”Hienoja oivalluksia. 044 750 0877. 10 %) + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. ISBN 978-952-9637-65-2 Hinta: 20 euroa (sis. Kiitos ihanasta työstä meidän ammattikunnan eteen.” Miia Valkonen, Laukaan kunta ”Pidin kirjoituksen raikkaasta, kriittisestä ja kuitenkin positiivisesta tyylistä. Kirja innostaa kohdistamaan ajattelua kohti ketterämpää, luovempaa ja vaikuttavampaa toimintakulttuuria sekä kehittämään hyvää verkostotyötä. Kirjassa esimerkkejä käsitellään ympäristöterveydenhuollon näkökulmasta, mutta ideoita voi soveltaa millä tahansa toimialalla. Kirjassa puhutaan paljon vuorovaikutustaidoista ja myös verkostoitumisesta. Tämä kirja antaa syötteitä uusille ideoille ja oivaltavia ajatuksia vaikuttavan toiminnan kehittämiseksi. Ne ovat todella tärkeitä asioita nykypäivän asiantuntijatyössä. Ja tosi ajatuksia herättävä ja motivoiva teos. Kirja antoi ainakin minulle uutta kulmaa ajatuksiini.” Vesa Pekkola, sosiaalija terveysministeriö ”Kokonaisuutena 5/5! Nokkelaa ja herättelevää tekstiä. Luetutan tämän mielelläni opiskelijoillani. Juuri sitä mitä tämä ala tarvitsee! Kohdat, missä asia oli sidottu oikean elämän esimerkkeihin, olivat loistavia. alv. Toivon, että tämä aukaisee opiskelijoidenkin silmiä ja tuo alalle positiivista fiilistä.” Henna Kauppi, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – XAMK Heidi Colliander Piia Kepanen KESTÄVÄ JA KETTERÄ YMPÄRISTÖTERVEYS Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Oletko kiinnostunut toimintatapasi kehittämisestä ja menestymisestä kompleksisessa toimintaympäristössä. On hyvä, että meidän kenttää ravistellaan
044 750 0877 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura puh. Myös ympäristön tila vaikuttaa vahvasti hyvinvointiimme. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress® -lehtipalvelu ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Maria Turppa, puh. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI puh. Vaikka ajatus ihmisestä psykofyysisenä kokonaisuutena, jossa sekä mielen että kehon hyvinvointi vaikuttavat toinen toisiinsa, on noinkin vanha, tuntuu, että läpimurto tämän sisäistämisessä on tapahtunut vasta viime vuosikymmeninä. Sekä sielu että ruumis ovat kytköksissä ympäristöön, ja Mikaela GrotenfeltEnegrenin artikkeli planetaarisesta terveydestä kiteyttää hyvin tämän. vsk. Jos ympäristö ei ole kunnossa, emme mekään voi hyvin. Enää ei riitä lähtökohdaksi terve sielu terveessä ruumiissa. Ympäristöongelmat ovat tekemässä tästä kytköksestä entistä selkeämmän. Osa tämän lehden kirjoituksista liittyy viime syksyn Ympäristöterveyspäivien luentoihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Olisiko parempi todeta, että ”Homo sanus in ambiente sano” eli ”Terve ihminen terveessä ympäristössä”. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Mens sana in corpore sano Mens sana in corpore sano – latinankielinen sanonta juontaa juurensa antiikin Kreikkaan ja on meille hyvinkin tuttu muodossa ”Terve sielu terveessä ruumiissa”. Tänä päivänä on itsestään selvää, että esimerkiksi liiallinen stressi aiheuttaa fyysisiä oireita eikä pelkkien fyysisten oireiden hoitaminen ratkaise itse ongelmaa. Turvallista ja terveellistä alkanutta vuotta kaikille lukijoillemme! Kaarina Kärnä PS. Ota päivämäärä talteen!. 040 745 1491 KUSTANTAJAN HINNAT 2024 (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 74 €, vuositilaus 79 € Irtonumero 12 € Näköislehti: Kuluttaja-asiakkaat 70 € Yritykset ja organisaatiot 140 € Painettu lehti + näköislehti (kombo): Kestotilaus 160 €, vuositilaus 165 € Opiskelijatilaus -50 % norm. Tänä vuonna yhteistyössä THL:n ja STM:n kanssa järjestettävät Ympäristöterveyspäivät ovat jälleen 30.–31.10.2024 Tampereella Ilveksessä
68. 63 Suomeen suunnitellut akkumateriaalitehtaat ja meremme Helvi Heinonen-Tanski ................................................................. Jarkko Tissari .................................................................................. 64 Hyvinvoinnin innovaatiojohtaminen kaupunkiympäristössä Mikael Seppälä .............................................................................. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 52 Radon on merkittävä säteilyaltiste työpaikoilla Tuukka Turtiainen, Katja Kojo, Olli Holmgren ja Päivi Kurttio .............................................................................. 