. vuosikerta / 3 l. OPPENHEIMER 57. 2023 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa. Chilen vavahtelut Kurdien ahdinko Vähemmistöjen oikeudet IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO. Joukkotuhoaseiden perintö
AVOINNA: to–la klo 10–20, su klo 10–18. 10. ANNA AINUTLAATUISEN TUNNELMAN VIEDÄ!. Ydin-lehti valaisee varjoja ja pimeitä nurkkia kirjailija Rosa Liksomin ja päätoimittaja Arja Alhon keskustelussa. Rosa Liksom LIPUT EDULLISEMMIN ENNAKKOON! Saat liput edullisimmin, kun ostat ne hyvissä ajoin ennakkoon verkkokaupasta shop.messukeskus.com. Löydät messuilta myös Ydin-lehden, Rauhanaseman ja Vapaus valita toisin-yhdistyksen esittelypisteen läheltä Töölö-lavaa!. SAMALLA LIPULLA: Viini ja Ruoka -messut (K18) ja Lautasella erityisruokavaliomessut (la–su). TAPAA KIINNOSTAVIMMAT KIRJAILIJAT, SEURAA YLI 800 KIRJALLISTA KESKUSTELUA JA HANKI KIRJAT MESSUHINTAAN. HELSINGINKIRJAMESSUT.FI | @HELSINGINKIRJAMESSUT | #KIRJAMESSUT HELSINGIN KIRJAMESSUT 26.–29.10. klo 15 – 15.30 Hakaniemi-lava Sota Euroopassa on jättänyt varjoonsa paitsi kansainvälisen yhteistyön myös monia konflikteihin ajavia syitä kuten ilmastonmuutoksen, köyhyyden ja taaksepäin katsovan nationalismin. kirjamessuilla! MITÄ JÄÄ SOTAPUHEEN VARJOON. Keskustelu lauantaina 28
/ 95 Kärnstoff / 96 TARJA CRONBERG Saako ydinaseilla uhkailla. SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 EERO HEINÄLUOMA Varaslähtö vaaleihin / 12 LAURI HOLAPPA Riikka Purran vallankumous YDINHETKI 14 ARJA ALHO Luottamus syntyy tekemällä / 20 REIJO HÄMÄLÄINEN Andien maassa vavahtelee taas / 28 JUHIS RANTA Ilmastoturvallisuus kuuluu kaikille / 32 ARJA ALHO Meillä on arkuutta parantaa ihmisten oikeuksia / 36 LASSI HEININEN Rauha ja Toivo / 40 KALEVI SUOMELA Mitä mielessä vuonna 1963. 9. / 42 MARI TEINILÄ Rauhanliikkeitä tarvitaan entistä enemmän / 44 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Jotain meni rikki meissä 11. / 98 Pala historiaa YDIN 3 / 2023. 1973 YTIMESSÄ 50 VERONICA PIMENOFF Rauhan väki! – Folk för fred! / 54 WELAT NEHRI Kurdien sadan vuoden tragedia / 58 JUHA SAARINEN Marttyyrien karavaani / 62 ILARI MATUZ JA JANI KORHONEN Unkarin illiberaalin käännöksen anatomia / 67 JORMA KESKITALO Luonto lapsen silmin YDINKOKEMUS 74 EERO SUORANTA Lohikäärmeen perintö / 78 ARJA ALHO ”Tiede ei ole kaikki mutta tiede on hyvin kaunista” / 80 JUHANI TOLVANEN Ei elämästä selviä hengissä / 82 RENNY JOKELIN Maailma ökyrikkaiden puristuksissa / 85 Kirja-arviot / 92 PASI KOSTIAINEN Rauhanmerkki rinnassa / 94 ASTRID NIKULA Är jorden platt
Sitä vastoin veroelvytys leikkaa valtion tuloja ja heikentää velanhoitokykyä. P elko on ollut hallitseva myös pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Näin siitäkin huolimatta, että harva meistä on kokenut itse aikaa. Velan kasvuvauhti ja -suunta vaativat taittamista mutta niin tarvitsee kansantalous velanhoitokykyäkin. Talouspolitiikkaa tehdään siksi, että huolehditaan kansakunnan kyvystä tuottaa kestävää kasvua, kykyä ottaa vastaan hyviä ja huonoja aikoja ilman, että lasku kierrätetään täytenä kansalaisille – jolloin saadaan moninkertaistettua huonojen aikojen syvyys. Maailman onnellisin kansa saatiin taas pelkäämään. Samoin kuin kokemuksia fiskaalikonservatismin kiroista taantuman syventäjänä. Vasemmistoliiton Li Andersson kyllä ansiokkaasti yritti. Arkeamme on värittänyt sotatalouden ajan ulkoja turvallisuuspoliittinen keskustelu, jossa on omaksuttu propaganda ja sensuuri. Talouden tilanne kokonaisuutena huononee parantamisen sijaan. Apuna ovat kuitenkin kirjallisuus, dokumentit ja taide ylipäätään. Nyt velkaa. ”EI OLE MUUTA PELÄTTÄVÄÄ KUIN PELKO ITSE” ARJA ALHO päätoimittaja F ranklin d. Se muodostuu koulutuksen, tutkimuksen, hyvän johtamisen, luottamuksen, työn tuottavuuden ja monen muun tekijän kokonaisuudesta. Otetaan esimerkki. Poikkeukselliset olot ovat johtaneet poikkeustilaelämään. K eskustelu talouspolitiikasta taantui vaalipaneeleissa. Kun elinkeinoelämä vaatii velan leikkaamista enemmän joustavia palkkoja, siis niiden alentamista heikentyneessä taloustilanteessa, pitää ottaa huomioon kotitalouksien tilanne. Siihen liittyvät myös työmarkkinat ja rahapolitiikka, jota Suomen osalta tosin harjoittaa Euroopan keskuspankki. Valtion tulee ottaa vastaan iskuja ja suojella suhdannevaihteluilta kansalaisiaan. roosevelt kuvasi pelkoa nimettömäksi, järjenvastaiseksi ja perusteettomaksi kauhuksi, joka lamauttaa kaikki tarvittavat yritykset kääntää perääntyminen etenemiseksi. Ylipäätään tarjolla on paljon tutkimusta työmarkkinoiden joustojen kielteisistä kokonaistaloudellisista vaikutuksista. Jos keskustelu oli, ei leikata, oli vastapuolen helppoa sanoa, on pakko. Ihmiset on saatu uskomaan, että heitä kuuluukin ruoskia ja unettomina öinä pitääkin laskea riittävätkö omat rahat vielä valtionkin velkojen maksuun. Muistutus – kuten monet muutkin 1930-luvun tapahtumat – on syytä pitää mielessä. YDIN 3 / 2023 4 PÄÄKIRJOITUS. Kun joka toisella on asuntovelkaa, palkkojen alentaminen heikentää kotitalouksien velanhoitokykyä ja samalla mahdollisuuksia kuluttaa – ostaa ruokaa ja käyttää palveluja. Antti Rinteen hallitusohjelmassa lähdettiin jälkikeynesiläisestä talouspoliittisesta ajattelusta. Talous ei ole vain finanssipolitiikkaa. Monien mielestä keskusteluissa ei osattu perustella silloisen hallituksen talouspoliittista ajattelua ja velan luonnetta
