2025 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa. Squid Game ajankuvana Media keskittyy Bisnes rauhan asialla IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO. vuosikerta / 1 l. . Hintana etninen puhdistus RIKKAIDEN RIVIERA-DIILI 59
39 €) Tee tilaus osoitteessa kauppa.voima.. Koodi on voimassa 31.12.2025 asti.. Kuuntele spotifystä tai osoitteesta voima.fi/audio Voiman vuositilaus (9 numeroa) Ydin-lehden lukijoille nyt 29 € (norm. TUOMAS RANTASEN TEATTERIN POLITIIKKAA -PODCAST Uusi jakso maanantaisin, Kuunneltavissa yli sata jaksoa. vieraina mm. Käytä verkkokaupan kassalla alekoodia Ydin. martti suosalo, Kati outinen, Kristian Smeds ja Meri Valkama
eli journalisti(n)en kulttuurisota / 68 REETA LEINONEN Kuinka rakentaa rauhaa, kun puhumme sodan kieltä. / 30 ARJA ALHO Media keskittyy – millaisia vaikutuksia. YDINKOKEMUS 70 JUHANA UNKURI Klaus Härö kertoo auttajan tarinan / 74 Kirjaarviot / 78 JOUKO KAJANOJA Demokraattisen kapitalismin kriisi / 82 JENNY KANGASVUO Muistaminen on vastarinnan muoto / 86 RENNY JOKELIN Elämää turruttavien klikkiotsikoiden takana / 88 JUHANI TOLVANEN ”Koko viisaus on pelkistämisessä” / 90 EERO SUORANTA Taiwanilainen kollaasi / 92 PASI KOSTIAINEN Oikeus olla oma itsensä / 94 ASTRID NIKULA Tala, läs! / 95 Kärnstoff / 96 TAPIO LAMPINEN Sota ja rauha, valta ja mammona / 98 Pala historiaa YDIN 1 / 2025. / 34 JANNE RANTALA Voittiko Frelimo yhtenäisen kansan. YDINHETKI 14 ARJA ALHO Bisnes rauhan asialla / 20 MAARIT LAIHONEN JA NOORA KOTILAINEN Ei enää henkilömiinoja / 24 ARTO LAPIOLAHTI Sairaalarakentamisesta sote-ahdinkoon. / 38 AVA DAHLVIK Aseistakieltäytyminen on yhä ihmisoikeus / 40 EERO SUORANTA Shanghain päättymätön nykyhetki YTIMESSÄ 46 JUUSO SALOKOSKI Demokratian luonne, edellytykset ja uhat / 52 KIMMO HAKOLA Tappaminen ja pasifismin kaje draamasarjassa Squid Game / 58 VEIKKO RÄNTILÄ Verot valtion maksettavaksi (?!) / 62 VOITTO RUOHONEN Tapaus Matti K. SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 TIMO R. STEWART Kun säännöistä luovutaan, joutuu bussin alle paitsi Palestiina myös Ukraina / 12 KATI JUVA Ovatko ydinaseet hyvä sijoituskohde
Johtuneeko siitä, että historian tuntemus näyttää perustuvan monella ”Lue toinen maailmansota päivässä” -tietoihin. Terrorismia ei suvaita ja sitten suvaitaankin. Mutta siihen yhtäläisyydet loppuvatkin – lähes kaikessa. Sanktioita on ja ei ole. Etupiirejä on ja ei ole. Nyt kaveri onkin ottamassa hatkat. KOVIEN PUHEIDEN KIELTEINEN KIERRE ARJA ALHO päätoimittaja V enäjän hyökkäyssota Ukrainaan kolme vuotta sitten oli laiton ja kansanvälisen oikeuden vastainen. Varustelukierre syntyy siitä, että pannaan aina toista paremmaksi. Tuomio lepää vahvasti sopimuspohjaiseen kansainväliseen järjestykseen ja sen eri instituutioihin – myös 50 vuotta sitten pidetyn ety-kokouksen ja nykyisen Euroopan yhteistyöja turvallisuusjärjestön periaatteille. Järjestelmien toimintatapaan kuuluvaa diplomaattista ratkaisua ei ole haettu, ehkä ei edes harkittu. Järkevää olisi, että poliittiset johtajat olisivat itsensä kanssa samaa mieltä ja ryhtyisivät YDIN 1 / 2025 4 PÄÄKIRJOITUS. Pitäisikö ryhtyä sovittelemaan, ettei ajauduta vielä pahempaan nujakkaan tai ratkaisuun, jossa ei kuulla kaikkia osapuolia. Paniikki näyttää olevan päällä. Osapuolten pitäisi olla neuvottelupöydissä mutta ei nyt kuitenkaan. Nyt pitääkin nostaa puolustusmenot viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Niitäkin on toki kuultu, mutta äänekkäät ovat hallinneet ilmatilaa. Sodan pitkittäminen ei välttämättä tuo Ukrainalle parempaa ratkaisua mutta maksaa enemmän inhimillisesti, jälleenrakennuksena mutta myös demokratiaa uhkaavana poliittisen laskuna. Alkaa vaikuttaa jo koetulta tuholta. Syitä lienee ollut monia, hyviä ja huonoja. Niin Venäjä kuin Israelkin ovat loukanneet kansainvälistä oikeutta ja tehneet vakavia ihmisoikeusrikkomuksia. Tämäkö on eurooppalainen visio. Nopea yhteiskuntien militarisoituminen nimittäin kaventaa väistämättä demokratian tilaa ja tekee vaikeaksi harkitsevan ja eri näkökulmia punnitsevan puheen. Samalla meillä Suomessa vakuuttelut sotilaallisen liittoutumisen välttämättömyydestä, ydinasesateenvarjosta, turvatakuista ja amerikkalaisten sotilastukikohtien turvasta, saavatkin uuden ja oudon kehystyksen, diilin. Monelle on ollut myös helpompaa huudella kaverin selän takaa kovia. Kylkiäisenä on saatu vahvistuvia populistisia äärioikeistolaisia voimia kaikkialla Euroopassa, jotka nekin tarjoavat kovia puheita ja helppoja ratkaisuja. Kunkin maan tilanteesta riippuen ne joko tukevat tai vastustavat Ukrainan aseapua. K ahteen eurooppaan syvästi vaikuttavaan sotaan voisi kuvitella olevan sama suhtautuminen. Nämä näkökulmat ovat jääneet monelta eurooppalaiselta päättäjältä ja kommentoijalta kovien puheiden jalkoihin. Taloudellinen kasvu haetaankin puolustusteollisuuteen panostamisesta. Kun Eurooppa ei ole toiminut, Trump sanoo toimivansa. Kolumnistimme Timo Stewart kiteyttää seuraavan vaiheen, jonka Donald Trumpin presidenttiys on aiheuttanut: ”Kun säännöistä luovutaan, joutuu bussin alle paitsi Palestiina myös Ukraina.” Maailman suurimman sotilasmahdin ja erityisesti läntisen arvoyhteisön moraalisen äänitorven uusi johtaja on laukaissut uuden paniikkitilan
