S U O M U S S A L M I Risteentie 12, 89600 Suomussalmi puh. ja Pe 28.8. 044 533 8353 ossinkodinkonehuolto@gmail.com HINNAT VOIMASSA TO-SU 23.-26.7.2026 ELLEI TOISIN MAINITA. 1 Sivut 2-3 JUHANI ESKOLA Kainuun pelastuslaitos antoi ohjeita mahdollisen ammoniakkivuodon toistumisen varalta. Myös kylmälaitehuollot. Varmasti aina Varmasti aina halpa hinta! halpa hinta! Ossi p. Tuotteita rajoitettu määrä. Nro 29 | ylakainuu.fi | Perustettu 1965 Torstai 23.7.2026 Ajanvaraus SILMÄLÄÄKÄRILLE p. 1 Sivu 5 JUSSI P OHJAVIRTA. Kainuun Jätehuolto Oy, Patrosentie 1, 87250 KAJAANI puh. Useat olivat saaneet tiedon tapahtuneesta vasta sitten, kun vaaratiedote purettiin. 08 711 062 Kauppakatu 10, Suomussalmi Ke 26.8., To 27.8. 0207 705 770 jarkko.jokipera@k-supermarket.fi MA-PE 7-21, LA 7-21, SU 9-21 Tarjouslehtemme löydät näppärästi facebook-sivultamme! Tavallista parempi ruokakauppa ANNABELLE PERUNA 1 kg, Suomi 89 ps Arla NORMAALISUOLAINEN MEIJERIVOI 500 g (6,58€/kg) Raj. Kainuun pelastuslaitos antoi vinkkejä siihen, jos ammoniakkivuoto uusiutuu. Kainuun pelastuslaitos jakoi vinkkejä suojautumiseen Viime viikolla Suomussalmella sattuneen ammoniakkivuodon jälkeen moni oli ymmällään, kun ei ollut tiennyt vaaratilanteesta mitään. 010 387 9800, toimisto@kjh.fi, www.kjh.fi Täyden palvelun paikallinen jätehuolto KeskiKainuun uljetus K KeskiKainuun Kuljetus KeskiKainuun Kul etus Keski-Kainuun Kuljetus Keski-Kainuun Kul etus Ilmalämpöpumput ja uudet kodinkoneet. 2 pkt /talous VIHREÄ tai TUMMA RYPÄLE 500 g (3,98€/kg), Espanja Atria HIILLOS GRILLIMAKKARAT tai MAKKARAPIHVI 320-400 g (4,98-6,22€/kg) 3 29 kpl 1 99 rs 1 99 pkt Ilman korttia 2,48€/pkt (6,20-7,75€/kg) Ilman korttia 3,89€/pkt (7,78€/kg) -19 % Plussa-etu -15 % Plussa-etu Luvaton rajanylitys Venäjältä Suomussalmen kohdalta 1 Sivu 5 Manner-Suomen sähkössä tapahtui muutoksia 1 Sivu 7 Aku Moilanen (vasemmalla) ja Santtu Moilenen muodostavat tehoduon nimeltä Moelaset. Hurmaavat Moelaset Suomussalmi Rock tarjosi viikon ajan paljon erilaisia tapahtumia. Yksi rokkiviikon kohokohdista oli Moelasten esiintyminen Jätkänpuiston rantalavalla
Tänä vuonna kulttuuria oli tarjolla rokkiviikon jokaisena päivänä. Harmonikan ja sähkökitaran voimalla heviklassikoita soittava veljeskaksikko Santtu ja Aku Moilanen eivät liiemmälti ennen keikkaa hermoilleet. Paikalle oli saapunut runsaasti ihmisiä kuuntelemaan leppoisaa musiikkia aurinkoisessa aamussa. heinäkuuta 2026 2 // PUHEENAIHEET Juhani Eskola Vuoden 2026 Suomussalmi Rock esittäytyi uudistuneena. Viikko huipentui lauantaina Jätkänsaaressa järjestettyyn pääkonserttiin, joka tarjosi musiikkia kahdelta lavalta. Jätkänpuistoon kerääntyi Suviyön sumutukseen satapäinen yleisö rantalavan eteen, kun mainio Moelaset esiintyi. Haitarin varressa taituruuttaan esitellyt Aku Moilanen kertoi vajaan puolen tunnin setin aikana kuultavan monille tuttuja biisejä. Lauantaina musisointi alkoi jo aamupäivällä, kun The Heater esiintyi Seurahuoneen takapihalla. – Viime syksynä olimme NivaSuomussalmi Rock viihdytti kokonaisen viikon ajan Suomussalmella juhlittiin kulttuuriin parissa. Ylä-Kainuu // Torstaina 23. Moelaset hurmasivat rantalavan satapäisen yleisön.. Uudistunut tapahtuma osoitti heti ensimmäisellä kerralla sen, että toimivaa sapluunaa kannattaa toteuttaa tulevaisuudessakin. – Mukana on muuan muassa Metallican, Iron Maidenin ja Motley Cruen lauluja. Yleisön täysin pauloihinsa hurmannut kaksikko oli esiintynyt ennen Suviyön sumutusta muillakin keikkapaikoilla
Lisäksi maahan oli jätetty muovipussi ja jollakin oli paikalle unohtunut moottoriajoneuvon kypärä. Saippuakuplakone villitsi yleisön railakkaaseen rokkailuun innostaen. heinäkuuta 2026 PUHEENAIHEET // 3 lassa. MYÖS Suomussalmen varhaiskasvatuksen väki järjesti keskiviikkoaamuna Suomussalmi Rock -underground bileet Taivalkehdon piha-alueella. Tähän väliin on mahtunut myös muita keikkoja. Myös Jätkäpuiston kukkaistutukset olivat saaneet oman osansa juhlinnasta. Lauantain aikana lavalle kipuavat muun muassa Tani Group, Rabbit Cult, Himanen ja Saarisalo. TORILLA oli sekalainen kattaus roskaa. Aku Moilanen. Seurakuntakeskuksen edustalta löytyi roskien lisäksi myös kypärä. Jätkänpuiston nurmikkoalueelle oli jätetty lukuisia tyhjiä olutlaatikoita. ÄMMÄNSAARESSA oli varhain lauantaiaamuna liikkeelle lähteneet vain muutama aamuvirkku lenkkeilijä. Uuden keskuspysäkin loppupäässä odotti bussikuskeja ikävä yllätys. Suviyön sumutuksen jälkeen musiikkia oli tarjolla ympäri Suomussalmen ravintoloita. Picnic-vieraalta olivat unohtuneet korjata omat jätteet mukaansa. Jätkänpuistossa viihdyttiin musiikin parissa. Tähän väliin on mahtunut myös muita keikkoja. Santanachos avasia Suviyön sumutuksen päälavan musiikkitarjonnan. Kirkkopuiston urheilukenttien pukukoppien edusta oli sen sijaan lähes puhdas. Jätkänpuistossa aamulla odotti roskainen näky. Meno oli mukaansa tempaavaa ja touhua riitti kaikenkokoisille rokkaajille. Vesa Himanen odotti yleisön joukossa omaa esiintymisvuoroaan. Hot dog -lounas sekä jäätelöbaari picnic -periaatteella viimeisteli riemukkaan tapahtuman, jonka jälkeen pikkurokkaajat pääsivät siirtymään ansaituille päivälevoille. Hylättynä oli vain muutama roska. JÄTKÄNPUISTON päälavalla tapahtumat aloitti Santanachos. Jätkänpuistossa myös hikoiltiin, kun beach volleyn ystävät ottivat mittaa toisistaan puulaakiturnauksessa. Vakarokki alkoi yhteisellä rokkauksella ilmakitaroin säestettynä. Oheisohjelmassa oli kynsien lakkausta, vahaväritaiteilua, kasvomaalausta sekä ilmapallojen parissa touhuamista. Seurakuntakeskuksen edustalla oli tallottu lyhyen matkan sisään puolitusinaa juomatölkkejä. Lisäksi Kianta laiva lähti musiikkiristeilylle alkuillasta. Moelaset hurmasivat rantalavan satapäisen yleisön. Eräs kukkaistutus oli vedetty irti juurineen päivineen. Lauantaiaamuna torilla näytti tältä. Ylä-Kainuu // Torstaina 23. JUHANI ESKOLA " Viime syksynä olimme Nivalassa. Rantalavan eteen kokoontui satapäinen joukko seuraamaan Moelasten esitystä. Jätkänpuistossa pelattiin myös beach volley -turnaus. Nurmikkoalueelle oli hylättynä muun muassa olutlaatikoita, savukerasioita, muovimukeja, ruoka-annospakkauksia ja muovisia marjapakkauksia. Myös kukat olivat kärsineet jonkun ihmisen käsittelystä. Muovipusseja, ruoka-annospakkauksia ja pahviastioita. Paikalle oli rikottu lasipullo, joka oli sirpaloitunut laajalle
Ei ole olemassa tiettyä ikää, jossa lapsi automaattisesti oppisi tunnistamaan koulumatkaliikenteen vaarat ja kriittiset tilanteet. Elokuvan päärooleissa esiintyivät Petteri Kalinainen, Hilkka Matikainen sekä Paavo Katajasaari. Myös Suomussalmi Rockin pääkonsertti oli uusiutunut. Ihmisten roskaaminen on harmillinen tapa. Lapsi on koulumatkalla ympäri vuoden. Jo ensimmäinen kerta osoitti sen, että uudistus oli onnistunut. Korpinpolskan ensiesitys oli määrä nähdä vuodenvaihteessa ja elokuva aiottiin esittää MTV:n kautta paria vuotta myöhemmin. Liikenneturva laati kätevät vinkit, miten opettaa lapsi itsenäiseksi liikkujaksi. Ylä-Kainuu // Torstaina 23. Luontoelokuva Korpinpolskaa kuvattiin myös Suomussalmen Kuivajärvellä vuonna 1979. Korpinpolskan sanomana oli, että ihmisen ja luonnon välille oli kasvanut kuilu, jota ei enää edes katastrofi olisi voinut paikata. Koulun lisäksi myös koulumatka saattaa jännittää. Vaikka koulut eivät ole vielä alkaneet, lasta voi opettaa koulumatkan taittamiseen jo hyvissä ajoin ennen opintien alkua. Yhdeksi tärkeäksi asiaksi turvallisen koulumatkan taittamiseen se on nostanut puhelimen käyttökiellon. ARKISTO Rokkiviikko oli onnistunut Kolumni Juhani Eskola Suomussalmi Rock laajentui tänä vuonna. Aikuisen tulisi olla kiinnostunut lapsen koulumatkasta kerraten, muistutellen ja huomioiden ympäristön muutokset. Tarjolla oli paljon uutta ja jokaiselle rokkiviikon päivälle riitti tarjontaa. Lauantaiaamuna oli ympäri Ämmänsaarta havaittavissa, että kaikki eivät olleet kunnioittaneet ympäristöään. Vähitellen konekulttuuri tunkeutui saloseudullekin. Tapahtumalla on selvästi tulevaisuutta, sillä rantalavalla päivän polkaisi vauhdilla käyntiin vielä selvästi alaikäiset Moelaset. Mainio kaksikko esitti heviklassikoita haitarilla ja sähkökitaralla. Tästä on kaikkien rokkiviikon tapahtumien järjestelyihin osallistuneiden hyvä jatkaa kohti ensi kesää ja Suomussalmi Rock 2027 -tapahtumaa. Rahoituksessa olivat mukana MTV, Suomen elokuvasäätiö ja Suomi-Filmi, jonka teatteriverkossa Korpinpolskaa aiottiin esittää. Koulussa on paljon jännitettävää pienelle oppilaalle. Viikko kokonaisuudessaan oli erittäin mielenkiintoinen. Syksyn pimeät aamut tuovat mukanaan uusia haasteita koulutielle. Kun koulumatkaa on ensin harjoiteltu yhdessä voi seuraavaksi kulkea niin, että lapsi liikkuu edellä ja vanhempi seuraa lapsen toimintaa taaempaa. Roskaaminen on kuitenkin pieni haittaa siitä, mitä rokkiviikko tuo tulessaan. Roskaaminen ei ole yksistään Suomussalmen ongelma, sillä kaikkien paikkakuntien juhlien jälkeen vallitsee enemmän tai vähemmän kaoottinen katunäkymä. Lisäksi esiin tulivat tienylitykset, joissa vanhempi näyttää esimerkillä, kuinka ensin katsotaan molempiin suuntiin ennen ylityksen aloitusta. Jos pieni joukko ei muista viedä mukanaan tuomiaan roskia, niin sen ei kuulu antaa liikaa häiritä. Se on erittäin tuomittavaa ja virkavaltaa koskettava asia. Eniten perhosia vatsassa on varmasti niillä koululaisilla, jotka astelevat opinahjoon ensimmäistä kertaa. Roskia oli säännöllisen epäsäännöllisesti pitkin Ämmänsaarta. Toivottavasti tulevaisuudessa Jätkänpuisto ja muutkin paikat jätetään ilkivallalta rauhaan. Ilkivaltaa harrastettiin rokkiviikonloppuna Jätkänpuistossa. Arvioinnin tekemiseksi vanhemman tulisi nähdä, kuinka lapsi kulkee liikenteessä. Kun koulumatka on tuttu ja turvallinen, silloin lapsen on paljon helpompi keskittyä pääasiaan, eli koulunkäyntiin. Vanhempi on paras arvioimaan, milloin lapsi on valmis kulkemaan koulumatkan itsenäisesti. Teemasoitannoksi kohosi 1800-luvun alkupuolella syntynyt kansantanssi korpin polska. Mutta aina ilmantuu jotakin huonoakin, jos on hyvääkin. Ehkäpä jo ensi kesänä näemme veljeskaksikon tapahtuman päälavalla. Mainio kaksikko esitti heviklassikoita haitarilla ja sähkökitaralla. Pääkirjoitus " Kun koulumatka on tuttu ja turvallinen, silloin lapsen on paljon helpompi keskittyä pääasiaan, eli koulunkäyntiin.. Filmaustyö oli alkanut kevättalvella vuonna 1977. Se riitti siihen, että rantalavan satapäinen yleisö vaikutti täysin myydyltä nuoren veljesparin laittaessa parasta pöytään. 010 665 7200 Jäikö lehti tulematta. Se riitti siihen, että rantalavan satapäinen yleisö vaikutti täysin myydyltä nuoren veljesparin laittaessa parasta pöytään. heinäkuuta 2026 4 // • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • lukijailmoitukset@hillagroup.fi • p. Rauhallisesti tehdyt opastusmatkat tuovat luottoa pienen ihmisen tulevaan arkeen. Liikenneturvan mielestä lapselle on hyvä opettaa, ettei puhelinta katsota koulumatkoilla edes kaverin kanssa. Toisessa osassa mukaan tuli ihminen, joka eli syrjäseudulla, luontoa nöyrästi kunnioittaen ja ikimuistoisen tavan mukaan sitä tarvittaessa hyväksi käyttäen. Se ei silti puolusta itse roskaamaan, jos toiset roskaavat. Kuivajärvi kuvauspaikkana 1979 Aikakone Pääasiassa Kainuussa filmatun kokoillan luontoelokuvan Korpinpolskan viimeinen kohtaus kuvattiin Suomussalmen Kuivajärvellä kesällä vuonna 1979. Rokkiviikon ensimmäisenä päivänä maanantaina kulttuurin tekijät valtasivat kadut. Tapahtuman nimeksi otettiin historiasta Suviyön sumutus ja musiikkia esitettiin tänä vuonna kahdella lavalla. Filmi kuvasi kahta vuodenkiertoa luonnossa. Toivottavasti myös yleisö osaa arvostaa tätä ja saapuu myös ensi vuonna Suomussalmi Rockiin. Koulumatka tutuksi jo hyvissä ajoin ennen opintien alkua Monessa kodissa eletään jo heinäkuussa jännittäviä viikkoja, kun koulut jälleen alkavat elokuussa. Elokuvaa kuvailtiin halvaksi suomalaiseksi elokuvaksi, sillä filmin budjetti oli ollut noin 500 000 markkaa. " Tapahtumalla on selvästi tulevaisuutta, sillä rantalavalla päivän polkaisi vauhdilla käyntiin vielä selvästi alaikäiset Moelaset. Täysin eri asia roskaamisen kanssa on ilkivalta. Ensimmäisen vuoden ajan käsikirjoittaja, kuvaaja ja ohjaaja Markku Lehmuskallion kamera katseli ja tarkkaili luontoa ilman ihmistä. Suomussalmi Rockiin nähtiin jälleen kerran paljon vaivaa, joka kannatti. Viikon viimeiset tapahtumat ovat sunnuntaina, kun ainakin Jätkänpuistossa ja kesäteatterilla järjestetään esityksiä. Puhelin heikentää keskittymistä koulumatkalla, ja moni lapsi saakin ensimmäisen puhelimen tai kellopuhelimen koulun alkamisen yhteydessä. 020 750 4469 (ma–pe klo 9–15) • asiakaspalvelu.hillagroup.fi Asiakaspalvelu Ota yhteyttä: • hillalogistiikka.fi/palaute • 24/7 p. Esimerkiksi matkan kulkemista pyörällä tai pimeällä säällä
