Kokoonnumme Tampereella Sokos Hotel Tornissa 31.10.–1.11.2018 – nähdään siellä! Kaarina Kärnä Kuva: Sokos Hotels.. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. On kriisejä, uhkia, pelkoja ja erilaisia ihmisten terveyteen ja/tai heidän elinympäristöönsä liittyviä riskejä, joita selitetään faktojen avulla. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Ja jos haluat tänä vuonna paikan päälle, kylmiä faktoja ja kuumia tunteita tarjoavien koulutuspäivien ytimeen, merkitse jo päivät kalenteriisi. Tämän lehden sisältö koostuu suurimmaksi osaksi ympäristöterveyspäivien luennoitsijoiden aiheistaan kirjoittamista artikkeleista. Myöskään koulutuspäivillä luentoja ei kuunneltu yksinomaan viileän toteavasti vaan luentoihin otettiin kantaa ja aiheista keskusteltiin jopa vähän lämmeten. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. vsk. Niin kuin elämässä yleensä. Osanottajia koulutuspäivillä oli lähes 200. Eri mieltä oleminen ja tunteiden osoittaminen on sallittua. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. Y hden luennon otsikko oli ”Kuumat tunteet, kylmät faktat”. Tunteet ovat keskeinen osa ihmisyyttä eikä viestintä voi pitemmän päälle onnistua ottamatta tätä huomioon. Tiedon vastaanottaja ei silti aina ole tilanteessa, jossa hän pystyisi analyyttisesti käsittelemään tietoa vaan hän suhtautuukin tunneperäisesti. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Aikakauslehtien liiton jäsen Kuumat tunteet ja kylmät faktat E delliset THL:n, STM:n ja Ympäristö ja Terveyslehden yhteistyössä järjestämät Valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät järjestettiin Tampereella 1.–2.11.2017. V iime vuoden tunnelmia voit kokea lukemalla tämän lehden. Tämä kiteyttää hyvin sen, mistä ympäristöterveydenhuollossa usein on kysymys
vsk. Juuti, Tapio S. Aiheita mm. Rajala, Sata vuotta vesihuoltoa Suomessa 1917–2017 ........................................................................................57 Vanhojen lautasten uusi elämä Kaarina Kärnä ...................................................................................58 Poimintoja ......................................................................................62. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 5 Ympäristö Tuottaja Tanja Lohiranta p. 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti 49. uusi talousvesiasetus, vesivälitteiset epidemiat, happamat sulfaattimaat, lääkejäämät ja mikromuovit sekä puhdas Itämeri. Katko ja Riikka P. Väitös: monialaisuus haastaa opettajat ja oppikirjat ....................................................................................17 Maakuntauudistus Pirkanmaalla Kirsi Sario ...........................................................................................18 Riskin arvioinnin vaikeus: huolettomuus voi tappaa, mutta niin voi varovaisuuskin Jouko Tuomisto ................................................................................20 Julkinen keskustelu riskitietoisuuden – ja tiedottomuuden – rakentajana Jari Lyytimäki ....................................................................................28 PEX-putkista liukeneva tert-butyylialkoholi (TBA) Tuija Kaunisto, Aino Pelto-Huikko ja Martti Latva ...................32 Uusia käytäntöjä rakennushankkeisiin Tero Marttila .....................................................................................38 Sisäilma ja tautitaakka – Missä mennään. vsk 1 • 2018 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 2/2018 ilmestyy viikolla 12. 46 KVVY Tutkimus Oy aloitti toimintansa ..............................51 Terveystarkastajat kouluttautuivat laivatarkastuksiin Kaarina Kärnä ...................................................................................52 Thoughts from the 4th National Training Event on Ship Sanitation Martin Walker ...................................................................................54 Reportteri ratkoo .........................................................................56 Kirjaesittely: Petri S. Otto Hänninen, Jenna Reinikainen ja Arja Asikainen ............. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Kuumat tunteet ja kylmät faktat Kaarina Kärnä .....................................................................................4 Ympäristöterveys maakuntauudistuksessa Jari Keinänen ......................................................................................6 Ympäristöterveysindikaattorit ja maakuntauudistus Vesa Pekkola .....................................................................................12 Koulujen ympäristökasvatuksesta löytyi puutteita. Lehden teemoja ovat vesiensuojelu ja vesihuolto
