ja Pe 14.11. Sello ja harppu soivat ensi viikolla kirkossa 1 Sivu 11 Ensi-illan huumaa 1 Sivu 2 Pakko sanoa! -festivaalilla nähty Väylä-esitys on teatteriohjaaja Mikko Roihan ja näyttelijä Ella Mettäsen ensimmäinen yhteistyö. Maistaminen oli tärkeä osa kaali-kasviskeiton valmistusta. 6 4 1 4 8 8 1 6 2 9 7 Nro 74 | Hinta 3,50 € | ylakainuu.fi | Perustettu 1965 Tiistai 30.9.2025 Ajanvaraus SILMÄLÄÄKÄRILLE p. • Sukupolvenvaihdokset • Kauppakirjat • Tilojen jakosopimukset • Metsäyhtymien yhtymäsopimukset • Kaupanvahvistukset • Testamentit • Edunvalvontavaltakirjat • Perunkirjoitukset Puh. Hyrynsalmella kokattiin teeman mukaisesti kaalipiiraita sekä paahdettua kaali-kasviskeittoa. MARJUT LEHTO Ville Kormilainen saarnasi ensimmäistä kertaa kotikirkossaan pappisvihkimyksen jälkeen 1 Sivut 8–9. 050 302 6892 sukupolvenvaihdosneuvonta@gmail.com www.sukupolvenvaihdosneuvonta.com Metsätilan sukupolvenvaihdosja veroneuvonta Paikalliselta tekijältä paikalliselle ihmiselle. Sinulle. Roiha sanoo, että ei olisi voinut kuvitella ketään muuta esittämään tätä monologia. Kaaliteemainen marttailta oli jäsenten mieleen. Kymmenen Hyrynsalmen Marttojen jäsentä kokoontui kylätalo Iskun keittiöön viime keskiviikkona. 1 Sivu 10 Hyrynsalmen Martat innolla mukana teemapäivässä Viime viikolla vietettiin valtakunnallista Marttailuviikkoa, jonka teemana oli tänä vuonna Kaalivallankumous. 08 711 062 Kauppakatu 10, Suomussalmi Ke 12.11., To 13.11
– Näyttelijä oli intensiivinen ja herkkä, mutta hän kuvasi hyvin myös sitä uhoa, joka hahmolla on. – Olen käynyt täällä noin 20 vuotta sitten, kun kävimme esiintymässä helsinkiläisen lastenteatteri Lähiöteatterin kanssa. – En voisi näytellä pelkästään kaupungeissa. Ohjaaja ja näyttelijä sanovatkin, että esityksessä sekä ihmiset että eläimet ovat yhtä tärkeitä. Kajaanin Runoviikko on lapsuudesta asti tuttu tapahtuma, mutta Suomussalmella olen ensimmäistä kertaa. Suomussalmella on mielenkiintoisia tapahtumia, ja tulenkin mieluummin tänne kuin menen esimerkiksi Helsinkiin. syyskuuta 2025 2 // PUHEENAIHEET Katsojalta kehuja voimakkaasta näyttelijäntyöstä Marjut Lehto Seitsemännen kerran Suomussalmella järjestetty Pakko sanoa! -taidefestivaali tarjosi jälleen ainutlaatuista nähtävää kulttuurin ystäville. Illalla puolestaan vuorossa oli rovaniemeläisen muusikko ja lauluntekijä Jaakko Laitisen sekä hänen Väärä raha-yhtyeensä konsertti. Kirjan teksti oli saatu hyvin eläväksi. Kirjassa juuri kieli vei mukanaan. Mikko Roihan dramatisoima sekä ohjaama Väylä-esitys pohjautuu Rosa Liksomin samannimiseen romaaniin, ja sen esittää näyttelijä Ella Mettänen. MÄKELÄLLÄ ASUU ystäviä Suomussalmella, joten viikonloppureissuun sai yhdistettyä kaksi mukavaa asiaa: ystävien tapaamisen sekä Pakko sanoa! -festivaalin. Esitys oli osa viikonloppuna järjestettyä Pakko sanoa! -festivaalia. Hänelle on valmistumisestaan lähtien ollut mieleistä kiertää näyttelemässä eri puolilla Suomea. Ohjaaja törmäsi Rosa Liksomin teokseen työstäessään Ei kertonut katuvansa -esitystä. VÄYLÄ-ESITYKSEN ensi-illan lisäksi Merja Mäkelä aikoi suunnata lauantaina kahteen esitykseen. Meillä on hyvää yhteistyötä ja aitoa dialogia. SUOMUSSALMEN jälkeen Väylä nähdään Teatteri Jurkassa, Lahden kaupunginteatterissa sekä Tampereen Työväen Teatterissa. VÄYLÄ TOIMII jatkumona Roihan aiemmin ohjaamalle, Tommi Kinnusen romaaniin perustuvalle, Ei kertonut katuvansa -esitykselle. Kaksituntisen monologin esittävä Mettänen olisi sanojensa mukaan vielä muutama vuosi sitten ollut kauhuissaan tässä tilanteessa. – Parasta on se, että on yleisöä. – Pakko sanoa! ja Runoviikko mahdollistivat festivaaleina lopulta sen, että saimme tämän teoksen taloudellisesti tuotettua. ROSA LIKSOMIN romaanista vaikuttuneelle Mikko Roihalle oli itsestään selvää, että hän haluaa juuri Mettäsen esittämään teoksensa. Teatteri Retikan sali oli ääriään myöten täynnä perjantai-iltana, kun festivaalilla nähtiin ensimmäistä kertaa ensi-ilta. On ihanaa olla täällä, Roiha tunnelmoi. Olemme vaikuttuneita toistemme tavasta tehdä ja se on yhtä kuin elävä esitys. Rosa Liksomin Väylä-romaaniin pohjautuva, teatteriohjaaja Mikko Roihan ohjaama sekä dramatisoima esitys teki vaikutuksen Joensuusta Suomussalmelle saapuneeseen Merja Mäkelään. Tapahtumaviikonloppuun hän osallistui ensimmäistä kertaa, mutta paikkakunnan kulttuuritapahtumista hän ei suinkaan ollut nauttimassa ensimmäistä kertaa. Väylä sai ensiiltansa perjantaina Marjut Lehto Suomussalmella nähtiin perjantai-iltana teatteriohjaaja Mikko Roihan dramatisoiman ja ohjaaman Väylän ensi-ilta. Ella on Olavi Veistäjä -palkittu, ja pidän häntä yhtenä Suomen merkittävimmistä näyttelijöistä. Myös äänet olivat hyvät, ja yksinkertainen lavastus oli toimiva. Teatteri Jurkan, Tampereen Työväen Teatterin, Lahden kaupunginteatterin sekä Vapaa Teatterin yhteistuotanto Väylä oli alun perin tarkoitus nähdä kesällä Kajaanin Runoviikolla, mutta onnellisen tapahtuman vuoksi ensi-iltaa jouduttiin siirtämään. Olen iloinen, että hän oli myötämielinen. Myös Suomussalmen Taiteiden yössä on tullut käytyä. Jurkassa kaikki esitykset ovat jo loppuunmyytyjä, Roiha toteaa. Päiväksi hänellä oli suunnitteilla käydä katsomassa näyttelijäntaiteen professorin Jarkko Lahden ja kahden muusikon Tuomas Rounakarin ja Antti Paalasen muodostaman trion esitys Sydän, huuda!. Mäkelä kertoo käyvänsä kaveriporukansa kanssa erilaisissa kulttuuritapahtumissa ja sanoo, että Pakko sanoa! -festivaali voisi olla myös hyvä kohde tällaiselle retkelle. Suomussalmella hän on esiintymässä nyt toista kertaa. – Esitys oli koskettava, silmäni kyyneltyivät. Ohjaaja sanoo olevansa kiitollinen paitsi Ella Mettäselle ja yhteistyöteattereille myös Suomussalmen kunnalle sekä Pakko sanoa! -festivaalille. He toteavat, että teoksessa ei jätetä kumpaakaan. Esityksen ohjannut Mikko Roiha kertoo olevansa liikuttunut ihmisten vieraanvaraisuudesta Suomussalmella. – Nyt tämä on ihana haaste. – Toivon, että esitys on niin intensiivinen, että siitä ei putoa kärryiltä, eikä se saa ajattelemaan arkisia asioita, Mettänen pohtii. ELLA METTÄSEN voimakas näyttelijäntyö sai Mäkelältä paljon kehuja. – Väylä on paljon enemmän kuin pelkästään hyvä teksti. Kuten Liksomin romaanissa myös teatterin lavalla nähdyssä esityksessä käytettiin Tornionjokilaakson murretta. ELLA METTÄNEN luonnehtii, että hänen työnsä henkireikä ja osa ammattia on päästä esiintymään itselleen tuntemattomilla paikkakunnilla ja kohdata monenlaisia yleisöjä. Usein sota-aiheita kuvataan rintamalta ja miesten näkökulmasta, mutta naiset ja lapset ovat joutuneet maksamaan ison laskun, Roiha toteaa. – Murre toimi hyvin tässä esityksessä. Tämä on tapa katsoa maailmaa, jossa kaikki olennot ovat tasavertaisia. JUHO UUSITALO " Väylä on paljon enemmän kuin pelkästään hyvä teksti. Teoksen äänisuunnittelijana toimii Jani Rapo, pukusuunnittelijana Rosa-Maria Perä ja valokuvauksesta ja lavastuksesta vastaa Juho Uusitalo, jolla on esityksessä myös pieni rooli ääninäyttelijänä. – Kaikkiaan esityksiä tulee olemaan ainakin 90. Paikasta riippuen tunnelmat ovat erilaisia. Erityisen hyvää oli sovitus romaanista, esityksessä oli nostettu esiin kaikki tärkeimmät asiat. Lisäksi on muita esityspaikkoja, jotka eivät ole vielä julkisia. Kirjailija Rosa Liksomin samannimiseen romaaniin pohjautuvan monologin esitti näyttelijä Ella Mettänen. Ylä-Kainuu // Tiistaina 30. Esitys nähdään myös ensi vuonna Kajaanin Runoviikolla. – En voisi tehdä tätä kenenkään muun kanssa. – Muistan Reijo Kelan ja Heikki Laitisen esitykset Soivassa metsässä 1990-luvulla. – Synnytin vauvan vähän aiemmin kuin oli tarkoitus, joten esitys siirtyi Suomussalmella esitettäväksi, Mettänen kertoo. – Tästä on rakentumassa trilogia, jossa sodasta kerrotaan naisten ja lasten näkökulmasta. Pakko sanoa! -festivaali ja Teatteri Retikka ovat nykyisin jo legendaarisia, ja olen myös liikuttunut ihmisten vieraanvaraisuudesta. Tämä on tapa katsoa maailmaa, jossa kaikki olennot ovat tasavertaisia.
