2019 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa Joukkovoimalla ilmastonmuutosta vastaan Suomi ja robottiaseet Julkisen keskustelun monet puolet TAVOITTEENA TULEVAISUUS Miten oikeudenmukaisempi yhteiskunta rakennetaan ja rahoitetaan?. vuosikerta / 4 l. 53. IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO.
Tilaa Ydin, jaa juttujamme ja podcastejamme, ole Ydinvaikuttaja! YDINLEHTI.FI YDINLEHTI Ydin joko digitaalisena verkkokaupastamme tai tilattuna neljä numeroa kestona vuodessa vain 28 € (sis. YDIN ILMESTYY, kun sitä tilataan. alv 10 %).
/ 42 LAURI SIREN Alle kaksi tonnia vuodessa / 44 SIMON LUNDH Tilaa hengittää YTIMESSÄ 50 LIISA LIIMATAINEN Nurkkaa ajettu Iran. YDINHETKI 14 ARJA ALHO Tulevaisuusinvestoinnit, työllisyysaste – ja rahoitus / 20 LAURI SIREN Suomi ei edistä robottiasekieltoa / 24 VILLE ROPPONEN Rohingyat kansainvälisinä heittopusseina / 30 ARJA ALHO Uusi sopimus rahasta / 34 KAROLIINA KANTOLA Puuvillapelloilta päälle puettavaksi / 38 ANNE HYVÖNEN Pelastaako yritysvastuu maailman. / 54 ANNE PULKKA Ilmastokriisi tarvitsee liikettä / 58 TARU SALMENKARI Kun tehdas vie, valtio vikisee / 63 JARI HEINONEN Työaikaa lyhentämällä vapauden valtakuntaan / 68 MIKKO PYHÄLÄ Venezuelan ahdinko jatkuu / 72 JUHANA VIRKKI Luokka tekee hyvää / 76 KIMMO KILJUNEN Sinivalkoista turvallisuuspolitiikkaa YDINKOKEMUS 78 ARJA ALHO Pohdintaa julkisesta keskustelusta / 82 EERO SUORANTA Rosvoja, poliiseja ja periksiantamattomia naisia / 86 JUHANI TOLVANEN Kun Suomi sai siivet / 88 Kirja-arviot / 92 PASI KOSTIAINEN Verse kunnossa / 94 SUSI NOUSIAINEN Translaki on pala suomalaisen tasa-arvon kehitystä / 96 HEIKKI SIMOLA Puuston hiilinielu tunnetaan, maaperän päästöjä ei / 98 Pala historiaa YDIN 4 / 2019. SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 KALLE SYSIKASKI Mitä kuuluu, Itä-Timor
Usein säännöistä tulee myös lainsäädäntöä. Säätelemätön kapitalismi on paitsi ilmaston myös ihmiselämän suurin uhka. Työväenliikkeelle keskeinen kysymys on aina ollut, miten työn tuottama lisäarvo jaetaan. P olitiikan vapautta tehdä valintoja ovat rajoittaneet erilaiset pakot, osin todelliset mutta myös kuvitellut. Uusliberalistinen talouspuhe on kuitenkin vielä voimissaan: Julkiseen keskusteluun marssitetaan ekonomisteja vahvistamaan vanhaa ja tiensä päähän tullutta markkinauskoa. Hegemonisissa valtakamppailuissa tuotetaan ja annetaan ilmiasua uudenlaiselle toimijuudelle ja toiminnoille, joilla pyritään legitimoimaan ajattelutapoja ja näkemyksiä. Kaikkea ei saa tehdä voitontavoittelun nimissä. Kamppailu hegemoniasta näkyy julkisessa keskustelussa, mutta se on nykyisin myös kulttuurissa vahvana. Sokea Reettakin näkee, että ympäristön, ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden varjeleminen edellyttää markkinoiden säätelyä. Meneekö kaikki hyöty omistajille vai saavatko sen tekijätkin kukin oman siivunsa kunnollisena palkkana, mahdollisuutena vapaa-aikaan, koulutukseen ja terveydenhuoltoon sekä sosiaalisena turvallisuutena. Kyse on hegemoniasta. KAMPPAILU HEGEMONIASTA JA SUUNNASTA ARJA ALHO päätoimittaja K amppailua yhteiskunnan johtajuudesta käydään koko ajan ja kaikkialla: politiikassa, työyhteisöissä, yliopistoissa ja mediassa. Pitkään jatkuneen uusliberalistisen talouspolitikan hegemonia on ollut ällistyttävän vahvaa, vaikka erilaisissa kriiseissä se on osoittautunut ongelmalliseksi, jopa tehottomaksi. Kun vielä oikeistopopulistiset liikkeet kääntävät kaiken paradigmamuutokseen tähYDIN 4 / 2019 4 PÄÄKIRJOITUS. Sama pätee kuitenkin myös ihmiskunnan tärkeitten kysymysten ratkaisemisessa, kuten kaikkinaisen eriarvoisuuden vähentämisessä sekä ilmaston lämpenemisen hidastamisessa. Näin erityisesti sen omimmalla alueella, finanssikriisissä 2008 ja sen jälkeen. Hegemoniaa ei voiteta väkivalloin. Omalle näkökulmalle maailman selittämiseen haetaan laajaa kannatusta. Hyvinvointivaltio nimittäin pystyy vähentämään yhteiskunnallista eriarvoisuutta sekä myös kantamaan vastuuta ympäristöstä ja ilmastosta. Hento muutos on nähtävissä Rinteen hallituksen pyrkimyksessä irrottautua leikkauspolitiikasta tulevaisuusinvestoinneilla. Rahan mahti on luultavasti aina ollut vahva, mutta niin on ollut myös ihmisten pyrkimys oikeudenmukaisuuden edistämiseen. Moitteita taloudenpidon suhteen on hallinnossa aina osattu tilata ulkomailta kotimaisiin tarpeisiin. Sen työkaluina ovat ajattelu ja kyky vakuuttaa yhteiskunnan eri toimijat, myös kuulijat ja lukijat, oman ajattelutavan järkevyydestä. Juuri köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen on tehokkain tapa hallita väestönkasvua, lisätä turvallisuutta ja vahvistaa demokratiaa. Legitimiteetti ei perustu pakkoon, vaan siihen, että ihmiset noudattavat näitä ajattelutapoja vapaaehtoisesti sääntöinä
