Syyllistämällä ei tuloksia synny, myönteisyys on varmasti tehokkaampaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. vsk. Y mpäristökasvatuksen toteutus vaatii pohjakseen luotettavaa ympäristötietoa, hyvistä yhteyksistä ympäristökasvattajien ja ympäristöasiantuntijoiden välillä on huolehdittava. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. Tapio Välikylä Ympäristökasvatuksen tarve jatkuu. Onko siis ympäristökasvatus ja -valistus epäonnistunut. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy www.vkp.fi Kirjapainolla ja käytetyllä painopaperilla on ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, joka on sertifioitu. Tärkeää on muistaa myös se, että ympäristövalistus ei saa lannistaa vaan kannustaa ympäristömyönteiseen käyttäytymiseen. Vaikka ympäristökysymykset ovat usein globaaleja, itse toiminta on paikallista. T utkimusten mukaan olemme hyvin ympäristötietoisia mutta se ei välttämättä näy aina arjessa. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Eevastiina Veneranta Puh. Paikallisella tasolla vastuu ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen edistämisestä kuuluu kunnille. Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Suomen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Ympäristö ja Terveys-lehti K ansainväliset sopimukset luovat puitteet kansalliselle ympäristöpolitiikalle. Ympäristövalistus ja -kasvatus ja muu tiedotus on vähentynyt huolestuttavasti. Kunnat ovat laatineet paikallisia kestävän kehityksen ohjelmia ja edistäneet ympäristöajattelua erilaisin hankkein ja kampanjoin. Ympäristötietoa kertyy koko ajan lisää ja erilaiset suuret muutokset, kuten nyt jätehuollossa on meneillään, vaativat resursseja valistukseen ja tiedotukseen. Ei tietenkään, syytä olisi kuitenkin pohtia ympäristövalistuksen keinoja ja sävyjä. Säästöpaineissa tällainen toiminta on ollut helppo leikkauskohde. (02) 630 4900 Faksi (02) 630 4939 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Eija Lindroos Puh. 2 Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh
0400 593 273 Toimitus: ja Terveys-lehti Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti ilmestyy viikolla 12. 4 Ympäristökasvatus Varsinais-Suomessa – Laaja-alaista yhteistyötä ympäristön hyväksi Jaana Itälä-Laine ja Susanna Auvinen .................................... Ympäristökasvatuksen tarve jatkuu Tapio Välikylä ................................................................................ ........................................................................60 Tupakantumpeista tulee myrkyillä kyllästettyä mikromuovia Aira Lahtinen, Jaakko Kaprio ja Eeva Nordman ..................66 Poimintoja .................................................................................69. vsk. 2 Ympäristökasvatus muuttuu, mutta ei lannistu Essi Aarnio-Linnavuori ................................................................. Lehden teemana on Metsät – hyvinvointia ja virkistystä. 3 Ympäristö 47. 044 526 6552 Päätoimittaja Tapio Välikylä p. vsk 1 • 2016 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 8 Ympäristökasvatustyön monipuolisuus näkyy Keski-Suomessakin Tanja Tuulinen ............................................................................. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. 14 Kestävän kehityksen osaamisen monet kasvot Heli-Maija Nevala, Tove Holm, Eeva Hämeenoja ja Virpi Valtonen ..............................................................................22 Ympäristöasiat otettava haltuun meillä ja muualla – TAKK tukee osaamisen kehittämistä Petra Lattunen .............................................................................30 Ympäristöalan koulutusta Mikkelin ammattikorkeakoulussa Tuula Kettunen ja Arto Sormunen ...........................................34 Kosteusvaurion kuntotutkijat asumisterveyden edistäjinä Taru Kosunen, Marja Savolainen ja Pirjo Niemi .................38 Ympäristöhygienian, ympäristöterveyden ja terveydensuojelun opetus Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Rauni Kivistö, Mirko Rossi, Ari Hörman ja Marja-Liisa Hänninen ................................................................42 Uudessa Liiterissä on paljon tietoa rakennetusta ympäristöstä Kaarina Vartiainen ja Salla Jäntti ...........................................44 Talousveden laadun muutokset toimistorakennuksen vesijärjestelmässä Tuija Kaunisto, Aino Pelto-Huikko ja Riika Mäkinen ...........48 Tieliikennemelun torjunnan terveysja hyvinvointivaikutukset Arja Asikainen ja Otto Hänninen .............................................52 Viranomaisten välisellä yhteistyöllä edistetään myös luonnontuotteiden turvallisuutta Marika Jestoi ym