Kannattaa odottaa rauhassa. Suurin osa tästä joukosta saa veronpalautusta elokuussa, noin 29 000 henkilöä. Uuteen kotiin Myös vakituisen osoitteenmuutoksen voit tehdä helposti itse. Hyrynsalmi tori: 12.8., 26.8., 15.9., 1.10. Kainuun rajavartiosto jatkaa tapauksen selvittämistä. Hän ei loukkaantunut tilanteessa. VERONPALAUTUKSET eivät ole välttämättä tilillä heti veronpalautuspäivän aamuna. JUSSI P OHJAVIRTA Ville Kinnunen Kainuun rajavartiosto tutkii Suomussalmella epäiltyä valtionrajarikosta. Kysyimme Kainuun pelastuslaitoksen palopäälliköltä Jaakko Schroderus, kuinka kannattaa toimia, jos vastaava tilanne uusiutuu. Kainuun rajavartiosto otti lauantaina 18. Pelastustoimi sai vuodon hallintaan ja tuuletti tilat. Keskiviikkona sattunut ammoniakkivuoto on herättänyt keskustelua suomussalmelaisten keskuudessa. heinäkuuta illalla kaksi henkilöä, joiden epäillään ylittäneen valtakunnanrajan laittomasti maaston kautta Venäjältä Suomeen. Vaaratiedotteen aikana ulkona liikkumista tulee välttää, kunnes tiedote on purettu. Ulosajoja viikonlopun aikana Veronpalautuksia maksetaan noin miljardi euroa Juhani Eskola Suomalaisilta saattaa jäädä elokuun veronpalautuspäivänä 3.8. Ylä-Kainuu // Torstaina 23. erikoislääkäri Katja Erkkilän vastaanotto Ajanvaraus medibiili.fi tai 0405836575 Suomussalmi tori: 11.8., 12.8., 25.8., 26.8., 15.9., 1.10. Jos tilinumeron ilmoittaa OmaVerossa vasta omana veronpalautuspäivänä tai sen jälkeen, Verohallinto maksaa palautuksen noin kuukauden kuluttua tilinumeron ilmoittamisesta. MAANANTAINA 3. Siksi veronpalautusten tai mahdollisten jäännösverojen eli mätkyjen määräpäiviä on tänäkin vuonna useita. Mikäli tilanteesta aiheutuu välitöntä vaaraa alueella oleskeleville ihmisille, heidät suojaväistetään. Voiko lähteä esimerkiksi autolla töihin aamulla, jos varoitus on annettu. Medibiili on paikallinen, liikkuva lääkäriasema. Verohallinnolta puuttuu kaikkiaan noin 33 400 tilinumeroa henkilöiltä, jotka ovat saamassa veronpalautuksia tänä vuonna. Henkilöasiakkaiden verotus valmistuu joustavasti eli eri henkilöillä eri aikaan. Henkilöauto oli ajautunut tuntemattomasta syystä ulos tieltä päätyen katolleen ojaan. Ensimmäiset saivat veronpalautukset heinäkuussa, viimeisetkin joulukuussa. Laiton rajanylitys Venäjältä Juhani Eskola Milja Huotari Suomussalmella tapahtui lauantaina ulosajo lauantaina iltapäivällä. Vaaratiedotteen sisältämän ohjeistuksen mukaan. Onnettomuusautossa oli viisi henkilöä. Jos ammoniakkivuodosta tulee ilmoitus, miten alueella asuvan tulee toimia. Heille maksettavat veronpalautukset ovat yhteensä lähes 2,2 miljoonaa euroa. Tilanne puretaan mahdollisimman nopeasti vaaran poistumisen jälkeen, jonka jälkeen ihmiset voivat jatkaa normaaleja toimia. Lääkäripalvelua oman kunnan torilla. Autossa oli yksi henkilö. – Toivomme, että nuorten vanhemmat muistuttaisivat jälkikasvuaan tilinumeron ilmoittamisesta, jotta nuoret välttyvät pettymyksiltä veronpalautuspäivinä, ylitarkastaja Juha Villman Verohallinnosta sanoo. Rajavartiosto pyytää, että Suomussalmen Perangan Pyhäjärven suunnan kesämökkiläiset tarkastaisivat mökkinsä ja irtaimistonsa, sillä epäillyiltä laittomilta rajanylittäjiltä takavarikoitiin varastettua tavaraa. Tehtävän suorittamiseen hälytettiin kolme pelastuksen yksikköä sekä kolme ensihoitoyksikköä ja poliisi. Voiko ammoniakinhaitoilta suojautua kotikonstein joillakin keinoin, kuten esimerkiksi hengityssuojaimilla. Syyskuussa palautussumma on lähes sama, vaikka saajia on merkittävästi vähemmän. matkan ajaksi. Tilinumeroita puuttuu erityisesti nuorilta, jotka eivät ole aiemmin saaneet veronpalautuksia. Päivystävän palomestarin mukaan tilanne tai pelastustyöt eivät aiheuttaneet liikenne-estettä ja liikenne pystyi kulkemaan normaalisti. Ammoniakkivuoto sai alkunsa marjayrityksen tehtaalla ja pelastuslaitos sai siitä ilmoituksen hieman ennen aamukolmea. heinäkuuta on viimeinen päivä ilmoittaa oma tilinumero. VEROHALLINTO ei saa pankeilta automaattisesti ihmisten tilinumeroita. Geriatrian ja yleislääket. Onko ajokortin uusimisen aika tai muuta lääkäriasiaa. Puolanka tori: 13.8., 7.9. Moni lukijamme ei tiennyt vaaratilanteesta mitään ennen kuin se oli purettu, koska olivat nukkuneet sen aikana. Lähtökohtaisesti ei ole tarpeen hankkia suojaimia. Ristijärvi Virtaala: 13.8., 26.8. elokuuta, 27. Vuodosta annettiin vaaratiedote. Tällöin on syytä hakeutua lähimpään suojaisaan paikkaan kuten naapuriin. Missä vaiheessa viranomaiset alkavat kiertämään taloja ja herättämään ihmisiä. – Moni saattaa ihmetellä, miksi veronpalautukset eivät näy tilillä heti. Tilinumeron ehtii ilmoittaa OmaVerossa viimeistään 27.7. Pelastuslaitoksen vinkit ammoniakkivuodolta suojautumiseen Juhani Eskola Keskiviikkona sattui ikävä ammoniakkivuoto, jossa Suomussalmen Kurimon ja Siikarannan asukkaita kehotettiin pysymään sisätiloissa. Jos yöllä tulee ammoniakkivuoto ja on nukkunut ikkunat auki, miten taloa tulee tuulettaa, jos ulkoilmassakin on haittoja. Mökille Tee tilapäinen osoitteenmuutos ja nappaa lehti mukaan mökille. Sisälle suojautuessa kemikaalipitoisuus pienenee merkittävästi ulkona olevaan verrattuna, kunhan ilmanvaihto ja muut aukot ovat suljettuna. Miten toimia tuolloin, jos ammoniakin haju on tunkeutunut jo rakennukseen. heinäkuuta 2026 // 5 Asiakaspalvelumme on aina auki Tee silloin kun sinulle sopii hillagroup.fi/asiakaspalvelu Jakelunkeskeytys Voit keskeyttää jakelun esim. Kainuun pelastuslaitos sai ilmoituksen Viitostiellä sattuneesta ulosajosta kello 21. Rajanylityskohdalla ei ole itärajan esteaitaa. saamatta lähes 2, 2 miljoonaa euroa veronpalautuksia, koska Verohallinnolta puuttuu heidän tilinumeronsa. elokuuta veronpalautuksia saa 2,1 miljoonaa asiakasta. Paltamo tori: 10.8., 24.8., 14.9., 28.9. Lisäksi esimerkiksi ajoneuvoissamme on äänentoistolaitteet, joilla voidaan varoittaa ja ohjeistaa paikallisesti. Maksuosoituksena maksetun veronpalautuksen voi lunastaa Nordea-pankista myöhemmin, mutta veronpalautuspäivänä ei rahoja vielä saa. HYRYNSALMELLA sattui myöhään lauantai-iltana henkilöauton ulosajo. Henkilöt ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa. Onnettomuus tapahtui Viitostiellä lähellä Siikalahtea. Palautuksia maksetaan elokuussa yhteensä noin miljardi euroa. Digi ja uutissovellus ovat koko ajan käytössäsi. Jos veronpalautuksia ei ole tullut tilille iltaan mennessä, veronpalautusten maksupäivä on todennäköisesti siirtynyt eteenpäin.. Ensihoito kuljetti heidät jatkotutkimuksiin. Jos oma pankki on vaihtunut tai tilinumeroaan ei ole ilmoittanut aiemmin, se pitää tehdä itse OmaVerossa. Tilinumeroita puuttuu erityisesti nuorilta ensikertalaisilta. Kainuun alueen rajavaltuutettu on ollut tapahtumasta yhteydessä Venäjän Kalevalan alueen rajavaltuutettuun. Tapahtuma ei aiheuttanut henkilövahinkoja, mutta moni alueen asukas sai tiedon vaarasta vasta herättyään keskiviikkoaamuna, eikä ollut nukkuessaan tiennyt vaaratilanteesta mitään. VIIME vuonna 23 000 henkilöä sai veronpalautuksen maksuosoituksena eli rahalähetyksenä, koska tilinumero puuttui. Jos veronpalautuspäivä on 3. Veronpalautukset voivat tulla maksuun vasta päivän aikana
Työmarkkinoilla on jo kolmatta vuotta ollut vaikea tilanne, joten nuorten ohella pitkäaikaistyöttömillä voi olla vaikea työllistyä, luonnehtii Laitinen. Sotkamossa toimiva valtion erityisyhtiö Terrafame kertoi maaliskuussa, että muutosneuvottelujen seurauksena se varautuu vähentämään enintään 109 henkilötyövuotta ja toteuttaa enintään 90 päivän lomautuksia. – Työvoiman kysynnän väheneminen on hidastunut, ja tässäkin voi olla näkyvissä merkkejä käänteestä parempaan. Kun ihmisillä on enemmän rahaa käytössään, he myös alkavat käyttää enemmän palveluja. – Työttömyysluvuissa näkyvät suoraan ja välillisesti esimerkiksi henkilöstöpalvelufirmojen muutosneuvottelut. TÄSSÄKIN TILANNE voi olla paranemassa, jos yleinen taloustilanne vihdoinkin kääntyisi kasvun puolelle. Nuorten työttömyysaste oli kesäkuun lopussa Kainuussa 21,5 prosenttia. heinäkuuta 2026 6 // Ville Kinnunen Työttömyys Kainuussa jatkaa kasvuaan. Kainuun kunnissa nuorten työttömyysaste vaihteli Ristijärven 5,6 prosentin ja Kajaanin 24,1 prosentin välillä. OSA TYÖTTÖMYYDEN kasvusta menee Laitisen mukaan normaalin kausivaihtelun piiriin. Kainuussa työnantajat ilmoittivat avoimia työpaikkoja julkiseen työnvälitykseen kesäkuussa 290 kappaletta. Nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömyys on lisääntynyt Kainuussa vuoden takaiseen verrattuna jo lokakuusta 2023 lähtien. Kainuun työttömyys kasvoi vuodentakaisesta Alhaisin työttömyysaste oli kesäkuussa Sotkamossa ja korkein Puolangalla. Kainuun hyvinvointialue sai puolestaan helmikuussa päätökseen koko henkilöstön yhteistoimintaneuvottelut, joiden lopputuloksena enin tään 46 työn te ki jän työ suh de voi päät tyä. Laitinen muistuttaa myös, että elinvoimakeskuksen tilastoissa eivät näy niin sanotut piilotyöpaikat, eli ne avoimet työpaikat, joita työnantajat eivät ilmoita työvoimahallinnolle. Kehitys oli maakunnista toiseksi heikointa. TYÖVOIMAN KYSYNTÄKIN on ollut Kainuussa jo kolmena vuonna merkittävästi edellisvuotta vähäisempää. Ylä-Kainuu // Torstaina 23. Nuorten työttömyys on lisääntynyt vuodessa lähes 30 prosenttia. – Ei romahdusta ole tulossakaan, ja loppuvuoteen on näkymiä, että työllisyys voisi kääntyä hieman parempaan suuntaan. 