Kirjassa puhutaan paljon vuorovaikutustaidoista ja myös verkostoitumisesta. Kirja antoi ainakin minulle uutta kulmaa ajatuksiini.” Vesa Pekkola, sosiaalija terveysministeriö ”Kokonaisuutena 5/5! Nokkelaa ja herättelevää tekstiä. Luetutan tämän mielelläni opiskelijoillani. Kirjan tarkoituksena on antaa syötteitä uusille ajatuksille, jotka toivottavasti muuntuisivat toinen toistaan vaikuttavammiksi käytännön teoiksi kestävän ja ketterän ympäristöterveyden edistämiseksi. Juuri sitä mitä tämä ala tarvitsee! Kohdat, missä asia oli sidottu oikean elämän esimerkkeihin, olivat loistavia. Terveellisen tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan meitä kaikkia. Lähde sinäkin ideoimaan. Kirjasta voivat poimia ideoita myös kaikki muut kehittämisestä ja kompleksisessa maailmassa menestymisestä kiinnostuneet, vaikka ympäristöterveydenhuollon ala ei olisikaan itselle tuttu. Tämä kirja on kirjoitettu sitä varten, että meidän ammattikuntamme, organisaatiomme, jossa työskentelemme, alamme opiskelijat, sinä ja minä voisimme ravistella ajatuksiamme ja antaa itsellemme ja toisillemme mahdollisuuden muuttaa käsityksiämme ja tottumuksiamme. Kiitos ihanasta työstä meidän ammattikunnan eteen.” Miia Valkonen, Laukaan kunta ”Pidin kirjoituksen raikkaasta, kriittisestä ja kuitenkin positiivisesta tyylistä. On hyvä, että meidän kenttää ravistellaan. Ja tosi ajatuksia herättävä ja motivoiva teos. Toivon, että tämä aukaisee opiskelijoidenkin silmiä ja tuo alalle positiivista fiilistä.” Henna Kauppi, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – XAMK Heidi Colliander Piia Kepanen ISBN 978-952-9637-65-2 Hinta: 34 euroa + toimituskulut KESTÄVÄ JA KETTERÄ YMPÄRISTÖTERVEYS tilaukset verkkosivun kautta tai tilaukset@ymparistojaterveys.fi Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. ”Hienoja oivalluksia. Ne ovat todella tärkeitä asioita nykypäivän asiantuntijatyössä. Kirja on syntynyt kahden työtoverin ja ystävän yhteistyössä intuitiivisesti ja vallattomasti syttyneestä ideasta
alv. 1.Ympäristöterveys ilmestyy 16.2.22, artikkelit 19.1.22, mainosaineistot 26.1.22 2. 10 %)., Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: www.lehtiluukku.fi LM Prenax Oy. 040 745 1491, eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Roni Hurskainen Puh. Rakennusterveys ilmestyy 15.9.22, artikkelit 15.8.22, mainosaineistot 25.8.22 6. 044 238 0511 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Kustantajan tilaushinnat Kestotilaus 70,Vuosikerta 75,Irtonumero 12,Näköislehti 62,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI: Kestotilaus 90,Vuosikerta 95,(sis. Kiertotalous, pilaantuneet maat ilmestyy 21.11.22, artikkelit 18.10.22, mainosaineistot 31.10.22 8. 044 752 0320 Santeri Selin Puh. Ympäristövastuu ilmestyy 19.12.22, artikkelit 10.11.22, mainosaineistot 24.11.22 Teemat ja aikataulut 2022 Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. 044 526 6552, tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/Tilaukset/Laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. Ympäristöalan hallinto ilmestyy 25.4.22, artikkelit 22.3.22, mainosaineistot 31.3.22 4. Alueiden käyttö ilmestyy 21.3.22, artikkelit 17.2.22, mainosaineistot 28.2.22 3. Ilmasto, ilmansuojelu, ilmanlaatu ilmestyy 17.10.22, artikkelit 12.9.22, mainosaineistot 26.9.22 7. 050 324 2464, kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta Puh. Vesiensuojelu, vesihuolto ilmestyy 30.5.22, artikkelit 26.4.22, mainosaineistot 9.5.22 5
044 752 0320 Santeri Selin, puh. Pihoistaan ja parvekkeistaan huolehtivien kaupunkilaisten sekä kaupunkien puistotoimien panos kaikkien kaupunkilaisten hyvinvoinnin eteen on varsin näkyvä. Lähivihreän hyvinvointivaikutukset voivat olla fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia, ja myös istutusten ja kasvillisuuden valtaamien joutomaiden merkitys kannattaa muistaa. Ympäristö ja Terveys-lehtikin hyvittää hiilijalanjälkeään siten, että joutomaalle istutetaan metsää. Kaavoituksella varmistetaan suurempien viheralueiden olemassaolo, ja reitit sekä saavutettavuus tukevat lähivihreän hyvinvointivaikutuksia. Jospa pian olemme taas turvallisesti ja terveinä yhdessä! Kaarina Kärnä. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi Prenax ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Roni Hurskainen, puh. Joutomaat kiinnostavat tällä hetkellä myös hiilijalanjäljen kompensoijia. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Juuri nyt lähivihreän suuri merkitys on myös siinä, että se antaa toivoa. Ikkunasta näkyvien maisemien tärkeys korostuu esimerkiksi palvelutaloissa, joiden asukkaat eivät välttämättä pääse päivittäin ulos. Ikkuna vihreään Suomen ympäristökeskuksen Nufar Finel kirjoittaa tässä lehdessä lähivihreästä, millä viitataan luontoon ja viherympäristöön erityisesti kaupunkilaisten elinympäristöissä. vsk. 044 238 0511 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 2/2022 ilmestyy 21.3.2022 Lehden teemana on alueiden käyttö. Kaupunkien vilvoittavassa vihreydessä on monella sormensa pelissä. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Kun käy kävelemässä ja ihailee vaikka talventörröttäjiä joen rannassa, uskoo taas siihen valoisampaan huomiseen, joka tämä lehden ilmestyessä on toivottavasti jo hyvän matkaa lähempänä. (02) 630 4900, 040 745 1491 HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 62 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 90 euroa, vuositilaus 95 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. Hyvä tavoite voisi myös olla, että jokaisella asuintai kokoontumistilalla olisi mahdollisuuksien mukaan ikkuna, josta näkyy jotain vihreää