Ahdinko on vain kasvanut, erityisesti lapsiköyhyys. Saksassa on käyty läpi kivuliasta menneisyyttä. V aikeuskertoimet ympäristössä ovat kuitenkin lisääntyneet. Valtio on subventoinut pandemiasta alkaen (auto) teollisuutta. Ukrainan sota tuo taloushuolia muuallakin. puheissa toistettuun monenkeskiseen kansainväliseen sopimiseen. D emokratiaa uhkaavat myös superrikkaat. Nyt miljardöörit tunkeutuvat myös valtioihin ja poliittisen johtajuuden ytimiin. Aktio on parempi kuin reaktio. Tarvitsemme Ydin-keskustelujutun Tilman Bauerin hahmottamaa liiketoiminnan paradigmamuutosta kuin vastauksena nykymenoon. Voiton yksinomaiseen maksimointiin keskittyminen bisneksissä ei edistä kenenkään hyvinvointia, kestävää kehitystä eikä liioin rauhaa. Miksei näin olisi nytkin. Oligarkkien kapitalismi ja militarismi on luultavasti huonoin yhdistelmä ikinä. Muutaman tuhannen miljardöörin yhteenlaskettu omaisuus on kasvanut käsittämättömän suureksi samoin kuin osuus maailman bruttokansantuotteesta. Jouko Kajanoja kirjoittaakin Martin Wolfin pohjalta demokraattisen kapitalismin kriisiytymisestä. Oligarkkien kapitalismi ja militarismi on luultavasti huonoin yhdistelmä ikinä. Huolet toimeentulosta tuettuinakin energialaskuina kurittavat. Silti kaikkialta kuuluu: aseet ensin. Euroopan kassalippaan rahat ovat vain hupenemassa. Y din tarjoaa muutoinkin rikkaan ja monipuolisen kulttuurikattauksen lukijoilleen kirjoista, lukemisesta, mediasta, musiikista, elokuvasta – kuten kulttuurija mielipidelehden pitääkin. Samoin monia ymmärrystä lisääviä reportaaseja ja esseitä. Näköalattomuus, osattomuus ja epäoikeudenmukaisuuden kokemukset muodostavat aina riskejä demokratialle. Silloiset natsit olivat taitavia propagandassaan ja erilaisten tilattujen yhteenottojen lietsonnassaan. Euroopassa ja maailmallakin on onnistuttu ruokkimaan populismin toukkaa niin turpeaksi, että siitä on sukeutunut fasismin kiitäjä, jota globaalien varallisuuserojen repeämiset auttavat lentämään ja leviämään. Sotimiseen ei hevin ryhdytä. Ymmärryksen lisääminen on yksi muutoksen avaimista. YDIN 1 / 2025 5 PÄÄKIRJOITUS. Demokratian ja kapitalismin mukavuusavioliitto voi nimittäin kuristua hengiltä joko niin, että valtio ottaa haltuunsa markkinat tai niin, että markkinat ottavat haltuunsa valtion. Valtioilla ja yhteisillä instituutioilla olisi käytössään halutessaan väline, vähimmäisvero, harvainvallan maailmaan liukumisen estämiseksi. Kyse on myös demokratiasta. Äärioikeisto haluaa pakittaa ydinvoimaan ja kotiäitiyteen. Nyt maahanmuuttajat. Niin on ennenkin tehty, kun väkivallan tie on vienyt umpikujaan. Se alkaa haastaa jo Yhdysvaltojen, Kiinan ja euroalueen osuuksia. Saksan Friedrich Merzkin on rikas mies, vaikka kalpeneekin Elon Muskin rinnalla. Ihmisten kokemaan ahdinkoon 1930-luvun Euroopassa syntipukeiksi nimettiin juutalaiset. Puheet voittamisesta ja häviämisestä kuuluvat enemmän kirjallisuuteen kuin todellisuuteen, enemmän kansan kiihotukseen kuin tosiasialliseen päätöksentekotilanteeseen. Se tarkoittaa aktiivista yhteistyötä eri suuntiin ja väsymätöntä rauhan rakentamista
AVA DAHLVIK on Aseistakieltäytyjäliiton puheenjohtaja. / sivu 70 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. YDIN 1 / 2025 tekijät YDIN 1 / 2025. / sivu 24 JANNE RANTALA on filosofian tohtori ja vieraileva professori University College Corkissa Irlannissa, hän on erikoistunut Mosambikin historiapolitiikkaan ja hiphopkulttuuriin. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 97. / sivu 76 & 77 RENNY JOKELIN on vapaa toimittaja. / sivu 58 JUUSO SALOKOSKI on VTM ja toiminut kansainvälisen rahoituksen alalla KansallisOsake-Pankissa, Euroopan kehitysja jälleenrakennuspankissa sekä kirjoittanut kymmenkunta kirjaa. / sivu 92 NOORA KOTILAINEN on poliittisen historian yliopistotutkija Helsingin yliopistolta, ja Koneen säätiön Sotilaallisen vallan kieli suomalaisessa demokratiassa -tutkimushankkeen johtaja. / sivu 78 JENNY KANGASVUO on kirjailija, kriitikko ja kulttuuriantropologi. vuosikerta) PAINOPAIKKA PunaMusta Oy ISSN 0356-357X (painettu) ISSN 2737-3398 (verkkojulkaisu) YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. / sivu 20 ARTO LAPIOLAHTI on kunnallisneuvos. / sivu 38 KIMMO HAKOLA on säveltäjä ja musiikkivaikuttaja. Huomautukset 14 päivän kuluessa. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa, Rosebud-kirjakaupat. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi HALLITUKSEN PJ Laura Lodenius ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA Lehtikuva TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. / sivu 34 ESKO RANTANEN on toimittaja. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. / sivu 52 JOUNI HUHTANEN on tohtorikoulutettava Oulun yliopistossa. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. / sivu 20 MAARIT LAIHONEN on yliopistotutkija Itä-Suomen yliopistossa. Irtonumerot paperisena ja digitaalisena Ydin-verkkokaupasta www.ydinlehti.fi Digitaalisena myös osoitteesta www.lehtiluukku.fi. / sivu 62 VEIKKO RÄNTILÄ on aikuiskouluttaja sekä johdon ja työelämän kehittäjä. / sivu 75 VOITTO RUOHONEN on viestinnän, kulttuurin ja kirjallisuuden tutkija sekä tietokirjailija. Ydin on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja noudattaa hyvää journalistista tapaa. / sivu 88 JUHANA UNKURI on teologian maisteri ja vapaa toimittaja. 59. / sivu 90 JUHANI TOLVANEN on sarjakuvaneuvos. / sivu 46 EERO SUORANTA on Kiinan kulttuuriin ja yhteiskuntaan erikoistunut väitöskirjatutkija, suomentaja ja vapaa toimittaja. / sivu 74 & 86 JOUKO KAJANOJA on valtiotieteiden tohtori, ekonomi ja yhteiskuntapolitiikan dosentti. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. alv 10 % ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. Ydin saa Taiteen edistämiskeskuksen kulttuurilehtitukea. / sivu 82 PASI KOSTIAINEN on musiikkiin ja muuhun populaarikulttuuriin erikoistunut vapaa kirjoittaja, toimittaja ja tietokirjailija. alv 10 % 28 € kestotilaus, sis
Nyt on vireillä aina 22. Silti Suomen ja Israelin välillä käydään asekauppaa. Suomi on lisäksi allekirjoittanut YK:n asekauppasopimuksen 2013. Sopimus kieltää aseiden myynnin sellaisille maille, joiden epäillään käyttävän niitä ihmisoikeusrikoksiin tai kansanmurhaan. Vuonna 1975 hyväksyttyjä periaatteita ovat muun muassa pidättäytyminen voimankäytön uhkasta tai sen käytöstä, riitojen rauhanomainen ratkaiseminen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen, kansojen tasa-arvoiset oikeudet ja itsemääräämisoikeus sekä velvoitteiden vilpitön täyttäminen kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Se ei saanut tarvittavaa määrää allekirjoittajia. ICJ on myös käynnistänyt kuulemiset Israelin miehityksestä ja toimista alueilla. 4. Hän korosti Suomen ylläpitävän sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä ja ETYJ:n periaatteita. LE H TIK U VA Ihmisoikeusrikkomukset ja suoranainen kansanmurha ovat palestiinalaisalueilla tosiasioita. 2025. 2. 2025 asti kansalaisaloite puolustushankintojen sääntelystä. PALESTIINA TESTAA EDELLEEN KANSAINVÄLISIIN SOPIMUKSIIN SITOUTUMISTA Ytimekkäät YDIN 1 / 2025. Suomi on allekirjoittanut Geneven yleissopimuksen joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi 1959. Aloitteessa ehdotetaan, että puolustushankinnoissa huomioidaan kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden tavoitteiden toteutuminen sekä muut ulkoja turvallisuuspoliittiset seikat. VIIME vuonna oli vireillä kansalaisaloite Israelin kanssa tehtävän asekaupan lopettamisesta. YDIN 1 / 2025 Gaza tammikuussa 2025. Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICJ) tulkinnan mukaan sopimuspuolilla on välitön velvollisuus estää kansanmurha. Ytimen toimituskunta Aloite puolustushankintojen sääntelystä – Kansalaisaloitepalvelu: www.kansalaisaloite.fi/ fi/aloite/14227 ULKOMINISTERI Elina Valtonen osallistui Suomen muun poliittisen johdon kanssa Münchenin turvallisuuskonferenssiin 14.– 16
YDIN 1 / 2025 8 YTIMEKKÄÄT ”YLEENSÄ ELÄMÄSSÄ ON VIISASTA LUOTTAA SIIHEN, ETTÄ KAIKKI MENEE HYVIN. YLEENSÄ SE KANNATTAA SIINÄKIN TAPAUKSESSA, ETTEI ITSE SIIHEN EDES USKOISI. SILLÄ USEIN ON KÄYNYT KÄÄNTEISESTI NIIN, ETTÄ UHKAKUVAT ALKAVAT TOTEUTUA JUURI SEN TAKIA, ETTÄ NIIHIN VARAUDUTAAN.” Mauno Koivisto (HS Kuukausiliite 2013) YDIN 1 / 2025 8 YTIMEKKÄÄT