75 prosenttia Kainuun nuorista työttömistä asuu Kajaanissa. – Näiden seurauksena sosiaalija terveydenhoitoalan työttömyys on noussut selkeästi vuodentakaiseen verrattuna, ja myös prosessinhoitajia sekä kemian alan työntekijöitä on työttöminä aiempaa enemmän, Laitinen kertoo. Kainuun työttömistä 30 prosenttia on pitkäaikaistyöttömiä. Kesäkuussa kasvua tuli 27 prosenttia eli 119 henkilöä viime vuodesta. Kainuussa työttömyys kasvoi viime vuoden kesäkuuhun nähden kymmenen prosenttia, mutta tilanne on huono koko maassa. Työttömyyden kausivaihtelu tarkoittaa, että tiettyinä aikoina vuodesta työttömyys kasvaa esimerkiksi, kun työmarkkinoille tulee valmistuneita opiskelijoita, jotka eivät saa heti töitä, tai kun kausiluonteisia, vuodenaikaan sidoksissa olevia työmaita loppuu. KEHA T YÖLLISY YSKATSAUS " Kainuu on toki pieni maakunta, jossa pienetkin muutokset tarkoittavat suuria prosenttimuutoksia tilastoissa.. Sen voi ennakoida helpottavan erityisesti nuorten työllistymistä, sillä palveluala työllistää paljon nuoria ihmisiä. Pitkäaikaistyöttömyys on ollut Kainuussa elinvoimakeskuksen tilastojen mukaan nousussa jo kolme vuotta. Laitinen lohduttaa, että Kainuun työttömyydessä ei siis ole tapahtunut mitään runsasta pyrähdystä, vaikka prosentuaalinen muutos kuulostaa suurelta. Suurimmat erottuvat tekijät ovat kuitenkin Terrafamen ja hyvinvointialueen henkilöstövähennykset, kertoo Laitinen. Kesäkuun lopussa Kainuussa oli 3 423 työtöntä työnhakijaa, mikä on 321 henkilöä eli kymmenen prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kainuun kunnissa on huomattavaa vaihtelua, sillä alhaisin työttömyysaste oli Sotkamon 6,7 prosenttia ja korkein Puolangan 14,9 prosenttia. Kesäkuussa pitkäaikaistyöttömyys kasvoi vuoden takaisesta peräti 20 prosenttia. Yhteensä pitkäaikaistyöttömiä oli 1 031. Vuonna 2025 työllisyys kehittyi Kainuussa aika hyvin maaliskuun ja syyskuun välillä, joten tänä vuonna suurempana toteutunut kausivaihtelu vaikuttaa siihen, miten työttömyys vertautuu vuodentakaiseen. Syynä ovat pitkään jatkunut vaikea taloustilanne ja suuret muutosneuvottelut, kertoo analyytikko Atte Laitinen Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksesta. – Nuoret ovat työmarkkinoilla heikossa asemassa, sillä heillä ei usein ole vielä kertynyt työkokemusta ja -taitoja. Kesäkuussa kehitys ei ollut niin heikkoa, luonnehtii Laitinen. TYÖTTÖMYYSASTE oli Kainuussa kesäkuun lopussa 11,3 prosenttia, mikä on Suomen maakunnista kuudenneksi pienin. Kainuu on toki pieni maakunta, jossa pienetkin muutokset tarkoittavat suuria prosenttimuutoksia tilastoissa
Manner-Suomen sähkön uusi yrittäjä Jouni Asala jatkaa Paavo Holapan (kuvassa) ja Tauno Torvisen perustamaa liiketoimintaa. – Hyvin on vieraita riittänyt heti ensimmäisen tunnin aikana. – Olen tehnyt niihin paljon aurinkosähköjärjestelmiä. Perinteinen työ hoitui pyörittämällä myllyä vuoden 1937 Fordsonilla. Oman onnensa nojaan Holappa ei uutta yrittäjää aio jättää. Paikalla jauhettiin myös ohraa. Myyntipöydissäkin kauppa kävi. Esimerkiksi rinnekeskukset ovat merkittävä työllistäjä. Sitten aurinko olikin lopun päivää esillä. Kyläjuhla alkoi taikurimentalistin hienolla esityksellä. Lapsille oli tarjolla myös kasvomaalausta ja ongintaa. Maahanmuuttajat tarjosivat ruokiaan maisteltavaksi ja menekki tuntui olevan niin suurta, että hävikkiä ei syntynyt. Markkinoiden järjestivät Eläkeliiton Ruhtinansalmen yhdistys sekä Ruhtinansalmen kyläyhdistys. Toive myös toteutui, sillä Asala asuu tällä hetkellä Puolangalla, mutta suunnitelmissa on muutto Suomussalmelle. Hän kiittelee ihmisten valveutuneisuutta sähköpuolen asioissa. PERJANTAINA yrityksen toimitiloissa pidetyssä tilaisuudessa tarjoiltiin kaikille asiakkaille kakkukahvit. Asala on valmis ottamaan vastuun itsensä lisäksi kolmen työntekijän työllistävästä yrityksestä. Vahinkoja sattuu enemmän maallikoille kuin ammattilaisille. Järjestäjien onneksi sade sattui taikurin esityksen ajaksi, kun markkinaväki oli sisällä. Ihmiset panostavat tänä päivänä yhä enemmän vapaa-aikaansa ja loma-asuntoja sähköistetään enenevissä määrin. Manner-Sähkö toimii aktiivisesti myös Kainuun ulkopuolella. – Paljon on muuttuneet asiat, mutta ohmin laki on säilynyt. Eläkkeelle siirtävä yrittäjäkaksikko toivoi toiminnalle jatkavan paikallinen jatkaja. Hetken mielijohteessa yrityskauppoja ei tehty, vaan lopputulos oli pitkän prosessin lopputulos. Kylämarkkinoilla lähes 300 vierasta. JUHANI ESKOLA Teijo Moilanen Suomussalmen Ruhtinansalmen kyläjuhlilla jännitettiin lauantaina, miten sään haltijat suosivat tänä. Tietty tyhjyys tässä on tulossa vastaan, turha sitä on väittää vastaan. Ylä-Kainuu // Torstaina 23. Suomussalmelaisessa Manner-Suomen sähkössä vaihtui vetovastuu heinäkuun alkupuolella. HOLAPPA on nähnyt neljän vuosikymmenen ajan sähköalan muutoksista. Lisäksi lapset osallistuivat innokkaasti kepparikisaan. Arvonnassa 120 euron lahjakortti sekä muut palkinnot löysivät uudet omistajat. Moni haluaa myös muita sähköisiä lisäominaisuuksia mökeilleen. Sähköhommat ovat edelleen käsityötä – onneksi. heinäkuuta 2026 // 7 Manner-Suomen sähkössä muutoksia Juhani Eskola Ohjakset otti hyppysiinsä Jouni Asala, joka osti liiketoiminnan pitkän linjan yrittäjiltä Paavo Holapalta ja Tauno Torviselta. – Olen sanonut hänelle, että ottaa yhteyttä, jos tarvitsee hyvää miestä töihin. Vieraita kävi päivän aikana lähes 300. Karaokessa lasten sarjassa oli useita kilpailijoita. Yrittäjämaailma on entuudestaan Asalalle tuttu maailma. Hyvä alku jäähyväispäivälle. Perusasiat ovat samat, mutta ala on uudistunut valtavasti vuosien aikana. – Olen ollut ollut jo neljän vuoden ajan yrittäjänä Puolangalla. – Moni ei lähde itse tekemään mitään, joka on tietenkin on hyvä asioita
Vuodelle 2003 löytyi osaava työryhmä leirien vetäjiksi. Tiistai 28.7. Toiselle leirille osallistui lapsia Kalevalasta. Merkittyjä polkuja taistelupaikoille ja muualle lähiympäristöön muodostettiin ja annettiinpa opastusta tiedonnälkäisille kulkijoille pääasiassa kylällä asuneiden nuorten toimesta. ARKISTO. Mökkivarauksissa näkymä on yhtä vahva kuin viime vuonna. Parhaimmissa kilpailuissa oli yli 100 osallistujaa eri puolilta Kainuuta ja lähialueita. Vuonna 1970 Kainuun Prikaatin pioneerit rakensivat joen länsipuolelle korsun kyläläisten lahjoittamista tarvikkeista. Yhteensä yöpymisiä oli 67 000. Oili, Olga ORT: – Perjantai 24.7. Keskiviikko 29.7. Visitoryn tilastojen mukaan paikallis matkustajista 8,9 prosenttia saapui ulkomailta. MATKAILUPUOLELLA tapahtuneiden erinäisten vaiheiden jälkeen Raatteen Erä ja Matkailu jätti niin nimestään, säännöistään, kuin myös toiminnastaan matkailun pois. Kultaisen ansiomerkin sai Erkki Juntunen, hopeisen ansiomerkin saivat Arvi Juntunen, Terho Kyllönen ja Jyri Hiltunen. Keskiviikko 29.7. Ensimmäisellä leirillä teemana oli metsä sekä luonto ja toisella Kalevala. Seuran jäseniä, kyläläisiä ja kauempaakin tulleita oli kokoontunut sään suosimaan juhlaan noin 70 henkilöä. Raatteen Erän jäsenmäärä on pysytellyt vuosikymmenet 80-90 jäsenen välillä. Omatoimimatkailijoita kun oli havaittu Raatteessa kulkevan, eikä heidän matkailullista potentiaalia oltu kovin suuresti huomioitu kunnassa, eikä juuri muuallakaan. KALASTUSPUOLELLA yhdistys pyrki vesistöihin tehdyillä kalanistutuksilla ja uitonaikaisten rakenteiden poistovaateilla parantamaan alueen kalastuksellisia oloja. Ajatus leiriviikkojen järjestämisestä oli ollut järjestäjien mielessä jo pitkään. Kilpailujen aikaan kovassakin käytössä olleen ampumaradan olemassaolo mahdollistaa tänään ampumataitojen ylläpitoa, kuin myös kilpailuvietin tyydyttämistä jäsentenvälisten ja perinteeksi muodostuneiden Haukilan Metsästäjien kanssa käytävien joukkuekilpailujen muodossa. Perjantai 24.7. MARRAS-MAALISKUUN aikana Kainuuseen saapuneiden lentomatkustajien määrä kuitenkin nousi verrattuna vuoden takaiseen. 97:12 Päivän sana Raatteen Erä juhlisti 60-vuotista taivaltaan Raatteen Erä, perustamisnimeltään Raatteen Erä ja Matkailu ry, juhli kakkukahvien ym virvokkeiden tarjoamisen ohessa täysien vuosikymmenien täyttymistä metsästysmajallaan Myllypirtillä lauantaina 11.7. Matkailijoita Purasjoella kesäisin palvellut kioski oli avoinna viimeisen kesän vuonna 1989. Kainuun matkailuala pärjäsi hyvin Antti Huusko Talvikausi Kainuun matkailussa sujui suhteellisen hyvin lumiongelmista huolimatta, selviää Visitoryn matkailutilastoista. Kioskilla myytiin virvokkeita, paikallisten tekemiä käsitöitä, viirejä, postikortteja, kuin myös nykyisin arveluttavaksi myyntiartikkeliksi miellettävää sota-ajan materiaalia. Matkailuun perehtyneen Kainuun liiton aluekehitysasiantuntija Minna Komulaisen mukaan joulukuussa yöpymiset kasvoivat viime vuoteen verrattuna Suomussalmella, Kajaanissa ja Kuhmossa, ja se tasasi kysyntäkuoppaa. heinäkuuta 2026 8 // Nimipäivät Torstai 23.7. Rekisteröidyssä majoituksessa kansainvälisiä yöpyjiä oli 2300, kotimaisia 47 500. Ylä-Kainuu // Torstaina 23. Lentokentälle saapui yhteensä 9600 matkailijaa, joten lentomatkustajien saapumiset lisääntyivät yhdeksän prosenttia. Pienriistan elinoloja pyrittiin kohentamaan ruokinnalla ja petojen pyynnillä. Kioski purettiin ja siirrettiin varastoksi vuonna 1984 rakennetun, 1987 ampumaradan saaneen metsästysmajakokonaisuuden yhteyteen Myllypuron itäpuolelle. Lapset saivat itse valita, missä roolissa he toimivat leirillä ja esityksessä. Hirviä metsästettiin vuoteen 1979 saakka yhdessä Haukilan Metsästäjien kanssa, minkä jälkeen molemmat metsästysseurat ovat metsästäneet hirviä omina seurueinaan. Tiina, Kirsi, Kirsti, Krista, Kristiina, Kiia, Tinja ORT: Boris, Kirsi, Kirsti, Krista, Jaakko, Jimi, Jaakob, Jaakoppi ORT: Anette, Anita, Anitta, Anja, Anna, Anne, Anneli, Anni, Martta ORT: Paraske Heidi ORT: Klaus, Niila, Niilo, Niki, Niklas, Niko, Nikolai, Nikolas Atso ORT: – Olli, Olavi, Oula, Uolevi, Uoti ORT: Olavi, Olli, Oula, Uolevi, Serafiima Aurinko Suomussalmi Torstai 23.7. Jäsenistölle pidetyissä koulutusja opastustapahtumissa pyrittiin jakamaan tietoutta eränkäyntiin liittyvissä asioissa. Leirien tarkoituksena oli lisätä lasten harrastusmahdollisuuksia ja tutustuttaa heidät teatterin kautta monipuoliseen luovaan työskentelyyn. Nuoremmille oli luvassa kesäleirejä teatterin parissa. Leirin järjestäjien mukaan teatteritoiminnassa oli mahdollista hyödyntää kaikenlaisia taitoja. Suomussalmen Riistanhoitoyhdistyksen tervehdyksen toi ja jäsenille myönnetyt ansiomerkit jakoi Rhy:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Juntunen. Näin ollen kotimaasta saapuneiden paikallismatkustajien osuus oli 91,1 prosenttia. RAATTEEN Erän historian voidaan katsoa alkaneeksi 16.1.1966 Raatteen vartiolla pidetystä kokouksesta, jossa kokoukseen osallistuneet henkilöt päättivät yhdistyksen perustamisesta. Kilpailut oli mahdollista järjestää Myllypirtin suhteellisen toimivissa puitteissa ja jäsenistön talkooaktiivisuuden myötä. Vuotta aiemmin (2024–2025) yöpymisiä kirjattiin noin 382 000. Esko Juntunen Lekkerileirejä lapsille 2003 Aikakone Suomussalmella aiottiin järjestää kesällä vuonna 2003 Lekkerileirejä. Vuonna 1986 nimi lyheni Raatteen Erä ry:ksi. Esimerkiksi Sotkamossa ulkomaalaisten yöpyjien määrä kasvoi 32 prosenttia vuoden 2025 maaliskuuhun verrattuna. Hirvenhiihtoinnostus kuitenkin hiipui laajemmin koko maassa ja niinpä 2000-luvun alkaessa yhdistys ei enää panostanutkaan kyseiseen lajiin. Viime talvikaudella rekisteröidyn majoituksen yöpymisten määrä oli Kainuussa 251 500, josta kotimaisten yöpymisten osuus oli 218 100 ja kansainvälisten 33 400. Viikkojen aikana tutustuttiin kaikkeen, mistä teatterin tekeminen kokonaisuudessaan koostuu: lavasteet, puvustus, näytteleminen, äänet ja valot. Tiistai 28.7. 