7. ajankohtainen ammattilehti. 5. 10 %). Kestotilaus 67,(sis. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. 3. vsk. alv. Teemamuutokset mahdollisia, viimeisimmät tiedot löydät: luotettava ympäristöalan tietolähde jo vuodesta 1970 Tilaushinnat 2016 Vuosikerta 72,(sis. 6. Irtonumero 10,(sis. Opiskelijat -50% norm. alv. 8. lehden tilaushinnoista (sis. 24 %). alv. alv. Päätoimittaja Tapio Välikylä, 0400 593 273 Tuottaja Tanja Lohiranta, 044 526 6552 Markkinointi/ilmoitukset Eija Lindroos, 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Eevastiina Veneranta, 040 745 1491 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys. 10 %). 4. 2. 1 www.ymparistojaterveys.. 10 %). 18.1.16 15.2.16 22.2.16 21.3.16 29.3.16 25.4.16 25.4.16 23.5.16 15.8.16 12.9.16 19.9.16 17.10.16 17.10.16 14.11.16 14.11.16 12.12.16 Ympäristö ja Terveys TEEMAT ja ILMESTYMINEN 2016 AINEISTOPÄIVÄ ILMESTYY Ympäristöalan koulutus, ympäristökasvatus Metsät – hyvinvointia ja virkistystä Ympäristöalan hallinto Vesiensuojelu Asumisterveys ja sisäilma Ympäristömittaukset, monitorointi Jätehuolto ja pilaantuneet maat Ilmanlaatu, energiatuotanto 1
M etsät ovat meille taloudellisen hyödyn lisäksi myös terveyden ja hyvinvoinnin lähde. N iin kauan kuin metsiä on tehokkaasti käytetty, on metsävarojen liikakäytöstä oltu huolissaan. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Eevastiina Veneranta Puh. Kerran nähtyään ja koettuaan ikimetsän rauhan, esimerkiksi Isojärven kansallispuiston Latokuusikossa, ymmärtää, mitä metsä merkitsee ja miksi metsiä on myös suojeltava. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy www.vkp.fi Kirjapainolla ja käytetyllä painopaperilla on ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, joka on sertifioitu. R akennetussa ympäristössä jäljellä olevat metsälöt olisi syytä jättää virkistyskäyttöön, samoin taajamien kasvua tavoittelevat kaavat tulisi laatia niin, että lähistöltä löytyisi metsäisiä alueita. (02) 630 4900 Faksi (02) 630 4939 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Eija Lindroos Puh. Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Suomen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Ympäristö ja Terveys-lehti Metsien merkityksestä S uomi on kehittynyt oppimalla käyttämään puuta ja metsän muita antimia. Metsät vaikuttavat meihin monin eri tavoin. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Tällä hetkellä puusta tehdään jo monia esimerkiksi maaöljyä korvaavia tuotteita ja kehitystyö puun monikäytöstä on voimakasta. 2 Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Tosiasia on kuitenkin, että tällä hetkellä puuta on metsässä enemmän kuin koskaan, ja metsiä on suojeltu enemmän kuin koskaan. Tapio Välikylä. Turkiksista kaikki alkoi, sitten tulivat terva, puuja sahatavara, kaskivilja ja teollistumisen jälkeen selluloosa, paperit ja levytuotteet. Puunpolton runsas lisääminen ei ole toivottavaa terveyssyistä, eikä hyvälaatuisen puuaineksen polttaminen ole taloudellisessa mielessäkään järkevää
Metsien merkityksestä Tapio Välikylä ................................................................................ vsk 2 • 2016 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 0400 593 273 Toimitus: ja Terveys-lehti Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti ilmestyy viikolla 17. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Lehden teemana on Ympäristöalan hallinto. vsk. 3 Ympäristö 47. 2 Biojalostamoinvestoinnit merkitsevät lisää hakkuita Jyrki Kangas ................................................................................... 14 Metsien käyttö ja kaavoitus Jyrki Haataja ................................................................................ 044 526 6552 Päätoimittaja Tapio Välikylä p. 4 Tulevaisuus tehdään nyt myös metsäalalla Hannes Mäntyranta ................................................................... 18 Metsähallituksen monikäyttömetsät kätkevät sisäänsä 10 000 vuotta Suomen historiaa Hanna Kelola-Mäkeläinen ........................................................22 Lähimetsän asiantuntijoita ovat asukkaat Hanna Savisaari ..........................................................................28 Kaupunkimetsien merkitys hyvinvoinnille Liisa Tyrväinen .............................................................................34 Metsästä sydämen äänellä Anneli Jussila ................................................................................40 Taudinaiheuttajien esiintyminen kaupunkinaakoissa Timo Nieminen ym. 10 Suosittu Metso-ohjelma jatkuu Kimmo Syrjänen .......................................................................... ....................................................................46 Konttikaasut vaarantavat terveyden Päivi Ingrid Siren .........................................................................52 Poimintoja .................................................................................60
