ilmanlaadun mallinnuspalvelut hajupäästöjen selvitykset, mittaukset ja mallinnukset meluselvitykset ja -suunnitelmat Tutustu palveluihimme FI.RAMBOLL.COM/ILMANLAATU. Palveluvalikoimassamme mm. Alan kokeneena toimijana toteutamme ilmanlaatuja meluselvitykset ammattitaidolla ja asiakkaan tarpeen mukaan. MIETI TULEVAISUUS. MIETI VIELÄ PIDEMMÄLLE
www.ymparistojaterveys.fi, tilaukset@ymparistojaterveys.fi, p. Huolehdithan, että työpaikkasi lehtitilaukset ovat voimassa ja että lehtiä tilataan riittävä määrä (liian pitkä lehtikierto ei palvele ketään). 10 %). MIKSI AMMATTILEHTI ON TÄRKEÄ TYÖPAIKALLA . Puhtaamman huomisen ääni. (02) 630 4900 Ympäristö ja Terveys-lehti ympäristöalan ammattilehti TILAUSHINNAT 2021 (sis. g g g g g g g g g g lehti tukee työssä monipuolisella, ajankohtaisella ja luotettavalla sisällöllä ja saatua tietoa sovelletaan käytännön työssä pitää yllä ammatillista osaamista motivoitunut henkilöstö lukee ammattilehteä, on kiinnostunut alaan liittyvistä asioista ja haluaa ajantasaista tietoa tilaamalla ammattilehti työpaikalle arvostetaan henkilöstön tietotaitoa ammattilehden lukijakunta on yhteisö, jossa halutaan olla mukana. ALV. Painettu lehti Vuosikerta 75 € Kestotilaus 70 € Näköislehti 54 € Painettu lehti + näköislehti Vuosikerta 95 € Kestotilaus 90 € Irtonumero 12 € Opiskelijat 50 % (alennus EI koske näköislehtitilausta eikä irtonumeroa)
Mielenkiintoista on, mitä perinteitä silloin vaalitaan. Luentojen aiheissa oli myös jotain aivan uutta, mitä ei oltu koskaan aiemmin näillä koulutuspäivillä kuultu: COVID-19. Iltaohjelmaa ei ollut ja seurustelu ihmisten välillä oli varovaisempaa kuin ennen. 040 511 6005 ASIAKASPALVELU/TILAUKSET Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. Ohessa on koulutuspäiviltä ottamani kuva. Luentosalissa oli vain muutama ihminen, vaikka osallistujia oli yli 200. Tiheästi toistuva käsien peseminen, käsidesin käyttö, turvavälit ja pintojen desinfiointi olivat osa uutta normaalia, satunnaiset yskäisyt ja niiskaukset luentosalissa barbaarista menneisyyttä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Viime vuoden ympäristöterveyspäivät eivät kuitenkaan olleet erityisen perinteiset. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakauslehtien liiton jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Koulutuspaikkakuntana oli Tampere. Siitä huolimatta suuri kiitollisuus täytti mielen, kun sai tavata edes muutamia henkilöitä aidosti läsnä olevana. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 2/2021 ilmestyy 11.3. Tänä vuonna valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät ovat jälleen suunnitelmissa. Paikan päällä olijat peittivät kasvonsa maskeilla. (02) 630 4900, 040 745 1491 HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 58 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 90 euroa, vuositilaus 95 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. Perinteitä Järjestimme yhteistyössä THL:n ja STM:n kanssa lokakuussa 2020 Valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät. Tähän asti kaikki kuulostaa kovin perinteiseltä – noin on aiemminkin toimittu. Lehden teemana on meluntorjunta. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi MARKKINOINTI/ILMOITUKSET Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. vsk. Kaarina Kärnä. Tämä ympäristöterveys-teemalla oleva lehti on koottu suurimmaksi osaksi luennoitsijoiden aiheistaan kirjoittamista artikkeleista
vsk 1 • 2021 Perinteitä Kaarina Kärnä ...............................................................................4 Sisäilma ja sairastumisen riski – faktaa ja fiktioita Juha Pekkanen .............................................................................6 Terveet tilat -toimintamalli Vesa Pekkola ja Katja Outinen ................................................12 Koronaviruksen jätevesiseuranta Tarja Pitkänen, Anssi Lipponen, Anna-Maria Hokajärvi, Annastiina Rytkönen, Ilkka Miettinen ja Carita Savolainen-Kopra ..........................................................16 Ilmanvaihdon merkitys virusten leviämisessä Risto Kosonen ..............................................................................22 Tartuntatautien leviäminen liikenteen solmukohdissa Ilpo Kulmala ................................................................................26 Kemikaalisääntely suojelee terveyttä ja ympäristöä Sari Tuhkunen ja Paula Haapasola ........................................32 Uuteen juomavesidirektiivin lisätyt haitta-aineet Panu Rantakokko, Jani Koponen, Päivi Ruokojärvi, Riikka Airaksinen ja Eva Kumar ..............................................38 Talousveden häiriötilanteet ja niistä tehtävät ilmoitukset ja yhteenvedot Jaana Kilponen ja Anne-Kaarina Lyytinen ..........................42 Asunnontarkastuksiin lisää yhdenmukaisuutta Outi Lepistö .................................................................................48 Tarkastelussa vainajien säilyttäminen Annamari Niskanen ..................................................................54 