2025 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa. Squid Game ajankuvana Media keskittyy Bisnes rauhan asialla IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO. vuosikerta / 1 l. . Hintana etninen puhdistus RIKKAIDEN RIVIERA-DIILI 59
39 €) Tee tilaus osoitteessa kauppa.voima.. Koodi on voimassa 31.12.2025 asti.. Kuuntele spotifystä tai osoitteesta voima.fi/audio Voiman vuositilaus (9 numeroa) Ydin-lehden lukijoille nyt 29 € (norm. TUOMAS RANTASEN TEATTERIN POLITIIKKAA -PODCAST Uusi jakso maanantaisin, Kuunneltavissa yli sata jaksoa. vieraina mm. Käytä verkkokaupan kassalla alekoodia Ydin. martti suosalo, Kati outinen, Kristian Smeds ja Meri Valkama
eli journalisti(n)en kulttuurisota / 68 REETA LEINONEN Kuinka rakentaa rauhaa, kun puhumme sodan kieltä. / 30 ARJA ALHO Media keskittyy – millaisia vaikutuksia. YDINKOKEMUS 70 JUHANA UNKURI Klaus Härö kertoo auttajan tarinan / 74 Kirjaarviot / 78 JOUKO KAJANOJA Demokraattisen kapitalismin kriisi / 82 JENNY KANGASVUO Muistaminen on vastarinnan muoto / 86 RENNY JOKELIN Elämää turruttavien klikkiotsikoiden takana / 88 JUHANI TOLVANEN ”Koko viisaus on pelkistämisessä” / 90 EERO SUORANTA Taiwanilainen kollaasi / 92 PASI KOSTIAINEN Oikeus olla oma itsensä / 94 ASTRID NIKULA Tala, läs! / 95 Kärnstoff / 96 TAPIO LAMPINEN Sota ja rauha, valta ja mammona / 98 Pala historiaa YDIN 1 / 2025. / 34 JANNE RANTALA Voittiko Frelimo yhtenäisen kansan. YDINHETKI 14 ARJA ALHO Bisnes rauhan asialla / 20 MAARIT LAIHONEN JA NOORA KOTILAINEN Ei enää henkilömiinoja / 24 ARTO LAPIOLAHTI Sairaalarakentamisesta sote-ahdinkoon. / 38 AVA DAHLVIK Aseistakieltäytyminen on yhä ihmisoikeus / 40 EERO SUORANTA Shanghain päättymätön nykyhetki YTIMESSÄ 46 JUUSO SALOKOSKI Demokratian luonne, edellytykset ja uhat / 52 KIMMO HAKOLA Tappaminen ja pasifismin kaje draamasarjassa Squid Game / 58 VEIKKO RÄNTILÄ Verot valtion maksettavaksi (?!) / 62 VOITTO RUOHONEN Tapaus Matti K. SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 TIMO R. STEWART Kun säännöistä luovutaan, joutuu bussin alle paitsi Palestiina myös Ukraina / 12 KATI JUVA Ovatko ydinaseet hyvä sijoituskohde
Johtuneeko siitä, että historian tuntemus näyttää perustuvan monella ”Lue toinen maailmansota päivässä” -tietoihin. Terrorismia ei suvaita ja sitten suvaitaankin. Mutta siihen yhtäläisyydet loppuvatkin – lähes kaikessa. Sanktioita on ja ei ole. Etupiirejä on ja ei ole. Nyt kaveri onkin ottamassa hatkat. KOVIEN PUHEIDEN KIELTEINEN KIERRE ARJA ALHO päätoimittaja V enäjän hyökkäyssota Ukrainaan kolme vuotta sitten oli laiton ja kansanvälisen oikeuden vastainen. Varustelukierre syntyy siitä, että pannaan aina toista paremmaksi. Tuomio lepää vahvasti sopimuspohjaiseen kansainväliseen järjestykseen ja sen eri instituutioihin – myös 50 vuotta sitten pidetyn ety-kokouksen ja nykyisen Euroopan yhteistyöja turvallisuusjärjestön periaatteille. Järjestelmien toimintatapaan kuuluvaa diplomaattista ratkaisua ei ole haettu, ehkä ei edes harkittu. Järkevää olisi, että poliittiset johtajat olisivat itsensä kanssa samaa mieltä ja ryhtyisivät YDIN 1 / 2025 4 PÄÄKIRJOITUS. Pitäisikö ryhtyä sovittelemaan, ettei ajauduta vielä pahempaan nujakkaan tai ratkaisuun, jossa ei kuulla kaikkia osapuolia. Paniikki näyttää olevan päällä. Osapuolten pitäisi olla neuvottelupöydissä mutta ei nyt kuitenkaan. Nyt pitääkin nostaa puolustusmenot viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Niitäkin on toki kuultu, mutta äänekkäät ovat hallinneet ilmatilaa. Sodan pitkittäminen ei välttämättä tuo Ukrainalle parempaa ratkaisua mutta maksaa enemmän inhimillisesti, jälleenrakennuksena mutta myös demokratiaa uhkaavana poliittisen laskuna. Alkaa vaikuttaa jo koetulta tuholta. Syitä lienee ollut monia, hyviä ja huonoja. Niin Venäjä kuin Israelkin ovat loukanneet kansainvälistä oikeutta ja tehneet vakavia ihmisoikeusrikkomuksia. Tämäkö on eurooppalainen visio. Nopea yhteiskuntien militarisoituminen nimittäin kaventaa väistämättä demokratian tilaa ja tekee vaikeaksi harkitsevan ja eri näkökulmia punnitsevan puheen. Samalla meillä Suomessa vakuuttelut sotilaallisen liittoutumisen välttämättömyydestä, ydinasesateenvarjosta, turvatakuista ja amerikkalaisten sotilastukikohtien turvasta, saavatkin uuden ja oudon kehystyksen, diilin. Monelle on ollut myös helpompaa huudella kaverin selän takaa kovia. Kylkiäisenä on saatu vahvistuvia populistisia äärioikeistolaisia voimia kaikkialla Euroopassa, jotka nekin tarjoavat kovia puheita ja helppoja ratkaisuja. Kunkin maan tilanteesta riippuen ne joko tukevat tai vastustavat Ukrainan aseapua. K ahteen eurooppaan syvästi vaikuttavaan sotaan voisi kuvitella olevan sama suhtautuminen. Nämä näkökulmat ovat jääneet monelta eurooppalaiselta päättäjältä ja kommentoijalta kovien puheiden jalkoihin. Taloudellinen kasvu haetaankin puolustusteollisuuteen panostamisesta. Kun Eurooppa ei ole toiminut, Trump sanoo toimivansa. Kolumnistimme Timo Stewart kiteyttää seuraavan vaiheen, jonka Donald Trumpin presidenttiys on aiheuttanut: ”Kun säännöistä luovutaan, joutuu bussin alle paitsi Palestiina myös Ukraina.” Maailman suurimman sotilasmahdin ja erityisesti läntisen arvoyhteisön moraalisen äänitorven uusi johtaja on laukaissut uuden paniikkitilan
Ahdinko on vain kasvanut, erityisesti lapsiköyhyys. Saksassa on käyty läpi kivuliasta menneisyyttä. V aikeuskertoimet ympäristössä ovat kuitenkin lisääntyneet. Valtio on subventoinut pandemiasta alkaen (auto) teollisuutta. Ukrainan sota tuo taloushuolia muuallakin. puheissa toistettuun monenkeskiseen kansainväliseen sopimiseen. D emokratiaa uhkaavat myös superrikkaat. Nyt miljardöörit tunkeutuvat myös valtioihin ja poliittisen johtajuuden ytimiin. Aktio on parempi kuin reaktio. Tarvitsemme Ydin-keskustelujutun Tilman Bauerin hahmottamaa liiketoiminnan paradigmamuutosta kuin vastauksena nykymenoon. Voiton yksinomaiseen maksimointiin keskittyminen bisneksissä ei edistä kenenkään hyvinvointia, kestävää kehitystä eikä liioin rauhaa. Miksei näin olisi nytkin. Oligarkkien kapitalismi ja militarismi on luultavasti huonoin yhdistelmä ikinä. Muutaman tuhannen miljardöörin yhteenlaskettu omaisuus on kasvanut käsittämättömän suureksi samoin kuin osuus maailman bruttokansantuotteesta. Jouko Kajanoja kirjoittaakin Martin Wolfin pohjalta demokraattisen kapitalismin kriisiytymisestä. Oligarkkien kapitalismi ja militarismi on luultavasti huonoin yhdistelmä ikinä. Huolet toimeentulosta tuettuinakin energialaskuina kurittavat. Silti kaikkialta kuuluu: aseet ensin. Euroopan kassalippaan rahat ovat vain hupenemassa. Y din tarjoaa muutoinkin rikkaan ja monipuolisen kulttuurikattauksen lukijoilleen kirjoista, lukemisesta, mediasta, musiikista, elokuvasta – kuten kulttuurija mielipidelehden pitääkin. Samoin monia ymmärrystä lisääviä reportaaseja ja esseitä. Näköalattomuus, osattomuus ja epäoikeudenmukaisuuden kokemukset muodostavat aina riskejä demokratialle. Silloiset natsit olivat taitavia propagandassaan ja erilaisten tilattujen yhteenottojen lietsonnassaan. Euroopassa ja maailmallakin on onnistuttu ruokkimaan populismin toukkaa niin turpeaksi, että siitä on sukeutunut fasismin kiitäjä, jota globaalien varallisuuserojen repeämiset auttavat lentämään ja leviämään. Sotimiseen ei hevin ryhdytä. Ymmärryksen lisääminen on yksi muutoksen avaimista. YDIN 1 / 2025 5 PÄÄKIRJOITUS. Demokratian ja kapitalismin mukavuusavioliitto voi nimittäin kuristua hengiltä joko niin, että valtio ottaa haltuunsa markkinat tai niin, että markkinat ottavat haltuunsa valtion. Valtioilla ja yhteisillä instituutioilla olisi käytössään halutessaan väline, vähimmäisvero, harvainvallan maailmaan liukumisen estämiseksi. Kyse on myös demokratiasta. Äärioikeisto haluaa pakittaa ydinvoimaan ja kotiäitiyteen. Nyt maahanmuuttajat. Niin on ennenkin tehty, kun väkivallan tie on vienyt umpikujaan. Se alkaa haastaa jo Yhdysvaltojen, Kiinan ja euroalueen osuuksia. Saksan Friedrich Merzkin on rikas mies, vaikka kalpeneekin Elon Muskin rinnalla. Ihmisten kokemaan ahdinkoon 1930-luvun Euroopassa syntipukeiksi nimettiin juutalaiset. Puheet voittamisesta ja häviämisestä kuuluvat enemmän kirjallisuuteen kuin todellisuuteen, enemmän kansan kiihotukseen kuin tosiasialliseen päätöksentekotilanteeseen. Se tarkoittaa aktiivista yhteistyötä eri suuntiin ja väsymätöntä rauhan rakentamista
AVA DAHLVIK on Aseistakieltäytyjäliiton puheenjohtaja. / sivu 70 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. YDIN 1 / 2025 tekijät YDIN 1 / 2025. / sivu 24 JANNE RANTALA on filosofian tohtori ja vieraileva professori University College Corkissa Irlannissa, hän on erikoistunut Mosambikin historiapolitiikkaan ja hiphopkulttuuriin. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 97. / sivu 76 & 77 RENNY JOKELIN on vapaa toimittaja. / sivu 58 JUUSO SALOKOSKI on VTM ja toiminut kansainvälisen rahoituksen alalla KansallisOsake-Pankissa, Euroopan kehitysja jälleenrakennuspankissa sekä kirjoittanut kymmenkunta kirjaa. / sivu 92 NOORA KOTILAINEN on poliittisen historian yliopistotutkija Helsingin yliopistolta, ja Koneen säätiön Sotilaallisen vallan kieli suomalaisessa demokratiassa -tutkimushankkeen johtaja. / sivu 78 JENNY KANGASVUO on kirjailija, kriitikko ja kulttuuriantropologi. vuosikerta) PAINOPAIKKA PunaMusta Oy ISSN 0356-357X (painettu) ISSN 2737-3398 (verkkojulkaisu) YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. / sivu 20 ARTO LAPIOLAHTI on kunnallisneuvos. / sivu 38 KIMMO HAKOLA on säveltäjä ja musiikkivaikuttaja. Huomautukset 14 päivän kuluessa. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa, Rosebud-kirjakaupat. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi HALLITUKSEN PJ Laura Lodenius ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA Lehtikuva TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. / sivu 34 ESKO RANTANEN on toimittaja. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. / sivu 52 JOUNI HUHTANEN on tohtorikoulutettava Oulun yliopistossa. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. / sivu 20 MAARIT LAIHONEN on yliopistotutkija Itä-Suomen yliopistossa. Irtonumerot paperisena ja digitaalisena Ydin-verkkokaupasta www.ydinlehti.fi Digitaalisena myös osoitteesta www.lehtiluukku.fi. / sivu 62 VEIKKO RÄNTILÄ on aikuiskouluttaja sekä johdon ja työelämän kehittäjä. / sivu 75 VOITTO RUOHONEN on viestinnän, kulttuurin ja kirjallisuuden tutkija sekä tietokirjailija. Ydin on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja noudattaa hyvää journalistista tapaa. / sivu 88 JUHANA UNKURI on teologian maisteri ja vapaa toimittaja. 59. / sivu 90 JUHANI TOLVANEN on sarjakuvaneuvos. / sivu 46 EERO SUORANTA on Kiinan kulttuuriin ja yhteiskuntaan erikoistunut väitöskirjatutkija, suomentaja ja vapaa toimittaja. / sivu 74 & 86 JOUKO KAJANOJA on valtiotieteiden tohtori, ekonomi ja yhteiskuntapolitiikan dosentti. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. alv 10 % ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. Ydin saa Taiteen edistämiskeskuksen kulttuurilehtitukea. / sivu 82 PASI KOSTIAINEN on musiikkiin ja muuhun populaarikulttuuriin erikoistunut vapaa kirjoittaja, toimittaja ja tietokirjailija. alv 10 % 28 € kestotilaus, sis
Nyt on vireillä aina 22. Silti Suomen ja Israelin välillä käydään asekauppaa. Suomi on lisäksi allekirjoittanut YK:n asekauppasopimuksen 2013. Sopimus kieltää aseiden myynnin sellaisille maille, joiden epäillään käyttävän niitä ihmisoikeusrikoksiin tai kansanmurhaan. Vuonna 1975 hyväksyttyjä periaatteita ovat muun muassa pidättäytyminen voimankäytön uhkasta tai sen käytöstä, riitojen rauhanomainen ratkaiseminen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen, kansojen tasa-arvoiset oikeudet ja itsemääräämisoikeus sekä velvoitteiden vilpitön täyttäminen kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Se ei saanut tarvittavaa määrää allekirjoittajia. ICJ on myös käynnistänyt kuulemiset Israelin miehityksestä ja toimista alueilla. 4. Hän korosti Suomen ylläpitävän sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä ja ETYJ:n periaatteita. LE H TIK U VA Ihmisoikeusrikkomukset ja suoranainen kansanmurha ovat palestiinalaisalueilla tosiasioita. 2025. 2. 2025 asti kansalaisaloite puolustushankintojen sääntelystä. PALESTIINA TESTAA EDELLEEN KANSAINVÄLISIIN SOPIMUKSIIN SITOUTUMISTA Ytimekkäät YDIN 1 / 2025. Suomi on allekirjoittanut Geneven yleissopimuksen joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi 1959. Aloitteessa ehdotetaan, että puolustushankinnoissa huomioidaan kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden tavoitteiden toteutuminen sekä muut ulkoja turvallisuuspoliittiset seikat. VIIME vuonna oli vireillä kansalaisaloite Israelin kanssa tehtävän asekaupan lopettamisesta. YDIN 1 / 2025 Gaza tammikuussa 2025. Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICJ) tulkinnan mukaan sopimuspuolilla on välitön velvollisuus estää kansanmurha. Ytimen toimituskunta Aloite puolustushankintojen sääntelystä – Kansalaisaloitepalvelu: www.kansalaisaloite.fi/ fi/aloite/14227 ULKOMINISTERI Elina Valtonen osallistui Suomen muun poliittisen johdon kanssa Münchenin turvallisuuskonferenssiin 14.– 16
YDIN 1 / 2025 8 YTIMEKKÄÄT ”YLEENSÄ ELÄMÄSSÄ ON VIISASTA LUOTTAA SIIHEN, ETTÄ KAIKKI MENEE HYVIN. YLEENSÄ SE KANNATTAA SIINÄKIN TAPAUKSESSA, ETTEI ITSE SIIHEN EDES USKOISI. SILLÄ USEIN ON KÄYNYT KÄÄNTEISESTI NIIN, ETTÄ UHKAKUVAT ALKAVAT TOTEUTUA JUURI SEN TAKIA, ETTÄ NIIHIN VARAUDUTAAN.” Mauno Koivisto (HS Kuukausiliite 2013) YDIN 1 / 2025 8 YTIMEKKÄÄT
Gazan sota on lisännyt myös islamvastaisuutta. Siinä todetaan muun muassa, että teknologinen kehitys vaikuttaa taistelun kuvaan ja taistelutapaan ja että autonomisten miehittämättömien järjestelmien merkitys kasvaa sodankäynnissä. Riskiarvioissa valtioiden ulkopuolisten toimijoiden merkitys tulisi tunnistaa. Rakentamisen ennustetaan kuitenkin kymmenkertaistuvan nopeasti. Päähuomio on, ettei Orpon hallitus ole onnistunut politiikallaan eikä puheillaan vähentämään maahanmuuttajiin ja vähemmistöihin kohdistuvaa vihamielistä ilmapiiriä. Enrique Tessieri on kirjoittanut Suomiosuuden. Kun käyttö lisääntyy, luontoarvot jäävät ahtaalle talouden paineissa ja samalla ekosysteemi horjuu. Jo nyt maailman 37 suurimmasta pohjavesivarannosta valtaosa on ylikulutettuja. Tuomioistuinten päätöksetkin vaihtelevat maittain: on syrjiviä ratkaisuja mutta myös uskonnonvapautta suojelevia. Kilpailu mineraaleista kovenee. Vaikka fossiilisista polttoaineista luopuminen etenee, hiilijalanjälki näyttää korvautuvan energiasyöppöydellä. Tarkemmin www.islamophobiareport.com Islamofobia voimissaan Vihreän siirtymän kääntöpuoli JOKAINEN pyyntö tekoälylle kuluttaa kymmenen kertaa enemmän energiaa kuin Google-haku. Datakeskukset vaativat litiumin ja koboltin louhintaa samoin kuin sähköautojen akutkin. Lisälouhinnalla on suuria ympäristövaikutuksia. Raportista ilmenee, kuinka esimerkiksi Norjassa, Espanjassa ja Kreikassa vihapuhe mutta myös fyysiset hyökkäykset muslimeja kohtaan ovat lisääntyneet yleisen syrjinnän ohella. Selonteko ei kuitenkaan huomioi autonomisiin asejärjestelmien (esimerkiksi robottiaseet) liittyviä humanitaarisia, teknologisia, ihmisoikeuksia koskevia ja muita yhteiskunnallisia turvallisuusriskejä, vaikka Suomi viime syksynä äänesti YK:ssa näiden asejärjestelmien sääntelyn puolesta. Asevalvonnan käytäntö ja periaatteet etääntyvät toisistaan VIIME vuoden lopulla annettu puolustusselonteko on eduskunnan käsittelyssä. Tuulija etenkin teollisessa mittakaavassa rakennetun aurinkovoiman luontovaikutuksia tunnetaan varsin huonosti. Syy on muun muassa, että 90 prosenttia vedestä käytetään ruoantuotannon keinokasteluun. Yksin Microsoftin datakeskukset käyttävät jäähdytykseen 6,4 miljoonaa kuutiometriä vettä. Myös media vahvistaa stereotypioita ja näin rasistista narratiivia muslimeista. YDIN 1 / 2025 9 YTIMEKKÄÄT EUROOPPALAISEN islamofobian tuorein raportti kattaa tilanneanalyysit Albaniasta Yhdistyneisiin Kuningaskuntiin. Vastuu aseiden käytöstä tulisi olla aina ihmisillä. Islamofobia jää yleensä tunnistamatta niin eri maiden hallituksissa kuin myös poliittisissa puolueissa. Myös veden kulutus tulee kasvamaan merkittävästi. Äärioikeistolaiset puolueet sitä vastoin hyödyntävät fobiaa. Suomalaistenkin suosimassa Teneriffalla on kärsitty vesipulasta ja veden kulutusta piti säännellä. Puolustusvoimat sitä vastoin ilmoittaa tutkivansa ja kehittävänsä “uutta teknologiaa hyödyntäviä miehittämättömiä kauko-ohjattuja ja autonomiseen toimintaan kykeneviä järjestelmiä”, joilla “on kyky muun muassa valvoa ja osoittaa maaleja sekä häiritä ja tuhota vastustajan kohteita”.. Etenkin Saksassa, Ranskassa ja Tanskassa on rajoitettu palestiinalaisten tunnusten näkymistä solidaarisuusmielenosoituksissa
Presidentinvaaleissa yksityisten henkilöiden lahjoitusten kärjessä olivat selvästi Alexander Stubb ja Pekka Haavisto, kun taas Olli Rehnin kolmostila tuli merkittävästi pienemmällä osuudella. Yritysten tuen kahmi ylivoimaisena ykkösenä Stubb, jonka kampanja maksoi kaikkiaan noin 2,7 miljoonaa ja Haaviston noin 1,9 miljoonaa euroa. 2?033?780?€ 74 % PRESIDENTINVAALIT 2018 PRESIDENTINVAALIT 2024 80 324 € 1?459?102?€ 2?889?300?€ 162 406 € 43 129 €. Myös keskimääräiset kampanjakulut ovat nousseet noin kolmanneksella verrattuna vuoden 2019 europarlamenttivaaleihin. Yritysten ja ulkopuolisten tuki on paisunut suhteessa puolueiden tai ehdokkaiden omaan rahoitukseen. Samalta tukijalta ei saa ottaa vastaan enempää tukea kuin 3 000 euroa kuntavaaleissa, 6 000 euroa eduskuntavaaleissa ja aluevaaleissa sekä 10 000 euroa eurovaaleissa. Kallein kampanja oli Henna Virkkusella noin 244 000. MYÖS vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa kokonaisrahoitus on kasvanut samoin kuin vaalikampanjoihin saatu ulkopuolinen tuki. Nimettyjen tahojen osuus oli RAHALLA SAA – JA PÄÄSEE 62 prosenttia. Tarkastusvirasto on nostanut raporteissaan esille rajalliset tietojensaantioikeutensa, vähäiset sanktiot ja muitakin puutteita. Kun kampanjoinnit ovat kasvaneet vaali vaalilta merkittävästi, rajoittaa se käytännössä monien mahdollisuutta asettua ehdolle ilman merkittävää omaa varallisuutta tai ulkopuolista tukea. YDIN 1 / 2025 10 YTIMEKKÄÄT KANSANVALTAA uhkaa entistä enemmän rahanvalta. Tukea tuli 1,8 miljoonaa kampanjan ulkopuolisilta tahoilta. Yhteenlaskettu rahoitus oli vuoden 2024 eurovaaleissa ilmoitusvelvollisilla 2,2 miljoonaa euroa. Ytimen toimituskunta PRESIDENTINVAALIT 2012 Suurin kampanjabudjetti Pienin kampanjabudjetti Lähde: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalirahoitus. Panostus tuotti myös tulosta komissaarinimityksenä. Vaalirahoituslakia ollaan parhaillaan uudistamassa
Sääntöpohjainen maailmanjärjestys tähtää muun muassa juuri tähän. Siksi ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä, että mikäli Trumpin hallinto on valmis rikkomaan kansainvälisiä normeja näin räikeästi Palestiinassa, se tulee tekemään niin muuallakin. Päinvastoin. Hän ei piittaa sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä, vaan näkee sen haitallisena. Heidän pitäisi muuttaa muualle. J uuri siksi toisen maailmansodan jälkeen on otettu määrätietoisia askeleita suuntaan, ettei näin enää tapahtuisi. Nyt näyttää myös siltä, että Trump ja Vladimir Putin yrittävät sopia Ukrainan kohtalosta sen pään yli. Kun säännöistä luovutaan, joutuu bussin alle paitsi Palestiina myös Ukraina TIMO R. EU:n?ja?Yhdysvaltain?Lähi-idän?politiikkaan?ja?Israel–Palestiina-konfliktiin. Se, mitä Trump ehdottaa, ja mille Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on antanut oman tukensa, on pakkosiirtoa ja Gazan kaistan etnistä puhdistusta. Tasavertaisten oikeuksien sijaan on luvassa pakkosiirtoja. On mahdollista nähdä Trumpin politiikka täysin johdonmukaisena. Kuulostaa muuten hyvältä paitsi, ettei tämä visio sisällä alueen palestiinalaisia asukkaita. Tämä heijastuu kaikkeen. Maailman mahtavimman valtion presidentin puheilla on aina vaikutus, vaikka hän ei olisikaan aina tosissaan. Näinkin voi politiikkaa tehdä. Trumpin ajattelussa ei olekaan mitään tuoretta. Yhdysvallat ottaisi tämän osan Palestiinaa omaan hallintaansa. Pitkä kokemus kuitenkin osoittaa, ettei se ole mikään oikotie onneen. Se on luiden tie. YDIN 1 / 2025 11 KOLUMNI. On totta, että kokonaisia kansoja on aiempina vuosina siirrelty vastoin tahtoaan, milloin minnekin. Trump on syyttänyt Ukrainaa Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta. Puheet Grönlannista, Panamasta tai Kanadasta ovat huolestuttavia. Y hdysvaltain presidentti Donald Trump on toistuvasti sanonut tekevänsä Gazasta ”Lähi-idän Rivieran”. Laittomat aluevaltaukset virallistetaan. Sekä Israelin että Venäjän suhteen Trump on antamassa vahvoille ja ottamasta heikoilta. STEWART Kirjoittaja?on?Ulkopoliittisen?instituutin?vanhempi?tutkija,?joka?on?erikoistunut. Hän on väittänyt Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin olevan diktaattori ja antanut ymmärtää, että Ukrainan pitää tehdä alueluovutuksia ja luopua Natohaaveista. Ihmiskunnalla on kosolti kokemusta oikeusmurhista ja ihan konkreettisista murhista, joita pakkosiirtäminen merkitsee. Kansoilta viedään mahdollisuus päättää omasta kohtalostaan. Se on hyvin vanhaa. . Häikäilemättömyys palkitaan. H arvempi taitaa kuitenkaan pitää Trumpin puheita Ukrainasta vain puheina. Sen enempää rajoja kuin ihmisiäkään ei tule siirrellä väkivalloin minnekään
Mitä enemmän ydinaseita on, sitä suurempi on myös tahattomasti syttyvän ydinsodan riski. Ydinasearsenaalit ylittävät moninkertaisesti ihmiskunnan tuhoamiseen riittävän määrän. YDIN 1 / 2025 12 YTIMESSÄ I lmastonmuutos ja luontokato etenevät, mutta resursseja käytetään enenevässä määrin aseisiin. Toivotaan, etteivät suomalaiset yritykset palaa kampanjan ”häpeälistalle”. Ydinasevallat ovat itsekin todenneet, ettei ydinsotaa ole mahdollista voittaa eikä sitä pidä koskaan käydä. Ydinaseilla tai niihin sijoittamisella ei kuitenkaan ole missään tilanteessa puolustuksellista tai turvallisuutta lisäävää merkitystä. Aiemmin muun muassa Nordealla ja Danske Bankilla on ollut sijoituksia tällaisissa yrityksissä, ja Suomen ican-verkosto oli tuolloin ollut heihin yhteydessä. Ovatko ydinaseet hyvä sijoituskohde. (International?Physicians?for?the?Prevention?of?Nuclear?War)?co-presidentti.. Maailman nykytilanne tekee heidän arvionsa mukaan puolustusteollisuudesta vastuullisen sijoituskohteen, ja monella tällaisella yrityksellä liitos ydinaseisiin voi olla hyvin pieni. Perusteluna on turvallisuustilanteen muutos. Ydinaseet ovat kuitenkin myös jättimäinen bisnes. . Monet yritykset hankkivat valtavia voittoja, kuten muun muassa Airbus, Boeing, Fluor, General Dynamics, Lockheed Martin, Rolls Royce ja Textron. Y dinaseteollisuuteen sijoittamisen ei kuitenkaan voi katsoa olevan kestävää, eettistä sijoittamista. Alkuvuodesta uutisoitiin, että suomalaiset eläkeyhtiöt, kuten Ilmarinen ja Varma, ovat valmiita sijoittamaan myös ydinaseisiin. Ydinaseet ovat tuhovoimaisia aseita, joita ei voi käyttää altistamatta hyökkääjää sekä vastaiskulle että ydintalvelle, joka leviää ympäri maapalloa rajoista riippumatta. Ydinpelote on hatara rakennelma, joka edellyttää johtajilta jaettua tilannekuvaa ja hyvää stressinsietokykyä. KATI JUVA Kirjoittaja?on?ICAN?Finland?toinen?koordinaattori?ja?IPPNW?. Ydinaseiden rakentamisen ja modernisoinnin maksavat ydinasevaltiot ja niiden kansalaiset veroina. T ästä huolimatta ydinaseisiin sijoittaminen ja valtioiden niihin käyttämät rahamäärät ovat huikeita. Nämä sijoitukset on nyt lopetettu. Vuonna 2023 ydinaseisiinsa käytettiin 91,4 miljardia dollaria, yli puolet tästä Yhdysvalloissa. Tämä on pois yhteiskuntien muusta kehityksestä ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnasta. Suomen ican-verkosto seuraa tiiviisti suomalaisten sijoittamista ydinaseisiin. Ne eivät enää ole kiellettyjen, epäeettisten sijoitusten listalla kuten tupakka ja porno. Ydinaseiden rahoitusta selvittävän kampanjan Don’t Bank on the Bomb uusimman listauksen mukaan yksikään suomalainen yritys ei nyt rahoita ydinaseita
Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA. / 30 ARJA ALHO Media keskittyy – millaisia vaikutuksia. / 34 JANNE RANTALA Voittiko Frelimo yhtenäisen kansan. 14 ARJA ALHO Bisnes rauhan asialla / 20 MAARIT LAIHONEN JA NOORA KOTILAINEN Ei enää henkilömiinoja / 24 ARTO LAPIOLAHTI Sairaalarakentamisesta sote-ahdinkoon. / 38 AVA DAHLVIK Aseistakieltäytyminen on yhä ihmisoikeus / 40 EERO SUORANTA Shanghain päättymätön nykyhetki
Teksti ja kuvat Arja Alho YDIN 1 / 2025 14 YDINHETKI. YDIN 1 / 2025 14 YDINHETKI BISNES RAUHAN ASIALLA Tilman Bauer on yhdistänyt liiketaloustieteen, johtamisen ja rauhantutkimuksen. Hän kysyy ennakkoluulottomasti: miten liiketoiminta voi edistää rauhaa