Myös opettaja joutuu pohtimaan, missä määrin hän voi tuoda omia arvokannanottojaan esille ja milloin omista arvoista on syytä vaieta. Ympäristökasvatus onkin monella tapaa haastava kasvatuksen ja koulutuksen alue. Lisäksi ympäristötieto uusiutuu jatkuvasti. Toisaalta monet ympäristökysymykset koskevat laajoja maantieteellisiä alueita ja niihin liittyy tulevaisuuden ennustamisen vaikeus. Oppija joutuu yhdistelemään toisiinsa eri tieteenaloilta peräisin olevaa uutta tietoa. Esimerkiksi ympäristöetiikan kurssia lukiossa opettava filosofianopettaja saattaa joutua vastaamaan vesistöjen tilaa koskevaan luonnontieteelliseen kysymykseen oppitunnilla, mikä voi yhteiskuntatieteellisellä koulutustaustalla tuntua vaikealta. vsk. Opettaja puolestaan joutuu toimimaan muualla kuin oman asiantuntemuksensa alueella. 4 Y mpäristökysymyksistä keskusteltaessa liikutaan väistämättä usean tieteenalan alueella: ympäristössä tapahtuvaa muutosta voidaan tarkastella luonnontieteiden keinoin, mutta esimerkiksi ympäristöongelmien ratkaiseminen tapahtuu ihmisten toimesta, yhteiskunnassa. Ympäristökasvatuksen tulevaisuutta muovaa muun yhteiskunnan muutos. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Opettajan haasteena onkin asettua oppilaan rinnalle oppijaksi ja ottaa asioista yhdessä selvää. Tieteidenvälisyys haastaa sekä opettajan että oppijan. Niitä opiskeltaessa joutuu ottamaan henkilökohtaisesti kantaa: mitä mieltä olen tästä. Miten tämä minun mielestäni tulisi ratkaista. Kasvattaja joutuu ottamaan kantaa Ympäristökysymykset ovat yleensä voimakkaasti poliittisia ja eettisiä kysymyksiä. Kuvat: Essi Aarnio-Linnavuori. Tohtorikoulutettava Essi Aarnio-Linnavuori Helsingin yliopisto Ympäristökasvatus muuttuu mutta ei lannistu Globaaleihin ympäristöongelmiin liittyy paljon piirteitä, jotka tekevät niistä hankalia opittavia. Mikä on tässä tilanteessa oikeudenmukaista ja toivottavaa. Oppijan voi olla vaikea ymmärtää esimerkiksi ilmastonmuutoksen vakavuutta, kun puhutaan asteen tai parin lämpenemisestä vuosikymmenten aikana ja vaikutuksista kaukaisissa maissa
Ympäristökasvatuksen vakiintuneita periaatteita ja toimintatapoja ovat elinikäisyys, monialaisuus, eettinen pohdinta sekä todellisen maailman ongelmien ratkaiseminen. vsk. Elinikäisyyden periaatteen mukaisesti ympäristökasvatuksen ”kasvatettavia” ovat kaikki kansalaiset ikään ja asemaan katsomatta. Ympäristökasvatusta on toteutettu jo pitkään yleissivistävässä opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa, ja jonkinlainen ympäristönäkökulma sisältyy myös useimpiin ammatillisiin ja korkeakouluopintoihin. Ympäristökasvatuksella pyritään tukemaan ympäristövastuullisten toimintatapojen omaksumista, mutta ei tuottamaan kaikille yhtä, määrättyä käyttäytymismallia. Ympäristökasvatuksen tekijät Ympäristökasvatuksella on Suomessa usean vuosikymmenen perinteet, toimivat verkostot ja vakiintuneita toimijoita, mutta myös tulevaisuuden haasteita. Menetelmät ovat monipuolisia: pelillisyyttä, draamaa ja arvokeskusteluja siinä missä luonnontutkimustakin. 5 Ympäristöosaaminen ei siis ole pysyvää vaan vaatii jatkuvaa päivittämistä. Ihanteena on kriittisesti ajatteleva ihminen, joka valitsee ympäristövastuullisen toimintatavan itse, myös muuttuvissa olosuhteissa. Jokaisella on jotakin opittavaa ympäristökysymyksistä. Koulujen ja oppilaitosten ympäristöohjelma Vihreä lippu on kasvattanut jatkuvasti jäsenmääräänsä. Kestävän kehityksen näkökulma vahvistuu selvästi ensi syksynä käyttöön otettavassa perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Suomessa toimivassa Luontoja ympäristökasvatuksen tukiverkostossa on kuutisenkymmentä jäsentä: luontoja ympäristökouluja, nuorisokeskuksia sekä luontokeskuksia, joilta esimerkiksi oppilai
Turvallisuuskysymyksiin täytyy löytyä ratkaisuja: opettajan tulee voida liikkua oppilaiden kanssa myös muualla kuin varsinaisella koulualueella. Haasteita kuitenkin riittää, poliittisista linjauksista käytännön kasvatustyön osaamiseen. Globaali ympäristökasvatus ja muuttuvan väestön tarpeet Ympäristökasvatuksessa on pitkä perinne lähiluonnon tarkkailulle ja omassa lähiympäristössä vastuullisesti toimimiselle. Luontoja ympäristökoulut toimivat hyvin pienillä resursseilla, ilman takeita jatkuvuudesta. Oppilaiden vieminen ulos luontoon koetaan vaaralliseksi ja vastuukysymykset huolestuttavat. Koulutuspoliittiset dokumentit tunnustavat usein ympäristöuhkien vakavuuden ja ympäristökasvatuksen tärkeyden arvopohjassaan, mutta varsinaisissa kirjatuissa toimenpiteissä ympäristöteemat eivät silti näy. Kestäviä ratkaisuja etsitään ensisijaisesti paikallisesti. Ympäristöasiat huomioitiin leiriarjessa parhaan taidon mukaan ja opetusta ja hartauselämää saatettiin siirtää ulos luontoon. Oppimisympäristöjen muutos ja kasvattajien osaamisen vahvistaminen ovat merkittäviä toiminta-alueita. Koulutuksen tavoitteeksi asetetaan ympäristötietoinen kansakunta, mutta poliittisia päätöksiä askeleista, joilla tavoite saavutetaan, ei määritellä. 