Kovien kansallisten biotaloustavoitteiden saavuttamisen kannalta on tärkeää, että puun lisätarve katetaan kotimaisella puuraaka-aineella. Metsien käyttö moneen muuhunkin kuin puun tuotantoon on kasvussa. Investoinnit nostavat toteutuessaan puun käytön maassamme uudelle, entistä korkeammalle tasolle. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Lähivuosina pullonkaulan muodostavat pikemminkin puumarkkinat. 4 Metsäbiotalouden professori Jyrki Kangas Itä-Suomen yliopisto Biojalostamoinvestoinnit merkitsevät lisää hakkuita Riittääkö Suomen metsistä niille puuta kestävästi. Metsätilastojen mukaan puuta kyllä metsistä löytyy. Hakkuupaineiden kasvaessa metsän eri käyttöjen yhteensovittaminen tulee entistäkin tärkeämmäksi. Puuntuotannon tehostaminen metsämaalla – enemmän puukuutioita samalta kokonaishakkuualalta – parantaisi metsien käytön kestävyyttä pitkällä aikajänteellä ja antaisi lisää sijaa myös monikäytölle. Suomeen rakennetaan ja suunnitellaan merkittävästi lisää puuta käyttävää teollisuutta. vsk.. vsk
Puun kantohinta on edelleen käypä työkalu markkinoilla. Kaikkea ei kuitenkaan pidä jättää joskus ennustamattomalla tavalla vaihtelevan metsäpolitiikan armoille. Biotalousbuumin tuoman puun lisätarpeen kattaminen juuri kotimaisella puulla on suomalaisittain asiaa katsoen sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpää kuin puun tuonti. Puukaupan sujuvoittamiseksi tarvitaan myös uudenlaisia, tämän ajan henkeen sopivia foorumeita puun ostajien ja myyjien kohtaamiseen. Valtakunnan metsien inventointien mukaan onkin selvää, että metsävarojen lisäkäytölle biotalouden tarpeisiin on hyvät mahdollisuudet. Sille tulisi kiireesti löytää kannattavaa käyttöä, jotta sitä ei tarvitsisi ajaa sellutai polttokattiloihin tai viedä sitä pyöreänä puuna ulkomaille. Jo lähes satavuotisen seurantajakson aikana metsissämme on nyt enemmän puuta kuin koskaan aikaisemmin; niin kuitua kuin tukkiakin. Puuntuotannon näkökulmasta voidaan puhua hakkuuvajeesta, jonka verran elävän pystypuuston määrä vuodesta toiseen lisääntyy. 5 M etsä Fibren jättimäinen biojalostamoinvestointi Äänekoskelle on täydessä valmiudessa parin vuoden kuluessa, Stora Enso on lisännyt puun käyttöä Varkaudessa ja UPM Kouvolassa, Kemijärvellä on uutta sahauskapasiteettia ja sinne kaavaillaan myös uutta biojalostamoa. Sipilän hallitus on puhunut 15 miljoonan puukuutiometrin, eli kansanomaisemmin 15 miljoonan motin, vuotuisesta lisätarpeesta Suomessa. Metsänomistajien edunvalvojien mukaan puuta kyllä myytäisiin enemmän, jos joku todella haluaisi sitä ostaa. Siinä biotalous ja digitalisaatio, hallituksen kaksi kärkihanketta, vauhdittavat toinen toistaan.. Tosin osa biojalostamoprojekteista on vielä melko lailla alkukuopissaan. vsk. Niinpä metsien puuvaranto on kasvanut jatkuvasti. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Suomessa on seurattu metsien tilaa ja kehittymistä systemaattisesti maailmanmitassa harvinaisen pitkään. Se tuo metsätalouden ja puunhankinnan eurot ja työpaikat kerrannaisvaikutuksineen kotimaan talouksiin. Metsät ja puubiomassa ovat perusta biotaloutemme kasvulle. Puuvarojen mobilisoimiseksi etenkin yksityismetsistä tarvitaan kannustavaa metsäpolitiikkaa. Puun ostajat voivat lisätä myyjien aktiivisuutta erilaisin markkinointiponnisteluinkin. Hakkuuvajeen kurominen umpeen markkinatalouden keinoin eli lähinnä kantohintaa nostamalla on vaikeaa. Toisaalta pakkomyynnit ja -ostot eivät istu yhteiskuntajärjestykseemme. Finnpulp Oy:n Kuopioon kaavailema tehdas löisi valmistuessaan Metsä Fibren Äänekosken ennätykset ja olisi vuorostaan tuolloin pohjoisen pallonpuoliskon suurin sellutehdas sekä maailman suurin havukuitupuun käyttäjä. Jatkossa yhä useampi puukauppa solmitaan nettipalvelujen välityksellä. Puu on Suomen tärkein uusiutuva luonnonvara. Se tarve täyttyy, vaikka vain osa edellä listatuista biojalostamoinvestoinneista toteutettaisiin. Jos kaikki biojalostamosuunnitelmat muuttuisivat ”lihaksi ja vereksi”, nousisi kuitupuun käyttö Suomessa jopa yli 20 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, eli reilusti yli puolitoistakertaiseksi nykyiseen nähden. Useita pienempiäkin biojalostamoja on tuloillaan eri puolille maata; esimerkiksi Iisalmelle ja Lieksaan. Viime aikoina ovat esillä olleet suunnitelmat uusiksi biojalostamoiksi myös Kemiin ja Kajaaniin. Samalla kun metsistä hankitaan jatkossa suuret määrät enemmän kuitupuuta, leimikoista lankeaa väkisin myös tukkipuuta miljoonin motein kuitupuun hankinnan sivuvirtana, helposti useita miljoonia kuutiometrejä vuodessa. Suomen metsissä on ennätyksellisen paljon puuta Suomessa hakataan metsiä selvästi vähemmän kuin mitä puusto kasvaa