T ilman : Rauha ei ole sodan tai väkivallan poissaoloa, sillä se ei kerro mitä rauha on. Katson, että rauha on sateenvarjokäsite, joka kokoaa yhteen eri positiiviset vaikutukset ja kattaa koko kestävän kehityksen ja ihmiskunnan tulevaisuuden. Siksi kutsun sitä suureksi väärinkäsitykseksi. Haluan tuoda rinnalle uuden näkökulman: miten liiketoiminta voi tehdä hyvää ja miten se voi rakentaa rauhaa ja tehdä maailmasta paremman paikan. Esimerkkejä ovat hyvän tekeminen, positiivisen arvon luominen, sidosryhmien hyvinvoinnin edistäminen sekä kestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteiden noudattaminen. Vuosien mittaan olen yhä enemmän kiinnostunut liiketoiminnan potentiaalista edistää rauhaa. Loppujen lopuksi määrittelen rauhan. Onko se vain voiton maksimointia. T ilman : Eksistentiaalisista haasteista on todettava, että liiketoiminta on myös yksi syistä globaaleihin ongelmiin. Oletus sittemmin unohtui ja voiton maksimoinnista tuli väite, vaikka se oli simplifikaatio, pelkistys. Se oli hyvin avartava kokemus. Miten määrittelisit sen lyhyesti. Esimerkiksi saastuttaminen on väkivaltaa luontoa kohtaan. Kyse on paradigman muutoksesta. Voiton maksimointi muuten ilmestyi noin pari sataa vuotta sitten tutkimukseen ja taloustieteelliseen keskusteluun oletuksen muodossa yksittäisissä tutkimuksissa. Tarkastelemalla yritysten roolia rauhan edistäjinä mikrotasolla, saadaan kehystys yritysten mahdollisuudelle myötävaikuttaa yhteiskunnan ja luonnon hyvinvointiin sekä kestävään kehitykseen. Tutkimukseni pohjalta argumentoin, että liiketoiminnan perimmäinen tarkoitus voidaan nähdä rauhan edistämisenä. Haluan painottaa, että kyseessä on uudenlainen ajattelutapa. Yksi tutkimuskysymykseni onkin, mitä liiketoiminta pohjimmaltaan on. Muutos liiketoiminnan päivittäisessä toiminnassa ei välttämättä ole kovin suuri, jos yritys toimii eettisesti. Varsin varhain rauhantutkimuksesta muodostui minulle kutsumus. YDIN 1 / 2025 16 YDINHETKI A rja : Olisi mielenkiintoista kuulla, miksi kiinnostuit rauhantutkimuksesta ja sen yhteydestä nimenomaan liiketoimintaan. Monetarismin oppi-isänä tunnetun Milton Friedmanin pelkistetylle näkemykselle löytyy vaihtoehtoja. T ilman : Olen suomalais-saksalaisesta perheestä ja tottunut eri kulttuurien välillä toimimiseen ja sovitteluun. Voiton tekeminen on toki liiketoiminnan tekemisen ehto ja sen mahdollistaja mutta ei sen ydin, saati tarkoitus. Mielestäni se on viimeisten 100 – 200 vuoden suurin väärinkäsitys. a rja : Ajattelutavan muutos on tärkeä etenkin, kun ihmiskunnalla on ratkaistavana monia eksistentiaalisia kysymyksiä aina ilmastomuutoksesta sotiin ja konflikteihin. Ensimmäisen maisteritutkintoni tein vuonna 2009 Costa Ricassa toimivassa yk:n Rauhan yliopistossa (United Nations-mandated University for Peace). Tiedän, että opintopolkusi alkoi Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin kampukselta ja päätyi tohtoritutkintoon Aalto-yliopistossa loppuvuodesta 2023. Olet pohdinnoissasi aika lailla ytimessä siksikin, että tuot liiketoiminnan mukaan monien kysymysten ratkaisuun. Eettinen liiketoiminta edistää rauhaa – tämä on empiirinen fakta. Niiden vaikutukset sään ääri-ilmiöinä tai turvallisuuden järkkymisenä saavat ihmiset liikkeelle, kun elämisen edellytyksiä ei ole. Yritykset voivat asettaa tavoitteensa yhteiskunnassa voiton maksimoinnin yläpuolelle ja rakentaa eettisempää, kestävämpää ja rauhaan perustuvaa tulevaisuutta, unohtamatta kuitenkaan taloudellista kannattavuutta. Voi sanoa, että 90 prosenttia maailman ihmisistä on tekemisessä liiketoiminnan kanssa tavalla tai toisella ja siksi liiketoiminta voi olla suuri rauhaa edistävä voima. A rja : Käsittelet väitöskirjassasi myös laajasti sitä, mitä rauha on. Liiketoiminta on liikkeellepaneva voima globaalisti
Ne ovat täysin kaksi erilaista elementtiä. YDIN 1 / 2025 17 YDINHETKI käsitteen niin, että rauha on minkä tahansa positiivisen vaikutuksen substanssi. Kysyin siksi itseltäni, miten luoda teoreettinen kehikko rauhan määrittelemiseksi tässä moninaisuudessa. a rja : Sotien ja konfliktien syinä arvellaan usein olevan, että halutaan toiselta jotakin. Tästä myös seuraa loogisesti, että jos liiketoiminnan tarkoitus positiivisen vaikutuksen luominen ja rauha voidaan nähdä kaiken positiivisen vaikutuksen substanssina, liiketoiminnan tarkoituksena voidaan pitää rauhan rakentamista. Mutta ajattelutavan muutoksen mukaisesti pitäisi puhua enemmän siitä, mitä rauha voisi itse kullekin maailman ihmisistä olla tai yhteiskunnille merkitä. Mutta sitten huomasin, etteivät nämäkään tasot riitä. Holistinen rauha on kuin moraalinen ja henkinen kompassi, jota myös liiketoiminta voi seurata rakentamalla kestävää ja merkityksellistä tulevaisuutta.. T ilman : Rauhaa tulisi opettaa lapsille päiväkodista lähtien. Vertaan niitä tuleen ja veteen. Rauhasta pitää puhua monikossa. Positiivinen rauha tarkoittaa sekä rakenteellisen ja kulttuurillisen väkivallan puuttumista ja myös yhteiskunnallisten rakenteiden kehittämistä niin, että oikeudenmukaisuus, hyvinvointi ja yhdenvertaisuus voivat toteutua. Siinä vahvistuvat positiivisten asioiden kokeminen, kuten esimerkiksi hyvinvointi. T ilman : Minusta sota ja rauha eivät kuulu toisiinsa millään tavalla. Vuosi sitten edesmennyt rauhantutkija Johan Galtung – jonka olisin niin mielelläni tavannut henkilökohtaisesti – käyttää käsitteitä ”negatiivinen” ja ”positiivinen” rauha. Hyvinvoinnistamme valtaosa on liiketoiminnan tuottamia palveluita ja tuotteita sekä niiden myymistä. Se voi olla valtaa, alueita, luonnonrikkauksia tai jotain muuta, mutta että se halutaan ottaa väkivalloin neuvottelujen ja sopimisen sijaan. Toki ymmärrän, että tulipalojen sammuttamiseen tarvitaan palomiehiä. Heikkoon rauhaan puolestaan sisällytän, myös Galtungin määritelmän mukaisesti, minkä tahansa negatiivisen tekijän, kuten esimerkiksi rakenteellisen tai kulttuurisen väkivallan, poissaolon. Kokonaisvaltainen (holistinen) rauha on henkinen visio ihmiskunnalle, ihmisen pyrkimysten perimmäinen korkeampi tarkoitus ja moraalinen tavoite. Väite saattaa kuulostaa ristiriitaiselta. Vahva rauha on arvojen, ihanteiden tai hyveiden, kuten oikeudenmukaisuuden, terveyden, varallisuuden, koulutuksen, tai kestävyyden läsnäoloa. Terveys ja koulutus esimerkiksi edistävät rauhaa. a rja : Silloin pitää puhua rauhasta vaikkapa mielentilana, kasvatuksesta rauhaan, sovittelemisesta, yhteiskuntarauhasta… Rauhanliikkeen näkökulmasta juuri rauhankasvatus on tärkeää. Yhteistä on, että kun rauhan ja asian x yhdistämisen (esimerkiksi teknologia, asuminen, ruoka…) hakutuloksia katsoo, ne tuovat esille kaikkien osalta rauhaa edistävän luonteen. Rauhanliitolla on Rauhankoulu -hanke, jossa draaman keinoin opitaan menetelmiä ratkoa erimielisyyttä tai erilaisuuden aiheuttamaa pelkoa. Negatiivinen määritellään fyysisen väkivallan poissaolona. Valtavirtaisessa tutkimuksessa rauha määritellään usein sodan poissaoloksi. Tähän kuuluu myös luontoon kohdistuva väkivalta. Toki vettä voi käyttää tulen sammuttamiseen. Pääsin siihen, että voimme kategorisoida rauhan neljään tasoon. Vahva rauha puolestaan on taso, joka kuvaa rauhaa itsessään eikä vain negatiivisten tekijöiden puuttumisena. Kun aloin nuorena ja innokkaana tutkijana selvittää rauhan käsitettä, löysin paljon kirjallisuutta, joissa puhutaan rauhasta eri konteksteissa. Taso nolla on sodan poissaoloa. Silti ne eivät liity toisiinsa millään tavalla. Haluaisin, että puhuttaisiin vähemmän tulipaloista mutta sen sijaan mietittäisiin pidemmälle tulevaisuuteen visiota vedestä, metaforana metsäpalon sijaan visioitaisiin metsäjärvestä. Argumentoin tutkimuksessani, että todellisuudessa se tarkoittaa rauhan rakentamista
Liiketoiminta on aktiviteettia. Esimerkiksi Euroopan unionin perustaminen on esimerkki siitä, kuinka taloudellinen integraatio nähtiin ensisijaisesti konfliktien ehkäisijänä. T ilman : ”Business Peace Index” on työkalu, jonka avulla voi auttaa yritystä hahmottamaan, millä tasolla se on ja miten se voi vahvistaa positiivisia vaikutuksia, hyvän tekemistä. Meillä on tunteita, meillä on henkisyys, on omia intressejä, jotka eivät ole rationaalisia – vaikkakaan emme sulje pois rationaalisuutta. Vahvan rauhan edistämisen konkreettisia toimia voivat olla muun muassa ihmisoikeuksien kunnioittaminen, sukupuolten tasa-arvon edistäminen sekä organisaatiossa sisäisesti että laajemmin yhteiskunnassa, ympäristövastuun kantaminen ja osallistavien hallintomallien edistäminen. Suuntana on trans-rationaalisuus. Myöhemmin valistusajattelijat, kuten Immanuel Kant ja Adam Smith, kehittivät tätä ajatusta edelleen. Nykyisin rauhan ja yritystoiminnan suhde nähdään yhä useammin vastavuoroisena: yritykset voivat hyötyä vakaista ja rauhanomaisista yhteiskunnista, mutta samalla niiden toiminnalla voi olla merkittävä rooli tämän vakauden ja rauhan luomisessa. Kun ihminen tekee jotakin, siinä on tietoisesti tai tiedostamatta pontimena, että tekemisellä on positiivinen vaikutus tai positiivinen tulos, jonka odotamme siitä saavamme. Voisi sanoa, että olemme viime vuosisadalla keskittyneet heikon rauhan edistämiseen. T ilman : Yritystoiminnan ja rauhan välinen historiallinen yhteys juontaa juurensa jo 1600-luvulle, kun Éméric Crucé vuonna 1623 katsoi vapaakaupan voivan luoda rauhanomaisen maailmanjärjestyksen. a rja : Esimerkkeinä tulee mieleen työsuojelu tai kuluttajan suoja T ilman : Kun lähestytään 2000-lukua, ilmestyy jo paljon aloitteita, jotka siirsivät fokusta enemmän vastuullisemman liiketoiminnan suuntaan ja hyvän tekeminen nousi tärkeäksi kysymykseksi. yk:n Global Compact -aloite sekä lukuisat tutkimukset ovat korostaneet yritysten. a rja : Tähän voi sanoa, että hyvä elämä ei tule vain ulkoa vaan myös sisältä. Jos katsotaan kokonaisvaltaista rauhaa, voidaan nähdä siinäkin orastavaa kehitystä. YDIN 1 / 2025 18 YDINHETKI Innsbruckin yliopiston professorilla Wolfgang Dietrichillä on muuten loistavia teoksia, joihin kannattaa tutustua. Hän on luonut käsitteen ”trans-rationaalinen”. 1900-luvulla liiketoiminnan ja yhteiskunnan välisissä suhteissa vastuullisuutta oli lähinnä, että noudatetaan lakia ja luodaan eri rakenteita liiketoiminnan kielteisten vaikutusten minimoimiseksi. Yritykset voivat tukea heikkoa rauhaa tunnistamalla, analysoimalla ja arvioimalla liiketoiminnan vaikutusta konfliktiin ja kehittää reaktiivisia toimenpiteitä kuten pidättäytymällä väkivallan aiheuttamisesta esimerkiksi itsesääntelyn ja sertifiointikeinojen avulla, juurruttamalla selkeitä standardeja ja toimintatapoja esimerkiksi lahjontaa ja korruptiota vastaan tai investoimalla yhteiskunnan demokraattiseen jälleenrakentamiseen ja vakauteen. A rja : Olet kehittänyt niin sanotun ”Business Peace Indexin”, jonka mukaan liiketoimintaa voidaan arvioida rauhan tasojen kautta ja jotka myös edistävät liiketoiminnan määrätietoisia mahdollisuuksia rakentaa rauhaa. Sitten tulevatkin väärinkäsityksen vuodet voiton maksimoimisesta. On yksittäisiä yrityksiä siellä täällä, jotka sanovat, että haluamme jokaisen ihmisen maailmassa voivan saada jotain hyvää toiminnastamme. Käsitettä voi luonnehtia niin, että olemme ihmisinä rationaalisia mutta olemme myös paljon enemmän. Liiketoiminnan tarkoitus edistää rauhaa eri tasojen kautta peilaa myös liiketoiminnan kehitystä. Näitä kaikkien rauhan tasojen yrityksiä ja liiketoimintaa tarvitaan. Se on myös bisneksen ydin. Indeksi kvantifioi yrityksen rauhan vaikutuksen sen eri tasoilla
Tilman Bauer Kauppatieteiden tohtori (Doctor of Science in Business Administration). Peace.fi -sivuston perustaja. YDIN 1 / 2025 19 YDINHETKI mahdollisuuksia edistää kestävää kehitystä, hyvinvointia ja vakautta, eli vahvaa rauhaa. Toimii nykyisin konsulttina ja projektipäällikkönä.. Väitöskirja: Business for Peace: A New Paradigm for Making a Collective Living (Aalto-yliopisto, 2023). Kun asetamme yhteisen hyvinvoinnin liiketoiminnan keskiöön, luomme paitsi kestäviä yrityksiä myös kestävämmän maailman. Kokonaisvaltaisen rauhan edistäminen edellyttää jo oman henkilökohtaisen tai oman organisaation perimmäisen tarkoituksen pohtimista. Siihen kuuluvat muun muassa oman edun tavoittelun ylittäminen (mutta ei välttämättä kokonaan sivuuttaminen) ja pyrkimys kohti parempaa tulevaisuutta ja yhteistä hyvää, moraalisesti korkeatasoinen johtajuus, kaikkien ihmisten keskinäisen riippuvuuden tunnustaminen, globaalin tietoisuuden, myötätunnon ja yhteistyön edistäminen. T ilman : Rauha ei ole vain tavoite, vaan toimintatapa, niin liiketoiminnassa kuin arjessa. Tämä on tutkimukseni ja työni tarkoitus. a rja : Mitä mielestäsi voimme tehdä itse kukin tai yhdessä. Kun yritykset ja yksilöt tunnistavat roolinsa rauhan rakentajina – työntekijänä, johtajana, yrittäjänä tai kuluttajana – ja ottavat vastuun yhteisestä hyvästä, luodaan kestävää liiketoimintaa ja merkityksellistä elämää sekä parempaa maailmaa kaikille
EIKÖ ASEELLISESSA VARUSTAUTUMISESSA MIKÄÄN – EDES YDINASESATEENVARJO – RIITÄ. OTTAWAN SOPIMUKSESTA IRTAANTUMISELLA OLISI KUITENKIN VAKAVIA SEURAUKSIA. Kirjoittajat Maarit Laihonen ja Noora Kotilainen HEN EI ENÄÄ KILÖMIINOJA. YDIN 1 / 2025 20 YDINHETKI MIINAKESKUSTELU ON JUUTTUNUT TEKNISEKSI JA SOTILAALLISEN TURVALLISUUDEN KYSYMYKSEKSI
Tämän jälkeen Puolustusvoimat on tiedottanut toistuvasti, ettei Suomen puolustus vaadi henkilömiinojen palauttamista käyttöön – ja näin ollen Ottawan sopimuksesta irtautumista. Liittymistä perusteltiin erityisesti viidennen artiklan turvatakuilla ja puolustusyhteistyöllä sekä ydinaseisiin perustuvalla pelotevaikutuksella. Suomi liittyi yhteen kattavimmista asekieltosopimuksista 2012. Suomessa käytiin pitkiä ja kiivaita keskusteluja liittymisestä, ja miinoista luopumisen jälkeenkin sopimus – ja siitä eroaminen – on noussut toistuvasti agendalle keskusteltaessa puolustuspolitiikasta.. V enäjän hyökättyä Ukrainaan 2022 liityimme nopealla prosessilla sotilasliitto Natoon keväällä 2023. YDIN 1 / 2025 21 YDINHETKI Puolustusvoimille osoitettiin satojen miljoonien eurojen rahoitus henkilömiinojen suorituskyvyn korvaamiseen uuden tyyppisillä aseilla. H enkilömiinat kieltävä Ottawan sopimus hyväksyttiin vuonna 1997. Nykyään sopimuksen on allekirjoittanut valtaosa maailman maista, kaikki eurooppalaiset valtiot, pois lukien vain Venäjä sekä muun muassa usa ja Kiina
Sopimuksesta irtautumisen epäsuoremmat vaikutukset olisivat kuitenkin vakavampia. Rajavyöhykkeen miinoittamiseen liittyy välittömiä ongelmia. Tämä sekaannus kuvaakin hyvin miinakeskustelumme ongelmallista ydintä. Miinojen sotilasteknistä tarvetta, ja jopa niiden mahdollisia (ihmis)uhrejakin keskeisempi näkökulma onkin se, mitä Ottawan sopimuksesta irtautuminen tarkoittaisi laajemmassa viitekehyksessä ja mitä siitä seuraisi Suomelle kansainvälisenä toimijana ja kansainvälisen yhteisön jäsenenä. Lisäksi joukko näkyviä turvallisuuspolitiikan toimijoita europarlamentaarikko Mika Aaltolan johdolla kiiruhti itsenäisyyspäivänä 2024 julkaisemaan kansalaisaloitteen. Näistä rajoitteista hyötyvät kaikki, ennen kaikkea siviilit, mutta myös sotilaat, joita sodan oikeussäännöt, kansainvälinen humanitaarinen oikeus, myös suojelevat. Miinojen palauttaminen on kehystetty lähinnä teknisluonteiseksi kansallisen turvallisuuden kysymykseksi itärajalla ja johon liittyvää päätöksentekoa voidaan katsoa lähinnä Puolustusvoimien operationaalisista intresseistä käsin. Niiden tarkoitus on suitsia sotaa ja voimankäyttöä myös äärimmäisten inhimillisten tragedioiden tilanteissa. Suomi on pitkään markkinoinut itseään rauhanvälityksen edelläkävijänä ja kansainvälisten normien kuuliaisena vartijana. sesti ja paikallisesti, mieleen nousee kauhukuva turvapaikanhakijoista henkilömiinojen uhreina, tai miinapelotteen käytöstä maahanmuuttopoliittisena aseena. Huolimatta puheista Suomen ekseptionalistisen vastuullisesta luonteesta miinoittajana, henkilömiinan kaltaiset aseet eivät ole koskaan riskittömiä siviileille. Oikeustieteen asiantuntijat kuitenkin totesivat, kuten myös sittemmin eduskunta, ettei kansalaisaloitteita ole tarkoitettu kansainvälisistä velvoitteista eroamiseksi. Miinojen palauttaminen nimittäin vaatisi kotimaisen tuotannon aloittamista ja tämä saattaisi muodostua hyvin hankalaksi. Kun keskustelu itärajan miinoittamisesta, Venäjän välineellistämästä muuttoliikkeestä, käännytyslaki ja itärajan sulku yhdistyvät ajalliKANSAINVÄLISTEN ASEKIELTOSOPIMUSTEN JA SODAN OIKEUSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS ON SUITSIA SOTAA JA VOIMANKÄYTTÖÄ MYÖS ÄÄRIMMÄISTEN INHIMILLISTEN TRAGEDIOIDEN TILANTEISSA. YDIN 1 / 2025 22 YDINHETKI Naton, sen aseiden ja liittokunnan jäsenyyden tuoma turvallisuuden tunne ei kuitenkaan kestänyt pitkään, sillä jo syksyllä 2024 Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola alkoi herätellä keskustelua jalkaväkimiinojen tarpeesta itärajan turvaamiseksi. Teknisesti matalan teknologisen tason aseiden tuottaminen olisi helppoa. Puolustusministeri Antti Häkkänen selvitytti oitis, pitäisikö miinat palauttaa. Retorisesti Suomi esitetään näissä yhteyksissä korkeamoraalisena kansainvälisenä toimijana ja ”eettisenä miinoittajana”, jolla on myös geopoliittisen tilanteensa vuoksi erityisen painavat syyt käyttää kiellettyjä aseita, ja siksi yhteisistä säännöistä voidaan joustaa. Sopimuksesta eroamiselle ja miinojen uudelleen käyttöönottoon liittyy myös käytännön esteitä. Mutta miinatuotantoon sekaantumisen kansainvälinen mainehaitta olisi suomalaiselle puolustusteollisuuden yrityksille mittava, eikä niiden valmistaminen siksi ole suomalaisille asevalmistajille houkuttelevaa. Irtautuminen keskeisestä pitkän historiallisen kehityksen tuloksesta tarkoittaisi samalla irtautumista tämän maineen perusteista.. Ottawan sopimuksen, kuten muiden kansainväliset asekieltosopimusten sekä esimerkiksi sodan oikeussääntöjen on tarkoitus institutionalisoida yhteisiä käsityksiä siitä, millaiset toimintatavat ovat oikein ja väärin, sallittuja ja kiellettyjä. Hän perusteli tarvetta asekieltosopimuksesta irtautumisesta turvallisuusympäristön muutoksella: ”Esimerkiksi venäläisten käyttämä jalkaväen massamainen käyttö on luonut vähän uuden asetelman siihen, millä tavalla meidän pitää valmistautua sotilaalliseen voimankäyttöön”
Kansainväliset sopimukset suojaavat nimenomaan Suomen kaltaisia pienempiä maita, joilla ei ole sotilaallista mahtia taata omaa turvallisuuttaan ja jotka joutuvat maailmanpolitiikan myllerryksessä helposti heittopussin rooliin, jopa laittomien aseellisten hyökkäysten kohteeksi. Henkilömiinoja pitäisikin tarkastella aseellisen turvallisuuden ja puolustuksen sijaan oikeissa yhteyksissään: Suomen kansainvälisen asemoitumisen ja Naton turvatakuiden ja ydinasesateenvarjon riittävyyden konteksteissa. Käytännössä arvositoutuminen on tarkoittanut suomalaisen yhteiskunnan vahvaa militarisoitumista, kiihtyvää varustelua – piittaamatta aseiden laadusta, kielletystä luonteesta tai yhteisistä pelisäännöistä. V aikka naton piti turvata selustamme, moni haluaa heppoisin perustein vanhanaikaiset, sanktioidut ja poliittisesti meidät hyvin erikoiseen referenssiryhmään leimaavat aseet takaisin. Kun vastuu ja sananvalta aseriisuntasopimukseen sitoutumisesta sälytetään Puolustusvoimille, se kutistuu aseellisen puolustuksen kysymykseksi. Jälkimmäisestä näkökulmasta vaikuttaa siltä, että kun kyse on aseista, mikään määrä ei koskaan riitä. Tämä on astumista vaaralliselle tielle, jossa ihmisoikeudet ja yhteiset säännöt uhkaavat jäädä vahvemman lain ja rautasaappaan alle. Samalla laajemmalle turvallisuudellemme ja viime kädessä valtiolliselle eloonjäämisellemme keskeisten instituutioiden oikeutusta horjutetaan. Tai, että juuri Suomi päättäisi ryhtyä tietoisesti rapauttamaan järjestelmää. Todellisuudessa keskustelun fokus pysyikin oman maamme kapeassa aseellisessa turvallisuudessa. Miinakeskustelu antaa myös ymmärtää, etteivät Natoon liittymisen perusteina olleet turvatakuut ja viimekätinen ydinaseiden tarjoama suoja olleetkaan riittäviä turvaamaan maamme koskemattomuutta muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Sotilasliiton jäsenyyden sanottiin tuovan meidät osaksi läntistä (sotilaallista) arvoyhteisöä, hyveellisten ja sääntöjä noudattavien kansainvälisten pelaajien joukkoon, johon kulttuurisesti kuulumme vastakohtana tunkkaiselle, väkivaltaiselle ja yhteisistä normeista piittaamattomalle idälle. Yhteisistä pelisäännöistä sopiessa ei ole varattu erityiskohtelua niille, jotka itse ilmoittavat olevansa oman arvionsa mukaan ”eettisiä miinoittajia” ja siis moraalisesti yhteisten sääntöjen yläpuolella. Naton tuoma turva kulminoitui ydinasepelotteeseen. YHTEISISTÄ PELISÄÄNNÖISTÄ SOPIESSA EI OLE VARATTU ERITYISKOHTELUA NIILLE, JOTKA ITSE ILMOITTAVAT OLEVANSA OMAN ARVIONSA MUKAAN ”EETTISIÄ MIINOITTAJIA” JA SIIS MORAALISESTI YHTEISTEN SÄÄNTÖJEN YLÄPUOLELLA.. On syytä kysyä, onko Puolustusvoimat oikea taho määrittämään Suomen ulkopoliittista linjaa ja kansainvälispoliittista asemoitumista. Tarvetta miinoille on puolustettu Venäjän ehkä tulevaisuudessa tekemien ratkaisujen ennakoinnin ja vahvojen oletusten varassa. Jotkut jopa innostuivat totaalisen turvan ajatuksesta niin paljon, että sallisivat ydinaseet Suomen maaperällekin. Sopijatahot osoittavat sitoutumista yhteisiin sääntöihin ja halukkuutensa ihmisyyden suojeluun. J ulkisessa keskustelussa on sivuttu hyvin vähän sitä, mitä kansainvälisen sopimusjärjestelmän rapauttaminen ja hajoaminen tarkoittaa laajemmassa näkökulmassa. YDIN 1 / 2025 23 YDINHETKI Ottawan sopimuksen taustalla on henkilömiinojen käytöstä aiheutuneet mittavat raportoidut siviiliuhrit ja aseen inhimillisesti sietämätön luonne. Sopimusten moraalisella luonteella on siis hyvin konkreettiset vaikutukset: Kiellot ehkäisevät tehokkaasti siviilien joutumista miinojen uhreiksi. ”Läntisten arvojen” sisältöä ei kuitenkaan juuri avattu
Mistä on kysymys. sote SAIRAALARAKENTAMISESTA YDIN 1 / 2025 24 YDINHETKI. Kirjoittaja Arto Lapiolahti ahdinkoon . Monia suomalaisia hämmentää julkisen talouden velkaantuminen ja hyvinvointialueiden terveydenja sairaanhoidon talous -ja toimintaongelmat
Samana vuonna pääministeri Sipilä asetti rakennusalan yritysten esityksestä selvitysmiehen selvittämään rakennusyritysten – Australiasta kopioidun – allianssisopimuksen soveltumista Suomen valtion ja julkishallinnon rakennushankkeisiin. Sipilän hallituksella tavoitteena oli, että ”… sote-alueet tuottavat alueensa palvelut tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia…Selvitetään valinnanvapausmallin yksityiskohdat.” Kyse olisi ollut julkisen terveydenja sairaanhoidon rajusta yhtiöittämisestä ja yksityistämisestä. Jostakin syystä ainoaksi keinoksi palvelutason nostamiseen ilmaantui vain yksi ajatus: on rasote kennettava moderni uusi sairaala – mallia Espoo. S ote-uudistuksensa valmistelun alussa Sipilän hallitus esitti eduskunnalle hyväksyttäväksi niin sanotun rajoituslain. S ote-ongelmien synty alkoi viimeistään vuoden 2015 eduskuntavaaleista, kun Keskustan Juha Sipilä kokosi yhdessä Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kanssa maan hallituksen. Eduskunta ei kuitenkaan uudistusta hyväksynyt vuonna 2019 ja siihen Sipilän hallitus kaatui. Sipilän hallituksen sote-uudistuksen aloitusinformaatiossa hallituskumppanit kuvailivat yhdessä sen sisältöä sanoen mahtipontisesti sen olevan uudistus, jolla ”köyhät kunnat” poistetaan terveydenja sairaanhoidon järjestämisvastuusta. Mikä tarkoitus ja tarve sopimuksen kohdentamisella sairaaloihin oli. Nopeasti rakennusyritykset tarjosivatkin allianssisopimustaan sairaanhoitopiireille, ja innokkaita kumppanuuksia löytyi. Siksi niissä alettiin miettiä keinoja, joilla silloisten keskussairaalojen asema turvataan. Sairaanhoitopiirien hallintoon syntyi hokema: ”Nyt on nopeasti rakennettava uusi sairaala, koska muut sen meille valtion verovaroista maksavat.” Allianssisopimus on varsin katala väline, jolla rakennusyhtiölle avataan ovi verovaroihin rakennuskustannusten hinnoittelun kautta. Miten on mahdollista, että varsin väljällä tavalla selvitetty sopimusmalli on nyt löytänyt tiensä lähes kaikkiin Suomen, valtion, kuntien sekä kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden hankkeisiin. Selvitys valmistui nopeasti. Tehtävä annetaan kokonaan ”leveämmille hartioille”. Kun rakennusalan yritykset ovat saaneet vapaasti määritellä rakentamisen hinnoittelun ja haluamansa voitot, selittää se osin sitä, että Suomen julkiset terveydenja sairaanhoidon palvelut ovat nyt suurissa taloudellisissa ongelmissa. V uonna 2016 hallitus päätti sosiaalija terveysministeriön esityksestä muuttaa erikoissairaanhoidon työnjakoa. Alueita tuli loppujen lopuksi kahdeksantoista. Sen tarkoitus oli rajoittaa uusien sairaaloiden rakentamista vuosien 2016 – 2019 aikana ja se tuli voimaan kesäkuussa 2016. Sipilä ilmoitti rakennusalan julkaisun haastattelussa, että allianssisopimus on hyvä ja soveltuu hyvin esimerkiksi sairaaloiden rakentamiseen. Ratkaisuksi ei ole esitetty muuta kuin palvelujen raju heikentäminen. Tästä nousi huoli sairaanhoitopiireissä. Kuitenkin lain voimassaolon aikana sosiaalija terveysministeriö myönsi poikkeuslupia noin saYDIN 1 / 2025 25 YDINHETKI. Ilmeisesti tämä tieto oli se, joka synnytti laajan, mutta väärän käsityksen siitä, että soteuudistuksen valmistuttua tai viimeistään vuoden 2019 jälkeen, valtio rahoittaa sote-alueiden kaikki investoinnit sekä maksaa toimintaja käyttökustannukset. Se päätti ottaa hallitusohjelmaansa sote-uudistuksen valmistelun, jonka Keskustan vaatimuksesta piti perustua maakuntajaon pohjalle