vsk. Saara Lilja ......................................................................................... Korhonen .......................................................................46 Tuulivoiman ja tieliikenteen melun terveysvaikutukset Valtteri Hongisto, Jenni Radun, Henna Maula, Pekka Saarinen, Jukka Keränen ja Reijo Alakoivu .................52 Kirjaesittely: Suomen ympäristöhistoria 1700-luvulta nykypäivään, Toim. Maaria Parry ..................................................................................12 Lähivihreän hyvinvointivaikutukset – tietopaketti Nufar Finel ......................................................................................16 Sisäilmakorjausten priorisointi, mistä tukea päätöksentekoon. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 6 Pääkaupunkiseudun sopeutumistyö: mitä nyt – ja mitä seuraavaksi. Mattila ja Vesa Pekkola ..................................................................................40 Reseptilääkkeiden käyttö tuulivoimatuotantoalueiden ympäristössä Anu Turunen, Pekka Tiittanen, Tarja Yli-Tuomi, Timo Lanki ja Maarit J. 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 53. vsk 1 • 2022 Ikkuna vihreään Kaarina Kärnä .................................................................................. Esa Ruuskanen, Paula Schönach ja Kari Väyrynen ........................................................................61 Poimintoja ...................................................................................62. Kaisa Mäntynen, Jussi Niemi ja Hanne Lindqvist ..................22 Mikromuoveille altistuminen ja niiden mahdolliset terveysvaikutukset Merja Korkalainen, Riikka Airaksinen, Panu Rantakokko, Päivi Ruokojärvi ja Päivi Fjäder .................................................28 Kansallinen kemikaaliohjelma Hinni Papponen ............................................................................34 Otsonoinnin turvallinen käyttö Hanna Korhonen, Hanna Leppänen, Hannu T. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. 4 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen yhteiskunnassa – Voivatko luontopohjaiset ratkaisut olla avuksi. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p
Luontopohjaisten ratkaisujen avulla voidaan saavuttaa yhteishyötyjä niin ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden vahvistamiseen kuin myös ilmastoja luontokatohaasteeseen selättämiseen. Mukana oli ministeriöitä, tutkimuslaitoksia, Ely-keskuksia. Riskien hallinnan tarve kasvaa muuttuvassa ilmastossa, kun sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. On ollut hienoa nähdä, kuinka yhteiskunta on yhä aktiivisemmin tarttunut tähän arvokkaaseen aiheeseen. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa yhteiskunnan kyvykkyyttä toimia muutoksessa. Elämme muutoksen yhteiskunnassa, jossa sovitetaan yhteen ihmisten erilaiset tilanteet, tavoitteet, epävarmuudet ja haaveet. vsk. Tarunhohtoisuutta sopeutumistyöhön tuo se, että Erillisverkot ry myönsi Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2022 toimeenpanolle Timanttiteko-palIlmastonmuutokseen sopeutuminen yhteiskunnassa – Saara Lilja Tulin juuri lumitöistä. Muuttuvassa yhteiskunnassa korostuu kyky ymmärtää oma toiminta suhteessa muihin. Onnistuakseen tämä tarkoittaa uusia yhteistyön ja osallisuuden tapoja. Seitsemän vuotta sitten suomalaisen yhteiskunnan turvaksi oli juuri päivitetty valtioneuvoston periaatepäätöksenä Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022. 6 S anotaan, että elämä etenee seitsemän vuoden sykleissä. Voivatko luontopohjaiset ratkaisut olla avuksi?. Käytännössä kykyä ennakoida, varautua ja ottaa käyttöön uusia toimintatapoja lisääntyvien sääja ilmastoriskien varalle. Toimeenpanoon ryhdyttiin yhdessä laajan toimijajoukon kanssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Tänään on satanut runsaasti lunta. Hiukan myöhemmin mukaan tulivat myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Huoltovarmuuskeskus sekä muitakin toimijoita. Kyseessä on työ, joka turvaa meidän kaikkien hyvinvointia ja turvallisuutta. Vielä eilen kadut olivat jäätävän liukkaat ja sai varoa joka askeleella