Samaan aikaan, kun hakkuita tarvitaan lisää, metsien monikäytön muukin biotalouskysyntä kasvaa – esimerkkeinä luontomatkailu ja hyvinvointipalvelut. Puuntuotannon tehostaminen on patenttikeino parantaa pitkäjänteisesti myös hakkuiden ekologista kestävyyttä ja sosiaalista hyväksyttävyyttä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Tehometsätalous voi äkkiseltään tuntua yllättävältä keinolta juuri konfliktien hallintaan, mutta jos pystyisimme tuottamaan talousmetsissä puuta hehtaarilla enemmän kuin nyt, puuta saataisiin hakkuissa lisää kasvattamatta hakkuupinta-aloja. Kotimaisen puun käytön lisääminen voi kuitenkin koitua hyödyksemme paitsi taloudellisesti myös sosiaalisesti ja ekologisesti, kunhan metsäpäässä onnistutaan kestävyyden eri osien kokonaishallinnassa. Sen avulla voidaan siten vähentää lisääntyvien hakkuumäärien aiheuttamia konflikteja. vsk. Jos hakkuupinta-ala lisääntyy olennaisesti, sillä on vääjäämättä vaikutuksensa maisemiin, luonnon monimuotoisuuteen, metsien virkistysarvoihin jne. Pitkän tähtäimen tutkittuja keinoja puuston kasvun lisäämiseen tunnetusti on, lähtien viljelymateriaalin valinnasta ja taimikoiden hoidon tehostamisesta. Enemmän hakkuumotteja samoilta hehtaareilta, tai vastaavasti yhtä paljon motteja pienemmältä hakkuualalta. Jo lähes satavuotisen seurantajakson aikana metsissämme on nyt enemmän puuta kuin koskaan aikaisemmin; niin kuitua kuin tukkiakin. 6. Metsän eri käyttöjen yhteensovittaminen tulee sitä tärkeämmäksi, mitä enemmän hakkuita pitää lisätä. 6 Puuntuotannon edelleen tehostaminen parantaisi monitavoitteisen metsänkäytön edellytyksiä Entä metsien muut käyttömuodot ja niiden tarpeet. Varttuneiden metsien lannoitus voi vaikuttaa jo nopeammin ja olla oikein ajoitettuna taloudellisesti hyvin kannattavaa. Suometsien tuhkalannoitus puolestaan voi lisätä puuston kasvua jopa vuosikymmenten ajan
Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Sen työn tuloksia voi nähdä esimerkiksi kasvuisina ja terhakoina kuusentaimikoina erityisesti ammattimaisesti metsää kasvattavien mailla. 7 Ojitettujen soiden ojastojen kunnossapito on tärkeä puuston kasvun vauhdittaja. Biodiversiteettikatoa hillitään parhaiten hidastamalla tai mieluiten pysäyttämällä Metsien käytön kestävyyttä arvioitaessa on kuitenkin hyvä ymmärtää, että eri henkilöt painottavat eri tavoin kestävyyden näkökulmia, aikajänteitä ja mittakaavoja.. Lisää keinoja pitää innovoida ja tutkia ennakkoluulottomasti. Kestävien hakkuumahdollisuuksien nostaminen puuntuotantoa tehostamalla antaisi samalla tilaa metsän eri tavoitteiden ja käyttömuotojen yhteensovittamiselle tilanteessa, missä hakkuumääriä pitää selkeästi lisätä. Nykymetsätalouden haitalliset vaikutukset liittyvät enemmän hakkuualaan kuin hakkuiden mottimääriin, vahvat positiiviset taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset puolestaan mottimääriin. Osa metsänomistajista on panostanut jo pitkään tehokkaaseen ja kannattavaan puuntuotantoon. vsk. Sen pääsyy on ihmisen aiheuttama maapallon ilmastonmuutos. Kestävyydellä on monia tulkintoja Mielenkiintoinen näkökulma metsätalouden ekologiseen kestävyyteen on globaali biodiversiteettikato. Hehtaarisato nousisi, samat säästöpuut, avainbiotoopit ja puskurivyöhykkeet jäisivät, mutta hakkuupinta-ala ei välttämättä kasvaisi
Metsätalouden kestävyyden tarkastelu on kestävää vain pitkän aikajänteen katsannolla. Saammekin kiittää takavuosikymmenten hakkuita sekä hakkuualojen uudistamista ja muuta puuntuotannon tehostamista nykymetsien valtaisasta hiilinielusta sekä siitä, että meillä on nyt hyvät mahdollisuudet edistää biotalouden päämääriä lisäämällä kotimaisen puun käyttöä. Asioita katsotaan usein intressien ja edunvalvonnan kannalta. Samalla se parantaa metsien monikäytön edellytyksiä ja antaa metsissä sijaa niin kestävän kehityksen eri ulottuvuuksille kuin monipuolisille ekosysteemipalveluillekin.. Puolestaan silloin, kun nuoret ja siis vielä hakkuuvaiheeseen kypsymättömät ikäluokat vallitsevat, kestävä hakkuutaso on puuston kasvua alempi – kuten on ollut viime vuosikymmeninä. Silloin, kun metsien ikärakenne painottuu vanhoihin puustoihin, on metsätaloudellisesti järkevää hakata myös kasvua enemmän – ennen kuin puiden kasvu niiden ikääntyessä hiipuu ja puut lopulta vääjäämättä kuolevat sekä lahoavat kasvihuonekaasujakin päästäen. Samanlainen toiminta voi näyttäytyä eri tavoin erilaisissa yhteisöissä ja ympäristöissä. Nykypuuston suuret kestävät hakkuumahdollisuudet kumpuavat vuosikymmenten takaisista ”liikahakkuista” sekä tehometsätaloudesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Tosin se etenkin lyhyen aikajänteen tarkastelussa voisi tuoda ongelmia metsän muihin käyttöihin. Poistuma sisältää sekä hakkuut että puiden kuolemisen omia aikojaan metsässä. Universaalia totuutta metsätalouden tai juuri minkään muunkaan toiminnan kestävyydestä ei ole, vaan tulkintoihin vaikuttavat myös mielipiteet ja erinäiset pyrkimykset. Biotalouden kantava idea on korvata kasvihuonekaasuja tuottavaa fossiilisten luonnonvarojen käyttöä uusiutuvilla luonnonvaroilla, Suomessa erityisesti puulla. Kaikki se, mitä voimme tehdä ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi, on hyväksi ekologisen kestävyyden kannalta. Erilaisia kestävyystotuuksia markkinoidaan esimerkiksi sertifiointijärjestelmien kautta. Suomessa puuston poistuma oli kokonaiskasvua suurempi vuosikausia 1950ja 1960luvuilla. Mikäli hakkuumääriä Suomessa nostetaan siinä määrin kuin biojalostamosuunnitelmien myötä näyttäisi tapahtuvan, saanemme seurata kiihtyvää keskustelua metsätalouden kestävyyden tulkinnoista. Monet puutuoteteollisuuden tuotteet puolestaan sitovat hiiltä pitkäaikaisesti – esimerkiksi puurakennukset ja huonekalut. vsk. Puubiomassasta tehdään biojalostamoissa paljolti öljystä ja muista fossiilisista raakaaineista valmistettujen tuotteiden korvaajia sekä tuotetaan uusiutuvaa energiaa. Puuntuotannon tehostaminen tänä päivänä turvaa metsätalouden kestävyyden pitkässä sihdissä myös lisääntyvien hakkuiden biotaloudessa. Puuston poistuma on Suomessa ollut puuston kasvua pienempi jo vuosikymmenet. Puuston tuon ajan ”liikahakkuut” avasivat tien uusille, paremmin kasvaville puusukupolville. Näin hakkuiden lisääminen voi sataa suuressa kuvassa myös ekologisen kestävyyden laariin; ilmastonmuutosta ja siten globaalia biodiversiteettikatoa hilliten. 