Kolmikko meinasi ensin jättää matkan väliin protestina sille, että Suomussalmen kunta on päättänyt toteuttaa harvennushakkuut Säynäjäsuon suojelualueen sisällä olevalla Syväjärvenkankaalla. Helsinkiläinen Riitta Hyppönenkin oli vaikuttunut esityksistä retkellä, joka perehdytti yleisöä myös Suomussalmen maamerkkeihin ja sotahistoriaan. Hiljainen kansa elää ja on lunastanut paikkansa enemmän kuin ajattelin. Teokseen liittyviä tanssiprojekteja hän on kuitenkin tehnyt muuallakin. Tanssitaiteilija ei ole ennen tätä palannut Ilmarin kynnökseen sitten vuoden 1990, jolloin se jopa televisioitiin. On läsnä sellainen, että tämä on yhdessä tehty. Suomussalmelle tuovat myös paikalliset ystävät ja sisko. Pakko sanoa! -festivaalin bussiretki suuntautui myös Suomussalmen kirkonkylän nuorisoseurantalolle, jossa koettiin voimakastunnelmainen Sydän, huuda! -esitys. Näntö osallistui miehensä ja ystävänsä kanssa ensimmäistä kertaa Pakko sanoa! -festivaalille, josta oli kiinnostunut nimekkäiden esiintyjien ansiosta. Esityksen jälkeen käydyssä keskustelussa esiin nousi huoli siitä, että nykyisessä maailmantilanteessa suomensukuisten vähemmistökansojen kohtalo on täysin pimennossa. Nyt tein vähän samoja temppuja, lokakuussa 73 vuotta täyttävä Kela kertoi esiintymisensä jälkeen. Nyt hän sanoo suostuneensa siihen hieman paineen alaisena. NÄNTÖ NAUTTI kuitenkin perjantaista sunnuntaihin jatkuneen Pakko sanoa! -festivaalin tarjonnasta. KATJA MABROUK. Hän ei olisi ikinä uskonut, että Hiljaisesta kansasta tulee pitkäikäinen ja suosittu matkailunähtävyys. – Oli hienot esitykset, hieno ilma ja paljon väkeä. Lokakuussa 73 vuotta täyttävä Reijo Kela esitti lauantaina kohtauksia Ilmarin kynnös -esityksestään, josta Hiljainen kansa -ympäristötaideteos sai alkunsa vuonna 1988. Kunta osti alueen alun perin valtiolta estääkseen Metsähallitusta hakkaamasta sitä. – Sehän on markkinointikysymys. Tiedän, että täällä on aina hyvä ohjelma, Hyppönen kehuu. Hän oli mukana pystyttämässä sitä Senaatintorille, kun teos vieraili 1990-luvulla Helsingissä. – Onhan se kiva, että asiat ovat menneet näin. Suomussalmen kunta on yhteistyökumppanina festivaalilla, jota järjestää Työväen Näyttämöiden liitto. SYDÄN, HUUDA! ja sen aihepiiri koskettivat turkulaista Liisa Näntöä, joka on vieraillut kymmenkunta vuotta sitten Venäjällä Komin tasavallassa öljyteollisuuden tuhoamilla alueilla. – Kaikki kulttuuri on mielenkiintoista, mitä täällä on ollut. 37 vuoden jälkeen festivaaliyleisö sai nähdä, kuinka Kela esitti tanssia ja akrobatiaa yhdistäneitä kohtauksia alkuperäisteoksesta Niittykahvilan katolla. – Annukka (Ruuskanen, Pakko sanoa! -festivaalin taiteellinen johtaja) houkutteli minut, raihnaisen vanhan miehen. Hän olisi halunnut palkata esitykseen tuolloin Suomussalmella työttöminä olleet 973 ihmistä, jotka olisivat nousseet teoksen lopussa pellosta ylös. Siitä tulisi kunnalle todella hyvää mainetta. – Jouduimme tosiaan pohtimaan ristiriitaa. Festivaalin tunnelma on hänen mukaansa erilainen kuin kaupunkitapahtumissa. – Monesti tämmöiset pienet festivaalit ovat todella upeita. Hyppönen on Pakko sanoa! -festivaalin vakiokävijä, joka on ollut tapahtumassa mukana puolikymmentä kertaa. Järjestäjien innostus näkyy ehkä enemmän kuin isoissa organisaatioissa. En halua hyödyttää tahoja, jotka tuhoavat vanhoja metsiä, hän sanoo. Vella tunnetaan yhtenä valovoimaisimmista Venäjän vähemmistökansojen kirjailijoista. Arktisten alkuperäiskansojen puolesta puhuva esitys toi esiin, kuinka Vella muun muassa taisteli venäläistä Lukoil-öljy-yhtiötä vastaan sen tuhotessa Siperiassa kansojen elinedellytyksiä. Raha on asia, joka häviää, mutta luonto on se, joka meidät pitää elossa. HÄNEN MIELESTÄÄN Sydän, huuda! -esitys oli huippu ja sydämeen käyvä, mutta myös Reijo Kelan esitys Hiljaisella kansalla teki vaikutuksen. Turvepäät esiintyivät ensimmäisen kerran Ilmarin kynnöksessä, jonka Kela toteutti Lassilan pellolle vuonna 1988. Näntö pitää ristiriitaisena, että kunta tarjoaa hienon ja koskettavan esityksen elämän puolesta, mutta toimii samaan aikaan tuhoavalla tavalla. – Olen tehnyt eettisen sopimuksen Suomussalmen kunnan kanssa, etten pystytä vakituisesti tällaista Suomeen, kertoo Kela, jonka mielestä Ilmarin kynnöstä voisi esittää vaikka joka kesä Suomussalmella. ENNEN TÄMÄNVUOTISTA Pakko sanoa! -festivaalia Kela on esiintynyt Hiljaisella kansalla muutamia kertoja vuosikymmenten varrella. Tapahtumassa järjestetty bussiretki kuljetti yleisön ympäristötaideteoksen äärelle, jossa tanssitaiteilija Reijo Kela esitti jälkinäytöksen Ilmarin kynnös -esityksestään. Bussiretki tarjosi elämyksiä, ja tapahtuman Pohjoinen-teema kiinnosti Lapin ystävää. Viitostien varrella sijaitsevalle Käpylän pellolle teos nousi vuonna 1994 sen jälkeen, kun turvepäät oli nähty Helsingissä Tuomiokirkon portailla Kainuun esittäytyessä Senaatintorilla. Ylä-Kainuu // Tiistaina 30. Kun piti keksiä halvempi suunnitelma, Kela sai idean turvepäistä. FESTIVAALIN BUSSIRETKI kävi myös Suomussalmen kirkonkylän nuorisoseurantalolla, jossa nähtiin kokkolalaisen Ruska Ensemblen Sydän, huuda! -esitys. – Toivon, että kunta voisi vielä pyörtää päätöksensä. – Ilmarin kynnöskin alkoi katolta. Taiteilijan mukaan joukkovoiman käyttö olisi maksanut 30 miljoonaa markkaa. On paljon ihmisiä, jotka ovat siirtyneet luonnon puolelle. Viimeksi kesällä Kuopioon pystytettiin määräaikainen Hiljainen kansa, kun Kela esiintyi Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalilla. syyskuuta 2025 PUHEENAIHEET // 3 Pakko sanoa! -festivaalin bussiretki oli kävijöille elämys Katja Mabrouk Pakko sanoa! -festivaali muistutti lauantaina, kuinka Suomussalmen suosittu Hiljainen kansa sai alkunsa. HILJAISTA KANSAA ei ehkä olisi, jos Kela olisi aikoinaan saanut toteutettua Ilmarin kynnöksen alkuperäisen visionsa mukaan. Esitys päättyi, kun Viitostien liikenne hiljeni hetkeksi. Hyppöselle Hiljainen kansa on tärkeä teos. Olen iloinen, että tämä vetää yleisöä muualtakin kuin Suomussalmelta. Musiikkia, laulua ja puhetta yhdistävä, Jarkko Lahden ohjaama esitys teki kunniaa Länsi-Siperiassa eläneelle metsänenetsi Juri Vellalle (1948–2013)
Ylä-Kainuu // Tiistaina 30. Tapahtumien järjestäjät sekä tapahtumissa esiintyvät ihmiset tekevät aina suuren työn, että saavat luotua ikimuistoisen tapahtuman, josta puhutaan vielä seuraavalla viikollakin kahvipöydässä. Yleisintä digitaalinen lehtien lukeminen on 35–44-vuotiaiden joukossa, heistä digilukijoita on 95 prosenttia. Seppänen vietti 70-vuotissyntymäpäiväänsä, ja onnittelijoita kävi niin läheltä kuin kauempaakin. Näin saamme nauttia tapahtumista mahdollisesti myös tulevaisuudessa. Ja toisinaan saamme myös niitä tunnettuja artisteja esiintymään paikkakunnalle. Maanviljelijä Kalle Seppästä onniteltiin hänen 70-vuotisjuhlapäivänään syksyllä 1965. Suuremmassa kaupungissa asuvat ihmiset saattavat ehkä nähdä Suomussalmen kylänä keskellä ei mitään. Meille lehden tekijöille on tärkeää, että lehti kertoo, mitä alueellamme tapahtuu ja tarjoaa myös mielenkiintoisia lukukokemuksia uutisten lisäksi. Ilman omaa paikallislehteä ei Ylä-Kainuun alueen asukkaita koskevia asioita juurikaan olisi esillä. Joka tapauksessa Ylä-Kainuun lukijoista koko ajan suurempi osa käyttää digitaalisia palveluja, ainakin painetun lehden rinnalla. Itse näen Suomussalmen paikkana, jossa pääsee nauttimaan monenlaisista kulttuurielämyksistä. Meillä ei ole viikoittaisia stand up -esityksiä. TÄNÄ VUONNA teatterifestivaaliviikonloppuna nähtiin myös Mikko Roihan dramatisoima ja ohjaama, Rosa Liksomin roomaaniin pohjautuva, Väylä-esitys, jossa lavalle nousi näyttelijä Ella Mettänen. Ylä-Kainuuta lukee vain digitaalisesti noin 48 prosenttia lukijoista. Vaikka 65 vuotta täyttäneet lukevat digitaalisia sanomalehtiä jonkin verran nuorempiaan vähemmän, niin heistäkin 80 prosenttia lukee digitaalisia sanomalehtiä joko pelkästään tai paperilehden ohella. On hienoa huomata, kuinka taitavia harrastajia paikkakunnaltamme löytyy. Uusimman KMT tuloksen mukaan sanomalehtiä lukee digitaalisesti 88 prosenttia ja vain digitaalisesti sanomalehtiä lukee 49 prosenttia. 010 665 7200 ti–la klo 7–11 (pvm/mpm) • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • lukijailmoitukset@hillagroup.fi • puh. " Kuinka monessa Suomussalmen kokoisessa kunnassa on päästy kokemaan vastaavaa. Neuvottelujen aikana todettiin, että kesälukio tulee Ämmänsaareen ja lukion aineiksi olivat tulossa ainakin englanti, ruotsi, saksa ja matematiikka. Vain painettua lehteä lukee Uutismedian liiton tiedotteen mukaan enää kuusi prosenttia suomalaisista. Festivaali tuo Suomussalmelle valtakunnallisesti tunnettuja kasvoja sekä antaa paikallisille harrastajille mahdollisuuden näyttää taitonsa. Painettua lehteä lukee 46 prosenttia, mutta suuri osa heistäkin käyttää myös lehtien digitaalisia palveluja. Skyttä piti kunnan kesälukiolle tarjoamia tiloja erinomaisina, ja neuvotteluissa sovittiin myös lukion toimintamuodoista. Meillä ei ole suuria taidemuseoita, joissa voisi viettää rentoa sunnuntaipäivää. Veikkaanpa, että ei kovin monessa. Asiakaspalvelu Juhlapäivä ja neuvotteluja 1965 Aikakone Suomussalmi-lehdessä nostettiin syyskuun 1965 loppupuolella esiin Metsäpellon Kallen eli maanviljelijä Kalle Seppäsen juhlapäivä. Vapaussoturien Huoltosäätiön Kainuun piirin onnittelut esittivät majuri evp. Ylä-Kainuuta luetaan koko ajan ahkerammin diginä Kansallinen mediatutkimus (KMT) on jälleen julkaistu ja sen mukaan sanomalehdet tavoittavat 95 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista. Veikkaanpa, että ei kovin monessa. Kyseessä oli Suomen ensi-ilta. Kävin viime vuoden Pakko sanoa! -teatterifestivaalilla kuuntelemassa teatterikorkeakoululaisten sekä paikallisten harrastajien monologeja. Lehdessä uutisoitiin myös, että maisteri Kyösti Skyttä Suomen Kasvatusopillisesta Yhdistyksestä kävi neuvotteluja Suomussalmen kunnan edustajien kanssa Ämmänsaareen