2021). Alueelliset erot on tärkeää tunnistaa Suomen eri osissa, sillä sääja ilmastoriskit painottuvat esimerkiksi Varsinais-Suomessa kevätja kesäkauden kuivuuden hallintaan ja Kainuussa tykkylumiriskeihin. Muuttuvassa ilmastossa vettä on liikaa tai liian vähän ja molemmat tilanteet aiheuttavat ongelmia Ilmastonmuutos on muuttunut etäisestä ja abstraktista asiasta vahvasti osaksi arkeamme. On hienoa, että sosiaalija terveysministeriö on laatinut oman Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman sosiaalija terveyssektorille (Meriläinen ym. Esimerkiksi rankkasateisuus on lisääntynyt, lumeton ja roudaton kausi on pidentynyt, viistosateita ja jäätäviä sateita on enemmän kuin aikaisemmin. 7 kinnon vuonna 2019, kun onnistuimme kytkemään sääja ilmastoriskit Kansalliseen riskiarvioon. Rakennusten Kuva 1. vsk. Havaitsemme yhä useammin ääritilanteita. Vedenkierron riskienhallinnassa haasteena on riskien moninaisuus. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Tämä suunnitelma tukee varmasti myös uusien Hyvinvointialueiden työtä. Vedenkierron muutoksia on hyvä tarkastella omasta näkökulmasta (Kuva 1). Lähde: Syke, Hydrologinen vedenkierto.. Lisääntyvät sääja ilmastoriskit vaikuttavat henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiimme sekä yhteiskunnan, luonnon ja ympäristön tilaan. Valtakunnallisena ympäristöterveyspäivien teemana ilmastonmuutokseen sopeutuminen on tärkeä. Ilmastopaneelin uusi raportti on ensi kertaa kuvannut sääja ilmastoriskit maakunnittain (Gregow ym. Muuttuvassa ilmastossa vettä on liikaa tai liian vähän. 2021). Sopeutumisen toteuttaja on ihminen ja ilman ihmisen kyvykkyyttä toimia ei tapahdu muutosta
Ydintavoitteena on, että opimme rakentamaan ilmastokestävän yhteiskunnan, joka hillitsee ilmastonmuutosta vahvemmin ja näin sopeutumistarve vähenee. Toisaalta hämmentävästi globaalit kuivuusalueet laajenevat jatkuvasti ja Suomikin kärsii kevätja kesäkuivuudesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Meidän on siis ensisijaisesti vähennettävä päästöjämme, otettava käyttöön uusiutuvaa energiaa ja kehitettävä keinoja kasvihuonekaasujen sitomiseksi kasvillisuuteemme sekä maaperäämme, ehkä myös meriin. Pariisin ilmastosopimuksessa vuonna 2015 ilmastonmuutokseen sopeutuminen kytkettiin astetta paremmin hillintätoimien rinnalle. Yhteistyön eri tasot Ymmärryksen ympyrät auttavat ilmastonmuutokseen sopeutumisen, varautumisen ja hillintätoimien yhteenkytkennässä.. Mikäli ilmastonlämpenemiskehitystä ei saada katkeamaan, meidän on yhä enemmän sopeuduttava muutokseen. Muutoksensietokyvyn (resilienssi) vahvistamiseksi on lisättävä yhteistyötä strategiatasolta käytäntöön Ilmastonmuutos etenee oletettua nopeammin ja jo laajasti ymmärretään, ettei se ole enää vain ympäristöasia vaan keskeinen osa talousja turvallisuusjärjestelmäämme. Kuva 2. EU:n ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategian arviointi korosti sopeutumisen kiirehtimistä vuonna 2018 (Lilja-Rothsten/Perusmuistio MMM201900019). vsk. 8 kunnossapitoon ja räystäiden pituuteen on kiinnitettävä huomiota
Sopeutumattomuus tulee kalliiksi yhteiskunnallemme ja siksi on tärkeää ennakoida tulevaa ja lähteä rakentamaan ilmastokestävyyttä (Gregow ym. Käytännössä ne tuottavat samanaikaisesti ekologista, sosiaalista ja taloudellista hyötyä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisen fyysiseen ja henkiseen terveyteen ovat. Nyt riskinäkökulman korostuessa eri elinkeinojen harjoittajien ja esimerkiksi työterveystoimijoiden on hyvä pyrkiä ymmärtämään tilanne yhteisenä haasteena. Aikaisemmin Suomessa ilmastoteemat olivat etupäässä tutkimuksellisia ja osa kansainvälistä yhteistyötä, koska kyse on globaalista ilmiöstä. Tällä hetkellä kaupungit ovat ottaneet aluesuunnitteluun näitä ratkaisuja, esimerkiksi Canemurekaupungeissa, kuten Tampereella on innovatiivisesti kokeiltu biohiilenkäyttämistä kaupunkikosteikossa. Ihminen on luontaisesti yhteisöllinen ja siksi sellaiset alueelliset toimet, jotka tukevat yhteisöllisyyden rakentumista ovat tärkeitä, kuten esimerkiksi vapaaehtoistyö Suomen Punaisessa Ristissä, Martoissa, 4Hliitossa tai kuorotoiminnassa. Kasvillisuuden tuoma hyöty on moninainen. Lisäksi lisääntyvät rankkasateet aiheuttavat vesivälitteisten tautien riskiä. Tiedämme, että globaalit kuivuusalueet laajenevat ja sillä on suoria ja epäsuoria vaikutuksia Suomeen, kuten raaka-aineketjujen tuotantohäiriöt, lisääntyvät taudit ja tuholaiset, ilmastopakolaisuus ja globaalin ruoantuotannon vaikeudet. Kasvillisuudella on kyky haihduttaa ja sitoa vettä itseensä ja näin auttaa vesien hallinnassa. Käsite liittyy sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen että erilaisten luonnon antamien hyötyjen eli ekosysteemipalvelujen turvaamiseen. Muuttuvassa ilmastossa meidän on opittava uusia tapoja ja parhaiten se tapahtuu yhdessä. 2021). Ilmastokeskustelua voi auttaa se, että pystyy näkemään erilaisia tulokulmia. Luontopohjaiset ratkaisut tarjoavat monipuolisen keinopaletin, jolla saavutetaan yhteishyötyjä. Hulevesien eli kaupunkivesien käsitteleminen tiiviissä kaupunkirakenteessa aiheuttaa haastetta. Kasvillisuus sitoo samalla kasvaessaan myös hiilidioksidia ja turvaa luonnon monimuotoisuutta. Varjostava puisto tuo helteellä helpotusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Ilmastokestävyyttä vahvistavia luontoa jäljitteleviä prosesseja ja rakenteita on alettu kutsua luontopohjaisiksi ratkaisuiksi (engl. Käsite määriteltiin ensi kertaa kaupunkialueilla TASAPELIVN TEAS -hankkeessa 2019. Lämpenevä ilmasto aiheuttaa väestölle esimerkiksi kuumaja kylmärasitusta, mutta kasvillisuudella on kyky tasoittaa lämpötiloja ja viilentää paikallisilmastoa. Tämä tilanne on hyvin haasteellinen monelle ja siksi erilaisten tukirakenteiden ja osaamista palvelevien yhteistyömuotojen rakentaminen on tärkeää. Tarvitsemme enemmän tutkimustietoa yhteisöllisyyden tuomista hyödyistä resilienssillemme eli muutoksen sietokyvyllemme. Toiminnan tueksi tarvitsemme tutkimustietoa ja myös käytännössä testattua tietoa siitä, kuinka yhdessä tekeminen auttaa meitä oppimaan uusia taitoja. vsk. Näkökulma, jossa luonto saa uuden merkityksen, on Suomessa uusi. nature-based solutions) silloin, kun ne toimivat yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuina. Ongelma on yhteinen. 