6 tokset voivat pyytää tukea ympäristökasvatuksensa toteuttamiseen. Ympäristöopintojen määrä esimerkiksi opettajankoulutuksessa on kovin vähäinen, mikä heikentää valmistuvan opettajan edellytyksiä toteuttaa korkealaatuista ympäristöopetusta. Nuorten osallisuuden vahvistaminen puolestaan edellyttää joustavuutta ja yhteistyötä kuntien virkamiehiltä ja poliittista tahtoa paikallisilta päättäjiltä. Ilahduttavia uusia avauksia ympäristökasvatuksessa on tapahtunut etenkin erilaisten vapaa-ajan toimijoiden parissa. Säätä on kenen tahansa mahdollista tarkkailla, mutta ilmastosta on jokseenkin mahdoton tehdä itsenäisesti havaintoja. Nuorison ympäristötiedon tasossa on toivomisen varaa: nuori saattaa nimetä roskaamisen vähentämisen merkittäväksi ilmastonmuutoksen hillintäkeinoksi, vaikka asioilla ei ole tekemistä keskenään. Meillä Suomessa koettavan muutoksen lisäksi ilmiöön liittyy vaikeita kansainväliseen oikeudenmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä, ja siksi. Esimerkiksi Suomen evankelisluterilaisen kirkon, Nuorten Keskuksen ja WWF:n yhteisen Vihreät riparit -hankkeen aikana parisataa rippikoululeiriä panosti toiminnassaan erityisesti ympäristökasvatukseen. Unescon kestävän kehityksen kasvatuksen vuosikymmenen päätteeksi laatima Global Action Programme määrittää tavoitteet ja tiekartan ympäristöja kestävän kehityksen kasvatukselle tuleviksi vuosiksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Opettajankoulutuksen kehittäminen ja parempien oppimateriaalien laatiminen lisäisivät ja parantaisivat ympäristökasvatusta koulumaailmassa. Nuorten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja kestävän kehityksen työhön tulee kehittää. Tavoitteisiin pyritään kehittämällä sekä koulutusettä kestävän kehityksen politiikkaa. vsk. UNESCO linjaa tulevaisuuden suuntaviivoja Suomalaisellekin ympäristökasvatukselle haetaan suuntaa kansainvälisistä linjauksista. Perinne on edelleen arvokas, mutta globaalien ympäristöongelmien, kuten ilmastonmuutoksen, toimintaperiaatteen ja merkityksen ymmärtämiselle siitä ei ole apua. Ohjelman tavoite on kaksijakoinen: vahvistaa kestävää kehitystä kasvatuksessa sekä vahvistaa kasvatuksen roolia kestävässä kehityksessä. Etenkin muut kuin luonnontieteellisten oppiaineiden opettajat saattavatkin kokea ympäristöaiheet vaikeiksi opettaa
Iäkkäät ihmiset kaipaavat tietoa, taitoja ja luontokokemuksia siinä missä nuoremmatkin. Toisaalta maahanmuuttajalapsella saattaa olla kiinnostavaa kerrottavaa lähtömaansa ympäristöstä: millaista luontoa siellä oli. Etnisesti kirjavassa lapsiryhmässä kaikilla lapsilla ei voi olettaa olevan keskenään samankaltaisia luontokokemuksia mummon kanssa tehdyiltä mustikkaretkiltä. Ajankohtainen, luotettava ympäristötieto on toimivan ympäristökasvatuksen selkäranka nyt ja tulevaisuudessa. 7 ympäristökasvatuksen perinteiden lisäksi ammennettavaa voisi löytyä globaalikasvatuksen parista. Ympäristökasvatus ei saa olla lannistavaa vaan sen tulee kannustaa tavoittelemaan parempaa huomista nykyhetken ongelmista huolimatta.. Suomalaisen väestön muuttuminen edellyttää uudenlaista ajattelua myös ympäristökasvatuksen parissa toimivilta. Ilmastokasvatuksen erityispiirteiden ja tarpeiden tunnistaminen sekä kasvatusmenetelmien kehittäminen ovatkin tärkeitä kehitysalueita ympäristökasvatuksen parissa lähitulevaisuudessa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Ympäristökasvatuksen toteuttajat puolestaan tarvitsevat jatkuvasti tiiviitä yhteistyösuhteita ympäristöasiantuntijoiden suuntaan. Maahanmuutto asettaa sekä haasteita että mahdollisuuksia. Luonnontuntemuksen lähtötilanne lapsilla vaihtelee. Väestön ikääntymisen vuoksi tähän asti vähän huomiota saanut vanhojen ihmisten ympäristökasvatus käy koko ajan tärkeämmäksi. Aikuisen maahanmuuttajan kohdalla uuteen lähiympäristöön tutustuminen on tärkeä osa kotoutumista. Minkälaisia talot olivat. Lisäksi sen toteuttamisessa tarvitaan aimo annos optimismia ja iloa
Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. 8 Suunnittelupäällikkö Jaana Itälä-Laine Ympäristökouluttaja Susanna Auvinen Valonia Ympäristökasvatus Varsinais-Suomessa Laaja-alaista yhteistyötä ympäristön hyväksi Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonialla on pitkät perinteet ympäristökasvatuksen alueellisena edistäjä. Jatkuvassa murroksessa olevaa ympäristökasvatusta edistetään parhaiten tarmokkaalla yhteistyöllä. Juuret ulottuvat aina 1990-luvun lopulle, Varsinais-Suomen Agendatoimiston perustamiseen. vsk. Vuotuinen koko perheen ympäristötapahtuma ViherVillitys pidetään kesän kynnyksellä.