Gazan sota on lisännyt myös islamvastaisuutta. Siinä todetaan muun muassa, että teknologinen kehitys vaikuttaa taistelun kuvaan ja taistelutapaan ja että autonomisten miehittämättömien järjestelmien merkitys kasvaa sodankäynnissä. Riskiarvioissa valtioiden ulkopuolisten toimijoiden merkitys tulisi tunnistaa. Rakentamisen ennustetaan kuitenkin kymmenkertaistuvan nopeasti. Päähuomio on, ettei Orpon hallitus ole onnistunut politiikallaan eikä puheillaan vähentämään maahanmuuttajiin ja vähemmistöihin kohdistuvaa vihamielistä ilmapiiriä. Enrique Tessieri on kirjoittanut Suomiosuuden. Kun käyttö lisääntyy, luontoarvot jäävät ahtaalle talouden paineissa ja samalla ekosysteemi horjuu. Jo nyt maailman 37 suurimmasta pohjavesivarannosta valtaosa on ylikulutettuja. Tuomioistuinten päätöksetkin vaihtelevat maittain: on syrjiviä ratkaisuja mutta myös uskonnonvapautta suojelevia. Kilpailu mineraaleista kovenee. Vaikka fossiilisista polttoaineista luopuminen etenee, hiilijalanjälki näyttää korvautuvan energiasyöppöydellä. Tarkemmin www.islamophobiareport.com Islamofobia voimissaan Vihreän siirtymän kääntöpuoli JOKAINEN pyyntö tekoälylle kuluttaa kymmenen kertaa enemmän energiaa kuin Google-haku. Datakeskukset vaativat litiumin ja koboltin louhintaa samoin kuin sähköautojen akutkin. Lisälouhinnalla on suuria ympäristövaikutuksia. Raportista ilmenee, kuinka esimerkiksi Norjassa, Espanjassa ja Kreikassa vihapuhe mutta myös fyysiset hyökkäykset muslimeja kohtaan ovat lisääntyneet yleisen syrjinnän ohella. Selonteko ei kuitenkaan huomioi autonomisiin asejärjestelmien (esimerkiksi robottiaseet) liittyviä humanitaarisia, teknologisia, ihmisoikeuksia koskevia ja muita yhteiskunnallisia turvallisuusriskejä, vaikka Suomi viime syksynä äänesti YK:ssa näiden asejärjestelmien sääntelyn puolesta. Asevalvonnan käytäntö ja periaatteet etääntyvät toisistaan VIIME vuoden lopulla annettu puolustusselonteko on eduskunnan käsittelyssä. Tuulija etenkin teollisessa mittakaavassa rakennetun aurinkovoiman luontovaikutuksia tunnetaan varsin huonosti. Syy on muun muassa, että 90 prosenttia vedestä käytetään ruoantuotannon keinokasteluun. Yksin Microsoftin datakeskukset käyttävät jäähdytykseen 6,4 miljoonaa kuutiometriä vettä. Myös media vahvistaa stereotypioita ja näin rasistista narratiivia muslimeista. YDIN 1 / 2025 9 YTIMEKKÄÄT EUROOPPALAISEN islamofobian tuorein raportti kattaa tilanneanalyysit Albaniasta Yhdistyneisiin Kuningaskuntiin. Vastuu aseiden käytöstä tulisi olla aina ihmisillä. Islamofobia jää yleensä tunnistamatta niin eri maiden hallituksissa kuin myös poliittisissa puolueissa. Myös veden kulutus tulee kasvamaan merkittävästi. Äärioikeistolaiset puolueet sitä vastoin hyödyntävät fobiaa. Suomalaistenkin suosimassa Teneriffalla on kärsitty vesipulasta ja veden kulutusta piti säännellä. Puolustusvoimat sitä vastoin ilmoittaa tutkivansa ja kehittävänsä “uutta teknologiaa hyödyntäviä miehittämättömiä kauko-ohjattuja ja autonomiseen toimintaan kykeneviä järjestelmiä”, joilla “on kyky muun muassa valvoa ja osoittaa maaleja sekä häiritä ja tuhota vastustajan kohteita”.. Etenkin Saksassa, Ranskassa ja Tanskassa on rajoitettu palestiinalaisten tunnusten näkymistä solidaarisuusmielenosoituksissa
Presidentinvaaleissa yksityisten henkilöiden lahjoitusten kärjessä olivat selvästi Alexander Stubb ja Pekka Haavisto, kun taas Olli Rehnin kolmostila tuli merkittävästi pienemmällä osuudella. Yritysten tuen kahmi ylivoimaisena ykkösenä Stubb, jonka kampanja maksoi kaikkiaan noin 2,7 miljoonaa ja Haaviston noin 1,9 miljoonaa euroa. 2?033?780?€ 74 % PRESIDENTINVAALIT 2018 PRESIDENTINVAALIT 2024 80 324 € 1?459?102?€ 2?889?300?€ 162 406 € 43 129 €. Myös keskimääräiset kampanjakulut ovat nousseet noin kolmanneksella verrattuna vuoden 2019 europarlamenttivaaleihin. Yritysten ja ulkopuolisten tuki on paisunut suhteessa puolueiden tai ehdokkaiden omaan rahoitukseen. Samalta tukijalta ei saa ottaa vastaan enempää tukea kuin 3 000 euroa kuntavaaleissa, 6 000 euroa eduskuntavaaleissa ja aluevaaleissa sekä 10 000 euroa eurovaaleissa. Kallein kampanja oli Henna Virkkusella noin 244 000. MYÖS vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa kokonaisrahoitus on kasvanut samoin kuin vaalikampanjoihin saatu ulkopuolinen tuki. Nimettyjen tahojen osuus oli RAHALLA SAA – JA PÄÄSEE 62 prosenttia. Tarkastusvirasto on nostanut raporteissaan esille rajalliset tietojensaantioikeutensa, vähäiset sanktiot ja muitakin puutteita. Kun kampanjoinnit ovat kasvaneet vaali vaalilta merkittävästi, rajoittaa se käytännössä monien mahdollisuutta asettua ehdolle ilman merkittävää omaa varallisuutta tai ulkopuolista tukea. YDIN 1 / 2025 10 YTIMEKKÄÄT KANSANVALTAA uhkaa entistä enemmän rahanvalta. Tukea tuli 1,8 miljoonaa kampanjan ulkopuolisilta tahoilta. Yhteenlaskettu rahoitus oli vuoden 2024 eurovaaleissa ilmoitusvelvollisilla 2,2 miljoonaa euroa. Ytimen toimituskunta PRESIDENTINVAALIT 2012 Suurin kampanjabudjetti Pienin kampanjabudjetti Lähde: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalirahoitus. Panostus tuotti myös tulosta komissaarinimityksenä. Vaalirahoituslakia ollaan parhaillaan uudistamassa