9 Jokainen ymmärtää ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen omasta näkökulmastaan – omalla tavallaan. Ilmastonmuutoksella on eri tasoja ja aiheen ymmärtämiseksi olen laatinut Ymmärryksen ympyrät (Kuva 2). Luontopohjaiset ratkaisut yhteiskunnallisten haasteiden turvaksi Sään ja ilmaston terveysvaikutukset ja riskit ovat sekä fyysisiä että henkisiä. Kaupunkikosteikot, lähimetsät ja erilaiset suojavyöhykkeet voivat puskuroida ilmastonmuutoshaasteessa
Toimeenpano on räätälöitävä paikallisiin olosuhteisiin yhdessä oppien. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Lämpenevässä ilmastossa liukastumistapaturmat lisääntyvät, koska lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin. Kuva 3. Voimme rakentaa win-win-kokonaisuuksia esimerkiksi kaavoituksessa, vesiensuojelussa, luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, ruokaja vesiturvassa sekä ilmastotoimien toimeenpanossa. Luontopohjaiset keinot rakentavat toivoa ja tuovat iloa sekä yhteisöllisyyttä. Paljon käytännön toimia jo tehdään, mutta työtä on tehostettava. 10 todelliset ja erityisesti lasten huolestuneisuus on vakava ongelma. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen vahvistuminen tarvitsee yhteistyötä ja uuden oppimista. Luontopohjaiset ratkaisut voivat tukea yhteiskunnan hyvinvointia aivan uusillakin tavoilla, joita emme ole vielä hyödyntäneet. Koronapandemia nosti lähivirkistysalueiden merkitystä ihmisille ja muuttuvassa ilmastossa niiden merkitys kasvaa edelleen. Luontopohjaisten ratkaisujen rakentaminen ja prosessien toimeenpano tarjoaa yhteiskunnalle innovatiivisen tavan vahvistaa resilienssiämme. vsk. Kuva: Saara Lilja.. Luonnossa liikkumisen on todettu parantavan terveyttä ja hyvinvointiamme (Tyrväinen ym. Käytännössä luonnonsuojelu ja metsien käytön kestävyys saa muuttuvassa ilmastossa uusia merkityksiä myös ihmisen hyvinvoinnin turvaamisen näkökulmasta. Ilmaston lämpeneminen tarkoittaa Suomessa lumettoman kauden pitenemistä, jolloin kaamosoireet lisääntyvät valitettavasti. 2018). Tulevaisuus näyttää, mahdollistavatko uudet hyvinvointialueet yhteistyön juuri tämän toteuttamiseksi
Lilja on toiminut puheenjohtajana Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman seurantaryhmässä valtioneuvostossa ja vastannut Suomen arktisen neuvoston puheenjohtajuuskaudella resilienssityöstä yhdessä Arktisen neuvoston Kestävän kehityksen työryhmän kanssa vuosina 2017–2019. & Komulainen, J. Suomen ilmastopaneelin raportti 2/2021. 2018. ym. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2021:20. Lisäksi Suomen akatemian Ilmasto-oikeudenmukaisuutta tutkivassa FACTOR-hankkeessa nivotaan ilmastotyötä osaksi kestävän kehityksen yhteiskuntaa. http://urn.fi/ RN:ISBN:978-952-00-5410-6 Lilja-Rothsten, S. vsk. 11 Lähteet Gregow, H., Mäkelä, A., Tuomenvirta, H., Juhola, S., Käyhkö, J., Perrels, A., KuntsiReunanen, E., Mettiäinen, I., Näkkäläjärvi, K., Sorvali, J., Lehtonen, H., Hildén, M., Veijalainen, N., Kuosa, H., Sihvonen, M., Johansson, M., Leijala, U., Ahonen, S., Haapala, J., Korhonen, H., Ollikainen, M., Lilja, S., Ruuhela, R., Särkkä, J. fi/wp-content/uploads/2021/09/SUOMIraportti_final.pdf [viitattu 2.11.2021]. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä. Perusmuistio MMM201900019: https://www.eduskunta.fi/FI/ vaski/Liiteasiakirja/Documents/ EDK-2019-AK-238173.pdf Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R. Hän toimi Ilmastonmuutos ja yhteiskunta -ryhmän ryhmäpäällikkönä vuosina 2020–2021 Ilmatieteen laitoksella ja edisti ilmastokestävien maakuntien, kuntien ja kaupunkien yhteiskehittämistä EULIFE IP–CANEMURE:ssa ja Suomen akatemian Ilmakehän ja ilmastonmuutoksen osaamiskeskus ACCC:ssä. Kiitos kaikille rahoittajille. Kappale on oikein näin: ”IEAn mukaan aurinkosähkökennojen ja tuulivoiman yhteenlasketun kapasiteetin tulee nousta yli tuhannen gigawatin vuoteen 2030 mennessä ja lämpöpumppujen käyttöönoton kymmenkertaistua nykyisestä vuoteen 2050 mennessä, ja sähkön osuus energian loppukulutuksesta kasvaa nykyisestä 20 %:sta 49 %:iin, jos lämpeneminen rajoitetaan 1,5 °C:een.” Pahoittelemme virhettä.. 2021. ISBN: 978-952-7457-04-7. Luontopohjaisten ratkaisujen yhteiskehittämistä toteutetaan EU Horizon 2020 OPERANDUMhankkeessa, jonka luontolaboratorio sijaitsee Puruvedellä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2018/13/duo14421 MMT, FM, Saara Lilja on juuri perustanut Emergenssi Oy:n, joka tarjoaa koulutusja asiantuntijapalveluita yhteiskunnan eri toimijoille ilmastonmuutoksen ja luontokadon tuomassa muutospaineessa. llmastonmuutos sosiaalija terveyssektorilla – Sosiaalija terveysministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (2021–2031). Saatavilla: https://www.ilmastopaneeli. & Siiriä, S-M., 2021. OIKAISU Painetussa Ympäristö ja Terveys-lehdessä 8/2021, artikkelissa Kemikaaliturvallinen energiamurros (sivulla 21, oikean palstan ensimmäinen kappale), oli virheellinen sana, joka muuttaa asian oikeaa merkitystä. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. Meriläinen, P. Duodecim 134 (13): 1397–403