Pelko on ollut hallitseva pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Vaikealla tilanteella on yhteytensä menneisyyden kansainvälisiin sopimuksiin. Näin myös ministerit nimityksensä yhteydessä vakuuttavat. Monet kommentaattorit eivät enää osaa edes peitellä sotainnostustaan – ja samalla myös puheet kovenevat. Vaikeneminen on helpompaa, sillä rauhanpuhe koetaan epäisänmaalliseksi tai jotenkin puolueelliseksi. Tosin vaihtoehtoisia tilanneanalyyseja ja sopimista korostavia puheenvuoroja julkaistaan silloin tällöin kuin koristeeksi. Welat Nehri puolestaan kirjoittaa kurdien asemasta. Chilen sotilasvallankaappauksesta on 50 vuotta. Silti ihmiset osoittavat mieltään ja kirjoittavat. Ydin haluaa kirjailija Veronica Pimenoffin painavan puheen presidentti Bidenin Suomen vierailun yhteydessä tulevan kuulluksi! S uomen valtiojärjestys rakentuu ihmisarvon loukkaamattomuuden, yksilön vapauksien ja oikeuksien sekä oikeudenmukaisen yhteiskunnan pohjalta. Paneudumme saamelaisten totuusja sovintokomission työhön, jota Hannele Pokka johtaa. Yhdenvertaisuuteen liittyy myös vähemmistöjen asema. Ratkaisujen löytyminen on kiinni siksikin enemmän kansainvälisestä yhteisöstä kuin sen ulkoistamisesta Turkille ja kurdeille itselleen. Perustaan kuuluu myös kansainvälinen yhteistyö rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Ydin-keskustelumme toivottavasti avaa saamelaisten oikeuksia ja lisää tietoa eu:n ainoan alkuperäkansan arvosta ja merkitystä. Militarisoituneessa ilmapiirissä rauhanponnistelujen merkityksestä ja ylipäätään sodan yli katsovasta yhteistyön ja luottamuksen rakentamisen mahdollisuuksista ei ole sopivaa puhua, saati kirjoittaa. Reijo Hämäläinen kirjoittaa nykyisestä Chilestä, jota diktatuuriaika varjostaa vieläkin. Lassi Heininen vie meidät vuoteen 1983 ja rauhanliikkeen voimannäytteeseen asevarustelun hillitsemiseksi ja turvallisen Euroopan rakentamiseksi. Kesällä on valettu kannuja vastamuodostetun Orpon hallituksen jatkomahdollisuudesta. Esillä ovat olleet erityisesti perussuomalaisten valtioneuvoston jäsenten rasistiset kirjoitukset. Lainsäätäjän on tunnettava Suomen perustuslaki ja toimittava sen pohjalta. Mikä on vastauksemme: jaksammeko tänään nousta seisomaan ja jättää jäähyväiset aseille. Se näkyy muun muassa niin, että sotapuheesta, aseista ja niiden tuhovoimasta samoin kuin hyökkäysja puolustusstrategioista uutisoimisesta ja kommentoinnista on tullut yhtä tavanomaista kuin aamukahvin kanssa nautitusta leipäpalasesta. Silti eri puolilla Suomea kokoonnutaan yhteen ja puhutaan rauhanponnisteluista, kansainvälisestä yhteistyöstä ja sodan ihannoimisen vaarallisuudesta. Sotataloudessa itsesensuurikin iskee päälle. Vaikka saamelaisten kulttuurinen itsehallinto on turvattu jo 1990luvulla, monet asiat ovat jumittuneet. YDIN 3 / 2023 5 PÄÄKIRJOITUS. Viimeksi keväällä käsittelemättömäksi jäänyt saamelaiskäräjälaki. S yksy on monella tavalla menneen muistamista. Ei, vaikka näyttää ilmeiseltä, ettei selkeää, saati nopeaa sotilaallista ratkaisua ole näköpiirissä. Ratkaisu vellovaan keskusteluun saataneen syksyllä, kun eduskunta ratkaisee yhdenvertaisuustiedonannon pohjalta hallituksen luottamuksen. Tällaista on militarisoituminen. Nyt pelkäämme myös velkaa
/ sivu 85 JUHA SAARINEN on jihadismiin erikoistunut tutkija ja jatko-opiskelija Maanpuolustuskorkeakoulussa. Ydin saa Taiteen edistämiskeskuksen kulttuurilehtitukea. / sivu 91 JOUNI HUHTANEN on tohtorikoulutettava Oulun yliopistossa. / sivu 42 JONATHAN TERLINDEN on kuvajournalisti ja dokumentaristi. / sivu 54 VERONICA PIMENOFF on kirjailija ja psykiatri. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. / sivu 82 & 88 JORMA KESKITALO on filosofian tohtori, ekologi, tutkija ja tietokirjailija. vuosikerta) PAINOPAIKKA Lehtisepät Oy, Lahti ISSN 0356-357X (painettu) ISSN 2737-3398 (verkkojulkaisu) YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. 57. / sivu 62 WELAT NEHRI on Kurdiliiton puheenjohtaja. / sivu 28 ESKO RANTANEN on toimittaja. Huomautukset 14 päivän kuluessa. / sivu 50 JUHIS RANTA on Sadankomitean viestinnän ja vaikuttamistyön asiantuntija. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa, Rosebud-kirjakaupat. / sivu 86 & 87 RENNY JOKELIN on vapaa toimittaja. / sivu 74 & 89 MARI TEINILÄ on Kotimaa-lehden toimittaja. Ydin on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja noudattaa hyvää journalistista tapaa. alv 10 % ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. / sivu 58 KALEVI SUOMELA on Sadankomitean ensimmäinen puheenjohtaja ja Ydin-hallituksen jäsen. / sivu 67 JANI KORHONEN on väitöskirjatutkija ja vapaa kirjoittaja. alv 10 % 28 € kestotilaus, sis. Hän vieraili Chilessä alkuvuodesta 2023. / sivu 62 PASI KOSTIAINEN on musiikkiin erikoistunut vapaa kirjoittaja, toimittaja ja tietokirjailija. PEKKA ELOMAA on vapaa kuvaaja, joka on perehtynyt etenkin yhteisölliseen kuvaukseen. / sivu 28 REIJO HÄMÄLÄINEN on toimittaja. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi HALLITUKSEN PJ Laura Lodenius ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA Lehtikuva/AFP TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. Irtonumerot paperisena ja digitaalisena Ydin-verkkokaupasta www.ydinlehti.fi Digitaalisena myös osoitteesta www.lehtiluukku.fi. / sivu 80 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 95. / sivu 14 JUHANI TOLVANEN on sarjakuvaneuvos. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. / sivu 36 PERTTI HONKANEN on valtiotieteiden tohtori. / sivu 40 EERO SUORANTA on Kiinan kulttuuriin ja yhteiskuntaan erikoistunut väitöskirjatutkija, suomentaja ja vapaa toimittaja. / sivu 92 ILARI MATUZ on unkarilaistaustainen sosionomiopiskelija. / sivu 20 & 44 LASSI HEININEN on professori emeritus Lapin yliopistossa ja toimi Rauhan ja Toivon Kevät -tapahtuman valmisteluryhmän puheenjohtajana. YDIN 3 / 2023 tekijät YDIN 3 / 2023
Jos ja kun näin on, julkisen keskustelun merkitys demokratialle herättää kysymyksiä. Koska rasismi usein myös sisältää uskonnollisen ulottuvuuden, olisi tärkeää edistää sekä yhteiskunnallista että uskonnollista lukutaitoa.” Ytimen toimituskunta KESÄN yhteiskunnallisessa keskustelussa – aika vellovasta ja kiihkeässäkin – on noussut esille poliittisten vallankäyttäjien puheet ja kirjoitukset. Sellaisia kuten: onko media liian keskittynyttä ja yhdenmukaista, onko sananvapauskeskustelu sivuuttanut valtiojärjestyksemKANSALAISET LIIKKEELLÄ! YDIN 3 / 2023 Ytimekkäät Ei rasismille -mielenosoitus 19. Porvoon piispa Bo-Göran Åstrand toteaa antamassaan lausunnossa: ”Tarvitsemme edelleen toimenpiteitä yleisen tietoisuuden lisäämiseksi siitä, miten rakenteellinen rasismi ja epätasa-arvo ilmenevät, ja selkeitä toimintamalleja, miten niitä torjutaan. Samalla selvinnee hallituksen mahdollisuudet jatkolle. 2023.. Petteri Orpon hallitus antaa tiedonannon eduskunnalle yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi, johon valmisteluvaiheessa kuuluu myös kuulemisia. 7. Rasistiset kirjoitukset ovat olleet osalle yllätyksiä, osalle ei. YDIN 3 / 2023 JO N AT H AN TE RL IN D EN me perusteet, onko kriittinen medialukutaito vain myytti ja ennen muuta, ymmärrämmekö ollenkaan mitä rasismi ja fasismi yhteiskuntajärjestyksinä ovat
9. 1973 klo 9.10, päivänä, jolloin sotilaat kaappasivat vallan, ja juuri ennen itsemurhaansa.. YDIN 3 / 2023 8 YTIMEKKÄÄT 8 YTIMEKKÄÄT YDIN 3 / 2023 ”TÄMÄ ON VARMASTI VIIMEINEN TILAISUUTENI PUHUA TEILLE… TRABAJADORES DE MI PATRIA, KOTIMAANI TYÖLÄISET! HALUAN KIITTÄÄ TEITÄ USKOLLISUUDESTANNE, JOTA OLETTE AINA OSOITTANEET JA LUOTTAMUKSESTANNE MIEHELLE, JOKA OLI VAIN VALTAVAN OIKEUDENMUKAISUUDEN KAIPAUKSEN TULKKI, JOKA ANTOI SANANSA, ETTÄ KUNNIOITTAA PERUSTUSLAKIA JA LAKIA, JA TEKI JUURI NIIN…” Ote presidentti Salvador Allenden radiopuheesta 11
Japanin reilu vuosi sitten salamurhattu entinen pääministeri Shinzo Abe kuitenkin muutti voimakkaasti maan linjaa, enemmän kuin kukaan sodanjälkeinen pääministeri ennen häntä. Raportissa käydään läpi myös Yhdysvaltojen haavoittuvuutta, joka indikaattorilistassa on sijalla 160. Väestönkasvun ja ilmastomuutoksen yhteys EKOSYSTEEMIEN haavoittuvuus ilmastomuutokselle ovat seurausta menneen, nykyisyyden ja tulevaisuuden ihmisten käyttäytymismalleista. ”Proaktiivinen pasifismi” on muokannut maan diplomatiaa ja puolustuspolitiikkaa, vaikka vuoden 1947 rauhan perustuslain 9 artiklan kirjoittivatkin miehitysjoukot. Abe perusti kansallisen turvallisuusneuvoston koordinoimaan hallituksen politiikkaa, hyväksyi uudet suuntaviivat puolustusyhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa ja valmisteli vuonna 2015 suuren turvallisuuslainsäädännön. Suomesta mukana olivat muun muassa Suomen kristillinen rauhanliike, Rauhanliitto, Rauhanpuolustajat ja Women’s International League for Peace and Freedom (WILPF). Pohjoismaalaiset rauhantoimijat tunsivat siksikin tarvetta laajentaa ja tiivistää yhteistyötään. Vaikka nykyinen pääministeri Fumio Kishida muistuttikin rauhan rikkoutumisen hirvittävistä seurauksista, Itä-Aasian jännitteiden kasvu on näkynyt maan puolustusbudjetin kaksinkertaistumisena ja sotilaallisen doktriinin poikkeamisena Japanin perustuslaista. Suomen