03:32 22:48 03:35 03:39 03:42 03:46 03:49 03:53 22:45 22:41 22:38 22:34 22:31 22:27 Iloitkaa, hurskaat! Iloitkaa Herrasta, ylistäkää hänen pyhää nimeään! Ps. Alkuinnostus oli suurta, ideoita paljon ja niinpä Kattilakoskelle, Purasjoen itärantaan valmistuikin jo ensimmäisen täyden toimintavuoden aikana kioski ja leiriytymispaikka matkailijoiden palvelemiseksi. Sunnuntai 26.7. Esko Juntunen kertoi yleisölle tiivistelmän dokumenttien pohjalta tehdystä Raatteen Erän 60-vuotisesta historiasta Lopuksi tanssittiin kyläyhdistyksen sponsoroimissa tansseissa duo Sari Soini ja Tero Kähkösen tahdeissa. Pronssisen ansiomerkin saivat Rauno Luokkanen, Mauri Heikkinen, Kasperi Kyllönen ja Elias Paavola. KAINUUN MATKAILUSSA seuraava huippukausi on kesä, ja Komulaisen mukaan sen osalta voi olla varovaisen positiivinen. Molemmilla leireillä oli tarkoitus valmistaa näytelmä Köhäkkäviikon tapahtumiin. Maanantai 27.7. Lauantai 25.7. – Hotellien osalta on vielä ottamatonta kysyntää, eli ei ole vielä realisoitunut. Edellisen talvikauden aikana lentomatkustajia oli 8800. Marras-maaliskuussa (2025–2026) maksullisessa majoituksessa kirjattiin noin 370 000 yöpymistä. Maanantai 27.7. Naapuriseurojen edustajia oli myös paikalla Vuokin Erämiesten ja Haukilan Metsästäjien edustajien osallistuessa. Mukana oli teatterija kulttuurialan eri osa-alueiden taitajia. Ohjelmistoon kuului hirvenhiihdon SM-katsastuksia, kuin myös cup-kilpailuja. Myynti vaikuttaisi olevan samalla tasolla viime kesään verrattuna. Kokoukseen osallistui kyläläisiä ja vartiolla tuolloin työskennelleitä rajavartijoita. Lauantai 25.7. Kokonaisuudessaan yöpymisten määrä kuitenkin laski noin 3000:lla edellisen vuoden maaliskuuhun verrattuna. Kaksi viikon mittaista leiriä oli suunnattu 5–10-vuotiaille lapsille. Majoitusmyynti Kainuussa oli 17 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin myynti oli 17,4 miljoonaa euroa. Teatteriharrastus kiinnosti Suomussalmella. Yhdistyksen tarkoituksena oli paitsi kehittää alueen metsästystä ja kalastusta, myös kehittää ja tehdä laajemmin tunnetuksi Raatteentien matkailua. Teatteri Retikka mahdollisti leireille sopivan vaihtelevan ympäristön ja tunnelman, jollainen teatterin takahuoneessa kuuluu olla. Vanhenevan väestön tuomat haasteet ovat nähtävillä, mutta yhdistykseen on tullut uutta verta siinä määrin, että toiminnan voidaan odottaa jatkuvan vielä määrittelemättömän ajan tulevaisuuteen. – Mutta jos katsoo Kainuun yöpymistilastojen kokonaislukuja, niin se [lumitilanne] ei näy yleiskuvassa, Komulainen kertoo. Pilkkikilpailuja ja rantaongintatapahtumia järjestettiin. Komulainen arvioi, että alkutalvesta kuluttajien tiukka tilanne näkyi kotimaisten yöpymisten määrässä. NYKYISESSÄ toiminnassaan Raatteen Erä keskittyy pääasiallisesti hirvenpyyntiin, kuten monet muutkin alueen vuosikymmenien historian omaavat metsästysseurat. Vieraat toivotti tervetulleeksi 17 vuotta seuran puheenjohtajana toiminut Terho Kyllönen. MAALISKUU oli kuitenkin matkailun kannalta hyvä kuukausi. Lumen vähyys näkyi joulukuussa Sotkamossa, jossa myynti oli 15 prosenttia vähäisempää verrattuna vuoden 2024 joulukuuhun. Leiriviikoille valittiin teemat, joiden mukaan lähdettiin ideoimaan tarinaa lasten mielikuvien perusteella. Raatteen Erässä innostuttiin 1980-luvun alussa hirvenhiihdosta siinä määrin suuresti, että yhdistys järjestikin seuraavien 20 vuoden ajan jäsentenvälisten mittelöiden ohella myös huomattavan määrän yleisiä hirvenhiihtokilpailuja. Pyyntinikseihin, saaliinkäsittelyyn kuin myös sääntö ja lakipykäliin tutustuttiin eri tapahtumissa. Sunnuntai 26.7. Kuvassa kirkonkylän teatteri-ilmaisun kurssille osallistuneita
Pienemissä tauluissani käytän vesiliukoista öljyväriä, akryylivärien kanssa sekoittaen. 1 Haasteina riittämättömyys, itsetunto ja uskonnollinen kelpaaminen. Mieleen hiipii ajatus: anteeksi, että olen olemassa. Tämä on loistava kirja kelpaamattomuudesta kärsiville, itseään vähätteleville tai itsensä erinomaisiksi tunteville. Kettunen on erikoistunut tutkimuksissaan juuri häpeän kokemiseen. Emeritusprofessori Paavo Kettunen kysyy tuoreessa kirjassaan Kelpaanko minä 1: ”Mitä kaikkea jokainen meistä onkaan joutunut tekemään ja kokemaan kelvatakseen?” Kelpaaminen ja hyväksyminen liittyy itsetuntoon. – Asun Tuusulassa, mutta olen syntynyt Puolangalla. Nuorilla se tänä päivänä liittyy pitkälti ulkonäköön: en ole riittävän kaunis. Työt ovat akryyliväreillä ja vesiliukoisilla öljyväreillä maalattuja, luonnon ja Hiljaisen Kansan inspiroimia. – Sekatekniikkaa erilaisten pastojen myötä, kolmiulotteisuutta hakien pastoilla. Ihminen kestää tällöin myös ulkoapäin tulevia kolhuja. Kettunen painottaa kelpaamista yhtenä ihmisen perustarpeista. TORVISEN taulujen maalaustekniikat vaihtelevat tyylin ja materiaalien sekä maalattavan pohjan mukaan. Jokainen on oman elämänsä paras subjekti, jota ympäristö tai olosuhteet eivät määrittele. 236 s. Jumalasuhde ei ole erillinen saareke muusta elämästä, vaan olennainen kysymys kaipauksena sisimmässä. Riittämättömyyden tunne vaivaa lapsista vanhuksiin. Turvallinen hengellisyys luo kelpaamisen niin suhteessa ihmisiin kuin Jumalaankin. Taidemyyntinäyttely Hiljaisen Kansan Niittytuvassa 3.6.-21.9.2026 niittykahvilan aukioloaikoina kello 9-17. Se ei riipu siitä, miten taiteilija on osaamisensa hankkinut. Kelpaamattomuuden tunne on hyvin syvällä ihmisessä. RISTO KORMILAINEN Ella Torvisen töitä Niittytuvalla Juhani Eskola Hiljaisen Kansan Niittytuvalla on esillä koko kesän ajan Ella Torvisen taidemyyntinäyttely Mene niitylle, nauti elämän pienistä hetkistä. Väyläkirjat 2026. Hän ei anna teoksessaan yksiselitteisiä vastauksia, mutta sen sijaan runsaasti virikkeitä matkalle terveeseen itsetuntoon häneltä heltiää. Kelpaamattomuuden tunne on voinut jäädä hyvinkin pienestä asiasta jäytämään: katseesta, sanasta, opetuksesta, torjutuksi tulemisesta, hylkäämisestä. Toivon teosteni houkuttelevan katsojaa ajattelemaan ja oivaltamaan, sillä jokainen työ puhuttelee eri tavoin henkilöitä. Ihmisen tulee saada olla juuri sellaisena hyväksytty ja arvostettu. Lapsen on osoitettava kelpaavuus suoritusten kautta, nuoren elämää mitataan osaamisten ja tutkintojen kautta, työikäistä haastavat tavoitteellisuus ja ikäihmisten pitää osoittaa arvonsa omillaan selviytymisellä. Sisäinen kelpaa luo psyykkisen tasapainon ja lisää itseluottamusta sekä turvallisuutta. Taiteen tekemiseen ja oivaltamiseen ei ole sääntöjä. TORVINEN on itseoppinut taiteilija. Olen harrastanut maalausta noin kolmekymmentä vuotta. – Maalatessaan voi kokeilla rohkeasti erilaisia niin sanottuja työkaluja. Taiteilijan juuret ovat Kainuussa, Puolangalla ja Kainuu on hänelle rakas paikka. Kettunen vie syvälle olemassaolon kysymyksiin peilaten syitä kelpaamattomuuden tunteeseen sekä häpeän kokemiseen. Siinä on huoneentaulu jokaiseen uuteen päivään. Käytän maalatessani eri taiteenlajeja ja mielitekojeni mukaan. Alistava hengellisyys tekee ihmisestä puolestaan riittämättömän. Mieltymykseni maalatessa on luonto. Sillä erilaisten tekniikoiden työkalujen myötä maalattava pinta voikin antaa aivan uuden näkökannan. Taiteilija hakee elävyyttä tauluihin maalaamalla, erilaisella siveltimillä, lastoilla, palettiveitsillä, jopa sormin. – Teen taiteeni lähinnä akryyliväreillä ja vesiliukoisilla öljyväreillä. Taiteilijaksi voi tulla monin eri tavoin. Jokainen työ on arvokas. Kettunen tuo myös kelpaamattomuuden teologisena ja olemassaoloon liittyvänä elementtinä: kelpaanko Jumalalle. Tällainen vaikuttaa niin ihmissuhteisiin, työelämään kuin psyykkiseen hyvinvointiin. HILJAISEN KANSAN NIIT T YKAHVILA. Ella Torvisen taidetta voi ihastella Hiljaisen Kansan Niittytuvalla läpi koko kesän. Tässä tarvitsemme myös toinen toisemme tukea kannustavalla ja myötäelävällä tavalla. Rakastaa ja olla rakastettu. Kun minä-identiteetti on saanut kasvaa turvallisessa ympäristössä, kysymys ei ole koko elämää rasittavasta paineesta. Pari vuotta sitten Torvinen piti myyntinäyttelynsä Hiljaisen Kansan Niittytuvassa, joka sai hyvän vastaanoton. Pastoilla maalatessa täytyy muistaakin, että edellinen pohjustus tai efekti on hyvin kuivunut enne päälle maalausta. Ihminen anelee toisen hyväksyntää kaiken aikaa. Usein se vie rohkeuden ja uskon tulevaisuuteen. Hänen puhuttelevat työnsä matkasivat ympäri Suomea, mutta myös ulkomaille. Olen itseoppinut. Taiteen tekemiseen ei ole suoranaista ohjetta sillä jokainen maalari, harrastelija hakee juuri itselleen sopivan maalaustekniikan. heinäkuuta 2026 // 9 Kyllä kelpaa(t) Kirja-arvio Paavo Kettunen: Kelpaanko minä. Jokaisen eteen tulee jossain vaiheessa kysymys: riitänkö tällaisena. Ylä-Kainuu // Torstaina 23. Risto Kormilainen Paavo Kettunen ei anna teoksessaan yksiselitteisiä vastauksia, mutta sen sijaan runsaasti virikkeitä matkalle terveeseen itsetuntoon häneltä heltiää. Kukaan meistä ei ole kaikkivoipainen ja kaiken hallitseva. Taiteilijan juuret ovat Kainuussa, Puolangalla ja Kainuu on hänelle rakas paikka. Kettunen rohkaisee: ”Armo selättää häpeän ja kelpaamattomuuden.” Ihmisen kaipuu on olla rakastettu, sillä se antaa elämälle sekä syvyyden että tarkoituksen. Torvinen on opiskellut taiteilijan tietoa ja taitoja eri kursseilla. Käytän akryylivärejä pääasiallisesti, maalaan myöskin poruin, kaatomaalaus tekniikalla, jolla luodaan erilaisia arvaamattomia pintoja
Wuokkilainen keittää terwaa ja rakentelee wiisikolmatta tynnyriä wetäwiä paltamoitansa, joilla terwa sitten solutellaan ”Kainuunmereen” minkä mainion nimityksen joku päiwä sitten eräästä wanhasta kartasta Oulujärwen kohdalla hawaitsin. Tämäkin Epra-isäntä ihmetteli, että se hänenkinkö suo siinä maantien warressa woisi elättää 40 lehmää. Kertomuksesta paljastuu, miten vastaitsenäistyneen maan syrjäseudut elävät kehityksen murroskautta. On kuin käsistänsä ja jaloistansa sidottu. Tämä perin armoton käsky waikuttaa, että moni ukko saa tyhjin pussin lähteä yhtä tyhjälle talolleen, jossa perunapelto jää kun jääkin siemenettä. KYLÄN HARJULTA laskeudutaan leppoisaa rinnettä ja alempana hyötyisän petäjikön kautta Wuokinpäähän, wuokkilaisten tärkeimpään ”laiwasatamaan”. Ja ainoa lehmäkin oli sairastunut. Elämän yli lepää raskas tunnelma josta et woi wapautua. Kelpaisipa täällä kesäkautta kellehtiä” tai ” Wuokki waiwutti unisen matkailijan waippoihinsa”. Aamiainen annettiin ensi luokkainen riisipuuroineen, wiilipytyistä puhumattakaan. Miestä on rantama mustanaan, eukkoa runsaasti joukossa ja wenettä satasotalla siinä heinälietteeseen nenästettynä. Satutaan siihen juuri markkina aikaan. Nyt se maksaisi 2 mk kg. Leivästä ja särpimestä se on lähdettäwä muukin wiljelys. Perin tärkeinä siinä ukkelit aprikoiwat. Wuokissa. Aseman kaukaisuudesta kai etupäässä johtuu että taloudellinen ja kulttuuriwiljelys kulkee parikymmentä wuotta aikaansa jälessä. Kirjoittaja käyttää erilaisia keinoja ilmaisun elävöittämiseksi ja aikalaislukijan kiinnostuksen herättämiseksi. (Nenästää eli vetää veneen kokka maihin, Nykysuomen sanakirja 2, 1983, s. On kuin käsistänsä ja jaloistansa sidottu.. Eikä näkynyt edes russakoitakaan, joille täällä yleensä on taattu kotieläimen koskemattomuus. Tulisipa tänne waan joku rehti Lapuan takajoki (Sana on digitoidussa tekstissä vaikea hahmottaa, mutta tulkitsen sen ’takajoeksi’, vaikka asiayhteys viittaisi ihmistä tarkoittavaan sanaan.) niin hän puolessa wuosikymmenessä mullistaisi koko Wuokin. 