vsk. HSY.. Ilmaston lämpeneminen muuttaa olosuhteita niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Kuva: Mikko Käkelä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja niihin liittyviä haavoittuvuuksia on selvitetty pääkaupunkiseudulla jo yli kymmenen vuoden ajan. 12 Maaria Parry, ilmastoasiantuntija Helsingin seudun ympäristöpalvelut Pääkaupunkiseudun sopeutumistyö: mitä nyt – ja mitä seuraavaksi. Sopeutuminen nivoutuu yhä tiiviimmin osaksi kaupunkien suunnittelutyötä
SECAP edellyttää ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden muotoilun lisäksi haavoittuvuustarkastelun, eli mitkä ilmastonmuutoksen vaikutukset aiheuttavat kyseisessä kaupungissa merkittävimpiä haasteita. Kaupunginjohtajien ilmastosopimus on näin ollen tuonut uuden rakenteen sopeutumistyön suunnittelulle kaupungeissa. 2021.) Kansainvälinen viitekehys ja asukasnäkökulman huomioiminen mukaan suunnitteluun Euroopan komission käynnistämä Kaupunginjohtajien ilmastosopimus -aloite yhdistyi vuonna 2015 sopeutumisen edistämiseksi laaditun aloitteen kanssa, ja uusi sopimus laajeni Euroopan ulkopuolelle (Global Covenant of Mayors for Climate and Energy). Seurantaryhmään kuului pääkaupunkiseudun kaupunkien ympäristöpäälliköiden ja sopeutumistyöstä vastaavien henkilöiden lisäksi ympäristöja liikennepalveluista vastaavien kuntayhtymien, HSY:n ja HSL:n asiantuntijoita sekä seudun ympäryskuntien (Kuuma-kunnat) yhteisen ympäristötyön edustaja. Taustaselvitysten perusteella laadittiin kaupungeille yhteinen sopeutumisen strategia vuonna 2012. (Häkämies ym. Kaikki pääkaupunkiseudun kaupungit allekirjoittivat uuden sopimuksen, minkä johdosta niiden on täytynyt laatia Kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelma (SECAP). (HSY 2012.) Strategiakausi päättyi vuoteen 2020. Strategiassa muistutettiin, että vaikka ilmastonmuutoksen hillintä on ensisijaista, lämpenemisen vaikutuksiin sopeutuminen ja varautuminen ovat myös välttämättömiä. Seurantaryhmän kokouksissa kuultiin ulkopuolisia alustajia ja vaihdettiin sopeutumistyön ajankohtaisia uutisia, ja tämä tiedonvaihto koettiin arvokkaana. Yhteiskuntarakenteemme on verrattain nuorta, mutta siinä ei ole huomioitu muuttuvia olosuhteita, ja tämä lisää niiden haavoittuvuutta. Säästä ja ilmastosta johtuvien riskien suuruuteen vaikuttavat paitsi muutokset sääilmiössä, myös yhteiskunnan ja infrastruktuurin haavoittuvuus. Ilmastonmuutoksella onkin monimuotoisia suoria ja välillisiä vaikutuksia niin infrastruktuuriin ja omaisuuteen kuin ihmisten elinkeinoihin, terveyteen ja turvallisuuteen. Toimenpiteet liittyivät ennen kaikkea rakennetun ympäristön ja infrastruktuurin kehittämiseen tulevia ilmasto-olosuhteita kestäväksi, sen sijaan suoraan sosiaalija terveyssektorille suunnattuja toimia strategiassa oli vain muutama. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Arvioinnissa todettiin, että strategia toi erityisesti sen alkuvuosina ilmastoriskien ja sopeutumisen aiheita työpöydille näiden asioiden ollessa verrattain uusia näkökulmia kaupunkien suunnittelutyössä. 13 I lmaston lämpenemisen vaikutukset ovat jo nähtävillä myös Suomessa. Sopeutumisen toimenpiteitä tulee myös kirjata SECAPiin, ja toteutumista tulee seurata säännöllisesti. vsk. Sen toteutumisesta teetettiin ulkopuolinen arviointi kesällä 2021. Pääkaupunkiseudulla lähdettiin jo melko varhaisessa vaiheessa selvittämään, miten sääolosuhteiden ennustetaan alueella muuttuvan ja millaisia sopeutumistoimia kannattaisi nivoa osaksi kaupunkien toimintaa (EEA 2016). Keskilämpötila on kohonnut nopeasti viime vuosikymmeninä, mikä johtaa sääolosuhteiden muutoksiin. Sopeutuminen on myös nostettu esille. Arvioinnissa todettiin, että strategiakauden tärkeimpiä tuotoksia on ollut sopeutumisen seurantaryhmän säännöllisistä kokoontumisista seurannut tiedonvaihto, mikä on puolestaan mahdollistanut sopeutumistoimien tehokkaamman edistämisen kaupungeissa. Strategiakauden aikana keskustelu sopeutumisesta laajeni, ensimmäinen Kansallinen sopeutumissuunnitelma hyväksyttiin 2014, ja aihe tuli yhä enemmän esille kansainvälisissä verkostoissa ja järjestöissä, joissa pääkaupunkiseudun kaupungit olivat aktiivisia
Kestävän kaupunkielämän ohjelmaan vietiin myös uusia, yhteistyössä toteutettavia sopeutumisen toimenpiteitä, koska uutta, pelkästään sopeutumiseen tähtäävää strategiaa ei pidetty enää tarpeellisena. Ohjelman sopeutumista edistävät toimenpiteet keskittyvät viherrakenteen merkitykseen hulevesien ja korkeiden lämpötilojen hallinnassa sekä asukkaille tarjottavaan sopeutumistietoon. 14 vuoden 2021 kuntavaalien jälkeen laadituissa kaupunkistrategioissa pääkaupunkiseudulla. vsk. HSY julkaisi keväällä 2021 Kestävän kaupunkielämän ohjelman, jonka tarkoitus on tukea seudun kaupunkien ilmastotyötä ja edistää kiertotaloutta ja kestävää kulutusta. (Ilmastopaneeli 2021). Asukkaille suunnattavan sopeutumisviestinnän ja -neuvonnan tarve nousi esille ohjelman asukaskyselyssä sekä ohjelmasta annetuissa lausunnoissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) osallistuu pääkaupunkiseudun kaupunkien ilmastoja kiertotaloustyöhön tuottamalla tietoa niin ilmastonmuutoksen hillinnän kuin siihen sopeutumisen tueksi sekä toimimalla kaupunkien kanssa yhteistyössä. HSY:n on tarkoitus jatkaa myös sopeutumisen strategian arvioinnissa tärkeäksi koettua verkostomaista yhteistyötä sekä kehittää sopeutumisen seurantaa ja tiedontuotantoa kaupunkien sopeutumissuunnittelun tueksi