Asiantuntijahaastattelussa ekonomisti Patrizio Lainà osoittaa velkakeskustelun varjoon jäävän puolen: raha on velkaa. Juuri ekologinen kestävyys ja vastuullinen kuluttaminen ovat vahvasti esillä numerossamme, kuten Anne Hyvösen, Anna Pulkan, Karoliina Kantolan ja Heikki Simolan jutuissa. Kulttuurija mielipidelehdille on tärkeätä, että lehti jaetaan luotettavasti riippumatta tilaajien asuinpaikasta. Postilla tulee olla siksi julkinen palvelutehtävä. Henkilökohtaisesti suurta iloa ovat tuottaneet myös keskustelut tärkeistä, mutta piiloon jääneistä kysymyksistä monien eri alojen ihmisten kanssa, aina kirjailija Antti Tuurista ja kapellimestari Jordi Savallista tutkija Hanna Wassiin. Ydin ei ole vain neljästi vuodessa ilmestyvä lehti, vaan myös yhteiskunnallisen keskustelun vauhdittaja tilaisuuksineen ja nyt myös podcasteineen. Eriarvoisuuden vähentäminen hyvinvointivaltiota rakentamalla on kansakunnan suuri tulevaisuusloikka, jolla voidaan ratkoa niin demokratian yskää kuin odotettavissa olevan eliniän pitenemisen pelkoa. Toimenkuvaan on kuulunut paitsi vastuu lehden sisällöstä sekä hyvästä journalistisesta tavasta myös kaikenlaiset hallinnolliset askareet. Kannattaisi mieluummin katsoa, mitä tehdä järjestelmälle. Lukeminen aloittaa aina pienen kumouksen ja antaa valmiudet osallisuuteen. Enempään rahkeet eivät ole riittäneet. Ydinkeskustelu on tällä kertaa raportti eräästä syksyn tärkeimmästä talouspoliittisesta keskustelusta, jota Vapaus valita toisin -yhdistys oli järjestämässä. Samalla puutumme myös Lauri Sirenin jutun myötä robottiaseiden kieltämisen kiireellisyyteen, unohtamatta Venezuelan kuohuntaa tai uusia käänteitä Lähi-idän kriisissä. Johtopäätös on, että nyt pitää tehdä vielä enemmän eikä ainakaan unohtaa verotusta tuloja varallisuuserojen kaventamisessa sekä ekologisesti kestävän kulutuksen vahvistamisessa. Johtopäätös ei ole, että nyt vain odotellaan tuloksia. Ydin-lehden päätoimittajana otin kantaa myös postilaisten puolesta, kun he vastustivat työehtojensa heikentämistä ja palkkojensa polkemista. Kiitos Ydin, kiitos Ydin-lukijat! YDIN 4 / 2019 5 PÄÄKIRJOITUS. Y din haastaa vuoden viimeisessä numerossamme nykyisen rahateorian. Politiikan vapautta tehdä valintoja ovat rajoittaneet erilaiset pakot, osin todelliset mutta myös kuvitellut. täävän keskustelun maahanmuutoksi ja muukalaiskammoksi, kapitalisti kiittää. Nythän vain kauhistellaan valtion velkaa tai liian suuria lainoja ottavia kansalaisia. Ne ovat kuitenkin tärkeitä edistettäessä sitä, että väkivallattomuus ja vastuu maailmasta tekevät ihmisistä kansalaisia – oman elämänsä hallitsijoita hallittavien sijaan. Sananvapaus liittyy lehdistön vapauteen, mutta myös oikeuteen saada tietoa eri lähteistä. Uskon, että näin Ydin-lehdellä on paikkansa julkisessa keskustelussa ja ennen muuta hegemoniakamppailussa. O len ollut Ydin-lehden päätoimittaja nyt kymmenen vuotta. Samoin tarjoamme mahdollisuuden ymmärtää syvemmin nykyhallituksen pyrkimystä yhteiskuntapolitiikan muutokseen. Pienen kulttuurija mielipidelehden hengissä pitämisessä olen luottanut laatuun. Ydinhenkilömme on päästöpaastoaja Timo Korpi
/ sivu 24 ARTO SALMELA on eläkkeellä oleva kaavoituksen ohjaaja ja rakennustalouden tutkija. alv 10 % 28 € kestotilaus, sis. / sivu 34 PASI KOSTIAINEN työskentelee musiikkiin ja muuhun populaarikulttuuriin erikoistuneena vapaana kirjoittajana, toimittajana ja tietokirjailijana. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. / sivu 20 & 42 JUHANI TOLVANEN on sarjakuvaneuvos. YDIN 4 / 2019 tekijät YDIN 4 / 2019. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa, Rosebudkirjakaupat. Ydin saa opetusja kulttuuriministeriön kulttuurilehtitukea. / sivu 44 ANNA PULKKA on ilmastoja ympäristöaktivisti, vapaa toimittaja, opiskelija sekä ajoittainen tutkija. / sivu 38 JP KALJONEN on kuvataiteilija. / sivu 54 MIKKO PYHÄLÄ toimi Suomen suurlähettiläänä Venezuelassa 2006 – 2013. / sivu 68 VILLE ROPPONEN on toimittaja, esseisti ja tietokirjailija. / sivu 68 KAROLIINA KANTOLA on journalistiikan, talouspolitiikan ja kehitysmaaopin tuplamaisteri, joka raportoi pohjolan ja etelän asioista Ruotsin ja Suomen medioissa. / sivu 10 TARU SALMENKARI on Helsingin yliopiston Itä-Aasian tutkimuksen dosentti. / sivu 63 ANNE HYVÖNEN on toimittaja. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. Huomautukset 14 päivän kuluessa. / sivu 78 JUHANA VIRKKI on valtiotieteiden kandidaatti. vuosikerta) PAINOPAIKKA Painotalo Plus Digital ISSN 0356-357X YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. EEKKU AROMAA on Pax-lehden päätoimittaja. / sivu 50 SIMON LUNDH on ruotsalainen freelancetoimittaja. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi TOIMITUSSIHTEERI Eero Suoranta, eero.suoranta@gmail.com HALLITUKSEN PJ Kalevi Suomela, kalevi.suomela@gmail.com ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA Mikko Torvinen TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. / sivu 72 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 91. / sivu 89 PEKKA ELOMAA on vapaa kuvaaja, joka on perehtynyt etenkin yhteisölliseen valokuvaukseen. alv 10 % ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. 53. / sivu 86 MIKKO TORVINEN on kuvittaja, joka tekee mielellään kuvituksia vaihtelevista aihepiireistä. / sivu 58 LAURI SIREN on VTM ja vapaa kirjoittaja. / sivu 92 LIISA LIIMATAINEN on Lähi-idän tilanteeseen perehtynyt toimittaja. / sivu 14, 30 & 42 JARI HEINONEN on tietokirjailija ja sosiaalipolitiikan emeritusprofessori Tampereen yliopistossa. Ydin digitaalisena Ydinverkkokaupasta www.ydinlehti.fi tai osoitteesta lehtiluukku.fi. Ydin on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja noudattaa hyvää journalistista tapaa. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia
Alun perin vuonna 1961 piikkilanka-aitana pystytetty Berliinin muuri oli yksi kylmän sodan keskeisimmistä symboleista, jonka vartijat koituivat monen idästä pakoa yrittäneen kohtaloksi. Günter Schabowski -niminen virkamies sanoi kuitenkin vahingossa, että matkustusrajoitukset poistettaisiin ja uudet säädökset astuisivat voimaan heti. Tiedotustilaisuudessa 9.11. YDIN 4 / 2019 SYKSYLLÄ 1989 Saksan demokraattisessa tasavallassa eli ItäSaksassa alkoivat laajat mielenosoitukset, jotka vaativat kansalaisille demokraattisia oikeuksia, mukaan lukien oikeutta matkustaa ulkomaille. Virallisesti muurin kohdalla sijainnut Brandenburgin portti avattiin vasta päivää myöhemmin. päivästä alkaen. Vielä samana päivänä itäsaksalaiset ryntäsivät Itä-Saksan rajanylityspaikoille, myös Berliinin kahtia jakaneelle muurille. Sen palasia on myöhemmin annettu säilytettäväksi eri instituutioille ympäri maailmaa. ”Saksa on jälleen yhdistynyt ja Berliinissä vain muutama palanen muistuttaa meitä siitä, että yksikään muuri ei kestä ikuisesti”, sanotaan muurinpätkään kirjoitetussa viestissä. Ytimen toimituskunta KUN MUURI MURTUI Ytimekkäät SU E RE AM , CC BY 3.0 YDIN 4 / 2019. Hänen lokakuussa virkaan astunut seuraajansa Egon Krenz puolestaan yritti rauhoittaa tilannetta lupaamalla matkustusviisumien saamiseen helpotuksia, jotka oli tarkoitus toteuttaa marraskuun 10. Marraskuussa berliiniläinen Die Offene Gesellschaft -järjestö lähetti pätkän muuria Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpille, joka on vannonut rakentavansa vastaavanlaisen oman maansa etelärajalle. Jo saman vuoden heinäkuussa itäsaksalaisia oli alkanut muuttaa länteen rajansa Itävaltaan avanneen Unkarin kautta, minkä takia maan johtaja Erich Honecker oli pyytänyt Tsekkoslovakiaa sulkemaan oman etelärajansa pakolaisten tien tukkimiseksi
[…] MEIDÄN ON SUOJELTAVA TÄTÄ ELÄMÄÄ LASTEMME TULEVAISUUTTA VARTEN.” 1.11. YDIN 4 / 2019 8 YTIMEKKÄÄT 8 YTIMEKKÄÄT YDIN 4 / 2019 ”VÄLILLÄ OLEN PELOISSANI, MUTTA MEIDÄN ON PIDETTÄVÄ PÄÄMME PYSTYSSÄ JA TOIMITTAVA. surmattu brasialialaisen Guajajara-heimon jäsen Paulo Paulino Guajajara Reutersin haastattelussa syyskuussa. […] SUOJELEMME MAATAMME JA SEN ELÄMÄÄ; ELÄIMIÄ, LINTUJA, JOPA AWÁHEIMOA, JOKA MYÖS ASUU TÄÄLLÄ
Monikulttuurisen Intian ajatusta kannattanut Gandhi kuoli vuonna 1948 hinduradikaalin salamurhaamana. päivänä tuli kuluneeksi 150 vuotta Intian itsenäisyysliikkeen johtajan Mohandas Gandhin syntymästä. Arviolta yli miljoona uiguuria on suljettu internointileireille, joissa heidät pakotetaan luopumaan omasta kulttuuristaan. Tutkimuksen mukaan puoluekannalla on myös yhteys näkemyksiin siitä, ovatko politiikan uutiset luotettavia. Syyskuussa tehdyn tutkimuksen toteutti Kunnallisalan kehittämissäätiölle Kantar TNS Oy. Tutkimus: Mediassa luotetaan urheilun ja kulttuurin sisältöihin SUOMALAISET luottavat erityisen paljon urheilua ja kulttuuria koskeviin mediasisältöihin, kuten uutisiin, kertoo Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämä kysely. Sanskritinkielisellä arvonimellä Mahatma kutsuttu Gandhi tunnetaan väkivallattoman vastarinnan teorian kehittäjänä, jonka ponnistelujen katsotaan johtaneen Intian itsenäistymiseen Brittiläisestä imperiumista. Perusteluissaan Tohtin palkitsemiselle EU-parlamentti kiinnitti huomiota tämän työhön uiguurien ja muiden Kiinan etnisten ryhmien välisen dialogin edistämiseksi. YDIN 4 / 2019 9 YTIMEKKÄÄT EUROOPAN parlamentti on myöntänyt tämänvuotisen Saharov-ihmisoikeuspalkinnon uiguuritaloustieteilijä Ilham Tohtille. Kiina on myös rajoittanut uiguurien liikkumista Xinjiangissa ja tiukentanut alueen valvontaa muun muassa kasvojentunnistusteknogian avulla. Sekä vihreiden, SDP:n, kokoomuksen että vasemmistoliiton kannattajien enemmistö kuitenkin kertoi kyselyssä luottavansa politiikan uutisiin. 