edustajiksi ryhmään nimettiin Marianne Laxén Suomen Rauhanliitosta ja Teemu Matinpuro Suomen Rauhanpuolustajista sekä heidän varajäsenekseen Jyry Virtanen Aseistakieltäytyjäliitosta. Vaikeimmassa asemassa on listauksen mukaan Niger. Eri indikaattorien (muun muassa väestönkasvu ja sen nopeus, sukupuolten tasa-arvoindeksi, ruokaturva) pohjalta raportissa kuvataan Filippiinien, Ugandan, Nigerin ja Guatemalan haavoittuvuutta ilmastomuutokselle esimerkkeinä lämpötilojen nousut, syklonit, tulvat – jotka vaikuttavat ennen muuta ruoantuotantoon. Verkoston perustamista edelsi kahden päivän seminaari, jossa käsiteltiin Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, rauhankasvatusta ja monia muita ajankohtaisia teemoja. Kun kestämätön kulutus ja tuotanto kohtaavat kasvavat demografiset paineet, vaikutukset ulottuvat yli sietoja kestokyvyn niin maan, valtamerten kuin veden osalta. Venäjän kansainvälisen oikeuden vastainen hyökkäyssota on ruokkinut Euroopassa nopeasti kasvavaa militarismia, viholliskuvien maalailua ja polarisaatiota. Lisääntymisterveydestä ja naisten oikeuksista huolehtiminen on väline ilmastomuutoksen haitallisten vaikutusten hallitsemisessa ja vähentämisessä. Sään ääri-ilmiöt lisäävät tarttuvia ja kroonisia sairauksia sekä vaikuttavat kielteisesti yhteiskuntaan sosiaalisesti ja taloudellisesti.. Lainsäädäntö avasi myös Japanin pääministereille mahdollisuuden kiertää sen sotilasjoukkoja koskevat perustuslailliset rajoitukset. G7 -kokous järjestettiin Hiroshimassa viime toukokuussa. Näin todetaan tuoreessa Population Institute -raportissa. Koordinaatioryhmään valittiin kaksi jäsentä jokaisesta maasta. Sen väestökin kaksinkertaistuu 19 vuodessa. YDIN 3 / 2023 9 YTIMEKKÄÄT HEINÄKUUSSA Tanskan Helsingørissä perustettiin uusi pohjoismainen Rauhanverkosto. Se laajensi Japanin mahdollisuuksia tukea sotilaallisesti Yhdysvaltoja. SITOUTUMINEN rauhaan on ollut modernin japanilaisen identiteetin kulmakivi ja sillä on laaja kansalaisten tuki. Verkoston perustamista oli valmisteltu yli vuoden. Rauhanjärjestöt tiivistävät yhteistyötään Japani militarisoitumassa. Kokouksessa oli läsnä noin kuusikymmentä pohjoismaisten rauhanjärjestöjen edustajaa Ruotsista, Suomesta, Norjasta ja Tanskasta. Syynä perustamiselle oli ajankohtainen tilanne
YDIN 3 / 2023 10 YTIMEKKÄÄT AMAZONIN sademetsä peittää yli puolet Brasilian pinta-alasta ja ulottuu myös Bolivian, Perun, Kolumbian, Venezuelan ja Ecuadorin alueelle. Sademetsässä elää yli kolme miljoonaa eri eläinlajia ja siellä kasvaa yli 2 500 eri puulajia. Nyt presidentiksi uudelleen valittu Lula ponnistelee metsien häviämisen estämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Bolivian hallitsemalla alueella näin on 24 prosentin osalta, Ecuadorin 16, Kolumbian 14 ja Perun kymmenen prosentin. Brasilian onnistui vähentämään merkittävästi metsäkatoa vuosina 2004 – 2012. Tutkimukset osoittavat, että sekä Brasilia että Bolivia ovat vastuussa 90 prosenttisesti koko alueen metsien hävittämisestä ja niiden ALKUPERÄKANSOJEN OIKEUKSILLA AMAZONIN SUOJELUUN tilan heikkenemisestä. www.raisg.org Ytimen toimituskunta NYKYINEN AMAZONIN SADEMETSÄN MUUTOSTA KUVAAVA TILANNE KUNKIN MAAN OSALTA (PROSENTEISSA) 20 Jo muuttunut alue Selvää huonontumista Lievää huonontumista Muuttumaton alue Bolivia Brasilia Kolumbia Ecuador Guyana Ranskan Guyana Peru Surinam Venezuela 4 46 30 25 9 35 31 12 2 50 36 15 1 58 26 21 66 31 39 61 9 1 57 33 11 41 57 5 52 43 9. Vuosien 2001 – 2020 välillä sademetsistä hävisi Ranskan kokoinen alue. Brasilian Amazonin alueesta yhteensä 34 prosenttia on jo muuttunut tai on niin sanotun korkean muutoksen tilassa. Alkuperäkansojen oikeuksien tunnustamisen katsotaankin olevan osa ilmastokriisin selättämistä. Alkuperäkansoilla sitä vastoin on ollut taitoa ja kykyä elää alueella ilman, että sademetsän ekosysteemi olisi vahingoittunut
. EU RO O PA N ?P AR LA M EN TT I YDIN 3 / 2023 11 KOLUMNI. Sosialidemokraattinen s&d-ryhmä, keskustalainen Renew-ryhmä sekä vihreät onnistuivat vielä kokoamaan enemmistön – joskin niukan – ennallistamisesityksen taakse. Lakiehdotus lähtee seuraavaksi trilogeihin – parlamentin, neuvoston ja komission välisiin kolmikantaneuvotteluihin – joissa asetuksen lopullisesta sisällöstä sovitaan. E u-parlamentin vaaleista ensi kesäkuussa tulee jännitysnäytelmä siitä, johtaako tulevaa komissiota ja parlamenttia oikealle kääntyvä epp apupuolueineen vai syntyykö Eurooppa-myönteisten puolueiden yhteistyö humaanimmalle, ympäristöarvoja ja sosiaalista Eurooppaa rakentavalle pohjalle. E nnallistamisasetukseen oli tehty lukuisia muutosehdotuksia, joista useampi hyväksyttiin parlamentin kantaan. Ympäristölle ja myös maaseudun investoinneille tämä olisi ollut myrkkyä. Se toimi myös esinäytöksenä ensi vuoden eu-parlamenttivaalien vaalitaistolle vasemmistoja oikeistoryhmien