perustettavasta kesälukiosta. Väänänen, opettaja Kalle Laitinen, talousneuvos Eelu Martikainen, metsäteknikko Iikka Matero ja liikkeenharjoittaja Väinö Auvinen. O. syyskuuta 2025 4 // Ota yhteyttä: • hillalogistiikka.fi/palaute • puh. Osuus on kasvanut edellisvuodesta yhdellä prosenttiyksiköllä. KMT SELVITTÄÄ kunkin lehden tavoittavuutta eli sitä, kuinka moni lukee lehteä jossakin muodossa riippumatta siitä, onko lehden tilaaja. Pienen lehden kohdalla lukua voi pitää lähinnä suuntaa antavana. Journalistin ohjeisiin sitoutuneena lehtenä Ylä-Kainuulle on kunnia-asia julkaista luotettavaa ja tarkastettua tietoa. Lukiossa oli muun muassa kansakoulupohjalla valmistuneilla opettajilla mahdollisuus kielten jatko-opintoihin. Kun huomasin monologien olevan osa myös tämänvuotista ohjelmaa, päätin mennä jälleen katsomaan. Suomussalmella järjestetään tapahtumia, jotka saavat liikkeelle niin oman kunnan kuin mahdollisesti naapurikuntienkin ihmiset. Sanomalehden lukemisen tapa on muuttunut, ja vuosi vuodelta yhä useampi lukee lehtiä digitaalisessa muodossa. Erityisen hienoa on myös se, että heille annetaan mahdollisuus nousta lavalle. Meillä kuitenkin on upea harrastajateatteri, vaihtuvia näyttelyitä Galleria Kiepissä ja monia mielenkiintoisia tapahtumia pitkin vuotta. He tekevät sen meitä varten, joten vähintä mitä me voimme tehdä, on osallistua tapahtumiin. Kuinka monessa Suomussalmen kokoisessa kunnassa on päästy kokemaan vastaavaa. Neuvotteluja oli tulossa edelleen jatkamaan maisterit Jaakko Itälä ja Pekka Aukea Väestöliitosta. A. KMT kertoo, että Ylä-Kainuu on tärkeä tietolähde ja sitä luetaan myös Kuhmon ulkopuolella. Tapahtumaviikonloppu tarjosi jälleen laadukasta ohjelmaa monenlaiseen makuun. Ylä-Kainuun tavoittavuus on pysynyt hyvällä tasolla ja tavoittamme viikossa keskimäärin lähes 17 000 lukijaa. Kajaanin Säästöpankin onnittelut toivottivat kuvassakin olevat pankinjohtaja Oiva Valtanen sekä apulaisnimismies Erkki Niemi. PAIKALLISEN lehden ja paikallisten uutisten merkitys kasvaa maailmassa, jossa tietoa on saatavilla pilvin pimein, mutta tiedon luottavuuden arviointi on entistä vaikeampaan. Itse en ole valitettavasti aivan jokaisella kerralla päässyt nauttimaan teatterifestivaalin annista, mutta silloin kun olen käynyt katsomassa esityksiä, olen pitänyt niistä kovasti. Pääkirjoitus " Meille lehden tekijöille on tärkeää, että lehti kertoo, mitä alueellamme tapahtuu ja tarjoaa myös mielenkiintoisia lukukokemuksia uutisten lisäksi.. 020 750 4469 (ma–pe klo 9–15) • asiakaspalvelu.hillagroup.fi Jäikö lehti tulematta. Minulta on joskus kysytty, että tapahtuuko siellä Suomussalmella yleensä yhtään mitään, ja mitä siellä voi edes tehdä. ARKISTO Ikimuistoisia elämyksiä Kolumni Marjut Lehto Jo seitsemännen kerran Suomussalmella järjestetty Pakko sanoa! -festivaali ei pettänyt taaskaan. Meillä eivät juuri käy eturivin artistit esiintymässä
050 307 5439 €/kg €/kg HERKKUKASSI SIS. – osallistu maksuttomaan opastukseen! Järjestämme maksuttomia opastustilaisuuksia OP:n Varmuutta verkkoon -viikolla. Hankkeen eteläisin kärki sijoittuu Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan Varsavaara tv-9 alueelle. Voit osallistua myös Teams:lla, katso linkki ja ohjelma: https://hyvinvointialue.kainuu.fi/tapahtumat/tervetuloa-palliatiivisen-hoidon-avoimeen-yleisotilaisuuteen TIISTAINA Hyrynsalmi 09.00 12.00 Ristijärvi 13.00 14.00 (K-Market) KESKIVIIKKONA Puolanka 09.00 14.00 TTORSTAINA Paltamo 09.00 14.00 (K-Market) Kajaani 09.30 13.00 (Kauppatori) PERJANTAINA Vaala 11.00 13.00 ÄÄmmänsaari 09.00 15.00 (K-Supermarket) maalaishyytelö maalaiskinkku 14 50 17 90 KONTINJOEN HERKKUKULMA KONTINJOEN MYYMÄLÄ MYYMÄLÄ SULJETTU TOISTAISEKSI puh. 050 307 5439 puh. kantamaksun 3,50 € ja toimistomaksun 35 €. Tilaisuuden sisältö: yleisimmät pankkipetokset ja väärinkäytökset digihuijausten tunnistaminen ja niiltä suojautuminen turvallinen pankkiasiointi Jos haluat lisäksi henkilökohtaista digiopastusta, ota mukaan mobiililaitteesi ja OP-tunnukset. ELISA KORHONEN Tee lahjatilaus ja tulosta lahjakortti Hallinnoi tilauksiasi asiakaspalvelu.hillagroup. Puolangan Hietavaaralle kaavaillaan 18 uutta tuulivoimalaa. YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRI Henri Lempinen ti 7.10. Kelakorvaus lääkärinpalkkiosta 30 € vähennetään vastaanotolla suoraan maksun yhteydessä. klo 10–12 Suomussalmen konttori (Keskuskatu 5) Varaa paikkasi ja ilmoittaudu mukaan pe 3.10. mennessä: op.fi/kainuu tai konttoreissamme. YLEISLÄÄKÄRI Petteri Kauhanen Tiistaisin 30.9., 14.10., 21.10. Ylä-Kainuu // Tiistaina 30. KIVIKYLÄN TUOTTEITA Puolangan Hietavaaralle kaavaillaan 18 tuulivoimalaa Elisa Korhonen Wpd Suomi kaavailee Puolangan Hietavaaralle 18 tuulivoimalan tuulipuistoa. Tule kuulemaan yleistä väärinkäytöksistä, oppimaan tunnistamaan digihuijauksia ja kuinka niiltä voi suojautua. Tapahtuma toteutetaan Pohjoisen YTA-alueen yhteisenä kansalaistapahtumana. Kansalaistapahtuma toteutetaan hybriditilaisuutena. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu. Ultraäänitutkimukset, myös ilman lähetettä. fi " Kainuun ely-keskus on antanut perustellun päätelmän hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista, eli YVAselostuksesta.. Varaa aika netissä medika.fi Kauttamme kaikki työterveyshuollon palvelut SOITA 08 710 799 (Palvelunumeromme on maksuton) Ma To klo 8 16, Pe 8 14 Varaa aika puhelimitse VASTAANOTTOAJAT | Suomussalmi | Kauppakatu 5 PAIKALLINEN LÄÄKÄRIPALVELU MRI-KUVAUKSET; Magneettirekka Vuokatissa Ma 13.10. Hietavaaran tuulivoimahanke sijaitsee noin 25 kilometriä Puolangan keskustasta kaakkoon, Paltamon ja Ristijärven kuntien rajamaille. Tuulivoimaloiden tuottama sähkö on tarkoitus siirtää valtakunnan verkkoon joko Fingrid Oyj:n Seitenoikean sähköaseman kautta tai Turkkiselän läheisyyteen suunnitteilla olevan sähköaseman kautta. Päätelmässä painopiste on luonnonsuojeluarvojen ja suojeltujen lajien turvaamisen lisäksi hankkeen ja muiden lähialueiden tuulivoimahankkeiden muodostamissa yhteisvaikutuksissa. Yhteisten esitysten jälkeen on mahdollisuus keskustella oman alueen palliatiivisten asiantuntijoiden kanssa. RADIOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI Anita Hiltunen ke 22.10. ja 28.10. Moda-kortilla Kaikki tuotteet Avoinna ma-pe 9-17, la 9.30-14 08-6660230, WWW.PAJAKKA.FI KAUPPAKATU 10-12 Kaipaatko apua turvalliseen pankkiasiointiin. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. YVA-menettelyn jälkeen hankkeen suunnittelu ja vaikutusarviointien täydentäminen jatkuu yleiskaavaja lupaprosesseissa. syyskuuta 2025 // 5 -20% ovh:sta Ei koske Uggja Parajumpers-tuotteita Kanta-asiakaspäivät 1.-5.10. GYNEKOLOGI Päivi Ovaskainen ma 6.10. Myös ilman lähetettä! AJOKORTTITODISTUKSET: tavallinen 140 €, laajennettu 180 € (sis. klo 14–16 Kajaanin konttori (Pohjolankatu 18) SUOMUSSALMI: Ke 8.10. KAJAANI: Ti 7.10. YVA-menettelyssä arvioitiin myös vaihtoehdot, joissa hanketta ei toteuteta ollenkaan tai että tuulivoimaloita olisi rakennettu enintään 13 kappaletta. HANKKEESSA suunnitellaan Hietavaaralle 18 yksikköteholtaan 6–10 megawatin tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään 300 metriä, ely-keskus kertoo tiedotteessa. Vastaanottokäynnin yhteydessä perimme Huomioithan, että Medika Lääkäripalvelu ei kuulu 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilun piiriin. Arkistokuva Hyrynsalmen Illevaaran tuulipuistosta. Kainuun ely-keskus on antanut perustellun päätelmän hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista, eli YVA-selostuksesta. Toimistomaksun, kantamaksun ja laajennetussa tarkastuksessa muistitestin). TERVETULOA PALLIATIIVISEN HOIDON AVOIMEEN YLEISÖTILAISUUTEEN! Kainuun hyvinvointialue järjestää kansainvälisenä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon päivänä avoimen yleisötilaisuuden to 9.10.25 klo 16.30 alkaen Kainuun keskussairaalassa luentosali, 4.krs (ruokalan tila) Päivän tarkoituksena on lisätä kansalaisten tietoisuutta palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta
– Paikallisuuden lisäksi festivaali on selvästi ottanut jalansijaa valtakunnallisestikin. . Poliittinen muisti on niin lyhyt, että harva muistaa muun muassa Sipilän (kesk.) hallituspolitiikan, kaikkineen työntekijöihin ja köyhiin kohdistetuilla kurjistuksillaan ja niiden kohtuuttomat seuraukset. NUORET EIVÄT juuri missään päin maailmaa seuraa yleistä mediaa eivätkä lue printtilehtiä, vaan keräävät tietonsa somealustoilta. Reilun kolme vuotta olen asunut Ämmänsaaressa. Oletin aikaisemmin puolueiden kannattajineen olevan muutoksen ydin. Esiintyjäkaartiin kuuluivat muun muassa näyttelijäntaiteen professori Jarkko Lahti, näyttelijä Hannu-Pekka Björkman, näyttelijä Ella Mettänen, tanssitaiteilija Reijo Kela sekä ohjaajat Kristian Smeds ja Mikko Roiha. Lauantai 4.10. Siihen liittyen festivaali pitää yhden tapahtumapäivistä Hossan kansallispuistossa. Se myytiin loppuun jo etukäteen. 