642.) Siinä jaetaan siemenperunaa. Ja tuntuipa itkuun olewan syytäkin, kun koko joukolleen ei Mari ollut kuuteen wiikkoon saanut muuta kuin 1½ kg Jumalan wiljaa. Tai tuleva kirkko ja kansakoulu katselevat toisiaan kapean järvenselän yli, ja kirjoittaja puhuttelee niitä kuin ihmistä juhlallisesti kehottaen: ”Älkööt hämmästykö sydänmaan synkkyyttä, waan rohkeasti puhaltakoot siihen rohkaisewaa elämänuskoa!” Retkeilevä on sitä mieltä, että kirkon ja koulun tulisi olla maaseudun rahvaan tukijoita ja sivistäjiä. Retkeilewä kirjoittaa kokemuksiaan Hyrynsalmelta, Kontiomäeltä, Lentiirasta, Vuokista sekä Kuhmoniemen ja Suomussalmen kirkonkylistä. Pahinta on kun korkea raati kirkolla on määrännyt, että jos huonoilla takuilla annatte, saatte itse wastata. Vuokkiin tulivat ensimmäiset talot 1600-luvun alussa. – Kun suuret herrat katselewat Wuokkiansa, niin seisottakoot autonsa Aholan weräjälle ja käykööt talossa aamiaisella! Aution pihatantereella, jossa parhaaltaan on kaksi upeata terwawenettä tekeillä, kohtaan itkewän karjalattaren Mari Huowisen Kuiwajärweltä. Ala-Vuokin maisemaa hallitsee silta. Kainuun Sanomat julkaisi syyskesällä 1919 nimimerkki Retkeilewän seitsenosainen matkakertomussarjan Kainuun sydänmaissa. Kyllä warmaan! Sitä weto-ojaa tarwitseisi kaiwaa yhtä metriä, alkaisi waan maantieojaan sakkawesiä pudotella. ANNE JUNTUNEN " Elämän yli lepää raskas tunnelma josta et woi wapautua. TEKSTISSÄ käytetty kieli vaatii paikoin lukijalta erityistä tarkkaavaisuutta, sillä lauserakenteet, sanajärjestys ja sanasto poikkeavat useissa kohdin nykykielestä. Esimerkiksi puhelinlangat puikkelehtivat vaatimattomasti ja metsäpolku on niiden ujo opas. Kertomuksesta välittyy tietoa ja tunnelmia Kainuun salomailla sijaitsevan Vuokin elämästä ja käsityksiä siitä, miten Kainuun syrjäkylien oloja pitäisi kohentaa. Alkusoinnnun avulla hän luo kieleen rytmin, joka synnyttää kulkijan matkakokemuksiin tunteenomaisen, jopa runollisen vaikutelman: ”Nämä owat wiljaisen näköisiä wesiä. Siemen sensijaan saa mädätä rantahaminassa, jossa sen yli sataa ja paistaa, sillä kesä on hywä. Retkeilewä myös havainnollistaa tekstiään elollistamalla asioita. Ylä-Kainuu // Torstaina 23. Maata kynsitään waan sitä isien aitojen sisäpuolta ja heidän kojeillaan. Ja samanlaisia maita on toisillakin taloilla. Ulkopuolelle ei uskalleta mennä. Juurettomana ei kulttuuripuukaan kukoista. Myös historiallinen tilanne rajan takana riehuvine heimosotineen käy ilmi: sotakuormat kulkevat Suomussalmen kirkolta Raatteen tietä Vienaan. Tämä on niitä Suomussalmen laitaperukoita, täältä ehkä neljän peninkulman kirkkomatka. Kirjoittaja kuvaa ajalle tyypillisten ja suosittujen sanomalehtien matkakertomusten tapaan maaseudun luontoa ja kansan elämää iloineen, suruineen ja vaikeuksineen. Muuten tässä Aholassa on perin ystäwällistä ja siistiä wäkeä. Ollaan siis Wuokissa, ja tarkemmin sanoen nyt aluksi Aholan talossa jota isännöi Epra Heikkinen. heinäkuuta 2026 10 // ”Kelpaisipa täällä kesäkautta kellehtiä” Kainuun Sanomiin matkakuvauksen kirjoittanut Retkeilewä kuvailee Suomussalmen Vuokin kylän luontoa ja kansan elämää iloineen sekä suruineen. Kainuun sydänmaissa, osa 6. Kirjoittajakin vaatii uusia menetelmiä maatalouden tehostamiseksi, jotta ihmisten ei tarvitsisi nähdä nälkää. Jokamies punnitsee pussukoita ja arwoisa jakokomitea punnitsee takuita. Sarjan kuudes osa Wuokissa ilmestyi Kainuun Sanomien numerossa 97 (2.9.1919). Puuttuu wain alkutyrkkäystä
TULLAAN KOWALAAN. Wuokki waiwutti unisen matkailijan waippoihinsa. Ylä-Kainuu // Torstaina 23. Älkööt hämmästykö sydänmaan synkkyyttä, waan rohkeasti puhaltakoot siihen rohkaisewaa elämänuskoa! MATKA WUOKISTA Suomussalmen kirkolle wesitietä Alanteenjärwelle ja siitä porrastusta Haukiperän kautta Pappilanwaaralle on matkailun kannalta täysiarwoinen. Pehmeitä mullikoita ja hiekkakankaita myöten tuo pyörä waikka waiwaloisesti matkamiehen Suomussalmen kirkonkylään. Vuokkiin tulivat ensimmäiset talot 1600-luvun alussa. Aamuwarhaisella katsellaan järwisumun werhoama tulewa kirkonpaikka. Siitä ja siitä edelleen seuraawassa. Se on työntänyt molemmat tuntosarwensa tänne Wuokinrannoille saakka puhelinlankojen muodossa. ANNE JUNTUNEN Kyläkauppa on tiiviisti mukana vuokkilaisten elämässä. Ja niin saawutaan Wuokinrannalle. ANNE JUNTUNEN Vuokkijärvi on vanha kulkuväylä. Hän on tallentanut jutun tekstimuotoon digitoidusta Kainuun Sanomien numerosta. ANNE JUNTUNEN ANNE JUNTUNEN Kuvassa näkyvä saari on Vuokin vanha hautausmaasaari. Yli 2000 kilon wahingon oliwat wiime talwenakin heinissä talolle tehneet. Nämä owat wiljaisen näköisiä wesiä. Siinä ne tulewat kansakoulun kanssa yli kapean seljän katselemaan toisiansa. Rehti kylpy ja tukewa illallinen, mikä näin nälkäkewäänä tuntui suorastaan herran lahjalta, lopettiwat kunnialla päiwän ohjelman. Uuttera opettajaisäntä siellä peltotilkullansa päiwätyötänsä lopettelee. Miina Huowinen täytyy kirwoittaa itkustansa 10-markkasella ohransiemenrahastoonsa sekä wakawalla huomautuksella, että hänen on wetistelynsä nurinaa kohtaloa wastaan, jonka me uskomme olewan suopean ihmislapselle. Äänetön kesäilta waan sywentää wuokkilaistunnelmaa. Wain jokunen hauska silta ja Haukilan mäkitalon mehewä wainiomaisema antawat jonkun werran waihtelua. Mutta syyspimeät ja talwi-illat mahtaisiwat pitkät olla. Wiisikö, kuusiko tuhatta oli sitten wiime syksyn jo pitänyt grammajauhoihin pistää, ja pari kuukautta oli wielä uutiseen. ANNE JUNTUNEN. Kirkko tuli ja nykyään se on kyläläisten omistuksessa. Miehissä sitten pistäydytään lahdelle werkon laskuun. Retkeilewä Johdannon Retkeilewän tektstille on kirjoittanut Vienan reitti ry:n hallituksen jäsen Marja Kynkäänniemi. Jaakko Kowalainen se siinä isännuutta pitää. Waatimattomasti ne puusta puuhun puikkelehtiwat Kowalaan ja Raatteeseen saakka, monella wälillä pelkkää selkosta wain kapea metsäpolku ujona oppaanaan. Sen warsi on ikäwää ja yksitoikkoista, etenkin kun sotakuormien jaloissa tie Raatteen tiehaarasta kirkolle päin oli puhki murskautunut. Pian alkaakin Miinan läikehtiwä mieli kirkastua. Kelpaisipa täällä kesäkautta kellehtiä. On suorameininkinen, 66 wuotias luisewa ukko; tyyliltään, tarmoltaan ja mielipiteiltään täysi wuokkilainen. Mutta suurmaailma näkyy tännekin rynttelewän. Kowa oli ollut taistelu nälkää wastaan. Hiljaista on ja eristettyä… Kaukana kawala maailma… Niinhän sitä luulisi ja niin tuo lieneekin, waikka eihän tuota wuokkilaiset itse oikein tuntuneet uskowan. Älköön sitä peljätkö kukaan. Toinen päiwitys oli poroista. Niin sitä kallista siementawaraa pidettiin nälkämaassa kewäällä 1919. Vuoden 1919 matkakertomuksessa käydään katsomassa tulevan kirkon paikkaa. Illan suussa pistäyn Wuokin kansakoululla. AUTION emännän suurusmoottori keikuttelee meidät, sattumalta keräytyneen matkakunnan, pitkin Wuokinselkää. Minä sen sijaan tällä kertaa käytin maantietä. heinäkuuta 2026 // 11 Pian myydään 5 pennillä ja lopuksi maksetaan sille, joka mädänyksen tunkioonsa korjaisi
Harjoituskappaleen hän rakensi kotipihalleen ja nyt oli vuorossa hautausmaa. Perinneaidat ovat olleet osa suomalaista maalaismaisemaa jo vuosisatojen ajan. Suomussalmelainen Eeva Romppainen osallistui perinneaitatalkoisiin. Se kestää myös talven tuiverrukset. Se on nätimpikin kuin esimerkiksi kuusiaita tai joku muu. Aidan rakennustavat ja nimitykset vaihtelevat maakunnittain. – Aluksi ehdotettiin kuusiaitaa tai ihan tavallista aitaa, mutta päädyimme kuitenkin perinneaitaan. Rimmin hautausmaa on yksityinen ja siitä pitävät huolta vainajien sukulaiset. Ahtosen mukaan kiirettä ei pidetä. Myös Suomussalmelainen Eeva Romppainen osallistui talkoisiin, sillä hänen äitinsä on haudattu Rimmin ortodoksille hautausmaalle. Kyllösen äiti on haudattu Rimmin ortodoksiselle hautausmaalle. Perinneaita tuo oman arvokkuuden tunteensa hautausmaalle. Kaius Ahtonen taitaa perinteisen käsityön. – Sen jälkeen kahden pystypuun väliin tehdään vitsaksista kahdeksikon muotoinen tuki, johon vinopuut nojaavat. JUHANI ESKOLA EEVA PULKKINEN JUHANI ESKOLA. Ahtonen on oppinut perinneaidan niksit lukemalla ja ottamalla selvää tekotavoista. Romppainen kertoo vierailevansa Rimmin ortodoksisella hautausmaalla usein. Perinneaita tunnetaan myös nimellä riukuaita. Ahtonen uskoo, että nyt valmistuvaa aitaa ei tarvitse toviin uusia. Ylä-Kainuu // Torstaina 23. Ennen käyttöä 80-100 senttimetriä pitkät vitsakset halkaistaan. Kiinnitykseen käytetään seiväsparin ympäri kierrettyjä vitsaksia ja tukemiseen tukiseipäitä. – Vitaksien sitominen vie eniten aikaa. Aita rakentuu maahan määrävälein pystytetyistä seiväspareista ja niiden väliin seinämäksi vinottain vaakatasoon asetelluista aidaksista. Hautausmaan perinneaidan uusimisessa vahvasti mukana ollut Pirjo Kyllönen kertoo, että hautausmaan työt alkoivat jo viime kesänä. Kyllönen muistelee, että aidan rakentamisesta ryhdyttiin puhumaan vainajien sukulaisten kesken pari vuotta sitten, kun vanha aita purettiin. – Käyn hautausmaalla useamman kerran vuodessa. Vitsakset vaativat ennen käyttöä oman työvaiheensa. – Teimme viime kesänä hautausmaalle portin. – Toin samalla kukkia haudalle. – Aidan pitäisi kestää ainakin kaksikymmentä vuotta. Rimmin ortodoksiselle hautausmaalle rakentuu perinneaitaa noin 50 metrin verran. Perinneaidan tekoa ei tiettävästi opeteta missään oppilaitoksessa Suomessa. Tekniikan taitajat ovat perinnettä harrastavia yksityishenkilöitä. Seipäiden tyvet on poltettu kevyesti, jotta ne kestävät kosteutta paremmin. Rimmin ortodoksisen aita ei valmistu urakkahommana. Aita valmistuu sitä mukaan, miten talkoolaiset jaksavat sitä rakentaa. Vinopuita tulee aitaan noin 20 senttimetrin välein. Historian saatossa perinneaitoja on rakennettu muun muassa villieläinten pyydystämiseen sekä viljelyja asuinalueiden rajaamiseen sekä suojaamiseen eläimiltä ja varkailta. Perinteisen käsityön taitaja Kaius Ahtonen rakensi perinneaitaa toista kertaa. Perinneaita valmistuu hiljalleen, mutta varmasti. Rimmin ortodoksisen hautausmaan vinopuut ovat 3-4 metriä pitkiä ja pystypuut 2-2,5 metriä. Perinteet elävät ja perinneaitoja valmistetaan eri tarkoituksiin edelleenkin karjan ja muiden kotieläinten aitauksiksi. Rimmin ortodoksisen hautausmaan perinneaita valmistuu kuusesta. Niitä näkee yhä myös asuinja kesämökkitonttien raja-aitoina. – Perinneaita on ollut täällä aikaisemminkin, joten teemme nyt samanlaisen. Ahtonen myös höyrytti ne, jolloin vitsaksista tuli taipuisampia. heinäkuuta 2026 12 // Perinneaidan rakentaminen on taitolaji Juhani Eskola Kuhmon Rimmin ortodoksisella hautausmaalla valmistui kesäkuun lopulla perinneaitaa. Talvella tänne pääsee puolestaan suksilla
