäillyistä epidemioista Valviraan. Kunnan selvitystyöryhmällä on mahdollisuus pyytää konsultaatioapua THL:lta tai Evirasta ilmoituksen yhteydessä
Yleisimmin käytettyjen veden laadun indikaattoribakteerien, Escherichia coli -bakteerin tai suolistoperäisten enterokokkien puuttuminen vedestä ei varmista kaikkien erilaisten taudinaiheuttajamikrobien, erityisesti virusten ja parasiittien poissaoloa vedestä (6,7). 16 saastumisen mahdollistajina tai huonon veden vaihtuvuuden takia saastuneen veden säilyttäjinä ja jakelijoina. II. Pintavedestä valmistettu talousvesi on aina desinfioitava ennen veden käyttäjälle toimittamista, mutta talousvetenä käytettävän pohjaveden käsittelyä tai desinfiointia ei vaadita, jos pohjaveden laatu on lähtökohtaisesti kunnossa. Potilasja ympäristönäytteistä eristettyjen taudinaiheuttajien tyypittämiseen tulee käyttää yhdenmukaisia menetelmiä, jotta löydösten vertailu on epidemiatilanteissa mahdollista. Kehittyneiden mikrobiologisten menetelmien myötä yhä useammassa vesiepidemiassa taudinaiheuttaja voidaan tunnistaa ja on tärkeää, että epidemiaselvityksiä ohjaavat ja niiden kehittämisestä vastaavat organisaatiot pystyvät päivittämään ja ylläpitämään valmiuksia ja ohjeita muuttuvat tarpeet ennakoiden ja huomioiden (5). Mikrobiologiset tutkimukset Selvitystyöryhmän on vesiepidemiatilanteessa huolehdittava asianmukaisesta potilasja vesinäytteenotosta. Järjestelmä pohjautuu Maailman terveysjärjestön (WHO) suosittelemaan toimintamalliin. Sosiaalija terveysministeriön johdolla on kehitetty tietoverkkopohjainen vesihuollon kokonaisvaltainen riskienarviointi ja -hallintajärjestelmä (ns. Veden mikrobiologisten laatuvaatimusten täyttymisen valvonta perustuu suolistoperäistä saastumista osoittavien indikaattoribakteereiden tutkimiseen, sillä kaikkia mahdollisia taudinaiheuttajia ei voida kartoittaa talousvedestä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Talousveden käsittelyyn ja desinfiointiin käytettyjen menetelmien mahdolliset häiriöt on otettava paikallisesti huomioon laitoksen toimintaan liittyvissä häiriötilannesuunnitelmissa, valvontatutkimusohjelmassa ja laitoksen omavalvonnassa. Suomessa suurin osa talousvesiepidemioista on aiheutunut pienten, alle 500 käyttäjälle vettä toimittavien pohjavesilaitosten desinfioimattomasta talousvedestä, joka on saastunut jätevedellä tai pintavedellä. Tämä johtuu paitsi eroista havaitsemistekniikoissa, myös indikaattoribakteerien monia vesivälitteisiä taudinaiheuttajia huonommista säilyvyysominaisuuksista erityisesti desinfioidussa vedessä. desinfioimalla vesi ultraviolettivalolla tai klooriyhdisteiden avulla (3,4). Pohjavesilaitosten talousveden turvallisuutta voidaan edistää mm. Terveydensuojelulaissa säädetään, että talousvettä toimittavan laitoksen omavalvonnan ja talousveden laadun valvonnan on perustuttava veden terveydelliseen laatuun vaikuttavaan riskinarviointiin ja -hallintaan. Mallin avulla vesihuollon ja ympäristöterveydenhuollon toimijat pystyvät entistä paremmin ehkäisemään häiriötilanteita ja kunnat voivat ottaa tunnistetut riskit huomioon kunnan valmiussuunnittelussa. Epidemiatilanteessa indikaattoribakteerien lisäksi on tarvittaessa tutkittava yleisimpiä taudinaiheuttajamikrobeja, kuten esimerkiksi noroviruksia ja kampylo. vsk. Pohjavesiesiintymien