8 ilmaston lämpeneminen. Hakkuualojen uudet puusukupolvet imevät ilmasta suuret määrät hiiltä. Puuntuotannon kestävyyden kannalta ei oikeastaan olisi ollenkaan ongelmallista, vaikka vastaavasti parikin vuosikymmentä hakattaisiin kasvua enemmän. Metsien käytön kestävyyttä arvioitaessa on kuitenkin hyvä ymmärtää, että eri henkilöt painottavat eri tavoin kestävyyden näkökulmia, aikajänteitä ja mittakaavoja
”FOREST EUROPE -mittarit ovat edistäneet olennaisesti kestävää metsätaloutta Euroopassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Suomessa metsäalaa on kansainvälisen metsän määritelmän mukaan 22,2 miljoonaa hehtaaria. Metsäala kasvaa jatkuvasti istutusten ansiosta. Raporttiin on koottu uusin metsävaratieto: • Metsät peittävät 33 prosenttia Euroopan ja 73 prosenttia Suomen maa-alasta. • Metsäsektorin osuus on vain noin 0,8 prosenttia Euroopan bruttokansantuotteesta, mutta Suomessa osuus on Euroopan suurimpia, noin 4 prosenttia. Luonnonvarakeskus Euroopan metsävarat kasvavat – ilmastonmuutos tuo uusia uhkia. Konferenssissa hyväksyttiin päivitetyt yleiseurooppalaiset kestävän metsätalouden mittarit. • Metsiä on suojeltu biodiversiteetin turvaamiseksi noin 30 miljoonaa hehtaaria eli noin 12 prosenttia Euroopan pinta-alasta. Suomi on Euroopan metsäisin maa. • Euroopassa käytetään puuta keskimäärin 66 prosenttia, Suomessa noin 70 prosenttia, puuston vuotuisesta kasvusta. Metsien terveyttä uhkaa kuitenkin ilmastonmuutos, joka tuo epävarmuutta metsien käyttöön. Tiukasti suojeltuja (mitään hoitotoimenpiteitä ei ole sallittu) metsiä on Suomessa 9 prosenttia. ”Metsien käytön suunnittelussa on otettava entistä paremmin huomioon, miten ilmastonmuutos vaikuttaa metsien kestävyyteen muun käytön ohella”, toteaa aluejohtaja Jari Parviainen Luonnonvarakeskuksesta. Suomessa puuperäisen energian osuus uusiutuvan energian kokonaiskäytöstä on noin 85 prosenttia. Tulevaisuudessa on löydettävä keinoja, joilla metsiä voidaan suojata uhkia vastaan. Euroopan metsien tilaa koskeva raportti julkaistiin lokakuussa 2015 Madridissa pidetyssä seitsemännessä Euroopan metsäministerikonferenssissa. vsk. Suomen metsät sitovat yli 40 prosenttia Suomen kansallisista kasvihuonekaasujen päästöistä. Suomessa metsäsektori työllistää suoraan noin 65 000 henkilöä. Päivitetyillä mittareilla voidaan entistä paremmin arvioida muun muassa ilmastonmuutoksen metsävaikutuksia ja metsien hiilen sidontaa, metsien erilaisten tuotteiden ja palvelujen merkitystä sekä monimuotoisuutta”, kertoo Parviainen. Euroopan metsäpinta-ala on ilman Venäjän Euroopan puoleista osaa 215 miljoonaa hehtaaria. Uusin Euroopan metsien tila -raportti osoittaa, että osa kasvusta jää hyödyntämättä ja että Euroopan metsävarat eivät ole ehtymässä käytön vuoksi. Parviainen toimi eurooppalaisten kestävyyden mittareiden päivitystyön vetäjänä sekä vastuukirjoittajana usean muun Luonnonvarakeskuksen tutkijan kanssa Euroopan metsien tilaa koskevassa raportissa. Tämä osuus on yli puolet koko Euroopan (ilman Venäjää) tiukasti suojeltujen metsien määrästä. Metsäsektorin työvoima vähenee edelleen Euroopassa, koska metsätyö koneellistuu. • Suomi ja Ruotsi käyttävät eniten Euroopassa uusiutuvaa puuperäistä energiaa henkilöä kohden. Suomessa vastaava luku on 13 prosenttia. 9 P uun vuotuisesta kasvusta hakataan Euroopassa 66 ja Suomessa 70 prosenttia. Tästä talouskäytössä on 150 miljoonaa hehtaaria. Metsien kestävää käyttöä seurataan tiiviisti kestävyyden mittareilla. Ilmastonmuutos voi lisätä Euroopan metsissä kuivuutta, myrskyjä, hyönteistuhoja, tulvia ja tulipaloja. • Euroopan metsät sitovat noin 9 prosenttia Euroopan kasvihuonekaasujen päästöistä