vsk. MAKU II lakipaketti ja hallituksen esitys järjestämisvastuun siirrosta maakunnalta kunnalle ympäristöterveydenhuollossa käsitellään myös eduskunnassa kevään 2018 aikana.. Ympäristöterveydenhuollon järjestämiseen liittyviä päätöksiä Vuoden 2017 aikana tehtiin hallituksen toimesta päätöksiä, joilla on merkitystä myös ympäristöterveydenhuollon järjestämisen kokonaisuuden kannalta. Lokakuussa 2017 hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi eräiden ympäristöterveydenhuollon tehtävien järjestämisvastuun siirtämisestä Johtaja Jari Keinänen Sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveys maakuntauudistuksessa Maakuntaja aluehallintouudistus etenee valtakunnassa kuin juna, vaikka 5.7.2017 hallitus joutuikin tekemään kipeän päätöksen siirtäessään maakuntauudistuksen voimaantulon vuoden 2020 alkuun. Samoin on edennyt myös ympäristöterveydenhuollon valvonnan ohjauksen muutoksiin liittyvät valmistelut niin Valvirassa ja Evirassa kuin aluehallintovirastoissakin. 6 V almistelut ympäristöterveydenhuollon järjestämisvastuun siirtämisestä kunnista maakunnille etenee maakunnissa tiiviisti muun valmistelun mukana. Tämän lisäksi ns. Tämän jälkeen alkaa eduskunnassa valtava työ, kun hallituksen esitykset valinnanvapauslaiksi, maakuntalaiksi ja SOTE järjestämislaiksi käsitellään siellä kevään 2018 aikana. Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi annetaan eduskunnalle helmikuun lopussa 2018. Taustalla on perustuslakivaliokunnan kesäkuun lopussa antama lausunto, jossa todettiin valinnanvapauslaissa olevan tiettyjä ongelmia, joiden takia hallitus joutuu tekemään uuden esityksen laista. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Hallituksen siirtopäätöksen jälkeen joissakin maakunnissa valmisteluissa tuli hetken lamaantuminen, mutta jo syksyllä vauhti on ollut taas päällä
Vuonna 2017 hallitus teki myös päätöksen, että MMM:n hallinnonalalla Maaseutuvirasto ja Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) yhdistetään uudeksi ruokavirastoksi vuoden 2019 alusta. Joulukuussa 2017 hallitus linjasi myös, että valtiovarainministeriössä valmisteltu hallituksen esitys valtion lupaja valvontavirastosta (Luova) viedään eteenpäin siten kuin VM:ssä on valmisteltu. Laissa säädettäisiin edellytyksistä, joilla maakunta voi sopimuksella siirtää eräiden ympäristöterveydenhuollon tehtävien järjestämisvastuun kunnalle tai kunnille. Tämä tarkoittaa sitä, että terveydensuojeluja tupakkalain mukainen valvonnan ohjaus siirtyy vuoden 2020 alusta Valvirasta ja aluehallintovirastoista vuoden 2020 alussa käynnistyvään Luovaan. Järjestämisvastuun siirron edellytyksenä olisi, että järjestämisvastuun vastaanottavalla kunnalla tai kunnilla sekä siirron jälkeen myös maakunnalla on käytettävissään vähintään 30 henkilötyövuotta vastaavat henkilöresurssit elintarvikelain, terveydensuojelulain ja tupakkalain mukaisten viranomaistehtävien suorittamiseen. Kuva 1. Tämä taas tarkoittaa sitä, että ympäristöterveydenhuollon johto, ohjaus ja toimeenpanon kokonaisuus alkaa selkiytyä. Maakunta vastaisi kuitenkin tehtävien rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu olisi siirretty kunnalle tai kunnille. 7 maakunnalta kunnalle (HE 148/2017 vp). vsk. Kuvassa 1 on esitetty tämänhetkisten päätösten mukainen ympäristöterveydenhuollon järjestämiskaavio vuoden 2020 alusta alkaen. Ympäristöterveydenhuollon järjestämisen kokonaisuus vuoden 2020 alusta alkaen.. Käytännössä hallituksen esitys tarkoittaa sitä, että järjestämisvastuun siirto maakunnalta kunnalle tai kunnille on mahdollista vain Uudenmaan maakunnassa ja sielläkin vain, jos siirto tapahtuu vuoden 2020 alussa. Eduskunta käsittelee hallituksen esityksen keväällä 2018. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49
Arvioin, että haasteita tulee enemmän olemaan niissä ympäristöterveydenhuollon tehtävissä, joita on perinteisesti tehty pääosin kuntaorganisaation sisällä, mutta jatkossa niitä tehdään kuntien ja maakuntien yhteistyöllä. Uudistus mahdollistaa laajemman erikoistumisen ja osaamisen kehittämisen sekä yhdenmukaistaa valvontaa ja muuta ennalta ehkäisevää toimintaa valtakunnallisesti. Uskon, että valvonnan ja koko ennalta ehkäisevän toiminnan laatu paranee. Uskon siis, että maakunnissa ympäristöterveydenhuollon perusapparaatit, kuten eläinlääkintähuolto päivystyksineen sekä elintarvikeja tupakkavalvonnan sekä terveydensuojelun suunnitelmallisen valvonnan tarkastukset ja muu perustoimintoihin liittyvä valvonta lähtee toimimaan mallikkaasti heti alkuvaiheessa. Kuva 2. 8 Ympäristöterveyshaittojen arviointi ja hallinta sekä maakuntauudistus Kuten olen aikaisemmin myös tämän lehden palstoilla todennut, näen maakuntauudistuksen enemmän mahdollisuutena kuin uhkana ympäristöterveydenhuollossa. Näitä ovat erityisesti terveydensuojelun edistäminen ja sen toteutumisesta huolehtiminen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristönsuojelussa sekä sisäilman terveydellisten olosuhteiden arviointi ja hallinta julkisissa kuntien omistamissa (koulut, päiväkodit jne.) rakennuksissa. Myös häiriötilanteisiin varautuminen on uudessa tilanteessa, koska osa keskeisistä yhteistyökumppaneista (esimerkiksi vesihuolto) tulee olemaan kuntien järjestämisvastuulla. Kuvassa näkyy myös keskeisimmät ympäristöterveydenhuollon yhteistyökumppanit maakunnan sisällä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Maakuntien ja kuntien välisen yhteistyön elementtejä terveydensuojelussa.. Vaikka valvonnan yhdenmukaistaminen ei saa olla ympäristöterveydenhuollossa itseisarvo, sillä on merkitystä toiminnanharjoittajien ja myös kuntatoimijoiden yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta. Kuvassa 2 on pyritty tuomaan esille edellä mainitun kuntayhteistyön merkitystä. vsk