Miten tämä oli mahdollista. Lastiksi alueille jäivät kuitenkin korona-aika ja kuntien alibudjetoinnit. En usko, että stm:n virkamiehet olisivat ihan omin päin, rajoituslain voimassa ollessa, tehtailleet poikkeuslupia sairaanhoitopiireille. Sairaanhoitopiirit lopetettiin vuoden 2022 lopussa ja niiden toiminta sekä sairaalakiinteistöihin niiden ottamat lainat siirrettiin perustetuille uusille hyvinvointialueille. S ipilän hallituksen jälkeen muodostettu Rinteen ja sittemmin Marinin hallitus valmisteli sote-uudistustaan pitkälti Sipilän hallituksen asiantuntijoiden laatimien pohjatöiden perusteella. Velat ovat noin vajaan kymmenen miljardin euron tasolla ja ne on siis siirretty hyvinvointialueille maksettaviksi. 2023. Sairaanhoitopiirien talous on perinteisesti tullut ja mennyt, ”kädestä suuhun”, ja usein tilinpäätökset ovat olleet alijäämäisiä. Valitettavasti Marinin hallitus sai toimikaudellaan aikaan sote-uudistuksen, joka koski sote-hallinnon järjestämistä maakuntajaon pohjalta. ta. Helsingin kaupunki vastaa sosiaalija terveyspalvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä alueellaan. YDIN 1 / 2025 26 YDINHETKI. Sairaanhoitopiirien uusien sairaaloiden kustannusarviot olivat yhteensä noin 11 – 12 miljardia euroa. Lisäksi myönnettiin poikkeuslupia myös muuhun rakentamiseen. Sipilän hallituksen valinnanvapausmalli tosin haudattiin. 1. Mielestäni julkinen terveydenja sairaanhoito on tarkoituksellisesti saatettu talousahdinkoon Sipilän hallituksen ajoista alkaen. Kaikki muut uudistukset ja palvelut jäivät kunkin hyvinvointialueen itse tehtäväksi. Toki on muitakin syitä. hus-yhtymä vastaa erikseen säädetyistä vaativan erikoissairaanhoidon tehtävistä alueellaan. Siksi niiden jäsenkunnat ovat useasti joutuneet paikkaamaan alijäämät korotettuina kuntamaksuina ja alijäämien maksusuunnitelmina. Ne eivät pystyneet huolehtimaan valtavista lainoista, koska omat tulot eivät juurikaan nousseet. On ALLIANSSISOPIMUS ON KATALA VÄLINE, JOLLA RAKENNUSYHTIÖLLE AVATAAN OVI VEROVAROIHIN RAKENNUSKUSTANNUSTEN HINNOITTELUN KAUTTA. Hyvinvointialueita on 21, ja ne muodostuvat pääosin maakuntajaon pohjalta Uudenmaan maakunta on jaettu neljään hyvinvointialueeseen. Eduskunta hyväksyi vuonna 2021 Marinin hallituksen sote-lain, jonka mukaan hyvinvointialue vastaa sosiaalija terveydenhuollon järjestämisestä alueensa asukkaille. Rahoituslaitosten suuntaan se toimi valtion vakuutena, ja sairaanhoitopiireille lupana lainan ottamiseen. Poliittisesta ohjauksesta voinevat 2015 – 2019 ajan stm:n ministerit Hanna Mäntylä, Pirkko Mattila, Juha Rehula ja Annika Saarikko varmasti kertoa enemmän. Se kohdistuu yli 5,5 miljoonan kansalaisen, terveydenja sairaanhoidon, sosiaalija pelastustoimen palveluiden tuottamiseen. Poikkeusluvan lisäksi lainan ottamiseksi tarvittiin valtioneuvoston talouspoliittisen ministerivaliokunnan – siis hallituksen ylimmän johdon – myönteinen päätös. H yvinvointialueiden osalta puhutaan yhteensä noin 28 miljardin euron kokoisesta vuotuisesta toiminnasta. Sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille 1. Erään sosiaalija terveysministeriön (stm) virkamiehen sanoin, ”tuntui siltä, että kaikki Suomen sairaalat tulivat aivan yhtä aikaa huonoon kuntoon tai jopa käyttökelvottomiksi”. Siksikään useat sairaanhoitopiirit eivät olisi olleet taloutensa perusteella suurten lainojen ottamiseen edes kelvollisia. Tässä on yksi syy hyvinvointialueiden suuriin taloudellisiin ja toiminnallisiin ongelmiin. Lisäksi poikkeusluvilla rakennetut yliopistollisten keskussairaaloiden uusien sairaaloiden rakennuskustannukset olivat lähes kaksi miljardia euroa
Näin valtavan kokoisista asioista päättäminen on oltava yksi osa eduskunnan ja kansanedustajien tehtävistä. Valvonta on täysin pettänyt, vai onko sitä ollutkaan. Kokonaisuudella, hallinnoissa ja tuotannoissa, on mielestäni oltava suora yhteys hallitukseen, eduskuntaan ja kansanedustajiin sekä toiminnasta ja taloudesta vastaaviin ministeriöihin. hämmästyttävää, ettei valtiovarainministeriö – eikä mikään muukaan valtiontaloudesta huolehtiva organisaatio – ole ymmärtänyt sairaalakiinteistöihin investoimisen aiheuttamaa vahinkoa koko Suomen kansantaloudelle. ”…KAIKKI SUOMEN SAIRAALAT TULIVAT AIVAN YHTÄ AIKAA HUONOON KUNTOON TAI JOPA KÄYTTÖKELVOTTOMIKSI”. Orpon hallituksen toimintamalli on nimittäin otettu suoraan Sipilän hallituksen kilpailukykyretoriikasta. 2025 YDIN 1 / 2025 27 YDINHETKI. Lainojen siirroista hyvinvointialueille ei tunnu kukaan tietävän mitään eikä niistä juuri kukaan ole myöskään julkisuudessa puhunut, saati ottanut päätöksestä mitään vastuuta. Valinnanvapausmalliakin on esitetty ikäihmisille. Kyse on Suomen valtion erittäin tärkeästä ja isosta taloudellisesta toiminnasta. Se normalisoisi hyvinvointialueisiin kohdistuvaa valtavaa kustannuspainetta, parantaisi niiden taloudellista tilannetta sekä julkisen terveydenja sairaanhoidon kilpailukykyä sekä alentaisi kustannuksia suhteessa yksityisen sektorin palveluihin. V iimeistään nyt on muodostettava uudet valtion aluehallintoalueiden kokoon ja jakoon perustuvat ja nykyistä suuremmat hyvinvointialueet hallintoineen. On myös tärkeää, että demokratian toteuttamiseksi, poliittiset puolueet voivat asettaa/nimetä päätöksentekijät kullekin hyvinvointialueelle valittujen kansanedustajien joukosta parlamentaaristen voimasuhteiden mukaisesti. 4. Käytännössä kaikille kansalaisille tasavertaisia terveydenja sairaanhoidon palveluita ei voida nykyisellä hyvinvointialueiden jaolla ja koolla turvata. Siksi juuri nyt on tärkeä kuulla, mitä Petteri Orpon hallitus – Kokoomus, Perussuomalaiset, Ruotsalainen kansanpuolue ja Kristillinen liitto ovat oikeasti puuhaamassa. Hyvinvointialueet ovat nyt isoissa talousongelmissa, joita ne eivät itse ole aiheuttaneet. Alueen omista käyttövaroista valuu rahaa kalliisiin yksityisiin vuokrahenkilöstömenoihin, yritysten sekä yksityisten konsulttien palveluiden ja toimintaohjeiden ostoon. Niiden omat niin sanotut taloustoimet, säästöt ja palveluiden leikkaukset terveydenja sairaanhoidossa, huonontavat potilaiden aiemmin saamia palveluita ja ovat pidentäneen hoitoonpääsyä. Tämän lainojen siirron, pitäisi olla yhtä helppoa, kuin oli niiden siirto silloisilta sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueille. Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13. Nyt on valtiovarainministeriön pikaisesti ryhdyttävä toimiin, joilla hyvinvointialueiden rasitteeksi siirretyt velat siirretään valtion ottamiin lainoihin. Niistä muodostui väistämättä väestöltään ja alueiltaan hyvin eri kokoisia, ja resursseiltaan hyvin erilaisia palvelun tuottajia. Myöskään aikalisä alijäämien kattamiseksi ei auttane, ellei ratkaista velkaongelmaa. Ehkä taustalla on myös torpattu suunnitelma julkisen terveydenja sairaanhoidon yhtiöittämisestä ja yksityistämisestä
3 t. 0,5 t. 5 t. 0,6 t. Kaavio: www.tutkihallintoa.fi/etusivu/hyvinvointialueiden-talous YDIN 1 / 2025 28 YDINHETKI. 0,5 t. VALTIONTALOUTEEN kuuluvat valtion talousarvion alainen talous ja sen ulkopuoliset valtion rahastot. 1,1 t. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallinnon sektoriin luetaan myös yliopistot, Valtion sijoitusyhtiöt Solidium Oy sekä Yleisradio Oy. 0,4 t. 5,4 t. 0,6 t. Sosiaalija terveysmenot yhteensä Erikoissairaanhoito yhteensä Somaattinen erikoissairaanhoito Iäkkäiden sosiaalipalvelut yhteensä Vammaisten sosiaalipalvelut yhteensä Perusterveydenhuollon avohoito yhteensä Iäkkäiden ympärivuorokautinen palveluasuminen Lastensuojelun, lapsiperheiden ja perheoikeudelliset sosiaalipalvelut yhteensä Perustason vastaanottopalvelut Psykiatrinen erikoissairaanhoito yhteensä EUROA/ASUKAS 1 t. 4 t. PALVELULUOKKA 2023 Suomen kansantalouden tilinpito jakautuu kahteen osaan, julkiseen talouteen ja valtiontalouteen JULKISEN TALOUDEN muodostavat julkisyhteisöt, johon kuuluvat muun muassa valtio, kunnat, kuntayhtymät sekä uudet hyvinvointialueet, jotka tulivat vuodesta 2023 alkaen lopetettujen sairaanhoitopiirien tilalle, Ahvenanmaan maakunta, lakisääteiset työeläkeyhtiöt ja laitokset ja muut sosiaaliturvarahastot. Valtion eläkerahastot luetaan kuitenkin sosiaaliturvarahastoihin. 0,3 t. 2 t. 2,1 t. 1,5 t
MEDIA KESKITTYY – MILLAISIA VAIKUTUKSIA?. YDIN 1 / 2025 30 YDINHETKI Teksti ja kuvat Arja Alho LUEMME LEHTIÄ JA SEURAAMME MUUTENKIN UUTISMEDIAA. HEIKKI HELLMAN TIETÄÄ, ETTÄ AINAKIN OMISTUKSEN KESKITTYMISTÄ SEKÄ SISÄLTÖJEN SAMANKALTAISTUMISTA. MUTTA MITÄ TAPAHTUU ITSE MEDIATALOISSA MARKKINOIDEN JA DIGITALISAATION PAINEISSA
YDIN 1 / 2025 31 YDINHETKI MEDIA KESKITTYY – MILLAISIA VAIKUTUKSIA. YDIN 1 / 2025 31 YDINHETKI
Se liittyy tänä keväänä annettavaan hallituksen esitykseen kansalliseksi laiksi eu:n hyväksymän medianvapausasetuksen pohjalta. YDIN 1 / 2025 32 YDINHETKI V altioneuvoston kanslia tilasi Tampereen yliopiston tutkijoilta raportin uutismedian omistuksen keskittymisestä ja sen vaikutuksista mediasisältöihin. Yhtenä syynä Hellman sanoo olevan vuoden 2007 tehdyn päätöksen erillisen lehdistötuen lakkauttamisesta. Hellman on tuottelias tutkija, joka tuntee mediaalan monelta eri kantilta. Ydin-lehti sai tukea 30 000 euroa ja se mahdollistaa lehden ilmestymisen tänä vuonna.. Hän lisää myös, että Turun Sanomilla menee erinomaisesti Varsinais-Suomessa. Bonnierin kohdalla Hellman pitää merkittävänä sitä, että yhtiö sitoutui julkaisemaan ostamiaan lehtiä kymmenen vuotta. – Suomalainen sanomalehdistö rakentuu muutamasta valtakunnallisesta sekä lukuisista alueellisista ja vielä useammista paikallisista lehdistä. Lehtien lukumäärä on laskenut 1990-luvulta lähtien, mutta vieläkin meillä ilmestyy 29 päivälehteä, kertoo Hellman Uutismedia toimii yhä enemmän digitaalisilla alustoilla, mutta perinteisilläkin jakelukanavilla, kuten sanomalehdillä, radiolla ja televisiolla, on paikkansa. Suomessa julkaistaan myös kulttuurija mielipidelehtiä. Esimerkkinä Vihreä Lanka, jonka Vihreät päätti lakkauttaa. S uomalaiset lukevat lehtiä painettuina ja yhä enemmän myös digitaalisina. – Keskisuomalainen on kasvanut aggressiivisesti. Uutismediatoimiala on viime vuosina myös keskittynyt. Se on sidottu yritysten liikevaihtoon, ja jos rajat ovat hyvin korkeat, median keskittyminen voi tapahtua ilman kilpailuviranomaisten kannanottoja. Maksettua painettua tai digitaalista lehteä tilaa noin 2,5 miljoonaa suomalaista. Asetus pyrkii suojelemaan muun muassa median moninaisuutta ja itsenäisyyttä eu:ssa. Sitä voi pitää vastuullisena itsesääntelynä. Hellman kuitenkin muistuttaa, etteivät lehdet ole julkaisseet levikkilukujaan viiteen vuoteen. Eteläpohjalaisen Ilkka-konsernin tapaan se on pysytellyt omalla vanhalla reviirillään. Raportti ilmestyi viime keväänä. Hellman sanoo ymmärtävänsä kehityksen. Y din-lehden haastattelema Heikki Hellman on yksi uutismedian keskittymisraportin tekijöistä. Näin on jo käynyt. Kansallisen mediatutkimuksen (2024) mukaan yli 15-vuotiaista suomalaisista painetun sanomalehden avaa noin neljäkymmentä sadasta ja digitaalista sisältöä lukevat tai selailevat – useimmiten puhelimella – noin kuusikymmentä sadasta. Tämä siksi, että toimijoilla on useita lehtiä eri alueilla. Kaikki lehtitalot ovat myynnissä isoimpia lukuun ottamatta, muistuttaa Hellman. Viimeisin merkittävä liikkeen teki Bonnier, kun se osti Hufvudstadsbladetin 2023 ja seuraavana vuonna Pohjanmaan ruotsinkieliset lehdet. Myös Hilla Group Kokkolasta laajeni Kainuuseen ja Lappiin, mutta juuri nyt ryhmällä ei mene hyvin. Lehtiyhtiöiden lukumäärä on kuitenkin puolittunut. Neljän kärki niissä on Yhteishyvä, Pirkka, Me Naiset ja Seiska. Suomalaiset lukevat 4 – 5 aikakauslehteä. Myös puolueilta itseltään katosi kiinnostus ylläpitää omia lehtiään. – Kolmas tärkeä konserni on Kaleva, joka osti Almalta Lapin lehdet. Keskeinen kysymys tulee olemaan mediaalan ilmoitusvelvollisuus mahdollisissa ostoissa. Kultti.fi sivuilta löytyy noin 140 lehden tiedot Filmihullusta Ydin-lehteen. Eri puolueiden julkaisemien päivälehtien loppuminen on erillinen kehityskulku. Hänen mielestään omistuksen keskittymisellä ei ole itsessään kovin suurta merkitystä. Sanoma ja Keskisuomalainen hallitsevat yhdessä reilusti yli puolta koko toimialasta. Taiteen edistämiskeskuksen myöntämää tukea lehdet saivat tänä vuonna leikkausten vuoksi 680 000 euroa, joka merkitsi monelle lehdelle kuoliniskua
Maakuntaja paikallislehdet kattavat maan alueellisesti hyvin, mutta ykköslehtien tulevaisuus ei näytä valoisalta, Hellman arvioi. Entä mitä tiedetään lehtien lukijoista muutosten keskellä. Median keskittyminen ja mediasisältöjen moninaisuus Suomessa – Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi/ handle/10024/165517. Lehdet tuottivat digitalisoitumisen alkuvaiheessa paljon maksutonta sisältöä – se oli niiden oma virhe. Vuonna 2000 oli 3 300 toimittajaa, nyt 2 100. Lukija voi haluta palata syventävästi paperilehden lukuun selattuaan digitaalista sisältöä. Konsernien jakamiskäytännöt vaihtelevat. Suomessa ei ole ainakaan laajoja uutiserämaita. Kun Hellman nyttemmin on tutkinut maan kaakkoisosissa julkaistavia lehtiä, yli 40 prosenttia sisällöistä oli samaa ja puolet pääkirjoituksistakin. Nähtäväksi jää, onko mediatalojen julkaisema kuolinilmoitus paperilehdille lopullinen. – Sillä on demokratiavaikutuksia. K eskittymisen tärkeimmäksi seuraukseksi Hellman nostaa lehtien sisältömuutokset. Mä lehden luin -tutkimuksesta kävi ilmi, että paperista sanomaja aikakauslehteä myös arvostetaan digitaalisen ähkyn sijaan. Lehdet luottavat yleisöanalytiikkaan, mutta Hellmanin mukaan verkkolehden klikkausten määrä tai pidemmän ajan käyttäminen jutun lukemiseen ei välttämättä kerro kiinnostuksesta. Yleisön suhde painettuun ja digitaaliseen sanomalehteen (luettavissa trepo.tuni.fi -sivuilta). Helsingin Sanomien muuri on puolestaan varsin hatara, sanoo Hellman. Ensimmäinen maksumuuri tuli vasta vuonna 2014, kun Kauppalehti otti sen käyttöön. Maakuntalehdet ovat varsin tiukkoja maksumuurinsa kanssa. Hän tiivistää keskittymisen niin, että se on ollut taloudellisesti järkevää ja mahdollistanut useamman lehden säilymisen, kun on voitu säästää tai jakaa kehittämisen kustannuksia useammalle yhtiön lehdelle. – Mainostuotot ovat pudonneet 2000-luvulla reaalisesti kolmannekseen, tilaustuotot noin puoleen. Ylipäätään lehtien suosimat yleisöanalytiikat ja algoritmiset työkalut eivät tavoita sanomalehden lukemisen yksilöllisyyttä, monimuotoisuutta ja tilannekohtaisuutta. YDIN 1 / 2025 33 YDINHETKI – Demokraatti ja Kansan Uutiset ovat arvioineet järkevämmäksi tehdä laadukasta aikakauslehtityyppisiä julkaisua digisisällön ohella. Konsernilehdet jakavat sisältöjä keskenään, mikä johtaa erilaisten äänien vähenemiseen. Sanomalehdissä toimittajien määrä on vähentynyt kolmanneksella. Keskisuomalaisen omistamien lehtien sisällöistä yli kolmannes oli päällekkäistä, Kalevan lehdissä jopa lähes puolet Helsingin Sanomien ja Aamulehden sisällöistä vain kymmenen prosenttia oli yhteistä. Myös journalistinen tekeminen on saanut kolauksia. Lukijat eivät ole välttämättä tietoisia konsernisisällöistä, vaikka heille alueellinen omintakeisuus on tärkeää. Monet oheisvaikutukset, kuten esimerkiksi journalistien työpaikkojen vähentymiset, liittyvät keskittymisen sijaan enemmän yleiseen kehitykseen. Kaiken lisäksi lehdet peittelivät sisältöjen jakamista ja samankaltaisuutta. Heikki Hellman tiedotusopin dosentti ja tutkija Tampereen yliopiston viestintätieteiden tiedekunnassa Journalistiikan vierailijaprofessori 2008 – 2009 Työskennellyt Helsingin Sanomien toimittajana ja kulttuuritoimituksen esimiehenä 1980–2010 Heikki Heikkilä, Heikki Hellman ja Liisa Ovaska: Mä lehden luin
Kirjoittaja Janne Rantala Kuvat Luísa Nhantumbon. VOITTIKO Frelimo yhtenäisen kansan. YDIN 1 / 2025 34 YDINHETKI Monien mukaan Mosambikissa on nyt kaksi presidenttiä, joista yhden on valinnut kansa – toisen puolestaan valtapuolue Frelimon kontrolloimat instituutiot ja mellakkapoliisi
Yleisön riemunkiljahdukset muuttuvat pakenevien väkijoukkojen kauhunhuudoiksi. Suuntaan Estrella Vermelha -torille, missä Mondlanen kerrotaan olevan puhumassa, kun sieltä päin alkaa kuulua tiheään laukauksia. Kun itse suuntaan läpi MalhangaE ntinen härkätaisteluareena Monumental sijaitsee Maputon laitamilla oma-aloitteisesta maanpaosta palaavan presidenttiehdokkaan Venâncio Mondlanen kulkureitillä. Noin puolen kilometrin päässä joutuvat myös portugalilaisen tietotoimisto Lusan toimittajat pistämään juoksuksi. Aikamoinen vastaanotto ehdokkaalle, joka kiisteltyjen vaalitulosten mukaan sai vain 25 prosenttia äänistä. Tästä huolimatta Avenida Angolaa molempiin suuntiin kävelevää väkeä on tammikuun 9. YDIN 1 / 2025 35 YDINHETKI juosta karkuun. Turhan vaarallista jäädä ottamaan selvää onko kyse varoituslaukauksista vai ampuvatko poliisit kovilla ja kohti. Lähellä Maputon kuudetta poliisiasemaa laukaukset kuulostavat tulevan aina vain lähempää ja pian sankka väkijoukko pistää juoksuksi pyrkien torilta poispäin. He ovat seuranneet Mondlanea torille, jossa hän vannoo virkavalan tuhansien euforisten kansalaisten ympäröimänä. Poliisi on sulkenut kaikki lentokentälle johtavat tiet jo varhain aamuyöstä. Katson itsekin parhaaksi Mielenosoittajat järjestäytymässä uudelleen yhdellä Maputon sisääntuloteistä Avenida Vladimir Leninellä poliisin kyynelkaasutulituksen jälkeen.. Pian julistuksen jälkeen tietotoimiston mosambikilainen videokuvaaja Estevão Chavisso joutuu todistamaan vain muutaman metrin päästä, kun poliisin luoti lävistää nuoren miehen pään. päivän aamuna niin paljon, että se tukkii kaikki neljä ajokaistaa ja vielä tienvierustan jättömaan
Sinne tänne on jäänyt kyynelkaasupilviä. Mondlane EI OLE EPÄILYSTÄKÄÄN, ETTEIVÄTKÖ KYSEESSÄ OLISI LAAJIMMAT PROTESTIT SITTEN SIIRTOMAA-AJAN.. Poikkeuksellista on ollut myös liikehdinnän tukahduttamisyritysten raakuus. päivästä lähtien jatkuneet protestit ovat olleet paitsi historiallisen laajoja myös ennenäkemättömän itsepintaisia. päivän virallisen virkaanastumisen jälkeen kaksi presidenttiä, jotka molemmat pyrkivät panemaan toimeen sadan päivän ohjelmiaan: ensinnäkin ulkovaltojen ja valtion instituutioiden tunnustama Daniel Chapo valtapuolue Frelimosta ja toiseksi erityisesti köyhemmän kansanosan seuraama Mondlane. 2.) kansalaisjärjestö Plataforma Decide on rekisteröinyt 327 kuolonuhria: heistä valtaosa (noin 300) poliisin ampumia aseettomia Mondlanen kannattajia. Ei ole epäilystäkään, etteivätkö kyseessä olisi laajimmat protestit sitten siirtomaa-ajan. Laitakaupungin kaoottisten leipäkapinoiden lisäksi on aiempina vuosina ollut myös keskiluokan rauhallisempia mielenosoituksia ihmisoikeuksien puolesta. T ilannekuva on sekavan mediaympäristön vuoksi tavallistakin vaikeaselkoisempi. Tätä kirjoittaessani (6. Hallitus on myös pidättänyt, kidnapannut, karkottanut ja tappanut toimittajia ja ihmisoikeusaktivisteja: kansalaisjournalisti Mano Shottas kuoli poliisin ammuttua häntä kahdesti selkään kesken hänen live-lähetyksensä Ressano-Garcian rajakylässä. Maanlaajuiset protestit jatkuvat nyt neljättä kuukautta. Poliisin itsensä ilmoittamat luvut ovat paljon pienempiä, räikeästi alakanttiin eivätkä ne ole edes keskenään johdonmukaisia. Niistä puhutaan hallituksen pitkälti kontrolloimassa televisiossa enimmäkseen vandalismina tai väkivaltaisina mielenosoituksina. ”Frelimon presidentti” Chapon tekemiset sen sijaan raportoidaan vähäpätöisintä nauhan katkaisua myöten. Epätavallista tässä Mondlanen johtamassa kapinassa on, että se on yhdistänyt molemmat teemat ja imaissut mukaansa kaikki yhteiskuntaluokat pientä Frelimo-eliittiä lukuun ottamatta protestoimaan vaalivilppiä, korruptiota, taloudellista eriarvoisuutta, poliisiväkivaltaa ja Frelimopuolueen 50 vuotta jatkunutta valtaa vastaan. Sensuurin ilmapiirin luo laaja kirjo painostusta, uhkauksia ja lahjontaa. P rotestit alkoivat kahden oppositiotoimijan murhasta kymmenen päivää vaalien jälkeen. Yli kolme kuukautta jatkuneet protestit lokakuun 9. Ei kerrota myöskään ”kansan presidentti” Mondlanen tämänhetkisistä maakuntavierailuista jättiyleisöineen. Todella laajoista kattilamielenosoituksista, jotka tuskin jäivät keneltäkään huomaamatta, ei valtiomediassa kerrottu lainkaan. L okakuun 19. Pari päivää myöhemmin mielenosoituksessa näitä murhia vastaan poliisi ampui kaasuammuksia suoraan Mondlanea ja häntä haastatelleita toimittajia päin. Rikos suoritettiin samaan tapaan kuin monet aiemmatkin poliittiset murhat: illanvietosta palaavien asianajaja Elvino Diasin ja puoluevirkailija Paulo Guamben auto kiilattiin kahden Mazda bt50katumaasturin väliin, joista perimmäisestä tulleet kolme pyssymiestä tappoivat miehet intensiivisellä sarjatulella. vilpillisten yleisvaalien ja sitä seuranneiden kahden korkean profiilin poliittisen murhan jälkeen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa Mosambikissa on tammikuun 15. YDIN 1 / 2025 36 YDINHETKI lenen kaupunginosan, onnistun onneksi välttämään poliisivoimia. Etenkin valtion omistaman Mosambikin television (tvm), uutisiin ja kehystyksiin on kuitenkin yhä vähemmän luottamista. Tällaista nähtiin jo vuosien 2008 ja 2010 kansannousuissa elinkustannusten nousua vastaan ja myöhemminkin pienemmässä mittakaavassa. Kansainvälisen mediahuomion ovat vieneet perifeeristen kaupunginosien protestit palavine autonrenkaineen ja roskalavoista rakennettuine barrikadeineen, sekä mielenosoittajien ja poliisin yhteenotot
Todistamani keskustan mielenosoituksetkaan eivät ole riskittömiä, mutta niiden tukahduttamiseksi poliisi on ampunut lähinnä kyynelkaasuja kumiluoteja päinvastoin kuin kaupunkien periferioissa, joiden tapahtumia voi pahimmillaan kuvata ihmisjahdiksi. Helmikuun 2. YDIN 1 / 2025 37 YDINHETKI pakeni paikalta ja poistui yli kahdeksi kuukaudeksi pois maasta tiedusteluvuodon perusteella. Mustiin pukeutuneet katukaupustelijat, kotiapulaiset ja valkokaulustyöläiset muodostivat risteyksiin piirejä ja pysäköivät autonsa poikittain liikenne-esteiksi. Tämä on yksi harvoista tilanteista, jonka länsimaiden lähetystöt laajalti tuomitsivat. Toiseksi protestien alkupisteeksi voidaan panna suositun räppäri Azagaian kuolema maaliskuussa 2023, joka aloitti nykyisen protestiaallon lähes seitsemän vuoden hiljaiselon jälkeen. Tukahdutettujen muistomarssien jälkeen protestit jatkuivat saman vuoden kunnallisvaaleissa ja viime vuoden yleisvaaleissa. Oma välitön kokemukseni kansannoususta on ollut rauhallisempi. Olemme säästäneet yli kymmenen euroa perimättömissä tietullimaksuissa, sillä Mondlane on ”presidentin asetuksessa” määrännyt tietullien keräämisen keskeytykselle jatkoa sata päivää. Kerran armeijan panssariajoneuvo kuitenkin ajoi mielenosoittajan, nuoren naisen, ylitse aivan keskikaupungilla, joka selvisi tapahtumasta hengissä vain ihmeen kaupalla. Se tunnetaan Suomessa Herra siunaa koko maailmaa -virtenä ja läpi eteläisen Afrikan apartheidin ja kolonialismin vastaisena taistelulauluna. Tänä yönä Katemben jättimäisen sillan varjossa maksu poikkeuksellisesti kerätään mustiin kommandopipoihin naamioituneiden pyssymiesten valvonnassa. Matkalla ohittamamme poltettu Bela Vistan tietulli muistuttaa aiemmasta yhteenotosta, kun presidentti Chapo oli määrännyt tullimaksut palautettavaksi. Näissä noin vartin kestäneissä protesteissa mielenosoittajat lauloivat käsi kädessä kansallislaulun ”Pátria Amada” (Rakas isänmaa) sanoin ”Yksikään tyranni ei enää orjuuta meitä” sekä pan-afrikkalaisen hymnin. Azagaian sanoituksia lainataan niin mielenosoituksissa kuin Mondlanen puheissa, yhtenä suosituimmista vuoden 2008 kansannousun inspiroima ”Povo no poder” (Kansa vallassa). Öisen maantierosvouksen tuntua lisää syvä epävarmuus siitä, kuka nämäkin rahat viime kädessä saa. palaamme suositulta Ponta do Ouro -uimarannalta hieman ennen puolta yötä. Valokuvaaja Luísa Nhantumbon mukaan Lusan toimittajat suuntavat päivittäin sinne missä yhteenotot ovat rajuimpia. Kun esimerkiksi Mondlane valtavan suosituissa säännöllisissä Facebookja Youtube -videolähetyksissään kehotti muistelemaan ”vallankumouksen marttyyreitä”, pysäyttivät kaupunkilaiset liikenteen myös Maputon keskustassa. Mosambikin lippuun pukeutunut katumyyjä myy vuvuzeloja ja pillejä protestiviikolla parlamentin ja presidentin virkaanastujaisia vastaan.