Strategian päätavoitteita ovat ympäristökasvatuksen roolin vahvistaminen, ympäristökasvatusosaamisen lisääminen sekä sen aseman vakiinnuttaminen molemmissa maakunnissa. Ympäristö osaksi arkea – Lounais-Suomen ympäristökasvatusstrategia 2010 – 2016 oli ensimmäinen maakunnallinen asiakirja, jossa ympäristökasvatus on tavoitteiden keskiössä. Valonian ympäristökasvatustyölle strategia on antanut sen tärkeimmän – selkeän suunnan sille, miten ympäristökasvatusta tulisi kehittää. vsk. Varsinais-Suomessa silloisella Agendatoimistolla oli luonteva rooli toimia tulevan keskuksen koordinoivana tahona. Varsinais-Suomessa taas toiminnan vakiinnutti ja monipuolisti Valonian perustaminen vuonna 2008. Moneen teemaan liittyvä yhteistyö ja verkostoituminen on ympäristökasvatustoiminnan toteutumisen edellytys. Toimeen tartuttiin yhteistyössä Satakunnan toimijoiden kanssa ja tuloksena oli ympäristökasvatuksen yhteistyön Sateenvarjoryhmä. Satakunnassa toiminta poiki useita työryhmiä sekä rikasta ympäristökasvatustoimintaa, vaikka varsinainen keskus jäikin perustamatta. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Lounais-Suomen yhteinen ympäristökasvatusstrategia ohjaa kehitystyötä Sateenvarjoryhmän suurin yhteinen ponnistus on ollut alueellisen ympäristökasvatusstrategian kokoaminen. Strategian keskeisiksi suuntaviivoiksi muodostuivat koulutus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, ympäristökasvatuksen tunnettavuus ja laaja-alaisuus sekä ympäristösuhde ja media. Myös alueellinen Vihreä lippu -verkosto on jälleen elpymässä.. Ympäristökasvatus on osallistumista ja yhdessä tekemistä Ympäristökasvatuksessa osallistuminen ja yhdessä tekeminen ovat toiminnan onnistumisen edellytys. Strategia sai tunnustusta jopa valtion tasolla ja se on toiminut monen muun maakunnan ympäristökasvatusstrategian mallina. Se onkin nostettu yhdeksi keskeiseksi tekijäksi ympäristökasvatusstrategiassa ja Valonian ympäristökasvatustyössä sekä muussa toiminnassa. Keskeisimpiä yhteistyökumppaneita Sateenvarjoryhmän toimijoiden ohella ovat alueen järjestöt, erityisesti VarsinaisSuomen ympäristökasvatusyhdistys Haavi, Tammenterhon luontokoulu, koulut ja oppilaitokset sekä valtakunnalliset ympäristökasvatuksen asiantuntijat, kuten Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ja Luontoja ympäristökoulujen verkosto Lyke. Yhteistyön avulla kehitetään ja vahvistetaan alueellista ympäristökasvatuksen osaamista järjestämällä koulutuksia ja tapahtumia sekä suunnittelemalla ympäristökasvatuksen hankkeita. Sateenvarjoryhmän tehtävänä on vahvistaa ympäristökasvatuksen tunnettavuutta paikallisella tasolla ja miettiä uusia resursseja ympäristökasvatuksen toteuttamiselle. Tavoitteena oli saada maakuntiin pysyviä kestävän kehityksen kasvatuksen keskuksia. Työtä tehdään yhdessä muiden kasvatusalan ammattilaisten sekä järjestöjen kanssa. Yhteistyöryhmään koottiin laaja-alainen porukka – järjestöjä, virkamiehiä, kasvattajia, alueellisia organisaatioita. Ruohonjuuritason toiminnasta vastaavat erilaiset toimijaverkostot, esimerkiksi Varsinais-Suomen järjestöjen Pyöreä Pöytä sekä ympäristökasvatusyhdistys Haavi. 9 A lueellinen ympäristökasvatustoiminta sai vauhtia vuonna 2005, kun ympäristöministeriö ja kulttuuriministeriö käynnistivät yhteisvoimin Maakuntarallin nimellä tunnetun ympäristökasvatuskampanjan. Ryhmän tavoitteena oli perustaa Satakuntaan kestävän kehityksen kasvatuksen keskus sekä vahvistaa Agendatoimiston asemaa Varsinais-Suomen vastaavana keskuksena
Viime vuosina Valonia on entisestään keskittynyt kasvattajien tukemiseen ja vahvistanut kouluyhteistyötä. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Valonian tukee ympäristökasvattajia työssään sekä tarjoaa koulutuspalveluita Mitä Valoniassa sitten tehdään ympäristökasvatuksen saralla. Aurajoen rantamaisemiin suuntautuvat kasvikävelyt ovat herättäneet suurta kiinnostusta. ViherVillitys on perheiden kesätapahtuma, joka tarjoaa lapsille ja aikuisille yhteistä mukavaa tekemistä, luontoelämyksiä sekä tutustumista pienimuotoiseen luonnontutkimiseen. Villiyrtit ovat yhä suositumpi lisä suomalaisten ruokapöydissä, mutta niistä nauttiminen vaatii hyvää lajintuntemusta.. Samalla periaatteella on järjestetty sammalja jäkäläretkiä sekä ötökkäsafareita. Suosituimpia tapahtumia vuodesta toiseen ovat olleet villiyrttikävelyt, joissa tutustutaan tavallisimpiin kaupunkiluonnossakin tavattaviin kasveihin ja niiden käyttötapoihin ruuanlaitossa, rohdoksena ja askartelumateriaalina. Kukin järjestö tuo tapahtumaan omat tietonsa ja osaamisensa. Haavi – Varsinais-Suomen ympäristökasvatusyhdistys ry on vuonna 2005 perustettu alueellinen ympäristökasvatuksen toimija, jonka tavoitteena on edistää ja lisätä ympäristökasvatusta Varsinais-Suomessa. 