Terveydensuojelulakikin velvoittaa tähän, sillä jatkossa siinä säädetään, että maakunnan on alueelleen edistettävä ja valvottava terveydensuojelua siten, että asukkaille turvataan terveellinen elinympäristö. ympäristöterveyden häiriötilanteita sattuu ajoittain. Tietysti tehokkaan vaikuttamisen edellytyksenä on ollut, että rakenteet ja yhteydet ympäristöterveydenhuollosta näihin muihin toimintoihin ovat olleet kunnossa ja toiminnassa. Ympäristöterveydellinen vaikuttaminen kunnassa maankäyttöön, ympäristönsuojelullisiin toimenpiteisiin sekä rakentamiseen on ollut periaatteessa helppoa, kun toiminnot ovat olleet pääosin kuntien vastuulla ja usein ne on myös organisoitu samaan yksikköön. Koska maakunnassa on useita vastuutahoja häiriötilanteisiin liittyen, on toivottavaa, että maakuntien varautumisen yhteensovittaminen organisoidaan maakunnan konsernin johdon alle eikä pelastustoimeen.. Ympäristöterveyden asiantuntemusta tähän tarkoitukseen löytyy jatkossa maakunnan ympäristöterveydenhuollon yksiköstä. 9 Terveydensuojelu kaavoituksessa, rakennusvalvonnassa ja ympäristönsuojelussa Terveydensuojelua edistetään merkittävästi myös muuten kuin tekemällä perinteisiä tarkastuksia valvontakohteisiin. Riittävällä varautumisella ja nopealla viranomaistoiminnalla sekä tiiviillä asiantuntijalaitosten ja viranomaisten yhteistyöllä voidaan kuitenkin ehkäistä äkillisiin häiriötilanteisiin liittyvien sairauksien syntymistä ja jopa kuolemia. Säännös edellyttää siis, että maakunnan terveydensuojeluviranomainen on mukana edellä mainituissa kuntien prosesseissa, joissa voidaan edistää terveydensuojelua. Erityisen tärkeää on, että yhteistyökuviot sovitaan terveydenhuollon ja pelastustoimen sekä vesihallinnon kanssa. Katson, että jatkossa terveydensuojelun edistämiseen kaavoituksessa, ympäristönsuojelussa ja rakennusvalvonnassa tulee panostaa entistä enemmän. Kansainvälisissä tutkimuksissa on kiistatta osoitettu, että elinympäristön altisteista pienhiukkaset ja melu aiheuttavat selkeästi eniten terveyshaittoja. Edellä mainitusta johtuen hyvien yhteistyörakenteiden kehittäminen kuntien kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun sekä maakuntien ympäristöterveydenhuollon yksiköiden (erityisesti terveydensuojelu) välillä on jo nyt maakuntien toimintojen suunnitteluvaiheessa erittäin tärkeää. Myös rakennuslupien arvioinnissa on hyvä olla mukana asiantuntija myös ympäristöterveydenhuollosta. vsk. Näistä edellä mainituistakin altisteista aiheutuvia terveyshaittoja ehkäistään parhaiten vaikuttamalla alueiden käyttöön ja rakentamiseen suunnitteluvaiheessa. Ympäristöterveyden häiriötilanteisiin varautuminen maakunnissa Elinympäristössä saattaa joko ihmisten toiminnan seurauksena tai luontaisesti tapahtua äkillisesti tilanteita, jotka häiritsevät yhteiskunnan normaaleja toimintoja ja voivat joko suoraan tai välillisesti aiheuttaa yksilölle tai väestölle terveyshaittaa. Edellisestä johtuen on erittäin tärkeää, että uudessa tilanteessa koko ympäristöterveydenhuollon (terveydensuojelu, elintarvikevalvonta ja eläintautien vastustaminen) varautuminen ja sen toteuttaminen pohditaan jo maakuntien toiminnan valmisteluvaiheessa. Valitettavasti näitä ns. Ympäristöterveyshaittojen arvioinnin merkitys ja tarve on jatkuvasti lisääntynyt erityisesti maankäytön suunnittelussa (melu, pienhiukkaset, säteily jne.) sekä ympäristönsuojelussa. On hyvä, että maakuntauudistuksessa ympäristöterveydenhuollon keskeiset yhteistyökumppanit häiriötilanteisiin varautumisen sekä häiriötilanteessa toimimisen osalta löytyvät maakunnan sisältä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49
10 Tärkeää on myös, että ympäristöterveyden häiriötilanteiden varautumisen osalta yhteistyön toimivuus varmistetaan myös kuntien eri toimijoiden kesken. rehtori), kouluja/tai työterveyshuolto, työsuojeluorganisaatio, mahdollisesti työsuojeluviranomainen (aluehallintovirasto) ja kunnan terveydensuojeluviranomainen. vsk. Vuoden 2020 alusta edellä mainitussa tapauksessa toimijat pysyvät samana, mutta viranomaisten hallintopaikka muuttuu. Maakuntien ja kuntien yhteistyövelvoitetta esitetään maakuntauudistukseen liittyvässä terveydensuojelulain 8 §:n muutoksessa. Julkisissa rakennuksissa sisäilman laatuun liittyvien laajempien ja pienempienkin yksittäisten tapausten selvittämisessä tapahtuu jonkin verran ”hallinnollisia” muutoksia.. Tässä tarkoitetussa sisäilmaongelman hallinnassa ovat tällä hetkellä toimijoina erityisesti kunnan tilakeskus, toimintaa johtava taho (esim. Julkisissa rakennuksissa sisäilman laatuun liittyvien laajempien ja pienempienkin yksittäisten tapausten