07:11 18:36 07:14 07:17 07:20 07:23 07:26 07:29 18:32 18:29 18:25 18:21 18:18 18:14 Jos Herra ei taloa rakenna, turhaan näkevät rakentajat vaivaa. . . Jos Herra ei kaupunkia vartioi, turhaan vartija valvoo. Lisäksi viemäreissä välillä kurlutusta, kun vedät vessanpönttöä tai käyt suihkussa, viemäreissäkin siis jotain ongelmaa. Tapahtuman pääjärjestäjänä toimii Työväen Näyttämöiden liitto. Seitsemättä kertaa pidetyn tapahtuman teemana oli tänä vuonna Pohjoinen. Sen sijaan puolueet, jotka keinolla millä hyvänsä koettavat saada asiansa perille, vaikka niiltä usein totuus hämärtyy, ne kyllä menestyvät, ihme kyllä. Ylä-Kainuu // Tiistaina 30. Paljon olen lenkkeillyt Siikaranta/Kurimo alueella. Nähtävästi näin ei ole – olin väärässä (joku vääräleuka heti toteaa: taas kerran). . Kasvaneet umpeen pajukoista ja ynnä muusta kasvillisuudesta. Maanantai 6.10. Reilun parin vuoden ajan oltu useamman kerran täältä Kenoveevantieltä yhteydessä puhelimitse ja sähköpostilla kuntaan, kun ojat ei vedä. Lauantaina pidetty bussiretki oli yksi Pakko sanoa! -festivaalin kohokohdista. Tämä oli seitsemäs kerta, joten toistoja se vaatii ja hyvän tason säilyttämistä. Pakko sanoa! hyväksyttiin Finland Festivalsin jäseneksi huhtikuussa 2023. Ps. Sieltä myös huono-osaiset nuoret voivat todeta, kuinka heidän yhteiskunnissaan varakkaat pröystäilevät rikkauksillaan. Nimipäivät Tiistai 30.9. Tapahtuman taiteellisen johtajan Annukka Ruuskasen mukaan esitykset vetivät väkeä edellisvuoden tapaan eli noin 1300 katsojaa. . Pakko sanoa! veti jälleen ennätysyleisön Katja Mabrouk Suomussalmen Pakko sanoa! -festivaali ylsi viikonloppuna jälleen ennätysyleisöön. Torstai 2.10. Ihaillut olen miten kaikki Siikarannan kalateiden ojat viettävät kohti rantaa ja ei seiso vedet ojissa. – On tullut todella hyvää palautetta sekä esiintyjiltä että yleisöltä. Hyvältä näyttää. Teemana on Metsässä. Rauno, Rainer, Raine, (Raino) ORT: Jumalanäidin suojelus (Pokrova), Hannes, Hannu, Hans, Iivo, Jani, Janne, Johannes, Joni, Jonne, Jonni, Jouni, Juha, Juhana, Juhani, Juho, Jukka, Valio ORT: Andreas, Antero, Antti, Atte, Kiprian, Anette, Anita, Anitta, Anja, Anna, Anne, Anneli, Anni, Anniina, Annika, Annikki, Raimo Saija, Saila, Frans, (Sinna, Siina) Inka, Inkeri ORT: Aleksi, Aleksis, Ali, Filip, Vilppu, Joona, Joonas, Peetu, Pekka, Pekko, Petja, Petri, Petrus, Petteri, Pietari Pinja, Minttu ORT: Kari, Karri, Makari, Onni, Tomi, Tommi, Tuomas, Tuomo Aurinko Suomussalmi Tiistai 30.9. Perjantai 3.10. Perjantai 3.10. Maanantai 6.10. Sen jälkeen kunnasta ei ole oltu yhteydessä, toivottaisiin pikaisesti jotain tietoa suunnitelmista ja aikataulusta. KUN FESTIVAALI teki kaksi vuotta sitten yleisöstä kyselytutkimuksen, silloin kävijöitä oli 18 paikkakunnalta. Keskiviikko 1.10. Ystävällisin terveisin Kenoveevantien Heikkiset ja Kelat Kirjoittaja pohtii, että yhteisö, joka muuttaa maailman sekä meidät, on someyhteisö. – Ensi vuoden rahoitus meillä alkaa olla sillä tavalla kasassa, että tapahtuma pystytään varmasti ensi vuonna pitämään, Annukka Ruuskanen kertoo. . . syyskuuta 2025 6 // . . Ojien kaadot, hmm, eihän niitä ole. Tapahtumat vyöryvät ja entisestään kiihtyvät, joka nostaa kansat hallintojaan vastaan! Saapa nähdä, milloin viileät Pohjoismaiden kansalaiset kyllästyvät hallintoihinsa. Esityksissä käsiteltiin aihetta sekä mielenmaisemana että fyysisenä paikkana historian ja nykypäivän, taiteen, arjen ja ekologian näkökulmista. Tämä rikkaiden aiheuttama pöyhkeys on jo tietyissä valtioissa saanut rajuja mielenosoituksia hallintojaan vastaan. Torstai 2.10. – Voin luvata, että myös ensi vuodeksi on jo lupautunut kovia nimiä. Muuten ajattelin vielä jokin aika sitten, että maapallolla kalliot ovat ainoita ikuisia, mutta eivät ole, ne rapautuvat niin pinnalta ja kuulemma myös syvemmältä. Lauantai 4.10. – Käytännössä kaikki esitykset olivat täysiä, hän iloitsee. Mukana oli myös ensikertalaisia Kainuun ulkopuolelta. Hienosti tehty ojat sadevesiviemäreineen sekä kunnostettu tiet. Lisänä on vielä viha maahanmuuttajia kohtaan. Sunnuntai 5.10. . Oletin, että puolueet, jotka tuovat yhteiskunnallisia ongelmia asiapohjalta esiin, esimerkiksi Vasemmistoliitto, kykenevät kansan tuella tekemään muutoksia! Valitettavasti tämä on utopiaa. Kurimontien varresta vedet kyllä valuvat hienosti ojia pitkin tuonne Kenoveevantien yläpuolisiin ojiin, jossa sitten seisovat, kun ei ole kaatoja ojissa ja nostavat pohjavettä. . 127:1 Päivän sana Some yhteiskuntien muuttajana Mielipide Näyttää siltä, että yhteisö, joka muuttaa maailman sekä meidät, on someyhteisö, halusimmepa tai emme. Kellarit täyttyvät useammassa talossa vedestä keväisin ja kovimmilla sateilla. KATJA MABROUK Kommentoi ja keskustele – anna äänesi kuulua ylakainuu.fi. Kunnasta käyneetkin paikan päällä pari vuotta sitten ja muun muassa mittamies mitannut Viitostielle päin meneviä ojia, että ne pitäisi kaivaa syvempään, ongelma on siis todellinen. . Ennen kaikkea esitysten taso on saanut kiitosta, ja Pohjoisen teema kosketti ihmisiä paljon, Annukka Ruuskanen sanoo. SAMA ONGELMA ojissa myös Valapurin tiellä, kovimmilla sateilla ojat eivät vedä ja vedet valuvat tietä myöten ihmisten pihoille. TÄNÄ VUONNA Pakko sanoa! -festivaalia rahoittivat Riihi-säätiö, Tradekan säätiö, Taiteen edistämiskeskus ja Suomussalmen kunta. Järjestelyissä mukana ovat myös Teatteri Retikka ja Suomussalmen kunnan kulttuuritoimi. Siru, Sirja, Sorja ORT: Gregori, Grigori, Reijo, Reko, Riku Keskiviikko 1.10. Tervehdys kunnan tekniseen toimeen Mielipide Tervehdys kunnan tekniseen toimeen ja sen viranhaltijoille täältä Kenoveevantien ja Valapurintien asukkailta. . Kuvassa retkiyleisö menossa Hiljainen kansa -ympäristötaideteokselle katsomaan tanssitaiteilija Reijo Kelan esitystä. Nytkin vallassa oleva äärioikeistohallitus toteuttaa samaa ja vieläpä jyrkempää politiikkaa huono-osaisiin sekä työntekijöihin. Joissakin yhteisöissä hallinto on pantu vaihtoon. Sunnuntai 5.10. VUODEN päästä Pakko sanoa! pidetään jälleen syyskuun viimeisenä viikonloppuna, jolloin se on osa Oulun kulttuuripääkaupunki 2026 -ohjelmistoa. Ruuskasen mukaan Etelä-Suomesta tuli tällä kertaa osallistujia, jotka olivat käyneet tapahtumassa monesti aiemminkin. Odotellaan täällä innolla, milloin kunnan tekninen toimi saa tehtyä tänne yhtä hienot suunnitelmat ja toteutuksen kuin Siikarannan alueelle. . Köyhyys ja sen aikaansaama huono-osaisuus on maapallolla ikuista ja se vain lisääntyy! Jouko Huhta Suomussalmi " Tämä rikkaiden aiheuttama pöyhkeys on jo tietyissä valtioissa saanut rajuja mielenosoituksia hallintojaan vastaan
Kalenterin tavoitteena on ollut välittää tietoa jätehuoltopalveluista sekä antaa vinkkejä jätehuoltoon, kierrätykseen ja kestäviin valintoihin. Ekokympin tiedotteen mukaan päätökseen vaikuttivat muutokset haja-asutusalueiden jakeluympäristössä, mikä tekee tasapuolisen ja luotettavan jakelun varmistamisesta vaikeaa. syyskuuta 2025 // 7 Maakuntahallitus nimesi edustajat useisiin toimielimiin Hannu Mustonen Kainuun maakuntahallitus on nimennyt edustajat useisiin neuvottelukuntiin ja toimielimiin. Ekokymppi ei enää jaa paperista seinäkalenteria. Ekokymppi panostaa muiden tiedotuskanavien tavoittavuuteen ja laatuun sekä kehittää viestintää. Maakuntahallituksen edustajana KaiCell Fibers Oy:n yhtiökokouksissa toimii maakuntahallituksen puheenjohtaja Sakari Seppänen. EKOKYMPPI on tehnyt kalenteria yhteistyössä neljän jätelaitoksen kanssa vuodesta 2013 alkaen. Hallitus nimesi sekä itäisen että pohjoisen Suomen ohjelman neuvottelukuntaan jäseneksi maakuntajohtaja Riikka Pirkkalaisen ja hänelle varajäseneksi 1.10.2025 alkaen vs. Paperin ja jakelun kustannukset ovat Ekokympin mukaan nousseet merkittävästi viime vuosina, eikä yhtiö halua siirtää näitä kustannuksia jätemaksuihin. Hänen henkilökohtainen varajäsen on Sami Sainio. Arkistokuva Ekokympin esittelypisteeltä. aluekehitysjohtaja Anna-Riikka Karhusen. Silja Keränen asettuu maakuntahallituksen edustajana Kainuun järjestöasiain neuvottelukuntaan (JANE) kaudelle 2025–2028. – Pahoittelemme tilannetta ja ymmärrämme, että tämä voi aiheuttaa harmia erityisesti niille asiakkaillemme, jotka odottavat kalenteria innolla ja ovat tottuneet saamaan sen vuosittain, Ekokympin tiedotteessa todetaan. Buffet-Menun Lisätiedot kajaanifest.fi K18. Ekokymppi on tehnyt kalenteria yhteistyössä neljän jätelaitoksen kanssa vuodesta 2013 alkaen. Maakuntahallituksen edustajana KaiCell Fibers Oy:n yhtiökokouksissa toimii maakuntahallituksen puheenjohtaja Sakari Seppänen. PEKKA LASSILA / ARKISTO Ekokymppi lopettaa seinäkalenterien jakamisen Hanna Turunen Ekokympin perinteinen seinäkalenteri ei ilmesty enää tänä vuonna. MARJUT LEHTO Peruslippu 59,90€ VIP-lippu, permanto 109€ sis. Ylä-Kainuu // Tiistaina 30. Itä-Suomen, Pohjois-Suomen ja Itäja Pohjois-Suomen neuvottelukuntien varsinaisiksi jäseniksi ja henkilökohtaisiksi varajäseniksi hallitus nimesi Sakari Seppäsen (varajäsen Seppo Rajala), Raimo Piiraisen (Markku Oikarinen), Sami Sainion (Päivi Soldatkin), Jouni Lämpsän (Peppiina Kahakka), Jyri Saastamoisen (Juhani Seppänen) ja Mikko Polvisen (Toni Haapala)
Ville Kormilaisen rento ja ihmisläheinen puhetapa sai kiitosta seurakuntasalissa. Kuulijoiden mukaan hänen läsnäoloaan oli miellyttävä seurata – ja myös saarna ”maistui”.. Risto Kormilainen, Ville Kormilaisen isä, toimi pitkään Suomussalmen seurakunnan kirkkoherrana ja on monelle paikkakuntalaiselle merkittävä ja tuttu pappi sekä kirjailija. syyskuuta 2025 8 // Riitta Mäkeläinen Suomussalmen pääkirkko on pappi Ville Kormilaiselle kaikkein tutuin rakennus. Teologiopintojen alkuvaiheesElämänkriisi johdatti papin tielle Ville Kormilaisen pitkä ura viestinnän ja median parissa sai yllättävän käänteen, kun elämänkriisi johdatti opiskelemaan teologiaa. – Tämä oli harvinainen ja koskettava hetki. Messu on kirkon ydintä ja kun sen saa tehdä yhdessä oman pojan kanssa, se tuntuu todella merkitykselliseltä. PAPINURA ei kuitenkaan ollut hänen suunnitelmissaan. – Kyllä vitsit ja saarnat mahtuvat yhteen mieheen, Kormilainen totesi hymyillen. Isä ja poika eivät olleet aiemmin toimittaneet messua yhdessä, joten tilanne oli erityinen molemmille. – Vaikka seurakunta on ollut melkein 30 vuotta muualla, kotikirkko on aina kotikirkko. Hän toimitti messun yhdessä isänsä kanssa. Ylä-Kainuu // Tiistaina 30. Viime vuosina hänet on tunnettu myös koomikkona, ja nykyään hän yhdistää papin ja koomikon työt sujuvasti. Sunnuntaina hän saarnasi kotikirkossaan isänsä rinnalla. Ensimmäinen kerta papin tehtävissä täällä oli arvokas, Kormilainen kuvaili. Ville Kormilainen on tehnyt pitkän uran toimittajana, viestinnän asiantuntijana ja markkinoinnin parissa. Hän kertoo tuntevansa sen jokaisen nurkan – lapsena kirkon käytävillä juostiin, pyhäkoulussa riekuttiin ja isän työskentelyä seurattiin penkistä käsin. KUN VILLE Kormilainen palasi syyskuun viimeisenä sunnuntaina kotikirkkoonsa ensimmäistä kertaa vihittynä pappina, hetki oli erityinen. Risto Kormilaisen mukaan juuri ehtoollinen teki sunnuntaista poikkeuksellisen merkityksellisen. Samaan saarnastuoliin hän on noussut ensimmäisen kerran lapsena konttaamalla