10 Pyöreä Pöytä on ympäristöasioista kiinnostuneiden yhdistysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden koh taamispaikka. Haavin asiantuntemus on erityisesti erilaisissa luontoaiheisissa tapahtumissa. ViherVillitys -perhetapahtuma on Pyöreän Pöydän tärkein vuosittainen tapahtuma. Pyöreä Pöytä kokoontuu säännöllisesti muutaman kerran vuodessa ja järjestää yhdessä kestävää kehitystä edistävää toimintaa. Haavi on Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry:n (Sykse) aluetason jäsenyhdistys. Valonian ja Haavin yhteistyö onkin pitkälti keskittynyt erilaisten luontokurssien ja luontokävelyiden toteuttamiseen sekä luontoja ympäristökoulutoiminnan kehittämiseen. Yhteistyössä on helpompaa toteuttaa tapahtumia ja koulutuksia, joilla saadaan näkyvyyttä ja lisätään toiminnan vaikuttavuutta. Tapahtuma on joka vuosi erinäköinen, sillä Pyöreän Pöydän ympärille kokoontuvat järjestöt vaihtelevat vuosittain. vsk
Valonia toimii alueellisena Vihreä lippu -edistäjänä järjestäen koulutusta ja tapaamisia opettajille ja kasvattajille sekä toimien tukena ohjelman eri vaiheissa. Yksi hyvä esimerkki Valonian tarjoamista ympäristökasvatuksen koulutuspaketeista ovat vesikoulut, jotka johdattavat oppilaita vesiympäristön äärelle. Lähes jokaisen varsinaissuomalaisen koulun tuntumassa on lähimetsä, puisto tai vesistö ja melkein kaikkea voi myös opettaa ulkona. Samalla päivään saa ujutettua kuin huomaamatta lisää liikuntaa ja harjaannusta ryhmissä työskentelyyn. Vihreän lipun periaatteita ovat osallisuus, ympäristökuormituksen vähentäminen, kestävän kehityksen kasvatuksen sisällyttäminen osaksi arkea sekä jatkuva parantaminen ja yhteistyö. Samat periaatteet ja tavoitteet ovat myös Valonian ympäristökasvatustoiminnan ohjaavina tavoitteina. Alakouluille suunnatut opetuspäivät toteutetaan retkeilemällä koulun läheisillä vesialueilla, meren rannalla, joen varressa tai järvellä. vsk. Koulutukset toteutetaan yleensä koulun lähimaastossa. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Valonian koulutukset ja kurssit keskittyvät usein erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntämiseen osana opetusta ja tarjoavat näin tukea uusien opetussuunnitelmien käyttöönotossa. Opettajille suunnatut koulutukset käsittelevät erilaisia ulkona-oppimisen menetelmiä ja vinkkejä oppituntien toteuttamiseen ainekohtaisesti luokan ulkopuolella. 11 Sekä uudet varhaiskasvatussuunnitelmat että syksyllä 2016 voimaan astuvat uudet opetussuunnitelmat edellyttävät kestävän kehityksen entistä laajempaa huomioimista opetuksessa ja kasvatuksessa. Koulujen ja päivähoidon Vihreä lippu -ohjelma on oiva työkalu kestävän kehityksen laaja-alaisessa huomioimisessa sekä opetusettä kasvatustyössä. Päivän aikana tutustutaan vesieliöihin, tehdään aistinvaraista vedenlaadun tarkkailua ja opitaan asioita veden kiertokulusta maaVesikoulupäivänä lähdetään lähivesistöjen äärelle tutkimaan sekä veden laatua, että siinä eläviä kasveja ja eläimiä.. Opettajille ulko-opetus tarjoaa mahdollisuuden rutiinien vaihtamiseen ja mahdollisuuden löytää oppilaistaan uusia vahvuuksia ja kykyjä
vsk. Tiukentunut taloudellinen tilanne on vaatinut luovuutta, mutta ilahduttavasti laaja yhteistyö eri toimijoiden välillä on kuitenkin kantanut hedelmää ja ympäristökasvatus on vankistanut asemaansa yhä useamman organisaation toiminnassa. Ekosysteemipalveluautomaatin esitysten avulla sekä pienet että suuret oivaltavat kuinka monin tavoin luonto pitää meistä huolta.. Valonian osallistavista ympäristökasvatuksen työkaluista yksi mielenkiintoisimmista on ehdottomasti ekosysteemipalveluautomaatti. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Valonian kaltainen laajan asiantuntemuksen organisaatio mahdollistaa monenlaisia ympäristökasvatuspalveluita ja esimerkiksi vesikoulut toteutetaan yhdessä organisaation vesipuolen ammattilaisten kanssa. Ekosysteemipalveluautomaatti ja tarinat soveltuvat esiopetukseen ja peruskoulun alemmille luokille. 12 pallolla sekä veden merkityksestä ihmiselle ja luonnolle. Osa muutoksista on johtunut vallitsevista trendeistä, mutta hyvin usein myös rahoitustilanteesta. Valoniassa uskomme, että aikanaan tämä näkyy myös lisääntyvinä resursseina. Viime vuosina ympäristökasvatustoimintaa on kehitetty lähes poikkeuksetta ilman hankerahoitusta. Automaatilla voidaan konkreettisesti näyttää, mitä ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan ja tarkoituksena on saada katsoja pienimuotoisten esitysten avulla oivaltamaan, mitä luonnon tarjoamat palvelut ovat ja mitä tapahtuu, ellei automaatti jostain syystä toimikaan. Vesitutkimuspäiviä pyritään ottamaan saman koulun opetusohjelmaan sekä keväällä että syksyllä, jolloin voidaan tarkastella vesistössä tapahtuvia, eri vuodenaikoihin liittyviä muutoksia. Ympäristökasvatus jatkuvassa murroksessa Valonian ympäristökasvatustoiminta on kokenut vuosien aikana monenlaisia muutoksia. Opettajien ja muiden kasvattajien asiantuntemusta vahvistavat myös Valonian ympäristökasvatusmateriaalin laaja valikoima. Hyvinä vuosina ympäristökasvatustoiminnalle myönnettiin paljon hankerahoitusta, jonka turvin monet hyvät ideat pystyttiin toteuttamaan. Ympäristökasvatuksen merkitys ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen edistämisessä on tunnistettu laajasti. Opetusja näyttelypaketteja on koottu useilla eri teemoilla, kuten eettiset kulutusvalinnat, vesien tutkimus ja suojelu, ruoan ympäristövaikutukset sekä ekosysteemipalvelut