selvittämisessä tapahtuu sen sijaan jonkin verran ”hallinnollisia” muutoksia. Tämä on tärkeää erityisesti siksi, että maakunnan terveydensuojeluviranomaisessa on paljon osaamista – usein yksiköstä löytyy vähintään yksi sertifioitu rakennusterveysasiantuntija, jonka asiantuntemusta voisi käyttää hyväksi maakunnan kunnissa sisäilmaongelmien selvittämisessä ja niiden ennaltaehkäisyssä. Työsuojeluviranomainen on jatkossa valtion lupaja valvontavirastossa ja terveydensuojeluviranomainen maakunnassa. Tähänkin haasteeseen tulisi vastata jo maakuntien toimintojen valmisteluvaiheessa siten, että erityisesti kuntien toimijoiden ja terveydensuojeluviranomaisen välille rakennetaan toimivat menettelytavat edellä mainittuihin tilanteisiin. Myös välineitä ollaan kehittämässä! Pääministeri Sipilän käynnistämässä ”terveiden tilojen vuosikymmen toimenpideohjelmassa” on yhdeksi kiireelliseksi toimenpiteeksi ehdotettu sisäilman terveydellisten olosuhteiden arviointimenettelyiden kehittämistä. Nämä rakennukset ovat pääosin kuntien omistamia myös jatkossa. Sisäilmaongelmien ratkaisemiseen tarkoitetut välineet pysyvät samana, mutta viranomaistoimintojen hallinnoinnin muuttuminen asettaa uusia haasteita kuntien, maakuntien ja Luovan yhteistyölle. Erityisesti silloin, kun rakennus on työpaikka ja siellä harjoitetaan samalla terveydensuojelulain mukaista toimintaa. Näitä ovat esimerkiksi koulu, päiväkoti tai tila, jossa tarjotaan sosiaalipalveluita. Sisätilojen terveydellisten olosuhteiden arviointi julkisissa rakennuksissa Kuten aikaisemmin totesin, terveydensuojelulain mukaisten valvontakohteiden säännöllinen valvonta jatkunee varsin kivuttomasti, vaikka maakunta valvookin kuntien omistamissa rakennuksissa tapahtuvaa terveydensuojelulain mukaista toimintaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49
vsk. Tätä yhteistyötä on jo viritelty THL:n, Valviran ja AVI:en välillä. 11 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rooli jatkossa THL on kansallinen STM:n hallinnonalan ympäristöterveyshaittojen arvioinnin asiantuntijaja tutkimuslaitos. Tämän lisäksi sen asiantuntijaroolia arvostetaan myös kansallisesti, erityisesti ympäristöterveydenhuollon tukena, niin ministeriössä kuin terveydensuojeluvalvonnan toteutuksessa ja ohjauksessa. Maakuntaja aluehallintouudistuksen yhteydessä tulisi luoda rakenteet niin maakuntiin kuin Luovaankin, mikä mahdollistaa THL:n asiantuntemuksen hyödyntämisen säännöllisesti ja jatkuvasti, eikä pelkästään häiriötilanteissa tai yksittäisissä ympäristöterveyden ongelmatilanteissa. THL tekee alalla kansainvälisesti erittäin arvostettua tukimusta. Toivottavasti se tiivistyy viimeistään vuoden 2020 alusta ja mukaan saataisiin myös maakunnat. Positiivisesti pikkutarkka ScanLab Oy Tutkijantie 4 F, 90590 Oulu www.scanlab.fi Myös näytteenottopalvelu! Eviran hyväksymä palvelulaboratorio ScanLab tarjoaa Pohjois-Suomen alueella laajat akkreditoidut viranomaispalvelut.. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Kuvassa 1 on esitettykin, miten THL:n asiantuntijuus tulisi olla nykyistä tiiviimmin mukana jatkossa niin lainsäädännön valmistelun kuin terveydensuojelun valvonnan ohjauksen ja valvonnan tukena. Koska THL:n ympäristöterveyden tutkimuksen sovellettavuus valvonnan ja sen ohjauksen tarpeisiin on hyvää ja asiantuntijuus ympäristöterveyden arviointiin erinomainen, sen hyväksikäyttöä ympäristöterveydenhuollossa tulisi kehittää
Ympäristöterveydenhuollon lakien lisäksi tähän velvoittavat maankäyttöja rakennuslaki, ympäristönsuojelulaki, kuntalaki, terveydenhuoltolaki jne. Valvontayksiköiden koon kasvaminen maakunnalliseksi parantaa valtakunnallisten seurantatutkimusten hyödynnettävyyttä myös valvonnan vaikuttavuuden arvioimisessa.. Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola Sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveysindikaattorit ja maakuntauudistus Maakuntauudistuksessa ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden koko kasvaa ja toiminta organisoidaan muutenkin uudelleen. Samassa yhteydessä on hyvä pohtia myös valvonnan vaikuttavuutta ja sen seurantaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Useat lakimme velvoittavat edistämään hyvinvointia, luomaan edellytyksiä hyvinvoinnille tai turvaamaan terveellinen ja hyvä elinympäristö. vsk. 12 I hmisten terveydenja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien ja maakuntien tärkeä tehtävä nyt ja tulevaisuudessa