Tämän toteutusta on mielenkiintoista pohtia aiemmin mainittuja ilmastoskenaarioita vasten: keskilämpötilan kehityssuunta ja esimerkiksi nykyiset esikouluikäiset (syntyneet vuonna 2015) tulevat täysi-ikäisiksi vuonna 2033. Millaisista muutoksista elinolosuhteissa olisi tärkeää olla tietoinen, ja millaisen tiedon varassa 2030-luvun nuoret aikuiset suunnittelevat tulevaisuuttaan. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia. Sote-uudistus tuo pääkaupunkiseudulle uudenlaisen hallinnollisen rakenteen, kun kaupungit jakautuvat kolmeen eri hyvinvointialueeseen. Lasten ja nuorten näkökulma on tärkeää pitää mielessä sopeutumistoimia suunnitellessa niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Mäkinen, K., Sorvali, J., Lipsanen, A. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n vuonna 2019 julkaisema 1,5 asteen raportti osoitti, että keskilämpötilan noustessa puolella asteella vaikutukset voivat joissain tapauksissa olla jopa kaksinkertaiset. HSY 2012. Lähteet EEA 2016. vsk. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia ja sen arviointi sekä sopeutumisen indikaattorit löytyvät sivulta www.hsy.fi/sopeutuminen. Sopeutuminen on siis tavallaan tähtäämistä liikkuvaan maaliin. 2021. 2019) tunnistettiin, että sosiaalija terveysministeriön hallinnonalalla sopeutumiseen liittyvä koordinaatio oli vasta aluillaan. 15 Sopeutuminen on tähtäämistä liikkuvaan maaliin Tulevaisuuden sopeutumistarpeet riippuvat vahvasti siitä, miten hyvin nyt lähivuosina onnistutaan vähentämään ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasupäästöjä. Ilmastonmuutos ei toivottavasti jää koulutuksen sektorilla ”harmaaksi sarvikuonoksi” (grey rhino), eli todennäköiseksi ja tunnistetuksi uhaksi, johon ei kuitenkaan havahduta ajoissa. Pääkaupunkiseudulla erityisesti Helsingin sosiaalija terveystoimi on tarttunut haasteeseen tomerasti ja tekee parhaillaan omaa toimialakohtaista suunnitelmaa. & Hildén, M. Urban adaptation to climate change in Europe 2016. Gaia Consulting Oy. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat hyvinvointija terveysvaikutukset ovat hyvin moninaisia muun muassa ilmastoahdistuksesta helteen aiheuttamiin terveysriskeihin ja puutiaisten levittämien tautien yleistymisestä sadannasta johtuviin sisäilmaongelmiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Helsinki. Kansalliseen sopeutumissuunnitelmaan on kirjoitettu ilmastonmuutoksen vaikutusten ja sopeutumisen sisällyttäminen opetussuunnitelmiin kaikilla koulutusasteilla. Ilmastotutkijat tarkastelevatkin lämpötilojen muuttumista erilaisten skenaarioiden kautta (RCP, Representative Concentration Pathways), joiden myötä voidaan tehdä näkyväksi esimerkiksi erot tulevaisuuden sateisuudessa päästökehityksestä riippuen. Ilmastonäkökulma ja lämpenemisen myötä muuttuvat terveysriskit on tärkeä muistaa myös uusien hyvinvointialueiden työn suunnittelussa ja pitää esillä pääkaupunkiseudun sopeutumisyhteistyössä. STM sai kattavan sopeutumissuunnitelman valmiiksi keväällä 2021. Häkämies, S., Moisio, M., Sepponen, S., Halonen, M. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen arviointi. EEA Report No 12/2016. Pääkaupunkiseudun sopeutumisen strategian arvioinnissa nousi esiin sosiaalija terveyssektorin vähäinen rooli. 2019. Niin ikään Kansallisen sopeutumissuunnitelman väliarvioinnissa (Mäkinen ym. Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2022 toimeenpanon väliarviointi
Säilyttämällä ja lisäämällä lähiluontoa ihmisten arkiympäristössä voidaan kasvattaa hyvinvointia eri elämänvaiheissa. Kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa asukkaiden luonnosta ja viherympäristöstä saamiin hyvinvointihyötyihin monella tavalla, esimerkiksi kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun kautta tai kannustamalla kuntalaisia liikkumaan ulkona. 16 V iherympäristön hyvinvointivaikutuksista on monella meistä arkisia, päivittäisiä kokemuksia, joiden merkitys on entisestään korostunut koronapandemian aikana. Lähivihreä Nufar Finel, ylitarkastaja Suomen ympäristökeskus Lähivihreän hyvinvointivaikutukset – tietopaketti Viherympäristöllä on myönteisiä vaikutuksia fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. vsk. Aihetta on myös tutkittu paljon. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Elämänmittainen lähivihreäpolku tarkoittaa lähiluontoa kaikille, kaikissa elämänvaiheissa. Ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelmassa julkaistu tietopaketti Elämänmittainen lähivihreäpolku on tarkoitettu taustamateriaaliksi ja tueksi tähän työhön. Elämänmittainen lähivihreäpolku -tietopaketti kokoaa yhteen tutkittua tietoa, innostavia esimerkkejä ja linkkejä lisätiedon äärelle helppokäyttöisessä muodossa.