välillä. Ennallistamisasetuksesta on muodostunut symboli koko eu:n vihreän kehityksen ohjelmalle ja sen onnistumiselle. Ursula von der Leyenin takana ollut laaja Eurooppa-myönteinen koalitio näyttää nyt joka tapauksessa hajonneen. Suomen kannalta parlamentin käsittelyssä saavutetut muutokset olivat tärkeitä askeleita hyväksyttävään kokonaisuuteen. Epp kulkee kuitenkin omaa polkuaan oikealle saman kaavan mukaan, joka on nähty viimeisen vuoden aikana Italiassa, Ruotsissa, Espanjassa ja myös Suomessa. Epp kieltäytyi sisältöneuvotteluista ja ajoi asian palauttamista takaisin komissiolle. Euroopan kansanpuolue epp – parlamentin suurin puolueryhmä – oli jo syksyllä 2022 päättänyt torjua koko ennallistamisasetuksen. L uonnon ennallistamisasetuksen käsittelystä Euroopan parlamentissa heinäkuun puolivälissä tuli varsinainen jännitysnäytelmä. Neuvosto oli jo kirjoittanut komission ehdotuksen monin kohdin uusiksi ja parlamentin enemmistö jatkoi samalla linjalla. Monia Suomelle kohtuuttomia äärimmäisyyskantoja esimerkiksi metsänhoidon ja kaupunkien rakentamisen kannalta saatiin poistettua. Jos epp:n kanta olisi voittanut, olisi asian käsittely lykkääntynyt epämääräiseen tulevaisuuteen uuden parlamentin ja komission valinnan jälkeiseen aikaan. Siksi oli hyvä, että parlamentin enemmistö torjui täysistunnossaan lykkäyksen äänin 324 – 312. Varaslähtö vaaleihin EERO HEINÄLUOMA Kirjoittaja?on?europarlamentaarikko?ja?S&D-ryhmän. taloudenhoitaja,?johtokunnan?jäsen
Fiskaalikonservatismin vaihtoehtona Purralla taas ei ole keynesiläinen suhdannepolitiikka, kuten yleensä on ajateltu, vaan tietenkin ”sosialismi”, jota juuri kukaan ei Suomessa ole ajanut vuosikymmeniin. Purran puhe oli tyyliltään ja sisällöltään selvä järjestelmämuutospuhe. Tyypillinen valtiovarainministerin puhe on Suomessa tarkoittanut ”välttämättömien” leikkausten puolustamista hyvinvointivaltion pelastamiseksi. Riikka Purran vallankumous LAURI HOLAPPA Kirjoittaja?on?valtiotieteiden?tohtori.. Se oli juuri se talouspoliittinen ajattelutapa, joka teki Suomen 1990-luvun alun taantumasta massiivisen kokoluokan laman ja jätti yhteiskunnan perinnöksi kymmenet tuhannet pitkäaikaistyöttömät. Siinä valtiota paisutetaan… julkista sektoria kasvatetaan yksityisen sektorin toimintaedellytyksiä heikentäen, valtiolle keksitään jatkuvasti uusia tehtäviä ja kansalaisille ja muille asukkaille uusia verorahoitteisia oikeuksia… Veronmaksajan edusta huolehtiminen on aivan muuta. Ensinnäkin se oli talouskeskeinen. Me emme lupaa lisää hunajaa ja huikentelevaa puhetta vaan vähemmän.” Retoriikka on kuin suoraa kopiota Thatcherilta tai Reaganilta. Tai kuten ministeri itse asian ilmaisee kuvatessaan puoluettaan ”fiskaalikonservatiivisena”: ”Fiskaalikonservatiivin vastakohtana voi käytännön politiikassa pitää sosialistista ajattelua. Meillä on runsaasti kokemusta fiskaalikonservatismista. Se on texasilainen (yhdysvaltalainen olisi jo liioittelua) köyhäinhoitovaltio, jonka tavoitteena ei ole tarjota kaikille osallisuutta yhteisestä elämänmuodosta, tasa-arvoista tulonjakoa tai mahdollisuutta osallistua mihinkään merkitystä luovaan. P urra haikailee individualistisempaa ja pienempää valtiota, jossa julkinen sektori on olemassa lähinnä sairaita, vanhuksia ja vammaisia varten. YDIN 3 / 2023 12 YTIMESSÄ V altiovarainministeri Riikka Purran puhe Perussuomalaisten puoluekokouksessa oli monella tavalla kiinnostava. Kova leikkauspolitiikka ei ole Purralle vain ikävä tekninen tosiasia vaan moraalinen velvoite, jolla palautetaan kansakunta yrittämisen, pärjäämisen ja työnteon eetoksen pariin. Köyhäinhoitovaltio pikemminkin juuri ja juuri kääntää ojassa naamallaan makaavan toisin päin ja jatkaa sitten matkaansa. Muutamia tölväisyjä lukuun ottamatta puhe käsitteli kokonaan talouspolitiikkaa – ei maahanmuuttoa, wokea tai edes eu:ta. Toinen kiinnostava piirre oli se, ettei puhe nimenomaan ollut tyypillinen valtiovarainministerin puhe. . Tuloeroja kasvattava, työttömyyskorvauksia leikkaava ja ay-liikkeen toimintaedellytyksiä alasajava talouspolitiikka on Purralle vain paluuta perusasioihin, maanpinnalle palaamista ja itseään niskasta kiinniottamista. H uomionarvoista on ennen kaikkea retoriikan hyvin moralistinen ja myös viholliskuvia luova sävy
/ 42 MARI TEINILÄ Rauhanliikkeitä tarvitaan entistä enemmän / 44 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Jotain meni rikki meissä 11. 1973. 14 ARJA ALHO Luottamus syntyy tekemällä / 20 REIJO HÄMÄLÄINEN Andien maassa vavahtelee taas / 28 JUHIS RANTA Ilmastoturvallisuus kuuluu kaikille / 32 ARJA ALHO Meillä on arkuutta parantaa ihmisten oikeuksia / 36 LASSI HEININEN Rauha ja Toivo / 40 KALEVI SUOMELA Mitä mielessä vuonna 1963. Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA. 9