150-vuotisjuhlan kunniaksi Gandhille myös pystytettiin Helsingin Allotrianpuistoon patsas, jonka jalustassa on yksi hänen aforismeistaan: ”Rauhaan ei ole tietä, rauha on tie”. Intian hallituksen lahjoittama patsas paljastettiin maan ulkoministerin Subrahmanyam Jaishankarin vierailun yhteydessä syyskuussa. Myös tiedeja taloussisältöihin sekä ulkomaita koskeviin sisältöihin luottaa yli puolet kansasta, mutta politiikan sisältöihin vain 46 prosenttia. Kiinan valtion toimintaa muslimien asuttamassa Xinjiangissa arvostellut Tohti tuomittiin vuonna 2014 elinkautiseen vankeuteen separatismista. Vastanneista perussuomalaisten kannattajista 41 prosenttia piti politiikan sisältöjä epäluotettavina ja vain 29 prosenttia luotettavina, keskustan kannattajilla taas vastaavat luvut olivat 21 ja 45 prosenttia. Tutkimuksen virhemarginaali oli suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.. Mahatma Gandhi syntyi vuonna 1869 Intian Gujaratissa ja toimi elämänsä aikana Intian itsenäisyyden lisäksi muun muassa kastittomien aseman parantamiseksi sekä Etelä-Afrikan intialaisten kansalaisoikeuksien puolesta. – Myöntämällä tämän palkinnon kehotamme Kiinan hallitusta vapauttamaan Tohtin sekä vaadimme kunnioitusta vähemmistöjen oikeuksille Kiinassa, sanoi Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli palkinnon julkistamistilaisuudessa. Syyskuussa Tohti sai työstään myös Euroopan neuvoston Václav Havel -palkinnon. Uiguurien ja muiden islaminuskoisten vähemmistöjen tilanne Kiinassa on pahentunut merkittävästi viime vuosina. Vierailua varjostivat elokuussa tapahtunut Intian hallinnoiman Kashmirin alueen erityisaseman poistaminen sekä tuhansien kashmirilaisten pidätykset. Kyselyn mukaan 78 prosenttia suomalaisista luottaa erittäin tai melko paljon urheilua ja 70 prosenttia kulttuuria käsitteleviin sisältöihin. Saharov-palkinto vangitulle uiguuritutkijalle 150 vuotta Gandhin syntymästä LOKAKUUN 2
Toisaalta on tietysti selvää, että globalisaatio on osaltaan ohjannut kehitystä samaan suuntaan kuin 1980-luvun ”maaginen” poliittinen muutos. Chmielewskin tutkimuksessa vanhempien MAAGINEN KÄÄNNE 1980-LUVULLA Lähde: Katariina Salmela-Aro ja Anna K. sosioekonomisen aseman vaikutuksesta lasten koulumenestykseen Suomessa. YDIN 4 / 2019 10 YTIMEKKÄÄT TOISEN maailmansodan jälkeen USA ja Neuvostoliitto olivat voimissaan. Arto Salmela Ke sk im ää rä in en tu lo sp oi kk ea m a ko ul ut et tu je n ja vä he m m än ko ul ut et tu je n pe rh ei de n op pi la id en vä lil lä VANHEMPIEN KOULUTUSTAUSTAN VAIKUTUS LASTEN KOULUMENESTYKSEEN SUOMESSA Kohortin syntymävuosi 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2. Tuloja omaisuuserojen tasoittuminen loppui ja alkoi suurten omaisuuksien ja tulojen irtaantuminen omiin korkeuksiinsa. Ekonomisti Thomas Pikettyn mukaan rajaveroprosentti putosi muutamassa vuodessa eri länsimaissa 10 –40 prosenttiyksikköä, eniten USA:ssa ja Britanniassa. 1980-luvun alussa tilanne muuttui. Suomessa sekä tasa-arvon parantuminen että viimeaikainen huonontuminen ovat olleet nopeudeltaan kansainvälistä huippua. Valta on poliittisesti vaihtunut lähes koko Euroopassa, vasemmisto on jäänyt vähemmistöön ja pääomien lobbaus on ulottunut myös keskustavasemmistoon. Myös nuorten tasa-arvoistuminen taantuu, mikä näkyy esimerkiksi Katariina SalmelaAron ja Anna K. Mitä muuta on tapahtunut viimeisenä 30 vuotena. Chmielewski: Sosioeconomic Inequality and Student Outcomes in Finnish Schools (teoksessa Sosioeconomic Inequality and Student Outcomes, Springer 2019). Sodan aikana USA ja Britannia olivat pitäneet rajaveron korkealla, mikä jatkui kommunismin pelon takia myös sen jälkeen. Jälkimmäisessä alkoi laaja tuhojen korjausoperaatio, USA puolestaan tuki länsimaailmaa, myös entisiä päävihollisiaan Japania ja Saksaa. Länsi oli voittanut teknologiakilpailun, joten sillä ei ollut enää tarvetta suurilla verotuloilla pitää yllä työväestön hyvää asemaa tai satsata keinotekoisesti rajuun talouskilpailuun
Yk oli jo 1970-luvulla todennut Indonesian miehityksen laittomaksi ja itätimorilaisilla olevan oikeuden itsemääräämiseen. Sadankomitean johdolla suomalaiset järjestöt nousivat vastustamaan kyynistä politiikkaa ja 1990-luvun jälkipuoliskolla Paavo Lipposen hallitus pakotettiin luopumaan aseviennistä Indonesiaan. KALLE SYSIKASKI Kirjoittaja on rauhanaktivisti, joka on saanut muun muassa Itä-Timorin parlamentin palkinnon työstään rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta.. Tosiasiassa se karsasti muun muassa virolaisten kanssa samaan valtiottomien kansojen järjestöön kuuluvaa Itä-Timoria. Suomi oli 1960-luvulta lähtenyt rakentamaan Indonesian politiikkaansa metsäteollisuuden ja erilaisten laitetoimittajien vahvan viennin varaan. Itätimorilaiset