Metsäalalla se pakottaa kysymään, haluammeko rakentaa tulevaisuutta metsän varaan ja miten. www.smy.fi, hae sanoilla Metsä ja puu). Kriitikkojen vakioratkaisu on käytön rajoittaminen. Ihmisen on kuitenkin voitava käyttää luonnonvaroja, muuten ihmiselle käy huonosti. 10 M etsä pitää itseään tulevaisuuden alana, vaikka se on vahva jo nyt: metsätalous on ainoa tuotannonala, joka tulee koko maassa toimeen maailmanmarkkinoiden ehdoilla. Siksi sitä on helppo arvostella. Vastikään julkaistun Metsä ja puu -mielipidetiedustelun mukaan suomalaisten luottamus metsäalaan hyvinvoinnin tuojana on kasvanut edelleen, vaikka se ei horjunut edes 2000-luvun alun vaikeiden vuosien aikaan alle IT-teollisuuden (ks. vsk. Kun käytön rajoittamista vaaditaan melkein pelkästään uusiutuvilta luonnonva. Metsäalan hyväksyntä Suomessa on vahvaa. Mutta eikö tulevaisuus pitäisi pikemminkin tehdä. Myös suojelumetsiä riittää: Suomessa on jo nyt enemmän kuin puolet Euroopan tiukasti suojelluista metsistä. Valtaosa metsistämme on talousmetsiä ja metsätalouden menetelmiä on jo Hannes Mäntyranta Suomen Metsäyhdistys Tulevaisuus tehdään nyt myös metsäalalla Tulevaisuuden ennustaminen on suosittua. Suomalainen metsätalous pärjää kaikilla mittareilla minkä tahansa muun maan kanssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Tappamisen taloutta Uusiutuvista luonnonvaroista erityisesti biomassojen käyttö vaatii kuitenkin aina hengiltä ottoa, tappamista. pitkään kehitetty suuntaan, jossa luontoarvojen turvaaminen on osa päivittäistä työtä
Se ei ole ihmiskunnalle mikään mukava vaihtoehto, vaan ainoa mahdollisuus. Biomassojen korjuu ei aina ole helppoa Biomassoista onkin tulossa pula. Eikä se ole mitään risukkoa: järeän puun määrä ja osuus on kasvanut 1950-luvun jälkeen puulajista riippuen kaksin–moninkertaiseksi. Samaan aikaan metsistä on viety teolliseen käyttöön 3400 miljoonaa kuutiometriä puuta. 11 roilta, mikä olisi vaihtoehto. Hakata vai säästää -pamfletti, www.smy.fi, hae sanoilla Hakata vai säästää). Puuston määrää metsissä voidaan edelleenkin kasvattaa viisaalla käytöllä. Näillä keinoin ihmiskunta voisi hoitaa ilmastonmuutoksen vastaisesta kamppailustaan neljäsosan (ks. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Esimerkiksi metsämarjojen tai sienten rahallisesta arvosta puhutaan suurin kirjaimin,. Se karttuu nimenomaan oikean käytön myötä. Maassamme on enemmän puuta kuin koskaan tunnetun historian aikana. vsk. Se tulee näkymään selvimmin puun kohdalla. Eikä pohjoinen metsä ole vain uusiutuva, vaan karttuva luonnonvara. Eikä tämä vaatisi veronmaksajien tukea, vaan olisi omillaan toimeen tulevaa, kestävää taloutta. Maamme metsävarat on onnistuttu nostamaan 1950-luvun alun 1500 miljoonasta kuutiometristä nyt jo 2300 miljoonaan. Ratkaisu on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö
Puu sen sijaan saadaan liikkeelle ja sille on ottajia. Puun käytön tulevaisuus ei olekaan energia-, vaan materiaalikäytössä. Taktiikka on toiminut hyvin jo vuosikausia. Nyt kohteena oli UPM, Metsähallitus on ollut kohteena jo kauan. Tai toisin päin: onko meillä edes varaa luopua suurimman luonnonvaramme, käytön myötä karttuvan puun käytöstä. Näyttääkin siltä, että Fennoskandian ja Baltian puut on käytetty Keski-Euroopassa jo moneen kertaan ennen Euroopan unionin ilmastosäädösten voimaan astumista vuonna 2020. Jo nyt Stora Enso tuottaa Uimaharjussa liukosellua, josta tehdään Aasiassa viskoosia. Niiden metsänhoito on varmasti sekä Suomen että maailman mittakaavassa huippua, mutta ne ovat hyviä kohteita, koska ne ovat ”kasvottomia” organisaatioita. Niinpä metsäyhtiöt, VTT ja Aalto-yliopisto ovat kaupallistamassa kokonaan uudenlaista menetelmää, missä puukuidut voidaan kehrätä suoraan langaksi. Kirjoittaja on Suomen Metsäyhdistyksen viestinnän suunnittelija.. Kaikki eivät kuitenkaan hyväksy metsien käyttöä. Keski-Euroopassa aiotaan torjua ilmastonmuutosta muun muassa puuta polttamalla. Meilläkin puhutaan melkein pelkästään puun alhaisimman jalostusasteen käytöstä – siis polttamisesta energiaksi – joka ei edes tule toimeen ilman valtiontukia, mutta on silti nostettu jopa hallituksen kärkihankkeiden joukkoon. Ärjänsaaren hakkuut suunniteltiin mahdollisimman vuorovaikutteisesti ja osallistujia oli huomattavan paljon. Heti suunnitelman hyväksymisen jälkeen metsäaktivistit esittivät eriävän mielipiteen. Viime joulukuussa paikalliset metsäaktivistit ja ympäristöviranomaiset hyväksyivät suunnitelmat. Mikä siitä toteutuu, sitä ei voi tietää. Tätä joudumme lähivuosina miettimään monta kertaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Puuvillaan verrattuna viskoosi on käyttöominaisuuksiltaan parempi, sen raaka-aineen viljely on kirkkaasti ympäristöystävällisempää eikä viljelyala ole poissa ruoan tuotannosta. Tämä on usein käytettyä taktiikkaa: osallistutaan neuvotteluihin, jotta saataisiin mahdollisimman paljon tavoitteita läpi, sen jälkeen sopu riitautetaan ja pyritään käynnistämään uudet neuvottelut. Puuta ei kuitenkaan kasva siellä paljon, tai sitä ei saada metsistä ulos. Siltikin muut uusiutuvan energian tuotantotavat ohittavat puun kannattavuudessa. Pelkästään Suomen metsien kasvulla voitaisiin viskoosia tuottamalla korvata maailman koko puuvillan tuotanto. Suomessa ei ole varauduttu tällaiseen. Ikävä puoli on, että se tekee pitkäjänteisen taloustoiminnan harjoittaminen erittäin hankalaksi. Kysymys kuuluukin, haluammeko me rakentaa tulevaisuuttamme metsien kestävän käytön varaan. Puusta voi tehdä kaikkea sitä mitä öljystä, ja lisäksi paljon muutakin. Oulujärven Ärjänsaaressa nähtiin tammi-helmikuun vaihteessa erikoinen näytelmä, joka osoittaa, että viranomaisluvat ja huolella valmistellut hakkuut eivät tuo oikeutta metsien käyttöön, vaan mikä tahansa ympäristöjärjestöksi ilmoittautuva voi ne estää. Tätä tulevaisuutta metsäala rakentaa systemaattisesti. Haluammeko käyttää metsiämme. 12 mutta usein unohtuu, että niiden arvo on nolla, ellei niitä saada markkinoille. Puulla voi esimerkiksi mullistaa maailman tekstiilintuotannon. Toistaiseksi viskoosin teko on ympäristön kannalta raskasta. Puun energiakäytölle on toki tilaa paikallisesti ja sellaisista osista puuta, mille ei ole muuta käyttöä. vsk