Sääntöpohjainen maailmanjärjestys tähtää muun muassa juuri tähän. Siksi ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä, että mikäli Trumpin hallinto on valmis rikkomaan kansainvälisiä normeja näin räikeästi Palestiinassa, se tulee tekemään niin muuallakin. Päinvastoin. Hän ei piittaa sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä, vaan näkee sen haitallisena. Heidän pitäisi muuttaa muualle. J uuri siksi toisen maailmansodan jälkeen on otettu määrätietoisia askeleita suuntaan, ettei näin enää tapahtuisi. Nyt näyttää myös siltä, että Trump ja Vladimir Putin yrittävät sopia Ukrainan kohtalosta sen pään yli. Kun säännöistä luovutaan, joutuu bussin alle paitsi Palestiina myös Ukraina TIMO R. EU:n?ja?Yhdysvaltain?Lähi-idän?politiikkaan?ja?Israel–Palestiina-konfliktiin. Se, mitä Trump ehdottaa, ja mille Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on antanut oman tukensa, on pakkosiirtoa ja Gazan kaistan etnistä puhdistusta. Tasavertaisten oikeuksien sijaan on luvassa pakkosiirtoja. On mahdollista nähdä Trumpin politiikka täysin johdonmukaisena. Kuulostaa muuten hyvältä paitsi, ettei tämä visio sisällä alueen palestiinalaisia asukkaita. Tämä heijastuu kaikkeen. Maailman mahtavimman valtion presidentin puheilla on aina vaikutus, vaikka hän ei olisikaan aina tosissaan. Näinkin voi politiikkaa tehdä. Trumpin ajattelussa ei olekaan mitään tuoretta. Yhdysvallat ottaisi tämän osan Palestiinaa omaan hallintaansa. Pitkä kokemus kuitenkin osoittaa, ettei se ole mikään oikotie onneen. Se on luiden tie. YDIN 1 / 2025 11 KOLUMNI. On totta, että kokonaisia kansoja on aiempina vuosina siirrelty vastoin tahtoaan, milloin minnekin. Trump on syyttänyt Ukrainaa Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta. Puheet Grönlannista, Panamasta tai Kanadasta ovat huolestuttavia. Y hdysvaltain presidentti Donald Trump on toistuvasti sanonut tekevänsä Gazasta ”Lähi-idän Rivieran”. Laittomat aluevaltaukset virallistetaan. Sekä Israelin että Venäjän suhteen Trump on antamassa vahvoille ja ottamasta heikoilta. STEWART Kirjoittaja?on?Ulkopoliittisen?instituutin?vanhempi?tutkija,?joka?on?erikoistunut. Hän on väittänyt Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin olevan diktaattori ja antanut ymmärtää, että Ukrainan pitää tehdä alueluovutuksia ja luopua Natohaaveista. Ihmiskunnalla on kosolti kokemusta oikeusmurhista ja ihan konkreettisista murhista, joita pakkosiirtäminen merkitsee. Kansoilta viedään mahdollisuus päättää omasta kohtalostaan. Se on hyvin vanhaa. . Häikäilemättömyys palkitaan. H arvempi taitaa kuitenkaan pitää Trumpin puheita Ukrainasta vain puheina. Sen enempää rajoja kuin ihmisiäkään ei tule siirrellä väkivalloin minnekään
Mitä enemmän ydinaseita on, sitä suurempi on myös tahattomasti syttyvän ydinsodan riski. Ydinasearsenaalit ylittävät moninkertaisesti ihmiskunnan tuhoamiseen riittävän määrän. YDIN 1 / 2025 12 YTIMESSÄ I lmastonmuutos ja luontokato etenevät, mutta resursseja käytetään enenevässä määrin aseisiin. Toivotaan, etteivät suomalaiset yritykset palaa kampanjan ”häpeälistalle”. Ydinasevallat ovat itsekin todenneet, ettei ydinsotaa ole mahdollista voittaa eikä sitä pidä koskaan käydä. Ydinaseilla tai niihin sijoittamisella ei kuitenkaan ole missään tilanteessa puolustuksellista tai turvallisuutta lisäävää merkitystä. Aiemmin muun muassa Nordealla ja Danske Bankilla on ollut sijoituksia tällaisissa yrityksissä, ja Suomen ican-verkosto oli tuolloin ollut heihin yhteydessä. Ovatko ydinaseet hyvä sijoituskohde. (International?Physicians?for?the?Prevention?of?Nuclear?War)?co-presidentti.. Maailman nykytilanne tekee heidän arvionsa mukaan puolustusteollisuudesta vastuullisen sijoituskohteen, ja monella tällaisella yrityksellä liitos ydinaseisiin voi olla hyvin pieni. Perusteluna on turvallisuustilanteen muutos. Ydinaseet ovat kuitenkin myös jättimäinen bisnes. . Monet yritykset hankkivat valtavia voittoja, kuten muun muassa Airbus, Boeing, Fluor, General Dynamics, Lockheed Martin, Rolls Royce ja Textron. Y dinaseteollisuuteen sijoittamisen ei kuitenkaan voi katsoa olevan kestävää, eettistä sijoittamista. Alkuvuodesta uutisoitiin, että suomalaiset eläkeyhtiöt, kuten Ilmarinen ja Varma, ovat valmiita sijoittamaan myös ydinaseisiin. Ydinaseet ovat tuhovoimaisia aseita, joita ei voi käyttää altistamatta hyökkääjää sekä vastaiskulle että ydintalvelle, joka leviää ympäri maapalloa rajoista riippumatta. Ydinpelote on hatara rakennelma, joka edellyttää johtajilta jaettua tilannekuvaa ja hyvää stressinsietokykyä. KATI JUVA Kirjoittaja?on?ICAN?Finland?toinen?koordinaattori?ja?IPPNW?. Ydinaseiden rakentamisen ja modernisoinnin maksavat ydinasevaltiot ja niiden kansalaiset veroina. T ästä huolimatta ydinaseisiin sijoittaminen ja valtioiden niihin käyttämät rahamäärät ovat huikeita. Nämä sijoitukset on nyt lopetettu. Vuonna 2023 ydinaseisiinsa käytettiin 91,4 miljardia dollaria, yli puolet tästä Yhdysvalloissa. Tämä on pois yhteiskuntien muusta kehityksestä ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnasta. Suomen ican-verkosto seuraa tiiviisti suomalaisten sijoittamista ydinaseisiin. Ne eivät enää ole kiellettyjen, epäeettisten sijoitusten listalla kuten tupakka ja porno. Ydinaseiden rahoitusta selvittävän kampanjan Don’t Bank on the Bomb uusimman listauksen mukaan yksikään suomalainen yritys ei nyt rahoita ydinaseita
Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA. / 30 ARJA ALHO Media keskittyy – millaisia vaikutuksia. / 34 JANNE RANTALA Voittiko Frelimo yhtenäisen kansan. 14 ARJA ALHO Bisnes rauhan asialla / 20 MAARIT LAIHONEN JA NOORA KOTILAINEN Ei enää henkilömiinoja / 24 ARTO LAPIOLAHTI Sairaalarakentamisesta sote-ahdinkoon. / 38 AVA DAHLVIK Aseistakieltäytyminen on yhä ihmisoikeus / 40 EERO SUORANTA Shanghain päättymätön nykyhetki
Teksti ja kuvat Arja Alho YDIN 1 / 2025 14 YDINHETKI. YDIN 1 / 2025 14 YDINHETKI BISNES RAUHAN ASIALLA Tilman Bauer on yhdistänyt liiketaloustieteen, johtamisen ja rauhantutkimuksen. Hän kysyy ennakkoluulottomasti: miten liiketoiminta voi edistää rauhaa
T ilman : Rauha ei ole sodan tai väkivallan poissaoloa, sillä se ei kerro mitä rauha on. Katson, että rauha on sateenvarjokäsite, joka kokoaa yhteen eri positiiviset vaikutukset ja kattaa koko kestävän kehityksen ja ihmiskunnan tulevaisuuden. Siksi kutsun sitä suureksi väärinkäsitykseksi. Haluan tuoda rinnalle uuden näkökulman: miten liiketoiminta voi tehdä hyvää ja miten se voi rakentaa rauhaa ja tehdä maailmasta paremman paikan. Esimerkkejä ovat hyvän tekeminen, positiivisen arvon luominen, sidosryhmien hyvinvoinnin edistäminen sekä kestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteiden noudattaminen. Vuosien mittaan olen yhä enemmän kiinnostunut liiketoiminnan potentiaalista edistää rauhaa. Loppujen lopuksi määrittelen rauhan. Onko se vain voiton maksimointia. T ilman : Eksistentiaalisista haasteista on todettava, että liiketoiminta on myös yksi syistä globaaleihin ongelmiin. Oletus sittemmin unohtui ja voiton maksimoinnista tuli väite, vaikka se oli simplifikaatio, pelkistys. Se oli hyvin avartava kokemus. Miten määrittelisit sen lyhyesti. Esimerkiksi saastuttaminen on väkivaltaa luontoa kohtaan. Kyse on paradigman muutoksesta. Voiton maksimointi muuten ilmestyi noin pari sataa vuotta sitten tutkimukseen ja taloustieteelliseen keskusteluun oletuksen muodossa yksittäisissä tutkimuksissa. Tarkastelemalla yritysten roolia rauhan edistäjinä mikrotasolla, saadaan kehystys yritysten mahdollisuudelle myötävaikuttaa yhteiskunnan ja luonnon hyvinvointiin sekä kestävään kehitykseen. Tutkimukseni pohjalta argumentoin, että liiketoiminnan perimmäinen tarkoitus voidaan nähdä rauhan edistämisenä. Haluan painottaa, että kyseessä on uudenlainen ajattelutapa. Yksi tutkimuskysymykseni onkin, mitä liiketoiminta pohjimmaltaan on. Muutos liiketoiminnan päivittäisessä toiminnassa ei välttämättä ole kovin suuri, jos yritys toimii eettisesti. Varsin varhain rauhantutkimuksesta muodostui minulle kutsumus. YDIN 1 / 2025 16 YDINHETKI A rja : Olisi mielenkiintoista kuulla, miksi kiinnostuit rauhantutkimuksesta ja sen yhteydestä nimenomaan liiketoimintaan. Monetarismin oppi-isänä tunnetun Milton Friedmanin pelkistetylle näkemykselle löytyy vaihtoehtoja. T ilman : Olen suomalais-saksalaisesta perheestä ja tottunut eri kulttuurien välillä toimimiseen ja sovitteluun. Voiton tekeminen on toki liiketoiminnan tekemisen ehto ja sen mahdollistaja mutta ei sen ydin, saati tarkoitus. Mielestäni se on viimeisten 100 – 200 vuoden suurin väärinkäsitys. a rja : Ajattelutavan muutos on tärkeä etenkin, kun ihmiskunnalla on ratkaistavana monia eksistentiaalisia kysymyksiä aina ilmastomuutoksesta sotiin ja konflikteihin. Ensimmäisen maisteritutkintoni tein vuonna 2009 Costa Ricassa toimivassa yk:n Rauhan yliopistossa (United Nations-mandated University for Peace). Tiedän, että opintopolkusi alkoi Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin kampukselta ja päätyi tohtoritutkintoon Aalto-yliopistossa loppuvuodesta 2023. Olet pohdinnoissasi aika lailla ytimessä siksikin, että tuot liiketoiminnan mukaan monien kysymysten ratkaisuun. Eettinen liiketoiminta edistää rauhaa – tämä on empiirinen fakta. Niiden vaikutukset sään ääri-ilmiöinä tai turvallisuuden järkkymisenä saavat ihmiset liikkeelle, kun elämisen edellytyksiä ei ole. Yritykset voivat asettaa tavoitteensa yhteiskunnassa voiton maksimoinnin yläpuolelle ja rakentaa eettisempää, kestävämpää ja rauhaan perustuvaa tulevaisuutta, unohtamatta kuitenkaan taloudellista kannattavuutta. Voi sanoa, että 90 prosenttia maailman ihmisistä on tekemisessä liiketoiminnan kanssa tavalla tai toisella ja siksi liiketoiminta voi olla suuri rauhaa edistävä voima. A rja : Käsittelet väitöskirjassasi myös laajasti sitä, mitä rauha on. Liiketoiminta on liikkeellepaneva voima globaalisti