32 Ilmastonmuutoksen vaikutukset rakennusten kosteusvaurioihin Jukka Lahdensivu ......................................................................... vsk 1 • 2024 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 2/2024 ilmestyy 18.3. 58 Kirjaesittely: Jaakko Loikkanen, Naapurin kissa katsoo pahasti – tositarinoita kiinteistönvälityksestä ............ 46 Rotat ja terveydensuojelu – ohjeistusta ja työkaluja Tomi Kekki ....................................................................................... 26 Sähkön hinnan vaikutus ilmanlaatuun pientaloalueella Tarja Yli-Tuomi, Pekka Taimisto, Erkki Pärjälä ja Taina Siponen ............................................................................ 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Mens sana in corpore sano Kaarina Kärnä ...................................................................................4 Planetaarinen terveys – miten ympäristön tila liittyy ihmisten terveyteen. 40 Seuranta osaksi ennakoivaa kiinteistönhoitoa – Vantaan kokemuksia seurantajärjestelmästä Piia Markkanen ............................................................................. 20 Puhdas puun pienpoltto. Mikaela Grotenfelt-Enegren ..........................................................6 Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumisen suunnitelma ja sen toimeenpano alueilla Maaria Parry ja Tuukka Rautio ...................................................14 Helteen terveyshaitat Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Virpi Kollanus ja Timo Lanki ....................................................... 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 55. Lehden teemana on turvallinen elinympäristö. vsk
6 Kansanterveysajattelusta planetaariseen terveyteen Vielä sata vuotta sitten odotettu elinaika oli Suomessa 50 vuoden tuntumassa suomalaisten menehtyessä tauteihin, joihin nykyisin löytyy sekä rokotteita että lääkkeitä. Onnistuneiden interventioiden avulla olemme vähentäneet tupakointia, alentaneet niin kolesterolikuin verenpainearvoja ja pidentäneet suomalaisten elinikää liki kolmellakymmenellä vuodella. Tutkimustiedon karttuessa ymmärrys elintapojen ja elinympäristöjen yhteydestä terveyteen on koko ajan lisääntynyt. vsk. Elämää ylläpitävien luonnonjärjestelmien rappeutuessa myös oma terveytemme ja hyvinvointimme ovat uhattuina.. Näiden muutosten aikaansaamiseksi on tarvittu paitsi terveysvalistusta, myös määrätietoista yhteiskunnallista päätöksentekoa. Tupakkalaki ja siihen liittyvät rajoitukset ja verotukselliset toimet ovat muita esimerkkejä kansanterveyttä edistäneestä päätöksenteosta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Nyt olemme tilanteessa, jossa joudumme Mikaela Grotenfelt-Enegren, Ympäristöterveysyksikön ylilääkäri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Planetaarinen terveys – miten ympäristön tila liittyy ihmisten terveyteen. Lääketieteen ja terveydenhuollon kehittymisen lisäksi yhteiskunnassamme on tapahtunut monia muitakin terveyttä edistäviä muutoksia. Liikenneturvallisuuden lisäämiseksi on asetettu lakeja turvavöistä, kypäristä ja nopeusrajoituksista. Työja asuinolot ovat kohentuneet, hygienia ja liikenteen turvallisuus ovat parantuneet. Ihmisten terveys ja planeettamme tila ovat erottamattomasti yhteydessä toisiinsa
7 pohtimaan elintapojamme aivan uudenlaisista näkökulmista. Kaupungistuminen ja elämäntapojen muutokset ovat lisäksi vieraannuttaneet meitä ympäröivästä luonnosta sekä vähentäneet ja yksipuolistaneet mikrobialtistusta. Tutkimusten perusteella tiedetään, että mitä korkeammaksi maapallon keskilämpötila nousee, sen yleisimmiksi tulevat ympäristön muutokset, kuten äärisääilmiöt ja Kuva: Pixabay.. vsk. Ilmastokriisi uhkaa terveyttä ja hyvinvointia kaikkialla Tähän mennessä maapallon keskilämpötila on jo lämmennyt yli 1,15 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Nykyisillä toimenpiteillä olemme suuntaamassa kohti yli 3,0 asteen keskilämpötilan nousua, siitä huolimatta, että kansainvälinen yhteisö on Pariisin ilmastosopimukseen vuonna 2015 kirjannut pyrkivänsä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen (3). Samaan aikaan työn ja muun elämän hektisyys aiheuttaa monelle stressiä ja niiden seurauksena uni-, mielenterveys-, painonhallintaja muita haasteita. Elämäntapamuutosten ja niistä johtuvien terveyshaittojen lisäksi näemme ympärillämme uusia kasvavia terveysuhkia, jotka olemme saaneet aikaan luonnonvarojen ylikulutuksella, ympäristön saastuttamisella sekä sen haitallisella muokkaamisella. Joudumme nyt niin terveydenhuollossa kuin koko yhteiskunnassa varautumaan ympäristömuutosten aiheuttamiin haasteisiin, kuten kasvavaan tautitaakkaan ja tästä aiheutuviin lisääntyneisiin kustannuksiin. Tämän on osoitettu olevan ainakin yksi syy immuunisäätelyn häiriöistä johtuvien sairauksien, kuten allergioiden ja astman sekä tulehduksellisten suolistosairauksien lisääntymiselle (1,2). Nyky-yhteiskunta mahdollistaa elämäntyylin, joka helposti tarkoittaa liikaa paikallaan olemista ja liian suuria kalorimääriä kulutukseen suhteutettuna. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55