Kansalaisten hyvinvoinnista, terveydestä ja toteutetuista toimenpiteistä on sekä kunnan että maakunnan laadittava hyvinvointikertomus. Mittausverkostosta saatua mittausdataa parempi indikaattori voisi olla mallinnettu ilmanlaadun pitoisuus ja sen avulla laskettu. Indikaattorien valinnassa olisikin parempi keskittyä muutoksiin niissä ympäristötekijöissä, joiden tiedämme vaikuttavan elinympäristömme terveellisyyteen. Maakuntalakiluonnoksessa on säädös maakuntastrategiasta, jonka ensimmäisenä kohtana on nostettu esiin asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Tämän lisäksi maakunnan strategiassa on otettava huomioon elinympäristön laadun kehittäminen. Pienhiukkaset Pienhiukkaset ovat merkittävin tautitaakkaa aiheuttava ympäristötekijämme. Tekijät on syytä valita sen mukaan, kuinka suuren tautitaakan ne aiheuttavat. Indikaattorien kehittämisessä ja valinnassa tulisi olla erityisen tarkkana siitä, että ne ohjaavat toimintaa oikeaan suuntaan. ilmanlaatu.fi. Mitä meidän tulisi seurata ja mitata, jotta saisimme kuvattua työmme vaikuttavuutta elinympäristön terveellisyyden ja sitä kautta ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin eteen. Seurannan ongelma ympäristöterveysindikaattorina on kuitenkin se, että saatu data kuvaa vain sitä mittauspistettä, jossa mittausasema sijaitsee. Maakunnan on toimittava yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Työmme merkityksen saaminen näkyviin kansanterveyden kehittymisenä on haastavaa, sillä nykyihmisen hyvinvointia ja terveyttä uhkaavana tekijänä elinympäristön rooli on jo saatu niin hyvälle tasolle, että sen erottaminen elintapoihin liittyvistä tekijöistä on vaikeaa. Väärin valitut indikaattorit voivat olla jopa vahingollisia kokonaisuuden kannalta, jos ne esimerkiksi kannustavat näennäistyöhön vaikuttavan työn sijaan. Pienhiukkasille altistuvien lukumäärän seuranta kuvaa hyvin sitä, mihin suuntaan pienhiukkasten aiheuttama kansanterveydellinen haitta kehittyy. Tupakoinnin, alkoholin käytön, vähäisen liikkumisen, huonojen ruokatottumusten ja muiden vastaavien elintapatekijöiden osuus kansanterveyteen vaikuttavina tekijöinä on paljon suurempi. Kertomukset laaditaan maakunnan ja sen alueen kuntien yhteistyönä. Mittaustulokseen vaikuttaa kaukokulkeuman lisäksi mittausaseman lähiympäristön päästöt. Nämä tiedot raportoidaan Ilmatieteenlaitokselle, joka julkaisee ne ilmanlaatuportaalissa www. 13 SOTE-lakiluonnoksessa edellytetään muun muassa sitä, että kunta ja maakunta edistävät asukkaittensa hyvinvointia ja seuraavat elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Ympäristöterveyden merkitys terveyteen ja hyvinvointiin – saako vaikutuksen näkyviin. Strategian avulla elinympäristön terveellisyys ja ihmisten hyvinvointi tulevat mukaan maakunnan päätöksentekoon ja se edesauttaa myös ympäristöterveyden tarpeita. Muutokset aseman lähiympäristössä tai aseman siirtäminen toiseen paikkaan, esimerkiksi kauemmas liikenneväylästä, vaikuttavat mittaustulokseen merkittävästi. Tällä seurannalla saadaan tietoa ulkoilmapitoisuuksista ja niiden kehittymisestä myös muutoin kuin vain pienhiukkasten osalta. Yksittäisen mittausaseman perusteella ei saada tietoa kunnan/ maakunnan sisäisestä pitoisuusvaihtelusta, eikä eri kuntien/maakuntien tuloksia voida verrata keskenään. Suomessa on ilmanlaadun seurantaverkosto, jolla seurataan jatkuvatoimisesti yhdyskuntailman laatua. vsk
Niin sanottujen EUuimarantojen luokituksen seuranta on hyvä valvonnan indikaattori. Pienemmissä kunnissa meluselvityksiä on tehty vain yksittäisiä. Suurimmat pienhiukkaspitoisuudet ovat vilkkaiden liikenneväylien läheisyydessä. Elintarvikkeiden ja talousveden aiheuttama tautitaakka on saatu pieneksi ja epidemioita esiintyy vähän. Indikaattorina elintarvikkeiden ja talousveden laatupoikkeamat ja epidemiat sekä epidemioissa sairastuneiden määrä kuvaavat hyvin sitä, miten valvonnassa on onnistuttu. Terveyden kannalta eniten merkitystä on sisämelutasoilla, mutta näitä kartoituksia ei ole juurikaan tehty ja niiden toteuttaminenkin olisi käytännössä vaikeaa. 14 hengitettäville ja pienhiukkasille altistuvien henkilöiden määrä. Melulle altistuvien määrää on selvitetty Suomessa jonkin verran. Uimaveden laatu Uimavesiä seurataan EU:n tasolla yhdenmukaisin kriteerein. Sisällä koettua meluhaittaa voidaan arvioida myös kyselyjen avulla. Sen lisäksi kuntakohtaisten uimavesinäytteiden ja muiden tietojen pohjalta saadaan hyvää seurantatietoa.. Melumalleilla arvioidaan ulkomelutasoja ja niiden avulla voidaan laskea melualueilla asuvien määrä. STUK ylläpitää kansallista radontietokantaa ja tekee otantatutkimuksia asuntojen radonpitoisuuksista. Suomen syöpärekisteristä ei kuitenkaan voida nähdä keuhkosyöpätilastoissa alueellisia eroja radonpitoisuuksien mukaan. Kyselyllä saatu tieto ei kuitenkaan kuvaa itse melutasoa, vaan sitä, kuinka paljon asukkaat kokevat subjektiivista meluhaittaa. Tupakointi on merkittävin keuhkosyövän riskitekijä ja tupakointitavoissa on alueellisia eroja. Eräänä indikaattorina voisi tulla kyseeseen myös vilkkaiden liikenneväylien lähellä asuvien määrä. Näiden avulla on muodostettu asuntojen radonpitoisuuksien kehitystä kuvaava trendiseuranta ja alueelliset radonpitoisuuskartastot, joiden avulla voidaan seurata radonpitoisuuksien kehitystä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Talousvesi ja elintarvikkeet Talousvesija elintarvikevalvonta ovat valvonnan osa-alueita, joilla on pisimmät perinteet ja joissa jatkuva työ on jo kantanut hedelmää. Melu Vastaavasti kuin pienhiukkasille, myös melulle altistutaan eniten vilkkaiden teiden varsilla. Ne koskevat kuitenkin vain suurimpia kaupunkeja. Kattavimmat ulkomelua koskevat laskennalliset selvitykset perustuvat ympäristömeludirektiivin kartoituksiin vuosilta 2012 ja 2017. Radon Radon on eräs keuhkosyövän riskitekijä. vsk