En ole koskaan aikaisemmin kokenut sellaista, Armi Vaahtoniemi kuvaili tuntemuksiaan. Ville Kormilainen tapasi seurakuntalaisia ja kertoi papiksi kasvamisensa tarinaa. – Saarnaajavuoroja löytyy varmasti myös jatkossa, Ryyti sanoi ja totesi Ville Kormilaisella olevan paljon muutakin annettavaa kotiseurakunnalleen. Taustalla kanttori Merja Matero ja isä, pappi Risto Kormilainen, kertasivat jumalanpalveluksen kulkua. Keskustelun lomassa Ville Kormilainen sai yleisöltä kysymyksen, jota moni kuiskutteli: milloin hänestä tulisi pappi Suomussalmen seurakuntaan. Ville Kormilainen toimitti ehtoollisen kotikirkossaan yhdessä isänsä Risto Kormilaisen kanssa. – Seurakunnilla on valtavasti hyvää toimintaa, mutta siitä ei ole hyötyä, jos kukaan ei kuule siitä, Risto Kormilainen toteaa. Ville Kormilaisen rento ja ihmisläheinen puhetapa sai kiitosta seurakuntasalissa. – Minä aloitin papin virassa 23-vuotiaana, Ville 45-vuotiaana. – Monet kaipaavat seurakunnalta keskustelua ja tilaa jakaa ajatuksiaan. Kormilainen kertoo, että kohtaamiensa nuorten aikuisten suurin huoli liittyy tällä hetkellä tulevaisuuteen – työhön, toimeentuloon ja epävarmuuteen. Ville Kormilainen saarnasi ensimmäistä kertaa kotikirkossaan pappisvihkimyksen jälkeen. Ville Kormilainen jatkaa, että viestintä on monessa seurakunnassa se heikko lenkki. MESSUN jälkeinen kirkkokahvitilaisuus keräsi seurakuntasalin täyteen. Onhan seurakunnat ympäri Suomen melkoisia tapahtumanjärjestäjiä. Tänä päivänä Ville Kormilainen työskentelee Helsingissä, Munkkiniemen seurakunnassa, nuorten aikuisten projektin koordinaattorina ja pappina. Harjoittelujakso seurakunnassa oli ensimmäinen kerta, kun Kormilainen ajatteli, että seurakuntatyössä voisi oikeasti olla hänen paikkansa. Seurakuntasali täyttyi viimeistä paikkaa myöten. syyskuuta 2025 // 9 sa Kormilainen kirjoitti sosiaalisen median kanavissaan, ettei aio ryhtyä papiksi. VIESTINNÄN ammattilaisina molemmat Kormilaiset kiinnittävät huomiota myös kirkon ja seurakuntien näkyvyyteen. Kirkkokahvien lomassa vaihdettiin kuulumisia. Kormilainen painottaa, että nuorten aikuisten tavoittaminen on koko kirkon tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa. Tunnelmaa kuvattiin lämpimäksi ja erityiseksi. – Olin isossa elämänkriisissä ja mietin, voisiko teologian opiskelu auttaa. – Tilaisuus oli riemukas ja lämminhenkinen, herätti monia hyviä ajatuksia. Kirkkoherra Tatu Ryyti oli hyvillään sunnuntain tunnelmasta. Ylä-Kainuu // Tiistaina 30. RIIT TA MÄKELÄINEN " Monet kaipaavat seurakunnalta keskustelua ja tilaa jakaa ajatuksiaan.. " Rippikoulu kerää edelleen lähes koko ikäluokan, mutta sen jälkeen tulee pitkä katkos. – En sulje sitä pois. TILAISUUDEN päätteeksi kirkkoherra Tatu Ryyti kiitti Kormilaisia yhteisestä messusta ja toivoi yhteistyön Ville Kormilaisen kanssa jatkuvan. – Jos kirkko onnistuu löytämään keinot olla mukana 18–30-vuotiaiden elämässä, sillä on vielä paljon annettavaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Kotikirkko on aina kotikirkko ja sen merkitys minulle on yllättävän iso. Isä ja poika yhdessä alttarilla. Opinnot avasivat hänelle kuitenkin aivan uuden maailman. – Kirkon pitäisi uskaltaa näkyä rohkeammin samoissa kanavissa, joissa ihmiset muutenkin liikkuvat. Oli hienoa tavata tuttuja ja sellaisiakin, joita en enää muistanut. Mietin, miten seurakuntamme voisi tavoittaa heidät paremmin. Kotimatkalla Helsinkiin Ville Kormilainen summasi päivän tunnelmat. Katsotaan, eihän sitä koskaan tiedä, Kormilainen vastasi. Kuulijoiden mukaan hänen läsnäoloaan oli miellyttävä seurata – ja myös saarna ”maistui”. RISTO KORMILAINEN on seurannut poikansa matkaa läheltä. Nopeasti kävi selväksi, että yliopisto ei ole mikään jatkorippikoulu, vaan akateemista työtä siinä missä muukin. Hänellä on elämänkokemusta ja monenlaisia työuria taustalla, ja se antaa aivan toisenlaista näkökulmaa ihmisten kohtaamiseen, Risto Kormilainen totesi. Varsinkin kun ehtoollisella isä ja poika olivat rinnakkain. Kaikki muuttui kuitenkin viitisen vuotta sitten. Ville Kormilainen (toinen oikealta) kohtasi seurakuntalaisia ja keskusteli tuttujen ja uusien ihmisten kanssa. Hän sanoo, että juuri tämä ikäryhmä on kirkolle kaikkein vaikein tavoittaa. Suntio Risto Seppänen auttoi Ville Kormilaista pukeutumaan messuun. Kyse ei ole vain kirkon jäsenmääristä, vaan siitä, että ihmiset saisivat tukea ja yhteisön silloin, kun elämä tuntuu epävarmalta. – Tästä jäi lämmin ja mahtava tunne. Ensikosketus samaan saarnatuoliin oli lapsena – silloin sinne noustiin konttaamalla
Hyrynsalmen Martat lähestyi teemaa järjestämällä marttaillan, jonka aikana he kokkasivat paahdettua kaali-kasviskeittoa sekä kaalipiiraita. Heidän keittiöissään valmistuu tavallisesti suuri annos kaalilaatikkoa, jotta herkkua voi syödä useamman päivän ajan. Mikkonen sanoo käyttävänsä pääasiassa valkoja punakaalia ruoanlaitossa. – Marttailuviikko innosti meitä hyödyntämään syksyn satoa, yhdistyksen sihteeri Teija Mikkonen sanoo. " Osallistujilta tuli yksimielinen palaute valmiista tuotoksista sekä kokkausillasta: Maukasta oli, ja uuttakin opittiin. Taustalla oli valtakunnallinen Marttailuviikko, jonka teemana oli tänä vuonna Kaalivallankumous. Kokkausiltaan osallistuneet käyttivät keitossa keräkaalia sekä lehtikaalia ja piiraiden täytteenä keräkaalia. Ylä-Kainuu // Tiistaina 30. – Kokkailut ovat kuitenkin kaikkein suosituimpia. – Keittoon tulevat kasvikset paahdettiin ensin uunissa, joten oli mielenkiintoista nähdä tuleeko niihin enemmän makua kuin pelkästään keittämällä. Kaaliruokien bravuurikseen he nostavat kaalilaatikon, erityisesti uuden sadon kaalista valmistettuna. Kaalipiiraita puolestaan emme olleet koskaan aikaisemmin tehneet. Yhteisen kokkailuhetken päätteeksi martat kokoontuivat syömään yhdessä valmistamiaan herkkuja. Kymmenen Hyrynsalmen Marttojen jäsentä kokkasi yhteistuumin kaali-kasviskeittoa sekä kaalipiiraita. Molemmat pitävät paljon kaalista ja valmistavat mielellään myös kotona kaaliruokia. Paikkakunnan martat innostuvat myös erilaisista tempauksista, esimerkkinä istuinalustojen ompeleminen päiväkotilapsille. HYRYNSALMEN Martat ovat olleet myös aiempina vuosina mukana Marttailuviikolla. Teija Mikkosen mukaan kaikenlainen käsillä tekeminen on hyrynsalmelaismarttojen suosiossa. He kannustavat kaikkia kokeilemaan rohkeasti kaaleja ruoanHyrynsalmen Martat kokoontuivat kokkaamaan kaaliruokia kylätalo Iskulle viime viikolla. Kaaleista käytän enimmäkseen parsakaalia, kukkakaalia, keräkaalia, lehtikaalia ja kyssäkaalia, Keränen luettelee. MARTTAILUVIIKON kaaliteema oli sekä Keräsen että Mikkosen mieleen. – Viime vuosina myös lehtikaali on tullut mukaan. Osallistujilta tuli yksimielinen palaute valmiista tuotoksista sekä kokkausillasta: Maukasta oli, ja uuttakin opittiin. Kaaliteemainen kokkausilta kiinnosti marttoja MARJUT LEHTO. – Teen myös kaaliraastetta, sekä lisukkeita keittämällä kukkakaalia ja parsakaalia. KEITOSSA martat käyttivät kaaleista keräkaalia sekä lehtikaalia ja piiraiden täytteeksi valikoitui keräkaali. syyskuuta 2025 10 // Marjut Lehto Hyrynsalmen kylätalo Iskun keittiössä kävi kuhina viime viikon keskiviikkona, kun kymmenen paikallisen marttayhdistyksen jäsentä valmisti kaaliruokia. Välillä kokkaamme kylätalolla ja välillä koulun keittiöllä, riippuen siitä mitä teemme. Yhdistyksen varapuheenjohtaja Sari Keränen toteaa, että kokeiltavaksi haluttiin valita jäsenille uusia sekä hieman erilaisia reseptejä. Lisäksi varapuheenjohtajan ja sihteerin mukaan yhdistyksen toimintasuunnitelmaan on kirjattu, että joka kuukausi olisi jotakin toimintaa
lokakuuta kello 18.00. Lähde: martat.fi MARJUT LEHTO Kasvissosekeitto tarjoiltiin ranskankerman kanssa. – Olen kasvattanut itse lehtikaalia, mutta tänä vuonna se ei oikein kasvanut. S. Ylä-Kainuu // Tiistaina 30. 1 Teemaviikon tarkoituksena oli lisätä marttailun tunnettuutta. Tykkään tehdä myös kaalikääryleitä. Konsertin järjestää Suomussalmen seurakunta. Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli. Kaalin ystäväksi itseään luonnehtiva Turpeinen käyttää kaalia usein ruoanlaitossa. syyskuuta 2025 // 11 Kuolleet Rakkaamme Ahti HILTUNEN s. Sellon ja harpun säveliä -konsertti Ämmänsaaren kirkossa sunnuntaina 12. Noin tunnin ajan kestävässä konsertissa kuullaan kauniita kotimaisia teoksia, kuten Järnefeltin Kehtolaulu ja Merikannon Romanssi sekä monta muuta suosikkia. laitossa sekä syömään kotimaista kaalia. 30.8.2025 Hyrynsalmi Lähdit niin hiljaa, että aamu vain kuuli. Viikon aikana kannustettiin pukeutumaan martta-asuihin. 1 Tapahtumaviikkoa vietettiin 22.-28. Vapaaehtoisen ohjelman voi maksaa vain käteisellä. Noin tunnin mittaisessa konsertissa kuullaan muun muassa kauniita kotimaisia teoksia. MARJUT LEHTO. DUO TOIVIO-PUUSEPP on esiintynyt useita vuosia kotimaassa sekä myös ulkomailla, kuten Italiassa ja Belgiassa. Eniten hän käyttää ruoanlaitossa valkokaalia, mutta myös kukkakaalia ja parsakaalia. Turpeinen luonnehtii kaalin olevan kevyttä ja maukasta syötävää. 22.12.1935 Puolanka k. Marttailuviikko 1 Tänä vuonna Marttailuviikko oli Kaalivallankumous. Bachin soolosellosarjaa. Tilaisuudessa esiintyy Duo Toivio-Puusepp eli sellisti ja laulaja Seeli Toivio sekä harpputaiteilija Lily-Marlene Puusepp. lokakuuta. MIKÄ. Tilaisuudessa on myynnissä myös levyjä, joissa maksuvälineenä käyvät käteisen lisäksi kortit sekä MobilePay. – Haudutan kaalilaatikon pönttöuunissa. MARTTOJEN kokkausiltaan osallistunut Tarja Turpeinen saapui paikan päälle nimenomaan kaaliteeman vuoksi. MARJUT LEHTO Hyrynsalmen Martat tekivät ensimmäistä kertaa kaalipiirakoita. Kiittäen ja rakkaudella kaivaten, Annikki-sisko perheineen, sukulaiset ja ystävät Rakkaamme on siunattu Puolangalla läheisten läsnä ollessa. Duo Toivio-Puusepp eli sellisti ja laulaja Seeli Toivio sekä harpputaiteilija Lily-Marlene Puusepp konsertoivat Suomussalmella. Mikkosen ja Keräsen tapaan myös hän sanoo suosikikseen kaalilaatikon. Duo on esiintynyt Suomussalmella aiemminkin, kuten Seeli Toivio lukuisissa soolokonserteissaan. 