Terveydensuojelu hautaamisessa Heli Laasonen ja Anne-Kaarina Lyytinen .............................60 Sisätilojen punkit – esiintyminen ja työperäinen altistuminen Kirsi Vedenpää, Viivi Ahonen, Jenni Tirkkonen, Maija Kirsi ja Sirpa Pennanen .................................................66 Saana Laakkonen on Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry:n uusi puheenjohtaja Kaarina Kärnä .............................................................................70 Kirjaesittely: Juhani Knuuti, Kauppatavarana terveys ........................................................................................75 Vastuu ympäristöterveydestä ja luonnon monimuotoisuudesta ei saa olla sattuman varassa Kaarina Davis ..............................................................................76 Poimintoja ................................................................................78. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Sini-Pilvi Saarnio, ympäristötarkastaja Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristö ja Terveys-lehti 52. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. vsk
vsk. Sisäilma ja sairastumisen riski – faktaa ja fiktioita. Kosteusvaurioiden tärkein mahdollinen pitkäaikaisvaikutus on astmariskin lisääntyminen. Sisäilmaan liittyvästä sairastumisen riskistä käytävää keskustelua tulisi selkeyttää. Oireilun lisäksi puhutaan pysyvän sairastumisen mahdollisuudesta, mihin tässä kirjoituksessa keskitytään. Tällaisen väärän tiedon levittäminen herättää tarpeetonta pelkoa ja voi itsessään heikentää ihmisten terveyttä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. 6 P uhdas ja raikas sisäilma sekä viihtyisät ja tarkoituksenmukaiset tilat tukevat hyvinvointia, terveyttä, työntekoa ja oppimista. ”Sisäilmasairaus” tai ”sisäilmasta sairastunut” termejä käyJuha Pekkanen, professori Helsingin Yliopisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Joihinkin sisäilma-altisteisiin, etenkin kosteusja homevaurioihin, eräät sisäilmatoimijat ovat liittäneet vakavia sairauksia ilman kunnollisia perusteita. Riskinarvioinnissa tulisi nykyistä paremmin huomioida kosteusvaurioiden vakavuus ja altistumisen määrä. Kun lääketieteessä pohditaan tietyn sairauden riskiä ja riskitekijöitä, on ratkaisevan tärkeä määritellä, mistä sairaudesta tai tilasta keskustellaan. Suomessa sisäilmaan liittyvä keskustelu liikkuu kuitenkin hyvin paljon riskien ympärillä
Tämä koskee myös sisäilmaan liitettyjä terveyshaittoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Oire tai oireiden kokonaisuus sinällään ei merkitse sairautta eivätkä kaikki oireet ole oireita sairaudesta. Tällaisia ovat sisäympäristöön liittyvät muut tekijät (melu, viihtyisyys, työilmapiiri, epäluottamus, kuormittavat työtehtävät) sekä henkilöön itseensä tai hänen lähipiiriinsä liittyvät tekijät (terveydentila, käsitykset sisäilman riskeistä, aiemmat kokemukset) /1/. Oireet ovat epäspesifisiä ja monitekijäisiä, eli niiden syntyyn vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin sisäilman laatu. Sairastuvuutta lisääviä tekijöitä sisäilmassa Sisäilmastossa voi olla monia kemiallisia, biologisia ja fysikaalisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa pääasiassa ohimeneviä oireita. Tässä kirjoituksessa keskitytään lääketieteen määritelmiin (disease). Sairauksissa voi syytekijöinä olla esimerkiksi perinnöllisiä, sikiökauteen, varhaiseen lapsuuteen, muihin sairauksiin, elintapoihin ja ympäristöön liittyviä tekijöitä. 7 tetään hyvin vaihtelevasti julkisessa keskustelussa, järjestöjen viestinnässä ja myös päätöksentekijöiden kielenkäytössä. Sen takia lääketieteessä pyritään tarkkaan määrittelemään, mistä sairaudesta puhutaan, koska se on edellytys tehokkaan hoidon ja ennaltaehkäisyn löytymiselle. Mitä noilla termeillä tarkoitetaan. Toisin kuin englannin kielessä, meillä ei suomen kielessä ole eri sanoja lääketieteellisesti määritellylle sairaudelle, disease, ja koetulle sairaudelle, illness, mikä osaltaan hämmentää keskustelua. Yhteiskunnalla on myös tärkeä rooli, kun määritellään sairauksia, erityisesti niistä saatavia korvauksia. Yleensä sairauksien aiheuttamien menetysten korvaaminen on säädöksiin perustuen vakiintunutta, mutta ajoittain sairauspäivärahojen, lääkkeiden ja ammattitautien korvaamisessa syntyy ristiriitaisuuksia, jotka usein saavat huomattavaa julkisuutta. Sisäilmaan liitetyt oireet ovat pääasiassa lieviä /2/ ja altistumisen loppuessa ohimeneviä. Rakentavaa keskustelua myös edistäisi tutkimusten laadun arvioinnin sekä annos-vastesuhteiden parempi tuntemus. Sisäilman tarkan syyosuuden arvioiminen tietyn henkilön sairaudessa on yleensä kuitenkin tarpeen vain tilanteissa, jossa sairauden perusteella haetaan rahallisia korvauksia tai etuuksia, esimerkiksi yhteiskunnalta tai oikeudessa. Esimerkiksi astmaoire (vaihteleva hengenahdistus) jaettiin yli 100 vuotta sitten ”keuhkoastmaan” ja ”sydänastmaan” (eli sydämen vajaatoiminta). Sairauksien ja oireiden ennaltaehkäisy ja hoito onnistuu yleensä muutenkin. Lääketieteen