YDIN 1 / 2025 38 YDINHETKI. Aseistakieltäytyminen on yhä ihmisoikeus Teksti Ava Dahlvik Kuva Felix Bergenstad Ava Dahlvik on Aseistakieltäytyjäliiton puheenjohtaja ja neljännen polven pasifisti
Näinä epävarmoina aikoina meidän tulee työskennellä sinnikkäämmin aseistakieltäytymisoikeuden puolesta. Uskon, että maailma ilman sotia on saavutettavissa, mutta se tarvitsee meidän jokaisen panosta. Vaikka itse teen tätä työtä jo neljännessä polvessa, toivon ettei minun jälkeeni enää kovin monen muun tarvitsisi. Nämä lapsuudessa opitut arvot ja esiin nousseet ajatukset ovat myöhemmin ohjanneet ajatteluani ja poliittista toimintaani. He ovat valmiita mieluummin ottamaan vastaan rangaistuksen, kuin tarttumaan aseisiin ja opettelemaan sotimaan. Kouluihin suunnitellaan maanpuolustuspäivää, joka militarisoi kouluympäristöä ja lietsoo sodan pelkoa nuorissa – siis heissä, joiden pitäisi rakentaa rauhaa. Liiton silloisen varapuheenjohtajan kanssa suunnittelimme yhdessä Natoa vastustavaa mielenosoitusta Rauhanaseman kellarissa. Ukrainan sota ja Israelin toteuttama palestiinalaisten kansanmurha ovat saaneet monet nuoret liikkeelle ja mukaan kansalaisjärjestöjen toimintaan. Rauhanliike onkin tässä haasteen edessä: kuinka sanoittaa tämän päivän rauhantyö. YDIN 1 / 2025 39 YDINHETKI. Minulle aseistakieltäytyjät ja pasifistit olivat lapsuuden sankareita ja tarinat sukulaisista kertomuksia urheudesta. Pohdin, mikseivät muut ole yhtä rohkeasti rauhan puolella sotaa vastaan. Vaikka paljon on muuttunut sukulaisteni ajoista, ei aseistakieltäytymistä edelleenkään nähdä perustavanlaatuisena ihmisoikeutena Suomen lain silmissä. Ruokakauppojen lehtihyllyissä lööpit huutavat isoin kirjaimin: “Suomi on sodassa!” Pelko sodan laajenemisesta aiheuttaa monissa voimattomuuden tunnetta. M onia nuoria pelottaa nyt sota. Valinnoillaan he asettavat esimerkin omissa lähipiireissään ja ravistelevat vallitsevaa sotaisaa systeemiä. Rauhantyöstä tuli minulle ajankohtaista keväällä 2022. Elämän puolelle asettuva tuomitaan milloin laiskottelijaksi, milloin maanpetturiksi tai sinisilmäiseksi idealistiksi. Puheet esimerkiksi siviilipalveluksen muokkaamisesta paremmin kokonaisturvallisuutta palvelevaksi vievät meitä jopa kauemmaksi niistä saavutuksista, joita olemme jo ehtineet tavoittaa. Ilmastoliikkeestä olen kuitenkin oppinut sen, että paras tapa lievittää niin omaa kuin kollektiivistakin ahdistusta on toimia yhdessä paremman tulevaisuuden puolesta. Vuoden palkatonta työtä tai vankeusrangaistustakin ankarampi on tänä aikana se sosiaalinen leima, jonka julkisesti aseistakieltäytyjäksi tunnustautuva saa. Samana keväänä löysin myös tieni Aseistakieltäytyjäliittoon. Äitini isästä, jolta vankilassa vietetyn ajan takia jäivät näkemättä lapsensa ensiaskeleet. Rauhantyötä tehdään, vaikkei sitä aina edes itse rauhantyöksi tunnisteta. K uulin lapsena paljon tarinoita sukulaisistani, jotka olivat kieltäytyneet aseista. varapuheenjohtajana antoi minulle mahdollisuuden osallistua julkiseen keskusteluun Suomen Natojäsenyyttä koskevissa kysymyksissä. Sotaa ei käydä ilman sotilaita, eikä vallitsevia rakenteita muuteta, jos kukaan ei kyseenalaista niitä. Sosiaalinen media tuo sodan kuvaston aivan uudella tavalla liki. T ärkeintä sodanvastaista työtä suomalaisessa yhteiskunnassa tekevät ne tuhannet nuoret, jotka vuosittain kieltäytyvät aseista. Silloinen roolini Vasemmistonuorten 2. En voinut jäädä seuraamaan sivusta, kun militaristinen ilmapiiri vyöryi yhteiskuntaamme. Hänen isästään, jonka vakaumus ei sallinut rintamalle palaamista. Se on lähempänä kuin koskaan aikaisemmin sukupolvemme elinaikana
YDIN 1 / 2025 40 YDINHETKI YDIN 1 / 2025 40 YDINHETKI Uudelleenrakennettu Jing’an-temppeli on yksi Shanghain näyttävimpiä palvontapaikkoja. Aikaisemmin paikalla sijainneet temppelirakennukset muutettiin Kiinan kulttuurivallankumouksen aikana muovitehtaaksi, minkä jälkeen ne tuhoutuivat tulipalossa.
YDIN 1 / 2025 41 YDINHETKI Shanghain päättymätön nykyhetki Teksti ja kuvat Eero Suoranta Kiinan suurimmassa kaupungissa historia voi olla modernia, mutta moderni ei silti ole historiaa. YDIN 1 / 2025 41 YDINHETKI
Ihmekös tuo, sillä länsimainen elokuva on usein turvautunut juuri itäaasialaisiin kulisseihin yrittäessään maalata kuvaa oudosta ja eksoottisesta tulevaisuuden metropolista. Vielä 4 000 vuotta sitten nykyisen Shanghain alue oli merenpohjaa, jolle pikkuhiljaa kasautui tarpeeksi Jangtsen ja sen sivujokien tuomaa lietettä, jotta soiseen maastoon saattoi 600-luvulla ajanlaskun alun jälkeen syntyä kalastajakylä. Itselleni Shanghai on kuitenkin ennen kaikkea kiinni nykyisyydessä – jos muistetaan, että nykyisyydellä on aina historiansa. Joillekin kävijöille Shanghai voi loistavine valoineen ja päätähuimaavan korkeine taloineen näyttää futuristiselta. Kyltit toimilupaalueiden eurooppalaistyylisten talojen seinillä muistuttavat niissä asuneista merkkihenkilöistä, paikallisiin perinneruokiin kuuluu venäläinen borssikeitto ja matkamuistoja myydään 1920ja 30-lukujen ”modernien neitien” kuvilla. Osansa nostalgiasta saavat myös tuoreemmat kohteet, kuten Raffles City -kauppakeskuksen alakerroksessa, jossa voi syödä hotpotia liukuhihnalta vhs-aikakauden rekvisiittaa fiilistellen. Joenuomien siirtymisen ja merenkäynnin muutosten myötä kylä kehittyi 1800-luvun alkuun mennessä kaupan solmukohdaksi, josta tuli ensimmäisen oopiumisodan (1839 – 1842) myötä vieraiden valtojen osittain hallitsema sopimussatama sekä 1900-luvun alkupuolella svengaava suurkaupunki. Samalla myös huominen rakennetaan nykyhetki kerrallaan.. YDIN 1 / 2025 42 YDINHETKI A lussa oli suo, ja sitä ennen meri. 2000-luvun Shanghaissa suomaa on haudattu asfalttiin ja pilvenpiirtäjiä kannatteleviin teräsbetonipaaluihin, mutta kaupungin moderni historia on katujen uudelleen nimeämisestä ja vanhojen rakennusten purkutalkoista huolimatta edelleen vahvasti läsnä
^ Rakennusala on ollut yksi Kiinan talouden vetureista, joka on muun muassa houkutellut suurkaupunkeihin miljoonia siirtotyöläisiä. YDIN 1 / 2025 43 YDINHETKI < Vielä 1990-luvun alussa suurin osa shanghailaisista asui kujakomplekseissa, jotka joko tarjosivat mahdollisuuden tai pakottivat läheiseen kanssakäymiseen naapureiden kanssa. Changde-kerrostalo) hän asui vuosina 1939 ja 1942–1947, jolloin hän kirjoitti monet keskeisistä teoksistaan.. Art deco -tyylisessä Eddington Housessa (nyk. Sokkeloisessa Tianzifangissa paikalliset elävät vierekkäin turisteja palvelevien ravintoloiden ja putiikkien kanssa. < Itäiselle Nanjingkadulle perustettiin sata vuotta sitten Kiinan ensimmäiset tavaratalot. Kuvassa taustalla näkyvät Lujiazuin pilvenpiirtäjät. Viereinen sivu. Kirjailija Eileen Chang (1920 – 1995) tunnetaan tarkkana Shanghain-kuvaajana. Koventuneesta kilpailusta huolimatta kävelykadun liikkeet vetävät shoppailijoita nykyäänkin puoleensa
Mahdollisimman laaja osallisuus on kestävän yhteiskuntarauhan tae. Yhä radikalisoituvammassa ja polarisoituvammassa maailmassa rauha ja dialogi ovat tärkeämpiä kuin koskaan.” -Lukio-opettaja A Vision of Peace koulutuksessamme rauhankasvatus.fi/uutiskirje. Paras tie osallisuuteen ja toimijuuteen on kokemus kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi tulemisesta. “Rauhankasvatus on selkäranka kaikelle tekemisellemme. Tilaa uutiskirjeemme ja pysy mukana. Rauhankasvatus on sellaisten tilojen tuottamista, jossa yksilöt kokevat tulevansa kohdatuiksi turvallisesti
eli journalisti(n)en kulttuurisota / 68 REETA LEINONEN Kuinka rakentaa rauhaa, kun puhumme sodan kieltä?. 46 JUUSO SALOKOSKI Demokratian luonne, edellytykset ja uhat / 52 KIMMO HAKOLA Tappaminen ja pasifismin kaje draamasarjassa Squid Game / 58 VEIKKO RÄNTILÄ Verot valtion maksettavaksi (?!) / 62 VOITTO RUOHONEN Tapaus Matti K. Ytimessä YTIMESSÄ ON LAADUKKAITA ESSEITÄ, JOISSA KIRJOITTAJAT VALOTTAVAT AJANKOHTAISIA KYSYMYKSIÄ JA OTTAVAT KANTAA
Demokratia on monimuotoisempi kuin luulisi. Demokratian voi myös lopettaa demokraattisesti. Kirjoittaja Juuso Salokoski DEMOKRATIAN luonne, edellytykset & uhat YDIN 1 / 2025 46 YTIMESSÄ
Roosevelt valittiin presidentiksi 1933 ja uudelleen 1937, mutta poikkeuksellisesti vielä vuonna 1941 sodan takia. V anhin nykyajan demokratia on Sveitsi, jonka itsenäisyys tunnustettiin Westfalenissa rauhassa 1648. Sveitsi oli alun perin valaliitto, jonka kantonit olivat hyvin itsenäisiä paitsi sodan ja rauhan kysymyksissä. Pääministerin asettaa hänen edustamansa puolue, joka myös voi vaihtaa hänet. Toiseksi vanhin demokratia oli Yhdysvallat (1776), ja sitä seurasi joksikin aikaa vallankumouksen tehnyt Ranska (1789). Unkarin Viktor Orbán toimi Unkarin pääministerinä ensin neljä vuotta 1998 – 2002, ja uudelleen vuodesta 2010 eteenpäin. Yhdysvalloissa Franklin D. Demokratia ei voi säilyä, ellei sillä ole kykyä estää johtajiensa vallankeskittämispyrkimyksiä. Nykyisin missään demokratiassa ylimmän vallan haltija ei saa olla virassaan 12 vuotta kauemmin. Ruotsissa sosialidemokraattien puheenjohtaja Tage Erlander toimi pääministerinä 23 vuotta (1946 – 1969), ja Itävallassa sosialidemokraatti Bruno Kreisky liittokanslerina 13 vuotta (1970 – 1983). Yhdysvallat oli alun perin vapaussotaa varten perustettu 13 valtion liitto, konfederaatio, jossa kunnilla, piirikunnilla ja valtioilla oli oikeus päättää omista asioistaan ja valita johtajansa, virkamiehensä ja edustajansa yhteisöllisiin ja valtiollisiin tehtäviin, yleisellä ja yhtäläisellä äänestyksellä. D emokratia on autokratian – diktatuurin, ruhtinasvallan, monarkian – vaihtoehto. Ranskassa ja Suomessa ei vielä tuohon aikaan ollut laissa rajoituksia. Jotkut pääministerit ovat hallinneet pitkään. Kekkosen jälkeen Suomen perustuslakiin kirjattiin presidentin toimikauden pituudeksi maksimissaan kaksi kuuden vuoden kautta. Kunnilla ja kantoneilla oli oma lainsäädäntönsä, josta päätettiin suoralla kansanäänestyksellä. Ruhtinaita ja säätyjakoa sen lainsäädäntö ei valtiollisina instituutioina tuntenut. Ranskassa säätyjako poistettiin eikä Yhdysvalloissa sitä koskaan ollutkaan. DEMOKRATIA ON AUTOKRATIAN – DIKTATUURIN, RUHTINASVALLAN, MONARKIAN – VAIHTOEHTO. Ranskassa Charles de Gaulle oli valtionpäämiehenä 23 vuotta (1945 – 1968), Suomessa Urho Kekkonen 25 vuotta (1956 – 1981). Pääministereiden toimikausien pituuksia ei ole missään rajoitettu, vaikka valtaoikeudet ovat monissa maissa suuremmat kuin presidentin. Demokratiassa kansa valitsee poliittiset johtajansa ja tarvittaessa vaihtaa tai erottaa heidät. Tämä takaa sen, että johtajat noudattavat kansan tahtoa. Valtiollisiin elimiin valittavien tuli olla riittävän varakkaita. Näin ei kuitenkaan ole aina ollut. Säännöstä on myös aika ajoin tehty poikkeuksia. Äänioikeus oli tuon ajan tapaan rajattu 21-vuotiaille veroa maksaville vapaille miehille. Liittovaltion rooli oli vähäinen. Hän on hallinnut Fidesz-puoluettaan luonne, edellytykset & uhat YDIN 1 / 2025 47 YTIMESSÄ
Kuten Barrington Moore Jr. Vuonna 1946 Turkissa järjestettiin ensimmäiset monipuoluevaalit. Vuonna 2017 presidentin valtaoikeuksia lisättiin tavalla, jota voi pitää uhkana Turkin demokratialle. Kreikassa armeija otti vallan vuonna 1967 ja oli vallassa vuoteen 1974. yksinvaltiaan tavoin vuodesta 1993, ja on varmistanut uudelleenvalintansa tekemällä omaa valtaansa tukevia lakimuutoksia. Antonio de Oliveira Salazar tuli Portugalin pääministeriksi armeijan tuella vuonna 1932, nimitti itsensä diktaattoriksi ja joutui luopumaan vallasta vuonna 1968. osoitti kirjassaan Social Origins of Dictatorship and Democracy (1968), maissa, joissa hallitseva luokka 1800-luvulla liittoutui nousevan porvariston kanssa, kuten Englannissa ja Ranskassa, demokratia valtasi alaa. Turkki oli periaatteessa demokratia. Vuonna 2002 Turkin pääministeriksi kohosi akp-puolueen johtaja Recep Tayyip Erdogan, joka on hallinnut Turkkia siitä lähtien, vuodesta 2014 Turkin presidenttinä. Parlamenttivaalit on silti senkin jälkeen järjestetty määrävälein, joskin oppositio on väittänyt, että vaaleissa on käytetty vilppiä. Oppositio on kuitenkin voittanut vaalit maan suurimmissa kaupungeissa. D emokratia ei ole liioin vientitavaraa. Armeija luopui vallasta seuraavana vuonna, mutta kymmenen vuotta myöhemmin se katsoi tarpeelliseksi ottaa maassa uudelleen vallan. Armeija oli vallassa kaksi vuotta, jonka jälkeen vuonna 1983 palattiin demokraattisiin oloihin. Espanjassa kenraali Franco tuli valtaan sisällissodan kautta vuonna 1939 ja hallitsi maata kuolemaansa asti vuoteen 1975, jolloin maa palasi demokratiaan. Demokratiaan Portugali palasi neilikkavallankumouksessa vuonna 1974. Turkin poliittinen historia tuntee sekä demokratian, autokratian ja sotilaiden väliintulot. Näin on myös Egyptissä. Turkin perustuslaissa oli määräys, joka oikeutti armeijan ottamaan maassa vallan, jos yhteiskunnallinen järjestys maassa oli vaarassa. YDIN 1 / 2025 48 YTIMESSÄ. Israel on demokratia, mutta sen pääministerit ovat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta olleet kenraaleita. Vuonna 1960 näin kävikin. D emokratiaa uhkaavat myös sotilasvallankaappaukset. Sittemmin Turkin perustuslakia on muutettu ja armeijan oikeus sekaantua poliittiseen elämään on kumottu. Sellaiset ovat olleet yleisiä Latinalaisessa Amerikassa, useissa Afrikan maissa ja esimerkiksi Indonesiassa. Vuonna 1997 armeija erotti silloisen pääministerin, mutta ei lakkauttanut parlamentaarista demokratiaa. Jos taas hallitseva luokka esti talonpoikaiston pääsyn vaikuttamaan politiikassa, kuten Saksassa ja Japanissa, ja joissa porvariston asema oli heikko, DEMOKRATIA EI OLE LIIOIN VIENTITAVARAA
Tuon ajan äänioikeusrajoitukset takasivat tämän. James Madison kirjoitti: ”Omaisuuksien epätasainen jakautuminen on väistämätöntä. Puolassa tosin demokratian perusperiaatteisiin kuuluvaksi katsottua oikeuslaitoksen riippumattomuutta on rikottu. tuloksena oli fasistinen diktatuuri. Maanomistajat, teollisuudenharjoittajat, kauppiaat, luotonantajat, ja muut vastaavat intressiryhmät ovat sivistysvaltiossa välttämättömiä, ja näistä muodostuvat sen yhteiskuntaluokat, joilla on erilaiset näkemykset ja tuntemukset. He olivat tasavaltalaisia, mutta eivät demokraatteja. Kommunismiin ajautuivat maat, joissa hallitseva eliitti ei halunnut jakaa valtaansa minkään muun yhteiskuntaluokan kanssa, ja porvariston asema oli heikko. Heidän perustuslakinsa myötä oli määrä syntyä hallitus, joka estää enemmistövallan ja joka siten kykenee estämään enemmistön kajoamasta vähemmistön omistuksiin. Suurin vaara syntyy siitä, jos maattomien suuret joukot yhdistyvät enemmistöksi, sillä sen edut ovat sille kaikkein tärkeimmät, ja sille se uhraa vähemmistön oikeudet… Ne, joilla on omaisuutta ja ne, joilla ei ole, ovat aina edustaneet vastakkaisia intressejä yhteiskunnassa. He perustelivat omaa luonnostaan ja kansalaisten perusoikeuksia määrittelevää julistusta (Bill of Rights) sillä, että ne turvaavat omistusoikeuden demokratian hyökkäyksiä vastaan. Tältä perustalta syntyvät poliittiset puolueet. Myöhemmin äänioikeus laajeni yleisenä ja yhtäläisenä käsittämään kaikki täysi-ikäiset kansalaiset, jotka rekisteröityivät äänestäjiksi. Nykyaikaiset yritykset istuttaa demokratia väkisin johonkin diktatorisesti hallittuun maahan, ovat epäonnistuneet kuten Afganistanissa ja Irakissa. Näiden vastakkaisten intressien säätely on nykyaikaisen lainsäädännön tärkein tehtävä.” Hamiltonin edustaman perustuslain perimmäisenä tarkoituksena oli turvata omaisuuden suoja niitä vastaan, joilla ei omaisuutta ollut. Presidentti ja Senaatti nimittää tuomarit niin, ettei kansa pääse YDIN 1 / 2025 49 YTIMESSÄ. T he federalist’in palstoilla edustajat Hamilton, Madison ja Jay 1787 – 1788 tulkitsivat Yhdysvaltojen perustuslakia taloudelliselta kannalta. Samalla tavalla vastakkain ajautuvat velkojat ja velalliset. Sen sijaan demokratia on onnistuttu palauttamaan maissa, joissa vanhastaan on ollut demokraattisia perinteitä, kuten Saksassa, Espanjassa ja Portugalissa toisen maailmansodan jälkeen sekä Tsekinmaalla, Puolassa ja Baltian maissa 1990-luvulla. Hamilton kirjoitti: ”Kun kansa valitsee Edustajainhuoneen jäsenet suoralla kansanvaalilla, mutta valtioiden parlamentit epäsuorasti Senaatin jäsenet, ja kansan valitsemat valitsijamiehet presidentin, ei ole todennäköistä, että jokin yksittäinen intressiryhmä saa tahtonsa läpi kaikissa näissä vaaleissa. Hallituksen tärkein tehtävä on säädellä toisiaan vastaan käyviä taloudellisia intressejä
Tätä uhkaa vastaan on monissa maissa edellytetty, että vaalibudjettien rahoitus on julkistettava, tai että valtiovalta itse osallistuu vaaliehdokkaiden kampanjarahoitukseen niin että jokainen ehdokas pääsee edes jollakin tavoin vaalissa esille. Näin ”yleinen rauhattomuus” ei pääse kerralla vaikuttamaan kaikissa vaaleissa, vaan sen tulee vallita vähintään kuusi vuotta voidakseen vaikuttaa kaikissa vaaleissa, ja vielä senkin jälkeen oikeuslaitos säilyttää koskemattomuutensa. Ainakaan Venezuelaa suuret öljytulot eivät ole tehneet vakaaksi demokratiaksi. Hallintomalli soveltuu maihin, joissa porvariston poliittinen asema on vahva. Norja on öljyvaltio, mutta sillä on muitakin keskeisiä elinkeinoja ja se oli demokratia jo ennen kuin siitä tuli öljyvaltio. YDIN 1 / 2025 50 YTIMESSÄ. Demokratian edellytys on myös, että väestön toimeentulo perustuu moneen elinkeinoon, joka synnyttää erilaisia taloudellisia ja poliittisia intressejä, joita mikään yksi puolue tai poliittinen ryhmittymä ei voi ottaa haltuunsa. Perustuslain muutokset tulee vahvistaa kahden kolmasosan enemmistöllä kongressin molemmissa kamareissa, ja osavaltioiden tulee hyväksyä ne kolmen neljäsosan enemmistöllä.” Yhdysvaltain perustuslaki on siis rakennettu omaisuuden suojaksi. Aika näyttää, kuinka käy Ghanan ja Angolan, jotka ovat 2010-luvulla nopeasti rikastuneet öljytuloilla. heitä valitsemaan, ja heidän toimikautensa on pitempi kuin muilla valituilla edustajilla. Nigeriassa öljytulot veivät maan sisällissotaan, niin sanottu Biafran sota, ja sittemmin sen tunnusomaisin piirre on kaikkialle levinnyt korruptio. DEMOKRATIAN EDELLYTYS ON MYÖS, ETTÄ VÄESTÖN TOIMEENTULO PERUSTUU MONEEN ELINKEINOON. R ikkaissa maissa demokratiaa voi uhata se, että vaalibudjetin suuruus sanelee sen ketä äänestäjät suosivat, ja se, että valituksi tultuaan poliitikot ovat herkempiä ajattelemaan heitä rahoittaneiden tahojen kuin äänestäjiensä etuja. Sen sijaan tällainen demokratia ei voi menestyä maissa, jonka väestön valtaosa elää köyhyydessä, eikä maissa, joissa väestönkasvu on nopeampaa kuin taloudellinen kasvu. Yhdysvalloissa ei tällaisia esteitä ole asetettu, vaan poliitikkojen valalibudjettien tukemista rahalla pidetään poliittisena hyveenä. Kun valittujen edustajien toimikaudet ovat eri pituisia, heitä kaikkia ei voi yhdellä kertaa vaihtaa. Valtaapitävät eivät hevillä luovu tulojen hallinnassa. Perinteisiä demokratioita ovatkin läntisen Euroopan teollisuusvaltiot sekä Yhdysvallat, Australia, Uusi Seelanti ja Kanada, eli niin sanotut oecd-maat. Rikkaistakin maista ne, joiden talous on yhden keskitetyn toimialan kuten raakaöljyn varassa – Saudi-Arabia, Iran, Kuwait, Bahrain ja Dubai – eivät ole demokratioita, vaan diktatuureja
Menettelyä puolestaan on arvosteltu sillä, että se ainoastaan turvaa perinteisten puolueiden asemaa, mutta ei demokratiaa. Tällaisesta on merkkejä maista, joissa merkittävä osa kansalaisista ei hyväksy liittovaltiotason hallintoja, tai joiden elämää globalisaation haitat uhkaavat, ja jotka sen takia haluavat paluuta kansalliseen poliittiseen päätöksentekoon. On myös mahdollista, että enemmistö valitsijoista äänestää puolueita, jotka ovat valmiita lopettamaan demokratian. Kansalainen saa valita, mitä puoluetta äänestää, ja voi niin halutessaan valita myös henkilön. Ruotsissa puolestaan puolue laatii ehdokaslistan ja sen missä järjestyksessä listalla olevat tulevat valituiksi. Demokratia voidaan siis hävittää täysin demokraattisesti. Monissa maissa on sääntönä, että puolueiden listoilta valittujen edustajien tulee ainakin tärkeimmissä äänestyksissä noudattaa puolueen hyväksymää kantaa, eivätkä he saa äänestää oman päänsä mukaan. Demokratiaa uhkaa myös maan poliittisen hallinnon pirstoutuminen monien tai jyrkästi toisilleen vastakkaisten intrressitahojen ja poliittisten puolueiden temmellyskentäksi niin, että toimivia hallituskoalitioita ei onnistuta saamaan aikaan ja päätöksenteko käy mahdottomaksi. Tätä vaaraa on joissakin maissa pyritty ehkäisemään asettamalla äänikynnyksiä, joiden alle jäävien puolueiden listoilta ei voi tulla valituksi. YDIN 1 / 2025 51 YTIMESSÄ
SQUID GAME YDIN 1 / 2025 52 YTIMESSÄ. Kirjoittaja Kimmo Hakola Tappaminen ja pasifismin kaje draamasarjassa Suoratoistopalvelu Netflixin huippusuosittu eteläkorealainen draamasarja Squid Game (2021) on herättänyt globaalisti laajaa pohdintaa elämän ja kuoleman sekä ihmisluonteen ja yhteiskunnan arvoista
Eteläkorealainen ohjaaja-käsikirjoittaja Hwang Dong-hyuk voi olla vuosien odottelun jälkeen työhönsä erittäin tyytyväinen. Voittajaa odottaa lopussa 45,6 miljardin Etelä-Korean wonin palkinto. Kilpailuun osallistuu 456 henkilöä, joten lopullinen palkintosumma kertyy heidän määränsä mukaan. Arvovaltainen aikakausilehti Time nimesi hänet sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon vuonna 2022. YDIN 1 / 2025 53 YTIMESSÄ. Kaikki kilpailijat eivät leikkien todellista luonnetta aluksi sisäistä, mutta taito, jolla Hwang Dong-hyuk rakentaa kauhun hitaasti kasvavan tulimeren, on mestarillinen. SQUID GAME N etflixin sarja kertoo pahoin velkaantuneista ihmisistä, jotka osallistuvat salaisen järjestön vanhoihin lasten pihapeleihin, joissa panoksena on kuolema tai elämä – tappaminen, kuoleman pelko, rahanhimo on keskeinen osa sarjan dramaturgista pitoa. Palkintosumma kasvaa jokaisen kilpailijan kuollessa kartuttaen pottia sadalla miljoonalla wonilla. Sarjan suosio on vain lisääntynyt sen edetessä kohti kolmatta kautta, joka ensiesitetään suoratoistopalvelussa kesäkuussa 2025. Hyytävä kilpailu suuresta 45,6 miljardin wonin potista jatkuu kilpailijoiden rakentaessa erilaisia menestysryhmiä. Hän hioi käsikirjoitusta ja kuvaussuunnitelmaa pitkään, koska rahoittajia oli aluksi vaikea vakuuttaa sarjan sisällöstä. Tarkastelen esseessäni sarjan käsittelemää tappamisen määrää ja sen suhdetta pasifismiin. Nyt ohjaajaa kuunnellaan herkin korvin. Lukusymboli 456 aukeaa hieman sarjan edetessä, mutta numerologisia salaisuuksia ei vielä tiedetä, koska sarjan viimeinen jakso valmistuu vasta tämän vuoden aikana. S arja alkaa johdantorituaalien jälkeen shokeeraavasti: Jokaisen pelin häviäjät kuolevat vuorollaan brutaalisti kanssakilpailijoiden silmien alla. Lopulta, sarjan ensimmäisen kauden ilmestyttyä vuonna 2021, Squid Game ampaisi Netflix-palvelun katsotuimmaksi ohjelmaksi yli 1,65 miljardilla tunnilla ensimmäisten 28 päivän aikana
Se on moraalinen kanta, joka kieltää tappamisen oikeutuksen kaikissa olosuhteissa ja tuomitsee väkivallan arkipäiväistämisen. Vaikka ystävä, omainen tai rakas kuolee käsiisi, elää meissä peto, joka ajattelee pohjimmiltaan itseään ja haaveilee tiedostamattaan mahdollisuudesta rakastua rahaan, valtaan. Tässä on sarjan ydin: ihminen ei lopulta anna rahan, vallan edessä periksi. Peliin osallistuvat henkilöt eivät ole vain huonossa taloudellisessa tilanteessa, vaan monet heistä kokevat elämänsä olevan jo mennyttä, ja ainoa mahdollisuus selviytyä elämässä – nähdä toivo – on voittaa peli. S quid game esittelee yhteiskunnan, jossa taloudelliset paineet, epätoivo ja yksilön epäonnistuminen saavat ihmiset osallistumaan traagiseen ja äärimmäiseen peliin, missä tappaminen on keskeinen elementti. Tärkein säännöistä on kilpailun keskeyttäminen. Salainen valtakoneisto, joka pelejä pyörittää, voi sanoa, että jokainen on tullut peliin vapaaehtoisesti – toki heitä on siihen houkuteltu herättäen heidän epätoivoisen sielunsa reseptorit kääntämään elämä voitoksi – mutta kuinka syyntakeeton heikko ihminen voi antaa pantiksi elämänsä, vaikka hänen vapaa tahtonsa tekee päätöksen itsensä turmioksi ymmärtämättä houkutuksen lopullisuutta. Jos demokraattinen enemmistö äänestää kilpailun lopettamisen puolesta, kertynyt rahasumma jaetaan kaikkien kesken. Kilpailussa on sääntöjä, jotka jokainen allekirjoittaa vapaaehtoisesti, hengellään. Koko peli perustuu taloudellisiin voimiin, järjestelmän kasvattamaan yksilön rahanhimoon, joka avaa yksilölle mahdollisuuden kamppailla selviytymisestään tässä maailmassa, jonka järjestelmä vähättelee inhimillistä kärsimystä ja kuolemaa. Sarjan voima tulee sen kyvystä käsitellä yhteiskunnallisia epäoikeudenmukaisuuksia ja yksilön kamppailua moraalisten valintojen kanssa. Sarjan edetessä on huomattavaa, kuinka tappaminen näyttäytyy lähes luonnollisena osana peliä ja rakentuneen yhteiskunnan järjestelmää. Tappaminen ei ole vain fyysinen teko, vaan se liittyy syvempiin kysymyksiin elämän merkityksestä, etiikasta, moraalista ja oikeudenmukaisuudesta. Aluksi sarjan maailmassa tappaminen on lähes aseettoman väkivallan ja sokean kilpailun tuote. Pelissä kuolema on paitsi pelin sääntö, myös olemassaolon perusedellytys; kun joku kuolee, on toisella vielä hetken mahdollisuus olla elossa. Pasifismi ei ole vain vastustusta väkivallalle vaan myös elämän kunnioittamista ja pyhittämistä sellaisena kuin se on. P asifismi, joka torjuu väkivallan käytön kaikissa muodoissaan, nousee voimakkaana kontrastina sarjan esittämälle väkivallan maailmalle. Jos pelaaja kuitenkin jatkossa epäonnistuu, hänet tapetaan, ja kuolema on väistämätön seuraus virheestä. YDIN 1 / 2025 54 YTIMESSÄ