Ne ovat täysin kaksi erilaista elementtiä. YDIN 1 / 2025 17 YDINHETKI käsitteen niin, että rauha on minkä tahansa positiivisen vaikutuksen substanssi. Kysyin siksi itseltäni, miten luoda teoreettinen kehikko rauhan määrittelemiseksi tässä moninaisuudessa. a rja : Sotien ja konfliktien syinä arvellaan usein olevan, että halutaan toiselta jotakin. Tästä myös seuraa loogisesti, että jos liiketoiminnan tarkoitus positiivisen vaikutuksen luominen ja rauha voidaan nähdä kaiken positiivisen vaikutuksen substanssina, liiketoiminnan tarkoituksena voidaan pitää rauhan rakentamista. Mutta ajattelutavan muutoksen mukaisesti pitäisi puhua enemmän siitä, mitä rauha voisi itse kullekin maailman ihmisistä olla tai yhteiskunnille merkitä. Mutta sitten huomasin, etteivät nämäkään tasot riitä. Holistinen rauha on kuin moraalinen ja henkinen kompassi, jota myös liiketoiminta voi seurata rakentamalla kestävää ja merkityksellistä tulevaisuutta.. T ilman : Rauhaa tulisi opettaa lapsille päiväkodista lähtien. Vertaan niitä tuleen ja veteen. Rauhasta pitää puhua monikossa. Positiivinen rauha tarkoittaa sekä rakenteellisen ja kulttuurillisen väkivallan puuttumista ja myös yhteiskunnallisten rakenteiden kehittämistä niin, että oikeudenmukaisuus, hyvinvointi ja yhdenvertaisuus voivat toteutua. Siinä vahvistuvat positiivisten asioiden kokeminen, kuten esimerkiksi hyvinvointi. T ilman : Minusta sota ja rauha eivät kuulu toisiinsa millään tavalla. Vuosi sitten edesmennyt rauhantutkija Johan Galtung – jonka olisin niin mielelläni tavannut henkilökohtaisesti – käyttää käsitteitä ”negatiivinen” ja ”positiivinen” rauha. Hyvinvoinnistamme valtaosa on liiketoiminnan tuottamia palveluita ja tuotteita sekä niiden myymistä. Se voi olla valtaa, alueita, luonnonrikkauksia tai jotain muuta, mutta että se halutaan ottaa väkivalloin neuvottelujen ja sopimisen sijaan. Toki ymmärrän, että tulipalojen sammuttamiseen tarvitaan palomiehiä. Heikkoon rauhaan puolestaan sisällytän, myös Galtungin määritelmän mukaisesti, minkä tahansa negatiivisen tekijän, kuten esimerkiksi rakenteellisen tai kulttuurisen väkivallan, poissaolon. Kokonaisvaltainen (holistinen) rauha on henkinen visio ihmiskunnalle, ihmisen pyrkimysten perimmäinen korkeampi tarkoitus ja moraalinen tavoite. Väite saattaa kuulostaa ristiriitaiselta. Vahva rauha on arvojen, ihanteiden tai hyveiden, kuten oikeudenmukaisuuden, terveyden, varallisuuden, koulutuksen, tai kestävyyden läsnäoloa. Terveys ja koulutus esimerkiksi edistävät rauhaa. a rja : Silloin pitää puhua rauhasta vaikkapa mielentilana, kasvatuksesta rauhaan, sovittelemisesta, yhteiskuntarauhasta… Rauhanliikkeen näkökulmasta juuri rauhankasvatus on tärkeää. Yhteistä on, että kun rauhan ja asian x yhdistämisen (esimerkiksi teknologia, asuminen, ruoka…) hakutuloksia katsoo, ne tuovat esille kaikkien osalta rauhaa edistävän luonteen. Rauhanliitolla on Rauhankoulu -hanke, jossa draaman keinoin opitaan menetelmiä ratkoa erimielisyyttä tai erilaisuuden aiheuttamaa pelkoa. Negatiivinen määritellään fyysisen väkivallan poissaolona. Valtavirtaisessa tutkimuksessa rauha määritellään usein sodan poissaoloksi. Tähän kuuluu myös luontoon kohdistuva väkivalta. Toki vettä voi käyttää tulen sammuttamiseen. Pääsin siihen, että voimme kategorisoida rauhan neljään tasoon. Vahva rauha puolestaan on taso, joka kuvaa rauhaa itsessään eikä vain negatiivisten tekijöiden puuttumisena. Kun aloin nuorena ja innokkaana tutkijana selvittää rauhan käsitettä, löysin paljon kirjallisuutta, joissa puhutaan rauhasta eri konteksteissa. Taso nolla on sodan poissaoloa. Silti ne eivät liity toisiinsa millään tavalla. Haluaisin, että puhuttaisiin vähemmän tulipaloista mutta sen sijaan mietittäisiin pidemmälle tulevaisuuteen visiota vedestä, metaforana metsäpalon sijaan visioitaisiin metsäjärvestä. Argumentoin tutkimuksessani, että todellisuudessa se tarkoittaa rauhan rakentamista
Liiketoiminta on aktiviteettia. Esimerkiksi Euroopan unionin perustaminen on esimerkki siitä, kuinka taloudellinen integraatio nähtiin ensisijaisesti konfliktien ehkäisijänä. T ilman : ”Business Peace Index” on työkalu, jonka avulla voi auttaa yritystä hahmottamaan, millä tasolla se on ja miten se voi vahvistaa positiivisia vaikutuksia, hyvän tekemistä. Meillä on tunteita, meillä on henkisyys, on omia intressejä, jotka eivät ole rationaalisia – vaikkakaan emme sulje pois rationaalisuutta. Vahvan rauhan edistämisen konkreettisia toimia voivat olla muun muassa ihmisoikeuksien kunnioittaminen, sukupuolten tasa-arvon edistäminen sekä organisaatiossa sisäisesti että laajemmin yhteiskunnassa, ympäristövastuun kantaminen ja osallistavien hallintomallien