Elämme tällä hetkellä keskellä kuudetta sukupuuttoaaltoa, joka tarkoittaa hälyttävällä vauhdilla tapahtuvaa luonnon monimuotoisuuden hupenemista. Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan Maapallon keskilämpötila on jo lämmennyt yli 1,1 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna ja nykyisillä toimenpiteillä olemme hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC, Intergovernmental Panel on Climate Change) laskelmien mukaan suuntaamassa kohti ainakin +2,2–3,5 asteen keskilämpötilan nousua.. Ilmastonmuutos vaikuttaa sateiden määriin lisäten tulvien ja tätä kautta vesiepidemioiden riskiä. Monimuotoisuuden katoa todettavissa sekä ympäröivässä luonnossa että omassa kehossamme Ilmastonmuutos ei ole ainoa tämän hetken murheemme. Ilmaston lämpenemisen myötä nähdään myös vektorivälitteisten tautien, kuten puutiaisaivokuumeen ja borrelian lisääntymistä (4). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Lumimäärien vähentymistä ja talvien pimentymistä seuraa kaamosmasennuksen lisääntyminen ja oireiden paheneminen. Vaikutukset kohdistuvat varsinkin riskiryhmiin, kuten vanhuksiin, lapsiin, kroonisesti sairaisiin ja sosiaalisesti heikossa asemassa oleviin. 8 niistä aiheutuvat haittavaikutukset. Voimme jo nähdä useita vakavia ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Sääolosuhteiden muuttuessa myös rakennusten kosteusvaurioiden oletetaan lisääntyvän. Suomessa ilmaston lämpeneminen näkyy muun muassa hellejaksojen pidentymisinä ja vaikeutumisina. Talvisin nähdään jo nyt varsinkin Etelä-Suomessa enemmän liukastumistapaturmia lämpötilan sahatessa nollan asteen paikkeilla. vsk. Sään ääri-ilmiöt voivat itsessään aiheuttaa vakaviakin onnettomuuksia, jotka vaikuttavat samalla yhteiskunnan palvelujen toimintavarmuuteen. Ilmastonmuutoksen heijastusvaikutuksiin lasketaan niin ruokakuin vesipulasta aiheutuvat konfliktit ja näiden seurauksena syntyvät siirtolaisaallot
Monimuotoisuuden katoa ei ole todettavissa ainoastaan makroskooppisella tasolla vaan se näkyy myös mikrobitasolla. Ihmisten määrän lisääntyminen on kuitenkin vain osasyy nykytilanteelle. Myös elintapavalinnoillamme on merkittävä vaikutus. 9 elävän luonnon vaihtelua kaikilla tasoilla, eli niin geneettisiä eroja yksilöja populaatiotasolla kuin vaihtelua lajien ja ekosysteemien välillä. Luonnon monimuotoisuuden häviämisellä on vuorostaan monenlaisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Viimeisimmän Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin mukaan suomalaisista lajeista jopa joka yhdeksäs arvioitiin uhanalaiseksi (6). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Esimerkkejä ilmastonmuutoksen vaikutuksista suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin (THL). Suuri osa uhanalaisista lajeista on metsissä eläviä lajeja, eikä ihme, että luonnonsuojelijat ovat huolissaan luonnontilassa olevien metsien kohtalosta Suomessa. Listan kärjestä löytyvät linnut ja sammaleet, joista yli kolmasosa on uhanalaisia. Ihmisten suussa, ruuansulatuskanavassa, Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat laajamittaisia ja näihin liittyvä tutkimustieto on vasta vähitellen kertymässä. Suomessa ilmaston lämpenemisen arvioidaan lisäävän muun muassa helteistä aiheutuvia terveysongelmia ja kuolemantapauksia, hyönteisten levittämien tautien ja vesivälitteisten epidemioiden yleisyyttä, liukastumistapaturmia ja rakennusten kosteusvaurioista johtuvia terveysongelmia sekä erilaisia mielenterveysongelmia ja niiden pahenemista. Esimerkiksi pölyttäjämäärien romahtaminen vaikuttaa suoraan ruokatuotantoon. Kansainvälisen luontopaneeli IPBESin mukaan vain 16 prosenttia maan pintaalasta on enää jokseenkin luonnontilaista, ja jopa miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto (5). On hyvä ymmärtää, ettei käynnissä oleva lajikato tapahdu vain kaukana trooppisissa sademetsissä vaan myös omalla takapihallamme. Monimuotoisuus vähenee ennen kaikkea ilmastonmuutoksen, maan ja merien käytön muutosten, luonnonvarojen ylikulutuksen, ympäristösaasteiden sekä vieraslajien vaikutuksesta. Ihmisten aikaansaamat vaikutukset näkyvät kaikilla näillä tasoilla. vsk