Tappaminen ei ole vain henkilökohtainen tragedia, vaan se paljastaa syvällisempiä yhteiskunnallisia ja eettisiä kysymyksiä. Se, että Seong Gi-hun, joka on pelissä pelannut muiden elämillä, päättää hylätä pelin ja sen tuottaman väkivallan, symboloi pasifistista valintaa väkivallan lopettamiseksi, vaikkakin jälkikäteen hän joutuu vielä kohtaamaan oman osuutensa väkivallasta. Kun sarjan hahmot taistelevat hengestään, katsoja pakotetaan pohtimaan, onko tämä kuoleman ja väkivallan kierre väistämätön osa ihmisen elämää ja yhteiskuntaa, vai voisimmeko me lopulta luoda paremman ja väkivallattoman maailman. Yksi keskeinen kysymys sarjassa on, mitä tapahtuu, kun ihmiset joutuvat valitsemaan oman elämänsä ja toisen elämän välillä. Tappaminen näyttäytyy sarjassa väistämättöYDIN 1 / 2025 55 YTIMESSÄ. Sarjan toisen kauden loppuvaiheessa, kun Seong Gi-hun päättää valita muiden pelissä mukana olevien pelaajien elämän oman etunsa sijasta, on nähtävissä tietynlainen käänne kohti pasifismia – tai ainakin kohti inhimillistä arvoa ja elämän kunnioittamista. Väkivallan määrä ja sen toistuva esiintyminen pelissä herättävät päähenkilössä kysymyksen siitä, kuinka pitkälle ihmiset voivat mennä himosta rahaan ilman, että heidän inhimilliset arvonsa rikkoutuvat. Squid Game ei esitä väkivaltaa pelkästään henkilökohtaisena valintana, vaan se tarkastelee väkivallan juuria yhteiskunnan rakenteissa. Pasifistinen näkökulma elokuvassa olisi se, että väkivalta, jossa tappaminen on keino saavuttaa taloudellista etua, on perusluonteeltaan absoluuttisen väärin. Sarjan päähenkilö, Seong Gi-hun, joutuu kamppailemaan oman moraalinsa kanssa, koska hän on osallistunut peliin, joka on perustaltaan odottamattoman väkivaltainen. Sarja kuvaa maailmaa, jossa taloudellinen epäoikeudenmukaisuus ja syrjäytyminen ovat väkivallan taustalla, ja se kyseenalaistaa, onko pelissä mukana olevien ihmisten elämä minkään arvoista, jos heidät on ajettu tällaiseen äärimmäiseen tilanteeseen. Sarjan taustalla leijuva kyynisyys yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta kohtaan luo epätoivoisen jännitteen pasifismin ja väkivallan välillä. Vaikka Squid Game ei ole ideologisesti pasifistinen teos, se kääntää katsojan huomion väistämättä siihen, kuinka väkivallalla on seurauksensa, jotka ulottuvat paljon pidemmälle kuin pelkästään fyysisiin kuolemiin
Squid Game -sarjan luoja, Hwang Dong-hyuk, on kertonut, että hän menetti useita hampaitaan ensimmäisen kauden kuvausten aikana. mänä osana epäoikeudenmukaisessa järjestelmässä, joka on luonut nämä olosuhteet. Tämä saa katsojan pohtimaan syvällisesti sitä, onko väkivalta todella ainoa tapa ratkaista konfliktit yhteiskunnassa. Värit, äänimaisemat ja musiikki rakentavat draamaa rikastuttavan maailman, johon voisi syventyä aivan eri tekstinä. Jos katsoo sarjaa normaalia tarkemmin, voi huomata, että se on täynnä kiinnostavia yksityiskohtia, jotka elävät pintakerronnan mukana omana metatasonaan. Tämä oli vain yksi niistä uhrauksista, joihin hän joutui alistumaan sarjan luomisessa. Pasifismi sarjan kontekstissa toimii väkivallan ja kilpailun kritiikkinä, ja se esittää vaihtoehdon sille, kuinka yhteiskunta voisi toimia ilman väkivallan ja tappamisen hyväksymistä. S quid game käsittelee poikkeuksellisen voimakkaasti väkivallan ja tappamisen teemoja, mutta se myös herättää katsojassa pakenemattomia kysymyksiä moraalista, yhteiskunnallisista rakenteista ja inhimillisyydestä. YDIN 1 / 2025 56 YTIMESSÄ. Hänen mukaansa sarjan kuvaaminen oli kaikille erittäin raskasta ja stressaavaa, ja hänelle erityisesti sen vuoksi, että hän oli sekä ohjaaja että käsikirjoittaja. Sarja tuo esiin, kuinka helposti väkivalta voi tulla osaksi yhteiskunnan pelisääntöjä, mutta samalla se muistuttaa siitä, että inhimillisyys ja elämä ovat kaikkein tärkeimpiä asioita, joita on kunnioitettava. Ehkä tämän aika on sitten kun koko sarja on valmis ja tiedetään, että sarjaan ei yllättäen tule uusia kausia. Squid Game on näin ollen paitsi tarina selviytymisestä ja väkivallasta myös voimakas kehotus pohtia, kuinka voimme luoda väkivallattoman, oikeudenmukaisemman yhteiskunnan. Hwang sanoi, että kuvausprosessi oli niin intensiivinen, että hän joutui työskentelemään pitkään ilman riittävää lepoa ja huolehtimista omasta hyvinvoinnistaan
Squid Game on myös yhteiskunnallinen vertauskuva: se kritisoi kapitalismia, jossa rikkailla on kaikki valta ja köyhät joutuvat taistelemaan hengestään. Ovatko väestösuojan eväät enää viikon jälkeen yhteisiä, onko viimeisen matkalipun hinnalla enää rajaa ydinlaskeuman lähestyessä aluetta. YDIN 1 / 2025 57 YTIMESSÄ. Sarjassa näkyy myös ihmisen yllättävän helposti syttyvä kilpailuvietti ja juonittelu. Lopulta sarja kysyy katsojaltaan: Onko raha todella kaiken ahneuden arvoista. Sarja herättääkin katsojissa monia kysymyksiä oikeista mahdollisista tilanteista tässä viheliäisessä maailmassa tänään. Squid Gamen hahmot ovat taloudellisesti epätoivoisessa elämänvaiheessa, jossa houkutus epäinhimillisen riskin ottamiseen ilman sääntöjä tulee iholle. Tämä näkyy erityisesti hahmojen kehittymisessä, kun he aluksi liittoutuvat mutta lopulta pettävät toisensa. Vai onko olemassa asioita, joita ei voi mitata rahassa – kuten elämä, rauha, inhimillisyys ja myötätunto. F ilosofisesti voi ajatella, että ihmisen selviytymisvietti ja epätoivo omasta tulevaisuudestaan suistaa ihmisen äärimmilleen kumuloituneessa elämänvaiheessa äärimmäisiin tekoihin. Kun peli muuttuu henkilökohtaisemmaksi ja panokset kasvavat, pelaajat alkavat nähdä muut esteinä tiellään – eivät ihmisinä. Arjessa fiktion ulkopuolella ihminen ei normaalisti joudu tilanteeseen, jossa hänen täytyy valita toisen ihmisen hengen ja rahan välillä. Squid Gamen pelaajille voitto merkitsisi vapautta veloista, sairauksista ja tuhoa siittävästä elämästä. Moni äkkiäveriäs muuttuu epäystävälliseksi, koska toisilla ei ole enää valtaa hänen elämäänsä. Mutta kun olosuhteet muuttuvat äärimmäisiksi, voiko moraali yhteiskunnassa hämärtyä. Kun ihminen on ahdingossa, hän voi tarttua mihin tahansa oljenkorteen. Raha ei ole pelkkää materiaa – se tarkoittaa yllättäviä mahdollisuuksia, valtaa ja kontrollia omasta elämästä ottamatta huomioon muiden asettamia rajoja. vaikka se tarkoittaisi toisten uhraamista. Unelma voi sokaista niin, ettei muiden kärsimys enää tunnu yhtä tärkeältä. Miksi sarja koukuttaa katsojia kaikkialla missä se on mahdollista nähdä. Suljemmeko me silmämme tässä tosielämässä, kun näemme pitkän hitaasti etenevän ruokajonon kaupungilla vai olemmeko ylpeitä siitä, että nyt kaikilta leikataan. Kilpailijat ovat kuin työläisorjia, jotka uhraavat kaiken selviytyäkseen, samalla kun eliitti (vip-hahmot) katsoo ja viihdyttää itseään heidän kustannuksellaan ikään kuin hevoskilpailuissa. Hoitakoon jokainen omat asiansa. Voivatko ihmiset ajautua tosielämässä näin pitkälle kuin tässä sarjassa. Pahimmillaan ahdinko voi muuttaa ihmiset äärimmäisen julmiksi ja epäinhimillisiksi – psykoottisiksi, syyntakeettomiksi. Miten sarja tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa nuoriin katsojiin. Se on kuin itsetuhoinen ajatus: jos en tee sitä, en saa happea, vaikka juuri rationaalinen ihminen ajattelee toisinpäin
Kirjoittaja Veikko Räntilä valtion maksettavaksi (?!) VEROT YDIN 1 / 2025 58 YTIMESSÄ. Verotus on osa oikeudenmukaista yhteiskuntaa
T uloja varallisuuserojen kasvu jatkuu, mutta se ei pidättele rikkaita ja omistajapiirejä vaatimasta verojen alasajoa ja samalla lisää leikkauksia valtiontaloudessa. Paradoksihan on, että talouden kasvu oli paljon suurempaa korkeampien yhteisöverotasojen aikana. Siis lisää aukkoa valtiontalouteen. Lupauksena oli jopa neljän prosentin kasvu ja menetettyjen verotulojen palautuminen korkoineen. ek:n ehdotus nousee suorastaan farssin tasolle, kun otetaan huomioon sen tekemä ehdotus tunneleiden ja siltojen rakentamiseksi Turusta Tukholmaan, Merenkurkun kohdalta Ruotsiin, Etelä-Suomesta Viroon ja vielä yhtenäisen rautatieyhteyden rakentaminen Ruotsista Tornion kautta ainakin Raaheen asti. Kehittyneet oikeusvaltion ja hyvinvointiyhteiskunnan koulutus-, terveysja tutkimuspalvelut sekä yritystuet ovat perusteita periä yrityksiltä korvaus tulosta valmiiseen pöytään. YDIN 1 / 2025 59 YTIMESSÄ. Valtio leikkaa hyvinvointipalveluita julkisen talouden alijäämien tasoittamiseksi. Datakeskuksille sähköä on tarjolla alennetulla verotuksella. Yritystukien miljardimääriin ei sen sijaan ole puututtu. Suomalainen liiketoimintaympäristö poikkeaa radikaalisti Kongon Demokraattisen tasavallan ympäristöstä, jossa Wagner-joukot turvaavat kaivosyhtiöiden timanttien ja kullan ryöstöä. Se tarkoittaa tiedossa olevien keskusten kapasiteettien osalta noin 700 miljoonan euron verohyötyä. Samoin se esitti suurituloisimin ansioverotasojen progression alennusta. Samaan aikaan sosiaaliavustuksia leikataan reilusti yli miljardin. Nyt kaikki pääomatulojen veroasteikot ovat laskeneet. Yhtiövero Suomessa oli 1960-luvulla vielä yli neljäkymmentä prosenttia. Valtiollisten tehtävien rahoitusvastuu on siirtynyt lisääntyvästi ylipäätään palkansaajille ja erityisesti keskiluokalle. Elinkeinoelämän Keskusliitto (ek) riensi pian mukaan ja teki ehdotuksen keskeisten pääomaverotuslajien verokantojen alentamisesta. P erheyritysten liitto esitti jo perintöja lahjaverosta luopumista. Hankkeiden kustannusarviot liikkuvat lähempänä 50 miljardia euroa. Sitä ei kuitenkaan tunnusteta. Yhteisöveron suhteen esitettiin perusteluna talouden kasvun vauhdittaminen niin sanottujen dynaamisten vaikutusten avulla. Y ritysverojen yhteiskunnallinen peruste on se, että yritys maksaa osansa yhteiskunnan turvaamasta kehittyneestä liiketoimintaympäristöstä. Alustavat arviot ovat noin 3,5 miljardin euron luokkaa. Kun yhteiskunta on viime vuosikymmenten aikana tarjonnut entistä enemmän palvelujaan yrityksille ja ottanut niiden riskejä kantaakseen, niiden vastaavat verosuoritukset valtiolle ovat kuitenkin vähentyneet. Siitä tulee miljardi lisää 12 miljardin alijäämään
Haitoille voidaan panna korkeampi vero ja tavoitelluille hyödyille taas verohelpotuksia. Tämä tehtävä on veromuutosten myötä huomattavasti heikentynyt. Toiseksi verotuksella tasataan tuloja varallisuuseroja. kasvu ei lähde liikkeelle. Siitä kertoo laaja verovälttely ja veronkierto. Kasvuun vaikutti ensisijaisesti yleinen talouden kehitys. K un vuonna 2015 yhteisöveroa laskettiin 24 prosentista 20 prosenttiin, veromenetys oli 900 miljoonaa euroa ja kasvun palauma alle sata miljoonaa euroa. Taloustieteestä ei löydy perusteita väitteille dynaamisista vaikutuksista, vaikka viime vuosikymmen puolivälissä Sipilän hallitus ja sen valtiovarainministeri Stubb sekä Veronmaksajien Keskusliitto väittivät veromenetysten tulevan takaisin täysmääräisesti. Neljänneksi verotus toimii kuin yhteiskuntasopimuksena eri väestönosien kesken. Kokonaisveroasteen progressiivisuus on enää vähäinen ja eniten tuloja saavien kohdalla jopa regressiivinen. Ilman näköalaa kysynnästä ei tapahdu investointeja. Korvausnäkökulmassa taas kysymys on vastavuoro-osuudesta. Pääomallahan ei ole isänmaata ja niiden liikkeitä pitäisi joka tapauksessa säännellä. Tämä tarkoittaa usein toiminnan siirtymistä pois Suomesta. Valtiota tarvittaisiin ankkuriomistajaksi. Ilman julkisen vallan panostuksia, sijoituksia ja ohjausta. Viides tehtävä verotuksella on periä korvaus huomattavista hyödyistä, joita yhteiskunta tarjoaa liiketoiminnan harjoittamiseksi. Ilman hyviä palkankorotuksia ei myöskään kotimainen kysyntä nouse ja luo edellytyksiä investoineille. Lisänäkökohta on se, että onnistuneiden startup-yhtiöiden omistajat ovat valmiit panemaan yrityksen lihoiksi varsin varhain eli myymään yrityksensä markkinoita hallitseville monopoleille. Samoin yhteiskunta on rakentanut yrityksille monipuolisen ja turvallisen liiketoimintaympäristön. V erotuksen tehtävä on ensinnäkin tulojen kerääminen julkisten palvelujen, investointien ja avustusten rahoittamiseksi. Tuore eu:n verovälttelystä tehty selvitys toteaa rikkaimpien mahdollisuutena olevan valita verotustasonsa. Rikkain väestönosa näyttää irtisanoneen tämän sopimuksen. Kolmanneksi verotuksella voidaan ohjata talouden toimijoiden käyttäytymistä. Verotus nähdään nykyisessä omistajien hallitsemassa julkisuudessa vain fiskaalisena rasitteena talouden toimijoille. Se vertautuu esimerkiksi lasten leikkipuistoon: yhteiskunta on tehnyt leikittäväksi monipuolisen ja turvallisen leikkiympäristön. Maltillisten verotasojen nostojenkaan ei ole todettu aiheuttavan lisääntyvää pääoman pakoa. YDIN 1 / 2025 60 YTIMESSÄ. Sillä taataan yhteiskunnan eheyttä, talouden toimivuutta, luottamusta instituutioihin ja demokratiaan
Luovutusvoiton veroon siirtyminen antaa mahdollisuuden välttää koko vero, kun ei myy. YDIN 1 / 2025 61 YTIMESSÄ. Niiden osittainen takaisinmaksu jää tulevaisuuteen. Teollisuuspoliittinen ohjelma, kunhan sellainen kerran luodaan, vaatii investointien rahoituksen osalta miljardeja. Kansantaloudelle voisi olla parempi, että yritykselle haetaan uutta omistajaa, jolla on näkemys yrityksen tulevaisuudesta ja parempi osaaminen kuin vain perittyyn omistamiseen keskittyvällä jälkikasvulla. Toinen lisääntyvä tarve on puolustus. Myös ketjutetut omistusjärjestelyt auttavat välttämään verotusta. Nykyinen progressio ei ole estänyt saamasta asiantuntijatyövoimaa ulkomailta, he arvostavat Suomea elinympäristönä. Talouden kasvua lisää eniten pienten ja keskituloisille kohdennetut verohelpotukset. Taso on miljarditaso. Myös tasaisen tulonjaon talous toimii tutkitusti paremmin ja luo työtä, on poliittisesti vakaa ja ihmiset ovat onnellisempia. Toiset voivat saada suuria perintöjä samaan aikaan kuin toiset eivät peri mitään. Rikkaiden hiilija luontojalanjälki on paljon suurempi kuin tavallisten tallaajien. Sitä vastoin veron nostaminen ei aiheuta investointien laskua. Julkinen valta voi näillä tuloilla jopa tehdä investointeja. Keskeinen epäsuhta ihmisten mahdollisuuksien tasa-arvoon muodostuu perinnöistä. Velkatason suhteen tavoite voisi olla korkeintaan velkasuhteen vakiointi. Vielä tätä väitettä ei ole vielä esitetty. Yrittäjien avuksi voi esittää myös palkansaajarahastoja, joihin yhteisesti kerätyllä pääomalla voidaan tulla osaomistajaksi sukupolvenvaihdon yhteydessä ja näin suoriutua perintöveroista. Kaikkien tulee osallistua velkaperinnön poistamiseen, ei verojen poistamiseen. Nykyisen veron maksamiseen on aikaa kymmenen vuotta, pienemmät perinnöt ovat verotuksesta vapaita. Valtiontalouden nykyinen alijäämä ei siedä tulon menetyksiä. Jo pelkkä sopeutuminen ilmastokriisin ja luonnon ennallistaminen maksaa miljardeja. P erintöja lahjaverotuksesta luopumisessa liikutaan mahdollisuuksien tasa-arvon kannalta ydinongelmassa. Tehokkaiden markkinoiden yhdeksi väitetyksi piirteeksi mainitaan osaava, pitkäjänteisesti toimiva ja yritykseen panostava omistaja. Kun omaisuusveroa vaadittiin poistettavaksi, perusteena käytettiin veron tuoton vähäisyyttä. Tuloja varallisuuseroilla mitattuna eriarvoisuus on kuitenkin lisääntynyt 1990-luvulta lähtien. Perintöveron poisto sillä perusteella, että se vaikeuttaa sukupolvenvaihdosta, ei sovi itse kapitalismin eetokseen. Perintönä meitä odottaa 12 miljardin euron alijäämä. Johtunee kaiketi alijäämistä ja talouden montusta. Lisätulot luovat kysyntää, palvelusten ja tavaroiden ostoja, yritysten kapasiteetin käyttöastetta, työllisyyttä ja investointeja. K un ilmastoja ympäristökriisin haaste otetaan haltuun, tarvitaan nykyistä enemmän verotuloja. Veron tuotto on miljardi euroa, jota on vaikea korvata
Paheksunnan ja sormella osoittamisen sijasta on syytä pohtia, millaista journalismin tänä aikana tulisi olla. YDIN 1 / 2025 62 YTIMESSÄ. -tapaukseen mustan ja valkoisen lisäksi sävyjä ja värejä. Etäisyys tuo Matti K. Kirjoittaja Voitto Ruohonen ELI JOURNALISTI(N)EN KULTTUURISOTA Tapaus Matti K
Hän huomasi kulttuurisotien etenevän usein samalla kaavalla. M aaliskuussa 2024 ilmestyi Aamulehdessä elämäntyönsä toimittajana tehneen Matti Kuuselan elämäkertaja seikkailukirja Journalisti. Julkistamisen jälkeen tapahtui kirjallisuusja kulttuurisodista tuttu käänne, jota sosiologi Ilkka Arminen on kuvannut kirjassaan Juhannustansseista Jumalan teatteriin. Aamulehti poisti hetkeksi verkosta Kuuselan jutut, yli 600 kappaletta. Toisenlainen toimittaja. Kohun keskelle nousseet Kuuselan jutut ovat kolumneja, arvioita, esseitä ja pakinoita, eivät uutisjournalismia. Moraalinen paniikki nousee kulttuurisodissa nopeasti: kaikki mahdolliset journalisteille myönnettävät tunnustuspalkinnot saanut Matti Kuusela on surkea huijari, joka on sepitellyt omiaan. Ankarien tuomitsijoiden kuoroon liittyivät medioiden valppaat kolumnistit ja pääkirjoitustoimittajat. MORAALINEN PANIIKKI NOUSEE KULTTUURISODISSA NOPEASTI. Mikä skandaali: emme voi enää luottaa toimittajan vilpittömyyteen, huudettiin yhteen ääneen kaikilla kanavilla ja molemmilla kotimaisilla. Edes Iisalmen Pörsänmäellä kaukana kavalasta maailmasta asuvat Ryynäset ja Romppaiset eivät välttyneet kuulemasta toiLE H TIK U VA YDIN 1 / 2025 63 YTIMESSÄ. Erikoista tässä tapauksessa oli, että Kuusela umpirehellisenä ja hyväuskoisena ilmiantoi itse itsensä. Tämä seikka painui ensimmäiseksi unholaan. Kirjassa on kuuden sivun pituinen jakso, jossa hän kertoo, mikä yhdistää Anna Kareninaa, Porsas Urheaa, Søren Kiergegaardia, Raamattua ja Pentti Saarikoskea. Lisäksi hän sanoo keksineenä joitakin yksityiskohtia teksteihinsä. Aiemmissa kulttuurisodissa ilmiantaja ja prosessin käynnistäjä on tullut sivusta ja pysytellyt varjossa. Hän sanoo käyttäneensä jutuissaan kirjallisia sitaatteja toisinaan suorina lainauksina, toisinaan muunnelmina
mittaja Matti Kuuselasta, niin vahvasti painettu ja sähköinen viestintä, verkkouutiset ja sosiaalinen media rummuttivat hänen epäluotettavuuttaan. Aamulehdessä julkaistun palkitun juttusarjan Bakusta Beijingiin yhteen pakinaan Raine Lehtoranta kuvasi ajoneuvoja liikenneympyrässä Tashkentissa. Varhaisessa vaiheessa tapausta kommentoinut journalistiikan apuYDIN 1 / 2025 64 YTIMESSÄ. Maria LassilaMerisalo teki työtä käskettyä. Toimittaja Janne Arolan tekemässä Suomen Lehdistön haastattelussa Lassila-Merisalo kiinnittää huomiota Kuuselan tapaan kohdella haastateltuja ymmärtävästi ja hyvässä valossa sekä esittää heidät kaunopuheisin, hyvin harkituin sitaatein. A amulehti palkkasi featurejournalismiin perehtyneen tutkijan selvittämään sepitteellisyyttä. Kuuselan jutut ovat nyt Aamulehden verkossa luettavissa sellaisella höystettyinä. Jos lukijan älyyn ei voi luottaa, jokaisessa valtavirrasta poikkeavassa jutussa tarvitaan sisältövaroitus. Samassa yhteydessä Lassila-Merisalo toteaa, kuinka ”häntä harmittaa toimittajakunnan suhtautuminen, jossa Kuusela haukuttiin aivan matalaksi. Kuuselan jutut eivät asetu mihinkään journalistiseen genreen, vaan ne rikkovat rajoja ja yhdistelevät eri lajien ilmaisuja. Kun Kuusela paljasti kirjoittaneensa niille taustatarinat, tiukat faktantarkistajat, yksinkertaisiin totuuksiin uskovat fariseukset ja journalismin puhtautta vaalivat publikaanit riemastuivat ja tarinajournalismin aavetta ryhdyttiin väellä ja voimalla torjumaan. Kuuselan pakinateksti sisältää siinä määrin liioittelua, että lukija ei mitenkään ole voinut lukea sitä uutisjournalismina. Yhden ihmisen naulitsemisen sijaan hän toivoo, että selvityksestä ja koko tapauksesta voisi käynnistyä laajempi keskustelu journalismin etiikasta ja pelisäännöistä.” Media & viestinnässä julkaistun puheenvuoron loppusanoissa hän korostaa median roolia heikkenevän lukutaidon ja lisääntyvän disja misinformaation keskellä. Sen auliisti myönnän, että mukaan ujutettu hauska kulttuuriviite, koira nimeltä Bim, ei ole ollut jokaiselle lukijalle eikä varsinkaan kirjoitusta tänä päivänä arvioivalle enää tuttu, sillä Bim Mustakorva -klassikkokirja ja -elokuva palautuvat 1970-luvun loppuvuosiin. Ne haastavat lukemaan ja syventymään sen sijaan, että ne ohitettaisiin parilla silmäyksellä ja verkkosivun pikaisella klikkauksella. Hän arvioi, että kaikista hänen lukemistaan yli 600 jutusta 30:ssä oli sepitteellistä sisältöä, ja niistä noin kymmenessä jutussa sellaisessa muodossa, että lukija ei sitä hänen mielestään kohtuudella voinut tunnistaa. Lassila-Merisalo ei väitä, että noin kymmenen jutun fiktiivisiä elementtejä, kuten runollisuutta, monimerkityksisyyttä, henkilökohtaisuutta, ilkikurisuutta, leikinlaskua, liioittelua, elottoman elollistamista, kuvitteellisia tilanteita ja niin edelleen ei yksikään lukija voisi tunnistaa. Lassila-Merisalon raporttiin kannattaa paneutua, sillä tutkijana hän näkee asian moniulotteisuuden. Matti Kuuselan suurin synti on, että hän on pitänyt Aamulehden lukijoita niin älykkäinä, että heille ei ole tarvinnut rautalangasta vääntää, mistä hänen jutuissaan on kyse. Yhteenveto Lassila-Merisalon havainnoista on Media & viestinnän vuoden 2024 kakkosnumerossa
2024 julkaistun kommentin mukaan ”rumasti sanottuna menneen ajan jäänne”. YDIN 1 / 2025 65 YTIMESSÄ. Se on kuvaus totalitaarisesta yhteiskunnasta, jossa kansalaisia hallitaan uuskielellä. Mitä tekivät Aamulehden esihenkilöt ja millainen oli lehden toimituskulttuuri Matti Apusen ja Jouko Jokisen päätoimittajakausilla. 3. Elämäkertakirjan lukenut ymmärtää, että kyse ei ole ollut kevyistä kesäretkistä. Tervemenoa vain jokainen sankaritoimittajan viittaa hamuava Pakistanin pölyiseen Peshawariin, eteläisen Etiopian kuivaan paahteeseen ja ruudinhajuiseen Afganistaniin. Jutut ovat tulleet ajallaan, hän on tehnyt humaania, paikallista journalismia, jolle on syntynyt laaja lukijakunta.” K irjailija ja kulttuurikriitikko George Orwell julkaisi vuonna 1949 dystopiaromaanin Vuonna 1984. Mietittäväksi Lassila-Merisalo heitti Kuuselan esihenkilöiden roolin. Tällaisen kirjoittajan jokainen päätoimittaja haluaa lehteensä, ja niin Kuuselan esihenkilöt toimivat. Se näkyy elämäkertakirjassa hänen taidossaan asettua yhtä luontevasti ja vilpittömästi nelivuotiaan lapsen, kotimaansa väkivaltaa pakenevan pakistanilaisen, kuolevan koiran, 95-vuotiaan etiopialaisen vanhuksen ja suomalaisen kirjallisuudenprofessorin asemaan. Siinä epämiellyttävät asiat on häivytetty ja korvattu eufemismeilla, kiertoilmaisuilla. Miksi he eivät suitsineet sankaritoimittajaansa. Pari esimerkkiä. Kuusela on tehnyt useita juttumatkoja valokuvaajien Raine Lehtorannan ja Carina Appelin kanssa. Yksinkertaisesti siksi, että he eivät olleet typeryksiä. Sellaisena hän oli hierarkkisen toimituskulttuurin tuote, ja Ylen verkkouutisissa 26. Heidän silmissään hän oli kiitetty ja arvostettu erikoistoimittaja. Kun lehdessä ilmestyi Kuuselan juttu, siitä kuhistiin saman tien Tammelan ja Laukontorien myyntipöytien tungoksessa ja huoltoasemien baarien nurkkapöydissä. Medioissa on ollut ja on edelleen erikoistoimittajia. UUSKIELI ON PÖYHKEYTTÄ, LAISKUUTTA, TYHMYYTTÄ, TARKOITUKSELLISTA HARHAANJOHTAMISTA JA USEIN KAIKKIA NÄITÄ YHDESSÄ. Kuuselan juttujen kyky puhutella lukijoita oli tyystin eri luokkaa kuin verkkosivujen viisi sekuntia kestävien otsikkoklikkausten, ja tämän hänen esihenkilönsä hyvin oivalsivat. Suomen Lehdistön artikkelissa Lassila-Merisalo tiivistää asian: ”Kuusela on uransa aikana ollut tuottelias ja luotettava toimittaja. Juttuja myytiin hänen nimellään. Uskon, että Heikkilä on ymmärtänyt pyytää anteeksi hätäistä lausuntoaan. Samanlainen kielenkäyttö etenee ripein askelin nyky-Suomessa. Ei ole Kuuselan vika, että hän on sanankäyttäjänä poikkeuksellisen lahjakas ja oman jäljittelemättömän tyylinsä taiteeksi jalostanut journalisti. L assila-merisalo korostaa selvityksessään, kuinka hän ei löytänyt mitään viitettä siitä, että Kuusela olisi tarkoituksella johtanut toimitusta tai lukijoita harhaan, saati että olisi tavoitellut itselleen mitään erityistä etua. laisprofessori Heikki Heikkilä sanoi Kuuselan olleen Aamulehdessä sankaritoimittaja, joka meni ja tuli, miten halusi