keskeinen tehtävä on tunnistaa sairauksia ja kehittää niiden ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Sairaus-käsitteen monta tasoa Jos henkilö kokee oireita sisäilmasta, hän saattaa tuntea itsensä sairaaksi. Sairaudet syntyvät harvoin vain yhden tekijän seurauksena. Nyt tiedämme, ettei ”keuhkoastmakaan” ole yksi sairaus, vaan se koostuu hyvin monista alatyypeistä. Runsas pöly tai ilmassa olevat hapot ja emäkset aiheuttava kyynelvuotoa, joka suojelee silmää jne. Koska tieto lisääntyy koko ajan, sairauksien määritelmissä tapahtuu jatkuvaa kehitystä. Useilla oireilla – myös sisäilmassa ilmenevillä – voidaan nähdä ihmistä suojeleva ominaisuus: hengitysilman pöly yskittää, jolla elimistö pyrkii poistamaan hiukkasia hengitysteistä, samoin toimii nuha ja aivastaminen. Kolmas aspekti on vielä ”sickness” eli sairaan ja sairauden sosiaalinen puoli. Sisäilman epäpuhtauksiin tai fysikaalisiin tekijöihin, kuten kuivaan sisäilmaan, hajuihin tai huonoon ilmanvaihtoon, voi liittyä esimerkiksi hengitysteiden tai silmien oireita sekä päänsärkyä ja väsymystä (www.thl.fi/sisailma) /1/. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Eniten Suomessa kuitenkin keskustellaan rakennusten kosteusja homevaurioiden aiheuttamista riskeistä. 8 ja heikentävät viihtyvyyttä. Altistuminen pienhiukkasille lisää ennenaikaista kuolleisuutta sekä sydänja verisuonisairauksien, keuhkosyövän ja mahdollisesti myös astman riskiä. Heikompaa näyttöä on hengitystieinfektioihin, allergiseen nuhaan ja ihottumaan. Vaikka mikrobien on arvioitu olevan todennäköisin tekijä kosteusvaurioihin liittyvien terveysvaikutusten taustalla, tutkimusnäyttö sisäilman mikrobien terveyshaitoista on ristiriitaista /3,4/. Tärkeimmät näistä ovat pienhiukkaset, passiivinen tupakointi, radon ja kosteusvauriot (www.thl.fi/sisailma). Pienhiukkasia (PM2,5; PM10) ja muita lähinnä polttoprosesseista muodostuvia haitallisia yhdisteitä kulkeutuu sisäilmaan ulkoilmasta, mutta niitä syntyy myös sisätiloissa, esimerkiksi puun pienpoltosta ja tupakoinnista. Käypä hoito -ohjeita on yli sadalle sairaudelle ja ne on tarkoitettu ohjaamaan kaikkia lääkäreitä heidän potilastoiminnassaan. Eri katsauksien johtopäätökset ovat pitkälti yhteneviä. Vahvin näyttö on rakennusten kosteusvaurioiden yhteydestä astman pahenemiseen. Yksittäiset altisteet lisäävät myös pysyvän sairastumisen riskiä. Muihin sairauksiin ei ole näyttöä. Maaperästä vapautuu sisäilmaan hajutonta ja mautonta radioaktiivista kaasua, radonia, joka hajoamistuotteineen aiheuttaa Suomessa noin 300 keuhkosyöpää vuodessa /1/. Duodecimillä on koulutetut henkilöt, jotka ohjaavat kunkin alan asiantuntijoita tekemään arvion yhtenevällä tavalla. Myös astman synnystä on kohtalaisen hyvää näyttöä, erityisesti kodin kosteusvaurioiden yhteydestä lasten astman kehittymiseen. Tutkimusnäyttö rakennusten kosteusvaurioiden yhteydestä eri tauteihin ja oireisiin /3/.. Ympäristön tupakansavu lisää monien samojen sairauksien riskiä. Alan tieteellinen tieto on vedetty yhteen lukuisissa katsauksissa, Suomessa viimeksi Käypä Hoito -suosituksessa /3/. On hyvä huomata, että Duodecimin Käypä hoito -suositukset eivät ole minkä tahansa satunnaisen porukan mielipiteitä, vaan Käypä hoito -suositukset laaditaan laajan tieteellisen arvion ja sitä ohjaavan ohjeistuksen perusteella. vsk
Vahvempaa tietoa saadaan epidemiologista tutkimuksista (tapausverrokkitutkimus, seurantatutkimus). Valitettavasti käsitys on levinnyt laajalle väestön keskuuteen /8/. Am J Clin Nutr 2017;105:249S285S).. Eri tutkimustyyppien todistusvoima (kuva pohjautuu Yetley ym. Jotta Valtosen /5/ väitettä voitaisiin tarkastella kriittisesti, on hyvä tuntea ainakin pintapuolisesti, miten tutkimustiedon luotettavuutta arvioidaan lääketieteessä (kuva 1). Asiantuntijan mielipide ja potilastapaukset ovat tiedon luotettavuuden suhteen huonoja, koska niissä on helpoiten harhaa. Jos tutkimus on riittävän iso, satunnaistaminen varmistaa, että verrattavat ryhmät ovat samankaltaisia kaikkien harhaa aiheuttavien tekijöiden suhteen. Ylivoimaisesti parasta tietoa saadaan kokeellisista tutkimuksista, joissa tutkittavat jaetaan satunnaisesti eri ryhmiin, ja lisäksi tutkittava tekijä (hoito, altiste tms.) salataan (sokkoutetaan) ainakin tutkittavilta (single-blinded) tai jos vaan mahdollista sekä tutkittavilta että tutkimushenkilökunnalta (double-blinded). Kirjoittajat perustavat näkemyksensä potilastapauksiin ja potilaiden kertomaan. Tämä väite ei vastaa nykyistä tieteellistä tietoa /3,6,7/. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. 9 Kosteusvauriot ja ympäristöherkkyyden riski Valtonen /5/ on esittänyt, että kosteusja homevaurioille altistuminen voi johtaa herkistymiseen sisäilmalle, joka voi laajeta herkistymiseksi monille kemikaaleille (tuoksueli monikemikaaliherkkyys) ja lopulta herkistymiseksi elektromagneettisille kentille (sähköherkkyys). Hyvin tehty sokkouttaminen taas varmistaa, että tietoisuus siitä, mihin ryhmään tutkittava kuuluu, ei aiheuta harhaa tuloksiin