Planetaarisen terveys tavoittelee niin ekologisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisesti kestävää kehitystä Monet ovat heränneet maailman nykytilaan sekä ympäristökriisien aiheuttamiin terveysuhkiin ja etsivät juurisyihin kohdistuvia ratkaisuja. Planetaaristen rajojen ylityksillä laajoja terveysvaikutuksia Elämme suurten muutosten aikaa. Rajojen ylityksillä on todettu olevan suoria vaikutuksia myös ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimus on tunnistanut yhdeksän keskeistä ympäristöprosessia, jotka yhdessä ylläpitävät elämää planeetallamme. Järjestelmät ovat vahvasti yhteen kietoutuneita, jolloin muutos yhdessä järjestelmässä monesti aiheuttaa muutoksia toisessa, jos ei kaikissa. Mikrobilajiston monimuotoisuus on tärkeässä roolissa esimerkiksi elimistön puolustusjärjestelmän toiminnan kannalta ja monimuotoisuuden köyhtymisen on todettu altistavan ihmisiä suurelle joukolle elintasosairauksia, kuten allergioille ja astmalle, tyypin 1 diabetekselle, tulehduksellisille suolistosairauksille sekä lihavuudelle. Tutkittuun tietoon pohjautuen prosesseille on myös voitu määrittää turvarajat, joiden sisällä ihmiskunnan toiminnan olisi pysyttävä luonnon järjestelmien tasapainon ylläpitämiseksi. Ihmiskehon mikrobiomi on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ulkoisten mikrobien kanssa ja monimuotoiset luontoympäristöt näyttävät olevan yhteydessä terveyttä edistävien mikrobien yleisyyteen ihmiskehossa (1). 10 hengitysja sukupuolielimissä sekä ihon eri osissa elää ainakin tuhat eri mikrobilajia, ja tässäkin lajikirjossa on tapahtunut valtavaa monimuotoisuuden katoa. Muutosten katsotaan olevan seurausta niin kaupungistumisesta kuin muista elämäntapamuutoksista sekä ympäröivässä luonnossa tapahtuvista prosesseista (1). Luonnossa oleskelulla voi samalla olla myös muita terveyttä edistäviä vaikutuksia, kuten stressitason väheneminen ja verenpaineen sekä sykkeen aleneminen. Planetaarisen terveyden määritelmä: “Korkeimman saavutettavissa olevan terveyden, hyvinvoinnin ja tasa-arvon saavuttaminen maailmanlaajuisesti huomioimalla ihmisten järjestelmiä – poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia – jotka muokkaavat ihmiskunnan tulevaisuutta sekä luonnonjärjestelmiä, jotka määrittelevät niitä turvarajoja, joiden sisällä ihmiskunta voi kukoistaa.” Rockefeller Foundation–Lancet Commission on planetary health (The Lancet 2015) (8). vsk. Vaikka luonnon monimuotoisuus on kokonaisuudessaan vähenemässä, löytyy vuosittain yhä uusia muista eläimistä ihmisiin siirtyviä taudinaiheuttajia. Näistä aiheutuvat niin sanotut zoonoosit ovat erityisen yleisiä alueilla, joilla elinympäristöt ovat pirstoutuneet ja pienentyneet. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Muutoksia ajaa jatkuvasti lisääntyvä luonnonresurssien kulutus, muutokset maan ja merien käytössä, kasvihuonekaasupäästöt ja kemikaalien lisääntynyt käyttö sekä niiden ja muiden saasteiden päätyminen ympäristöön. Lisääntyvästä huolesta ja vaikuttamistarpeesta on syntynyt planetaarisen terveyden lähestymistapa. Turvarajoista kuuden katsotaan tällä hetkellä ylittyneen, ja ihminen vaikuttaa niistä kaikkiin (7). Ilmastonmuutoksen ja biodiversiteettikadon lisäksi ihmisten toiminta on aikaansaanut muun muassa veden, ilman ja maaperän saastumista, ravinnekierron tasapainon järkkymistä ja luonnonvarojen, kuten puhtaan veden hupenemista. Tämä on kouriintuntuva esimerkki siitä, miten yhteiskuntamme aikaansaamat vaikutukset ympäristöön kohdistuvat meihin ihmiskuntana