vierailivat Suomessa keskustelemassa ja kouluttautumassa ja monet maan näkyvimmistä kansalaisjärjestöistä päätettiin perustaa Suomessa. Indonesia kuitenkin kosti äänestystuloksen tuhoamalla yli 80 prosenttia maasta tuhkaksi, tappamalla noin 3 000 ihmistä ja pakottamalla yli 200 000 itätimorilaista läntisen Timorin puolelle perustamilleen leireille. YDIN 4 / 2019 11 KOLUMNI K ansainvälisen solidaarisuustoiminnan vahvasti tukemassa Itä-Timorissa päästiin järjestämään kansanäänestys maan itsenäisyydestä vuonna 1999. Vientiä voideltiin asetoimituksella diktaattori Suhartolle. Mitä kuuluu, Itä-Timor. Miehittäjäarmeijan pelotteluista huolimatta lähes 80 prosenttia väestöstä antoi kansanäänestyksessä tukensa yk:n väliaikaishallinnossa käynnistyneelle itsenäistymiselle. Ne toimivat nyt demokratian osaavina ja äänekkäimpinä vahtikoirina niin naisten oikeuksissa, ihmisoikeuksissa, kehityskysymyksissä kuin ympäristöasioissakin. Indonesiaa tuolloin johtaneella kenraali Suhartolla oli kuitenkin Yhdysvaltain ja Australian tuki takanaan samalla kun Neuvostoliiton johtama itäblokki yritti asian avulla tehdä lähinnä tyhjää propagandaa. 1980-luvulla Itä-Timorin itsenäisyysliikkeen johtoon nousseen Xanana Gusmãon suuri oivallus oli vetää sissiliike piiloon vuorille ja siirtää miehityksen lopettamiseen tähtäävä toiminta maanalaiseksi ja maanpäälliseksi siviilivastarinnaksi. Väkivaltaisuuksien suunnittelijoita ja toimintaa johtaneita kenraaleja ei olla vieläkään saatu teoistaan vastuuseen. Portugalin vuosisataisen siirtomaan ihmiset olivat tätä ennen kärsineet neljännesvuosisadan Indonesian armeijan verisestä miehityksestä
Eliniän odote oli viime vuonna naisilla noussut 71,1 ja miehillä 67,4 vuoteen. YDIN 4 / 2019 12 KOLUMNI Aasian nuorimmasta valtiosta on tullut Kaakkois-Aasian kehittynein demokratia. Traumaattisen historian läpi eläneen kansan keskuudessa lähisuhdeväkivallan ja oikeusvaltion toimimattomuuden ongelmat paikallistasolla ovat suuret. Noin 90 prosenttia vientituloista tulee muun muassa Starbucksin käyttämästä kahvista, mutta talouselämän vauhdittajiksi maatalouden ohelle suunnitellut turismi ja pienteollisuus ovat vasta alkutaipaleellaan. Kestävän kehityksen tavoitteista Itä-Timor on ottanut ykköstavoitteekseen numeron 16 eli rauhan, oikeudenmukaisuuden ja vahvojen instituutioiden rakentamisen. Ulkopolitiikassaan Itä-Timor pyrkii toimimaan hyödyntämällä suhteitaan kaikkiin ilmansuuntiin – se ei tahdo alistaa itseään esimerkiksi Australian taloudellisille ja sotilaallisille intresseille. Se pyrkii myös siihen, että muutkin g7+ -valtiot toimisivat näin. Sen sijaan Kiinan miehittämästä Tiibetistä puhutaan hiljaisemmalla äänellä.. V uosien 2006 –2007 sisäisten vaikeuksien, väkivaltaisuuksien ja pakolaiskriisin jälkeen Aasian nuorimmasta valtiosta on tullut Kaakkois-Aasian kehittynein demokratia. Lähes puolet kansantuotteesta koostuu Timorinmeren kaasuja öljyvarojen hyödyntämisestä tulevista rojalteista. Osa maaseudun väestöstä elääkin käytännössä rahatalouden ulkopuolella kädestä suuhun -periaatteella. Hallitusta arvostellaan liiasta luottamisesta suuriin ulkomaisiin investointeihin. sijoittuvalla nyt noin 1,3 miljoonan asukkaan Itä-Timorilla on suuret haasteet edessään. Valtion budjetista niillä rahoitetaan yli 80 prosenttia. Iso osa elintarvikkeista tuodaan lähimaista, koska suurimman yksittäisen elinkeinon muodostavan maatalouden infrastruktuuria ja logistiikkaa ei olla saatu kunnolla toimimaan. Sukupuolten tasa-arvoa gdi-indeksillä mitattaessa naiset ovat miehiä selvästi jäljessä terveydenhoidon ja koulutuksen saatavuudessa, osallistumisessa ja eri talouden mittareilla. Itä-Timor pyrkii Kaakkois-Aasian aseanjärjestön jäseneksi ja on perustanut konflikteista kärsineiden valtioiden g7+ -liikkeen, jossa jäsenenä on 20 valtiota Papua-Uudesta-Guineasta Afrikan kautta Karibialle ja Haitiin. Suurimmaksi osaksi tämä on tietysti itätimorilaisten itsensä ansiota, mutta kuten he elo-syyskuussa kansanäänestyksen 20-vuotisjuhlissa totesivat, iso kiitos kehityksestä kuuluu myös yk:lle ja vahvan kansalaisyhteiskunnan luomista tukeneelle kansainväliselle solidaarisuusliikkeelle. Vanhoja kärsimysystäviäkään ei ole unohdettu, sillä pääkaupunki Dilissä on Marokon miehittämän Länsi-Saharan lähetystö ja maan johtajat muistavat aina puheissaan mainita, että myös Länsi-Saharalle kuuluu itsemääräämisoikeus. Maailman inhimillisen kehityksen indeksissä (hdi) sijalle 132
/ 42 LAURI SIREN Alle kaksi tonnia vuodessa / 44 SIMON LUNDH Tilaa hengittää. 14 ARJA ALHO Tulevaisuusinvestoinnit, työllisyysaste – ja rahoitus / 20 LAURI SIREN Suomi ei edistä robottiasekieltoa / 24 VILLE ROPPONEN Rohingyat kansainvälisinä heittopusseina / 30 ARJA ALHO Uusi sopimus rahasta / 34 KAROLIINA KANTOLA Puuvillapelloilta päälle puettavaksi / 38 ANNE HYVÖNEN Pelastaako yritysvastuu maailman. Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA
YDIN 4 / 2019 14 YDINHETKI TULEVAISUUSINVESTOINNIT, TYÖLLISYYSASTE – JA RAHOITUS Kevään eduskuntavaalien jälkeen jopa punavihreäksi luonnehditun Antti Rinteen hallitus on korostanut tulevaisuusinvestointeja ja julistanut leikkauspolitiikan loppua. Samoin on luvattu julkisen talouden tasapainoa vuoteen 2023 mennessä ja työllisyysasteen nostoa 75 prosenttiin. Teksti Arja Alho Kuvat Pekka Elomaa. Mistä on kysymys. Ovatko tavoitteet ristiriitaiset
YDIN 4 / 2019 16 YDINHETKI U usliberalistista aikaa näihin päiviin asti voi luonnehtia lyhyesti talouskurina julkisessa taloudessa ja kurittomuutena yksityisessä. Keskustelijoina olivat sttk:n pääekonomisti (ja myös Ytimen tämänkertainen asiantuntijahaastateltava) Patrizio Lainà, valtionvarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Markus Sovala, työelämäprofessori Vesa Vihriälä ja Poliittisen talouden tutkimuksen seuran Hanna-Kaisa Hoppania. Hallitusohjelman vastaanottoa puolestaan voi luonnehtia julkisessa keskustelussa tylyksi: kevään mediakattauksessa sai paljon tilaa väite holtittomasta taloudenpidosta, jota niin poliittinen oppositio kuin myös monet haastateltavat ekonomistit myötäilivät. Vielä ei ehkä kannata julistaa uusliberalistista talousajattelua Suomessa kuolleeksi ja kuopatuksi, eikä ainakaan sen hegemoniaa julkisessa keskustelussa selätetyksi. – Ongelmallista on, että 60 000 uuden työpaikan lisäystä perustellaan julkisen talouden vahvistamisella. Kurittomuuttahan sääntelyn purkaminen on tarkoittanut, erityisesti finanssimarkkinoilla. Harjoitettuun politiikkaan mahtuu toki myös markkinaehtoisuutta poliittisen ohjaamisen sijaan, tulonsiirtojen vähentämistä ja hyvinvointivaltion purkua, verojen alentamista, kilpailua ja vapaakauppaa. O nko talouspolitiikan linjan suhteen ensinnäkin tapahtunut muutosta. Tavoite 75 prosentista on itse asiassa normaaliolojen tavoite. Patrizio Lainàn mielestä voidaan sanoa, että suurin politiikkamuutos aiempaan nähden on hyvinvointivaltion rakentamiseen paluu sen purkamisen sijaan. Myös eriarvoisuuden vähentämisessä edetään hieman. Tilastoaineistosta käy ilmi, että esimerkiksi 2000-luvun alussa, jolloin oli budjettiylijäämiä, työllisyysaste oli alle 70 prosentin. Tulevaisuusinvestointeja sekä myös hallitusohjelman työllisyystavoitteita on syytä silti tarkastella kriittisesti. Lainà sanoo, että hallitus on moukaroinut 75 prosentin työllisyysasteen vuonna 2023 syvälle: – Talouden kasvuennusteita on nyt korjattu alaspäin. Veropohjan reikien paikkuussa hallituksessa ollaan empiviä, työllisyyden suhteen taas kunnianhimoisia. Ajattelutavat ovat pinttyneet läpi koko yhteiskunnan ja homehduttaneet tärkeitä instituutioita, kuten esimerkiksi korkeakoululaitosta, mutta jotain on silti tapahtumassa. – Työllisyyden parantaminen on itsessään hyvä tavoite. Sama käsitys vahvistuu myös valmisteltavassa sosiaalija terveydenhuollon uudistuksessa: sosiaalija terveydenhuoltoa ei olla tekemässä markkinaehtoiseksi eikä yksityisten firmojen rahastuskentäksi. Kun suhdannenäkymät ovat heikentyneet ennakoitua nopeammin, kritiikki on hieman vaimentunut – onnistunut vastasyklinen talouspolitiikka nimittäin tarkoittaa menojen lisäystä talouden heikentyessä. Lainàn näkemys saa vahvistusta, kun arvioidaan tuoreen budjetin eri painotuksia ja panostuksia. Vapaus valita toisin -yhdistyksen keskustelussa lokakuun lopussa haluttiin katsoa hiukan pidemmälle kuin vuoteen 2023. Esimerkiksi. Tämä on ristiriitainen tavoite: julkisen talouden ylijäämäisyys ei heijastu suoraan työllisyysasteeseen. Voi kysyä, pitäisikö kasvuennusteiden muutosten näkyä myös työllisyystavoitteissa. Valtionvarainministeriön omassa laskelmassa tuloerot supistuvat: pienimpien tulonsaajien tulot kasvavat lähinnä tulonsiirtojen vuoksi, isommissa tulonsaajaryhmissä ei ole kovin suuria muutoksia ja kaikkein ylimmässä luokassa tulot pienenevät. Julkisen talouden tasapainon saavuttaminen on kuitenkin eri asia. Toiveikkuus politiikan mahdollisuuksiin on perustellusti vahvistunut. Kovin paljon kiitosta nykyhallitus ei kuitenkaan ole tästä saanut. Johdattelijana toimi Seija Ilmakunnas, joka on aiemmin toiminut Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajana
– Työttömyyskorvaukset vähentyvät, verotulot kasvavat. Palveluilla on merkitystä maahanmuuttajien, nuorten ja vajaakuntoisten työllistämistoimissa. Sellaista ei ole näköpiirissä ja siksi tarvitaan toimenpiteitä, mutta jo 1,7– 2 prosenttiyksikön kasvu auttaisi Sovalan mukaan merkittävästi. Työllisyysasteen nostaminen ei ole Markus Sovalan mukaan taloushistoriamme valossa mitenkään utopistinen tavoite. Palkkatukea moititaan julkisessa keskustelussa aika usein tempputyöllistämiseksi, mutta sitä se ei kuitenkaan ole paremmin resurssoituihin työvoimahallinnon palveluihin yhdistettynä. Lainà puolestaan muistuttaa julkisessa keskustelussa usein vähäiselle huomiolle jäävistä seikoista työllisyyden parantamisessa, kokonaiskysynnästä ja investoinneista. Tällä on myös Lainàn mielestä esimerkkiarvoa: – Kun julkinen sektori investoi, kannustaa se myös yksityistä sektoria investointeihin. Ruotsi toki huitelee työllisyysasteessaan omilla luvuillaan, samoin kuin työvoimapalvelujen resurssoinnin suhteen. Lainà taas muistuttaa, että vaikka työllisyysaste ei nousisi, julkinen talous olisi valtionvarainministeriön ennusteen mukaan vain lievästi alijäämäinen ja velkasuhde joka tapauksessa pienenisi. Mutta palaako leikkauspolitiikka, jos työllisyyttä ei onnistuta lisäämään ensin 30 000 ja sitten toiset 30 000 työpaikkaa valtiovarainministeriön ennakoimaan kasvu-uraan nähden. – Ruotsissa vanhempainvapaalla olevat lasketaan työvoimaan kuuluviksi. Investointien merkitys näkyy myös taloutta analysoivissa grafiikoissa: niistä voidaan nähdä, että investointien ollessa korkealla, työttömyys on alhaista – ja päinvastoin. Työllisyyden parantaminen ja työllisyysasteen nostaminen ovat tietenkin Lainàn mukaan erinomaisia asioita, mutta hänen mielestään asioita pitää silti katsoa monipuolisemmin kuin yhden luvun kautta. Sovala näkee tavoitteet enemmänkin kirittäjinä. – Palkkasumman perusteella määräytyvät valtion ja kuntien tulot, Sovala sanoo. Jos osa-aikatyö muutetaan kokoaikaiseksi, Suomen ero esimerkiksi Tanskaan kapenee kahdeksi prosenttiyksiköksi Suomen hyväksi, Lainà kuvaa tilannetta. Valtionvarainministeriön pian tehtävänsä jättävä kansliapäällikkö Martti Hetemäki on selvittänyt keinoja yksityisten investointien lisäämiseksi. Nehän vahvistavat julkista taloutta, sanoo Lainà. Suomen Pankki arvioi suhdanteiden hoitavan työllisyysasteen nousun, mikäli talous kasvaisi vuosittain 2,5 prosenttiyksikköä. K einoja työllisyyden parantamiseksi on. Muutakin kriittistä pohdittavaa löytyy. Hän myös painottaa työllisyyden yhteyttä palkkasummaan, jota hän pitää merkityksellisenä. Suomen ja Ruotsin erot työllisyydessä tulevat nuorten miesten sekä ikääntyneiden naisten ja miesten huonompana työllisyytenä. Ne ovat hyviä, mutta tarvitaan myös julkisia investointeja. Työllisyysaste ei mittaa tehdyn työn määrää. Työvoimahallinnon palvelukyvyssä Suomessa jäädään muista pohjoismaista jälkeen. – Muualla pohjoismaissa tehdään enemmän osa-aikatyötä kuin Suomessa. Onhan valtionvarainministeri Mika Lintilä viestinyt selkeästi, ettei menolisäyksiä tule, ellei työllisyys nouse. Oppivelvollisuusikä nousee, monet ikäihmiset tekevät edelleen töitä. Ennusteessa ei ole otettu huomioon työllisyysasteen nousua.. YDIN 4 / 2019 17 YDINHETKI veronkevennykset voivat parantaa työllisyyttä, mutta ne todennäköisesti heikentävät julkista taloutta. – Voi myös kysyä, onko työllisyyden mittaamisen ikähaarukka 15– 64-vuotiaat enää kovin sopiva. Jos Suomen työllisyysastetta verrataan muihin pohjoismaihin, eroja löytyy, mutta ei ihan niin paljon kuin lukujen perusteella voisi olettaa
– Kun vuonna 2009 sovittiin elvytyspaketista, päätöksiä tehtiin vielä seuraavana vuonna. Ja kun kuokka iskettiin maahan, oltiin jo vuodessa 2011. Vihriälä taas muistuttaa velkasuhteen alentamisen vaivalloisuudesta lähitaloushistoriassa. H allitus on päättänyt myös tulevaisuusinvestoinneista. Vihriälän mielestä ne ovat enemmän juoksevia menoja, vaikka esimerkiksi ammatillisen koulutuksen rahoitus on sinänsä perusteltua. Veropohjan reikiä ei kuitenkaan kovin innokkaasti ole ryhdytty päätöksin paikkaamaan – investointeja vauhdittamaan on päinvastoin kaavailtu juuri veroetuja. Isoissa infrahankkeissa taas ei päästä juurikaan etenemään suunnittelutilanteen vuoksi. Lainà nostaa esille myös varallisuuden verottamisen: tuloerojen kaventamisen rinnalle tarvitaan myös varallisuuserojen kaventamista. Peikko sekin. S ekä sovala että Vihriälä kiinnittävät huomiota myös demografiaan. JA KUN KUOKKA ISKETTIIN MAAHAN, OLTIIN JO VUODESSA 2011.. Hoppania haluaa panostuksia hoitoon ja hoivaan, jotka myös parantavat työllisyyttä. YDIN 4 / 2019 18 YDINHETKI Vesa Vihriälän mielestä olennaista on parantaa työllisyyttä rakenteellisesti pitkällä aikavälillä ja saada talouteen sopeutumiskykyä. – Varallisuus kasautuu, kun varallisuusveroa ei ole. Veroasteita ei tarvitse edes nostaa, muistuttaa Lainà. Kaiken kaikkiaan niitä tehdään noin kolme miljardia, joista 1,4 miljardin osuus on jo päätetty. Verotuksella on merkitystä julkisen talouden kestävyyden ja tasapainon kannalta. Kun syystä tai toisesta tulee odottamattomia muutoksia, julkisen talouden on oltava vaihtelujen varalta kestävällä pohjalla. – Koulutuspanostukset