YDIN 3 / 2023 14 YDINHETKI LUOTTAMUS SYNTYY TEKEMÄLLÄ Totuuskomissioilla sovitellaan konflikteja ja edistetään ihmisoikeuksia. Tavoite sopii myös nykyilmapiirin parantamiseen ja syrjinnän tunnistamiseen. Tavoitteena on luottamus ja vähemmistön kunnioitus. Hannele Pokka johtaa viisijäsenistä komissiota, joka etsii totuutta saamelaisten kohtelusta. Teksti Arja Alho Kuvat Jonathan Terlinden YDIN 3 / 2023 14 YDINHETKI
Parhaillaan he käsittelevät ehdotuksia ja antavat sitten suosituksia hallitukselle tehtäviksi toimenpiteiksi. Heillä oli suuri komissio ja iso sihteeristö. Selvitämme miten toimia niin, että kahden kansan välit – saamelaisten ja suomalaisten – olisivat kunnossa, ja millaisia toimia pitää tehdä, että luottamus saamelaisten ja valtion välillä voi palautua. H annele : Lyhyt vastaus on, että oli jo korkea aika. Monen mielikuvat ovat nimittäin edelleen Topeliuksen Sampo Lappalaisessa tai nunnukkavitseissä. Kuitenkin Norjassa keskustellaan kiivaasti kaivoksista ja tuulivoimasta sekä ylipäätään maaoikeuksista. Ihmiset lukivat oman osuutensa. Sen pohjalta kokoamme raportin. Kovin moni ei taida tietää suomalaistaustaisista kveeneistä juuri mitään. Kuuleminen on työn keskeisin asia. Tehtäväksianto on epäoikeudenmukaisuuksien ja vääryyksien selvittämisen ohella kuitenkin laajempi. Tiukkuus on tullut lainsäätäjältä. Heidän asemansa oli vielä huonompi kuin saamelaisten. Ne liittyivät lähinnä identiteettiin, kulttuuriin ja kieleen. a rja : Huomasin, että kveenitaustaisia. Jos kysyisi suomalaisilta, mitä he tietävät totuusja sovintokomissioista, aika monet muistavat Etelä-Afrikan totuuskomission. Mutta näihin kysymyksiin ei raportin julkistamistilaisuudessa komission puolelta otettu kantaa. Ehdotukset olivat minusta aika varovaisia. a rja : Totuuskomissioilla on yritetty tosiaan sovitella vaikeita ristiriitoja. Suomessa komissio päästiin asettamaan kuitenkin vasta yli kolmen vuoden valmistelun jälkeen. Oli muuten hämmentävää, että kaikki keskustelut siellä käytiin vain norjaksi. YDIN 3 / 2023 16 YDINHETKI A rja : Mitä totuusja sovintoprosessi tavoittelee ja miksi juuri nyt. Ehdotus on näitä edistävän osaamiskeskuksen perustaminen. Olit paikalla Norjassa, kun heidän raporttinsa keväällä saamelaisten kohtelusta ja ylipäätään norjalaistamistoimista julkistettiin. Saamelaisilla oli sentään yksinoikeus poroelinkeinon harjoittamiselle. Mutta ei Norjan raportin julkistaminen siihen päättynyt. Lainsäädäntö on edellyttänyt, että pitää osata norjaa, jos hankkii maata, rakentaa talon tai harjoittaa elinkeinoja. Lukeminen kesti toista vuorokautta. Viime vuosina erityisesti alkuperäkansojen kohtelusta on asetettu komissioita. H annele : Norjan lainsäädäntö on ollut hyvin tyly vähemmistöille. Näin raportista tuli todellakin julkinen. H annele : Lapissa on ainakin kuultu kveeneistä! Norjan komissiolla oli kolmiosainen toimeksianto: saamelaisten – sielläkin puhutaan useampaa saamen kieltä, Ruijan suomalaisten eli siis kveenien kohtelun selvittäminen ja sitten eräänlaisen historiallisen reliikin, 1600-luvulla Norjaan ja Ruotsiin muuttaneiden, metsäsuomalaisten kulttuuriperinnön avaaminen. Yli 700 sivuiseen raporttiin sisältyy haastatteluja ja kuulemisia. Norjan Saamelaiskäräjät sen sijaan omassa puheenvuorossaan kantoi huolta Saamenmaalle perustetuista ja suunnitelluista tuulivoimapuistoista. Norjan parlamentissa, Stortingetissä, oli luovutustilaisuus, jossa puhemies otti vastaan selvityksen. Samalla pyrimme edistämään myös valtaväestön tietoisuutta saamelaisista ja heidän kulttuuristaan. Meillä käytetään komissiotyössä suomen ohella kolmea saamen kieltä ja joskus jopa englantia. Nyt yritetään elvyttää kieltä, myös kveenien. Kveenit muuttivat Suomen nälkävuosien aikana 1860 pohjois-Norjaan. Kiinnostavaa minusta oli myös kveenien kohtelun selvittäminen. Meillä valmistelu alkoi samaan aikaan kuin Norjassa. Norjan kansallisteatterissa alkoi lukeminen, joka radioitiin. Kveenejä pidettiin tuolloin ”ryssinä” ja vaarana Norjan turvallisuudelle. Pidempi liittyy siihen mitä kansainvälisesti ja pohjoismaisesti tapahtuu. a rja : Suurkäräjien vuonna 2018 asettaman totuusja sovintokomission työssä luupin alla oli erityisesti norjalaistamispolitiikka ja sen seuraukset. Näin esimerkiksi Kanadassa, Ruotsissa ja Norjassa. Tarkoituksena on, että saamelaiset saavat omalla äänellään kertoa miten valtion tai valtion viranomaisten toimet ovat vaikuttaneet heidän elämäänsä