Soisin suomalaisissa medioissa työskentelevän paljon enemmän Matti Kuuselan kaltaisia toisenlaisia toimittajia, joilla on silmät, joilla nähdä ja korvat, joilla kuulla. Tästä pitäisi ammattikunnan keskuudessa käydä keskustelua. Mitäänsanomattoman tasapääjournalismin suoltajia mahtuu enemmän kuin kolmetoista tusinaan. Samasta asiasta Riikonen kirjoitti Journalistiin ja vertasi suomalaista talousjournalismia satukirjan lukemiseen. Kun poliitikko, virkamies tai yritysjohtaja kertoo jotain asiaa tai toimintaa kehitettävän, sana sujahtaa silmää räpäyttämättä monen perusjournalistin uutiseen. Hänellä on vain haaste löytää rahaa nuoranpätkän ostoon. Rääväsuinen populismi on pahasta, mutta sen parempaa ei ole journalismi, jonka raamattuna on latteuksien evankeliumi. Kaipaan journalismiin enemmän särmää ja säpinää ja vähemmän unettavaa tasapaksuutta. Erikseen hän huomauttaa, miten yksi toimittaja on helppo nostaa tikun nokkaan, vaikka ”moni aivan yleinen ja hyväksytty journalistinen toimintatapa on eettisesti harmaalla alueella”. Ennen se oli moniäänisempää, ja siinä oli kirjavampia sisältöjä. Vaikka ihmisen rahat olisivat tyystin lopussa ja elämäntilanne niin paha, että hän miettii, pitäisikö sovitella köyttä kaulaan, ei hänellä oikeasti vaikeaa ole. 8. Helsingin Sanomissa oli 6. En usko, että ihmiset ovat niin tyhmistyneet, että he eivät osaa erottaa pakinaa uutisesta ja tunnetta tihkuvaa urheilujuttua kunnanvaltuuston kokousselostuksesta. Esimerkkeinä hän mainitsee vastuuttoman otsikoinnin, verkkoanalytiikan ohjaaman journalistisen päätöksenteon, kritiikittömästi julkaistut yksilötarinat sekä juttujen näkökulmittamisen niin, että toimittaja ei avaa lukijalle omaa asemaansa. Valeuutisia on syytä kavahtaa, mutta luotan enemmän lukijoiden viisauteen kuin toimittajien äärimmäisyyksiin vietyyn varovaisuuteen. Tiivistys on, kuinka uuskieli on pöyhkeyttä, laiskuutta, tyhmyyttä, tarkoituksellista harhaanjohtamista ja usein kaikkia näitä yhdessä. Journalismi on muuttunut, kuten myös Lassila-Merisalo toteaa. Tiede-lehden numerossa 9 /2024 toimittaja Jose Riikosen artikkelissa Tyhjä puhe valtasi työelämän on maukkaita esimerkkejä uuskielestä sekä kielenkäytön eriytymisestä erilaisiin kupliin uppoutuneiden porukoiden omaksi kivaksi. Sivistynyt journalisti tivaisi konkreettista asiaa ja tekoa toistelematta tyhjänpäiväistä kehittämispuhetta. 2024 iso ilmoitus, jossa lut-kauppakorkeakoulu haki tutkimuspäällikköä kehittämään kehittämishankkeiden valmistelua. Lassila-Merisalo tiivistää Media & viestinnässä julkaistun puheenvuoronsa kahteen oleelliseen kysyJOURNALISMIN HARMAAN ALUEEN ESIMERKKEJÄ VASTUUTON OTSIKOINTI, VERKKOANALYTIIKAN OHJAAMA JOURNALISTINEN PÄÄTÖKSENTEKO, KRITIIKITTÖMÄSTI JULKAISTUT YKSILÖTARINAT… YDIN 1 / 2025 66 YTIMESSÄ. Mikään ei ole enää vaikeaa, hankalaa tai ahdistavaa. Kuuselan julkinen mestaus ei vienyt suomalaista journalismia piiruakaan parempaan suuntaan. Journalismissa, jos missä, olisi erityisesti tarpeen vaalia suomen kielen rikkautta hyödyntämällä ennakkoluulottomasti erilaisia kerrontatapoja ja juttutyyppejä. Nykyisin kerronta on yhdenmukaista, jutut kaavamaisia ja kieli yleiskieltä
Jos esseeni otsikosta syntyy mielleyhtymä Josef K. Journalistin haastattelussa 19. 2024 Kuusela kertoi pettyneensä syvästi sekä Journalistiliittoon että kollegoihin, joiden silmissä hän koki muuttuneensa epähenkilöksi. Oli olemassa tarve paikata liiton mainetta. YDIN 1 / 2025 67 YTIMESSÄ. Siinä Journalistiliitto sai ikävästi osumaa kylkeensä. Se on pelottavasti yksiäänistymässä ja jäämässä Ylen ja Helsingin Sanomien varaan, kun ketjuuntuneet maakuntaja aluelehdet jakavat samoja sisältöjä. Miksi Kuuselan elämäkertaa ja sen sisältöä luettiin faktana, joiden perusteella hänet tuomittiin. 2024 sanomalla, kuinka sadasta entisestä kollegasta kolme katsoo silmiin ja tervehtii. Journalismin ja Yleisradion pääkaupunkikeskeisyys nousee muistelmakirjassa vahvasti esille. -otsikoidussa Perjantaidokkarissa 27. ”Mitä seuraa, jos juttuja lyhennetään ja kerrontaa yksinkertaistetaan, koska ajatellaan, että ihmiset eivät jaksa lukea eivätkä osaa tulkita. 6. Elämäkerrat ovat kirjallisuutta, eivät faktajournalismia, ja sellaisina niitä pitää arvioida. Pääkaupungin journalistien keskuudesta hän ei saanut tällaisilla puheilla suosionosoituksia. KUUSELAN JULKINEN MESTAUS EI VIENYT SUOMALAISTA JOURNALISMIA PIIRUAKAAN PAREMPAAN SUUNTAAN. mykseen. Uskon siihen löytyvän useita syitä, enkä tarkoita vain perisuomalaista kateutta. 9. Ehkä taustalla vaikutti aiempi kohu, tapaus Pettersson. Suomalaista kulttuurijournalismia tutkineena olen täysin samaa mieltä. Kuusela puhuu suorin sanoin Helsinki-kuplasta, joka hänen mielestään on korostunut Ylen keskusteluohjelmissa, kuten Jälkinäytöksessä ja Jälkihiessä. Matti Kuuselasta saatiin sopivasti rätti, jolla voitiin hinkata pois kilpeen tullutta tahraa. -nimiseen romaanihenkilöön, se ei ole sattumaa. Aamulehden lopettaessa oman kulttuuriosastonsa Kuusela sanoi suoraan, mitä asiasta ajatteli ja moni kollega mielessään hautoi, mutta ei uskaltanut ääneen lausua. Saman asian hän toi esille Kuka häpäistään seuraavaksi. Ennen ei Toijalan takana ollut mitään, nykyisin ei kehäkolmosenkaan, tai kuten Kuusela muotoilee, Tapiolan takana. Edelleen hän on sitä mieltä, että osaston lakkauttaminen on ollut yksi surullisimmista esityksistä suomalaisen journalismin historiassa. Miksi Journalistiliitto liittyi mukaan tuomitsijoiden kuoroon ennen kuin asiasta oli konkreettista näyttöä, siis ennen Lassila-Merisalon puolueetonta selvitystä. Pitäisikö journalistisessa valikoimassa kuitenkin olla tilaa myös lukijan älylliselle haastamiselle, ja miten sitä tehtäisiin vastuullisesti ja eettisesti?” Saman asian hän sanoo Suomen Lehdistössä julkaistussa jutussa jyrkemmin: ”Erittäin huono vaihtoehto olisi kuitenkin, että se vähäinenkin leikittely ja kokeellisuus, mitä nykypäivän yleisölähtöisen ja analytiikkavetoisen journalismin aikakaudella vielä on jäljellä, loppuisi.” M atti kuuselan muistelmakirjasta nousi journalisti(n)en kulttuurisota. Tekstissä on muutama kirjallinen viittaus, joiden keksimisen jätän lukijoiden iloksi
Rauha ei ole sodan puutetta, vaan aktiivista tekemistä. Nuoret tietävät, tuntevat, tunnistavat ja toivovat turvaa. Laajemmin sotaretoriikka johtaa yhteisen vihollisen muodostumiseen, jossa ulkopuolinen uhka esitetään negatiivisessa valossa. REETA LEINONEN Kirjoittaja?on?sosiaalipsykologian?maisteriopiskelija,?jota?kiehtoo?kielen. Rauhankasvatusinstituutin New Generation Wakes Up to a War -rauhantyön hankkeessa eurooppalaiset nuoret tarjoavat ymmärrystä ja tulkintoja rauhaan. Vaikka aikamme on ennakkoluulojen ja vihapuheen repimää, näkevät nuoret myös mahdollisuuden toisenlaiseen todellisuuteen ja siihen, kuinka asioiden kuuluisi jo olla. Nuorten puheessa rauha saa kehyksensä kuuluvuuden ja osallisuuden tunteista. On oleellista huomata, että sillä kuinka rauha määritellään, kenen toimesta ja missä kontekstissa, tehdään politiikkaa sodan ja rauhan kysymyksiin liittyen. Ymmärrettävästi tämä dna on myös aktivoitunut tämän päivän Euroopan näyttäytyessä kyynisyyden kylvettämänä sotien ja konfliktien areenana. K uinka siis rakentaa rauhaa, kun puhumme sodan kieltä. YDIN 1 / 2025 68 YTIMESSÄ V aikka suomessa ei ole sodittu vuosikymmeniin, on sota osa kulttuurista dna:tamme, kieltämme ja kollektiivista muistiamme. . Sota tuntuukin tuottavan enemmän jaettuun vääryyden kokemukseen perustuvaa koheesiota verrattuna rauhaan. Ahdasrajaisen eron tekeminen heihin ja meihin rakentaa yhtaikaa myös sitä, mitä on olla suomalainen tai eurooppalainen. New Generation Wakes Up to a War -hankkeen Portraits of Peace -julkaisu löytyy 12. Ymmärrystä ei tahdota rakentaa yksin. Kuinka rakentaa rauhaa, kun puhumme sodan kieltä. valta?hallita?identiteettejämme?ja?moraalikäsityksiämme.. Rauhan kieli edellyttää yhteisöjä ja yhteenkuuluvuuden kokemista. Nuoret toivovat vuorovaikutukselta kenkiin hyppäämisen ja itsenäisen, mutta yhdessä tapahtuvan ajattelun taitojen oppimista. Jo keskustelu rauhasta on toimintaa, jossa sekä toisinnetaan että muovataan mahdollisuuksiamme toimia maailmassa. Vastakkainasettelu istuu arkisissa sotametaforissa: puhutaan sodasta jotain vastaan. 3. alkaen rki:n verkkosivuilta. Vastaukset ja ratkaisut riippuvat siitä, kuinka kysymykset on alun perin ymmärretty. Voisimmeko juurruttaa rauhan vankkumattomaksi osaksi arkiymmärrystämme luomalla lisää paikkoja, joissa puhumme rauhasta sodan sijaan ja tätä kautta konkretisoida rauhaa saavutettavissa oleviksi teoiksi elämässämme
70 JUHANA UNKURI Klaus Härö kertoo auttajan tarinan / 74 Kirja-arviot / 78 JOUKO KAJANOJA Demokraattisen kapitalismin kriisi / 82 JENNY KANGASVUO Muistaminen on vastarinnan muoto / 86 RENNY JOKELIN Elämää turruttavien klikkiotsikoiden takana / 88 JUHANI TOLVANEN ”Koko viisaus on pelkistämisessä” / 90 EERO SUORANTA Taiwanilainen kollaasi / 92 PASI KOSTIAINEN Oikeus olla oma itsensä / 94 ASTRID NIKULA Tala, läs! / 95 Kärnstoff / 96 TAPIO LAMPINEN Sota ja rauha, valta ja mammona / 98 Pala historiaa. Ydinkokemus KIRJOJA, ELOKUVIA, TEATTERIA JA MUSIIKKIA: TAIDETTA, JOKA SYNNYTTÄÄ KOKEMUKSIA
Totuin jo tilanteeseen ja yht’äkkiä elokuva olikin valmis, joten olo oli ensi alkuun epäuskoinen, Härö naurahtaa. YDIN 1 / 2025 70 YDINKOKEMUS. Alun perin Härö ja tuottaja Ilkka Matila saivat idean Suomen toisen maailmansodan aikaisista juutalaisluovutuksista kertovasta elokuvasta vuonna 2005. Kirjoittaja Juhana Unkuri Klaus Härö kertoo auttajan tarinan K laus härö toteaa Ei koskaan yksin -elokuvan olleen pitkä projekti: se oli hänen työpöydällään yli viidentoista vuoden ajan. Hieman aiemmin Härö oli saanut valmiiksi toisen pitkän elokuvansa Äideistä parhain. Tarinan keskiössä on suomalainen liikemies ja hyväntekijä Abraham Stiller, joka omistaa elämänsä inhimilliselle auttamiselle. Ohjaaja Klaus Härö perehtyy uudessa elokuvassaan Suomen toisen maailmansodan aikaisiin juutalaisluovutuksiin. Hän taistelee epätoivoisesti pelastaakseen Suomeen paenneet juutalaiset varmalta kuolemalta keskitysleireillä, mutta joutuu samalla kohtaamaan aikansa raadolliset poliittiset realiteetit. Pensselit ja muut työkalut ovat odottamassa, mutta homma ei vaan etene. – Ei koskaan yksin -projektia voi verrata verannan remontointiin. Ei koskaan yksin on koskettava kertomus toisen maailmansodan synkistä vuosista, jolloin Eurooppa horjui kaaoksen partaalla, ja Suomi sai osakseen pakolaisvirran Saksasta ja Itävallasta. Käytännössä viivästyksen taustalla olivat muun muassa rahoituksen järjestymiseen liittyvät syyt
2025 Ohjaus : Klaus Härö Tuotantoyhtiö: MRP Matila Röhr Productions Oy Rooleissa: Ville Virtanen, Kari Hietalahti, Rony Herman, Naemi Latzer, Peter Kanerva, HannuPekka Björkman, Nina Hukkinen H ärö kertoo kasvaneensa siinä uskossa, ettei Suomi luovuttanut juutalaisia, vaikka tekikin yhteistyötä NatsiSaksan kanssa. Kun aloin pöyhiä aihetta ja valistaa itseäni, vastaan tuli hirveän monia mielipiteitä ja teorioita siitä, mitä tapahtui. Muita siviilejä, turvapaikanhakijoita täältä kuitenkin luovutettiin. Tarinankertojana minulle oli EI KOSKAAN YKSIN Ensi-ilta: 17. – En ole millään lailla tutkija vaan taiteentekijä ja tarinankertoja. FIL M IK AM AR I YDIN 1 / 2025 71 YDINKOKEMUS. – Tuo kommentti provosoi minua ja innosti osaltaan jatkamaan projektin parissa. Nuo luovutetut juutalaiset olivat tulleet Suomeen voidakseen aloittaa elämänsä alusta, ja he ajattelivat olevansa täällä turvassa. Pääosaroolin tekee Ville Virtanen, ja muissa keskeisissä rooleissa nähdään muun muassa Kari Hietalahti, Rony Herman, Naemi Latzer, Peter Kanerva, Hannu-Pekka Björkman ja Nina Hukkinen. Härön ja Jimmy Karlssonin kirjoittama elokuva perustuu vapaasti Rony Smolarin kirjoittamaan Setä Stiller – Valpon ja Gestapon välissä -elämäkertaan. H ärön mukaan Ei koskaan yksin on ennen kaikkea auttajan tarina. – Omia kansalaisiaan Suomi ei luovuttanut, mikä oli sinänsä aika ainutlaatuista. Projektin edetessä joku sanoi Härölle: ”niitähän oli vain kahdeksan”. 1
Härön mukaan historian tapahtumat ovat samalla peilejä, joiden pohjalta ihminen voi pohtia, kuka hän itse oikeastaan on. Niissä on jokin koukku, joka saa uskomaan asiaan fanaattisestikin. YDIN 1 / 2025 72 YDINKOKEMUS. Yksi heistä oli sdp:n kansanedustaja Sylvi-Kyllikki Kilpi. Härö muistuttaa, että Stillerin ohella eräät muutkin yrittivät auttaa Suomen juutalaisia aktiivisesti. FIL M IK AM AR I Ville Virtanen ja Klaus Härö. – On helppoa sanoa, että 30-luvulla vaikkapa minä itse olisin ollut hyvisten puolella. – Hänkin kävi lyömässä Valpossa nyrkkiä pöytään ja sanomassa, ettei Suomi voi asettua kansainvälisen lainsäädännön ulkopuolelle ja kohdella turvapaikanhakijoita miten vaan. Härön mukaan elokuvan pääteemoiksi nousivat lähimmäisenrakkaus ja kysymys siitä, millä tavalla ihminen on valmis asettumaan toisen kenkiin ja tilanteeseen. Toisaalta tuohon aikaan esimerkiksi aika moni taiteilija, romanttisesti kalibroitunut ihminen hurmaantui fasismista, kuten he ovat tavanneet kautta aikojen hurmaantua ylipäätään ismeistä ja suurista aatteista. Stilleristä käytettiin nimeä Mensch – eli Ihminen. – Hän oli ihminen, joka näki toisen ihmisen. Stiller oli hahmona myös suurisuinen ja joidenkin mielestä varmaan ärsyttäväkin. Kannattaako toisen asioihin sekaantua ja yrittää auttaa, kun lopputuloksesta ei ole takeita. Nopeasti selvisi, että Abraham Stiller (1885 – 1972) otti auttamisessa hyvin aktiivisen roolin. relevanttia selvittää, miksi tähän liittyi täysin turhia ihmisuhreja, ja oliko ketään, joka yritti auttaa ja estää luovutukset. Hänet tunnettiin Suomen juutalaisyhteisössä miehenä, jolla oli suuri sydän. Härö toteaa, että taaksepäin katsoessa on helppoa hahmottaa, mikä on hyvää ja mikä huonoa tai väärää. Hän oli kuitenkin samalla hyvin periksiantamaton, mikä on ominaista monille hyväntekijöille
– Saan monista vanhoista elokuvista edelleen ahaa-elämyksiä. YDIN 1 / 2025 73 YDINKOKEMUS. Projekteinahan elokuvat ovat hyvin intensiivisiä. Härö toteaa, että nykyään elokuvia ja sarjoja tehdään enemmän kuin koskaan. – Ja kannattaako mennä toisen ihmisen rinnalle, ja luvata että ”olen täällä sinua varten”, ja mitä siitä voi seurata. He ovat usein superproaktiivisia, ahkeria ja stressinsietoisia. Tosiasiassa resurssit olivat niukat. Nuo elokuvat eivät edusta Avatartai Harry Potter -maailmaa, vaan resurssit olivat rajalliset. En oikein ymmärrä milloin ja miten he ehtivät sen tehdä, hän naurahtaa. Härö kertoo monen sanoneen hänelle jälkikäteen, että elokuvan kuvauksissa oli hyvä henki. Mielestäni 70ja 80-luvut olivat elokuvan huippukautta. – Joka päivä oli ihan hiuskarvan varassa, saadaanko elokuva edes tehtyä, ja päivittäin piti ottaa käyttöön yhdeksästä aiemmasta elokuvasta kertynyt osaaminen: miten saada norsu kärrättyä lavalle, samalla kuin yleisö katsoo toiseen suuntaan. Härö kertoo katsovansa kotona vanhoja laatuelokuvia senkin takia, että niissä on samalla taidekasvatuksellista näkökulmaa hänen lapsilleen. Uusiin tuotantoihin hän tutustuu satunnaisesti. Härön mielestä tuolloin elokuvanäytteleminen alkoi olla realistista, ja käsikirjoitukset olivat erittäin laadukkaita. Nykyäänkin hän palaa mielellään vaikkapa Orson Wellesin tai Billy Wilderin elokuvien pariin tai katsoo 70 – 80-lukujen elokuvia, joiden parissa hän kasvoi lapsena ja nuorena. Hän toteaa, että iltapäivälehtien juttujen perusteella projekti on vaikuttanut lähes suurtuotannolta. R unsaan kahdenkymmenen vuoden aikana Härö on ohjannut kymmenen pitkää elokuvaa. Tässä elokuvassa ydinkysymyksenä on ”se olisin voinut olla minä”. Ei koskaan yksin -elokuvaa oli tekemässä suomalais-virolais-itävaltalainen työryhmä. Itse koin kuvausten olleen kiireiset, mutta ilmeisesti kiire ja stressi ei huokunut minusta. K laus härö tapasi katsoa teini-iässä paljon klassikko-elokuvia: usein elokuvateatterissa oli muita katsojia varsin vähän. Tuotantoryhmän lisäksi olen iloinen tämän elokuvan näyttelijöistä. – Samaten valaisu, kuvaus ja muu tekninen ylöspano oli huipussaan. Toki myös sittemmin on tehty hyviäkin elokuvia. Sen sijaan 80-luvun lopulta lähtien digitaaliefektit ja puhkileikkaaminen alkoivat korostua, ja samalla tarina ja ihminen jäivät vähän taka-alalle. Miekkailija (2015) oli muun muassa ehdolla parhaan ulkomaisen elokuvan Golden Globe -palkintoon vuonna 2016. – Elokuvaihmiset tunnistavat toisensa. Rakkaani merikapteeni (2022) sai useita palkintoja, muun muassa parhaan kansainvälisen elokuvan yleisöpalkinnon Chicagon elokuvafestivaaleilla. Mutta, tämä on tuttua suomalaisille elokuvantekijöille. Se valittiin Helsingin Sanomien äänestyksessä 2000-luvun koskettavimmaksi kotimaiseksi elokuvaksi. Näin ollen ohjaajat joutuivat taikomaan impression jostain suuremmasta. – Ohjaajana kaikkea ei näe, ja kuvausten aikana kulkee laput silmillä. Härö toteaa, että kansainvälisissä tuotannoissa tekijöillä voi olla eri sävyjä, mutta yhteistyö hioutuu uomiinsa muutamassa päivässä. Ja olen tainnut osata kuunnella ihmisiä aina välillä. Usein ratkaisut olivat nerokkaita ja ovat sovellettavissa tähän päivään. – Esimerkiksi klassisella musiikilla ja maalaustaiteella on ollut omat – ainakin tähänastiset – huippukautensa. Jotkut kollegani tuntuvat katsovan vaikka mitä uutta. Härö kokee Ei koskaan yksin -elokuvan filmausten olleen”puolentoista kuukauden tuulitunneli”. Hän itse on nähnyt esimerkiksi Citizen Kanen ja Auringolaskun kadun lukuisia kertoja. Postia pappi Jaakobille -elokuvalle (2009) myönnettiin puolestaan parhaan elokuvan Jussi-palkinto vuonna 2010, ja lisäksi Härö sai parhaan ohjauksen Jussin. – Tiedän suunnilleen missä mennään, ja saatan katsoa jonkun bongaamani uuden elokuvan parin vuoden sisällä
Kilven rooli on merkittävä Smolarin kirjassa, mutta erityisesti Sanan Kuolemanlaivasta olisi Kilven toiminnasta löytynyt lisää historiallisia faktoja ja täydennystä tarinaan. SANA kertoo toisessa teoksessaan Luovutetut. Roni Smolarin teosta jonottaa kirjastoista satamäärin lainaajia. Kilpi teki kaikista tapaamisistaan tarkkoja muistioita. Näin näyttää tapahtuneen myös Klaus Härön Ei koskaan yksin -elokuvan suhteen. He eivät luulleet, että Suomessa kaikki juutalaiset olisivat turvassa. Lopuksi: Toivo Horelli ei koskaan joutunut syytteeseen. Pääroistot ovat juutalaisvihamielinen sisäministeri Toivo Horelli ja erityisesti Valtiollisen poliisin Valpon johtaja Arno Anthoni (1900 – 1960). Kilpi ja suurin osa sosialidemokraattisesta liikkeestä ja muusta vasemmistosta teki Abraham Stillerin tavoin parhaansa. Renny Jokelin STILLER JA SANAN MUUT SANKARIT YDIN 1 / 2025 74 YDINKOKEMUS KIRJAT. Jo syksyllä 1938 Kilven katsotaan pelastaneen 55 juutalaispakolaista Saksaan palautukselta. MENESTYSELOKUVA saa lukijat usein tarttumaan elokuvan pohjana olevaan kirjaan. Hän sai vankeusajastaan korvauksena miljoona silloista markkaa. SANAN selvitykset olisivat tarjonneet rooleihin tai edes ohimeneviin repliikkeihin muitakin natsilinjan vastustajia. Kilpi (1899 – 1987) oli SDP:n ja (loikattuaan 1946) SKDL:n kansanedustajana vuosina 1934 – 1958. Sotasyyllisyysoikeudenkäynnit kestivät vuosia, ja vuonna 2000 Suomen hallitus pyysi anteeksi juutalaisten luovutuksia. Hän seurasi muun muassa Stilleriä juutalaisten tapaamisiin. Sanan teos palkittiin Tieto-Finlandialla. Elina Sana KUOLEMANLAIVA S/S HOHENHÖRN Rosebud/Umpihanki/ Voima (2024) 324 s. Valtion tiedonjulkistamispalkinnon saanut teos nostaa erityisesti esiin Sylvi-Kyllikki Kilven. Sodan jälkeen Kilpi oli todistajana Anthonin oikeudenkäynnissä. Jo tapahtumien aikaan Suomen lehdistö kirjoitti asioista kriittisesti. Sana oli kaivanut asiakirjan toisensa jälkeen, matkustanut arkistojen perässä ja haastatellut asioista tietäviä. Suomen ihmisluovutukset Gestapolle (WSOY 2003), että Suomen hallitus ja Valpo syyllistyivät mahdollisesti jopa 3 000 henkilön luovutuksiin. On ymmärrettävää, että Härön hienosti tehty elokuva keskittyy muutamaan hahmoon. Elina Sanan ensimmäinen Kuolemanlaiva S/S Hohenhörn (WSOY 1979) kertoi jo vuonna 1979 elokuvan kahdeksan juutalaisen kohtaloista. Tuloksena on vankasti dokumentoitu dramaattinen kirja, jota myös Roni Smolar siteeraa useaan otteeseen. Vainotuiksi joutui juutalaisten ohella kommunisteja ja muita vasemmistolaisia, romaneja, seksuaalisia vähemmistöjä ja muuten vain ”epäilyttäviksi” leimattuja ulkomaalaisia. Korkein oikeus vapautti Arno Anthonin syytteistä helmikuussa 1949. He yrittivät muun muassa saada riskiryhmiä siirretyksi Ruotsiin
Hautala kirjoittaa. Vaikka me kehumme itseämme hyvinvointivaltion rakentamisesta, koko kylmän sodan aika oli vaiheittaista hiipumista. Hautalan ei tarvitse kuitenkaan joka päivä hokea, että Venäjä voi hyökätä Ukrainan jälkeen muuallekin. Hautala meni Washingtoniin Trumpin edellisestä presidenttikaudella. Esko Rantanen MIKKO HAUTALA KERTOO JA OPETTAA YDIN 1 / 2025 75 YDINKOKEMUS KIRJAT. Amerikkalaisiin verrattuna työpaikoilla on vähän työntekijöitä, joten luulisi, että tehokas maa olisi vauraampi kuin se on. Kun Hautala kertoi amerikkalaiselle kongressiedustajalle, että pohjoismainen sosiaaliturva tarjoaa maahanmuuttajille verovaroin rahoitetun koulutuksen ja terveydenhuollon, edustaja oli ihmeissään ja sanoi, ettei kukaan hänen äänestäjistään kannattaisi näin löysää mallia. Hän on mestarillinen verkottuja ja tekee työtänsä ihmisten kautta. ”Suomalaisten on hankala mieltää, että venäläisten silmissä maahan on usein suuntautunut uhka myös Suomen alueelta käsin”. Hautala kuvailee miten amerikkalaiset ajattelevat, toimivat ja miten siihen voi valmistautua. helmikuuta 2022. ”EU-Suomen pykäläuskovaisen asioiden hoitotyylin kannalta tämä olisi haasteellista, mutta ei mahdotonta”, Hautala arvioi. Mikko Hautala SOTAA JA RAUHAA. MIKKO HAUTALA on nykyään Nokian johtokunnan jäsen. Olisi hyvä olla itsekunnioitusta enemmän. VENÄJÄ, YHDYSVALLAT JA SUOMI UUDEN SUURVALTAKILPAILUN AIKAKAUDELLA. Jälkeenpäin on paljastunut, että hän oli länsidiplomaateista ainoa, joka piti yhteyttä Trumpiin senkin jälkeen, kun tämä oli 2020 hävinnyt presidentinvaalit. 1600-luvulla Venäjälle hyökkäsivät puolalaiset, 1700-luvulla ruotsalaiset, 1800-luvulla ranskalaiset ja 1900-luvulla saksalaiset. Kesällä 2024 kirjaa kirjoittaessaan hän oli juuri jättämässä Suomen Washingtonin lähettilään tehtävät. Edustaja oli huolissaan Suomesta. Kun presidenttinä on jälleen Trump, ”hän tykkäisi, jos kauppaa ja investointeja voisi paketoida näyttäviksi diileiksi”. Syntyvyys on alhainen eikä Suomi ole saanut pitävää otetta maahanmuutosta. Luonnollisestikaan Hautala ei voinut vuosi sitten tietää, mitä Yhdysvalloissa nyt tapahtuu. Kirja ei silti ole vanhentunut. JA uskokaa tai älkää, venäläisetkin pelkäävät, mahtaako joku hyökätä heidän maahansa. Niinpä hän ei esimerkiksi pidä todennäköisenä, että Venäjästä milloinkaan tulee länsimaista demokratiaa. Amerikkalaisten kanssa on syytä toimia suoraviivaisesti ja vastaus on oltava valmiina, kun nämä kysyvät mitä haluat. Ja hän tietää, ettei Venäjän historia ala siitä, kun venäläisjoukot hyökkäsivät Ukrainaan 24. Otava 2024 264 s. PAKKA on ehkä sekaisin Amerikassa, mutta Hautalan mielestä moni asia on Suomessakin huolestuttavalla kannalla. Suomen kieltä ei pidä vaihtaa englanniksi edes todellisten huippuosaajien takia
Näiden painotusten myötä teos siirtää näkökulman ihmisyyden ytimeen, yksilön käsityksiin itsestä, identiteettityöhön, arvoihin sekä minuuden kokemukseen. Nyt julkaistu Uskonto mielessä kokoaa yhteen merkittävän osan tätä maassamme viimeisten vuosien aikana tuotettua uskontopsykologista tutkimusta. Gaudeamus, Helsinki 2024 398 sivua. PSYKOLOGISIA NÄKÖKULMIA USKONNOLLISUUTEEN JA HENKISYYTEEN. Työtä voi suositella jokaiselle yksilön arvojen muodostuksesta ja merkityksistä kiinnostuneelle lukijalle, myös ateisteille. Tutkijoita yhdistää pyrkimys soveltaa psykologian teorioita ja menetelmiä uskonnon ja henkisyyden tutkimukseen. Sen arvo on siinä, että se valaisee ja kehittelee erityisen hyvin monia aikaisemmissa selvityksissä esiin tulleita tutkimuslinjoja. Jouni Huhtanen KOGNITIIVISEN USKONTOTIETEEN LUPAUS YDIN 1 / 2025 76 YDINKOKEMUS KIRJAT. Käytännössä edellä sanottu tarkoittaa sitä, että perinteiset uskonnonhistorialliset ja tekstikriittiset ongelmat jäävät työssä huomattavan vähälle huomiolle. Tästä huolimatta työ ei avaa täysin uutta näkymää kotimaiseen tutkimukseen. Perinne tarkastelee ennen kaikkea yksilön uskoontulemiseen, hengellisiin rituaaleihin ja arvoihin sekä elämäntarkoituksen kaltaisiin suuriin kysymyksiin liittyviä ilmiöitä. Tämän huomattavan laajan tutkimuskentän yhden keskeisen osa-alueen muodostaa uskontopsykologia. USKONTO MIELESSÄ käsittelee uskonnollisuutta ja henkisyyttä ennen kaikkea kognitiotieteen ja kognitiivisen psykologian näkökulmasta. Teoksessa on kirjoituksia kaikkiaan 29 kirjoittajalta. Historiallisessa mielessä tutkimuksen keskeisen lähtökohdan muodostaa kognitiivisena käänteenä tunnettu murros, jonka myötä tutkijat alkoivat kiinnittää huomiota mielen sisäisten mekanismien ja kielen välisiin yhteyksiin. Kyseinen perinne on ollut monien länsimaiden tavoin myös Suomessa – maan koon ja tutkimusresurssien rajallisuuden huomioiden – huomattavan laajaa. Teemu Pauha ja Roosa Haimila (toim.) USKONTO MIELESSÄ. USKONTOA on perinteisesti tutkittu monenlaisista sosiologisista, sosiaalipsykologisista, historiallisista ja tekstikriittisistä näkökulmista. Tutkimusperinteen keskiössä ovat elämän tarkoitusta, kuolemanjälkeisyyttä sekä hyvää ja pahaa koskevat suuret kysymykset. Tutkimuksella on tilausta ennen kaikkea klassisten suurten teologioiden ulkopuolelle jäävien yksilöpsykologisten kysymysten kartoittajana. Tutkimus keskittyy huomattavan näkyvästi nykypäivän yksilön pyhinä pitämiin asioihin unohtamatta niiden yhteyttä yksilön identiteetin suhteen merkittäviin poliittisiin ja ideologisiin kysymyksiin. Työstä tekee merkittävän se, ettei se tyydy luettelemaan tutkimusalan teknisiä hienouksia sellaisenaan, vaan peilaa kansallista tutkimusta kansainvälisiin esikuviin ja pyrkii löytämään samalla tutkimuksen kansalliset erityispiirteet suhteessa sekä uskontotieteen että psykologian kehitykseen