ovat tärkeitä, mutta niiden hyöty ei tule näkymään vielä vuonna 2023, Vihriälä huomauttaa. Syntyvyyden alentuminen vaikuttaa tulevaisuuden hoitoja hoivakulujen rahoittamiseen, samoin kuin tietenkin ikääntyminen. KUN VUONNA 2009 SOVITTIIN ELVYTYSPAKETISTA, PÄÄTÖKSIÄ TEHTIIN VIELÄ SEURAAVANA VUONNA. Esimerkiksi koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin suunnatun rahoituksen pitää olla poukkoilevan sijaan ennustettavaa. Nyt on käytettävissä ainakin osin budjetin lisäpanostukset kuten myös tulevaisuusinvestoinnit. Lainà arvelee, että rahoitusmallin taustalla voi olla velkapeikko. Hanna-Kaisa Hoppania nostaa esille juuri hoivan, myös kotona annetun, merkityksen kansantaloudelle ja sen sisällyttämisen bruttokansantuotteen laskemiseen. – Kun valtio saa nyt nollatai jopa negatiivisella korolla lainaa, kannattaisi sitä hyödyntää, Lainà kommentoi. Ongelmana on, ettei työllisyyden parantaminen ole yleensä saanut maksaa: rakenteellisia uudistuksia on pitänyt yrittää tehdä ilman rahallisia panostuksia. Tulonjakovaikutusten vuoksi haittaveroja pitää kuitenkin kompensoida pienituloisten kohdalla. Lainàn mielestä tulevaisuusinvestoinnit ovat julkisen talouden kannalta ongelmallisia: niiden rahoittaminen omaisuutta myymällä heikentää julkista taloutta ja on ristiriidassa julkisen talouden tasapainottamisen tavoitteen kanssa. Suomessa on muihin pohjoismaihin verrattuna miljardin euron rahoitusvaje hoivassa, jonka Hoppania arvelee saattavan selittää ikääntyneitä vanhempiaan hoitavan ikäluokan muita alhaisempaa työllisyysastetta. Kaikki keskustelijat painottavat tulevaisuusinvestointeja arvioitaessa pitkän aikavälin vaikutuksia. Tosin Sovala kertoo, että niin ilmastonmuutoksen hidastamisen kuin verotuksen osalta hallinnossa on menossa monia selvityksiä. – Hoito ja hoiva pitää nähdä myös hyvinvointivaltion tärkeänä investointina eikä vain sen menoeränä. Listaamattomien yritysten osinkojen verotus on nykyoloissa ruhtinaallinen ja perusteeton. Hallituksen kaavailemat veronkiristykset ovat lähinnä haittaverojen kaltaisia
Vihriälä muistuttaa, ettei alijäämään ja julkiseen velkaan liittyviä sääntöjä kannata seurata desimaalintarkasti. Ilmakunnas arvelee, että Euroopassa haetaan nyt finanssipolitiikalle uutta roolia, kun rahapolitiikka alkaa olla tiensä päässä. Veroja korotetaan 700 milj. €/v. Keskustelijat muistuttavat myös talouden suhdanteista. Säännöt tulevat kuitenkin vastaan: komissio on lähettänyt Suomelle samoin kuin monelle muullekin maalle kyselyn kasvuja vakaussopimuksen sääntöpoikkeamista. He ovat yhtä mieltä siitä, että finanssipolitiikka tukee nyt kasvua ja sopii nykyiseen suhdanteeseen. Lainà näkee kuitenkin riskinä sen, että finanssipolitiikkaa kiristetään tulevaisuusinvestointien päättyessä vuonna 2023 väärään aikaan, koska tuolloin voi vielä olla matalasuhdanne. Tulevaisuusinvestointeja tehdään kaikkiaan 3 mrd. € Sitoutuminen vastasyklisyyteen, oletuksena normaalisuhdanne Vapaus valita toisin -yhdistyksen keskustelutilaisuuden osallistujat Seija Ilmakunnas (vas.), Markus Sovala, Vesa Vihriälä, Hanna-Kaisa Hoppania ja Patrizio Lainà.. €/v. Rinteen hallituksen talouspäätöksiä Pysyviä menoja lisätään 1,4 mrd. YDIN 4 / 2019 19 YDINHETKI Usein unohtuu, etteivät päätökset tarkoita saman tien toteuttamista, Sovala tähdentää. – Parhaan arvion vaikutuksista pystyy tekemään vasta jälkikäteen, Sovala puolestaan muistuttaa. € Elvytysvaraa 1 mrd
Tästä huolimatta Suomen julkilausuttu tavoite yk:ssa nyt käytävissä neuvotteluissa on autonomisten asejärjestelmien kehittämisen ja käyttöönoton periaatteita ohjaava asiakirja, ei kieltosopimus. Se olisi liian lavea vastaus näin moniulotteiseen kysymykseen, perustelee neuvotteluihin osallistunut ulkoministeriön asevalvontayksikön vastuuvirkamies Mikko Autti. Robottiaseiden vastaisen kampanjan mielestä myös Suomen pitäisi liittyä niiden kieltämistä vaativaan rintamaan. – Emme näe ennakoivaa kieltosopimusta pragmaattisena lähestymistapana. Näiden joukossa ovat YDIN 4 / 2019 20 YDINHETKI. Ulkoministeriön mukaan yhteiset ohjeet autonomisten asejärjestelmien kehitystä ja käyttöä varten ovat kieltosopimusta parempi tavoite YK:ssa. ROBOTTIASEKIELTOA Suomi ei edistä Kirjoittaja Lauri Siren Y k:ssa käydään nyt kuudetta vuotta neuvotteluja autonomisista asejärjestelmistä eli niin sanotuista robottiaseista. Suomen hallituksen ohjelmaan kirjattiin keväällä kansainvälisten neuvotteluiden käymisen tavoitteeksi ”kieltää tekoälyyn perustuvien asejärjestelmien kehittäminen ja tuotanto”. Tällä hetkellä 30 maata vaatii täysin autonomisten asejärjestelmien kieltämistä. Muutama maa on erikseen sanonut vastustavansa kieltosopimusta. Niistä ainostaan Itävalta kuuluu eu:hun – muiden eu-maiden suhtautuminen vastaa pitkälti Suomen kantaa