saastumisia ovat aiheuttaneet muun muassa tulvista, rankkasateista ja lumien sulamisesta johtuvat pintavalumat, jotka ovat kuljettaneet tauteja aiheuttavia mikrobeja pohjaveteen. Poikkeuksellisten tilanteiden ehkäisemiseksi vettä toimittavien laitosten laatima suunnitelma häiriötilanteisiin varautumisesta ja kunnan terveydensuojeluviranomaisen laatima häiriötilannesuunnitelma tulee sovittaa yhteen viranomaisten ja vesilaitosten yhteistyönä. water safety plan; WSP), jonka avulla talousvettä toimittavat laitokset voivat tunnistaa vedentuotantoon ja laitoksen toimintaympäristöön liittyvät vaarat
Menetelmän avulla on mahdollista löytää jopa aiemmin tunnistamattomia taudinaiheuttajia. THL:n Terveysturvallisuusosasto vastaa epidemiatilanteissa vesinäytteiden ja potilasnäytteiden tarkemmasta tutkimuksesta ja tyypityksestä. NGS, WGS) myötä. verkkokyselyt, tilastoanalyysiohjelmat) sekä mikrobiologisten menetelmien kehittymisen (mm. Internetpohjaiset kyselyt yleistyvät epidemiologisissa selvityksissä. Myös parasiitit mahdollisena taudinaiheuttajana tulee huomioida (7). Vesiepidemiatilanteessa kliiniset laboratoriot lähettävät potilaista todetut bakteerit ja virukset THL:een jatkotutkimuksiin. Talousvesiturvallisuuteen tähtäävässä ke. Terveysturvallisuusosasto tukee tarvittaessa kunnallisia selvitystyöryhmiä muun muassa analyyttiseen tutkimukseen liittyvissä kysymyksissä. THL on ottanut käyttöönsä myös muun muassa isäntäspesifisiä geenimonistustekniikoita, joiden avulla veden saastelähde voidaan jäljittää. Lainsäädäntömuutosten lisäksi merkittäviä uudistuksia on tapahtunut muun muassa järjestelmäkehityksen (esim. RYMY, WSP), epidemiologisten tutkimusmenetelmien (mm. Uusia geeniteknologisia menetelmiä voidaan hyödyntää elintarvikeja vesiepidemiatilanteissa (9) ja niiden uskotaan edistävän epidemiaselvitystyötä täsmällisen ja nopeasti saatavilla olevan tiedon avulla. Virustutkimukset ovat erityisen kannatettavia pohjavesikaivoista, joiden läheisyydessä on jätevesijärjestelmiä, kuten maahanimeyttämö. vsk. Sairastumisen yhteyttä altisteeseen voidaan arvioida myös merkitsemällä sairastuneiden sijainti vesiverkostokartalle ja mittaamalla sijantien etäisyyttä siihen verkoston osaan, jonka epäillään aiheuttaneen talousveden saastumisen (9). III. Väestöpohjaista tapaus-verrokkitutkimusta suositellaan käytettäväksi vesiepidemioiden tautitaakkaa arvioitaessa. Raporteissa esitetyt johtopäätökset ja suositukset voidaan hyödyntää Epidemioiden ennaltaehkäisy ja epidemiaselvitystyö on kehittynyt usealla eri osaalueella. 17 bakteereja. Uuden sukupolven sekvensointi, NGS (nextgeneration sequencing) on joukko uusia perimäaineksen sekvensointitekniikoita (9). Tieto potilasnäytteistä saaduista tuloksista välitetään ympäristönäytteitä tutkiville laboratorioille löydösten vertailua varten. Perustautitaakan arviointi verrokkien avulla on tärkeä, jotta epidemian laajuutta ei yliarvioida (11). Epidemiologiset tutkimukset Epidemian selvittämiseksi selvitystyöryhmän on tehtävä sairastuneisiin kohdistuvia epidemiologisia tutkimuksia. Potilaista todettujen parasiittien jatkotutkimuksista kannattaa olla yhteydessä THL:een, niiden tutkiminen suunnitellaan tapauskohtaisesti. Niiden avulla voidaan mahdollistaa tutkimusaineiston nopea