LIIKENNETURVAN kysely kertoo, että alle 12-vuotiaan oikeus pyöräillä jalkakäytävällä on hyvin tiedossa. klo 10 Konfirmaatiomessu kirkossa. klo 11 Perinteinen rantakirkko Saarikylän kodalla. Väistyi vaiva, tuli rauha, uni, kaunis, ikuinen. Pyöräkaista on ajoradasta vain pyöräliikenteelle osoitettu osa. Kaivaten Hanne, Timo ja Bella Eetu, Sara ja Rasmus Jaape ja Lotta sisarukset perheineen sukulaiset ja ystävät Rakkaamme siunattu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kaivaten Vieno perheineen Hilkka perheineen Marjatta perheineen Kirsti perheineen Sinikka perheineen Kaarinan lapset Jyrki ja Sanna-Kaija Maija-Liisan lapsi Ilkka muut sukulaiset ja ystävät Esko on siunattu 17.7.2026 läheisten läsnä ollessa. Juhani Eskola Liikenneturvan kysely kertoo, että osalla suomalaisista on edelleen vääriä käsityksiä siitä, missä polkupyörällä saa ajaa. – Tieliikennelakiin on selkeästi kirjattu, että ajoneuvolla, myös polkupyörällä, saa ylittää ajoradan suojatietä pitkin ajamalla, vahvistaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Elias Ruutti. MAINOS Kuolleet Seurakunnat Kuolleet Suomussalmen Helluntaiseurakunta Säröspinontie 14 Leipäkirkko + elintarvikejakelu tauolla 3.7.–7.8. Rakkaamme Kari Tapio MOILANEN s. Su 2.8. Ellei ajoradan liikenne ole väistämisvelvollinen, pyörätieltä ajoradalle ajavan on väistettävä muuta liikennettä. klo 18 Raamattupiiri Vuokin kylätalolla. Pyöräkaistalla ajetaan oikeanpuoleisen liikenteen mukaisesti aivan kuten ajoradalla muutenkin. Liturgi ja saarna: Matti Ojala. Ylä-Kainuu // Torstaina 23. Saarnaa teologian kanditaatti Joni Virtanen, liturgina Maria Niinivaara, kanttorina Larisa Kolehmainen. Pyörätie voi kulkea itsenäisesti, jalkakäytävän kanssa rinnakkain tai kyseessä voi olla yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jolla jalankulkua ei ole erikseen eroteltu. KAKSI kolmesta Liikenneturvan kyselyyn vastanneesta tiesi, että termit pyörätie, pyöräkaista ja pyöräkatu eivät ole synonyymeja. Pyörätie on pyöräliikenteelle tarkoitettu tien osa tai erillinen tie. Suomussalmen seurakunta Kuolleet Elma Inkeri Tauriainen 87v Esko Antero Räisänen 81v Vieno Tyyne Annikki Kaartinen 89v Seurakunnan viikko Su 26.7. heinäkuuta 2026 // 13 Hyrynsalmen Seurakunta Seurakunnan viikko Su 26.7. Ti 28.7. Su 2.8. Mukana Arto Seppänen ja Eläkeliiton Ruhtinansalmen yhdistys. klo 10 Messu Suomussalmen kirkko. klo 18 Seurat Raatteen Rauhan vartio, Raatteentie 183. Pyöräkaista merkitään tiemerkinnöin, joskus myös liikennemerkein. Liturgi ja saarna Tatu Ryyti. 19.3.1961 Suomussalmi k. Ovat ahkerat kätesi rauenneet ja päättyneet arkiset askareet. Hyvällä reittisuunnittelulla saa valittua parhaiten pyöräilyyn sopivat väylät. Pyöräkatu on oma katutyyppinsä, jolla pyöräilijöille on annettava esteetön kulku ja ajonopeus sovitettava pyöräilyn mukaiseksi. Kun Liikenneturvan kyselyssä toukokuussa kysyttiin, saako suojatiellä pyöräillä, vain kaksi viidestä tiesi oikean vastauksen. Jos ajokelpoista piennartakaan ei ole, pyöräillään ajoradalla. klo 10 Messu kirkossa, jumalanpalveluksen toimittaa Maria Niinivaara, kanttorina Larisa Kolehmainen. Vastaantulevan liikenteen puoleisella pyöräkaistalla ajo on kielletty. klo 10 Messu Ämmänsaaren kirkko. Vain yksi viidestä ei tiennyt tätä. Jalankulkijoille on pyörätielläkin annettava turvallinen tila. Su 2.8. Pyörätie merkitään aina liikennemerkillä. Kiitos osanotosta. 11.6.2026 Kajaani Jäi jälkeesi kotipiha hiljainen, sen puut ja pensaat lintuineen. Jos pyörätietä ei ole, ajetaan oikeanpuoleisella pientareella. Väistämisvelvollisuus määräytyy kuitenkin liikennesääntöjen ja -ohjauksen perusteella. Liturgi ja saarna Tatu Ryyti, Kanttori: Sara Strum. Pyöräilijän on tiedostettava, että polkupyörä on ajoneuvo. Silti lähes joka neljäs uskoi, että aikuinenkin saisi ajaa jalkakäytävällä, jos varoo jalankulkijoita ja jos liikenne ajoradalla tuntuu liian vaaralliselta. Ajoradalla ajaessaan pyöräilijä noudattaa samoja sääntöjä kuin muutkin kuljettajat. Kanttori Sara Strum. klo 13 Messu Ruhtinan pirtillä. La 25.7 klo 12.00 Kotikokous Raatevaarantie 60B, Autio, Pirkko Vesavaara Su 26.7 Ei tilaisuutta Rukoushuoneella Ke 29.7 klo 18.00 Sanan ja rukouksen ilta Su 2.8 klo 11.00 Ehtoollisjuhla Tervetuloa tilaisuuksiimme! Rakas veljemme ja enomme Esko Antero RÄISÄNEN * 6.10.1944 Pattijoki † 22.6.2026 Suomussalmi Hiljaa voimat uupui, lähdön hetki läheni. Su 26.7. Pyöräilijän liikennesäännöt tunnetaan heikosti Tunnemme nämä seudut Aito, luotettava, läheinen: ylakainuu.fi Surun koskettaessa ylakainuu.fi/ lukijailmoitukset. Yllä vasemmalta oikealle pyörätien liikennemerkkejä: pyörätie, pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain sekä yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. – Pyöräilijä väistää tasa-arvoisessa risteyksessä oikealta tulevaa niin pyöräteiden kuin ajoratojen risteyksissäkin ja pysähtyy punaisiin liikennevaloihin. Yksi pinttyneimmistä harhakäsityksistä on luulo siitä, ettei suojatiellä saisi ajaa pyörällä. – Pyöräilijän on ensisijaisesti käytettävä pyörätietä. Kiitokset Eskoa hoitaneille hyvästä hoidosta. Polkupyörän taluttaja on kuitenkin jalankulkija, jolle ajoneuvolla on annettava esteetön kulku, kun taluttaja on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille. Lopuksi kirkkokahvit Muut Pe 24.7. Ajoneuvon kuljettajana pyöräilijän on myös annettava jalankulkijalle esteetön kulku suojatiellä. – Yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä ajetaan ajoradan tavoin oikeassa reunassa ja ohitetaan vasemmalta
– Jännityksellä odotamme matkaa. Vuonna 2023 Hakalat olivat Budapestissa kannustamassa suomalaisurheilijoita. Ylä-Kainuu // Torstaina 23. Suomussalmelaiset Jukka ja Marja Hakala lähtevät elokuussa kannustamaan suomalaisia yleisurheilijoita, kun EM-kisat järjestetään Englannin Birminghamissa. Heillä kulkee mukanaan banderolli, jossa isolla kirjaimilla kirjoitettu pariskunnan kotipaikkakunnan nimi. Otimme valmiin paketin, johon kuului lennot Helsingistä, hotelli ja kisaliput jokaiselle päivälle. Nuo voisivat olla seuraavia tapahtumia, joihin matkaamme. Pariskunta kertoo, että suomalaiset yleisurheilijat ovat ystävällisiä ja helposti lähestyttäviä. Suomalaisfaneja kohdatessa voi kohdata yllättäviä tapaamisia. Lisäksi valmismatkoilla vierailla on usein mahdollisuus tutustua suomalaisurheilijoihin kilpakenttien ulkopuolella. – Moukarista voi tulla kaksi, yksi on varma siitä lajista. Myös kävelijöiden onnistuminen lämmittäisi mieltä. Suomussalmelaispariskunta matkaa viikon ajaksi katsomaan yleisurheilun EM-kilpailuja. Birminghamin reissu ei suinkaan ole ensimmäinen suurtapahtuma, jonne Hakalat matkaavat. HAKALOIDEN KOTIALBUMI HAKALOIDEN KOTIALBUMI JUHANI ESKOLA " Esimerkiksi kävelijät ovat kiitelleet meitä kannustuksesta kisan jälkeen hotellilla.. päivä elokuuta. Jos takana on jo lukuisia arvokisoja, on odotettavissa, että lisääkin on vielä tulossa. Hakalat odottavat Birminghamista suomalaismitaleita. PELKKÄÄ katsomossa istumista suomussalmelaisten kisareissut eivät ole, vaikka päätarkoituksena matkustaminen onkin urheilun seuraaminen. Kisat järjestetään Birminghamissa 10-16. Pekingin ja Vancouverin olympialaiset, lukuisat hiihdon MM-kisat, Budapestin yleisurheilun MM-kisat ovat vain muutamia urheilutapahtumia, joissa Hakalat ovat olleet kannustamassa suomalaisurheilijoita. Marja ja Jukka Hakala pitävät reissuillaan Suomussalmea muun maailman tietoisuudessa. Lisäksi mitalin voi tuoda Alisa Vainio sekä Wilma Heltelä. Vuonna 2029 on puolestaan Lahdessa hiihdon MM-kisat. Kisareissuilla Hakalat pitävät vahvasti yllä myös Suomussalmen mainetta. heinäkuuta 2026 14 // Hakalat hakoja kannustamaan Juhani Eskola Jukka ja Marja Hakalalla on elokuussa edessään jännittävä matka Englantiin. Keihääseen ei ole tällä hetkelle uskomista. Marja ja Jukka odottavat jo innolla elokuun yleisurheilun EM-kisoja. – Kerran keskustelin lentokentällä miehen kanssa, joka lopulta osoittautui minun vanhaksi armeijakaveriksi. EM-kisoihin Suomella on hyvä lista lähettää urheilijoita, jotka aidosti taistelevat maanosan kärkisijoista. – Esimerkiksi kävelijät ovat kiitelleet meitä kannustuksesta kisan jälkeen hotellilla. – Kaupunkeihin tulee tutustua muutenkin paikkoja kierrellessä. – Kahden vuoden kuluttu on Puolassa yleisurheilun EM-kisat. Koska yleisurheilu kulkee kaksikolla lähellä sydäntä, he ovat liittyneet jäseniksi myös Suomen yleisurheilufaneihin. Tänä vuonna kisaoppaana reissulla on mukana entinen yleisurheilija Ringa Ropo
SOFIA SEPPÄNEN Minä niin rakastan kanojani. HEIDI HEIKKINEN Hiljainen Hiidenjärvi 6.6.2026. NIINA KINNUNEN Hyvää päivää toivottaa pihaharsokorento Suomussalmelta. RAUNI SEPPÄNEN Kesä on pelkkää alamäkeä Rukalla. ARI RÄISÄNEN. Ylä-Kainuu // Torstaina 23. ONERVA PY YKKÖNEN Lumpeet kukkii Jalonuomassa 13.07. REINO LESONEN Auringonlasku maisemakonttorista heinäkuisena kesäiltana. PENT TI MOILANEN Sievän värinen perhonen lenteli Pesiön mökillä. NIKO P ÖLLÄNEN Kesäinen Kiantajärvi Harakanrannassa. ARJA KYLLÖNEN Marjastajan löytämä poronsarvi suon laidassa Suomussalmella. RAIJA MOILANEN Vesi kielelle herahtaa tätä kuvaa katsoessa. heinäkuuta 2026 // 15 Kesäkuvakisan satoa Suomussalmi Jätkänpuisto 16.7.2026 kello 23
Tämä laji yhdisti ne hyvin. Helposti voisi olettaa, että Lehtonen olisi ollut mukana houkuttelemassa pitkäaikaista ystäväänsä Piikiveä samaan joukkueeseen. KOLMIKOSTA Lehtonen ja Piikivi ovat samaa ikäluokkaa, eli vuonna 1996 syntyneitä. Laakkoselle kuluva kausi on ensimmäinen ”jenkkifutiksen” parissa aloitettuaan pelaamisen helmikuussa. – Täytyy myös kehua: Kaapo otti varmasti parhaan suomussalmelaisdebyytin, mikä on tämän lajin parissa tehty. – En tiennyt, että nämä vanhemmat herrat pelaavat täällä. Tämä laji yhdisti ne hyvin. Suomussalmelaiskolmikon pelipaikat eivät näy pistetilastoissa, sillä Lehtonen pelaa hyökkäyksen sentterinä ja Piikivi sekä Laakkonen ovat puolustuksen kulmapelaajia. Suomussalmelaiset Eemil Piikivi, Santeri Lehtonen ja Kaapo Laakkonen pelaavat amerikkalaista jalkapalloa oululaisen Northern Lightsin riveissä. Olihan se hieno huomata, että täällä on suomussalmelaisia. Monesti sentterin roolia kuvaillaan hyökkäyksen toiseksi viisaimman pelaajan paikaksi heti pelinrakentajan jälkeen. TAKAKENTÄN puolustajan roolissa olevien Laakkosen ja Piikiven tehtävä on huomattavasti yksinkertaisempi. Minullekin löytyi hyvä paikka, mitä olen nyt pelaillut. " Kun iltasaduksi pänttäsi pelikirjaa, alkoi oppimaan taktiikkaa. Häneltä löytyy kuitenkin vankka urheilutausta, sillä 23-vuotias kainuulainen on pelannut pitkään jääkiekkoa ja pääsi lajissa Mestikseen asti. Kun muutin Ouluun opiskelemaan, tiesin että jossain vaiheessa haluan itsekin pelata. Laakkonen kiekkoili vielä viime kaudella kotiseudulla Suomussalmen Palloseuran riveissä. Kaapo teki heti kentällä hyviä pelejä. Lehtonen näkee paikan olleen hänelle nyt luontainen, kun hän on hyökkäyksen linjan kokenein pelaaja. Jenkkifutarit Ylä-Kainuusta Sattuma yhdisti kolme samat juuret omaavaa pelaajaa yhteen. Oululaisjoukkueen lisäksi sarjassa on vielä neljäs suomussalmelaislähtöinen, Pirkkala Spartansia edustava Akseli Kauppila. Se on tietenkin hyvä plussa, että täällä on näitä Suomussalmen äijiä, Piikivi naurahtaa. Nyt kun muutin Ouluun, niin tietenkin jatkoin lajissa. Molemmat pelaajista pitävät roolin kovista fyysistä vaateista. Keskellä pitää pystyä johtamaan sitä omaa yksikköä (hyökkäyksen linjaa), missä on yhteensä viisi miestä. Olen seurannut pari vuotta jenkkifutista ja päätin helmikuussa lähteä testaamaan lajia. Siispä onkin hyvin erikoista, että juuri amerikkalaisen jalkapallon miesten toisella sarjatasolla pelaavan Oulun Northern Lightsin ryhmässä on peräti kolme suomussalmelaislähtöistä pelaajaa: Santeri Lehtonen, Eemil Piikivi ja Kaapo Laakkonen. Nyt he pelaavat amerikkalaista jalkapalloa Northern Lightsissa. – Siinä pitää olla räjähtävän nopea, Laakkonen alleviivaa. Laakkoselle uuden lajin ja uuden roolin pariin hyökkääminen vaati alkuun paljon opettelua. Lehtonen on pelannut Oulussa jo useamman kauden ajan, kun taas Piikivi on pelannut aikaisemmin muun muassa Kuopiossa. – Aloitin lajin jo vähän ennen Santeria ja tykästyin lajiin. Blokkaamisen osalta rooli on hyvin simppeli, normaalisti siinä ollaan yksi vastaan yksi naaman edessä olevaa miestä vastaan, Lehtonen sanoo. 