Ympäristöherkkyydessä henkilö kokee saavansa monimuotoisia oireita ympäristötekijöistä tilanteissa, joissa valtaosa ihmisistä ei saa oireita ja joissa ei ole merkittävässä määrin tunnettuja altisteita. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Astmaan sairastumisen riskiä lisäävät sadat muutkin tekijät sekä ympäristössämme että perimässämme. Jos oireille ei löydä muuta selittävää tekijää ja jos henkilön työja toimintakyky alenee merkittävästi, tällainen monimuotoinen oireilu voi täyttää ympäristöherkkyyden kriteerit (ICD-10 R68.81), joka on toiminnallinen häiriö. Tämä tarkoittaa, että arviointi tulee kohdistaa erityisesti astman riskiin. Jo yli kahden vuosikymmenen ajan onkin seurattu ohjetta, että pienikin kosteusvau. Potilas voi liittää oireensa eri ympäristötekijöihin, kuten home, kemikaalit, sähkö ja tuulivoima, ja monet potilaat saavat oireita monista ympäristötekijöistä samanaikaisesti /7/. Sokkouttaminen on helpointa tehdä sähkökentillä, mutta myös kemikaalin haju on mahdollista piilottaa ja muu havaitseminen estää. Toiminnallisilla häiriöillä tarkoitetaan potilaiden toimintakykyä ja elämänlaatua haittaavia oireita ja oireyhtymiä, joiden syy ei selity ulkoisilla tekijöillä tai sairauksilla. Tämä osoittaa, että haju, kokemus tai käsitys haitallisen aineen tai tekijän läsnäolosta oli keskeistä oireiden synnyssä, ei kemikaalin tai sähkökentän biologiset tai fysikaaliset vaikutukset. Tässä on tärkeää erottaa sairastumisen riski sairauden pahentumisen riskistä. Tähän lainsäädäntömme antaa hyvät mahdollisuudet. Esimerkiksi astmaatikot saavat helpommin hengitystieoireita monenlaisista altisteista, myös epäpuhtaasta sisäilmasta. Ympäristöherkkyys, kuten monet muutkin toiminnalliset häiriöt, voivat aiheuttaa potilaille vaikeaakin toimintakyvyn laskua ja työkyvyttömyyttä. Potilaiden hoitoon, kuntoutukseen, tukeen ja ennaltaehkäisyyn tarvitaankin lisää tutkimustietoon perustuvia ratkaisuja. Vaikka kosteusvaurioiden ja minkään terveyshaitan välillä ei ole voitu vahvistaa syy-seuraussuhdetta, tutkimustietoa on riittävästi, jotta kosteusvaurioihin ja yleensä sisäilman laatuun on tartuttava aktiivisesti. 10 Tuoksueli monikemikaaliherkkyydelle ei ole selvää ja yhteisesti hyväksyttyä määritelmää /7/, mutta sähkökentille ja kemikaaleille itsensä erityisen herkäksi kokevilla on tehty kymmeniä sokkoutettuja ja satunnaistettuja altistuskokeita /9/. Tieteellistä tutkimusnäyttöä ei ole myöskään siitä, että kosteusvauriot tai muut sisäilman epäpuhtaudet aiheuttaisivat ympäristöherkkyyttä toksikologisella mekanismilla, kuten sisäilman haitta-aineiden kerääntymisellä elimistöön /3, 7/. Kosteusvauriot ovat astman yksi, ei kovin voimakas riskitekijä /3/. Vaikka epidemiologisissa tutkimuksissa yhteys astman ja kosteusvaurioiden välillä on osoitettu, syy-seurassuhdetta ei ole voitu varmentaa, koska emme tunne haitallista altistetta emmekä sitä biologista prosessia, jolla astma tällä altisteella syntyy. Ne ovat suuri haaste terveydenhuoltojärjestelmällemme ja sosiaalivakuutusjärjestelmällemme, jossa nämä potilaat ovat usein väliinputoajan asemassa. Paras näyttö koskee pienten lasten altistumista kodin merkittäville kosteusvaurioille tyypillisesti vuosien ajan. Kosteusvauriolle altistumisen pitkäaikaisvaikutukset Meillä on kohtuullista näyttöä kosteusvaurioiden yhteydestä vain yhden kroonisen eli pitkäaikaisen sairauden puhkeamisen riskiin, eli astman riskiin /3/. Toiminnallisten häiriöiden määrittely ja luokittelu on kesken. vsk. Kosteusvaurioiden terveydellisen merkityksen arvioinnin yksi keskeinen tavoite on suojella käyttäjiä pitkäaikaisvaikutuksilta. Näissä kokeissa on havaittu, että jos altiste on sokkoutettu, itsensä herkäksi kokevat eivät saa enemmän oireita kuin verrokit
Kosteusja homevaurioista oireileva potilas (online). doi: 10.1111/ina.12550. ”Sisäilmasairaus” termin käytölle ei ole lääketieteellisiä perusteita – oireilevia tulee auttaa tukeutuen parhaaseen lääketieteelliseen tietoon, elokuu 2020 www.thl.fi/ sisailmaohjelma. Sinänsä on järkevää korjata kosteusvauriot, jotta rakennus säilyisi hyvässä kunnossa eikä tilanne pahenisi /3/. International Journal of Hygiene and Environmental Health, 226: 113489. Valtaosa ammattilaisista on asiasta onneksi paremmin perillä. Tämä usein unohtuu, mikä näkyy myös väestön käsityksissä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Terve ihminen terveissä tiloissa: Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028. www.thl.fi/sisailmaohjelma 2. Suomen Laakaril 2020;75:1290–95. 3. Valtonen V. 8. 7. Terveysvaaran suuruus ja kuinka nopeasti asiaan pitää puuttua, riippuu kuitenkin vaurion laajuudesta sekä altistumisen määrästä ja kestosta. Vastaava annos-vastesuhdetta ei nähdä mikrobien määrälle. 2019 Jul;29(4):523-526. Pekkanen J, Hyvärinen A, Sainio M, Erhola M, Haahtela T, HaverinenShaughnessy U, Haukipuro K, Jalkanen K, Karvala K, Lappalainen S, Reijula K, Rämö H, Salmela A, Salminen M, Vasankari T, Lampi J. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi 4. Lampi J, Pekkanen J. Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028: Parempaa terveysvaikutusten arviointia ja potilaiden hoitoa. Viitteet 1. Mechanisms underlying nontoxic indoor air health problems: a review. 6. 2017. 11 rio on korjattava. Indoor Air. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 8/2018. Karvala K, Pekkanen J, Salminen E, Tuisku K, Hublin C ja Sainio M. Miten tunnistan ympäristöherkkyyden. Clinical Diagnosis of the Dampness and Mold Hypersensitivity Syndrome: Review of the Literature and Suggested Diagnostic Criteria. Mendell MJ, Adams RI. Tutkimuksesta tiiviisti 46, 2019. (2020). Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Lampi J, Salmela A, Ung-Lanki S, Tuoresmäki P, Hyvärinen A, Pekkanen J. The challenge for microbial measurements in buildings. Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman Terveydenhuollon asiantuntijaryhmän kannanotto. 5. Jonkinasteisia kosteusvaurioita on lähes kaikissa rakennuksissa niiden elinkaaren aikana, mutta vain pieni osa kosteusvaurioista on niin vakavia, että ne lisäävät merkittävästi astmariskiä. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin asettama työryhmä. Tämä on mennyt hyvin läpi myös väestössä: 63 % suomalaisista on samaa mieltä väitteestä, että ”vähäinenkin kosteusvaurio on niin haitallinen terveydelle, että asiaan on puututtava välittömästi” (Lampi ym 2019). Kosteusvaurioiden ja astmariskin välillä on todettu useissa tutkimuksissa annosvastesuhde /4/. 2017 Aug 10;8:951. 9. Front Immunol. ”Annos tekee myrkyn” sanoi jo Paracelsus 1500-luvulla. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-343-412-7 . Nordin, S. Tämä tulisi paremmin ottaa huomioon sekä julkisessa keskustelussa että myös lainsäädännössä ja ohjeistuksissa. vsk. Duodecim, 133:1362–9. Kansallinen sisäilmakartoitus 2018: käsitykset sisäilman terveysvaikutuksista
Toimintamalli sisältääkin linkkejä valmiisiin ja ajantasaisiin ohjeisiin. Ohjelmassa pyritään löytämään keinoja, joilla julkisten rakennusten sisäilmatilanteet saadaan hallintaan ja sisäilmaongelmista kärsivien hoitoa parannetaan. Myös muualla kuin kuntakentällä sisäilmaan liittyvää ohjeistusta on ajan saatossa laadittu paljon. Toimijajoukko on laaja ja kaikkia yhdistää aito halu saada sisäilmaongelmat hallintaan. Matkan aikana kokemusta on karttunut yritysten ja erehdysten kautta. Sen myötä on tullut tietoa myös siitä, miksi esimerkiksi rakennuksen korjaaminen ei ole Vesa Pekkola, neuvotteleva virkamies, sosiaalija terveysministeriö Katja Outinen, johtava asiantuntija, valtioneuvoston kanslia Terveet tilat -toimintamalli Valtioneuvoston Terveet tilat 2028 -ohjelma on julkaissut Terveet tilat -toimintamallin, joka kokoaa kuntien hyviä käytäntöjä kiinteistökannan hallintaan, rakennusten käyttöön ja ylläpitoon, rakentamiseen ja korjaamiseen sekä sisäilmatilanteiden käsittelyyn. Kansainvälisessä vertailussa Suomen rakennuskanta ja mitatut olosuhteet pärjäävät hyvin, mutta sisäilmaongelmat ovat arjessa silti paljon esillä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Matkan varrella on löydetty keinoja, miten sisäilma-asioissa voidaan onnistua, mitkä ovat tärkeitä asioita ja miten epäonnistumisia voidaan välttää. Käsitykset sisäilma-asioista ovat kehittyneet myös uuden tutkimustiedon myötä. Viime vuosina käsitykset sisäilmaongelmien moniulotteisuudesta ovat kehittyneet. Kuntien taloudellinen liikkumavara on usein tiukka. Yhteistyötahoina ovat muun muassa kunnat, valtio, tutkimuslaitokset, järjestöt, viranomaiset ja yksityinen sektori. Työtä tehdään yhdessä laajan asiantuntijajoukon kanssa. Mistä tässä kaikessa on kyse ja miten tilanteeseen saadaan parannusta. Kunnat ovat erityisen paljon tekemisissä sisäilmakysymysten kanssa. 12 S uomessa on painittu julkisten rakennusten sisäilma-asioiden kanssa jo vuosikymmeniä. Parhaillaan on käynnissä kommenttien ja palautteen kerääminen.. Kuntien kokemusten kuuleminen on ollut meille arvokasta, ja sitä on hyödynnetty Terveet tilat -toimintamallin rakentamisessa. Ensimmäinen luonnos toimintamallista julkaistiin lokakuussa 2020. Valtioneuvosto käynnisti vuonna 2018 periaatepäätöksellään Terveet tilat 2028 -ohjelman, jonka tehtävänä on vastata julkisten rakennusten sisäilmahaasteisiin. Sisäilma-asiat joudutaan sovittamaan kaikkien muiden tavoitteiden ja velvoitteiden kanssa