Toiminnalliset indikaattorit Valvonnan vaikuttavuuden mittaamisen tulisi olla ensisijainen tavoite indikaattorien valinnassa. 15 Sisäilma Sisäilmakysymykset puhuttavat tällä hetkellä paljon, mutta sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden määrästä ei ole kuin karkeita arvioita, eikä käytettävissä ole sellaista terveysperusteista tietoa, mitä voisi hyödyntää sisäilmaongelmien kehityksen seurannassa. Tämä indikaattori kuvaakin käytännössä sitä, miten sisäilmatilanne on yleisesti hallinnassa. Toiminnallisia mittareita on käytetty muun muassa valvonnan valvomisessa. Julkisissa rakennuksissa voidaan hyödyntää olosuhdeja oirekyselyjä, joiden säännöllisellä ja kattavalla toistamisella voidaan saada tietoa julkisten rakennusten sisäilmatilanteen kehittymisestä. Toiminnallisten mittarien vaarana on kuitenkin se, jos johtopäätöksiä valvonnan laadusta tehdään sellaisten suoritteiden perusteella, joiden vaikuttavuus ei olekaan hyvä. Kyselyjä on tarjolla oppilaille ja työntekijöille. Se voi olla kuitenkin joidenkin tekijöiden osalta vaikeaa ja siksi hyödynnetään myös toimintaa kuvaavia mittareita. Tupakkalaissa säädetyt toimenpiteet pyrkivät ehkäisemään tupakkatuotteiden käytön aloittamista ja nikotiiniriippuvuuden syntymistä sekä edistämään tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden käytön lopettamista ja suojelemaan väestöä altistumiselta niiden savulle. Koetun sisäilmatilanteen kehittymistä voidaan seurata kyselytutkimuksilla. Kyselytutkimuksissa yhdistyy kuitenkin tieto sisäilmaongelmien määrästä ja siitä, miten ihmiset tilanteen kokevat. Sisäilmakohteiden tilastoseurantaa olisikin valtakunnallisesti tarpeen kehittää. Seurantaindikaattorina tupakoivien ja nuuskaavien määrän seuranta kuvaa paremmin tupakkalain tavoitteiden toteutumista kuin esimerkiksi myyntilupien tai valvonnan seurantatiedot. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Käytettävissä ei ole myöskään tilastoa, josta voisi seurata sisäilmaongelmakohteiden lukumäärän kehitystä. Lopuksi Ympäristöterveyteen liittyvän työn seurantaan tarvitaan indikaattoreita, tilas. vsk. Tupakoivien ja nuuskaavien määrää seurataan ATHja kouluterveyskyselyissä. Tupakansavu Vaikka ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on tupakkatuotteiden myyntilupien ja tupakointikieltojen valvonta, tupakkalain perimmäisenä tarkoituksena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen
Yksi ppb vastaa miljardisosaa ilmassa olevista kaasumolekyyleistä, eli puhutaan äärimmäisen pienistä pitoisuuksista. VTT:n herkässä ja reaaliaikaisessa laitteessa mittausmenetelmä perustuu tarkkaan valitun laserin valon imeytymiseen eli absorboitumiseen tutkittavaan aineeseen. Valo kulkee mitattavan ilman läpi moniheijastuskyvetissä, jolloin saavutetaan useiden kymmenien metrien mittausmatka ja riittävä herkkyys jopa näin pienissä pitoisuuksissa. Tällaisia hyödynnettäviä välineitä voivat olla esimerkiksi valtakunnalliset kyselyt. Tässä kokonaisuudessa tulee myös esiin tarve yhteistyölle monen eri toimijan kanssa, kuten maankäytön suunnittelun, rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun. ”Laite kykenee mittaamaan luotettavasti ja jatkuvatoimisesti useamman kaasun pitoisuudet alle 10 ppb:n herkkyydellä, ja se ilmoittaa tuloksen nopeasti muutamassa minuutissa tai tarvittaessa jopa sekunneissa. VTT. Laite imee mitattavan kaasun omalla näytepumpullaan, ja sitä ohjataan tietokoneella. Prototyyppi on joustavasti muunneltavissa erilaisiin käyttötarkoituksiin”, kertoo erikoistutkija Timo Rajamäki VTT:ltä. 16 totietoja ja toistettavia poikkileikkaustutkimuksia. Formaldehydin ja ammoniakin tyypillisimpiä lähteitä huoneilmassa ovat kattoja seinätasoitteet sekä liimat ja muovimatot ja erityisesti niissä käytetyt liimat ja liuotteet. Se soveltuu myös ulkoilmaa heikentävien päästöjen mittaamiseen mm. VTT:ltä laite usean sisäilman laatua heikentävän kaasun samanaikaiseen mittaamiseen VTT on kehittänyt reaaliaikaisen ja luotettavan laitteen, jolla voidaan mitata erityisesti sisäilman ammoniakkija formaldehydipitoisuudet samanaikaisesti toisin kuin nykyisillä käytössä olevilla mittalaitteilla. kaupunkien keskustoista ja liikenteestä. Näin muodostuva käsitys asukkaiden hyvinvoinnista ja niihin vaikuttavista tekijöistä olisi realistinen myös ympäristöterveyden näkökulmasta. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Vastaavaa modulaarista ja useampaa kaasua samanaikaisesti näin matalilla pitoisuuksilla reaaliaikaisesti mittaavaa analysaattoria ei tähän mennessä ole ollut Suomessa ammattilaiskäytössä. Seurantaindikaattoreita pitää kehittää yhä niille tekijöille, joilta kunnon indikaattorit puuttuvat, jotta valvontaresurssi ei kohdistu vain seuratuille osa-alueille. Olisi yleisesti hyvä asia, jos seurantaan olisi käytettävissä valtakunnallisesti koordinoituja tutkimuksia ja tilastoja, joista kunnat ja maakunnat voisivat poimia omaa aluettaan koskevat tiedot. Kun valvontaa arvioidaan vaikuttavuusindikaattoreilla, tulee hyvin esiin ympäristöterveydenhuollon rooli osana suurempaa kokonaisuutta. Kehitetty prototyyppi on nyt teknisesti käyttövalmis, ja sille haetaan tuotteistajaa sekä uusia sovelluskohteita. Kuntien ja maakuntien hyvinvointikertomuksiin tulisi saada mukaan ympäristöterveyttä koskevia indikaattoreita. Yleinen sisäilmaongelmien aiheuttaja ovat sisustusja rakennusmateriaalien päästöt. Raja-arvo sisäilman kaasupitoisuudelle, josta ei aiheudu havaittavia terveyshaittoja, on ammoniakille noin 20–30 ppb:tä (30–40 mikrogrammaa kuutiossa) ja formaldehydille noin 40–125 ppb:tä (30–100 mikrogrammaa kuutiossa) sisätilaluokasta riippuen
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Vaatimukset löytyvät kaikista oppiaineista, mutta oppikirjojen tekijät eivät selvästikään ole näitä löytäneet.” Oppikirjoista löytyi myös jonkun verran selkeitä virheitä. ”Opetussuunnitelma on edellyttänyt jo pitkään, että ympäristöaiheita käsitellään laajasti eri oppiaineissa. Virheitä kirjoissa ja puheissa Haastattelujen lisäksi Aarnio-Linnanvuori tutki yhteiskuntaopin ja katsomusaineiden oppikirjoja. Ympäristöön liittyvää materiaalia löytyi niukasti. Moni oli epävarma siitä, kuuluiko esimerkiksi ilmastonmuutoksen luonnontieteellisen puolen selittäminen heille vai ei. Myös ilmastoskeptisyyden käsitteleminen mietitytti. Hän pitää ympäristökasvatusta kestävän tulevaisuuden perustana. ”Ympäristön tulevaisuutta kuvattiin hyvin synkkänä, mutta sitten ratkaisuiksi ehdotettiin lajittelua ja valojen sammuttamista. Helsingin yliopiston bioja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta väittelevä Essi AarnioLinnanvuori havaitsi, että ympäristökasvatuksen monialaisuus ja arvolatautuneisuus näkyvät yhteiskunnallisten aineiden ja katsomusaineiden opettajien työssä. Helsingin yliopisto. Oppilainen aktiivinen ympäristötoimijuus näyttäytyi hyvin kapeana niin oppikirjoissa kuin opettajien puheissa. Yksi vaihtoehto olisivat ympäristöryhmät kouluissa”. Parannusta koulutukseen ja tukea opettajille Aarnio-Linnanvuoren mukaan nykyinen opetussuunnitelma pitää sisällään hyvän ympäristökasvatuksen ehdot, mutta koulujen arjessa olisi vielä parannettavaa. ”Jotta laaja-alainen käsittely onnistuisi, erikoistunut aineenopettaja tarvitsee tieteidenvälisen aiheen käsittelyyn täydennyskoulutusta, aikaa ja koulun johdon tukea”, Aarnio-Linnanvuori sanoo. Niissä esimerkiksi käytettiin kasvihuoneilmiötä ja ilmastonmuutoksen synonyyminä. Kuva: Linda Tammisto. 17 T uoreessa väitöstutkimuksessa havaittiin, että koulujen ympäristökasvatuksessa olisi parantamisen varaa. vsk. Koulujen ympäristökasvatuksesta löytyi puutteita Väitös: monialaisuus haastaa opettajat ja oppikirjat Tuore väitös selvitti ympäristökasvatuksen tilaa kouluissa. ”Nuorille voisi tarjota vaikutusmahdollisuuksia laajemmalla skaalalla kollektiivisen osallistumisen kautta. Tutkimuksessa tarkasteltiin yhteiskunnallisten aineiden ja katsomusaineiden opetusta. ”Haastatteluissa oli mukana motivoituneita ympäristömyönteisiä opettajia, mutta heillä oli vaikeuksia tunnistaa, mikä on juuri heidän aineensa näkökulma ympäristökysymyksiin”, Aarnio-Linnanvuori kertoo. Eihän näissä teoissa sinänsä ole mitään vikaa, mutta niillä ympäristöongelmat eivät vielä ratkea”, Aarnio-Linnanvuori sanoo
Pirkanmaan liitto alkoi koordinoida maakunnan valmistelutyötä syyskuussa 2016. Valmistelun aikana kävi ilmeiseksi, että ympäristöterveydenhuolto ja alkoholihallinto ovat osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä ja sopivat valmisteltavaksi perusterveydenhuollon yhteydessä. 18 P irkanmaan ympäristöterveydenhuollon yksiköt aloittivat uuden maakunnan valmistelutyön kesällä 2016. Se on asukasluvultaan toiseksi suurin maakunta. Toiminnallisesti alkoholihallinto sopisi elintarvikevalvontaan, sillä kohteet ovat yhteiset. Maakunnan alueella on kolme ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta; Sotesi, Pirteva ja Tampere. Aluehallintovirastossa on lisäksi ympäristöterveydenhuollon ohjausja valvontatehtäviä.. Länsija SisäSuomen aluehallintovirasto vastaa alkoholihallinnosta maakunnan alueella. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Ympäristöterveydenhuollon valmistelu aloitettiin maaseutuhallinnon yhteydessä ”ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen”työryhmässä. Maakuntavalmisteluun perustettiin erilaisia projektiryhmiä niin sosiaalija terveydenhuollon, kuin muiden toimintojen valmisteluun. vsk. Lisäksi Keski-Suomen maakunnan alueelta osa Keurusselän ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnista siirtyy uuden Pirkanmaan maakunnan alaisuuteen. Elintarvikeja ympäristöhygienian erikoiseläinlääkäri ympäristöterveyspäällikkö Kirsi Sario Pirkkalan kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö, PIRTEVA Maakuntauudistus Pirkanmaalla Pirkanmaan maakunnassa on 22 kuntaa ja noin 510 000 asukasta. Aluksi valmistelua tehtiin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden ja aluehallintoviraston ympäristöterveydenhuollon kesken, mutta pian todettiin, että alkoholihallinto olisi myös huomioitava valmistelussa