2003 syntynyt Laakkonen on kolmikosta selvästi nuorin. En ollut seurannut lajia hirveämmin aikaisemmin. Tämä tuntui sopivalta, olin kavereille puhunut siitä, että pitäisikö kokeilla ja kaveri rohkaisi kokeilemaan. – Ja etenkin hienoa on, että on näitä kylän miehiä, Lehtonen hymähtää. Mutta ainakaan mielikuvissa kainuulaiskunta ei ole yhtä asiaa: amerikkalaisen jalkapallon pesäpaikka. Heidän tehtävässään pääroolina on puolustaminen vastustajien vikkeliä laitahyökkääjiä vastaan ja estää, ettei heille saada heittoja perille. – Olin jo yläasteajoista hirveän intohimoinen lajin ystävä. Piikiven ja Lehtosen osalta laji on tuttu jo pidemmältä aikaa. Lajin pariin juuri tulleella Laakkosella ei ollut tietoa joukkueen vahvasta kytköksestä kotiseudulle. Roolissa isossa roolissa on myös isojen taklausten suorittaminen laitahyökkääjien ja juoksijoiden pysäyttämiseksi. – Sentterin rooli on paljon johtajuutta. Tässä sitä nyt ollaan nyt pelattu, Laakkonen sanoo. Sentterinä pelaavan Lehtosen vastuualue on suuri ja koostuu muutamasta päätehtävästä. Lähdin kokeilemaan silloin ja tykästyin lajiin heti. Nyt kun muutin Ouluun jatkoin totta kai lajia, Piikivi sanoo. – Roolissa on ehkä mukavinta se, että pitää osata juosta nopeasti ja reagoida nopeasti sekä vaihtaa suuntaa täydestä vauhdista, Piikivi listaa. – Jostain syystä halusin kokeilla uutta lajia. Siihen päälle itseopiskeluna katsoin highlighteja siitä, mitä pitää tehdä. Aloitin 2018 syksyllä peruskurssilla, 2019 oli ensimmäinen kausi ja siitä lähtien tässä lajin parissa on jatkettu yhtä kyytiä, Lehtonen kertoo. Muutkin debyytit olen nähnyt, omani mukaan lukien, ja ne olivat parhaimmillaan keskinkertaisia. – Taitaa olla niin, että minä olisin itse eläkkeellä, jos Eemil ei olisi tälle vuodelle tullut Ouluun. Siihen päälle itseopiskeluna katsoin highlighteja siitä, mitä pitää tehdä. – Laihoille pojille ja isoille pojille löytyy tässä lajissa oma paikka. Näin ei kuitenkaan ole. Ylä-Kainuu // Torstaina 23. Laji on tosi taktinen, joka tuo vähän viihdykettä lajia kohtaan. Pelaajista Lehtonen on pelannut Northern Lightsin riveissä jo useamman vuoden ajan, kun taas Piikivi sekä Laakkonen tulivat vasta tällä kaudella oululaisjoukkueeseen. – Näkyvin rooli on selvästi jokaisella yrityksellä aloitussyötön antaminen, jonka pitää mennä perille pelinrakentajalle, että homma voi edes ylipäätään toimia. " Olen pitänyt nuoresta asti joukkuelajien pelaamisesta ja ottaa niissä kontaktia. AMERIKKALAISESSA jalkapallossa joukkue koostuu hyökkäysja puolustusjoukkueesta, jonka lisäksi joukkueessa on myös potkupelejä varten omat erikoismiehensä. Hän sanoo lajin olevan haastava henkisesti ja fyysisesti, jonka hän näkee hienoksi puoleksi. – Kun iltasaduksi pänttäsi pelikirjaa, alkoi oppimaan taktiikkaa. – Vaikka siinä puolustaakin heittoja, saa siinä kyllä myös taklaamaan kovaa. Se on molemmalle pelaajalle hyvin mieluista puuhaa. – Olen pitänyt nuoresta asti joukkuelajien pelaamisesta ja ottaa niissä kontaktia. Tiesin heidät kyllä nimeltä ennestään, mutta en ollut tuntenut heitä ennen. – Aloitin korkeakoulusarjassa, kun Etelä-Suomessa koululla oli joukkue. Olen viihtynyt heidän kanssaan ja joukkue on muutenkin ollut hyvä kaikin puolin. Olen seurannut pari vuotta jenkkifutista ja päätin helmikuussa lähteä testaamaan lajia. Miten Suomussalmelta oikein päädytään amerikkalaisen jalkapallon pariin. Täällä sitä nyt ollaan. Minulla oli päällä jokavuotinen tilanne, että ura on katkolla, mutta kun tiesin, että Eemil tulee, niin päätin pelata vielä yhden vuoden, Lehtonen naurahtaa. Laji on tosi taktinen, joka tuo vähän viihdykettä lajia kohtaan. Lehtonen tuumii olevan yleisestikin hieno asia, että joukkueeseen tulee nuoria miehiä. heinäkuuta 2026 16 // Jussi Heikkinen Suomussalmi on kuntana monia asioita. Piikivi tuumii innostuneensa lajista, koska sen parissa on paikkaa kaikenlaisille. TUOMO TOMPERI. Jos halua riittää, niihin kontakteihin pääsee, Laakkonen kertoo. Siinä pitää pyrkiä vetämään hommaa eteenpäin pelin aikana
Oululaista Kuivasjärven Auraa edustava Juntunen osallistuu 400 metrin aitajuoksuun. Saku Kinnunen edusti asfalttisprintin SM-kisoissa Milja Huotari – Ei sitä vielä pikkupoikana olisi osannut haaveilla, että tänne pääsee ajamaan, asfalttisprintin SM-kisoissa ajanut Saku Kinnunen kuvailee. Ennen Vaalaa asfalttisprintin SM-sarjan kisoja on ollut Kokkolassa ja sitä ennen Tammisaaressa. heinäkuuta 2026 // 17 Kuntorastit suunnistettiin helteisessä illassa Rastiviikon maastoissa Suomussalmen Rastin kuntorastit Säynäjällä 16.7.2026. 7. Asfalttisprintin kaksi viimeistä osakilpailua ajettiin Vaalassa Oulujärven rannan maisemissa. B-rata 4.2 km: 1) Juntunen Ritva ja Kymäläinen Eija 1:06:51, 3) Holappa Emma 1:12:53, 4) Kyllönen Erja 1:13:17, ei aikaa Keränen Sanna. Rallin sivussa muodostui ajatus sprintin ajamisesta. Rallin ja sprintin lisäksi hän on ajanut jokamiesluokkaa. Vaalassa järjestetyt kaksi viimeistä osakilpailua sinetöivät kuusiosaisen SM-sarjan. C-rata 3.0 km: 1) Kyllönen Jari 47:53, 2) Räisänen Jukka 1:03:20, 3) Kela Jouko 1:14:57, 4) Keränen Hannu 1:16:49, 5) Räsänen Päivi 2:02:29, ei aikaa Kemppainen Sari. tulosrajojen tekemiseen.. Lauantaina kilpailtiin nelivetojen, kaksivetojen, junioreiden, senioreiden, naisten, nuorten, V1600:n ja Suomi Cupin mestaruuksista. elokuuta. Vaalan asfalttisprintin kilpailuun ilmoittautui 91 kilpailijaa. Happy Beach SM asfalttisprint -kisan järjesti Rokuan Raketit. Kinnunen edustaa Suomussalmen Urheiluautoilijoita, ja ajoi Happy Beach asfalttisprintin SM-kisoissa Vaalassa lauantaina. A-rata 5.2 km: 1) Pörsti Lauri 46:51, 2) Holappa Akseli 56:28, 3) Holappa Lassi 1:03:55, 4) Seppänen Lauri 1:26:13. Täällä Vaalassa on hienoa ajaa. MM-kisat järjestetään 5.–9. – Vakioluokissa autot ovat pitkälti melko saman tehoisia, joten se on enempi kuskista kiinni, kuinka aikaa saa paremmaksi, Kinnunen kertoo. VAALAN SÄRÄISNIEMESSÄ kisailtiin asfalttisprintin Suomen mestaruudesta lauantaina. Emma Juntunen lähtee MMkisoihin Juhani Eskola Suomussalmelaislähtöinen Emma Juntunen matkustaa elokuussa yleisurheilun nuorten MM-kisoihin. Kansainvälisen yleisurheiluliiton (WA) valintajärjestelmä antaa vielä lisäviikon 20.–26. Autourheiluharrastusta on Kinnusella takana jo 16 vuotta. Kinnunen kilpaili V1600-luokassa Peugeot 206 -autollaan. Vaalan kisa sinetöi kuusiosaisen SM-kisasarjan. Oli ehjää tekemistä, eikä mitään virheitä. VUONNA 2019 hankittu Peugeot oli ensin Kinnusella rallikäytössä. Tämänvuotisen turnauksen loppuottelussa Spesium voitti tiukan väännön jälkeen Oma Porukka -joukkueen lukemin 2-1 (17-21, 21-11, 13-11). Juntunen on yksi jäsen Suomen 15 urheilijan joukkueessa Eugenessa Yhdysvalloissa alle 20-vuotiaiden yleisurheilun MM-kilpailuissa. – Ihan hyvä fiilis jäi, ja tyytyväinen olen. Suomussalmen Urheiluautoilijoita edustava Saku Kinnunen ajoi Happy Beach SM asfalttisprint -kisoissa Vaalassa lauantaina. Ylä-Kainuu // Torstaina 23. Ratamestareina Eero ja Markku Härkönen ja Silja Kauppinen. Joukkueita oli tänä vuonna harmittavasti vain neljä, sillä muutamia joukkueita jäi pois yhteensattumien vuoksi. Kinnunen ajoi Vaalan kisan lisäksi myös Kokkolassa. Happy Beach on muodostunut Kinnuselle perinteeksi. Tapahtumassa oli kilpailijoiden lisäksi muun muassa autojen huoltohenkilökuntaa, talkoolaisia sekä katsojia. Joukkueessa pelasivat Risto Heikkinen, Pekka Matero, Heikki Sirviö, Elina Matero, Keijo Nuorgam ja Jevgeni Kyllönen. Kinnusen auto on vakioluokan auto, eli sen moottori on vakio, eikä sitä saa virittää. " Vakioluokissa autot ovat pitkälti melko saman tehoisia, joten se on enempi kuskista kiinni, kuinka aikaa saa paremmaksi MILJA HUOTARI Lentopalloilijat kirmasivat Jätkänpuiston rantahietikolla Pasi Falck Perinteinen Beach-turnaus pelattiin lauantaina Jätkänpuistossa. Happy Beach SM asfalttisprint ajettiin Vaalassa lauantaina. Turnaus sujui leppoisissa merkeissä ja sääkin oli todella hyvä Beach-volleyn pelaamiseen. Kinnunen kertoi ajatuksiaan ensimmäisen osakilpailun jälkeen. Hän on ajanut itse kisoissa nyt kaksi kertaa, mutta ennen sitä hän on jo nuoresta asti käynyt katsomassa kisoja. Seuraavaan kisaan sitten vähän vaan rohkeutta lisää. Mukana 15 suunnistajaa
044 209 2152 • Timanttisahausja porauskalustoa mm. Toimisto 044 753 1099 Kiinteistöhuolto päivystys 0400 384 924 Kiinteistökeskus LKV myynti 0500 280 254 Hyrynsalmella, Hyryntie 33 p. heinäkuuta 2026 18 // PALVELUHAKEMISTO ASIANAJOTOIMISTO ESKONPEKKA OY Merja Eskonpekka asianajaja varatuomari kaupanvahvistaja Kauppakatu 20, 89600 Suomussalmi P. 010 387 9800, toimisto@kjh.fi, www.kjh.fi Puheluiden hinnat: Lankapuhelimesta 0,0821 €/puhelu + 0,059 €/min (alv 24 %). 050 347 9212 JOHANNES MALINEN johannes.malinen@ncsservice.fi, puh. 0500 388 631 asianajotoimisto@juhaniseppanen.fi, www.juhaniseppanen.fi § yritys-, sopimusja veroasiat § avioehtosopimukset, avioerot ja ositukset § asunto-, kiinteistö-, osakeja muut kauppakirjat NÄKÖTARKASTUS Varaa aika optikolle tai silmälääkärille. 044 280 1024 fysioterapia hieronnat lymfahieronta, -terapia (LYKO) TUKISUKAT l l l l Kauppakatu 5, Suomussalmi SUOMUSSALMEN KIINTEISTÖKESKUS OY Kauppakatu 11, Suomussalmi 0500 280 254 l juhani.seppanen@suokk.fi l asuntojen ja kiinteistöjen välitys l kauppakirjojen laatiminen l kiinteistöarvioinnit l kaupan vahvistukset www.etuovi.com kolarikorjaukset tuulilasin vaihdot kiveniskemäkorjaukset automaalaukset vahinkotarkastukset (suoralaskutus vakuutusyhtiöön) P. 040 542 7576 Lahnatie 3, Suomussalmi kimmo.makelainen@putkirenki.fi www.putkirenki.fi P. Fysioterapia | lymfaterapia | jalkahoito | hieronta Varaa aika 040 175 7830 tai coronaria.fi Lorem ipsum R O KULI H A M M A S O Y Erikoishammasteknikko JOUKO KARPPINEN Syväyksenkatu 1 A 3 Suomussalmi puh. 040 564 2628 LOKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET PORAKAIVOJEN PESU Suomussalmelta koko kainuuseen Hanna Juntunen Puh. Kokemusta & kalustoa! • Puh. 040 643 0714, 0400 166 998 www.suomussalmenktk.fi Maansiirtokuljetukset, myös kokonaisurakat Maanrakennuskoneet l l l l Nosturiautot Vaihtolavakuljetukset Toimitamme hiekkaa, soraa, mursketta ja multaa. 