vsk. Kuntien kokemukset, onnistumisen elementit ja valmiit, ajantasaiset ohjeistukset on sisällytetty Terveet tilat -toimintamalliin sellaiseksi kokonaisuudeksi, jossa kiinteistökannan hallinta, rakennusten ylläpito, rakentaminen ja korjaaminen sekä sisäilmatilanteiden selvittäminen saadaan hoidettua parhaalla käytäntöön soveltuvalla tavalla. helmikuuta. Terveet tilat -toimintamalli siis kokoaa tietoa, ohjeita ja hyviä käytäntöjä julkisten rakennusten ennakoivasta kiinteistönpidosta ja hyvään sisäilmaan tähtäävistä toimenpiteistä. Toimintamalli on avoimesti kaikkien tutustuttavissa ja kommentoitavissa. 13 ainoa – eikä riittävä – keino päästä hyvään lopputulokseen. Kyse on myös ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, luottamuksesta eri toimijoiden kesken sekä tilan käyttäjien kuulemisesta ja heidän hyvinvoinnistaan ylipäänsä. Toimintamalli ei sisällä epärealistisia tavoitteita, joita ei käytännössä voi toteuttaa. Kehitysehdotukset ovat tervetulleita! Terveet tilat 2028 -ohjelma on kutsunut kuntien viranhaltijoita, työtekijöitä ja kunnanvaltuutettuja mukaan kuntien Terveet tilat -verkostoon, jossa käydään vuoropuhelua sisäilmateemoista, kehitetään yhdessä Terveet tilat -toimintamallia entistä toimivammaksi, opitaan toinen toisiltamme ja jaetaan sisäilmatilanteisiin hyviä käytäntöjä ja kokemuksia. Malli on suunnattu erityisesti kunnille tukimateriaaliksi sisäilmahaasteiden ennaltaehkäisyyn ja ratkaisemiseen, mutta toki se soveltuu pääpiirteittäin myös muiden tarpeisiin. Vesa Pekkola ja Katja Outinen.. Ne kunnat, jotka ovat tämän ymmärtäneet, ovat myös onnistuneet sisäilmaasioiden hoitamisessa ja sisäilmaongelmien ehkäisyssä. Toimintamalli löytyy verkosta osoitteesta tilatjaterveys.fi/toimintamalli. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Verkoston ensimmäinen tapaaminen oli 8. On opittu ymmärtämään, että kyse on muustakin kuin ainoastaan rakennusten fyysisestä kunnosta ja olosuhdetekijöistä
3. 14 Terveet tilattoimintamalli – 10 onnistumisen elementtiä sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi: 1. 9. • Haluamme, että tilan käyttäjät ovat tyytyväisiä tiloihin. Asiantuntija koordinoimaan sisäilma-asioita • Sisäilma-asiat on selkeästi vastuutettu jollekin/joillekin. vsk. Ns. Vikaja haittailmoitusten teko on ohjeistettu • Kukin tietää, miten pitää toimia, jos rakennuksessa havaitaan vika-, vaurio tai olosuhdehaitta. Moniammatillinen sisäilmatyöryhmätoiminta vaikeimpiin tilanteisiin • Vaikeammat tilanteet ovat monitekijäisiä, ja ne tulee käsitellä moniammatillisesti. Nopea reagointi vikaja haittailmoituksiin • Ilmoittaja saa nopean vastauksen vikaja haittailmoitukseen sekä tiedon siitä, mihin toimenpiteisiin ryhdytään. Luottamuksen voi helposti romuttaa, mutta sen rakentaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä. nopean toiminnan joukot selvittämään haittailmoituksia kiinteistöhuollon ja sisäilmatyöryhmän tueksi • Oikein mitoitettu toiminta eritasoisiin tilanteisiin. 6. • Osataan laatia pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmat. vsk.. Suunnitelmallinen kiinteistökannan hallinta tuo laatua tekemiseen, antaa aikaa, resursseja ja vakautta investointien suunnitteluun ja budjetointiin • Toimitilaohjelma, omaisuuden salkutus, investointiohjelma, ennakoiva ylläpito 4. 2. 7. Avoin ja vuorovaikutteinen toimintatapa • Eri osapuolien välillä yhteinen käsitys sisäilmatilanteesta ja siitä, mitä sen eteen tehdään. Sisäilmaongelmien ehkäiseminen on myös strategisen tason kysymys • Resurssien turvaaminen kiinteistökannan hallintaan. 10. 5. 14 Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Rakennuskannan kunto on selvitetty • Saadaan vältettyä suuret yllätykselliset korjaustarpeet. • Kannustetaan tilan käyttäjiä tekemään tarvittavat ilmoitukset. • Tärkeänä tavoitteena on luottamuksen ylläpitäminen. • Tieto tulevaisuuden suunnitelmista on edellytys tilakannan kehittämiselle. 8. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Kaikki alkaa asenteesta • Haluamme pitää kiinteistökantamme kunnossa
Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu: sisailmayhdistys.fi verkossa 9.3.2021 Tervetuloa sisäilma-alan suurimpaan vuosittaiseen seminaariin tapaamaan kollegoitasi ja verkostoitumaan! Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu: sisailmayhdistys.fi ohjelmaa kahdella striimillä ohjelmaa kahdella striimillä posteriesityksiä virtuaalinäyttely
vsk. Rajoitustoimien tähden muun muassa tutkimusprojektien näytteenotto-ohjelmat keskeytettiin. Ensin keskityttiin tukemaan henkilöiden nenä-nielusta otettavien koronavirustestien laajan ja viiveettömän saatavuuden järjestämistä kansallisella tasolla. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. 16 Tarja Pitkänen, johtava asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; apulaisprofessori, Helsingin yliopisto Anssi Lipponen, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Anna-Maria Hokajärvi, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Annastiina Rytkönen, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ilkka Miettinen, johtava tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Carita Savolainen-Kopra, johtava asiantuntija, yksikönpäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Koronaviruksen jätevesiseuranta Koronaviruspandemian rantauduttua Suomeen keväällä 2020 myös ympäristöterveyssektori oli uuden edessä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kuopion toimipisteessä tämä tarkoitti toiminnan uudelleen suuntaamista ja koronavirusdiagnostiikkaan perehtymistä. Huhtikuussa 2020 THL:n vesimikrobiologian laboratoriossa toiminnan painopiste siirtyi koronaviruksen yhdyskuntakohtaisen jätevesiseurannan kehittämiseen osaksi koronaviruspandemian kansallista tilannekuvaa.