1 Vuonna 2025 valtakunnallista Marttailuviikkoa vietettiin jo seitsemättä kertaa. 1 Vaihtoehtoina oli järjestää viikon aikana joko avoin yleisötapahtuma, jossa neuvottaisiin kasvisnäyttelyn avulla kasvisten käytön lisäämisestä ja erityisesti kaaleista tai järjestää marttailta teemalla kaalivallankumous. Harppu myös soi soolojaan, ja sellolla kuullaan esimerkiksi J. 1 Marttaliitto kannusti kaikkia yhdistyksiä järjestämään Marttailuviikon aikana ainakin yhden tapahtuman. " Olen kasvattanut itse lehtikaalia, mutta tänä vuonna se ei oikein kasvanut. Konserttiin on vapaa pääsy. LILIAN PÄRNI Surun koskettaessa Tee kuolinilmoitus tai surukiitos rauhassa itsepalvelukanavassamme: ylakainuu.fi/lukijailmoitukset/ Jokainen marttailtaan osallistunut löysi itselleen mieluisaa tehtävää keittiössä. Mutt’ sydämiimme läpi elämän jätit muistosi lämpimän. syyskuuta, jolloin yhdistykset, piirit ja vapaaehtoiset martat eri puolilla Suomea järjestivät tapahtumia. Sello ja harppu soivat syysillassa Ämmänsaaren kirkossa Ämmänsaaren kirkossa pääsee tunnelmoimaan Sellon ja harpun säveliä -konsertissa sunnuntaina 12. Lisäksi konsertissa kuullaan Schubertia, Mendelssohnia, Massenetia, Debussya
044 246 3387 PASI MOILANEN puh. Asiantunteva ja palveleva oviliike ovipalvelumustonen.fi 044 972 5647 Soita ja tilaa ilmainen mitoituskä ynti! Hanna Juntunen Oy Puh. 040 542 7576 Lahnatie 3, Suomussalmi Myynti: Suomussalmi 044 982 4037 myynti.suomussalmi@kiantakeittiot.com Kuhmo 044 989 0699 tanja.kinnunen@kiantakeittiot.com Tuotanto 044 976 0985 tenho.kela@kiantakeittiot.com • keittiökalusteet ja -remontit • kalusteiden ovenvaihdot • liukuovet, komerot • wcja kylpyhuonekalusteet • mittaus, suunnittelu, asennus KIANTA KEITTIÖT LUMITYÖT PIHATYÖT PIENREMONTIT PIENRAKENTAMINEN MÖKKITALKKARITYÖT Rauno 045 236 5216, kodinpientyo@outlook.com www.kodinpientyokeranen.com Muista kotitalousvähennys! Remontit 25v kokemuksella LVI-ASENNUS LVI-ASENNUS KERÄNEN KERÄNEN 044 521 4015 044 521 4015 Kaikki putkityöt! Myös iltaisin! Matikkatie 4, Suomussalmi Matikkatie 4, Suomussalmi Keskuskatu 24-26, Suomussalmi www.sskhoy.fi Toimisto 044 753 1099 Kiinteistöhuolto 0400 384 924 päivystys Konetyöt 050 553 2641 Hydrauliikka/hitsaus 044 330 8002 Kurimontie 21-23 www.sskhoy. LASSE MOILANEN lasse.moilanen@ncsservice.fi, puh. Akupunktio . Toimisto 044 753 1099 Kiinteistöhuolto päivystys 0400 384 924 Kiinteistökeskus LKV myynti 0500 280 254 Kauppakatu 5, p. Hieronta Suomussalmi Yli 30 vuoden kokemuksella! Yli 30 vuoden kokemuksella! KYLMÄ-, KYLMÄ-, KODINKONEJA KODINKONEJA LAITOSKONELAITOSKONEHUOLTOA HUOLTOA ILMALÄMPÖPUMPPUJEN ILMALÄMPÖPUMPPUJEN myynti, asennus ja huolto myynti, asennus ja huolto Kylmäja Kylmäja kodinkonehuolto kodinkonehuolto Manninen Oy Manninen Oy K Kauppakatu 3, Suomussalmi auppakatu 3, Suomussalmi p. 0400 682 637 Päivystämme 24h koko Kainuun alueella! Meiltä myös uudet tuulilasit ja kiveniskemien korjaukset! Ylä-Kainuun Vesi ja Lämpö Kurimontie 5, Suomussalmi, 020 747 9780 IV-kanavien puhdistus Maa-, ilmaja aurinkolämpölaitteet Öljypoltinasennus ja -huolto ® LVI-alan kokonaispalvelua POLTTOÖLJYN, VOITELUAINEIDEN JA RUMPUPUTKIEN MYYNTI SUOMUSSALMEN KTK OY p. Osteopatia . fi. 040 515 2341 * Siivoukset ja pihatyöt * Kotikokkipalvelu ja asiointiapu ASIANAJOTOIMISTO ESKONPEKKA OY Merja Eskonpekka asianajaja varatuomari kaupanvahvistaja Kauppakatu 20, 89600 Suomussalmi P. 044 972 3442 Juha p. jakohihnan vaihdot • Rengastyöt OK OK SUOMUSSALMEN RAKENTAJAT Kiannonkatu 3, Suomussalmi ok.rakentajat@gmail.com NYT MYÖS KEITTIÖSUUNNITTELU SEKÄ KALUSTEET MITTATYÖNÄ Kaikki kodin remontit Remontit ja rakentaminen: PASI 044 048 2891 Laskutus ja suunnittelu: MAARIT 040 912 3186 Lasituspalvelu: TEPU 0400 217 720 Avoinna ma-pe 8-16 Kainuun Jätehuolto Oy, Patrosentie 1, 87250 KAJAANI puh. 044 513 6441 F YSIO R IITTA fysio-, lymfaterapeutti RIITTA SEPPÄNEN p. Fysioterapia . Ylä-Kainuu // Tiistaina 30. 050 347 9212 JOHANNES MALINEN johannes.malinen@ncsservice.fi, puh. 0400 281 991, 08 712 150 p. (08) 710 751 kainuun@kuutamokeikat.fi PAIKALLISTA PALVELUA •Rakennustyöt •Siivous-, kodinhoito-, hoivapalvelut •Pihatyöt ja mökkitalkkari •Muutot •Vuokratyö •Polttopuut Kainuun KuutamoKeikat Ammattitaidolla kattavasti! katot, pintaremontit vesikourut, kattoturvatuotteet asennus takuutyönä www.kaikenkattava.fi Soita meille! Suunnitellaan hyvä ratkaisu teille! Ismo 040-8085303 Satu 040-8019488 Ammattitaidolla kattavasti! katot, pintaremontit vesikourut, kattoturvatuotteet asennus takuutyönä www.kaikenkattava.fi Soita meille! Suunnitellaan hyvä ratkaisu teille! Ismo 040-8085303 Satu 040-8019488 Ammattitaidolla kattavasti! katot, pintaremontit vesikourut, kattoturvatuotteet asennus takuutyönä www.kaikenkattava.fi Soita meille! Suunnitellaan hyvä ratkaisu teille! Ismo 040-8085303 Satu 040-8019488 Laadukkaat ja energiatehokkaat oviratkaisut kotiin, autotalliin sekä julkisiin tiloihin. 0500 388 631 asianajotoimisto@juhaniseppanen.fi, www.juhaniseppanen.fi § yritys-, sopimusja veroasiat § avioehtosopimukset, avioerot ja ositukset § asunto-, kiinteistö-, osakeja muut kauppakirjat Monipuoliset fysioterapiapalvelut ammattitaidolla Keskuskatu 24–26, 89600 Suomussalmi Varaa aika 040 175 7830 tai ajanvaraus.coronaria.fi Fysioterapia | lymfaterapia | hieronta Olemme Kelan palveluntuottaja Kauppakatu 5, Suomussalmi Lääkärikeskus Medikatin tiloissa TEITÄ PALVELEVAT • Fysioterapia • Akupunktio • Voice Massage • Hieronnat • Nivelja nikamakäsittelyt Riina p. remontit • Vikakoodit sekä mm. Matkapuhelimesta 0,0821 €/puhelu + 0,169 €/min (alv 24 %) Täyden palvelun paikallinen jätehuolto KeskiKainuun uljetus K KeskiKainuun Kuljetus KeskiKainuun Kul etus Keski-Kainuun Kuljetus Keski-Kainuun Kul etus Kokemusta & kalustoa! • Puh. kiskoja vaijerisaha • Brokk-purkurobotti laajalla varustuksella (vasara, jyrsintä, purkukoura) • Asbestipurkutyöhön soveltuva ja nykyaikainen kalusto kimmo.makelainen@putkirenki.fi www.putkirenki.fi P. 040 643 0714, 0400 166 998 www.suomussalmenktk.fi Maansiirtokuljetukset, myös kokonaisurakat Maanrakennuskoneet l l l l Nosturiautot Vaihtolavakuljetukset Toimitamme hiekkaa, soraa, mursketta ja multaa. 044 209 2152 • Timanttisahausja porauskalustoa mm. 0400 393 230, www.eskonpekka.fi ASIANAJOTOIMISTO JUHANI SEPPÄNEN § riita-, rikos-, hakemusja hallintoasiat § testamentit, perunkirjoitukset ja perinnönjaot § kaupanvahvistukset ja siviilivihkimiset Kauppakatu 10, 89600 Suomussalmi, p. NÄKÖTARKASTUS Varaa aika optikolle tai silmälääkärille. 044 280 1024 fysioterapia hieronnat lymfahieronta, -terapia (LYKO) TUKISUKAT l l l l Kauppakatu 5, Suomussalmi Hyrynsalmella, Hyryntie 33 p. 050 539 3379 Fysioterapia Kelan vaativa lääkinnällinen terapia Allasterapia Akupunktio Fasciakäsittelyt kolarikorjaukset tuulilasin vaihdot kiveniskemäkorjaukset automaalaukset vahinkotarkastukset (suoralaskutus vakuutusyhtiöön) P. syyskuuta 2025 12 // PALVELUHAKEMISTO SUOMUSSALMEN KIINTEISTÖKESKUS OY Kauppakatu 11, Suomussalmi 0500 280 254 l juhani.seppanen@suokk.fi l asuntojen ja kiinteistöjen välitys l kauppakirjojen laatiminen l kiinteistöarvioinnit l kaupan vahvistukset www.etuovi.com HINAUSPALVELUT YLÄ-KAINUUSSA 24/7 Soita ensin 0400 455 622 HINAUSPALVELU MOILANEN AUTOKORJAAMO • Hinauskorjaukset ja siirrot • Katsastuskunnostukset • Katsastukset • Ruostevauriokorjaukset • Jarruym. 9.00-17.00 9.00-12.00 ma-pe la (08) 711 062 Kauppakatu 10, Suomussalmi Muista myös verkkokauppamme: www.kello-optiikka.fi www.kuutamokeikat.fi Kiannonkatu 6, Suomussalmi, p. Voice-massage . 0400 281 991, 08 712 150 TIMANTTI-, PURKU-, METALLI& RAKENNUSTYÖT AMMATTITAIDOLLA www.ncsserviceoy.fi KALUSTOSSAMME MM. 044 323 4567 Hallinnoi tilauksiasi verkossa asiakaspalvelu.hillagroup. 044 972 3442 . 010 387 9800, toimisto@kjh.fi, www.kjh.fi Puheluiden hinnat: Lankapuhelimesta 0,0821 €/puhelu + 0,059 €/min (alv 24 %)
Heikura kertoo Kainuun mustan olevan alkuperäinen kainuulainen perunalajike. Pentti Heikura kertoo, että tänä vuonna rutto ei perunoihin iskenyt ja hänellä musta pottu kasvoi muhkeammaksi kuin koskaan aikaisemmin. Se löytyy yhteispohjoismaisesta geenipankista NordGenista ja Suomen Siemenperunakeskuksen Tyrnävällä sijaitsevasta varmuuskokoelmasta. Ensimmäisen kerran Heikuralle kävi niin, että Kainuun musta irtosi helposti varrestaan. Kainuun musta toimii Heikuran mukaan hyvin muun muassa muusina, keittona ja pottumaitona. Heikura hypistelemä tummapintainen pottu on vanha perunalajike, Kainuun musta, joka teki kauppansa markkinaväen keskuudessa. – Otin kokeeksi, kun sain sitä siementä. KAINUUN MUSTAA on Kuusijärven mielestä ollut ”ihmeen kysyttyä”. FAKTA Vanha musta 1 Vanha maatiaislajike, jonka mukula on pyöreä tai pyöreänsoikea 1 Tunnetaan myös nimillä Lopen Musta, Blå Dalsland, Kainuun Musta, Kuusamon tumma, Musta maatiainen ja Musta peruna 1 Kuoren väri on tummansininen. Se kuitenkin tiedetään, että Pohjolaan perunoita saapui eri reittejä Keski-Euroopasta 1700-luvulta alkaen. Heikuralla Kainuun musta on viljelyksessä edelleen, koska hän nostaa potut perinteisiin tyyliin käsin. – Enempikin olisi mennyt, mutta viime vuonna ei ollut niin hyvä sato. – Kainuussa 70-luvun kahta puolta sitä oli vielä ihan joka ikisessä talossa. Kainuun musta on hyvässä tallessa. Markkinoilla hän myy ainakin 4-5 lajia perunaa, nauriita, lanttua, porkkanaa ja jonkin verran lehtikaaliakin ja palsternakkaa. Ämpärissä Kainuun mustaa. hän luettelee. Minun emännän kotona oli, ja se tuli minulle uudestaan, ja olen siitä lähtien sitä