edistäminen. Suuntana on trans-rationaalisuus. Myöhemmin valistusajattelijat, kuten Immanuel Kant ja Adam Smith, kehittivät tätä ajatusta edelleen. Nykyisin rauhan ja yritystoiminnan suhde nähdään yhä useammin vastavuoroisena: yritykset voivat hyötyä vakaista ja rauhanomaisista yhteiskunnista, mutta samalla niiden toiminnalla voi olla merkittävä rooli tämän vakauden ja rauhan luomisessa. Kun ihminen tekee jotakin, siinä on tietoisesti tai tiedostamatta pontimena, että tekemisellä on positiivinen vaikutus tai positiivinen tulos, jonka odotamme siitä saavamme. Voisi sanoa, että olemme viime vuosisadalla keskittyneet heikon rauhan edistämiseen. T ilman : Yritystoiminnan ja rauhan välinen historiallinen yhteys juontaa juurensa jo 1600-luvulle, kun Éméric Crucé vuonna 1623 katsoi vapaakaupan voivan luoda rauhanomaisen maailmanjärjestyksen. a rja : Esimerkkeinä tulee mieleen työsuojelu tai kuluttajan suoja T ilman : Kun lähestytään 2000-lukua, ilmestyy jo paljon aloitteita, jotka siirsivät fokusta enemmän vastuullisemman liiketoiminnan suuntaan ja hyvän tekeminen nousi tärkeäksi kysymykseksi. yk:n Global Compact -aloite sekä lukuisat tutkimukset ovat korostaneet yritysten. a rja : Tähän voi sanoa, että hyvä elämä ei tule vain ulkoa vaan myös sisältä. Jos katsotaan kokonaisvaltaista rauhaa, voidaan nähdä siinäkin orastavaa kehitystä. YDIN 1 / 2025 18 YDINHETKI Innsbruckin yliopiston professorilla Wolfgang Dietrichillä on muuten loistavia teoksia, joihin kannattaa tutustua. Hän on luonut käsitteen ”trans-rationaalinen”. 1900-luvulla liiketoiminnan ja yhteiskunnan välisissä suhteissa vastuullisuutta oli lähinnä, että noudatetaan lakia ja luodaan eri rakenteita liiketoiminnan kielteisten vaikutusten minimoimiseksi. Yritykset voivat tukea heikkoa rauhaa tunnistamalla, analysoimalla ja arvioimalla liiketoiminnan vaikutusta konfliktiin ja kehittää reaktiivisia toimenpiteitä kuten pidättäytymällä väkivallan aiheuttamisesta esimerkiksi itsesääntelyn ja sertifiointikeinojen avulla, juurruttamalla selkeitä standardeja ja toimintatapoja esimerkiksi lahjontaa ja korruptiota vastaan tai investoimalla yhteiskunnan demokraattiseen jälleenrakentamiseen ja vakauteen. A rja : Olet kehittänyt niin sanotun ”Business Peace Indexin”, jonka mukaan liiketoimintaa voidaan arvioida rauhan tasojen kautta ja jotka myös edistävät liiketoiminnan määrätietoisia mahdollisuuksia rakentaa rauhaa. Sitten tulevatkin väärinkäsityksen vuodet voiton maksimoimisesta. On yksittäisiä yrityksiä siellä täällä, jotka sanovat, että haluamme jokaisen ihmisen maailmassa voivan saada jotain hyvää toiminnastamme. Käsitettä voi luonnehtia niin, että olemme ihmisinä rationaalisia mutta olemme myös paljon enemmän. Liiketoiminnan tarkoitus edistää rauhaa eri tasojen kautta peilaa myös liiketoiminnan kehitystä. Näitä kaikkien rauhan tasojen yrityksiä ja liiketoimintaa tarvitaan. Se on myös bisneksen ydin. Indeksi kvantifioi yrityksen rauhan vaikutuksen sen eri tasoilla
Tilman Bauer Kauppatieteiden tohtori (Doctor of Science in Business Administration). Peace.fi -sivuston perustaja. YDIN 1 / 2025 19 YDINHETKI mahdollisuuksia edistää kestävää kehitystä, hyvinvointia ja vakautta, eli vahvaa rauhaa. Toimii nykyisin konsulttina ja projektipäällikkönä.. Väitöskirja: Business for Peace: A New Paradigm for Making a Collective Living (Aalto-yliopisto, 2023). Kun asetamme yhteisen hyvinvoinnin liiketoiminnan keskiöön, luomme paitsi kestäviä yrityksiä myös kestävämmän maailman. Kokonaisvaltaisen rauhan edistäminen edellyttää jo oman henkilökohtaisen tai oman organisaation perimmäisen tarkoituksen pohtimista. Siihen kuuluvat muun muassa oman edun tavoittelun ylittäminen (mutta ei välttämättä kokonaan sivuuttaminen) ja pyrkimys kohti parempaa tulevaisuutta ja yhteistä hyvää, moraalisesti korkeatasoinen johtajuus, kaikkien ihmisten keskinäisen riippuvuuden tunnustaminen, globaalin tietoisuuden, myötätunnon ja yhteistyön edistäminen. T ilman : Rauha ei ole vain tavoite, vaan toimintatapa, niin liiketoiminnassa kuin arjessa. Tämä on tutkimukseni ja työni tarkoitus. a rja : Mitä mielestäsi voimme tehdä itse kukin tai yhdessä. Kun yritykset ja yksilöt tunnistavat roolinsa rauhan rakentajina – työntekijänä, johtajana, yrittäjänä tai kuluttajana – ja ottavat vastuun yhteisestä hyvästä, luodaan kestävää liiketoimintaa ja merkityksellistä elämää sekä parempaa maailmaa kaikille
EIKÖ ASEELLISESSA VARUSTAUTUMISESSA MIKÄÄN – EDES YDINASESATEENVARJO – RIITÄ. OTTAWAN SOPIMUKSESTA IRTAANTUMISELLA OLISI KUITENKIN VAKAVIA SEURAUKSIA. Kirjoittajat Maarit Laihonen ja Noora Kotilainen HEN EI ENÄÄ KILÖMIINOJA. YDIN 1 / 2025 20 YDINHETKI MIINAKESKUSTELU ON JUUTTUNUT TEKNISEKSI JA SOTILAALLISEN TURVALLISUUDEN KYSYMYKSEKSI