Jätevesiseurannan periaate Jätevesiseurannassa jätevettä ei nähdä ihmisille terveysriskejä aiheuttavana uhkana. Aiempina vuosina Suomessa kampylobakteerit ja salmonella, suuri joukko suolistoviruksia, etenkin norovirukset, sekä parasiiteista giardia-alkueläin ovat olleet osallisina jäteveden saastuttaman juomaveden välityksellä levinneissä infektioepidemioissa. Jätevedenpuhdistamojen rooli edustavan näytteenoton toteuttamisessa joko virtaamatai aikaperusteisesti ennalta sovittuina 24 tunnin kokoomanäytteenoton ajankohtina on oleellinen seurannan onnistumisen kannalta. päivänä 2020 julkaistu hollantilaisen vesitutkimusinstituutin vertaisarvioimaton tutkimusraportti SARS-CoV-2 viruksen löytymisestä Amsterdamin jätevedestä sai aikaan. Jätevedenpuhdistamoille saapuvasta yhden tai useamman paikkakunnan viemärivedet yhteen kokoavasta puhdistamattoman jäteveden näytteestä saadaan koko viemäriverkoston alueen kattavaa seurantatietoa toistamalla näytteenotto ja analyysi säännöllisin väliajoin. Vesimikrobiologian alalla tämä tarkoittaa esimerkiksi selvityksiä siitä, millaisia vesivälitteisiä infektioita jätevesi voi aiheuttaa ja miten ihmisten altistuminen jätevesien sisältämille taudinaiheuttajille voidaan ennaltaehkäistä. Ympäristötiedon hyödyntämistä COVID-19 pandemian jatkuessa tietoa uudesta SARS-CoV-2 koronaviruksesta. Jätevesiseurannan hyödyntäminen väestön terveyden seurannassa ei ole uusi keksintö, vaan sitä on käytetty jo kauan polioviruksen seurannan työkaluna sekä kansallisessa huumeseurannassa. Ihmisten ulosteihin erittyvien virusten osalta maaliskuussa 2020 vesimikrobiologien tietämys rajoittui norovirusten, adenovirusten ja poliovirusten kaltaisiin partikkelirakenteeltaan vaipattomiin viruksiin, joiden havaitsemiseksi vesinäytteistä on olemassa vakiintuneet menetelmät ja joiden säilyvyysominaisuudet ympäristössä ovat jokseenkin tunnettuja. Jo ennen SARS-CoV-2 viruksen aiheuttamaa COVID-19 pandemiaa, koronavirukset SARS ja MERS olivat tuttuja maailman virologeille. Näitä aiemmin tunnettuja koronaviruksia oli löydetty ihmisten ulostenäytteistä, SARS-CoV viruksen oli todettu levinneen viemäreiden ilmanvaihdon välityksellä eräässä kiinteistössä Hong Kongissa ja lisäksi tiedettiin, että koronavirukset menettävät tartuttavuutensa verrattain nopeasti jätevedessä. Ajatuksena on, että tutkittavan muuttujan (mikrobi tai yhdiste) yleistyessä alueen väestön keskuudessa, sen määrä myös alueen jätevedessä lisääntyy. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Oli kuitenkin ennalta arvaamatonta, millaisen mittakaavan ja innostuksen maaliskuun 30. Näin ollen tartuntatautien epidemiologisen seurannan työkaluna jätevesi ei ole uhka – se on tärkeä tietolähde. vsk. Jätevesi kokoaa yhteen kaikki taudinaiheuttajamikrobit, jotka kulloisenakin ajanhetkenä kiertävät paikkakunnan väestön keskuudessa ja päätyvät viemäriveteen ulosteiden, virtsan, nenäeritteiden tai syljen välityksillä suihkuja vessavesissä. 17 Y mpäristöterveystyö tähtää ihmisten terveyden suojelemiseen erilaisilta ympäristöaltisteilta. Maaliskuun alussa 2020 julkaistiin ensimmäiset tutkimusraportit, joiden mukaan myös SARS-CoV-2 virus erittyy muiden koronavirusten tapaan tautiin sairastuneiden henkilöiden ulosteisiin. Seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana kymmenet tutkimusryhmät ympäri maailmaa olivat ilmoittaneet kehittävänsä jätevesiseurantaa SARS-CoV-2 viruksen varalle, aiheesta kirjoitettiin lukematon määrä lehtijuttuja ja katsausartikkeleita, perustettiin uusia tutkijaverkostoja ja järjestettiin useita kansainvälisten organisaatioiden webinaareja
vsk. Tämän jälkeen saatuja tuloksia verrataan paitsi aiempiin jätevesituloksiin samoista näytepisteistä, myös kansallisen tartuntatautirekisterin lukuihin COVID-19-tartuntojen määristä tutkimuspaikkakunnilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. 18 on kertynyt merkittävästi lisää. Lietteen tutkiminen kiinnostaa, sillä koronavirukset ovat vaipallisia viruksia, joiden tiedetään kiinnittyvän muita viruksia tehokkaammin kiintoaineksen pinnoille. Koronaviruksen säilyvyys ympäristössä Vaikka koronavirukset ovat erittäin runsaslukuisia ja tartuttavia esiintyessään ihmisten hengitystie-eritteissä, tartuntakykyisiä SARS-CoV-2 viruksia on pystytty osoittamaan ulosteista vain harvoissa yksittäistapauksissa. Pienempiä määriä viruksen RNA:ta voi löytyä ulosteista vielä useiden viikkojen ajan sen jälkeen, kun sitä ei ole enää löydettävissä hengitystienäytteistä. Tähän mennessä julkaistujen tutkimusraporttien perusteella COVID-19 Kuva 1. Tulosten nopea valmistuminen on tärkeää, sillä jätevesiseuranta voi antaa ennakkovaroituksen koronaviruksen esiintymisestä tietyllä paikkakunnalla, jopa aiemmin kuin tartuntoja havaitaan yksilötestauksessa. Kun vain murtoosa paikkakunnan väestöstä on viruksen kantajia ja ihmisten eritteet ovat vain pieni osa viemäriin päätyvästä vedestä, viruslukumäärät laimenevat merkittävästi viemäriverkostossa. Tulevan jäteveden näytteiden ohella näytematriisina tutkitaan jätevesilietettä (Kuva 1). Tämän vuoksi SARS-CoV-2 viruksen toteaminen jätevedestä vaatii tehokkaat menetelmät jätevesinäytteen rikastamiseksi ennen varsinaista analyysiä. Näytteen esikäsittelyn jälkeen rikasteiden sisältämät nukleiinihapot puhdistetaan ja varsinainen analyysi tehdään käyttäen kvantitatiivista käänteiskopiointi-PCR-menetelmää, jonka kohteena on SARS-CoV-2 virukselle spesifiset Nja E-geenialueet. THL:ssä käytössä oleva ultrasuodatusmenetelmä rikastaa jätevesinäytteen satakertaiseen vahvuuteen konsentroimalla alkujaan 70 ml:n näytteen 0,7 ml:n tilavuuteen. Jäteveden puhdistamoilta kerätyt näytteet käsitellään BSL2-tason biosuojakaapissa THL:n Kuopion vesimikrobiologian laboratoriossa. Jätevesiseurantaa olisikin mahdollista käyttää varhaisvaroituksena uusista tautitapauksista, esimerkiksi rokotusten jälkeisessä tilanteessa. Tiedetään muun muassa, että noin puolet tartunnan saaneista henkilöistä erittää virusta ulosteisiinsa. Virusten määrä ulosteissa saavuttaa huippunsa (noin 10 miljoonaa viruksen RNA-kopiota grammassa ulostetta) noin viikon päästä oireiden alkamisesta. Kuva: Annastiina Rytkönen, THL.