viljellyt. Ruotsissa sama pottu tunnetaan Blå Dalslandina. Ylä-Kainuu // Tiistaina 30. – Kyllä peruna menee sen kautta hyvästi. Vaikka pottu meinasi vähän kuivuudesta kärsiäkin, niin syksyllä saatu sade innosti sen vielä kasvamaankin. Kainuun musta säilyy kellarissa ”älyttömän pitkään” kovana eikä se myöskään idä siellä niin helposti. Kainuun musta on koneella nostettavaksi vaikea. HEIKURA EI käytä viljelyksissään myrkkyjä tai apulantaa. Sitä on kutsuttu Vanhaksi mustaksi, Lopen Mustaksi, Kuusamon tummaksi, Mustaksi perunaksi... – Erilaisia perunoita on haluttu nimetä, sillä usein kotitarveviljelyssä on ollut useampaa lajiketta tai kantaa. Palsternakkaa ja punajuurta ei tullut kuitenkaan yhtä paljon kuin viime vuonna. Niin myös Kainuun mustalla. Pentti Heikura. Se on kuitenkin hankala kasvatettava tautiarkuuden takia. Myös Heikuran kokemus Kainuun mustan kysynnästä on myönteinen. Heikura kertoo, että asiaan vaikutti koneellistetun noston yleistyminen. Se oli harvinaista mustalle potulle! KAINUUN MUSTAA muun muassa Heikura on käynyt myymässä Hyrynsalmen lisäksi Kajaanissa Seppälän maalaismarkkinoilla, ja perjantaina hänet nähtiin Kuhmon torilla. Jos haluaa kutkuttaa nauruhermojaan potuilla, niin suht tuore komediaelokuva Peruna, kertoo tämän mukulakasvin tulosta Suomeen. Kainuun musta on hyvässä tallessa. – Tyypillisesti heillä on tunnettu nykyajan perunalajike, kuten Annabelle tai Timo, mutta niiden rinnalla usein lapsuuden makumuistojen ja suvun kasviperinnön vaalimisen vuoksi joku vanha lajike, Heinonen selvittää. Näin on Kainuun musta -perunalla. – Rutto tulee herkästi siihen. Kainuun mustaa Kuusijärvellä on ollut pellossaan nelisen vuotta. Sen sijaan maatiaisia löytyy perunakeräilijöiden kokoelmista, jotka ovatkin oikeita tosiharrastajia, sekä kotitarveviljelijöiden pelloista. Tutkija Maarit Heinonen Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että perunamaatiaisten pitkän ja laajalle maantieteelliselle alueelle levinneen viljelyhistorian takia niitä on paikallisesti ja alueellisesti kutsuttu eri nimillä. MYÖS paltaniemeläinen Mikko Kuusijärvi viljelee Kainuun mustaa. JUHANI ESKOLA " Kun uusi sato tulee, se on siihen asti erittäin hyvä peruna. Kuusijärvellä on viljelyksessä seitsemän lajiketta. Kuusijärvi myy pottua muun muassa Reko-lähiruokatorilla. Se oli valtalajike silloin. Norjassa ja Ruotsissa esiintyy myös punakuorista muunnosta 1 Lajike itää hitaasti ja sitä arvostetaan hyvän säilyvyytensä takia 1 Kukinta vähäistä ja nuput tippuvat usein pois 1 Melko aikainen lajike on altis lehtirutolle, Y-virukselle ja ruvelle Lähde: www.geenivaraoppi.fi JUHANI ESKOLA Kuhmolainen Pentti Heikura kuvattuna Hyrynsalmella markkinoilla. – Siinä on paljon pientä mukulaa ja se pysyy erittäin pitkään kiinni, ennen kuin irtoaa juuresta. syyskuuta 2025 // 13 Kainuun musta on himoittu ja harvinainen pottu Jarno Hiltunen Härmänkyläläinen Pentti Heikura pitelee hyppysissään tummansinistä pottua Hyrynsalmella syyskuun ensimmäisellä viikolla järjestetyissä Syyspidoissa. Se löytyy yhteispohjoismaisesta geenipankista NordGenista ja Suomen Siemenperunakeskuksen Tyrnävällä sijaitsevasta varmuuskokoelmasta. Sittemmin se harvinaistui. Siihen vaikutti sää. Vielä hän ei ole sitä nostanut pellosta. Perunamaatiaisten viljelyn laajuutta on vaikea arvioida. Viileän kevään jälkeen koitti lämmin kesä. Nyt hänellä onnistuneen sadon ansiosta on melkein kaksinkertainen määrä Kainuun mustaa myytävänä. Kainuun mustan kuori on tumma. Kainuun mustan alkuperä on hämärän peitossa. – Sato oli ihan valtava! Säät osuivat Heikuran mukaan kohdilleen Kainuun mustalle. Näin ne voitiin perunoista puhuessa erottaa toisistaan. – Ei paljon tarvinnut puristaa, kun se lähti irti. Hän sanoo kasvattavansa sadon karjanlannalla. Suosion syyksi Heikura arvioi lajikkeen hyvää säilyvyyttä. Kyseessä on Facebookissa toimiva ryhmä. – Kun uusi sato tulee, se on siihen asti erittäin hyvä peruna. RAKKAALLA LAPSELLA on monta nimeä. Sitä on viljelty yleisesti muun muassa Taalainmaalla. Usein nimissä näkyy perunan kuoren väri tai mukulan muoto ja maakunta. – Annabelle, Siikli, Astrerix, Nicola, Mozart... Heinosen mukaan niitä on harvoin ammattiviljelyssä, ja silloinkin vain vähän. – Joku vuosi mahtoi olla että se minulta hävisi. Tätä lajiketta Kuusijärvellä on viljelyksessä noin puoli hehtaaria. Myös hänen vanhemmillaan oli tätä lajiketta. Hän oli saanut Pohjavaaralta siemenperunoita ja ne lähtivät lisääntymään. Omenasato onnistui niin hyvin, että omenoita tuli yli 300 kiloa. Hän kertoo viime vuonna menneen kaiken, mitä oli myytävänä. – Minä en koneella perunoita paa pilalle! Kainuun mustaa Heikura on viljellyt vuodesta 1981 lähtien eli niin kauan kuin hän on Tasangon tilalla ollut. Hän päätti jokusen vuosi sitten kokeilla lajiketta, ja se lähti kasvamaan. Mustaa perunaa myös. Kyseessä ovat markkinat, joilla kävi kaiken kaikkiaan 400 ihmistä
Hauki oli kiinni ja Väinö punnersi sen haavimiehen ulottuville. Jos paikkakunnan kaikki ajat ovat varattuja, kannattaa käydä paikan päällä katsomassa ja kysymässä mahdollisesti vapautuvia paikkoja. Korpikansa seikkailee -kiertue antaa osallistujille kattavan kuvan tämänhetkisestä fyysisestä kunnosta. VOITTAJAHAUEN napannut Väinö kertoo heittokalastuksen olevan mieleisin kalastusmuoto. marraskuuta kello 14–18 ja Hyrynsalmen yhtenäiskoululla maanantaina 17. marraskuuta kello 14–18, Suomussalmen liikuntahallilla keskiviikkona 12. Tulokset: Kuha: 1) Reijo Haatanen, kuha 76,5 cm, vetouistelu, 2) Jari Risku, kuha 75 cm, jiggaus, 3) Janne Alasalmi, kuha 73,5 cm, jiggaus, 4) Veli Heikkinen, kuha 72 cm, vetouistelu, 5) Markku Heikura, kuha 71,3 cm, vetouistelu Hauki: 1) Väinö Oikarinen, hauki 117 cm, livejiggaus, 2) sija Miika Keränen, hauki 105 cm, soutu-uistelu, 3) Jukka Mäkeläinen, hauki 96 cm, vetouistelu, 4) Ilpo Heikkinen, hauki 93,5 cm, vetouistelu. Paneelikeskustelun jälkeen yleisölle tarjotaan lisätietoa ja vinkkejä liikkumisen aloittamiseen sekä käsitellään Kuka Minua liikuttaisi -hankkeen aktivointipilotissa esille nousseita aiheita, kuten toimintakyvyn ylläpitämistä ikääntyessä sekä ravitsemuksen vaikutusta terveyteen. syyskuuta 2025 14 // URHEILU Väinö voitti vonkaleella Vuokkijärven kuhaja haukikisa käytiin 1. Kalan mittaamisen ja punnitsemisen jälkeen se vapautettiin. Luotaimen ruudulle piirtyi pitkä kohde pohjassa. elokuuta välisenä aikana. Maksuttomissa kuntomittauksissa pääsee mittauttamaan puristusvoiman, kehonkoostumuksen sekä kestävyyskunnon hengästymättä ja hikoilematta. Paneelikeskustelussa tarkastellaan liikuntaneuvonnan elinkaarta. VÄINÖ KERTOO myös tarinan voittajahauen kalastamisesta. VÄINÖ OIKARISEN perhe on muuttanut Vuokin Materonniemeen isovanhempien entiseen taloon kesällä. Palkintona fiiliskuvakisan voitosta on lahjakortti Mäkeläisen Pojat kyläkauppaan. Jigikalastusreissusta Vuokkijärvellä oli sovittu Väinön isän työkaverin kanssa, ja tavoitteena oli päästä kärkeen Väinön kaveriporukan perustamassa suurin hauki -kisassa. Kalalla oli painoa noin 10,2 kilogrammaa. Talvella perhe käy pilkillä enimmäkseen kotirannassa Materonniemessä. Nuori kalastaja heittelee usein iltaisin kotirannassa 7-vuotiaan siskonsa Selman kanssa. Vuokkijärven kuhaja haukikisan voiton nappasi 12-vuotias Väinö Oikarinen, joka sai 117 senttimetrin mittaisen hauen. Ylä-Kainuu // Tiistaina 30. kesäkuuta ja 31. VÄINÖ OIKARISEN KOTIALBUMI Kainuun Liikunta järjestää maakunnallisen hyvinvointikiertueen marraskuussa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Korpikansa seikkailee -kiertue jälleen marraskuussa Korpikansa seikkailee -kiertueilla mitataan muun muassa kehonkoostumus. Reissun lopuksi päätettiin etsiä vielä sopivaa saaliskalaa kotirannan läheisestä syvänteestä. Kilpailun suurimman kalan, 117 senttimetrin mittaisen hauen, sai 12-vuotias Väinö Oikarinen. Osana Vuokkijärven kuhaja haukikisaa järjestettiin fiiliskuvakisa, jonka voitti jättihauen napannut Väinö Oikarinen. Saaliiksi saatiin mukavasti tunturirautua ja taimenta. Parin tunnin aikana kalastajat löysivät useamman yli metrisen hauen, jotka eivät kuitenkaan jigiin tarttuneet. Hauen ensimmäinen isku ei onnistunut, mutta toisella yrityksellä vapa taipui lupaavasti. Vetouistelua ja jigikalastusta puolestaan harrastettiin kesällä tiiviisti perheen, Eero-ukin ja kavereiden kanssa. Kesällä Väinö kävi myös kalastuskavereiden kanssa Norjan Lapissa jokia ja tunturijärviä kalastamassa. Lisäksi puolen kilogramman painoisia ahvenia on noussut sekä pilkillä että heittelemällä eri puolilta Suomussalmea. Yhteistyö kalastajien välillä käy kuvasta ilmi ja kalan komea esilletuominen vangitsee katseen. Kaverilla on veneessään livekaikuluotain, jolla etsittiin sopivia saaliskaloja. Korpikansa seikkailee -kiertue Puolangan liikuntahallilla maanantaina 10. Hän on harrastanut virvelikalastusta noin 5-vuotiaasta saakka, ja myös perhokalastusta opetellaan pikkuhiljaa. Voittohauen kalastuskuva välittää tuomariston mielestä onnistumisen riemun, ja voitokas tunnelma tarttuu katsojaankin välittömästi. Suurin kuha on ollut noin kolmen kilogramman painoinen, ja se on tullut vetouistelemalla Vuokkijärvestä. Kiertueen tapahtumiin osallistuu vuosittain noin 900 hyvinvoinnistaan kiinnostunutta kainuulaista. ARKISTO. Palkintoja ovat tukeneet Kainuun kalatalouskeskus, Vuokin osakaskunta ja Vuokin kyläyhdistys. Lisäksi kisassa oli fiiliskuvakisa, jonka voitti niin ikään Väinö Oikarinen. Yleisöosuus on avoin kaikille kainuulaisille, joita aihe kiinnostaa. Kainuun Sydänyhdistys on myös mukana kiertueella sydänterveyden edistämisen asialla. Mittauksiin suositellaan varaamaan aika jo ennakkoon, jotta vältytään ylimääräiseltä ruuhkalta ja jonottamiselta. Ensimmäinen ruokakokoinen kuha nousi veneeseen tarkan heiton tuloksena. SOTKAMON tapahtuman yhteydessä järjestetään kaikille avoin Lupaan, liikun -seminaarin yleisöosuus 11. Väinö heitti ja uitti jigin tarjolle. marraskuuta kello 16–19 Sotkamon lukio-kirjaston tapahtumatorilla. marraskuuta kello 14–18. Seminaarin yleisöosuus alkaa paneelikeskustelulla, jossa ovat mukana Sari Kivimäki sosiaalija terveysministeriöstä, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari, fysiatrian erikoislääkäri Marella Julin, Suomussalmen erityisliikunnan ohjaaja Seija Huotari sekä Kuka Minua liikuttaisi -hankkeeseen osallistunut Anu Moilanen. Ilmoittautuminen tapahtuu Kainuun Liikunnan verkkosivuilla. Hänen suurin kalansaaliinsa on kilpailussa noin 15 senttimetriä pitkään, vaaleanruskeaan jigiin tarrannut hauki