Saamelaislapsista suurin osa syntyykin saamelaisalueen ulkopuolella. Oikeudet piti miettiä tarkemmin. Olen huomannut, että on se sukupolvi, joka lopetti saamen kielen puhumisen mutta nyt heidän lastenlapsensa opettelevat sitä ja ovat löytäneet saamelaiskulttuurin. Suomessa on noin reilut 10 000 saamelaista, joista saamelaisalueilla asuu noin 3 500. Meidän piti ministeriössä itse kehittää perusteet. Eduskunta ei kuitenkaan hyväksynyt vuosilukuja ja kun laki tuli voimaan, ihmiset alkoivat kaivella todella vanhoja rekistereitä lappalaiselinkeinojen harjoittamisestaan, jotta näin pääsisi saamelaiseksi. Se näki, ettei toista tilaisuutta tule kertoa historiallisista ja nykyisistä vääryyksistä ja päätti työn jatkamisesta. Tätä ei Suomessa näytä olevan helppo ymmärtää. a rja : Tuleeko kuuleminen liian myöhään. On tärkeätä antaa aikaa miettiä, mitä he haluavat komissiolle kertoa. Kieliperuste oli selvä niin, että jos isovanhemmat olivat puhuneet saamen kieltä, oli äänioikeutettu. H annele : Silloin elettiin 1990-luvun alkuvuosia ja Ahon hallituksen aikaa. a rja : Ymmärtäisin, että luottamus on palautunut. Norja ja Tanska ovat saattaneet sopimuksen voimaan mutta ei Ruotsi eikä Suomi. Valiokunta katsoi, että kulttuuriin kuului kielen ohella myös perinteiset elinkeinot. Helsinki on suuri saamelaiskeskittymä. A rja : Olet tärkeä henkilö Suomen perustuslakiin kirjatun saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon kannalta. Nyt alkuperäkansoihin määrittelyyn liittyvät käytännöt ovat vakiintuneet yk:n piirissä. Komissiolla oli vaikea alku. Päädyimme silloin oikeusministeriössä perustuslain turvaamaan kulttuuri-itsehallintoon. Pari vuotta aiemmin oli hyväksytty niin sanottu ilo 169 -sopimus, joka käsitteli alkuperäkansojen oikeuksia ja Suomenkin piti ottaa kantaa siihen. a rja : Vuoden 1989 alkuperäkansasopimus tuli edellä mainittua. Näinhän myös käsittelemättömäksi jäänyt keväinen saamelaiskäräjälaki ehdotti. Ihan niin yksinkertainen ei asia ollut, että ryhdytään palauttamaan tuosta vaan maita. Saamelaiskäräjien piti miettiä, että jatketaanko työtä. Ensimmäisessä käräjälaissa piti selvittää, kuka saa äänestää. Sitten oli tukena rekisteri vuodelta 1875, josta ilmeni, ketkä harjoittivat tuolloin lappalaiselinkeinoja. Eduskunta oli edellyttänyt maaoikeuksien selvittämistä. H annele : Sopimuksen voimaansaattamista on selvittänyt vuosien varrella useampi työryhmä. Tästä tuli kyllä aikamoinen juttu. Koulutus ja työ on etsitty muualta kuin omalta alueelta. Teemme työtämme kunnioittaen saamelaisten näkemyksiä. H annele : Näin on. Voitko palauttaa mieleesi tuon ajankohdan ja kulttuuri-itsehallintoon liittyvän keskusteluilmapiirin. Saamelaiset, jotka eivät saaneet kouluissa ja sisäoppilaitoksissa puhua saamea eivät enää ole kertomassa syrjivästä kohtelustaan. Komission kannalta tärkeintä on kuuleminen… H annele : … tärkeintä on luottamus. Miten asiaa voitaisiin mielestäsi meillä edistää. Lisäksi perustettiin saamelaiskäräjät ja siitä annettiin lakiesitys. H annele : Kirkkomailtahan heitä löytyy. Pitää paikkansa, että on kiire. Mutta vielä on omakohtaisiakin tarinoita menneestä. Jäseniä erosi, pääsihteeri tuli ja lähti performanssilla. H annele : Luottamus voi palautua vain teoilla. Alkuperäkansat voivat itse määritellä ketkä he haluavat jäseniksi: pitää itse haluta, yhteisön pitää haluta. Saamelaisilla ei ollut luottamusta siihen, onko valtio tosissaan. Itse olin saamelaistoimikunnan puheen. A rja : Meillä puhutaan pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea, jotka kaikki ovat uhanalaisia kieliä. YDIN 3 / 2023 17 YDINHETKI ovat muun muassa Hollywood-tähti Renée Zellweger ja norjalainen mäkihyppääjä Björn Wirkola, joka voitti 1960-luvun loppupuolella maailmanmestaruuksiakin. Olit oikeusministeri 1990-luvun alussa – minä olin tuolloin perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja – ja esittelit asian
Varsinkin viime talven keskustelu oli turhan kärkäs sovinnon hakemisen kannalta. Niitä, jotka ihmiset haluavat kertoa omilla nimillään – niitä julkaistaan sivuillamme podcasteina mutta sitten on niitäkin, jotka haluavat pysyä nimettöminä. Henkilö antaa itse suostumuksen, noudatamme tietosuojaa ja aineistot tulevat vain komission käyttöön. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu, että saamelaiskäräjälaki annetaan uudestaan eduskunnalle kuluvan syksyn aikana kansliapäällikkö Pekka Timosen toimikunnan esittämältä pohjalta. Eikä asiat olleet ihan yksinkertaisia saamelaistenkaan kesken. Kun kysyin asiaa poliittisilta päättäjiltä, muun muassa Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikolta, sain vastaukseksi, että kun Lapin kansanedustajat vastustavat lakia. Asiaa on tutkittukin ja olemme tilanneet selvityksiä. Se olisi käsitellyt Ylä-Lapin suurimman maanomistajan, joka on valtio, maankäyttöä ja sen hallinnointia. Emme ole vielä miettineet, miten komission raportti tehdään tunnetuksi kaikelle kansalle. Norjassa perustettiin kuitenkin muutama vuosi myöhemmin maaneuvosto pitkälle samoille periaatteilla ja ilo-sopimuksen edellyttämä maaoikeusasia on nyt järjestetty. Kielen menetys kiinnostaa minua. Kyse on kalastuspaikoista, taukotuvista, poronhoidosta, metsähakkuista, tuulivoimaloista ja niin edelleen. Nyt vellotaan rasismikeskustelussa, syrjinnän ytimessä. Mutta on turha katsoa menneeseen. Ehdotus