ValtavaaraPyhävaaran luonnonsuojelualue (Rukan alueella) hurmaa näköaloillaan. ”Kuusamoa voisi kutsua kansallispuistojen pääkaupungiksi. Näiden kohteiden kävijöiden rahankäyttö tuotti noin 14 miljoonan euron kokonaistulovaikutuksen Koillismaan paikallistalouteen. Oulangan kansallispuistossa ylitettiin viime vuonna yli 200 000 käynnin raja, mikä on kaikkien aikojen kävijäennätys. Monille luontotyypeille kuten tulvaniityille ja huurresammallähteille Oulangan kansallispuisto on merkittävin esiintymisalue Suomessa. Monimuotoinen luonto vetää puoleensa Selityksiä Oulangan vetovoimalle on monia, mutta tärkein on monimuotoinen luonto. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Oulangan alueella on noin 400 uhanalaista tai silmällä pidettävää lajia ja noin 3000 uhanalaisen tai silmällä pidettävän lajin esiintymää, tunnetuimpana puiston tunnuskasvi neidonkenkä. Syötteen kansallispuisto on tunnettu monipuolisista ulkoilumahdollisuuksista erämaisissa vaarametsissä. vsk. Kymmenille lajeille Oulanka on ainoa tai tärkein esiintymisalue Suomessa. Myös Syötteen kansallispuiston ja Riisitunturin suosio nousivat. Oulangan kansallispuisto perustettiin 60 vuotta sitten, ja sen suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Metsähallitus 60-vuotias Oulangan kansallispuisto ylsi ennätyssuosioon. Kun Hossan kansallispuisto perustetaan 2017, olemme neljästä ilmansuunnasta puistojen ympäröimänä”, hehkuttaa toimitusjohtaja Mats Lindfors Ruka-Kuusamon matkailusta. Se avataan tuomalla luontoelämyksiä niidenkin ihmisten ulottuville, jotka eivät itse pääse luontoon. 13 P uiston vetovoima pohjautuu monimuotoiseen luontoon ja harvinaisiin lajeihin. Kävijöiden rahankäyttö tuotti viime vuonna jopa 19 miljoonan euron kokonaistulovaikutus paikallistalouteen. Kuusamo Nature Photo -luontokuvatapahtumassa vuosien varrella palkittuja luontokuvia ripustetaan Kuusamon palvelutaloihin ja muihin julkisiin tiloihin. Tänä vuonna vietetään Oulangan juhlavuotta. Juhlavuoden tapahtumatarjontaa ja osallistumismahdollisuuksia voi seurata kansallispuiston Luontoon.fija Facebook-sivuilta. ”Kävijämäärä vahvistaa Oulangan kansallispuiston asemaa alueen matkailun peruskalliona”, toteaa aluepäällikkö Matti Tapaninen Metsähallituksen luontopalveluista. ”60-vuotias puisto on luontotyypeiltään ja lajistoltaan Suomen arvokkain ja biodiversiteetiltään rikkain suojelualue”, luonnonsuojelun aluepäällikkö Pirkko Siikamäki Metsähallituksesta toteaa. Riisitunturin erikoisuutena ovat Suomen eteläisimmän tunturialueen rinnesuot ja tykkykuuset. Kansallispuiston kävijät tarvitsevat alueen yritysten palveluita majoituksesta opastettuihin retkiin ja välinevuokraukseen. Land of National Parks – kansallispuistojen Koillismaa Koillismaan muutkin luontokohteet kasvattivat käyntimääriään. Syöte, Riisitunturi ja Valtavaara-Pyhävaara kasvattivat suosiotaan noin 10 prosenttia
Erilaiset metsänomistajaryhmät ovat ottaneet Metson hyvin omakseen. Metsolle on tullut koko ajan merkittävää tukea niin MTK:n, metsäteollisuuden, tutkijoiden kuin luonnonsuojelujärjestöjen tahoilta. Metso-ohjelman tavoite on ”osaltaan pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2025 mennessä”. vsk. Ohjelman toimeenpanosta vastaavat Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukset (Ely-keskukset), Suomen metsäkeskus ja Metsähallitus yhteistyössä. vsk.. Keinot tavoitteeseen pääsemiseksi ovat suojelualueverkoston parantaminen, talousmetsien luonnonhoidon ylläpitäminen ja kehittäminen, tietopohjan parantaminen sekä metsäja ympäristöorganisaatioiden välinen yhteistoiminta, metsänomistajien neuvonta, metsäammattilaisten koulutus ja viestintä. Vaikka ohjelman nimessä puhutaan Etelä-Suomesta, toteutus on kattanut suunnilleen alueet Hankoniemen ja Rovaniemen välillä. Metso on vähentänyt ympäristöja metsäalan välisiä jännitteitä ja lisännyt yhteistyötä sekä edistänyt metsiensuojelun paikallista hyväksyttävyyttä. 14 V apaaehtoisuuteen perustuva EteläSuomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma (Metso) on alkanut 2008 ja jatkuu vuoteen 2025 asti. Ympäristöministeriö sekä maaja metsätalousministeriö ovat toteuttaneet ohjelmaa hyvässä yhteistyössä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Metsossa toteutettava monimuotoisuuden turvaaminen tukee myös ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista. Valtioneuvoston periaatepäätökseen perustuvassa Metsossa kehitetään metsien suojelualueverkostoa ja lisätään monimuotoisuutta talousmetsissä. Projektipäällikkö Kimmo Syrjänen Suomen ympäristökeskus Suosittu Metso-ohjelma jatkuu 14 Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Metso on oivallinen esimerkki siitä miten luonnonsuojelua voidaan toteuttaa maanomistajan kannalta luottamuksellisesti ja reiluin keinoin