Petri Räsänen RIKASTETTU DEMOKRATIA. Pelikenttä ei ole ollut kuitenkaan tasa-arvoinen, vaan markkinatalouden mekanismit ovat tuottaneet alusta lähtien epätasa-arvoa ihmisten välille. Yhtä tärkeää on huomata se, että sosiaalinen ja taloudellinen oikeudenmukaisuus vaatii pyrkimystä ratkaista kiistat yhteisymmärrystä tavoittelevan rationaalisen keskustelun avulla. Tuloksena on demokratian näivettyminen ja yksilön tarpeiden unohtuminen markkinoiden puristuksessa. Kapitalismi on puolestaan saanut oikeutuksensa perinteisesti taloustieteestä, mutta tieteenalan opilliset ja ideologiset lähtökohdat ovat monille tuntemattomat. Tälle opille keskeiset perusteet esitti saksalainen uusmarxilainen ajattelija Jürgen Habermas tutkimuksessaan Theorie des kommunikativen Handelns I – II (1984 – 1987). Tämä on kuitenkin vain toinen puoli totuutta. Tampereen yliopistossa työskentelevän Petri Räsäsen äskettäin julkaistu Rikastettu demokratia avaa näitä lähtökohtia ja osoittaa oppialan kapean suhteen demokratiaan. Mikä siis neuvoksi. Rikastettu demokratia on parhaimmillaan avatessaan tätä keskustelua ja etsiessään aikaisempaa laajempaa perustaa rajat ylittävälle yhteistyölle. HISTORIALLISESTI ajatellen kapitalistisen järjestelmän suurimman ongelman on muodostanut vähitellen syntyneet pääomavaltaiset markkinat, joiden puitteissa yksilöt ovat päässeet ainakin periaatteessa tavoittelemaan omia päämääriään. Nykyaikaisen poliittisen keskustelun keskeisen ongelman muodostaa se, että taloustieteen julkilausumattomat periaatteet rajoittavat poliittista päätöksentekoa. Tutkimus kartoittaa poliittisen päätöksenteon ongelmia verrattain hyvin ja herättänee siten kiinnostusta myös laajemmassa yleisössä. Jouni Huhtanen AVOIMUUTTA JULKISEEN KESKUSTELUUN YDIN 1 / 2025 77 YDINKOKEMUS KIRJAT. Tutkimus on otteeltaan puolueeton, se ei tyrmää kapitalistista järjestelmää täysin, vaan pyrkii rakentamaan siltaa kapitalismin ja sosialismin välille. Räsäsen mukaan ongelman yhtenä ratkaisuna saattaisi olla se, että poliittiset ja taloudelliset päätökset saataisiin nojaamaan nykyistä näkyvämmin julkiseen harkintaan ja demokraattisiin ratkaisuihin. Taloustieteellinen asiantuntijuus nousee talouskasvun tavoittelussa keskeiseen asemaan, mutta taloustieteen ja kapitalismin suhde ei ole tässä asetelmassa neutraali. POLITIIKKA TALOUSTIETEEN PURISTUKSESSA. NYKYAJAN monimuotoisten ongelmien ratkaiseminen vaatii muun muassa edellä mainittujen teorioiden laaja-alaista soveltamista yhteiskuntaan. Vastapaino, Tampere 2024 183 s. Asian ymmärtäminen vei huomattavan kauan, sillä vasta 1970-luvulla oikeistolaisesti suuntautunut yhdysvaltalainen ajattelija John Rawls esitti sopimusteoreettisen perustelun hyvinvointivaltiolle tutkimuksessaan A Theory of Justice (1970). LÄNSIMAINEN demokraattinen yhteiskunta nojaa historiallisesti kapitalistiseen järjestelmään
Demokraattisen kapitalismin kriisi M artin wolf toteaa demokratian kadonneen kapitalismin menneisyydessä ja niin voi käydä uudelleen. Tästä Wolf värikkäästi varottaa. Wolf tarkoittaa demokratialla länsimaista parlamentaarista demokratiaa, ei muuta kansanvaltaa. ”Jos niin tapahtuu, elämme mielivaltaisessa despotian, pidäkkeettömän korruption ja kähminnän, pelottelun ja valtioiden syöttämien loputtomien valheiden maailmassa”, hän kirjoittaa. De. Demokratia antaa valtion hallinnassa päätösvallan vaaleilla valituille päättäjille ja kapitalismi antaa päätösvallan markkinoilla yksityisille yrityksille. Hänen mukaansa nykytilaa ei pitäisi arvioida vain poliittisen heilunnan oikeistolaisena vaiheena vaan mahdollisena siirtymänä uudenlaiseen yhteiskuntaan. Wolf kuvaa demokraattista kapitalismia kaksiosaisena käyttöjärjestelmänä. Menneisyydellä hän tarkoittanee Saksaa 1930-luvulla ja ehkä Francon ja Pinochetin hallintoja. YDIN 1 / 2025 78 YDINKOKEMUS KIRJAT Kirjoittaja Jouko Kajanoja Martin Wolf on vaikutusvaltainen pääkirjoitustoimittaja lännen ehkä merkittävimmässä talouselämän lehdessä Financial Times. Hänen teoksensa antaa paljon ajattelemisen aihetta ajankuvaa hahmotettaessa ja muutoksen mahdollisuutta etsittäessä
Ylimpien johtajien palkat ovat moninkertaistuneet suhteessa keskivertotyöntekijöihin. Parlamentaarinen demokratia ei ole tuonut helpotusta vaan pahentanut kansan ahdinkoa talouskurilla. Oikeistopopulismi puolestaan kosii kansan kannatusta suuntaamalla pelkoa maahanmuuttajiin ja vähemmistöihin. Wolf pitää verojärjestelmän puutteita pääsyynä demokraattisen kapitalismin kriisiin. Wolf ei käsittele nykytilan ongelmia vaan sitä, miten demokraattinen kapitalismi on menossa huonoon suuntaan eriarvoisuuden, autoritaarisuuden ja kapitalistien vaikutusvallan lisääntyessä D emokratian ja kapitalismin mukavuusavioliitto voi Wolfin mukaan kuristua hengiltä joko niin, että valtio ottaa haltuunsa markkinat tai niin, että markkinat ottavat haltuunsa valtion. Wolf ei tarkoita markkinoilla vain kysynnän ja tarjonnan mekanismia vaan vallankäytön muotoa, kapitalismia, ja kuinka demokraattinen kapitalismi on menossa huonoon suuntaan. Siinä on demokraattisen kapitalismin utopia kahdessa virkkeessä. Wolf yhdistää maahanmuuttovastaisuuMARTIN WOLF THE CRISIS OF DEMOCRATIC CAPITALISM Penguin Books 2023 496 s.. Koetaan, että valtioita johdetaan eliitin etuja ajatellen. Wolf varottaa jälkimmäisestä vaihtoehdosta. YDIN 1 / 2025 79 YDINKOKEMUS KIRJAT mokratia nojaa äänestäjien ja markkinatalous kuluttajien päätöksiin. Kilpailu markkinoilla on vähentynyt ja suuryhtiöt keräävät ylisuuria voittoja, joita jaetaan ylimmälle johdolle ja osakkeenomistajille. Verotuloja tarvitaan, koska kapitalismia voi rajoittaa vain vahva valtio ja vahva valtio tarvitsee riittävää verotusta. Kapitalismi on tarjonnut kasvavaa eriarvoisuutta, heikkoja työpaikkoja ja epävakautta
Ekologinen tasapaino edellyttää uskottavien selvitysten perusteella niin radikaaleja elämisen ja yhteiskuntarakenteiden mullistuksia, että on perusteltua puhua järjestelmän muutoksesta. Sosiaalisen perustan kaksitoista ulottuvuutta kuvaavat ihmisten perustarpeita, joita ilman kenenkään ei tulisi jäädä. Oikeistopopulismi on myös omaksunut markkinoiden osuutta yhteiskunnassa korostavia ja sosiaalija oikeusvaltion rakenteita horjuttavia muutosvaatimuksia. Wolfin mukaan vasemmisto ei ole oivaltanut tätä. YDIN 1 / 2025 80 YDINKOKEMUS KIRJAT den alemman keskiluokan – ja usein miesten – ahdistukseen. Ihmiskunnan kestävä tulevaisuus vaatii ekologisen katon rajoissa pysymistä.” Donitsitalous on synnyttänyt laajaa kehittelyä uuden talouden kuvaamiseksi. Useimmiten se on abstraktia puhetta. Mitä se on. H eikki hiilamo arvioi myönteisesti Wolfin kirjaa Kanava-lehdessä (5 /2023), mutta totesi, että ”Wolf mainitsee vain sivumennen kapitalismin suurimman synnin: talouskasvun sokaiseva ihminen on ylikuumentamassa maapalloa ja kannibalisoimassa muun luonnon”. Donitsi muodostuu kahdesta sisäkkäisestä ympyrästä: sosiaalisesta perustasta ja ekologisesta katosta. Vasemmistopuolueiden puheet vihreästä siirtymästä ja sukupuolten tasa-arvosta eivät houkuttele uhan alla eläviä, jotka siirtyvät yhä enemmän oikeistopopulistisiin puolueisiin, kun taas vasemmistopuolueissa kasvaa älykköjen ja asiantuntijoiden osuus. Ilman sitä ei synny eriarvoisuuden vähentämistä ja riittävästi yhteistä identiteettiä. Ekologinen katto puolestaan koostuu yhdeksästä tutkijoiden tunnistamasta planetaarisesta rajasta, jotka säätelevät elämää ylläpitävien luonnonjärjestelmien vakautta ja kestävyyttä. Sosiaalinen perusta pohjautuu yk:n kestävän kehityksen sosiaalisiin tavoitteisiin. Mutta melko vähän on sanottu siitä, millainen talousjärjestelmä tulisi sen tilalle. Jyväskylän yliopiston ”Johdatus donitsitalouteen” -sivustolla se määritellään näin: ”Donitsitalous on 2000-luvun visio taloudesta, joka mahdollistaa sekä ihmisten että ei-inhimillisen luonnon hyvinvoinnin ja kukoistuksen. Moni on sanonut, että jatkuvaan kasvuun ja pääomien kasaantumiseen perustuva kapitalismi johtaa tuhoon. Kuitenkaan kokonaiskuvausta siitä, millaisia valtarakenteiden muutoksia kestävän maailman synnyttäminen edellyttää ja mitkä ovat uusien valtarakenteiden synnyttämisen poliittiset edellytykset, en ole löytänyt. Mieltäni on askarruttanut kysymys siitä, millaiset yhteiskuntapoliittiset järjestelyt mahdollistavat donitsitalouden tai vastaavan kestävän kehityksen. Kate Raworth julkaisi vuonna 2017 teoksen Donitsitaloustiede – seitsemän tapaa ajatella kuin 2000-luvun taloustieteilijä. Muutokseen tarvitaan kansainvälisiä sopimuksia ekologisen kestävyyden turvaamisessa. MONI ON SANONUT, ETTÄ JATKUVAAN KASVUUN JA PÄÄOMIEN KASAANTUMISEEN PERUSTUVA KAPITALISMI JOHTAA TUHOON. Oikeistopopulismin nousu tukee Wolfin kuvaamaa yhteiskuntakehityksen toteutumista. Wolfin uhkakuvan suuntaisesti myös Suomessa Kokoomus nielee Perussuomalaisten maahanmuuttoa ja vähemmistöjen oikeuksien rajoittavia toimia, kun Kokoomus voi vastapainoksi toteuttaa hyvinvointivaltion supistamista ja ay-liikkeen heikentämistä. Toinen Wolfin kirjan suuri puute on, että Wolf ohittaa taloudellisten ja poliittisten valtarakenteiden ongelmat. MUTTA MELKO VÄHÄN ON SANOTTU SIITÄ, MILLAINEN TALOUSJÄRJESTELMÄ TULISI SEN TILALLE.. Wolf lisää, että maahanmuuton hallinta on välttämätöntä
Jotta päästäisiin eroon yksipuolisesta talouden kasvun ja pääomien kasaamisen tavoittelusta, on tarpeen muuttaa tuotantoyksiköiden hallintaa. Siinä yritykset maksimoivat voittojen sijaan yhteiskunnalle tuottamiaan vaikutuksia. Tuotannon henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen parantaa varmasti ekologisten ja sosiaalisten näkökohtien huomioon ottamista tuotannossa. Yhteiskunnallisen yrittämisen järjestelmän voimistaminen veisi myös tavoiteltuun suuntaan. Nykyinen eliittimme haluaa siirtää painopistettä markkinoille. Sitä kohti eteneminen on takkuillut, mutta paljon on sekin, että melko selkeistä tavoitteista on sovittu yksimielisesti. Muutos tapahtuu katastrofina, joka on jo alkanut. Yhteisöllisyys ja tasa-arvo lisääntyisivät yhteiskunnassa. Tai ehkä hallittu muutos on sittenkin mahdollinen! yk:n jäsenmaat ovat vuonna 2015 kyenneet sopimaan kestävän kehityksen tavoiteohjelmasta nimeltä Agenda 2030. Vaihtoehdon valinnassa – myös meillä Suomessa – on kyse siitä, missä määrin yhteiskunnan toiminta ratkeaa markkinoilla, luotetaanko yksilön omaehtoiseen pärjäämiseen ja missä katsotaan tarvittavan yhteisöllistä päätöksentekoa. Kyse on myös omistuksen ja hallinnan muuttamisesta. Tavoitteita valmisteltiin yk:n historian laajimmassa prosessissa. Edellä kuvattu donitsitalous on sen versio. Kolmannen sektorin asema palvelujen tuotannossa lisääntyisi. Yritysja työpaikkademokratiaa, osuuskunnallista omistusta, samoin lisääntyisi pienyritysten ja itsensätyöllistäjien osuus. YDIN 1 / 2025 81 YDINKOKEMUS KIRJAT EI OLE IHME, ETTÄ MONET PITÄVÄT TARVITTAVAN MUUTOKSEN HALLITTUA TOTEUTTAMISTA MAHDOTTOMANA. Esimerkiksi kansainvälisesti sovitut minimipalkkaja työolovaatimukset hyödyttäisivät kehitysmaiden väestön hyvinvointia ja vähentäisivät rikkaiden maiden ylikulutusta. Niiden kehitysmaiden kannalta epäoikeudenmukaiset hallintorakenteet edellyttävät muutoksia. Elintapojen ja tuotannon muuttaminen vaatii suuria muutoksia niitä ohjaavassa verotuksessa ja muissa säädöksissä ja ne puolestaan uutta ajattelun ja kulttuurin hegemoniaa. Monet paikalliset järjestelyt sekä Wikipedian kaltaiset että vapaat avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat esimerkkejä commonseista eli yhteisresursseista. Tämä määriteltäisiin yhtiöjärjestyksessä. Avainasemassa ovat imf, Maailmanpankki ja wto. Tarvitaan sellaisten omistamisen ja hallinnan muotojen lisääntymistä, jotka vähitellen voimistavat alhaalta lähtevää itsemääräämisoikeutta tavaroiden ja palvelusten tuotannon järjestämisessä. Wolfin kuvaama demokraattisen kapitalismin kriisi on jouduttamassa tuhokehitystä, josta esimerkkinä on presidentti Trumpin toiminta. Myös monet sosiaaliset ja taloudelliset muutokset edellyttävät kansainvälisiä sopimuksia. Kyselytutkimusten – mutta ei vaalitulosten – mukaan kansa ei sitä halua vaan toivoo hyviä yhteiskunnallisia palveluja. Lapsityövoiman kieltäminen vaatii jatkoa. Molempia tarvitaan. E kologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä vastaus demokraattisen kapitalismin kriisiin edellyttää uutta maailmanjärjestystä. Kyse on siitä, mihin painopiste asettuu.. Siihen sisältyy paljon muutakin kuin edellä tarkoitettuja muutoksia maapallon mittaisissa hallintorakenteissa ja tuotannon sisäisessä ohjautumisessa. Siihen kannattaa tutustua. Ei ole ihme, että monet pitävät tarvittavan muutoksen hallittua toteuttamista mahdottomana
Khalidi kertoo kirjoittaneensa Palestiinasta aiemmin akateemisen etäisyyden päästä, mutta päättäneensä kirjassa käyttää henkilökohtaista näkökulmaa, sillä silminnäkijäkuvaukset ja henkilöhistoria puuttuvat suurimmasta osasta palestiinalaisen yhteiskunnan historiaa käsittelevistä teoksista. Yksi hänen sukulaisistaan oli osmanivaltakunnan virkamies ja tieteenharjoittaja Yusuf Diya al-Din Passa Khalidi, joka oli yhteydessä Theodor Hertzliin, sionismin keskeisimpään perustaYDIN 1 / 2025 82 YDINKOKEMUS KIRJAT. Columbian yliopiston modernin arabitutkimuksen professori Khalidi puolestaan kuuluu palestiinalaiseen älykkösukuun, jonka jäseniä on ollut merkittävissä asemissa Palestiinassa jo ennen Israelin valtion syntyä. Shehadeh on juristi, ihmisoikeusaktivisti ja kirjailija, joka on kirjoittanut lukuisia kirjoja kansainvälisestä oikeudesta, ihmisoikeuksista ja Palestiinasta. Suomalais-palestiinalainen Noora Dadu toteaa osuvasti: ”Muistaminen on vastarinnan muoto”. Siksi on tarpeellista, että palestiinalaisten kirjoittamia Palestiinan historiaa käsitteleviä teoksia saadaan myös suomeksi. Kirjoittaja Jenny Kangasvuo Muistaminen on vastarinnan muoto S ekä Raja Shehadehin että Rashid Khalidin teoksen lähtökohta on henkilökohtainen. Palestiinasta puhutaan toistuvasti palestiinalaisten ohi ja yli. Khalidin isä Ismail työskenteli yk:n turvallisuusneuvoston valmistelevana virkamiehenä Yhdysvalloissa kuuden päivän sodan aikaan vuonna 1967, ja hän itse toimi neuvonantajana hyödyttömäksi jääneessä Madridin rauhankonferenssissa vuonna 1991. Khalidin suvun kokemukset tuovat kirjaan henkilöhistoriallisen ulottuvuuden
Israel rakennettiin kolonialistisesti, asuttamalla ja alueella asuneen väestön oikeudet ja olemassaolo kieltämällä. Khalidi muistuttaa myös, että ulkovallat, 1970-luvun jälkeen erityisesti Yhdysvallat, ovat aktiivisesti tukeneet Israelia Palestiinan kolonisoinnissa, joten rauha on mahdollista vasta, kun ne myöntävät Palestiinan olemassaolon oikeutuksen. Kosmos 2024 127 s. Kuten tiedämme, Hertzl ohitti Passa Khalidin varoituksen. RAJA SHEHADEH MITÄ ISRAEL PELKÄÄ. Brittiläinen siirtomaaimperiumi hallitsi Palestiinaa osmanivaltakunnan kukistumisesta vuoteen 1948, jolloin alue luovutettiin sionisteille Israelin valtion perustamista varten. jaan 1800-luvun lopulla. Koko Hubara Esipuhe Noora Dadu. Suom. Israel pyritään esittämään dekolonisoituna kansakuntana, ei kolonisoijana. M olemmat kirjoittajat painottavat, että alusta lähtien israelilainen historiapolitiikka on rakentunut sen varaan, että palestiinalaiset pyyhitään pois historiasta. Shehadeh vertaa palestiinalaisten asemaa Israelissa Etelä-Afrikan apartYDIN 1 / 2025 83 YDINKOKEMUS KIRJAT. Hän varoitti, että pyrkimys perustaa juutalaisvaltio alueelle, jossa jo asui eri kansoja ja uskontokuntien edustajia, aiheuttaisi konflikteja eri ryhmien välille. Valtion perustamista seurasi sota, jota Israel luonnehtii itsenäisyyssodakseen, vaikka sota käytiin ensisijaisesti sionistien ja arabiarmeijoiden välillä, eikä kyse ollut israelilaisten vapautumisesta brittiläisestä siirtomaahallinnosta. ISRAEL-PALESTIINA-KYSYMYKSEN HISTORIA, NYKYHETKI JA TULEVAISUUS. Todellinen rauha onkin mahdollista vain, jos ollaan valmiita kyseenalaistamaan ja tarkastelemaan niitä myyttejä, joiden varaan koko Israelin valtio on rakennettu. Khalidille kolonialismi on keskeinen näkökulma, josta Palestiinan historiaa on tarkasteltava
heidiin. Samaa vertailukohtaa ovat käyttäneet myös Human Rights Watch, Amnesty ja israelilainen ihmisoikeusjärjestö B’tselem. Khalidi puolestaan käsittelee Palestiinan historian huolellisesti vuosikymmen vuosikymmeneltä, ja näyttää kuinka sodilla on ollut historiaa ja todellisuutta jäsentävä merkitys. Khalidi ei säästele teoksessaan palestiinalaisia poliitikkoja ja muita toimijoita, vaan perkaa myös heidän tekemiään virheitä, olivat ne sitten seurausta vääristä tiedoista, ylimielisyydestä tai silkasta omanvoitonpyynnistä. Shehadehin teos jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäinen tarjoaa suppeassa muodossa selvityksen Israelin valtion perustamisesta, Palestiinan ja Israelin välisistä konflikteista ja Israelin apartheidista, ja toinen kuvaa tuoreinta Gazan sotaa. -kirjaan on helppo tarttua selvittääkseen itselleen perusasiat siitä, mitä Palestiinassa tapahtuu, ja Khalidin teos syventää Shehadehin kirjassa käsiteltyjä aiheita. RASHID KHALIDI PALESTIINA. Mitä Israel pelkää. K ahdesta kirjasta Mitä Israel pelkää. Kirjoilla voikin nähdä olevan jossain määrin erilaiset tavoitteet ja yleisöt. Apartheid on toiminut innoittajana myös Israelin oikeistolaisille poliitikoille, kuten Ariel Sharonille. Suom. Anna Tuomikoski Siltala 2024 389 s. YDIN 1 / 2025 84 YDINKOKEMUS KIRJAT. Yhtä kriittisesti hän käsittelee toista kotimaataan Yhdysvaltoja, joka lievimmillään sulkee silmänsä palestiinalaisten sorrolta ja pahimmillaan edesauttaa kansanmurhaa. Etelä-Afrikka on kuitenkin myös toivoa luova esimerkki siitä, kuinka apartheidin voi purkaa, jos siihen ollaan valmiita. SATA VUOTTA ASUTUSKOLONIALISMIA JA VASTARINTAA 1917 – 2017. on ohut, pamflettimainen teos, kun taas Palestiina – sata vuotta asutuskolonialismia ja vastarintaa 1917 – 2017 on lähes neljäsataasivuinen historiateos Palestiinan vaiheista
Oikeistopoliitikot ja äärioikeistoaktivistit ovatkin systemaattisesti tuhonneet pyrkimykset rauhaan. Jatkuva sotilaallinen konflikti tarjoaa aseteollisuudelle testikentän. Kansanmurhaa, etnistä puhdistusta ja apartheidia puolustavien israelilaispoliitikkojen puheiden ja tekojen rinnalla on esimerkkejä siitä, kuinka israelilaiset ja palestiinalaiset ovat toimineet yhdessä rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta. Maa riistettiin suvuilta ja kansalta, joka oli asuttanut aluetta vuosisatojen ajan. Siitä, koskeeko Geneven pakolaissopimus palestiinalaispakolaisia vai ei, väännetään yhä edelleen. Rauhaa vastustavat myös messiaaniset juutalaiset, jotka näkevät Israelin luvattuna maana, jonka kohtalosta ei voi tehdä kompromisseja. Ääriuskonnollisten juutalaisten painoarvo on viime vuosina korostunut siitä huolimatta, että valtaosa Israelin juutalaisista on maallistuneita. Aseteollisuus mainostaa tuotteidensa olevan ”taisteluissa testattuja”. Yhtenä rauhanvastaisena toimijana on Israelin aseteollisuus, joka on merkittävä vientiala. Korruptiokohuissa ryvettyneen Benjamin Netanyahun hallitusta pitävät tällä hetkellä kasassa juuri ääriuskonnolliset ja -oikeistolaiset poliitikot. 2000-luvulla Israelin oikeistolainen politiikka on vahvistanut Hamasia palestiinalaishallinnon kustannuksella, koska hallinnollinen hajaannus kyseenalaistaa Palestiinan valtion legitimiteetin. Molemmissa teoksissa palestiinalaisuuden traumaattiseksi keskiöksi nousee nakba, etninen puhdistus, jossa yli 700 000 palestiinalaista karkotettiin kotiseudultaan vuonna 1948. Merkillepantavaa on se, etteivät palestiinalaispakolaiset ole olleet yk:n pakolaisjärjestön unhcr:n suojeluksessa, vaan heitä varten perustettiin vuonna 1951 erillinen yksikkö, unrwa, jonka toiminnan Israel kielsi lokakuussa 2024. Nakba Israelin erityisenä kipupisteenä ilmenee myös siitä, että nakban muistopäivän viettäminen on Israelissa nykyisin laitonta. Kansainvälisen lain asiantuntijat pitävät selvänä, että kyllä koskee, Israel puolestaan on pyrkinyt kieltämään pakolaisstatuksen, koska sen myöntäminen tarkoittaisi samalla sitä, että nakbassa karkotetuille palestiinalaisille pitäisi tarjota mahdollisuus palata kotiseudulleen. Hamasin hyökkäys lokakuussa 2023 kuitenkin yhdisti kansakunnan, ja israelilaisenemmistön näkökulmasta Gazan siviilien kokemat kärsimykset ovat tällä hetkellä toissijaisia suhteessa Hamasin nujertamisen tärkeyteen. Pohjimmiltaan Shehadeh on kuitenkin optimistinen. Ilman nakban aiheuttamien vääryyksien tunnustamista ja korjaamista pysyvä rauha on kuitenkin mahdoton. Palestiinalaisten kokemukset ja historia on Israelin valtion historiassa häivytetty, ja heidän olemassaolonsa jopa kyseenalaistettu. V astauksena siihen, mitä Israel pelkää, onkin Shehadehin mukaan Palestiinan olemassaolo. Israelin yhteiskunta on siis jakaantunut monella tavoin, ja jännitteet näkyivät valtavissa hallitusta vastustavissa mielenosoituksissa ennen Gazan sotaa. YDIN 1 / 2025 85 YDINKOKEMUS KIRJAT. Samalla synnytettiin palestiinalainen diaspora, jonka seurauksena 14 miljoonasta palestiinalaisesta puolet asuu nykyisin pakolaisina Palestiinan ja Israelin ulkopuolella. K irjat näyttävät, kuinka Israel valtiona muodostui suhteessa palestiinalaisiin ja Palestiinaan. Israel, sionistit ja israelilaiset poliitikot ovat tietoisesti hajottaneet palestiinalaisten omia hallintojärjestelmiä, kieltäneet järjestöjä ja vanginneet ja tappaneet poliittisia toimijoita. Kansainvälinen painostus Israelia kohtaan on kuitenkin rauhan kannalta olennaisempaa kuin yksittäisten kansalaisten toiminta. Myös Khalidi muistuttaa, että tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat välttämättömiä, jotta kestävä rauha voidaan rakentaa
Kirjasta voi seurata neljääkin teemaa: appelsiininkukkien maasta tulleen isän synnyinmaassaan ja Suomessa kokemaa rasismia, sen synnyttämää katkeraa vihaa ja isän vähittäistä murtumista; hänen tyttärensä, päähenkilö YDIN 1 / 2025 86 YDINKOKEMUS KIRJAT. Miehitysvalta, sotatoimet ja jatkuva siirtokuntien perustaminen ajavat ihmiset ahtaalle ja epätoivoon. Näin on käynyt myös suhteessa Lähi-idän kriisiin, jonka uusin ja verinen vaihe on nyt kestänyt pitkälti toista vuotta. Gazan kaistale on pommitettu käytännössä asuinkelvottomaksi. Palestiinalaiset terroristit hyökkäsivät lokakuussa 2023 israelilaisten juhlijoiden kimppuun surmaten useimpien arvioiden mukaan 1 100 – 1 300 ihmistä. Israelin iskut sen jälkeen ovat ylittäneet kaikki rajat: mahdollisesti lähes 70 000 surmattua ja monin kertainen määrä loukkaantuneita palestiinalaisia, suurin osa siviilejä. Zidan raportoi Lähi-idästä muun muassa Helsingin Sanomissa, kunnes – kirjan päähenkilön tapaan – ulkoinen vihamielinen paine ajoi hänet pois lehdestä. Turtumisen ehkäisemisessä ja silmien auki pitämisessä auttaa Irene Zidanin romaani, jota voinee kutsua muotitermillä ”autofiktiivinen”. T eos antaa konfliktiin hienosti inhimillisen näkökulman, joka kuvaa millaista helvetillistä arkea palestiinalaiset joutuvat elämään Gazan kaistaleella ja Rannalla, mutta myös Suomeen paenneiden ja heidän jälkeläistensä keskuudessa. Kirjoittaja Renny Jokelin Elämää turruttavien klikkiotsikoiden takana O n inhimillistä, mutta myös järkyttävää, kuinka nopeasti ihminen turtuu rankan väkivallan katselemiseen ja kuuntelemiseen. Zidan on suomalainen journalisti ja viestintäsuunnittelija, jonka isä on Palestiinasta Suomeen muuttanut pakolainen
Lopulta Amira päättää erota, koska hänen taustansa väitetään vähentävän lehden LähiIdän uutisoinnin uskottavuutta. Kirjailija Zidan erittelee uskottavasti näitä teemoja, ja muistuttaa, että kyse on pitkästä historiasta ja sen aiheuttamasta katkeruudesta ja toivottomista umpikujista. Ja jos ei myy, traagisen ja tärkeän jutun yläpuolelle nostetaan kylmästi lukijoita paremmin houkuttelevia ”uutisia”. Sota ja ruumiiden määrä ei enää ”myy” ennen muuta verkkojuttujen otsikoissa. IRENE ZIDAN ISÄNI APPELSIININKUKKIEN MAASTA WSOY 2024 281 s. Kuvaus suuren lehden klikkauskäytännöstä on hyvin kiinnostava. YDIN 1 / 2025 87 YDINKOKEMUS KIRJAT. Varjeltuuko seuraava sukupolvi tältä loputtomalta väkivallan kierteeltä, ja löytääkö se ulospääsyn. Amiran tuskaista kamppailua ja yritystä ymmärtää miten katkaista vuosikymmeniä jatkunut epäoikeudenmukaisuus; Palestiinassa elävien tavallisten siviilien lähes vankilamaisia olosuhteita tai Suomessa tehtävää journalismia kohtaan kohdistuvia paineita. Kirjassa toimittaja Amira joutuu eroamaan lehdestä, koska hänen ammatillista pätevyyttään ja puolueettomuuttaan maalitetaan vihapostilla
1980) sai 2018 valmiiksi pitkäaikaisen urakan: 222-sivuisen teoksen Kahden sävelen välissä – Arvo Pärtin tie uuteen sävelkieleen (suom. Vanha, helppo ja halpahintainen tapa on juoksuttaa 48 sivulla kohteen koko elämä ilman runouden häivää. V irolainen Joonas Sildre (s. Sildre on kertonut Viron yleisradioyhtiön haastattelussa jättäneensä pois ainakin 80 sivua, koska halusi ”pitää painopisteen musiikin syntymässä”. Lopun sivun mittaisessa tekstiepilogissa kerrotaan nopeasti hänen paluunsa Viroon 2010 ja Arvo Pärt -keskuksen (joka kustansi alkuperäisen sarjakuvan) perustaminen 2018. Sen vuoksi minkä tahansa elämäkerran – sarjakuvaelämäkerrasta puhumattakaan – tekeminen vaatii harkintaa ja tiukkoja valintoja. Teos päättyy vuoteen 1980, jolloin Pärt perheineen ajettiin maanpakoon. Klassinen musiikki – nykymusiikista puhumattakaan – miltei loistaa poissaolollaan. Hänen tuotantonsa kattaa yli 60 vuotta Viron ja maailman historiaa. Pärt ja hänen Nora-puolisonsa olivat aktiivisesti mukana YDIN 1 / 2025 88 YDINKOKEMUS SARJAKUVAT. Arvo Pärtin lausahdus sisältää kaiken niin musiikista kuin sarjakuvasta tai mistä muustakin ilmaisumuodosta. Kaisu Lahikainen, Suuri Kurpitsa), joka on samaan aikaan hartaan meditatiivinen, mutta myös lapsekkaan hilpeä. Musiikkielämäkerrat ovat miltei aina tarttuneet suuriin muusikoihin tai esittäviin yhtyeisiin. Tshehov valitti aikoinaan kirjeessä ystävälleen tekstin pituudesta, koska hänellä ”ei ollut aikaa kirjoittaa lyhyemmin.” Kirjoittaja Juhani Tolvanen ”Koko viisaus on pelkistämisessä” A rvo pärt (s. 1935) on maailman levytetyimpiä nykysäveltäjiä