Pääteemoina ovat energia, kuluttaminen ja hankinnat, liikkuminen, vesihuolto ja vesiensuojelu sekä ympäristökasvatus. Se on järjestyksessään viides alueellinen kestävän kehityksen ohjelma. Vain omakohtaisesti tärkeäksi koettu ympäristö saa ihmisen toimimaan ympäristön puolesta. Koulutamme, neuvomme, annamme asiantuntija-apua, järjestämme tapahtumia sekä kehiämme toimintamalleja ja työkaluja resurssitehokkaan ja kestävän yhdyskunnan toteuttamiselle. Valonia auttaa Varsinais-Suomen kuntia kestävän kehityksen työssä V alonia on Varsinais-Suomen kuntien kestävän kehityksen ja energia-asioiden asiantuntijaorganisaatio, joka toteuttaa valtionhallinnon laatimia kestävän kehityksen tavoitteita. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Sitä ennen Valonian hallinnollisena isäntäorganisaationa toimi Turun kaupunki. Näin syntyy ympäristötietoisuus – ympäristöä koskevan tiedon ja ympäristöä kohtaan muodostuneen asenteen synnyttämä tahto ja toiminta. Ympäristökasvatus tuo yhteen eri näkökulmia – se voi olla yhtälailla luontokasvatusta, kuluttajakasvatusta, kansainvälisyyskasvatusta, rauhankasvatusta, kulttuuriperintökasvatusta kuin esimerkiksi kuluttajakasvatusta. Elämysten lisäksi tarvitaan tietoja ja taitoja. Kuntien perusmaksuosuus mahdollistaa laajan hanketoiminnan, jonka avulla kuntia autetaan pääsemään kestävän kehityksen tavoitteisiinsa. On tärkeää oppia tuntemaan omien tekojensa ja ympäristövaikutusten välinen yhteys. Hyviä, uusia ratkaisuja pyrimme löytämään laajan hanketoiminnan avulla. Palveluiden perustana on tarvelähtöinen neuvonta. Suurena rahallisena resurssina ovat sekä kansalliset että EU-tason hankkeet, mutta toiminnan perusrahoittajina kunnat ovat Valonian tärkein kohderyhmä. Valonian toiminnan rahoitus koostuu kuntien osallistumismaksuista ja projektirahoituksesta sekä ostopalveluista. 13 Määritelmä: Ympäristökasvatuksen tavoitteena kestävän kehityksen mukainen toiminta Ympäristökasvatus on kaikenikäisille tarkoitettua kasvatuksellista toimintaa, jonka päämääränä on, että yksilöiden ja yhteisöjen arvot, tiedot ja taidot sekä toimintatavat muuttuvat kestävän kehityksen mukaisiksi. Siinä yhdistyvät valtion ja alueellisen tason keskeiset kestävän kehityksen tavoitteet. Maakunnallisena kestävän kehityksen ohjaavana työkaluna toimii Ohjelma2020 – VarsinaisSuomi kestävän kehityksen edelläkävijäksi. Valonian edeltäjiä olivat Varsinais-Suomen energiaja agendatoimistot, jotka syntyivät lähes parikymmentä vuotta sitten. Autamme Varsinais-Suomen kuntia, yrityksiä sekä asukkaita pienentämään hiilijalanjälkeään sekä parantamaan ekotehokkuuttaan ja ympäristövastuullisuuttaan. Ympäristökasvatuksen ja -koulutuksen tehtävä on kehittää valmiuksia myös aktiiviseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen luonnonympäristöä ja ihmisten elinympäristöä koskevissa asioissa. vsk. Vuoden 2015 alusta alkaen Valonian toiminta siirtyi osaksi Varsinais-Suomen liittoa. Ympäristökasvatuksen kautta lapset, nuoret ja aikuiset oppivat näkemään ihmisen ja luonnon vuorovaikutussuhteet. Valonian kotisivut: www.valonia.fi. Valonia tarjoaa kunnille ja kuntalaisille sekä yrityksille ja muille toimijoille ajankohtaisia kestävän kehityksen palveluja. Toimistot yhdistyivät Valonia-nimen alle vuonna 2008
Saitko pohjan ympäristövastuulliselle elämänasenteelle perheen luontoretkiltä tai hyvältä opettajalta vai päädyitkö ehkä harrastusryhmään, jossa kestävä kehitys oli vahvasti läsnä. Ympäristökasvatus ymmärretään toisinaan vain lasten ja nuorten parissa tehtäväksi työksi, jossa opettaja auttaa lajittelemaan jätteitä ja tunnistamaan eliölajeja. Työtä tehdään osin erillään, rinnakkain, osin tiiviissäkin Ympäristökasvatusasiantuntija Tanja Tuulinen Keski-Suomen ELY-keskus, Jyväskylä Ympäristökasvatustyön monipuolisuus näkyy Keski-Suomessakin Ympäristökasvatustyön monipuolisuus näkyy Keski-Suomessakin Ympäristökasvatus tähtää kestävän kehityksen mukaisiin toimintatapoihin. vsk. Ympäristökasvatuksen kenttä on moninainen. Mitkä asiat elämäsi varrella ovat vaikuttaneet suuntautumiseesi. Onko työpaikallasi ohjattu henkilökuntaa kestävän arjen ratkaisuihin. Keski-Suomessa ympäristökasvatustyötä tekevät ja tukevat monet oppilaitokset, järjestöt ja julkishallinnon toimijat. Tärkeitä ympäristökasvattajia ovat koulut ja päiväkodit, mutta monilla muillakin on sijansa laajassa kokonaisuudessa. Kun ympäristökasvatustoimintaa tarkastelee tämän laajemman kehikon kautta, kuvaan tulee aikamoinen joukko toimijoita. Lisävoimaa haetaan yhteistyöstä.. Näitkö teinivuosinasi mieleenpainuvan dokumentin tai elokuvan. Niin Keski-Suomessakin. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. 14 J os luet tätä tekstiä, lienet keskimääräistä kiinnostuneempi ympäristökysymyksistä ja etsit ratkaisuja ympäristöongelmiin. Tämä on kuitenkin kapea tulkinta; laajemmassa merkityksessä ympäristökasvatus tukee elinikäistä oppimisprosessia siten, että yksilöiden tai yhteisöjen arvot, tiedot, taidot ja toimintatavat muuttuvat kestävän kehityksen mukaisiksi (1)
Yhteistyön käynnistämisessä avainasemassa oli Kannonkoskella sijaitseva Nuorisokeskus Piispala. Ryhmä toimii nyt kolmatta toimikauttaan yhteistyöja asiantuntijafoorumina, ensin Keski-Suomen ympäristökeskuksen ja nyttemmin KeskiSuomen ELY-keskuksen koolle kutsumana ja johtamana. seikkailukasvatusja luontoliikuntaohjelmia, ja osassa toimii luontokoulukin. Kolmannen Keski-Suomen ympäristökasvatuspalkinnon Kolkuttimen sai marraskuussa 2015 Petäjäveden metsäeskari. Kierroksen jälkimainingeissa perustettiin useita alueellisia ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmiä. Piispala lähti hallinnoimaan hanketta, jolla yhteistyö käynnistettiin ja yhteiset kehittämisen painopisteet määriteltiin. 15 yhteistyössä. KYKY-ryhmään kuuluu tällä hetkellä edustajia noin kahdestakymmenestä erilaisesta organisaatiosta, kuten kuntien ympäristöja opetustoimista/kouluista, Jyväskylän yliopistosta, 4H:sta, Keski-Suomen liitosta, Metsähallituksesta, LuontoLiiton Keski-Suomen piiristä ja Nuorisokeskus Piispalasta. Yhdessä on mm. Yhteistyöryhmä KYKY täyttää pian kymmenen vuotta Vuosikymmen sitten Keski-Suomen ympäristökeskus ja Suomen Nuorisokeskukset ry toteuttivat Suomessa maakuntakierroksen, jossa kutsuttiin kunkin maakunnan ympäristökasvatusta tekevät tahot yhteen. Palkinnon vastaanottivat maakunnallisessa kasvatusja opetusalan suurtapahtumassa KEOSissa varhaiskasvatusyksikön johtaja Ilona Kukkala (vas.) ja lastentarhanopettaja Virpi Alanen. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Ne tarjoavat vierailleen mm. Silloin käynnistyi myös Keski-Suomen ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmän KYKYn toiminta. Nuorisokeskukset kaikkiaan ovat tärkeitä ympäristökasvattajia ja kestävän elämäntavan edistäjiä. vsk. Kuva: Tanja Tuulinen.. tehty toimintasuunnitelma, julkaistu teemalehti, perustettu verkkoja Facebook-sivut ja lanseerattu maakunnallinen ympäristökasvatuspalkinto. Yhteistyö on merkittävä voimavara alalla, johon suunnataan suhteellisen vähän resursseja huolimatta sen usein tunnustetusta tärkeydestä. Piispalassa Ympäristökoulu Luppo tarjoaa toiminnallisia ohjelmapaketteja etenkin leirikouluvieraille, joita käy vuosittain noin 300 luokallista
Työ kytkettiin maakunnan sekä kuntien strategisiin päämääriin. 16 KESYTYS-hanke nosti esiin kuntien mahdollisuudet Nuorisokeskus Piispala toimi hallinnoijana myös toisessa suuressa hankkeessa: KESYTYS-hanke kokosi vuosina 2010–2013 valtakunnallisesti hyödynnettävissä olevan, paikalliseen verkostoyhteistyöhön perustuvan ympäristökasvatustyön toimintamallin kunnille ja maakunnille. Hankkeessa selvitettiin myös opettajien koulutustoiveita. Kartat olivat kysyttyjä ja opettajat tyytyväisiä saamaansa materiaaliin. Maakunnan tietojen perusteella syntyi valtakunnallinen opas Samaan kestävään suuntaan, jossa avataan alueellisen ja paikallisen verkoston rooleja, tehtäviä ja yhteistyömahdollisuuksia ympäristövastuullisten kuntalaisten kasvattamiseen. Pienmäen talomuseota hoitaa Keski-Suomen museo. KESYTYS-hankkeen toiminta-aikana näPienmäen talomuseo Hankasalmella tarjoaa koululaisille mahdollisuuden kokeilla pärekaton tekemistä ja tutustua kulttuuriympäristöön. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Tietoa kerättiin mm. Opetuskäyttöön soveltuvat luonto-, kulttuurija ympäristökohteet koottiin kartoille sekä ohjelmapankiksi nettiin. haastattelemalla Keski-Suomen kuntien ympäristönsuojelun, koulutoimen, päivähoidon sekä teknisen toimen viranhaltijoita. vsk. KESYTYS-hankkeen kantavana ideana oli, että koko kunta kasvattaa ja toimii luokkahuoneena koululaisille. Hankkeessa kartoitettiin ympäristökasvatustyötä tukevat oppimisympäristöt kaikista Keski-Suomen kunnista. Kuntaorganisaatiosta löydettiinkin monipuolisia mahdollisuuksia ympäristökasvatukseen. Kuva: Virpi Mäkinen, Keski-Suomen museo.