040 515 2341 * Siivoukset ja pihatyöt * Kotikokkipalvelu ja asiointiapu Kauppakatu 5, p. 044 972 3442 ∙ Fysioterapia ∙ Osteopatia ∙ Akupunktio ∙ Voice-massage ∙ Hieronta Suomussalmi JÄTEJA KIINTEISTÖHUOLTOPALVELUA JÄTEJA KIINTEISTÖHUOLTOPALVELUA VAHVALLA AMMATTITAIDOLLA VAHVALLA AMMATTITAIDOLLA Kotitalousja yritysjätteen noudot Vaihtolavojen siirrot, kuljetukset ja vuokraukset Kaivin-ja pyöräkonesekä trukkipiikkityöt Nosturiautotyöt Romumetallin vastaanotot ja noudot Päivystysnumero: 041 325 6032 KIINTEISTÖHUOLTOPÄIVYSTYS & VIEMÄRIAUTOPALVELU 24/7 likakaivon tyhjennykset, viemärinavaukset OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS 041 327 5200 TIMANTTI-, PURKU-, METALLI& RAKENNUSTYÖT AMMATTITAIDOLLA www.ncsserviceoy.fi KALUSTOSSAMME MM. Ylä-Kainuu // Torstaina 23. 9.00-17.00 9.00-12.00 ma-pe la (08) 711 062 Kauppakatu 10, Suomussalmi Muista myös verkkokauppamme: www.kello-optiikka.fi POLTTOÖLJYN, VOITELUAINEIDEN JA RUMPUPUTKIEN MYYNTI SUOMUSSALMEN KTK OY p. kiskoja vaijerisaha • Brokk-purkurobotti laajalla varustuksella (vasara, jyrsintä, purkukoura) • Asbestipurkutyöhön soveltuva ja nykyaikainen kalusto F YSIO R IITTA fysio-, lymfaterapeutti RIITTA SEPPÄNEN p. 050-420 7777 AJANVARAUKSELLA Ylä-Kainuun Vesi ja Lämpö Kurimontie 5, Suomussalmi, 020 747 9780 IV-kanavien puhdistus Maa-, ilmaja aurinkolämpölaitteet Öljypoltinasennus ja -huolto ® LVI-alan kokonaispalvelua Keskuskatu 24-26, Suomussalmi www.sskhoy.fi Toimisto 044 753 1099 Kiinteistöhuolto 0400 384 924 päivystys Konetyöt 050 553 2641 Hydrauliikka/hitsaus 044 330 8002 Kurimontie 21-23 www.sskhoy. 044 323 4567 www.kuutamokeikat.fi Kiannonkatu 6, Suomussalmi, p. Matkapuhelimesta 0,0821 €/puhelu + 0,169 €/min (alv 24 %) Täyden palvelun paikallinen jätehuolto KeskiKainuun uljetus K KeskiKainuun Kuljetus KeskiKainuun Kul etus Keski-Kainuun Kuljetus Keski-Kainuun Kul etus mainostajalle.hillagroup.fi Tutkitusti tehokasta mainontaa.. 050 539 3379 Fysioterapia Kelan vaativa lääkinnällinen terapia Allasterapia Akupunktio Fasciakäsittelyt OK OK SUOMUSSALMEN RAKENTAJAT Kiannonkatu 3, Suomussalmi ok.rakentajat@gmail.com NYT MYÖS KEITTIÖSUUNNITTELU SEKÄ KALUSTEET MITTATYÖNÄ Kaikki kodin remontit Remontit ja rakentaminen: PASI 044 048 2891 Laskutus ja suunnittelu: MAARIT 040 912 3186 Lasituspalvelu: TEPU 0400 217 720 Avoinna ma-pe 8-16 ASIANAJOTOIMISTO JUHANI SEPPÄNEN § riita-, rikos-, hakemusja hallintoasiat § testamentit, perunkirjoitukset ja perinnönjaot § edunvalvontavaltakirjat, siviilivihkimiset Kauppakatu 10, 89600 Suomussalmi, p. 0400 393 230, www.eskonpekka.fi Monipuoliset fysioterapiapalvelut ammattitaidolla Keskuskatu 24–26, 89600 Suomussalmi Olemme Kelan palveluntuottaja. (08) 710 751 kainuun@kuutamokeikat.fi PAIKALLISTA PALVELUA •Rakennustyöt •Siivous-, kodinhoito-, hoivapalvelut •Pihatyöt ja mökkitalkkari •Muutot •Vuokratyö •Polttopuut Kainuun KuutamoKeikat Kainuun Jätehuolto Oy, Patrosentie 1, 87250 KAJAANI puh. 0400 682 637 Päivystämme 24h koko Kainuun alueella! Meiltä myös uudet tuulilasit ja kiveniskemien korjaukset! www.kainuunbiotuote.fi • www.lokajaporakaivohuolto.fi LOKA& PORAKAIVOHUOLTO p. 044 246 3387 PASI MOILANEN puh. LASSE MOILANEN lasse.moilanen@ncsservice.fi, puh
Palkkaus sovitaan yhdessä riistanhoitoyhdistyksen hallituksen kanssa. 0400 388 763 Yhdistysja seuratoiminta SÄHKÖPOSTITSE VERKOSSA lukijailmoitukset@hillagroup.fi ylakainuu.fi/lukijailmoitukset/ Toiminnanohjaajan tehtävä Suomussalmen riistanhoitoyhdistys hakee toiminnanohjaajaa osa-aikaiseen, mutta toistaiseksi olevaan tehtävään. Irwin & Ryysyranta orkesteri ja DJ G-FIVE vie meidät hauskaan iltaan Irwinin biisien siivittämänä liput 20€ 1.8. heinäkuuta 2026 // 19 ASIAKASPALVELU • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • asiakaspalvelu.hillagroup.fi 020 750 4469 ma–pe klo 9–15 asiakaspalvelupiste avoinna ke 9-11, 12-15 ( Suljettu 15.6.-12.7.) JAKELUPÄIVYSTYS • hillalogistiikka.fi/palaute • Puh 010 665 7200 (vuorokauden ympäri) LUKIJAILMOITUKSET lukijailmoitukset@hillagroup.fi MAINOKSET • myynti@hillagroup.fi • mainostajalle.hillagroup.fi TIETOSUOJALAUSEKE hillagroup.fi/tietosuoja TOIMITUS toimitus@ylakainuu.fi Päätoimittaja Sirkku Rautio 010 665 7219 Toimittaja Juhani Eskola 010 665 7217 Toimittaja Marjut Lehto 010 665 7215 Myyntipäällikkö Tiina Inget-Luikku 040 522 4396 Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@hillagroup.fi Kauppakatu 10-12, 89600 Suomussalmi ylakainuu.fi KUSTANTAJA Hilla Group Oyj Va. Hyrynsalmi. Soita 0407086857 Kajaanin, Ristijärven ja Hyrynsalmen Palveleva hautaustoimisto Kirkkokatu 22, Kajaani Aholantie 17, Ristijärvi Hyryntie 36, Hyrynsalmi Puhelin 08 629 792 kajaaninhautauspalvelu.fi Puraksen Seudun Metsästäjät ry Kesäja hirvikokous metsästysmajalla lauantaina 8.8.2026 klo 9. Kokouksen jälkeen seuran kisat ampumaradalla. teltoissa tai caravan-alueella. klo 9-18.00 Myydään: huonekaluja, tauluja kuntopyörä, mankeli kaikenlaisia kodin tekstiilejä, astioita ja tavaroita löytöjä Maksu: Käteinen tai MobilePay KIANNAN ERÄN KESÄJA HIRVIKOKOUS Majalla la 8.8.2026 klo 13.00. Lisätietoja nettisivuilta: www.kiannanera.fi Suomen Punainen Risti Suomussalmen osasto tarjoaa keskiviikkona 29.7.2026 klo 11-14 hernekeittoa ja kahvia 300 ensimmäiselle henkilölle Ämmänsaaren kirkon edessä, Kirkkokuja 1 89600 Suomussalmi. Tilaisuudessa jaetaan ESR+ Eurooppa Unionin osarahoittamia ruoka-apukortteja, joita on rajallinen määrä ja ovat tarveharkintaisia. Hallitus Siisti, tupakoimaton, työssäkäyvä nuori mies haluaa vuokrata yksiön tai kaksion Ämmänsaaren keskustasta. työterveyshuolto, puhelinetu ja valtion virkaehtosopimuksen mukaiset matkakorvaukset. Hakijalta toivotaan tehtävään soveltuvaa koulutusta, perehtyneisyyttä valtionhallinnon toimintaan ja hyviä tietotekniikan taitoja. Työetuihin kuuluvat mm. t. toimitusjohtaja Teija Pelto-Arvo Painopaikka Botnia Print Oy Ab, Oulu Lataa Ylä-Kainuun sovellus älylaitteesi sovelluskaupasta Ostetaan Halutaan vuokrata Myydään Kokouksia Kaikenlaista Ostetaan metsää tai metsä tila. klo 9-18.00 lauantai 25.7. Tehtävään koulutus tapahtuu toiminnanohjaajan peruskurssilla 27.-29.11.2026. 0400 216 254 perjantai 24.7. Puh:0404147994 CAMPING VONKKA CAMPING VONKKA Hallantie 6, 89400 Hyrynsalmi p. Käsitellään sääntömääräiset ja hirvenmetsästysasiat. Ylä-Kainuu // Torstaina 23. Tervetuloa! PIHAKIRPPIS Viitostie 116 C, 89600 Suomussalmi, p. Toiminnanohjaajan tehtävät määritellään riistahallintolaissa. Hirviasiat ja hirvijahtiin ilmoittautuminen. Tervetuloa! www.puolanganpessimistit.fi/musikaali 044 235 3752 Traktorin peräkärry ykköspyörillä 7,50 x 16,00/8, lava 3,50 x 190, vähän käytetty, halpa. Tiedusteluihin vastaa toiminnanohjaaja Ale Seppänen, puhelin 0407359700 tai sähköpostilla suomussalmi@rhy.riista.fi. Eduksi katsotaan toiminta ja kiinnostus erätoimintaan ja metsästykseen, sekä toiminta yhdistystoiminnan tehtävissä. Mestaruusammunnat samana päivänä alkaen klo 10.00. 24.7. Korttien jaossa mukana srk-diakoni. 040 705 5723 www.campingvonkka.fi Ruokaa, juomia ym. Saa olla isompikin tila. P. virvokkeita Avoinna ma to 10 22, pe la 10 02 ( 04), su 12 22 Tule, maista Vonkan burgeri! Vonkalla Vonkalla Meillä isot terassit ja kylmiä juomia, tule sinäkin! Meillä isot terassit ja kylmiä juomia, tule sinäkin! Meillä voit majoittua mökeissä, Meillä voit majoittua mökeissä, teltoissa tai caravan-alueella. Selkosen Metsästäjät ry KESÄKOKOUS Tervatalolla la 8.8.2026 klo 11 ja hallitus klo 9.30. Karaokeilta 25.7. Ässät Kovajärven Metsästysseura ry Kesäja hirvikokous majalla la 8.8.2026 klo 10:00 alkaen. Kirjalliset hakemukset tulee lähettää 17.8.2026 mennessä osoitteella SUOMUSSALMEN RIISTANHOITOYHDISTYS, Toiminnanohjaaja, Hirvikatu 18, 89600 SUOMUSSALMI Rivit ETUKORTTI Etuja ja elämyksiä ylakainuu.fi/edut. Aloitetaan talkoilla ja jatketaan kokouksella
Soita Vesalle ja kysy ilmainen kuntokartoitus: Katto kesällä – lasku syksyllä! 0400 978 550 kalakaveri.fi Koulukatu 8, Raahe 040 952 8336 KALAKAVERI KALAKAVERI ÄMMÄNSAAREN TORILLA MA-TI 27.-28.7. Meiltä kaikenkokoiset katot yhtenä selkeänä urakkana ja alan pisimmällä takuulla. Ylä-Kainuu // Torstaina 23. 045 355 1070 PALVELEMME ma la 7 21 su 9 21 HERKKUKIRSIKKA Kauppakatu 2-6, Kauppakatu 2-6, Suomussalmi Suomussalmi P. Uutisjuttu on fiksu valinta. TERVETULOA K-MARKET HERKKUKIRSIKKAAN YHTEEN SUOMEN SUURIMMISTA K-MARKETEISTA! Ilman Plussa-korttia 3,99-4,49 kpl (4,69-5,32/l) MINILUUMUTOMAATTI 250 g (4,00/kg) Espanja, Marokko, Dakhla Qued Ed-Dahab MIETO PUNAINEN CHILI 50 g (20,00/kg) Alankomaat 1 00 RS/PKT PINAATTI 150 g (13,33/kg) PAPRIKA 300 g (6,67/kg) Alankomaat,Belgia 2 00 PS/PKT KIRSIKKA 500 g (6,00/kg), Kreikka HERKKUSIENI 350 g (8,57/kg) Suomi 3 00 RS MEETVURSTIT 150 g (15,00/kg) 4 50 2 PKT Ilman Plussa-korttia 2,84 pkt (18,93/kg) 2 pkt 3 79 KPL Ingman CREAMY JÄÄTELÖT 750-850 ml Dansukker SUOMALAINEN HILLOSOKERI 1 kg 3 50 2 PRK Valio VAAHTOUTUVA VANILJAKASTIKE 2,5 dl laktoositon (7,00/l) Atria Wilhelm GRILLIMAKKARAT ja MAKKARAPIHVIT 320-400 g (5,63-7,03/kg) 4 50 2 PKT Ilman Plussa-korttia 2,89 pkt (7,23-9,03/kg) Plussa-etu 2 pkt 1 80 2 PS SOKERI 1 kg (0,90/kg) 2 ps ERÄ! Atria VILJAPORSAAN ULKOFILEEPALA Maustamaton, n. 1,5 kg 6 99 KG TUORE KIRJOLOHI Suomi 9 95 KG Naapurin Maalaiskana KANAN GRILLIVIIPALEET tai PAISTILEIKKEET 370-430 g (9,28-10,78/kg) 3 99 RS MEIDÄN UUNISTA: HerkkuKirsikan RIISIPIIRAKAT Kaesan kotileipomon PORKKANAPIIRAKAT, RÖNTTÖSET JA LANTTUTEOKSET HUIPPUHYVÄÄ GRILLILIHAA IHAN TÄSTÄ LÄHELTÄ! Veijolan tilan Wagyu-ayrshire rotunaudan paisteja, pihvejä, grillipaloja ja hampurilaispihvejä taas saatavilla HEDELMIÄ JA VIHANNEKSIA TASARAHALLA! MARJAT SÄILÖÖN! Ilman Plussa-korttia 4,97-5,39 rs (11,56-14,57/kg) Plussa-etu -19-22 % Plussa-etu 2 prk 2 49 PS Plussa-etu -20 % Lyhytkin lukuhetki auttaa ymmärtämään maailmaa, kun sisältö on luotettavaa. 045 879 0676 ma-pe 10-17, ma-pe 10-17, la 10-14 la 10-14 HINNAT VOIMASSA TO-SU 23.-26.7.2026 ELLEI TOISIN MAINITA. Kirjaudu ylakainuu.fi ja uutiset ovat aina mukanasi. 045 879 0676 P. Digi kuuluu tilaukseesi • Lue alueen uutisia ja kuulumisia päivittäin • Kommentoi juttuja ja osallistu keskusteluun • Katsele live-lähetyksiä ja tallenteita • Kuuntele artikkeleita • Lue näköislehti jo heti aamulla. KESÄN JÄÄHYVÄISKIERROS! ÄLÄ MISSAA TILAISUUTTA Kiristämättömät SUKAT BambuDIABETESSUKAT Merinovilla SAAPASSUKAT Daiwa UMPIKELAT + uistin KOTIMAISET JÄTTIPOSSUNKORVAT 5 pr 1,1,3 pr alk. heinäkuuta 2026 20 // ”Helppo ja yllätyksetön kattoremontti.” www.sanerall.fi Mukana Teemme kattoremontit ilman yllätyksiä – laadukkaasti, aikataulussa ja sovitulla hinnalla. MEPPSIT JA VELTICIT 1,8 m / 30 m 3 kpl LOTOT LOTOT Corestick Corestick MUSTARD 10’ MUSTARD 10’ SOUTUVAVAT SOUTUVAVAT Patriot Patriot REVIVAL 11’6” REVIVAL 11’6” PUNTTIVAVAT PUNTTIVAVAT 40-100 G 40-100 G Patriot power counter VETOKELAT (2+1 kuulalaakerit) +VETOVAPA 39 39 50 50 Hajakoot Miesten STRETCH FARKUT 15 15 00 00 99 5500 44 90 90 44 00 00 66 00 00 32 32 50 50 19 19 50 50 -50% -50% 29 29 90 90 PAUKKUPAUKKULIIVIT LIIVIT 49 49 00 00 LOPUT Kalakaverin Kalakaverin TEKNISET TEKNISET BAMBUKUITUBAMBUKUITUSUKAT SUKAT 3 pr 28 28 00 00 T-PAIDAT M ja L Käsinpauloitetut VERKOT Pietarin VERKKOJA (hajakoot) TORJU TYLSYYS! 2 VEITSENJA PUUKONTEROITINTA Kalakaverin MONITOIMITIMANTTI 5 IN 1 LATTAVIILA karkeudet 400 ja 1000 24 24 50 50 Teroita Teroita vaikka vaikka kirves! kirves! SAKSENTEROITIN Kauppakatu 2-6, Suomussalmi, Puh