saatavuus, analysointi ja tarkoituksenmukaiset torjuntatoimet (10). Artikkeleissa tuotiin esiin myös edelleen ajankohtaisia kehityskohteita; muun muassa yhtenäiset laboratoriomenetelmät potilasja ympäristönäytteiden vertailua varten, talousveden virusja parasiittitutkimusten huomioiminen epidemiatilanteissa sekä pienten pohjavesilaitosten vesiturvallisuuden parantaminen. Potilasja ympäristönäytteiden parasiittitutkimukseen tarvitaan edelleen parempia käytäntöjä ja resursseja epidemiaselvitystilanteissa (7). Lisäksi talousveden säännöllisiä virustutkimuksia suositellaan harkittavaksi virusten aiheuttamien vesiepidemioiden ehkäisemiseksi (8). Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Kokogenomisekvensointia hyödynnetään tautiseurannassa, diagnostiikassa ja epidemiaselvitystyössä. Kokogenomisekvensointi, WGS (whole genome sequencing) tarkoittaa puolestaan tietyn yksittäisen mikrobikannan koko perimäaineksen emäsjärjestyksen määrittämistä
Ensimmäinen valtakunnallinen valmiusharjoitus ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköille järjestettiin lokakuussa 2017. Opas määrittelee yhtenä osa-alueena talousveden erityistilanteisiin liittyvät varautumistoimet. 18 hitystyössä tulee jatkossakin huomioida selvitysraporteissa esitetyt johtopäätökset ja suositukset. Viranomaisten ja talousvettä toimittavien laitosten välinen sujuva yhteistyö sekä selkeät toimintamallit vahvistavat epidemiaselvitystyötä. Vesihuoltopoolin julkaisemat oppaat vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen sekä kriisiviestintäohje on puolestaan tarkoitettu talousvettä toimittaville laitoksille. Epidemiatilanteiden hallinnan ja viranomaisten välisen yhteistoiminnan parantamiseksi valmiusharjoituksia suositellaan sekä alueellisille että kansallisille toimijoille. Selvitysja ennaltaehkäisytyön tueksi on laadittu useita toimintaa ohjaavia oppaita (taulukko 3). Johtamisen ja tilannekuvan muodostamisen päävastuu on kunnan terveydensuojeluviranomaisella silloin, kun kyseessä on talousveden mikrobiologinen saastuminen. Taulukko 3.. Selkeät toimintamallit tukevat epidemiaselvitystyötä Työnjako ja tiedonkulku eri viranomaistoimijoiden kesken tulee varmistaa, jotta vesiepidemiaselvitystyö on sujuvaa. STM:n julkaisema Ympäristöterveyden erityistilanteet -opas on suunnattu ympäristöterveydenhuollon työntekijöille ja yhteistyötahoille. vsk. Harjoitukseen osallistuivat myös Valvira, aluehallintovirastot, STM, THL ja Evira. Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa opas (Valvira) on koottu kuntien terveydensuojeluviranomaisten ja talousvettä toimittavien laitosten käyttöön. Lisäksi vesihuoltolaitosten ja kuntien omaehtoisten harjoitusten suunnitteluun ja toteutukseen on laadittu Vesihuoltopoolin julkaisema Vesihuollon häiriötilanne ja valmiusharjoitusten järjestäminen -opas. Oppaassa kuvataan talousvesihallintaprosessin toimijoita ja tehtäviä erityistilanteissa ja onnettomuuksissa, lisäksi ohjeessa on suoria linkkejä ja yhteystietoja eri toimijoiden internetsivuille. Useiden toimintaa ohjaavien säädösten ja oppaiden yhteinen sanoma olisi hyvä kiteyttää yksiin kansiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. Expert opinion on whole genome sequencing for public health surveillance. https://ecdc.europa.eu/ sites/portal/files/media/en/publications/ Publications/whole-genome-sequencingfor-public-health-surveillance.pdf Pitkänen Tarja 2015. & IT Miettinen. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Laita Ympäristö ja Terveys-lehdet järjestykseen omiin säilytyskansioihin. vsk. www.julkari.fi/handle/ 10024/80754 Lisätietoa selvityksistä ja ohjeita torjuntatoimista THL www.thl.fi/vesi www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/vesimikrobiologinen-analytiikka/ naytteenotto-ja-lomakkeet/vesiepidemianaytteenotto www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/talousvesi/vesijohtoveden-klooripitoisuus www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/seuranta-ja-epidemiat/elintarvike-ja-vesivalitteisetepidemiat www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/seuranta-ja-epidemiat/elintarvike-ja-vesivalitteisetepidemiat/epidemian-selvittaminen/epidemian-selvittaminen-epi-info-7-ohjelman-avulla ECDC 2016. 2011. Journal of Water and Health 09.4: 763–772. Mikrobiologiset jäljitysmenetelmät vesivarojen saastelähteiden tunnistamiseen. Increased information on waterborne outbreaks through efficient notification system enforces actions towards safe drinking water. 19 Kirjallisuusviitteet Zacheus O. www.julkari.fi/ handle/10024/129707 Tilaa nyt säilytyskansiot lehdille edulliseen hintaan 4,00/kpl tilaukset@ymparistojaterveys.fi Puh
Mikäli vesihuoltolaitokselle on kunnan toimesta määrätty vesihuoltolain (VHL, 119/2001) 8 §:ssä toiminta-alue, se on tällöin VHL:ssa tarkoitettu vesihuoltolaitos riippumatta laitoksen koosta, laitoksen verkostoon liitettyjen kiinteistöjen määrästä tai laitoksen organisaatiomuodosta. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. Esimerkiksi vain muutaman kotitalouden tarpeet on mielekkäintä tyydyttää joko kiinteistökohtaisilla ratkaisuilla tai perustamalla asianosaisten keskinäisellä sopimuksella ns. Pienillä vesihuoltolaitoksilla on omat erityispiirteensä ja niiden toimintaan kohdistuu usein monenlaisia haasteita, joita on aiheellista tarkastella yksityiskohtaisemmin.. vsk. Täsmällisesti tällaista lukumäärää on vaikeaa määritellä, mutta käytännössä toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus saattavat muodostua kyseenalaisiksi, mikäli liittyjiä olisi vain muutamia. sitä, että vesihuoltolaitoksella tulisi olla verkostossaan riittävän suuri joukko liittyjiä, jotta toiminta muodostuisi kustannuksiltaan kohtuulliseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2018, 49. 20 Vesihuollon järjestäminen vaatii huomattavia investointeja Laitosmuotoinen vesihuolto on luonteeltaan toimintaa, jossa korostuu erilaisten mittakaavaetujen merkitys. vesiyhtymä, joka ei kuitenkaan ole sama asia kuin VHL:ssa tarkoitettu, Ympäristöoikeuden asiantuntija HTM, LuK Jaakko Gustafsson Pienten vesihuolto-osuuskuntien erityispiirteet ja tyypilliset haasteet Vesihuoltolaitoksista keskusteltaessa saattaa helposti unohtua, että vesihuoltolaitosten toimintaympäristö on varsin heterogeeninen, ja monet vesihuoltolaitoksista ovat myös verraten pieniä. Taajama-alueilla toimivat vesihuoltolaitokset ovat yleensä kunnallisessa omistuksessa, mutta esimerkiksi haja-asutusalueilla myös osuuskunta on verraten yleinen ja sinänsä käyttökelpoinen tapa järjestetyn vesihuollon organisoimiseen