vsk. Rakennettu ympäristö lämpenee sekä auringon säteilystä että ihmistoiminnasta, jolloin voi syntyä lämpösaareke, jossa ilman lämpötila on ympäröivää rakentamatonta aluetta korkeampi. Kasvillisuus voi sekä lieventää melua merkittävästi että lieventää melun kokemusta ja luoda miellyttäviä ääniympäristöjä. Lähivihreä on mittakaavaltaan ja laadultaan vaihtelevaa, esimerkiksi parvekeistutuksia ja kaupunkimetsiä. Toinen merkittävä elinympäristön laatua ja viihtyvyyttä kaupungeissa heikentävä tekijä on ympäristömelu, jonka merkittävin lähde on liikenne. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Kaupungeissa pienhiukkaset ovat merkittävin terveyshaittoja aiheuttava ilmansaaste. Kuva: Terho Marttila.. Kasvit parantavat ilmanlaatua sitomalla pienhiukkasia ja kaasumaisia ilmansaasteita lehtiensä ja kaarnan pinnoille ja ilmarakojen kautta lehtien sisään. Pitkäaikainen altistuminen ilmansaasteille lisää riskiä sairastua hengityselin-, sydänja verisuonisairauksiin. Kasvillisuus viilentää ilmaa varjostamalla ja haihduttamalla, mikä on erityisen tärkeää kaupunkiympäristössä. Tiiviisti rakennetuilla alueilla ilmansaasteiden pitoisuudet ovat koholla erityisesti liikenteen ja lämmönja energiantuotannon vuoksi. Tämä kirjoitus perustuu tietopaketin sisältöön, ja alkuperäiset lähdeviitteet löytyvät siitä. Kasvillisuuden käyttömahdollisuudet meluntorjunnassa voisikin huomioida nykyistä laajemmin kaupunkien meluntorjuntasuunnitelmissa. Helle ja kuumuus aiheuttavat vakavia terveyshaittoja erityisesti ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille. Tietopaketin eri osioissa kiinnitetään huomiota siihen, että eri elämänvaiheisiin liittyy usein erilaisia tarpeita myös lähiluontoon liittyen. Fyysinen hyvinvointi Monimuotoisella viherympäristöllä voidaan parantaa kaupunkien viihtyisyyttä ja terveellisyyttä. Niiden tasapuolinen huomioiminen kaupunkiympäristössä edellyttää useiden toimijoiden yhteistyötä. Elinympäristön mikrobialtistuksen vähäisyydellä ja yksipuolisuudella on nykytiedon Lehtosaarni Eerikinkadulla Turussa. Melun leviämistä voidaan estää ja melua vaimentaa erilaisilla meluesteillä siellä, missä melua syntyy, tai siellä, missä se vaikuttaa ihmisiin. 17 viittaa luontoon ja viherympäristöön erityisesti kaupunkilaisten elinympäristöissä
Istutuslaatikko päiväkodin pihassa. Luontoympäristön on havaittu lisäävän positiivisia ja vähentävän negatiivisia tuntemuksia sekä suomalaisissa että kansainvälisissä tutkimuksissa. Lapsuuden luontokokemuksilla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia – laajan tanskalaisen tutkimuksen 1 tulosten mukaan lapsuudessaan vähäisimpien viheralueiden vieressä kasvaneilla lapsilla 1 Engemann, K. Esimerkiksi päiväkodin hiekkaja laattapohjaisen pihan muuttaminen kunttaa eli siirrettävää metsänpohjaa, siirtonurmea ja lasten käyttöön tarkoitettuja istutuslaatikoita käsittäväksi viherpihaksi lisää lasten hyvinvointia. ym. Mielen hyvinvointi Luontoympäristöllä on monenlaisia vaikutuksia mielen hyvinvointiin. Kaupungeissa luontoja maakosketusta voidaan monipuolistaa esimerkiksi tarjoamalla asukkaille mahdollisuutta viljelypalstaan tai -laatikoihin. vsk. Positiiviset tuntemukset olivat keskimäärin sitä voimakkaammat, mitä enemmän aikaa viheralueilla vietettiin. PNAS 116, ss. 2019. Maakosketusta lisättäessä on toki tärkeää huolehtia tetanusrokotteen voimassaolosta. Lapsille leikkipaikat luonnossa tarjoavat inspiroivaa toimintaympäristöä. Residential green space in childhood is associated with lower risk of psychiatric disorders from adolescence into adulthood. Kuva: Mira Grönroos.. Pienellä lapsella tulisi olla mahdollisuus harjaannuttaa puolustusjärjestelmäänsä tutkimalla kasvillisuutta, multaa ja metsähumusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. 18 valossa yhteys elimistön puolustusjärjestelmän häiriöihin ja elintasosairauksien riskitekijöihin. Luontoalueet innostavat lapsia leikkiin ja oppimiseen, ja siksi lähiluontoa tulisi olla kotien ja päiväkotien lähellä. 5188–5193
Se, että reitin ominaisuudet on kuvattu mahdollisimman tarkoin esimerkiksi verkkosivuilla, voi madaltaa merkittävästi reitille ensikertaa lähtemisen kynnystä. Monipuolisella tarjonnalla ja eri tarkoituksiin osoitetuilla alueilla voidaan osin vastata myös ristiriitaisiin toiveisiin. Roskienkeruukampanjat ja vieraslajitalkoot kannustavat huolehtimaan yhteisestä elinympäristöstä. Lähiluontoon lähtemistä voidaan tukea esimerkiksi hyvin opastetuilla reiteillä ja tarjoamalla mahdollisuuksia lähteä luontoon muiden ihmisten kanssa. (2005). vsk. Lisäksi luonnon tarjoamien mahdollisuuksien ja siellä tarjottavien palveluiden tunnetuksi tekeminen on keskeinen osa saavutettavuutta ja luontoon lähtemisen kannustamista. Puistojen ja vesialueiden lisäksi myös katupuilla ja katuvihreällä on suuri 2 Rappe, E., & Kivelä, S-L. Esteettömällä luontoreitillä on huolehdittu muun muassa liikkumista