Tutkimuksen kohteina ovat sekä ympäristömuutosten terveysja hyvinvointivaikutukset kuin myös ympäristökriisin ratkaisumahdollisuudet. Järjestelmät ovat tiiviisti yhteen kietoutuneita ja muutos yhdessä järjestelmässä aiheuttaa helposti muutoksia toisessa, jos ei kaikissa. Vihreä väri rajaa sitä aluetta, jonka sisällä olisi turvallisinta pysytellä ja jonka sisällä pysyimme vielä esiteollisena aikana. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. 11 Lähestymistapa huomioi ihmisten ja muun luonnon hyvinvoinnin systeemisenä kokonaisuutena. mikromuovit, ydinjäte ja geneettisesti muunnetut organismit) Typen kierto Fosforin kierto Sininen Vihreä. Planetaaristen rajat on Stockholm Resilience Centren vuonna 2009 julkaisema viitekehys, joka auttaa hahmottamaan ihmiskunnan aikaansaamia vaikutuksia planeetan tasolla. vsk. Kaiken kaikkiaan on voitu erottaa yhdeksän luonnonprosessia, jotka yhdessä ylläpitävät elämää tällä planeetalla. Ongelmia lähestytään systeemiajattelun avulla ja päämääränä on löytää erityisesti ratkaisuja, joilla samanaikaisesti vahvistetaan sekä luonnonjärjestelmien tasapainoa että yhteiskuntien toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta. Tutkimuksellisesti planetaarinen terveys on monitieteinen lähestymistapa, jossa yhdistyvät niin luonnontieteiden (ml. lääketiede, ympäristötiede), yhteiskuntatieteiden (ml. Planetaariset rajat Ka sv av a ri sk i LUONNON MONIMUOTOISUUDEN HÄVIÄMINEN ILMASTONMUUTOS UUDET AINEET JA ELÄMÄNMUODOT YLÄILMAKEHÄN OTSONIKATO ILMAKEHÄN AEROSOLIKUORMITUS VALTAMERTEN HAPPAMOITUMINEN BIOGEOKEMIALLISET VIRRAT (ravinteiden kierto) MAKEAN VEDEN MUUTOKSET MAANKÄYTÖN MUUTOKSET Ekosysteemien tomintakyky Geneettinen monimuotoisuus CO 2 -pitoisuus Säteilypakote (ml. sosiaalija taloustiede) kuin käyttäytymistieteiden asiantuntemus. Toisin sanoen ratkaisuja, joilla varmistetaan niin luonnon elinvoimaisuuden kuin ihmistenkin säilyminen, mukaan lukien tulevien sukupolvien perustarpeiden täyttyminen. Tältä turvalliselta alueelta olemme vähitellen siirtyneet kohti violetin väristä aluetta, jossa riskit peruuttamattomille muutoksille kasvavat kasvamistaan. Tutkimustietoon perustuen on myös voitu määrittää raja-arvoja näille prosesseille
8. IPCC, Geneva, Switzerland. Lancet. Hyvärinen E, Juslén A., Kemppainen E, Uddström, A. S. Se, miten syömme, miten liikumme, miten elämme ja miten yhteiskuntamme toimivat, linkittyy suoraan luonnonvarojen kulutukseen ja ympäristön muutoksiin. Lähteet 1. Ngo (editors). (toim.) 2019. Aivelo T, Lehtimäki J. Jos ihmisten hyvinvoinnista ja ilmastoja ympäristötoimien oikeudenmukaisuudesta ei huolehdita, ympäristön suojeleminen vaikeutuu. Uhkana on negatiivinen kierre, jossa oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin puutteet vaikeuttavat ympäristöja ilmastotavoitteisiin pääsemistä, samalla kuin ilmastoja ympäristötavoitteissa epäonnistuminen uhkaa hyvinvointia ja lisää eriarvoisuutta ja epäoikeudenmukaisuutta yhteiskunnassamme. Brondizio, J. & Liukko, U-M. Päästöjen vähentäminen vuorostaan pienentää samalla ilmansaasteista aiheutuvia terveyshaittoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Whitmee S, Haines A, Beyrer C, ym. 3. Tulevaisuuden näkymät kuitenkin riippuvat siitä, miten nopeasti onnistumme taltuttamaan ympäristömuutosten pahenemisen. IPBES (2019): Global assessment report on biodiversity and ecosystem services of the Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services. IPCC, 2023: Climate Change 2023: Synthesis Report. Lisääntyneestä tiedosta ja tietoisuudesta huolimatta tarvittavien muutosten aikaansaaminen on ollut hidasta ja vaivalloista. 1148 pages. IPBES secretariat, Bonn, Germany. Settele, S. vsk. 12 Mikäli haluamme löytää ratkaisuja nykytilanteeseen on meidän paneuduttava ongelmien juurisyihin, eli kulutusja elämäntapoihimme ja näihin vaikuttaviin yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Monilla ympäristömuutosten hillintään pyrkivillä toimilla on myös terveyttä edistäviä vaikutuksia, kuten pyöräilyn ja kävelyn lisäämisellä. T. Contribution of Working Groups I, II and III to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. 4. Halonen J, Miettinen I, Pekkanen J. Muutosten aikaansaaminen edistäisi hyvinvointia ja toisi mittavia säästöjä terveysmenoissa. Sci. Vahvistamalla planetaarisen terveyden mukaista ajattelua tavoitellaan sitä, että päätöksenteko pohjautuu tutkittuun tietoon niin meidän ihmisten kuin muun luonnon hyvinvoinnin edistämiseksi. Suom Lääkäril 2023;78:e37451. Farm-like indoor microbiota in non-farm homes protects children from asthma development Nat Med. Richardson K, Steffen W, Lucht W, ym. https://doi.org/10.5281/ zenodo.3831673 6. 7. Earth beyond six of nine planetary boundaries. Díaz, and H. 2. 2015.. Adv.9 (2023). Ympäristömuutosten ja ihmisten hyvinvoinnin välillä on yhteyksiä myös toisesta näkökulmasta. Duodecim 2021;137:2135–41. Koska ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ei voi olla ilman maapallon terveyttä ja hyvinvointia. Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin on varauduttava. Kasvipainotteinen ruokavalio on hyödyllinen niin biodiversiteettikadon, ilmastonmuutoksen hillinnän, maanja vedenkäytön, kuin vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämisen lisäksi myös laajojen terveyshyötyjen takia. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 5. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019. E. 2019 Jul;25(7):1089–1095. Kirjavainen P, Karvonen A, Adams R, ym. Safeguarding human health in the Anthropocene epoch: report of The Rockefeller Foundation–Lancet Commission on planetary health. Luonnon monimuotoisuus edistää kansanterveyttä
Messukeskuksen Siipi 12.3.2024 Sisäilma-alan suurin vuosittainen seminaari tarjoaa jälleen • monipuolisen ja ajankohtaisen ohjelman • upean sisäilma-aiheisen näyttelyn • verkostoitumista ja kiinnostavia keskusteluita. Sisäilmastoseminaarin ilta Radisson Blu Plazassa Mr. Body Language Niko Visuri: Muutakin kuin asiaa sanaton viestintä asiakaskohtaamisissa • Bufeeillallinen • sellisti Magdalena Valkeus • DJ • iloista illanviettoa • hyvää seuraa Lue lisää ja ilmoittaudu viim. 4.3.2024: sisailmayhdistys.fi
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. ELY-keskukseen perustettu valtakunnallinen ilmastoyksikkö edistää sopeutumissuunnitelman toimeenpanoa alueilla ja kunnissa.. 14 S uomi on ollut edelläkävijä ilmastonmuutokseen sopeutumisen nostamisessa kansalliseen keskusteluun ja ilmastonmuutosta koskeviin politiikkatoimiin. Vuoden 2022 joulukuussa hyväksytty Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030 (KISS2030) on järjestyksessään toinen. Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi laissa säädetään ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnittelusta ja ohjauksesta. Vuonna 2005 julkaistu kansallinen sopeutumisstrategia oli ensimmäinen EU-maissa tehty sopeutumisen strategia. Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma (KISS2030) hyväksyttiin joulukuussa 2022 ja se sisältää yli 70 toimenpidettä, joilla edistetään kansallisten toimijoiden tahtoa, kykyä ja keinoja sopeutua lämpenevän ilmaston aiheuttamiin muutoksiin. Sopeutumissuunnitelma on laadittava vähintään joka toinen vaalikausi ja sillä Maaria Parry, johtava ilmastoasiantuntija Tuukka Rautio, ilmastoasiantuntija ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumisen suunnitelma ja sen toimeenpano alueilla Suomen ilmastopolitiikan tavoitteet ja puitteet on säädetty ilmastolaissa. vsk. Kansallinen sopeutumissuunnitelma on yksi Suomen ilmastolain (423/2022) mukaisesta neljästä suunnitelmasta, jotka yhdessä muodostavat ilmastopoliittisen suunnittelujärjestelmän
Alueja kuntatasolla on tärkeä rooli sopeutumisessa Ilmastolain mukaisesti KISS2030-suunnitelman toimenpiteet velvoittavat ensisijaisesti valtion viranomaisia. Niihin lukeutuu esimerkiksi sopeutumiseen liittyvien kriteereiden lisääminen julkisiin hankintoihin. Ilmastoyksikön tehtävänä on tukea alueellisten ELY-keskusten sekä ennen kaikkea maakuntaliittojen ja kuntien edellytyksiä maankäyttösektorin ilmastotoimia sekä ilmastonmuutoksen sopeutumista koskevien tavoitteiden, suunnitelmien ja tarkasteluiden toteuttamiseen. Tavoitteena on tuoda ilmastoriskien hallinta ja niihin sopeutuminen vahvemmin osaksi eri hallinnonalojen ennakointityötä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Ilmastoyksikön tarkoituksena on edistää kahden ilmastolain mukaisen suunnitelman, maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman sekä kansallisen sopeutumissuunnitelman, toimeenpanoa alueilla ja kunnissa. 15 toimeenpannaan myös Pariisin ilmastosopimusta sekä eurooppalaista ilmastolakia. Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman KISS2030 kolmen päämäärän, eli tahdon, keinojen ja kykyjen, vahvistaminen ovat kytköksissä toisiinsa.. Siksi alueiden ja kuntien rooli sopeutumistyössä on tärkeä. Näiden suunnitelmien koordinointi kuuluu maaja metsätalousministeriölle, joka on myös ilmastoyksikköä ohjaava ministeriö. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen perustettiin vuoden 2023 alussa valtakunnallinen, monipaikkainen ilmastoyksikkö. KISS2030-suunnitelman visiona on ”hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa”, ja sen kolme päämäärää ovat 1) että yhteiskunnan toimijoilla on vahva tahto sopeutua ilmastonmuutokseen, 2) että yhteiskunnan toimijoilla on käytössään tehokkaat keinot sekä luontoon että yhteiskuntaan kohdistuvien ilmastonmuutokseen liittyvien riskien arvioimiseksi, ennaltaehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi, 3) että yhteiskunnan toimijoilla on kyky ennaltaehkäistä, varautua ja hallita sekä luontoon että yhteiskuntaan kohdistuvat ilmastonmuutokseen liittyvät riskit. Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma sisältää riskija haavoittuvuustarkastelun sekä hallinnonaloittaisia sopeutumista koskevia toimintaohjelmia ja hallinnonrajat ylittäviä ja aluekohtaisia tarkasteluja. Suunnitelma sisältää 75 toimenpidettä, joista osa on jatkoa edellisen sopeutumissuunnitelman toimille ja osa aivan uusia politiikkatoimia. Suunnitelmassa on myös tunnistettu aihepiirejä, joihin liittyvä tarkempi sopeutumissuunnittelu edellyttää lisäselvityksiä. vsk. Suuri osa sopeutumisen edistämisen konkreettisista toimista edellyttää kuitenkin paikallista toimeenpanoa, kyseisen alueen olosuhteiden muutokset, erilaiset ilmastoriskit ja haavoittuvuudet huomioiden
vsk. ELY-keskusten ilmastoyksikön työssä yhteistyöverkostoilla on suuri merkitys. 16 Ilmastoyksikkö kehittää parhaillaan erityisesti maakunnille ja kunnille kohdistettua sopeutumisen asiantuntijapalveluiden kokonaisuutta. Maakunnat ja kunnat voivat hyödyntää asiantuntijapalveluita itselleen tarkoituksenmukaisella tavalla. Kokonaisuuteen kuuluu myös koulutuskonsepti, jonka avulla koulutetaan sekä ELY-keskusten työntekijöitä että muita alueellisia toimijoita integroimaan ilmastoriskien ja haavoittuvuuksien tunnistamiseen sekä niiden pohjalta laadittavien sopeutumisen toimenpiteet muuhun suunnitteluun ja ohjaukseen. Yhteenveto KISS2030 kokonaisuudesta ja aikataulusta.. Kansallisen sopeutumissuunnitelman KISS2030 toimenpiteistä osa toteutuu virkamiestyönä, osa puolestaan edellyttää lisäresursseja. Yksikön toiminta edistää ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvien toimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta alueilla. Verkostot vuorovaikutuksen välineenä Ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen edellyttää monialaista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa eri alueiden ja toimijoiden kesken. Ilmastoyksikön asiantuntijapalveluihin kuuluvat myös erilaisten rahoitusinstrumenttien kartoittaminen ja hyödyntäminen sopeutumissuunnittelun ja -toimien toteuttamiseksi alueilla ja kunnissa. Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan toimia, joilla varaudutaan ja mukaudutaan ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin sekä toimia, joiden avulla voidaan hyötyä ilmastonmuutokseen liittyvistä vaikutuksista. Sopeutumisen asiantuntijapalveluiden ja koulutuskonseptin avulla lisätään tietoisuutta ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Sopeutuminen tulee siis nähdä vahvuutena kaikilla sektoreilla ja kaikilla alueilla. Päämääränä on, että alueet ovat sitoutuneet ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, sopeutumiseen liittyvien innovaatioiden edistämiseen ja uuden liiketoiminnan edellytysten luomiseen alueilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Koulutuskonseptia myös tullaan päivittämään ilmastoyksikössä
vsk. 17 Edellisellä hallituskaudella kanavoitiin merkittävää tutkimusja kehitysrahoitusta maankäytön ilmastotoimiin Hiilestä kiinni -ohjelmassa. Yksi missioista koskee ilmastonmuutokseen sopeutumista, ja sen tavoitteina on kasvattaa ymmärrystä ilmastoriskeistä ja kehittää sopeutumistoimia erityisesti aluetasolla. Valtioneuvoston tilaamassa ”Kustannusarviointi ilmastonmuutokseen liittyvästä toimimattomuudesta (KUITTI)” -hankkeen tulokset osoittavat, että ennakoiva varautuminen ilmastonmuutokseen vähentää tappioita suhteessa reaktiiviseen sopeutumiseen, jossa toimitaan vasta ensimmäisten vahinkojen jälkeen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Sopeutumistyössä ennakoivat eli proaktiiviset toimenpiteet nousevat esiin myös taloudellisesta näkökulmasta. Kuva: Pixabay.. Toimintaolosuhteiden muutoksiin vaikuttaa pääasiassa keskimääräisten lämpötilojen nousu ja sademäärien pitkän aikavälin kasvu (Perrels et al. Hiilestä kiinni -ohjelma, josta on rahoitettu maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen ja hiilinielujen kehittämisen lisäksi myös sopeutumisen hankkeita, muuttuu rahoituksen päätyttyä yhteisöksi, joka hyödyntää, jalostaa ja jalkauttaa edelleen hankkeissa tuotettua tietoa. Missiot ovat isoja ja kunnianhimoisia