Esimerkiksi vuonna 2015 perustettiin uusia suojelualueita 5 680 hehtaaria. Ympäristötuella ja luonnonhoitohankkeilla on tavoitteena turvata monimuotoisuutta yhteensä 82 000 hehtaarilla vuoteen 2025 mennessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Suomen metsäkeskus on toteuttanut Metso-ohjelmassa määräaikaisia kymmenen vuoden pituisia ympäristötukisopimuksia vuoden 2015 loppuun mennessä yhteensä 34 028 hehtaaria, luonnonhoidon suunnittelua 11 866 hehtaaria ja luonnonhoitotöitä 4 265 hehtaaria. Myös julkisyhteisöt kuten kunnat ja seurakunnat voivat tarjota kohteitaan Metsoon. Samoin talousmetsien luonnonhoidossa on tehty ekologisesti onnistuneita ratkaisuja. Metsoon on tarjottu ja hankittu eniten yksityisten metsänomistajien kohteita, mutta mukana on myös yhteismetsiä ja yrityksiä. Lukumäärällisesti selvästi eniten perustetaan yksityisiä suojelualueita, jolloin maanomistus säilyy entisellään, mutta kohdetta ei voi enää käyttää puuntuotantoon. Taloudelliset ja sosiokulttuuriset näkökohdat voivat antaa lisäperusteen kohteiden valinnalle Metso-ohjelmaan. Pienialaisempia Metsoon soveltuvia kohteita voi löytyä esimerkiksi maankohoamisrannikon metsistä, puustoisilta perinnebiotoopeilta tai kalkkikallioiden metsistä. Metsänomistajalla on myös mahdollisuus tarkastella tilallaan olevia potentiaalisia Metso-kohteita Metsään.fi -palvelusta. Metsäalueet, joilla on useita eri elinympäristöjä, ovat erityisen haluttuja Metso-ohjelmaan. Metso-ohjelmassa on suojeltu Ely-keskuksissa luonnonsuojelulailla vuoden 2015 loppuun mennessä yhteensä lähes 56 000 hehtaaria. Kaikkia ohjelmaan sopivia kohteita ei sieltä kuitenkaan vielä löydy. Eri suojelukeinojen suosio on säilynyt samantapaisena koko ohjelman ajan. Korvauksesta maksetaan pääomavero. Suojeltujen alueiden keskikoko oli vuonna 2015 noin 12 hehtaaria ja on ollut suunnilleen samaa luokkaa läpi ohjelmakauden. Alueen voi myös myydä valtiolle suojelualueeksi maapohjineen, ja siitä maksetaan käypä arvo verovapaana. Miten ohjelma etenee. Esimerkiksi kohteen virkistys-, opetustai matkailukäyttö tuo aina lisäarvoa kohteelle. Elinympäristöihin kuuluvat muun muassa lehdot, lahopuustoiset ja iäkkäät kangasmetsät, vesistöjen lähimetsät ja puustoiset suot. Kohteiden hyvä laatu on pyritty varmistamaan valinnassa käytettävillä luonnontieteellisillä perusteilla. Tätä keinoa on käytetty selvästi vähiten, vuonna 2015 sopimuksia tehtiin vain 8 kappaletta 76 hehtaarille. Tavoitteena on turvata 96 000 hehtaaria vuoteen 2025 mennessä, joten koossa on 58 % tavoitteesta. Määräaikaisessa 20 vuoden suojelussa puolestaan korvataan puuston kasvun menetys ajanjaksolta. Kestävän metsätalouden rahoituslakiin Kemeraan perustuvassa ympäristötuessa korvataan karkeasti laskien noin kolmannes puuston arvosta keskikantohinnalla. vsk. Vuonna 2015 valtio osti suojeluun noin 2 050 hehtaaria. Vuoden 2015 tuloksesta noin 3800 hehtaaria suojeltiin tällä tavoin. Suojelusta maksettava veroton korvaus perustuu puuston arvoon. Ohjelmassa on mukana kymmenen eri elinympäristöä. 15 Metsoa kohdennetaan ekologisesti tärkeimmille alueille Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan Metsossa suojelluilla alueilla esiintyy uhanalaisia ja harvinaistuvia metsälajeja, joita ohjelmassa pyritään turvaamaan. Taitava metsäammattilainen tunnistaa helposti Metson elinympäristöt ja osaa tarvittaessa auttaa metsänomistajaa kohteen tarjoamisessa ohjelmaan. Ympäristötukikohteiden keskikoko on ollut. Ympäristötukisopimuksia solmittiin vuonna 2015 lähes 1400 hehtaaria
Nämä ovat usein kuntalaisille tärkeitä ulkoilumetsiä, joita hyödynnetään myös esimerkiksi koulujen ja päiväkotien lähimetsinä. 16 noin neljästä kuuteen hehtaaria. METSO-ohjelman erilaisissa kokeiluhankkeissa kehitetään osaltaan metsien monipuolista virkistyskäyttöä. Onneksi Metso jatkuu Yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi myös Metso-ohjelman rahoitus vähenee Eniten Metsossa on turvattu monimuotoisuudelle merkittäviä kangasmetsiä sekä soita.. Esimerkiksi ”Monimuotoinen ja tervehdyttävä metsäluonto – kolme terveysmetsän toimintamallia” -hankkeessa edistetään metsistä saatavia terveyshyötyjä. Eniten Metsossa on turvattu monimuotoisuudelle merkittäviä kangasmetsiä sekä soita. Metsäluonnonhoidon hankkeissa tehdään esimerkiksi lehtojen hoitoa, purojen ja norojen vesitalouden ennallistamista, lähteiden kunnostusta ja soiden ennallistamista. Metsähallitus on tähän mennessä suojellut Metsoohjelmassa yhteensä noin 24 000 hehtaaria valtion talousmetsiä. Geokätkeilyssä on myös matkailullista potentiaalia. Esimerkiksi entinen riekkosuo voidaan palauttaa takaisin luonnontilaan. Tarkkaa pinta-alatietoa virkistykselle merkittävistä metsistä ei ole, mutta esimerkiksi kunnat ja metsäyhtiöt ovat rauhoittaneet tai myyneet valtiolle laajoja, kymmenien ja satojen hehtaarien alueita, jotka ovat virkistyskäytössä. Kohteiden keskikoko on ollut noin 30 hehtaaria. Kuntien ja seurakuntien suojelemia Metso-alueita on yli sata eri puolilla Suomea ja niiden pinta-ala on hieman yli 3000 hehtaaria. Ohjelmalla on suojeltu virkistysalueiksi soveltuvia metsiä niin yksityisten, kuntien, yritysten kuin Metsähallituksen mailla. vsk. Vapaaehtoisesta suojelusta saatuja korvauksia on kunnissa voitu hyödyntää esimerkiksi ulkoilureitin ja luontopolun rakentamisessa Metsossa suojelulle alueelle. Mukana on tärkeitä virkistysmetsiä, joista laajin lienee Teijon kansallispuisto. Hyvinvointia ja virkistystä Metso-kohteilta Metsossa suojelluilla alueilla voi retkeillä kuka vain jokamiehenoikeudella kuten ennen suojeluakin. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta Metso-ohjelmasta sekä edistää etenkin nuorten luontosuhdetta. Yksityismetsien Metso-kohteita hyödynnetään lisäksi matkailua tukevassa ”Kuusamon yksityismetsien luontohelmet tutuiksi” -hankkeessa, joka käynnistyy vuonna 2017. Luonnonhoitoon kuuluvat myös metsätalouden vesiensuojelun hankkeet ja se on aina metsänomistajalle ilmaista. Vuonna 2016 käynnistyvässä ”Metso-kätköily” -hankkeessa kehitetään Metsossa turvattujen luontokohteiden käyttöä geokätköilyssä. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47
Tietoa ohjelmasta voit toki kysyä myös tutuilta metsäammattilaisilta, esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksestä. Ympäristö ja maatalousministeri Kimmo Tiilikainen totesi syksyllä 2015, ettei ohjelman tavoitteesta tingitä, mutta sen saavuttaminen edellyttää ohjelman rahoituksen lisäämistä vuoden 2019 jälkeen. Ely-keskuksissa kohteiden valinnassa pyritään painottamaan laajempia useita elinympäristöjä sisältäviä alueita. Metsoalähelläolevattahotovatmuodostaneetfacebookiinmetsäntykkääjienheimon, johon voi tutustua ja halutessasi liittyä osoitteessa ”1001 tapaa tykätä metsästä”.. Moni metsänomistaja turvaa monimuotoisuutta omista lähtökohdistaan ja ilmaiseksi. 0295 251 666 etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Kiinnostuitko Metsosta. Metsien ja soiden suojelua jatketaan lähivuosina hallitusohjelman mukaisesti vapaaehtoisin toimin. Ohjelmaa voitaisiin niin haluttaessa suunnata nykyistä selvemmin tukemaan luontoja terveysmatkailua ja kuntien houkuttelevuutta asuinalueina sekä lisäämään metsäteollisuuden kilpailukykyä. Tämä edellyttää kohteiden priorisointia ja toimintatapojen kehittämistä, erimerkiksi EU-rahoituksen aiempaa runsaampaa hyödyntämistä Metson toteutuksessa. Niitä pyritään mahdollisuuksien mukaan ohjaamaan Ely-keskuksille. Metsoohjelma on ollut merkittävin panostus saavuttaa laajenevan biotalouden ekologinen kestävyys. Esimerkiksi ohjelman kohdentamista alueellisesti on arvioitava entistä tarkemmin ja toteutuksen painopistettä suunnattava lähivuosina nykyistä enemmän Etelä-Suomeen. – metsonpolkua pitkin perille Jos olet metsänomistaja ja kiinnostut jutun myötä ohjelmasta tai arvelet sen sopivan jollekin tutulle metsänomistajalle, niin saat lisätietoa metsonpolku.fi -sivustolta. Sivulta löytyy myös yhteydenottolomake, jolla voi pyytää lisätietoa. Esimerkiksi perikuntien omistama, jakamaton, laaja metsäkohde, joka on jäänyt pitkään hoitamatta, olisi usein taloudellisesti mielekkäintä realisoida Metson kautta. Tähän suuntaan ohjelmaa voisi helposti kehittää edelleen yhdessä laajan sidosryhmän kanssa. Ympäristötuen osalta on päätetty, ettei yli neljän hehtaarin laajuisia kangasmetsäkohteita voida enää rahoittaa. Metsäsi sopivuus Metso-kohteeksi arvioidaan tarjouksen alussa. Metso on yleensä taloudellisesti varteenotettava vaihtoehto maanomistajalle, jolla sattuu olemaan ohjelmaan sopiva monimuotoisuudelle arvokas kohde. Puuston taloudelliset arvot ovat kuitenkin suuret ja Metso on tuonut mahdollisuuden saada suojelusta asianmukaista korvausta. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Saat korvaustarjouksen ja teet sen pohjata oman päätöksesi. 17 selvästi tulevina vuosina. Lisätietoja: • www.metsonpolku.fi • https://www.facebook.com/ 1001tapaatykatametsasta • ProjektipäällikköKimmoSyrjänen Suomen ympäristökeskus p. Viesti on tärkeä suomalaisen luonnon ja Metson ystäville. vsk. Ministeri Tiilikainen on todennut tuoreeltaan, että maanomistajien kannattaa jatkossakin tarjota arvokkaita luontokohteitaan niin pysyvään kuin määräaikaiseen suojeluun. Myös vähäpuustoisten kohteiden kuten soiden tai louhikkoja kalliometsien rahoitusta karsitaan. Sieltä löytyvät muun muassa oman alueesi Metso-yhteyshenkilöiden osoitteet. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös ohjelman toteutuksen tehostamista ja laatuvaatimusten tiukentamista. Tämän jälkeen kanssasi neuvotellaan suojelukeinosta
vsk. 18 Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. Kuva: Jyrki Haataja.. Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2016, 47. 18 Aluekehityksen johtava asiantuntija Jyrki Haataja Suomen metsäkeskus Metsien käyttö ja kaavoitus Pulssi laskee ja mieli rauhoittuu – metsä on useimmille suomalaisille keskeinen virkistysympäristö. Jokamiehen oikeudet turvaavat kansalaiselle varsin monipuoliset mahdollisuudet hyödyntää metsää virkistysympäristönä. vsk. Lenkkeily, retkeily, metsästys, marjastus ja sienestys – siinä on vasta alkua metsiemme monipuoliselle virkistyskäytölle