helpottavista kulkuväylistä, opasteista, käsijohteista ja levähdyspaikoista. Saavutettavuutta on syytä tarkastella fyysisen saavutettavuuden lisäksi henkisen saavutettavuuden näkökulmasta; millä kulkuvälineellä kohteeseen pääsee ja kuinka sinne löytää, sekä miten luontoon lähtemistä tuetaan ja siihen kannustetaan. Helposti saavutettavissa oleva luonto innostaa asukkaita liikkumaan luonnossa luonnon monipuolisista terveyshyödyistä nauttien. Moni tarvitsee kannustamista mennäkseen ulos luontoon, ja tässä kunnan toimijoilla ja palveluilla voi olla suuri merkitys. HortTechnology, 15(2), 298–303. Eri väestöryhmillä voi olla erilaisia toiveita ja tarpeita viherympäristöille. Luontoympäristöllä on myös kuntouttava vaikutus, esimerkiksi oleskelu viherympäristössä lisäsi hoivalaitoksissa asuvien ikäihmisten kokemusta paremmasta terveydestä 2 . luottamusta, hyväksytyksi tulemisen kokemusta ja positiivisia suhteita ihmisten kesken. Nämä edellyttävät sopivien, lähellä sijaitsevien viheralueiden olemassaoloa. Kunnan toiminnassa viherympäristön sosiaalisia hyvinvointihyötyjä voidaan lisätä esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, kouluympäristöissä ja hoitolaitoksissa luomalla edellytyksiä kasvien hoitoon, pienimuotoiseen viljelyyn tai luontoja ulkoilmakasvatukseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Effects of garden visits on long-term care residents as related to depression. Luontoon liikkumaan Luonnossa liikkuminen tukee sekä mielen että kehon hyvinvointia. Luonnossa jokainen voi liikkua omassa tahdissaan eikä liikkuminen välttämättä vaadi erityisvälineitä. 19 oli myöhemmin merkittävästi korkeampi riski psykiatriseen häiriöön. Terveysja hyvinvointivaikutukset syntyvät toistuvista käynneistä, joten luonnon tulee olla arjen ulottuvilla. merkitys, ja niitä lisäämällä voidaan tukea hyvinvointia myös tiiviillä kaupunkialueilla, asukkaiden arkiympäristössä, jonne ei tarvitse erikseen matkustaa. Luontoliikunta soveltuu siten hyvin kaikille elämänkaaren eri vaiheissa, kunhan esteettömien reittien tarjonnasta ja luontokohteiden saavutettavuudesta on huolehdittu. Se voi myös parantaa muistisairaiden unenlaatua ja lievittää stressiä. Viherympäristöt tarjoavat mahdollisuuksia myös eri-ikäisten maahanmuuttajien kotouttavaan toimintaan. Sosiaalinen hyvinvointi Viheralueet voivat tukea sosiaalista hyvinvointia edistämällä ihmisten välistä vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä ja sosiaalista koheesiota 3 . Viheralueiden käytön ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta on tärkeää, että alueet ovat helposti saavutettavissa. 3 Sosiaalisella koheesiolla tarkoitetaan mm. Viherympäristö tarjoaa puitteita yhteisölliselle toiminnalle, kuten kaupunkiviljelylle ja ulkoliikuntaharrastuksille. Myös kunnossapidolla ja suunnittelulla on tärkeä
Myös kuntien asukkaiden osallistaminen ja heille 4 Tiitu, M. 45 s. Saatavilla verkossa: https://mal-verkosto.fi/wp-content/uploads/ 2020/03/StrateGIS_loppuraportti-1.pdf. Viherrakennetta on suunniteltava koko kaupunkiseudun tasolla, sillä luontoalueet eivät noudata kuntarajoja. Lähiluonnosta nauttiminen on tehtävä kaikille tasapuolisesti mahdolliseksi. Suomen ympäristökeskus. Olemassa olevan kasvillisuuden säästämiseen tulisi kiinnittää huomiota jo kaavoitusvaiheessa. Viherrakenteen turvaaminen Luonnon hyvinvointihyödyt tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa mahdollisuutena. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2022, 53. Tasapainoilua aiheuttavat alueen lisärakentamisella saavutetut hyödyt kuten asuinalueiden eriytymisen ehkäisy tai palveluiden säilyminen sekä rakentamisen haitat kuten luontoarvojen heikkeneminen. 20 merkitys alueen käytettävyydelle ja viihtyisyydelle ja liikkumismahdollisuuksille esimerkiksi kävellen ja pyöräillen. ym. Elämänmittainen lähivihreäpolku -tietopaketin kansi.. Luonnon hyvinvointihyötyjen näkökulmasta keskeisiä valintoja on, miten rakentaminen sijoittuu suhteessa luontoalueisiin. Sen tulisi olla mukana kaupunkija maakuntastrategioissa sekä hyvinvointityössä, jonka avuksi on esimerkiksi kehitetty toimialojen välistä yhteistyötä hyvinvoinnin suunnittelussa tukeva karttapohjainen StrateGIS-työkalu 4 . tärkeiden ja merkityksellisten luontoalueiden tunnistaminen on tärkeää. 2020. Viherrakenteen ja sen tuottamien luontohyötyjen huomiointi vaatii yhteistyötä niin asiantuntijoiden, käytännön toimijoiden, maanomistajien kuin päätöksentekijöidenkin välillä. Asukkaiden ja muiden toimijoiden paikallisia arvoja voidaan selvittää sähköisillä asukaskyselyillä tai erillisissä työpajoissa, jotka erityisesti karttapohjaisesti toteutettuna tuottavat tärkeää paikallistietoa alueen kehittämisen pohjaksi. StrateGIS-menetelmän soveltaminen hyvinvoinnin suunnitteluun. Suunnittelualueen sijainti kaupunkirakenteessa vaikuttaa merkittävästi luonnon hyvinvointihyötyjen suunnittelutarpeeseen