Pärtin lastenmusiikkiin kuuluu muun muassa veikeä Atomipojan laulu (Aatomiku laul) vuodelta 1970, josta löytyy YouTubesta useita versioita. Pärtin elämänmittainen musiikin ja uskon etsimisen tie kuvataan kirjassa visuaalisesti hyvin rohkeasti: kirjan läpi kulkee kokonuotti, milloin pienenä ja vienona, milloin kaiken muun hukuttavana. Kaisu Lahikainen Suuri Kurpitsa 2024 224 s. Sildren projektissa, mikä sekin tekee teoksesta varsin ainutlaatuisen. A rvo pärtin 1976 kehittämän – löytämän. JOONAS SILDRE KAHDEN SÄVELEN VÄLISSÄ – ARVO PÄRTIN TIE UUTEEN SÄVELKIELEEN suom. Arvo Pärtin musiikki antaa meille voimia ja toivon mukaan uskoa omaan taisteluumme maapallon superroistoja ja kaikkia kohtaamiamme uhkia vastaan. Pärtin kappaleen nimikaiman ranskalaisen 1958 syntyneen Atomipoika-sarjakuvan nimihenkilö suojelee maapalloa superroistoilta ja maapallon ulkopuolisilta uhilta. YDIN 1 / 2025 89 YDINKOKEMUS SARJAKUVAT. – uuden musiikillisen kielen eli tintinnabulin (kello) ensimmäisiä henkisiä järkäleitä ovat Cantus in Memory of Benjamin Britten, Fratres, Tabula rasa ja Spiegel im Spiegel vuodelta 1977
Taiwanin kulttuuriministeriön vuonna 1990 käynnistämässä gaalassa jaetaan saaren arvostetuimmat musiikkialan palkinnot, joita on vuodesta 1998 lähtien myös myönnetty eri maista tuleville tekijöille kansalaisuudesta riippumatta. Samalla kokoonpano sai nykyisen nimensä, joka viittaa eri musiikkityylien ja kulttuurien yhteen tuomiseen. Collage sai alkunsa vuonna 2018 kitaristi Hunter Wangin (s. Duo voitti yli 19-vuotiaiden sarjan hidastempoisella uudelleensovituksella ja julkaisi seuraavana vuonna demoversiot ensimmäisistä omista biiseistään. Kirsikkana kakun päällä albumien nimet ovat latinaa: MEmento·MORI (”muista, että kuolet”) ja Deus Ex Machina (”jumala koneesta”). Kaksikosta Wang polveutuu taiwanilaisten enemmistön lailla Kiinan Fujianin maakunnasta 1600-luvulta lähtien tulleista siirtolaisista, joiden puhuma hokkien kuuluu siniittisiin eli kiinalaisiin kieliin. Lariyodin sukujuuret taas ovat myöskin kiinansukuisessa hakka-väYDIN 1 / 2025 90 YDINKOKEMUS. Kokeellisen pop-duo Collagen monikielinen musiikki tarjoaa sekä muistikuvia Taiwanin menneisyydestä että esimerkin sen eri kulttuurien elinvoimaisuudesta. Japanilaistyylistä poppia, metallia ja alkuperäiskansojen musiikkia yhdistelevän duon esikoisalbumilla lauletaan Taiwanin hokkieniksi, japaniksi ja amisiksi, ja sen singleillä sekä viime vuonna julkaistulla toisella pitkäsoitolla mukana on myös englantia. 1993) ja laulaja Natsuko Lariyodin (s. 1998) osallistuessa kilpailuun, jossa etsittiin parhaita cover-versioita Chthonic-heviyhtyeen kappaleista. Vuonna 2022 vuoden tulokkaan tittelin pokannut Collage ei ollut ehdokkaana kielipohjaisissa kategorioissa, mikä voi kertoa joko palkintoraadin myötämielisyyden rajallisuudesta tai sitten vain luokittelemisen vaikeudesta. Meikäläisistä Emmoista poiketen Golden Melodyissa ei tosin palkita vuoden rocktai iskelmäalbumia, vaan populaarimusiikin palkintokategoriat perustuvat suurelta osin käytettyyn kieleen. Kirjoittaja Eero Suoranta Taiwanilainen kollaasi A loitetaan golden melodyista
Luontevan oloisena jatkumona aikaisemmalle kakkosalbumi myös laajentaa laulujen tematiikkaa scifin suuntaan, mikä näkyy esimerkiksi viittauksina mustiin aukkoihin, laseraseisiin sekä Matrixin sinisiin ja punaisiin pillereihin. Vaikka Taiwanin kielija kulttuuripolitiikka ovat demokratisoitumisen myötä muuttuneet, mandariiniksi laulaminen on edelleen etu erityisesti suurten Manner-Kiinan markkinoiden kannalta. Näin se haastaa valmiita kategorioita tavalla, jonka merkitys ulottuu paljon palkintogaaloja laajemmalle. Onneksi yksittäiset kappaleet ovat edelleen saaneet omat kuvituksensa, jotka löytyvät esimerkiksi Collagen sivulta Streetvoicestriimauspalvelussa. ”Käytin vain tapaani jutella mummin kanssa laulun kirjoittamiseen”, Lariyod kertoi haastattelussa vuonna 2021. Musiikin osalta uusi hallinto piti ongelmallisena sitäkin, että vielä pitkään vallanvaihtumisen jälkeen taiwanilaiset muusikot lainasivat sävelmänsä usein japanilaisesta iskelmästä enkasta. Wangin ja Lariyodin musiikki ei kuitenkaan ainoastaan kiinnitä olemassa olevia palasia paikalleen toistensa viereen, vaan myös havainnollistaa, kuinka ne voivat elää ja muuttua. Collagen tuotannossa mandariinia kuullaan vain MEmento·MORIn puhutussa outrossa, mutta esikoisalbumin sanoituksissa yksipuoluevallan ja kolonialismin perintö on esillä senkin edestä. Lieneekö sattumaa, että samantapaisen siirtymän on käynyt läpi myös Taiwanin lähihistoriaa käsitelleistä kauhupeleistään tunnettu Red Candle Games, jonka uusimpaan tuotantoon Collage teki tunnusbiisin. Saaren toisen maailmansodan jälkeen hallintaansa ottanut Kuomintang-puolue harjoitti autoritaarista kiinalaistamispolitiikkaa, minkä osana se muun muassa teki mandariinikiinasta kouluopetuksen kielen ja kielsi ”murteiden” käytön televisiolähetyksissä. amis-sotilaista: ”En ole nähnyt lumenpeittämiä puita / etkä sinä ole nähnyt meidän viisauttamme / kenties en voi ymmärtää suruasi / mutta en taistele puolestasi.” Jos viime vuoden lopussa julkaistu Deus Ex Machina joltain osin on edeltäjäänsä heikompi teos, niin siinä, että sen kansikuvaa ei ole piirtänyt Natsuko Lariyod. Kuomintangin valkoista terroria käsitellään esimerkiksi kappaleessa Ban-tshian Hue-luí Tsû-bió Pi-ai (”lukemattomat kukat ja äidin suru”), jossa lastaan kotiin odottavan äidin rukoukseen vastataan vain kohtalokkaalla laukauksella. Lopetetaan etymologialla: collage tulee ranskan sanasta coller, ”liimata”. N ykyään kielellinen ja musiikillinen moninaisuus voi olla Taiwanilla normaalia, mutta aina sitä ei ole katsottu hyvällä. hemmistössä sekä amis-kansassa, joka on yksi Taiwanin austronesialaisista alkuperäiskansoista. Hänen edesmennyt isoäitinsä varttui saaren ollessa Japanin siirtomaa ja puhui sekaisin amisia sekä japania, mikä heijastui esimerkiksi laulajan sanoittamaan kappaleeseen Maliyang (”kuriton”). Laulajan mangatyyliset, kukkasymboliikkaa sekä uskonnollisia ja historiallisia motiiveja yhdistävät kuvitukset ovat olleet näkyvä osa duon identiteettiä ensimmäisistä singleistä lähtien, ja on sääli, että toisen albumin kansi onkin minimalistisempi. Vuosi sitten ilmestynyt Nine Sols vie taolaisen mytologian kaukaisille planeetoille ja pyrkii siten duon tavoin selvästi kokeilemaan, mitä kaikkea taiwanilaisen kulttuurin eri osasista voikaan koota. Talacowa (”minne menemme?”) taas kertoo Japanin armeijasta karkaavista YDIN 1 / 2025 91 YDINKOKEMUS ¯
Vastaavaa taistelua omasta taiteilijuudestaan ovat käyneet Suomessa sekä Putro että Koskinen. Sähkökitara ja muu räminä olivat pettymys folk-yleisölle, häntä kutsuttiin jopa Juudakseksi. Ainoana, joka on palkittu Nobelin kirjallisuuspalkinnolla. Samaa on myös se, että jokaisen tarinan konflikti kiteytyy oikeuteen tehdä sellaista musiikkia kuin haluaa. Kaupallisuus on nyt hyve. D ylania jarruteltiin aluksi siten, että hänen omiin lauluihinsa ei uskottu, vaan levy-yhtiö hyväksyi hänen ensimmäiselle albumilleen vain kaksi Oikeus olla oma itsensä Teksti ja kuva Pasi Kostiainen Taiteilijatarinoita yhdistää kamppailu siitä, että saa tehdä musiikkia niin kuin itse tahtoo. Se on koomista, kun ajattelee hänen myöhempiä ansioitaan ja asemaansa yhtenä musiikkihistorian arvostetuimmista lauluntekijöistä. 2000–luvulla vaatimukset ovat toki olleet erilaisia kuin 1960–luvulla. Dylanin itse kirjoittamaa biisiä. Kun Dylan oli muutamaa vuotta myöhemmin onnistunut tekemään läpimurron ja vakiinnuttamaan asemansa akustisesti säestämiensä folk-laulujen esittäjänä, hän laajensi ilmaisuaan rockin suuntaan. Putron kirjassaan. James Mangoldin ohjaamassa A Complete Unknown -elokuvassa näyttelijä [Timothée Chalamet eläytyy nuoren Bob Dylanin rooliin häkellyttävän uskottavasti. Molempien kirjoissa esiintyy levy-yhtiöpomo, joka ohjailee tökeröin sanakääntein tekemään musiikkia, joka pääsisi kaupallisen radion soittolistoille. Yhteistä kaikissa teoksissa on se, että keskushenkilö on omaääninen taiteilija, laulaja–lauluntekijä. Suomessa Samuli Putro on kirjoittanut Elämäni miehet -muistelmateoksen ja Samae Koskisen Aina on itketty -kirja on puolestaan kaunokirjallinen teos, mutta siinä on vahva linkki Koskisen oman elämän vaiheisiin. YDIN 1 / 2025 92 YDINKOKEMUS MUSIIKKI A lkuvuosi on ollut taiteilijoiden avautumisen aikaa
SAMULI PUTRO ELÄMÄNI MIEHET WSOY 2025 246 s.. A COMPLETE UNKNOWN Elokuva Bob Dylanista elokuvateattereissa talvella 2025 SAMAE KOSKINEN AINA ON ITKETTY Tammi 2025 246 s. Heidän voi sanoa saavuttaneen ainakin toistaiseksi dylanmaisen vapauden tehdä musiikkia ja taidetta omaehtoisesti. Niin Putro kuin Koskinenkin kertovat avoimesti mielenterveysongelmistaan ja muista haasteistaan jopa avoimuudella, johon ei upeasti 1960-luvun amerikkalaisen folk-maailman lavastava A Complete Unknown ei pysty eikä pyrikään: Timothée Chalamet’n päässä viihtyvistä Dylanin aurinkolaseista heijastuu tuttu myytti ja mysteeri. Putro ja Koskinen tekevät musiikkia tahoillaan, ilman Pomoa tai Seppoa. Hän esimerkiksi kieltäytyi saapumasta itse paikalle Tukholmaan vastaanottamaan Nobeliaan. Kulmat eivät ole hioutuneet, ja siitä ovat osoituksia molempien kirjat. Ja aina on tullut laulajia, jotka vastoinkäymisistä huolimatta etsivät ja löytävät. Samae Koskinen Helsingissä toukokuussa 2024. Keikkamyyjä sanoi suoraan. Dylan on tosiaan tehnyt urallaan niin kuin tahtoi. YDIN 1 / 2025 93 YDINKOKEMUS MUSIIKKI Pomoksi ja Koskisen omassaan Sepoksi kutsuma levy-yhtiöpomo on Helsingin Sanomien mukaan sama ihminen, pitkän uran artistina ja levy-yhtiöissä tehnyt Pekka Ruuska. Aina on itketty -kirjassa ankara palaute lamautti lauluntekijän niin, että tämän lähipiiri huolestui. ”Hän pelkäsi, että se taiteilija, joka olin, huuhtoutuisi kokonaan pois samalla, kun kaikki kulmat hiottiin sileiksi.” T ositapahtumiin perustuvassa elokuvassa Dylan selviytyy voittajaksi. Se ei ehkä ollut tyylikästä, mutta persoonallista ja jääräpäistä se kyllä oli. Ajat muuttuvat, yhä uudet sukupolvet janoavat tuulelta vastausta
Bara genom flitig användning och mångsidigt bruk av språket håller man det levande. Finland är ett land med två nationalspråk. Och om barnen inte ser sina föräldrar läsa så minskar chansen att de själva fortsätter läsa. D et att just finlandssvenska barn blir allt sämre på sitt modersmål har givetvis att göra med att svenskan i Finland är ett litet språk som lätt drunknar i finska och engelska. Alla språk är hotade av den trenden. Minst lika viktiga normbildare är journalister och översättare. F inländska barn blir allt sämre på sitt modersmål. YDIN 1 / 2025 94 KOLUMNI. Kulturen. När gratistidningar och informationsblad låter artificiell intelligens sköta översättandet förbleknar den naturliga känslan för språket. Man har kommit till att barnen läser alltför lite. Det finns mycket som påverkar finländarnas sätt att leva och föra traditioner vidare till nya generationer. Exemplets makt är inte att förringa. Talar man med varandra i familjerna eller är det mobilen som får tala. Det är säkert sant. Språkörat blir ett dövöra. Likaså kunde man bannlysa användningen av mobiltelefoner på arbetsplatsernas möten – hur väl koncentrerar man sig på det som avhandlas om man kollar på sin telefon så fort den piper till eller darrar i fickan. Läsandet och samtalen. Läsplattor och mobiltelefoner har tagit över umgänget. Om barnen växer upp med vuxna som läser för dem och sedan uppmuntrar barnen att läsa själva så är sannolikheten för att barnet läser som vuxen större än om de inte har vuxit upp med böcker. Givet är att skolornas lärare är i nyckelposition. Allt oftare betyder tvåspråkigheten att företag och näringsliv informerar på finska och engelska… I butiken svarar biträdet ofta på engelska när man tilltalar hen på svenska. Det är nästan aldrig helt tyst omkring oss! På kommande är visst ett förbud mot mobiltelefoner i klassrummen. Men problematiken är likadan i alla språkvärldar – om inte språket får leva och frodas blir det utarmat och fattigt. ai saknar känslan. Men varför skulle barnen läsa om inte föräldrarna läser. Är mobiltelefoner tillåtna vid matbordet i barnens hem. Äter familjerna ens tillsammans längre. Och hur är det med samtalen. Tala, läs! ASTRID NIKULA Skribenten är medborgaraktivist och publicist. Det som gäller för att bevara finlandssvenskan gäller lika mycket alla andra språk, också den till synes starka finskan. Är tv:n på under frukost och middag. Och det är där läsandet kommer in. Det gäller i synnerhet finlandssvenska barn och särskilt pojkar. Men inte bara genom att de själva använder normspråk utan också genom att sporra hemmen att göra det
Y din dukar igen en gång upp en rik och mångsidig kulturmeny för sina läsare: böcker, läsande, media, musik, film – så som det anstår en kulturoch opinionstidskrift. I likhet med fjärilssläktet har en gynnsam uppväxtmiljö blivit till tack vare medborgarnas gemensamma vardagsbekymmer: inflation, höjda räntor, försvagad köpkraft, energipriserna, de allt djupare skillnaderna i inkomst och förmögenhet, upplevelsen av förlorade framtidsutsikter och ökad hjälplöshet och lättheten att hitta syndabocken till allt detta: invandrarna. Tysklands Friedrich Merz är också en rik man, om än blek i jämförelse med Elon Musk. Samtidigt har antalet miljardärer vuxit snabbt i världen. Här är det som det handlar om i usa idag. Terrorism accepteras inte och så accepterar man det. Både Ryssland och Israel har brutit mot internationell rätt och begått allvarliga brott mot mänskliga rättigheter. Man kunde tro att åtminstone Europa skulle förhålla sig lika till två krig med djupgående påföljder. De mumsar i sig sina konkurrenter till frukost. J ouko kajanoja skriver om Martin Wolfs oro för den demokratiska kapitalismens kris. Finanskapitalismen och dess miljardärer pressar sig nu med i politiken och staten. Tilman Bauer efterlyser ett paradigmskifte i affärsverksamheten som svar på dagens utmaningar. Demokratins och kapitalismens konvenansäktenskap kan nämligen strypas ihjäl, antingen genom att staten tar över marknaderna eller att marknaden tar över staten. Förklaringarna låter i dagens läge närmast pinsamma. Vår kolumnist Timo Stewart sammanfattar nästa steg som Donald Trumps presidentskap leder till: ”När man skrotar regler hamnar inte bara Palestina utan också Ukraina under bussen”. Så är det dock inte. Deras sammanlagda egendom är svindlande liksom deras andel av världens bruttonationalprodukt. K rigsretoriken som springer ur extremhögertradition har också hos oss lockat fram de vidrigaste personminorna ur jordens inre. Samtidigt har Finlands egna säkerhetspolitiska lösningar bundits upp av dca-avtal och Natomedlemskap. Den är snuddande nära usa:s, Kinas och euroområdets andel. Att bara fokusera på att maximera vinsterna främjar inte vare sig någons välmående, en hållbar utveckling eller fred. Parterna borde sitta vid förhandlingsbordet eller så borde de det inte. Kärnstoff P opulismens feta larv har omvandlats till en fascismens dagsvärmare. ”Vi är inte en dagfjäril i nyhetsflödet och inte gårdagens tidning som duger som fiskomslag … vi är en demokratins ödmjuka tjänare … och förståelsens stöttepelare.” Såhär i Ydins ledare 4/2009. Det finns sanktioner och det saknas sådana. Men där tar likheterna slut – i nästan allt. Intressegrupper finns och de saknas. Krigsretoriken har i den nationella konsensusens namn lyckats övertyga de politiska beslutsfattarna i alla läger. Översättare Astrid Nikula YDIN 1 / 2025 95 KÄRNUPPLEVELSE
päivän jälkeen sotapuhe on lakaissut tieltään rauhanpuheen. Sillä he tarkoittivat aikaa ennen sotaa 1930-luvun lopulla. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.” (Joh. Muistan, miten se syveni kauhuksi, kun näin atomipommin kuvalehden kannessa. Tämä kauhistuttaa minua. Nyt siitä tuli tulevaisuuden rauhan tärkeä tekijä. koontuneet ety-kokoukseen. Helmikuussa vuonna 1982 piispat julkaisivat kirjasen, “Rauha, kehitys, ihmisoikeudet”, me tutkijat kuukautta myöhemmin kirjan “Ja maassa rauha. Uskolla oli sodan aikana ollut tärkeä tehtävä sotilaiden ja kotirintaman voimavarana. Sitä suomalaiset eivät silloin vielä tienneet. Näimme maailman johtajia, jotka olivat koSOTA JA RAUHA, VALTA JA MAMMONA TAPIO LAMPINEN Kirjoittaja on professori ja teologian tohtori. Asuimme Helsingin Harjukadulla. Ryhdyimme rauhantyöhön. Tukea rauhanponnisteluillemme saimme rintamalta palanneiden miesten toistamasta toiveesta: Ei koskaan enää. YDIN 1 / 2025 96 KOLUMNI. Poliisiautot turvasivat risteyksissä mustia autoja. 5:9) ja “Minä jätän teille rauhan. He puhuivat kadotetusta rauhanajasta. Kokous antoi meille toivon, että sodan alkamista onnistutaan siirtämään paljon pidemmälle kuin vain päiviksi. 14:27) Maailma haluaa antaa meille sodan, mutta meidän tulee puhua rauhasta ja toimia sen edistämiseksi. Pelon ajamana sukupolvemme alkoi työskennellä sen eteen, että sodan alkua voitaisiin lykätä edes yksi päivä kerrallaan. K esä 1975 oli Etelä-Suomessa tavattoman kaunis ja lämmin. Kristillisen rauhanyön perusteet”. Lapsuuteni aikuisille oli kuin itsestään selvää, että sota alkaa aina uudestaan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista, jonka maailma antaa. Oli rakennettu asuinalueemme uusimmat talot, ostettu polkupyörät, uudet puvut ja leningit. Emme kristittyinä voi näin uskoa. Nyt tiedämme, että se siirtyi lähes puoleksi vuosisadaksi. Onko rauhantyömme ollut siis turhaa, perusteetonta haihattelua. Ironista on, että muistellun ajan taloudellisen edistyksen takana oli Saksan asevarustelu. K un lapsena leikimme lattialla, kuulimme aikuisten puhuvan sodasta: milloin sota taas alkaa. Onko palattu lapsuuteni tilanteeseen, jossa sotapuhe vallitsi. Sodan pelko iskostui lapsenmieliimme. Sanoohan Kristus: “Autuaita rauhantekijät” (Matt. V iimeistään vuoden 2022 helmikuun 24. Yritimme korvata sotapuheen rauhanpuheella. Alkoi rauhapuheen valta-aika
Anna meille ja maailmalle palvelemisen kautta syntyvä rauha. Anna lupauksesi toteutua Ukrainan, Venäjän, Gazan, Länsirannan, Israelin, Libanonin, Jemenin, Syyrian, Sudanin, Kongon ja muiden väkivallan alla olevien alueiden ihmisille. Uskonsotia ei siis ole. Hän kutsuu meitä kanssapalvelijoikseen. Paavi huomasi tilaisuutensa tulleen ja käynnisti ristiretket ja vahvisti valtaansa. Tämän opin osallistuessani kolmisenkymmentä vuotta sitten Helsingissä pidetyn maailman vanhimman rauhanjärjestön International Peace Bureaun 100-vuotiskongressiin. Sinä Kristus olet luvannut ihmiskunnalle tulevaisuuden ja toivon. Tämän lauseen olen kohdannut usein. T änään sodan äänet kuuluvat kaikkialla. Ristiretkissä oli alkujaan kysymys vallasta. Mukana oli jäseniä kaikista suurista maailmanuskonnoista. Hän pyytää, ettemme käyttäisi uskoa vallan välineenä vaan armoon ja anteeksiantamiseen. Missä on valtatyhjiö, siellä joku Kolumni perustuu Tapio Lampisen pitämiin aamuhartauksiin vuoden 2024 lopulta. Herra, armahda meitä. Bysantti ja islamilainen maailma saivat vallan ja myös rikkaudet. Anna meille voimaa uskoa, että tulevaisuus on rauhan. ottaa vallan haltuunsa. Maailma haluaa antaa meille sodan, mutta meidän tulee puhua rauhasta ja toimia sen edistämiseksi. Luodussa epävarmuuden ajassa turvaudutaan tavallista enemmän uskoon. Miksi rukoukset rauhan puolesta vaihtuvat niin helposti rukouksiksi voiton saavuttamiseksi. Miksi uskonnot ovat suuren tavoitteensa, rauhan toteuttamisessa, epäonnistuneet. Uskonnot eivät aiheuta sotia. Jeesus kutsuu meitä kuitenkin luokseen silloin kun viholliskuvat, viha ja suuttumus riivaavat meitä pelätessämme menettävämme vallan tai hamutessamme sitä lisää. Kristus, armahda meitä! K aikki suuret maailmanuskonnot pyrkivät rauhaan. Hän vetosi omaan esimerkkiinsä. Syytä siihen, että uskonnot toistuvasti ovat epäonnistuneet rauhan säilyttämisessä ja tavoittamisessa, onkin etsittävä vallan ja sen mukana tulevien taloudellisten etujen houkuttelevuudesta. Kristus sinä kutsut lempeästi meitä syntisiä vallan ja mammonan sokaisemia tulemaan luoksesi oppimaan sinun esimerkkisi mukaiseen palvelemiseen. Länsi-Rooman kukistuttua läntinen Eurooppa joutui sekasortoon ja heikkouden tilaan. YDIN 1 / 2025 97 KOLUMNI. Kiusaus käyttää uskoa valtansa lisäämiseen vaanii kaiken aikaa jokaista. Usko alennetaan pienissä ja suurissa yhteisöissä valtataistelun välineeksi. Kysyessäni historiantutkijalta oliko myöhemmin 1600-luvulla käyty 30-vuotinen sota mahdollisesti uskonsota, hän sanoi, ettei kukaan jaksa uskonnon vuoksi 30 vuotta sotia. Usein niistä molemmista yhdessä. Tutkimuksissani olen tullut siihen tulokseen, että yleinen väittämä on yleisyydestään huolimatta epätosi. Ja epäonnistuvat edelleen niin pahoin, että yleinen hokema on: ”Mikään ei ole aiheuttanut niin paljon sotia kuin uskonnot”. Kun sota vallasta ja taloudesta alkaa, sotivat osapuolet haluavat vetää uskonnon tuekseen. Jeesus näki vallan houkutuksen vaaran ja antoi selvän ohjeen. Sodat käydään vallasta tai taloudesta. Kohtasimme toisemme kasvoista kasvoihin
Häntä oli alkanut ärsyttää poliittisen puheen kiertely. Tätä hän piti ongelmana. Ja jos amerikkalaiset olisivat malttaneet olla vain kohtuullisen ahneita varastaessaan öljyä, uskoisin, ettei meillä olisi nyt mitään ongelmaa terrorismista.” VUONNA 2009 elettiin myös finanssikriisin ja valtavien pankkijärjestelmän tukipakettien aikaa. Julkinen valta ottaa itselleen lääkärin roolin, jonka tehtävänä on tasapainoilla tervehdyttämisen ja elvyttämisen, leikkausten ja kivuliaiden hätäratkaisujen välillä. Keskustelun ponnin oli Tuurin lausunto: Suomi on sotaa käyvä siirtomaavalta. Suoraa puhetta vai hämärää kielellistä kätkentää. ”Media sellaisenaan ei kuitenkaan ole enempää ikkuna kuin peilikään… Objektiivisuuden harhasta on ollut vaikea irrottautua…Poliitikot ovat vähän kerrassaan tunnistaneet tämän puolen viestintää ja tarjonneet siksi omat aiheensa medialle sopivassa muodossa… tarinoimalla yksityiselämästään. ”Eräs keskeisimpiä taloustaantuman piirteitä on, että talousuutisointi alkaa muistuttaa yhä enemmän potilaskertomuksia. Keskustelun tilan valtaavat kriisit ja komplikaatiot. Median uudenlainen valta löytyykin tästä aiheita ja kuvakulmia sisään imevästä mekanismista, eikä niinkään ulos työnnetyn informaation vääristymisestä.” YDIN 1 / 2025 98 YDINKOKEMUS ARKISTOSTA. Sodalla hän viittasi suomalaisten osallistumiseen Afganistanin terrorismin vastaisen sodan operaatioon ja siirtomaavallalla suomalaisen metsäteollisuuden toimintaan. PALA HISTORIAA Ytimen kirjoittajat ovat puuttuneet ajankohtaisiin aiheisiin aiemminkin. Timo Miettinen, joka tuolloin oli filosofian opiskelija Helsingin yliopistossa, kirjoitti lääketieteen sanaston tulosta poliittiseen kielenkäyttöön. Hän sanoi muun muassa: ”Jos kaikki ne rahat, jotka viimeisten kahdenkymmenen viiden vuoden aikana Afganistanissa on pantu sotimiseen, olisi käytetty ihmisten kouluttamiseen ja hyvinvoinnin kasvattamiseen sen sijaan, että kaikki on pommitettu tuusan nuuskaksi, tilanne olisi aivan toinen. Kadunmieskin alkaa kysellä talouden voinnin perään… Kriisin taustalla eivät kuitenkaan olleet hallitsemattomat komplikaatiot, vaan yksinkertaisesti kestämättömät inhimilliset ratkaisut: huono korkopolitiikka, yksityisen sektorin ylivelkaantuminen sekä riittämätön valvonta uusien rahoitusinstrumenttien käytössä.” DOSENTTI Iiris Ruoho puolestaan kirjoitti puheenvuorossaan ”Media peilaa vaihtoehdottomuutta” ja kysyi: …eikö ole oireellista, että kaikki tv-kanavat suodattavat ilta illan jälkeen keskimäärin samat uutiset. KIRJAILIJA Antti Tuuri oli tyytyväinen siitä, että hän vapaana kirjoittajana voi sanoa mielipiteensä suoraan. Myös kansalaisliikkeet rakentavat kampanjansa siten, että ne ylittäisivät uutiskynnyksen
Maailmankirjat on monen mielestä niin sekaisin, että pelottaa! Yhteiskunnassa rauhan rakentamisen keinoista ei puhuta tarpeeksi. Rauhantyötä Suomessa vuodesta 1907 18 rauhanjärjestön ja -ryhmän kattojärjestö. LIITY nettisivujen linkin kautta rauhanliitto.fi/tue-rauhaa/tukijasenyys tai lähetä sähköpostia toimisto@rauhanliitto.fi. Poliittisissa päätöksissä tulee kuulua rauhaa kannattavien ääni. LIITY Rauhanliiton tukijäseneksi Se on kannanotto, joka vahvistaa meitä työssämme rauhan puolesta ja tukee myös taloudellisesti. Kerro, että haluat liittyä ja anna yhteystietosi. Kuuletko sotarumpujen äänen. Tukijäsenyys on 35 e / vuosi, tai voit maksaa myös isomman summan
Tuntuvia alennuksia arkeen ja ilonpitoon sadoista etupaikoista 33,64 € kertamaksulla. Tradeka. Etuja ja enemmän. tradeka.fi/liity YD IN 1 / 20 25 w w w .yd in leh ti.fi. Tutustu ja liity jäseneksi