Tätäkin työtä valmistellaan kaikissa maakunnissa, pala kerrallaan.. vsk. Pirkanmaalla maakuntauudistusta valmistellaan asukas keskiössä. Talouden toteutumalla ja toiminnan taloudellisuudella mitataan myös toiminnan tehokkuutta. Toimialallamme olisi päätoimipiste ja riittävä määrä palvelupisteitä ja eläinlääkärin vastaanottoja maakunnan alueella. Oma talousarvio tukee toiminnan tehokkuuden mittaamista ja laadun varmentamista. Pirkanmaan ympäristöterveydenhuollon yksiköt valmistelevat yhtenäisiä valvontasuunnitelmia vuodelle 2019. Ympäristöterveydenhuolto ja alkoholihallinto ovat lakisääteisiä tehtäviä, joten ne voidaan hoitaa joko maakunnan järjestäjässä eli maakuntahallinnossa tai maakunnan liikelaitoksessa. Antibioottiresistenssin sekä eläinten ja ihmisten yhteisten tarttuvien tautien torjunta edistää väestön terveyttä. Mitä enemmän ydintoimintaa tehdään, sitä enemmän yksikkö saa tuloja. Maakunnalla on palveluiden ja toimintojen järjestäjänä vastuu palvelujen tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta. Olen siirtynyt Pirkanmaan liittoon valmistelemaan viranomaisohjauksenja valvonnan kokonaisuutta. Laatunet on käytössä myös Pirkanmaalla. Pirkanmaan maakunnassa tavoitteena on yhtenäinen ympäristöterveydenhuollon ja alkoholihallinnon kokonaisuus, joka edistää ihmisten ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia maakunnan alueella ja varautuu tehokkaasti erityistilanteisiin. Maakunnan toiminnoille on muotoutumassa useita yleisiä ja yhteisiä toimipisteitä, joissa tarkastuksia tekevät virkamiehet voivat työskennellä tarpeen mukaan. Maakuntavalmistelussa on siirrytty vaiheeseen, jossa valmistellaan tulevan organisaation toimintaa. Tavoitteena on hyvä johtaminen ja laadunhallinta. Toimialamme tavoitteena on yhteinen terveys, sillä eläinten ja ihmisten terveys ja hyvinvointi on kokonaisuus. Maakuntahallinnon on aktiivisesti seurattava palvelujen laatua ja määrää sekä sitä, toteutuvatko ne vaatimusten ja tarpeen mukaisesti. Tämä vaihe päättyy heinäkuun alkuun 2018, jolloin maakunnat on tarkoitettu perustaa. Nyt valmistellaan palveluverkkoa, eli sitä, missä asiakkaita palvellaan. Valmistelutyössä on huomioitu myös se, että ympäristöterveydenhuolto yhdessä alkoholihallinnon kanssa vastaa kahden suurimman yksittäisen hyvinvoinnin ja terveyden uhkatekijän – alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden – elinkeinotoimintaa rajoittavasta lupahallinnosta ja valvonnasta. Maakunnan ydintehtävänä on järjestää maakuntalain mukaiset tehtävät ja palvelut. Laatujärjestelmän on lisäksi oltava valvonta-asetuksen mukainen. Johtaminen ja tehokas laatujärjestelmä tukevat tekemistä. 19 Kesän 2017 ympäristöterveydenhuollon ja alkoholihallinnon maakunnallinen valmistelu siirrettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmään. STM ja Evira ovat rahoittaneet valtakunnallista laatujärjestelmää Laatunetiä, joka tukee tehokkaasti työn tuloksellista tekemistä. Taseyksiköllä on oma talousarvionsa. Pirkanmaalla, kuten monessa muussakin maakunnassa valmistellaan ympäristöterveydenhuollon ja alkoholihallinnon sijoittumista liikelaitokseen. Pirkanmaalla toimialamme ehdotetaan sijoitettavaksi sote-liikelaitokseen omaksi, itsenäiseksi taseyksikökseen. Myös toimintoja on tarkoitus yhdenmukaistaa kahden valmisteluvuoden aikana. Toimialamme tavoittelee sitä, että ydintehtävät tehdään tehokkaasti ja ripeästi. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Aluehallintoviraston toimintojen koordinointi valvontayksiköiden toimintojen kanssa on hyvässä vauhdissa. Vain terveet ja hyvinvoivat eläimet tuottavat turvallisia ja terveellisiä elintarvikkeita. Asiat selviävät pala kerrallaan. Tehtävien järjestämisen vastuu säilyy maakunnalla, vaikka osa toiminnoista tuotetaankin joko maakunnan liikelaitoksessa tai yksityisten toimijoiden toimesta
vsk. Siksi elannon hankkimiseksi kannatti esimerkiksi metsästyksessä ottaa melko suuria riskejä. Mutta kuoleminen 50-vuotiaana keuhkosairauteen oli silti parempi kuin perheen kuoleminen nälkään.. 20 Jouko Tuomisto Riskin arvioinnin vaikeus: huolettomuus voi tappaa, mutta niin voi varovaisuuskin Riskin ottaminen on osittain kulttuurisidonnaista ja riippuu elintasosta. Kivihiilikeuhko tuli lähes jokaiselle työntekijälle ja monelle tuli keuhkosyöpä, osa kuoli kaivoksessa häkämyrkytykseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2018, 49. Hyvin pitkään ihmisen historiassa ruoan puute oli ylivoimaisesti suurin riski. Kun kivihiiltä alettiin kaivaa maaperästä, työn riskit olivat nykyajattelun mukaan käsittämättömän suuret. Jos keihäissä lähdettiin karhun pesälle, priorisoitiin riskit niin, että ravinnon ja turkisten saaminen oli olennaisempaa kuin mahdollisuus altistua karhun puremille ja jopa hengen menolle