Monien paineiden keskellä tuki ympäristökasvatus. Opettajat puhaltavat yhteen hiileen ja osallistuvat yhteistuumin vastuullisten kansalaisten kasvattamiseen. maatilavierailusta, opastetusta linturetkestä ja retkeilyn ensiapuopastuksesta. Koulujen ja varhaiskasvatuksen merkitys suuri Vaikka oppimista tapahtuu kaikkialla, ovat koulut ja varhaiskasvatuksen yksiköt eittämättä erityisroolissa. Kestävän kehityksen sertifikaatin on saanut kahdeksan oppilaitosta, viimeisimpinä Jyväskylän ja Keuruun kansalaisopistot. Kouluilta odotetaan myös paljon muuta. Hyvää ympäristökasvatustyötä tehdään toki muissakin kouluissa ja monella eri tavalla. Paikoin yhteistyökuviot ovat jo tuttuja, mutta paikoin kumpikin osapuoli on uuden toimintatavan edessä. 17 köpiirissä oli perusopetuksen opetussuunnitelmien uudistus. Koulu toteutti yhdessä kahden muun koulun kanssa tähdelounaskokeilun osana Sitran ja Jyväskylän kaupungin Resurssiviisas Jyväskylä -hanketta: jos koululaisilta jää ruokaa, lähialueen asukkaat voivat ruokailla edullisesti koululla. Mankolan yhtenäiskoulu hyödyntää loistavasti kasvihuonettaan, ja Konneveden lukiossa kasvaa tietoja viestintätekniikan osaajia samalla, kun tutustutaan ympäristöön. KESYTYS-hankkeen projektipäälliköllä Eija Syrjälällä oli vastaavasta toiminnasta vankka kokemus Laukaan luontokoulun kautta. Myös muun yhteiskunnan on valmistauduttava yhteistyöhön koulujen kanssa. Ohjelmapankin tueksi luotiinkin vielä ”vaeltavan oppimisen leirikoulun” malli, jossa ideana on valmistautua oppiaineiden yhteistyönä leirikoulusisältöihin hyvin etukäteen ja käyttää paikallisoppaita. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Laukaan luontokoulu toimii verkostoperiaatteella, ja luontokoulupäivien ohjelma kootaan ryhmän toiveiden mukaan esim. Kokeilu on saanut paljon julkisuutta ja lähtenyt leviämään vilkkaasti ympäri Suomen. Keski-Suomessa Vihreä lippu on tällä hetkellä kymmenellä koululla tai päiväkodilla. Ympäristökasvatus onkin kaikkien koulujen tehtävä. Opetussuunnitelmien uusien perusteiden arvopohjassa on todettu kestävän kehityksen välttämättömyys, ja kouluille annetaan tehtäväksi ohjata oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen eri oppiaineissa ja eri vuosiluokilla. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syksyllä 2016. Kestävän elämäntavan painotus, paikallisten oppimisympäristöjen ja osaajien hyödyntäminen sekä halu laajentaa koulutyötä ympäröivään yhteiskuntaan tulisivat näkymään valtakunnallisissa perusteissa, jotka ohjaavat kuntien ja koulujen opetustyötä. Suomen pitkäaikaisin sertifikaatti on Muuramen lukiolla, joka painottaa toiminnassaan sekä kestävää kehitystä (kekeä) että yrittäjyyskasvatusta. Vapaan sivistystyön KESO-hankkeen ansioista sertifioitujen joukossa on useita muitakin opistoja. Pitkän linjan Vihreä lippu -koulu, Vaajakummun koulu saattaa kuulostaa tutulta muidenkin kuin keskisuomalaisten korvissa. vsk. Lapsuus on luontoja ympäristösuhteen muodostumisen kannalta korvaamattoman tärkeää aikaa. Keke-työn koulussa käynnistänyt lehtori Irma Pauha on usein korostanut, että sertifikaattityö on tukenut valtavasti myös opetuksen yhtenäisyyttä. Vihreä lippu ja Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatti ovat tunnuksia, jotka kertovat koulussa tai päiväkodissa tehtävästä ansiokkaasta ympäristökasvatustyöstä: siitä, että kestävä kehitys otetaan huomioon niin opetuksen sisällöissä kuin johtamisessa ja arjen ratkaisuissakin ja että ympäristökasvatus on osallistavaa ja pitkäjänteistä. KESYTYS-hankkeen tuotoksia on koottu KYKY-ryhmän ylläpitämälle Ympäristökasvatus Keski-Suomessa -verkkosivuille www.ksymparistokasvatus.fi > Asiantuntijat avuksi
ulkona oppimisen menetelmiin. Keskuksiksi ilmoittautui ja valittiin viisi organisaatiota: Jyväskylän luontokoulu/Mankolan yhtenäiskoulu, Keski-Suomen museo, Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry, KeskiSuomen luontomuseo (Jyväskylän yliopisto) sekä Pohjoisen-Keski-Suomen ammattiopisto. Keski-Suomen Osaava -ohjelman järjestämissä keskisuomalaisessa kasvatusja opetusalan KEOS-suurtapahtumissa on ollut tarjolla ympäristökasvatuksellisia luentoja ja työpajoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 1 • 2016, 47. Kuva: Sanna Penttinen.. 18 työlle on tarpeen. vsk. Keski-Suomessa on ideoitu koulujen keskinäistä verkostoa, jossa kokeneet kestävän kehityksen koulut auttaisivat muita. Viisi kehittämiskeskusta tukirangaksi KYKY-ryhmä avasi syksyllä avoimen haun ympäristökasvatuksen maakunnallisten kehittämiskeskusten löytämiseksi. Mankolan koulun ”Taimiakatemiassa” suunnitellaan, kasvatetaan, hoidetaan, markkinoidaan, tehdään yhdessä, ja etsitään samalla kunkin omaa ”taimea” eli asiaa, jossa juuri tämä henkilö on kauneimmillaan. Toistaiseksi verkostoa ei ole saatu pystyyn, mutta tukea kouluille antavat mm. Jyväskylässä on käynnissä myös Suomen ympäristöopisto SYKLIn järjestämä ympäristökasvattajan erikoisammattitutkintoon tähtäävä pidempi täydennyskoulutus. Nämä ovat lupautuneet kokoamaan ja Mankolan koulun seiskaluokkalaiset haravoivat talkoilla koulun niityn. Jotkin valtakunnalliset hankkeet ovat järjestäneet päiväkoulutuksia myös Keski-Suomessa. Tukea tarvitaan varmasti mm. Jyväskylän luontokoulu, Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry, museot ja eri järjestöjen koululähettiläät