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Tartuntariskin arvellaan olevan mahdollinen lähinnä suorissa kontakteissa COVID-19 potilaiden ulosteisiin tai niistä syntyneisiin aerosoleihin. (Lähde: THL, 2021).. 2020. Suomessa jätevesien lämpötila on yleisesti 10–15 °C:n välimaastossa vaihdellen lähinnä vuodenajasta riippuen. Näytteiden jäähdyttäminen jääkaappilämpötilaan ja viiveetön kylmäkuljetus tutkivaan laboratorioon mahdollistavat luotettavien tuloksien saamisen. vsk. 2020 ja Hokajärvi ym. Lähteet: Bivins ym. 19 tartuntoja ei ole levinnyt ulosteen välityksellä, eikä jätevedestä ole pystytty toteamaan elinkykyisiä SARS-CoV-2 viruksia. Koronaviruksen säilyvyys jätevedessä esitettynä aikana, joka keskimäärin tarvitaan 90 % vähenemään. Tämä koronavirusten ominaispiirre on tärkeää ottaa huomioon jätevesiseurantaa toteutettaessa ja tuloksia tulkittaessa. Taulukko 1. SARS-CoV-2 viruspartikkelit ovat havaittavissa jätevedestä sitä lyhyemmän aikaa, mitä lämpimämpää jätevesi on (Taulukko 1). Koronaviruksen RNA-lukumäärien kehitys jätevesissä ja COVID-19 tartuntojen ilmaantuvuus Suomessa ajanjaksolla 3.8.–14.12.2020. Tartuntakykyisen SARS-CoV-2 viruksen ja SARS-CoV-2 virus-RNA:n säilyvyyttä jätevedessä tutkittaessa on todettu, että viruksen säilyvyys on suorassa yhteydessä jäteveden lämpötilaan. Kuva 2
Presence of SARSCoronavirus-2 in sewage. Saatavilla verkkoosoitteessa: https://thl.fi/fi/tutkimus-jakehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/ sars-cov-2-jatevedenpuhdistamoilla/ koronaviruksen-jatevesiseuranta. Implementation of environmental surveillance for SARS-CoV-2 virus to support public health decisions: Opportunities and challenges. Syksyn 2020 aikana kerättyjen näytteiden tuloksia analysoitaessa huomataan, että joka toinen viikko kerättyjen jätevesinäytteiden koronavirusRNA:n lukumäärä seurailee melko tarkasti COVID-19 tartuntojen ilmaantuvuuden 14 vuorokauden liukuvaa tapaussummaa (Kuva 2). Anna-Maria Hokajärvi, Annastiina Rytkönen, Ananda Tiwari, Ari Kauppinen, Sami Oikarinen, Kirsi-Maarit Lehto, Aino Kankaanpää, Teemu Gunnar, Haider Al-Hello, Soile Blomqvist, Ilkka T. Yhteenveto maailmanlaajuisesta koronaviruksen jätevesiseurantaverkostosta. Curr Opin Environ Sci Health. medRxiv 2020.03.29.20045880; doi:10.1101/ 2020.03.29.20045880. Lisäksi viidestä suurimmasta kaupungista kerätään näytteet joka viikko, neljä kertaa kuukaudessa. Kehitystyötä tehdään vuoden 2020 alkaneessa Suomen Akatemian rahoittamassa WastPan-hankkeessa (www. 20 Jätevesiseuranta tukee epidemian tilannekuvaa Jätevesiseuranta on potentiaalisesti resurssitehokas tapa paikkakuntakohtaisen ja kansallisen tason epidemiologisen tiedon tuottamiseen tartuntataudeista. Munster, Kyle Bibby. Koronaviruksen jätevesiseuranta -hankesivu. Vertaisarvioimaton PrePrint, julkaistu Environmental Science & Technology Letters -tiedelehdessä, doi: 10.1021/acs.estlett.0c00357. (vierailtu 18.1.2021).. The detection and stability of the SARS-CoV-2 RNA biomarkers in wastewater influent in Helsinki, Finland. Environ. Näytekeräys alkoi huhtikuussa 2020 ja laajeni syyskuun 2020 alusta lukien siten, että jokaiselta seurantaan osallistuvalta jäteveden puhdistamolta kerätään tulevan jäteveden näyte kaksi kertaa kuukaudessa. Technol. THL:n laboratoriossa on tähän mennessä tutkittu yhteensä vajaa 300 kappaletta Suomen jäteveden puhdistamoilta kerättyjä näytteitä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2021, 52. Valtakunnallinen keräys kohdistuu 28 eri jätevedenpuhdistamolle ympäri Suomea ja kattaa tällä hetkellä noin 60 % Suomen väestöstä. 2020, 7, 12, 937–942, doi:10.1021/acs.estlett.0c00730. thl.fi/wastpan), jossa THL kehittää jätevesiseurantaa pandemioiden varautumistyökaluksi yhdessä Tampereen ja Helsingin yliopistojen kanssa. Medema G, Been F, Heijnen L, Petterson S. Lett. doi:10.1016/j. Gertjan Medema, Leo Heijnen, Goffe Elsinga, Ronald Italiaander, Anke Brouwer. coesh.2020.09.006. UC Merced, 2021. Miettinen, Carita Savolainen-Kopra, Tarja Pitkänen. org/covidpoops19. THL, 2020. vsk. Saatavilla verkkoosoitteessa: https://www.covid19wbec. Lisätietoa Aaron Bivins, Justin Greaves, Robert Fischer, Kwe Claude Yinda, Warish Ahmed, Masaaki Kitajima, Vincent J. Persistence of SARS-CoV-2 in Water and Wastewater. 2020;17:49-71. Sci. (vierailtu 18.1.2021). Jatkossa jätevesi voi tuottaa aiempaa enemmän väestön terveyden seurantaa kuvaavia tunnuslukuja. medRxiv 2020.11.18.20234039; doi:10.1101/ 2020.11.18.20234039, Vertaisarvioimaton PrePrint, hyväksytty julkaistavaksi Science of the Total Environment -tiedelehdessä