kokonaisuuksia, joilla haetaan ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. Raportin mukaan Suomessa ilmastonmuutoksen suurimmat taloudelliset vaikutukset aiheutuvat toimintaolosuhteiden pysyvistä muutoksista eri toimialoille. Komissio on kannustanut jäsenvaltiota edistämään missiotyötä myös kansallisin voimavaroin, minkä takia ilmastoyksikkö kehittää parhaillaan kansallista verkostoyhteistyötä. Sopeutuminen on inhimillisesti ja taloudellisesti kannattavaa Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on ilmastotyössä tärkein ja kiireellisin tehtävä. Verkoston tavoitteina on toimia alustana kotimaiselle vertaisoppimiselle ja kokemusten vaihdolle, mahdollistaa keskusteluyhteys ja nopeampi tiedonkulku sopeutumistutkimuksesta kuntien ja alueiden suunnitteluun sekä kehittää sopeutumisyhteistyötä myös elinkeinoelämän ja järjestöjen kanssa. Hiilestä kiinni -yhteisön koordinaatio siirtyy maaja metsätalousministeriöltä ELY-keskusten ilmastoyksikölle, ja yhteisö toimii jatkossa foorumina maatalousmaan ja metsänhoidon sopeutumistoimien kehittämiselle. Samalla on kuitenkin huomattava, että ilmastonmuutos muuttaa olosuhteita, vaikka päästöt saataisiin lasku-uralle. Missioverkosto helpottaa myös kumppaneiden etsimistä esimerkiksi EU-rahoitushakuihin. 2022). Horisontti Eurooppa -ohjelmaan kuuluvat missiot ovat Euroopan unionin uusi tapa toteuttaa ja rahoittaa tutkimusta ja innovointia
Valtioneuvoston julkaisuja 2023:73. (2022). vsk. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:37. ISBN pdf: 978-952-383-585-6 Perrels, A., Haakana, J., Hakala, O., Kujala, S., Láng-Ritter, I., Lehtonen, H., Lintunen, J., Pohjola, J., Sane, M., Fronzek, S., Luhtala, S., Mervaala, E., Luomaranta, A., Jylhä, K., Koikkalainen, K., Kuntsi-Reunanen, E., Rautio, T., Tuomenvirta, H., Uusivuori, J. & Veijalainen, N. Kustannusarviointi ilmastonmuutokseen liittyvästä toimimattomuudesta (KUITTI). (2022). Commun Earth Environ 3, 168. et al. https://doi.org/10.1038/s43247-02200498-3 Ilmastonmuutokseen sopeutumista tarvitaan jo nyt, koska Suomessa keskilämpötila on jo noussut noin kaksi astetta esiteollisesta ajasta, ja uudet ilmasto-olosuhteet muuttavat luonnonympäristöjä ja vaikuttavat elinkeinoihin. ISBN pdf: 978-952-383-056-1 Rantanen, M., Karpechko, A.Y., Lipponen, A. Kuva: Pixabay.. The Arctic has warmed nearly four times faster than the globe since 1979. 18 Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2030 toimeenpanossa tunnistetaankin, että nyt tehtävien panostusten avulla voidaan vähentää jo nyt ja tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvia taloudellisia, inhimillisiä ja luontoon kohdistuvia vahinkoja ja hyötyä ilmastonmuutoksen ja sopeutumisen tarjoamista mahdollisuuksista. Lisätietoa: https://www.ely-keskus.fi/web/ ilmastoyksikko/etusivu Lähteet Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 (2023). Suomen ilmasto lämpenee globaalia ilmaston keskilämpötilaa enemmän johtuen pohjoisesta sijainnistamme. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen tutkijan Mika Rantasen (2022) tuore tutkimus osoittaa, että arktinen alue on lämmennyt neljä kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin (1)
Arvonnan voittajalle on tiedotettu voitostaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55. Kiitos kaikille osallistujille! Ympäristökustannus Oy YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALTAKUNNALLISET OPINTOJA NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.–23.5. TUUSULASSA Päiviin voi osallistua paikanpäällä tai etänä livesream-lähetyksellä! Lisätiedot, ohjelma ja ilmoittautuminen: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset.. 19 Hyxo hallitsee vedenkäsittelyn kokonaisuudet Paras kansi 2023 -äänestyksen tulos on ratkennut! Ympäristö ja Terveys-lehden kansista eniten ääniä sai lehden kansi 4/2023. vsk
Ilmaston lämmetessä ja väestön ikääntyessä haitat uhkaavat moninkertaistua jo lähivuosikymmenien aikana. vsk. 20 Virpi Kollanus, asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Timo Lanki, professori, Itä-Suomen yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Helteen terveyshaitat Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Helteestä aiheutuu Suomessa huomattava määrä vakavia terveyshaittoja jo nykyilmastossa. Vaikutuksia voidaan kuitenkin ehkäistä varautumalla helleaaltoihin ja sopeutumalla muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2024, 55