kaatui siksi, että saamelaiset olisivat halunneet neuvostoon enemmistön. a rja : Totuusja sovintoprosessi on tärkeä yhteispohjoismaisestikin ja parhaimmillaan se voi avata niitä solmuja, joita ilo-sopimukseen ja saamelaiskäräjälakiin liittyy. Petteri Orpon hallitusohjelmassa saamelaisasiat on huomioitu. Neuvostoa olisi todella tarvittu. H annele : On kahdenlaisia lausuntoja. H annele : Kun kerrotaan, mitä on tapahtunut ja mitä tapahtuu edelleen, ja kun tosiasiat on tuotu julki, se voi omalta osaltaan edistää vuoropuhelua suomalaisten ja saamelaisten välille. Miten se on oikein mennyt. Niinhän se on, ettei vain saamelaisten äänillä kukaan tule valituksi eduskuntaan. Heitä myös ryssiteltiin. Mutta vähemmistöjen asioiden huomioiminen ei ole pois keneltäkään, eikä varsinkaan enemmistöltä. Kun koltat Petsamosta asutettiin Ylä-Lappiin, eivät kaikki pitäneet siitä, että tuli uutta väkeä. On kouluasioita, kielenmenetystä, elinkeinoja, valtion viranomaisten toimintaa, eri lakien vaikutuksia ja tietysti palvelujen saamista. Vuoropuhelu on avain sovinnolle. Ja sosiaalinen media kärjistää keskustelua entisestään. Työmme valmistuisi siten vuoden 2025 lopussa. H annele : Kun saamelaisasiaa käsiteltiin Ahon hallituksessa, silloinen ulkoministeri Heikki Haavisto sanoi lakonisesti, että tämä on kansainvälinen kysymys ja se pitää hoitaa näin. Komission työlle luvataan kahden vuoden jatkoaika, jota olemme toivoneet. YDIN 3 / 2023 18 YDINHETKI johtaja 2000-luvun alussa. Työhän pääsi alkuun viime talvena erinäisten pohjustuskeskustelujen jälkeen. Asiasta ei edes keskusteltu, koska näin oli! Nuorten saamelaisten kannalta on varmasti raskasta, että koko heidän elinikänsä on käräjäasiasta riidelty. Ehdotimme tuolloin maaoikeusneuvosta, jossa olisi ollut puolet saamelaisia ja puolet suomalaisia. a rja : Mainitsit, että olit käynyt katsomassa elokuvan Anna joen virrata -norjalaiseloku. Kaikki liittyvät maankäyttöön. A rja : Onko sinulla käsitystä, mistä juontuu epäluottamus saamelaisyhteisön ja poliittisen päättäjän välillä. Sitä ennen kaikki dokumentit olivat venäjäksi. Minulle oli uusi asia, että kolttasaamea on ryhdytty kirjoittamaan vasta 1970-luvulta alkaen. a rja : Niin, minkälaiset asiat huolettavat saamelaisia kuulemisissa. H annele : Kuuleminen perustuu ehdottomaan luottamukseen. Kun kuuntelee mistä asioista Ylä-Lapissa puhutaan, huomaa kyllä, että Metsähallitus on suuri vallankäyttäjä. a rja : Niitä ei sitten lueta teatterissa ääneen. Sehän roihahti taas saamelaiskäräjälain käsittelyn yhteydessä. Monet tulevat kuulemisiin muistiinpanojen kanssa. Esillä on aika lailla elämänkirjo. Ehdotus herätti myös Lapin suomalaisväestössä voimakkaita tunteita
Saamelaiset ovat Euroopan Unionin ainoa alkuperäkansa. Nyt puolestaan on vireillä kaivoshankkeita. YDIN 3 / 2023 19 YDINHETKI van, joka kertoo Altan väkivalloin tukahdetuista mielenosoituksista, joissa vastustettiin joen valjastamista 1980-luvun alussa. Se lisää paineita Suomeenkin. • Oulun yliopiston Giellagasinstituutin johtaja Anni-Siiri Länsman • poronhoitaja Heikki Paltto • hallintotieteiden maisteri Irja Jefremoff • arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen. Myöhemmin on tunnustettu, ettei hanke ollut edes hyödyllinen mutta vaikutti erityisesti saamelaisiin ja sai myös luonnonsuojelijat liikkeelle. H annele : Oli muuten hieno elokuva! Olihan meilläkin tekoaltaat Lokka ja Porttipahta, joiden alle jäi saamelaiskyliä. Jos saamelaisilta kysytään asiasta, he sanovat, että kaikki maa on jo käytössä, ei mahdu. Hannele Pokka Oikeustieteen tohtori Kansanedustaja 1979 – 1994, oikeusministeri 1991 – 1994, Lapin maaherra 1994 – 2008 ja ympäristöministeriön kansliapäällikkö 2008 – 2020. Kaivosvaraus on todella huonossa paikassa. H annele : Niinhän myös Korkein hallintooikeus linjasi, aitoa ja vaikuttavaa kuulemista. Johtaa saamelaisten totuusja sovintoprosessia. Minäkin allekirjoitin adressin, ettei kaivoksia Lapin käsivarteen. Eu:n European Critical Raw Material Act -asetus luo paineita omavaraisuuden kasvattamiselle kriittisten raaka-aineiden osalta. Parhaillaan ympäristövastuun työelämäprofessorina Helsingin yliopistossa. Toivon todella, että valtaväestön silmät avautuisivat ja kaikki ymmärtäisivät saamelaiskulttuurin arvon. a rja : Eri hankkeet kuten esimerkiksi kaivoshankkeet alleviivaavat aitoa neuvottelua ja kuulemista. Komission muut jäsenet. Mutta pelkään, että asiat jäävät taas kerran junnaamaan
Teksti ja kuvat Reijo Hämäläinen VAVAHTELEE Andien maassa TAAS. YDIN 3 / 2023 20 YDINHETKI Santiagon kaduilla ja puistoissa on väljää vaeltaa tammikuun helteessä. Sotilasjuntan ajan perintö vaikuttaa erityisesti taloudessa. Perustuslain uudistaminenkin jatkuu nykyisen vasemmistolaisen presidentin aikana. Taskuvarkaat, mafia mutta myös paperittomat siirtolaiset ovat muuttaneet katukuvaa