Talvihoitotöitä ovat muun muassa lumen auraus, liukkaudentorjunta, tienpintojen tasaaminen ja lumivallien poisto. lokakuuta. Ke: Tapahtuma Kalevan Palvelutuvilla klo 12–14. To: Virsiä ja hengellisiä lauluja, Ämmänsaaren kirkko klo 11, lopuksi juhlakahvit. klo 10, Teatteri Retikka, lopuksi kahvitarjoilu. Kesähoitotöihin kuuluvat sorateiden tasaukset ja pölynsidonnat, teiden ojitukset, tienvarsien niitot ja raivaukset, liikennemerkkityöt sekä päällysteiden paikkaukset. VILLE-VEIKKO RÄSÄNEN Osallistu keskusteluun. Kommentoi ja keskustele – anna äänesi kuulua ylakainuu.fi. Urakoitsijana jatkaa Destia, jolla urakka on ollut jo vuodesta 2005 lähtien. 010 665 7200 (pvm/mpm) ti-la klo 7.00 11.00 LUKIJAILMOITUKSET lukijailmoitukset@hillagroup.fi MAINOKSET • myynti@hillagroup.fi • mainostajalle.hillagroup.fi TIETOSUOJALAUSEKE hillagroup.fi/tietosuoja TOIMITUS toimitus@ylakainuu.fi Päätoimittaja Sirkku Rautio 010 665 7219 Toimittaja Juhani Eskola 010 665 7217 Toimittaja Marjut Lehto 010 665 7215 Myyntipäällikkö Tiina Inget-Luikku 040 522 4396 Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@hillagroup.fi Kauppakatu 10-12, 89600 Suomussalmi ylakainuu.fi KUSTANTAJA Hilla Group Oyj Va. Puolangan maanteiden hoitourakka alkaa keskiviikkona 1. Ämmänsaari klo 13-13.30. Työmaapäällikkö Ville-Veikko Räsäsen mukaan tienkäyttäjiltä tulee eniten palautetta teiden lumisuudesta ja liukkaudesta sekä kesällä sorateiden kunnosta. – Hoitourakkaan kuuluu valtion tieverkon kunnossapito, joka sisältää talvija kesähoitotyöt. SPR:n terveyspiste Kumppanuustalolla klo 12–14. Hyvän mielen vesijumppa, kylpylä klo 15.30 Webinaarit kirjastolla ti–pe klo 13–14. Destia Oy:n työmaapäällikkö Ville-Veikko Räsänen kertoo, että syyskuun 2030 lopussa päättyvään urakkaan kuuluu varmistaa tieverkon turvallinen ja sujuva liikennöinti ympäri vuorokauden, ja urakoitsijalla on valmius lähteä tien päälle mihin aikaan tahansa. Pe: Marja-Liisa Laitisen luento ym. Kianta-Opiston päiväryhmät avoimia ikäihmisille. 0407085224 Myytävänä Vanhustenviikko Suomussalmella 6.–10.10.2025 Ma: Juhla Teatteri Retikassa klo 13, kahvit klo 12 alk. syyskuuta 2025 // 15 ASIAKASPALVELU • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • asiakaspalvelu.hillagroup.fi 020 750 4469 ma–pe klo 9–15 asiakaspalvelupiste avoinna ke 9-11, 12-15 JAKELUPÄIVYSTYS hillalogistiikka.fi/palaute p. Usein ihmisillä on käsitys, että tienkäyttäjän linjalle soittaminen on työtilaus ja sitten ihmetellään, kun mitään ei tapahdu, vaikka on soitettu. Esimerkiksi soratiellä voi olla paikoin epätasaisuutta ja se silti voi täyttää laatuvaatimukset. Urakalla on Facebook-sivu nimellä Destia Puolangan maanteiden hoitourakka. Urakoitsijana jatkaa Destia. Urakka-alueella on hoidettavana myös 115 siltaa. Sivulle päivitetään urakan kuulumisia viikoittain. Hoitourakkaan kuuluu tiestöä noin 1 030 kilometriä Puolangan, Hyrynsalmen sekä Ristijärven alueilla. 08-710071 Rivit asiakaspalvelu.hillagroup.fi/ lukijailmoitukset/ Destia jatkaa Puolangan maanteiden hoidon urakoitsijana Marjut Lehto Puolangan maanteiden hoitourakka alkaa keskiviikkona 1. RÄSÄNEN SANOO , että maantiet on jaettu liikennemäärien ja liikenteellisen merkityksen mukaan hoitoluokkiin. Aivojumppa, kylpylän ryhmäliikuntatilassa klo 12. lokakuuta. www.suomussalmi.fi Tervetuloa! Tietokoneiden Win11 päivitykset ja uudet tietokoneet Tekniset myymälä Markku p. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Ti: Jumppa seurakunnan olohuoneella klo 10. – Ne määrittelevät missä kunnossa tien on oltava ja kuinka nopeasti hoitotoimenpiteet on aloitettava. toimitusjohtaja Teija Pelto-Arvo Painopaikka Kalevamedia, Oulu Lataa Ylä-Kainuun sovellus älylaitteesi sovelluskaupasta Myydään Tuoreet muikut, marjoja ja sieniä toreilla torstaisin Hyrynsalmi klo 12-12.15. – Palautteiden perusteella voidaan tielle tehdä tarkastus ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin. Tienkäyttäjillä on usein myös mielipide tien kunnosta, ja Räsäsen mukaan tienkäyttäjän linjan kautta tulee vuodessa palautteita noin 800 kappaletta. Räsänen p. Kommentoi juttuja, anna palautetta ja vaihda ajatuksia muiden lukijoiden kanssa. Korkeimmassa luokassa alueellamme on valtatie 5 sekä kantatie 78. Eniten palautteita tulee teiden lumisuudesta ja liukkaudesta sekä kesällä sorateiden kunnosta. Ylä-Kainuu // Tiistaina 30
Alussa vähän laitoimme kampoihin hyvälle belgialaisajajalle, mutta rauhoitimme ajamista, ettei sattuisi ulosajoja tai autonrikkoja, selvitti Mertanen. Kajaanilainen Ismo-kaksikko, Romppainen ja Jauhiainen sompailivat toiseksi senioriluokassaan. Kommentoi ja keskustele – anna äänesi kuulua ylakainuu.fi Kai Hyttinen loukkaantui Juuka rallin ulosajossa Ilpo Lommi Harrastemoottoriurheilu HAMUn kansallinen Juuka ralli osoittautui jälleen riskialttiiksi kilpailuksi monelle kokeneellekin autokunnalle ulosajojen muodossa. PITKÄN linjan konkarikuski ei osannut kommentoida, jatkuuko kilvanajo vielä ja millä kalustolla. klo 10-16 ÄMMÄNSAARI Työväentalo Voimakatu 5 Tervetuloa! TILAVIA KOTIMAISIA JALKINEITA TILAVIA KOTIMAISIA JALKINEITA !! VARASTON POISTOMYYNTI! VARASTON POISTOMYYNTI! • Nokian kumisaap paita • Nokian kumisaap paita myös lämminvu orisia myös lämminvu orisia Hieroja Jari Sissonen Keskuskatu 18, 1. Mietityttää, aiheuttiko se hetken herpaantumisen ajovireessä, puntaroi yötä myöten Suomussalmelle kotihoitoon päässyt Hyttinen. Sen vei belgialainen nuori yllättäjä Charles Tsjoen voitettuaan minuutilla toisen yllättäjän, Kajaanin Aarni Mertasen ja kartturi Jukka Kukkosen. Hän ei loukkaantunut ulosajossa. Liian usein on tänä vuonna tullut ulosajoja. Niissä ilmeni lannerangan murtuma. MUISTA kainuulaisista Kuhmon Jussi ja Otto Määttä voittivat V1600-vakioautoja trophyluokan Citroen C2:lla. Pari sataa metriä aiemmin oli kovin kilpakumppanimme Tapio Lauronen ajanut ulos. AutoGrilli 1.9.1995-31.10.2025 Lopetamme toiminnan 31.10.2025 Lopetamme toiminnan 31.10.2025 Viikot 40-42 Avoinna normaalisti poikkeus pe 10.30-02 ja la 12-01 Viikko 43 myymme varastot tyhjiksi Viikko 44 suljettu Kiitämme asiakkaitamme, yhteistyökumppaneita ja pitkäaikaisia työntekijöitämme näistä 30 vuodesta! Ari ja Enna + tytöt Kiinteistöä koskevat tiedustelut:Suomussalmen Rasti, Ulla Lehtonen. SKODA Fabiaa käskenyt Mertanen on myös konkariajaja, mutta hän on keskittynyt enemmän rallisprintteihin ja on tänä vuonna tiukasti kiinni nelivetosarjan SM-hopeassa. – En osaa ulosajosta sanoa juuri muuta kuin, että liian kovalla vauhdilla ajoimme. – Murtumasta toipumiseen on varattava ainakin kuukausi. Kun nelivetoluokasta poistui heti kaksi ennakkosuosikkia ja paikallinen ykkösajaja Joni Toivanen pian perään, tuli muille tilaa kamppailla luokkavoitosta. Ulosajoa edelsi hyppy, josta ehkä emme laskeutuneet parhaalla tavalla tielle. Ilmeisesti rento ajofiilis toi tulosta, kun ei ollut paineita ottaa riskejä ja sortua yliyrittämiseen. Kartanlukijatytär Ida Hyttinen ei loukkaantunut. Auto kimposi puusta ja ojasta ilmassa ympäri pyörien takaisin tielle. Arkistokuvassa vierellä kuskin kartturina toimiva tytär Ida Hyttinen. Suomussalmelainen Kai Hyttinen loukkaantui ajettuaan ulos Juuka rallissa lauantaina. Sinulle. Auto meni niin pahaan kuntoon, että sen korjauskelpoisuus on kysymysmerkki. Ylä-Kainuu // Tiistaina 30. Kevättalvella HAMUn Kuhmo rallissakin suistuimme tieltä, tosin tämänkertaista lievemmin seurauksin. krs, Ämmänsaari Maksutavat: käteinen, pankkikortti, pankkisiirto, Epassi ja Smartum P. Ensi tammikuussa kenties sitten uuden kilpailukauden alkaessa tiedetään, jatkammeko rallien tai sprinttien ajamista. Kainuulaisittain pahimmin sen koki suomussalmelainen nelivetoajaja Kai Hyttinen, kun Mitsubishi Lancer karkasi käsistä jo ensimmäisellä erikoiskokeella vauhdikkaassa kaarteessa. 050 523 5692 LAHJAKORTIT! Paikalliselta tekijältä paikalliselle ihmiselle. Lisäksi Markus Mälkönen ylsi ykköspalkinnolle seniorien nuottiluokassa Heikki Hosionahon kartanlukijana. VAIN TIISTAINA 30.9. KUMISAAPPAITA AAMUTOSSUJA TANSSIKENKIÄ TARRALENKKAREITA LEVEITÄ JA MYÖS ISOJA KOKOJA LEVEITÄ JA MYÖS ISOJA KOKOJA • Orto-sisätossuja • Työja turvakenkiä • Retkija vaelluskenkiä • SYYSKENKIÄ • Juhlakenkiä • Avokkaita • Talvikenkiä • Toppakenkiä • Sporttisandaaleja • Orto-kenkiä • Erikoistilavia kenkiä • Talvilenkkareita • Nahkapistokkaita • Työja terveyssandaaleja • Kävelykenkiä ym. Soita ilmainen kuntokartoitus: Katto syksyllä – lasku talvella! 0400 978 550 (Vesa) 0400 978 501 (Jukkis) Sievi, Ajavat, Kuoma ym... Katsojat saivat kyljelleen päätyneen savuavan auton pyörilleen ja Hyttinenkin kykeni ulos varoittamaan perässä tulevia. – Lähdimme Juukaan kokeilemaan rallia ja pitämään ajotuntumaa yllä SM-sprintin päätöskisaa varten. HY T TINENRACE " Pari sataa metriä aiemmin oli kovin kilpakumppanimme Tapio Lauronen ajanut ulos. Meiltä kaikenkokoiset katot yhtenä selkeänä urakkana ja alan pisimmällä takuulla. syyskuuta 2025 16 // ”Helppo ja yllätyksetön kattoremontti.” www.sanerall.fi Mukana Teemme kattoremontit ilman yllätyksiä – laadukkaasti, aikataulussa ja sovitulla hinnalla. Tälli oli kuitenkin niin kova, että hän joutui sairaalatutkimuksiin. Onnistunut rallikokemus sai hänet harkitsemaan ensi vuonna painopisteen siirtämistä sprinteistä ralleihin – autokin kun on enemmän niihin rakennettu