. vuosikerta / 3 l. 54. IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO. 2020 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa. Euroopan monimuotoinen historia Puolalainen demokratia Poliittinen Beethoven ERILLÄÄN JA YHDESSÄ Yhteinen kriisi vaatii yhteisvastuuta ja yhteen hiileen puhaltamista
Oikeudenmukainen Eurooppa kaikille. Juontaa toimittaja Yrjö Hakanen.. Ei harvoille. tallenne: vapausvalitatoisin.com ydinlehti.fi SOTE-UUDISTUKSEN UUDEN VAIHEEN HAASTEITA Johtaja Anu Muuri, THL: Tulevaisuuden sosiaalija terveyskeskus Toiminnanjohtaja Hanna Heinonen, THL: Sote-uudistus lasten ja perheiden näkökulmastaa Keskustelu verkossa. Ks. SILVIA MODIG europarlamentaarikko Nettiseminaari tiistaina 8. klo 17 – 19 Suorana ja tallenteena vapausvalitatoisin.com Professori emeritus Juhani Lehto: Arvioita hallituksen sote-esityksestä Lääkärin sosiaalinen vastuu, Sosiaalilääketieteellinen yhdistys, Soste, Vapaus valita toisin ja Metropolian amk / Hyvinvointi-osaamisalue Covid-19 – jälki maailmassa. 9
/ 54 JOHANNES KANANEN Eriarvoisuuden uusi logiikka / 58 KINGA POLYNCZUK-ALENIUS Puola ja demokraattisen mielikuvituksen rajat / 64 SAARA PAATERO EU:n toiminta tulee tutuksi koulussa / 68 KALEVI SUOMELA Miksi Marxia tulee ymmärtää. / 12 AKU KERVINEN Kansalaispalvelu nopeasti ja hitaasti ajateltuna YDINHETKI 14 ARJA ALHO EU – väline parempaan maailmaan / 20 KERTTU WILLAMO Korona ei kukista Chilen aktivisteja / 24 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Covid-19 – jälki maailmassa / 30 SILJA YLITALO Taidetta ilman tuottovaatimuksia / 34 EERO SUORANTA EU:n Kiinalinjaa etsimässä / 38 AURORA LEMMA Ei niin valkoiset patsaat ja arabien nolla / 42 HANNA HIRVONEN Matkalla arvokkuutta kohti / 44 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Henki vaakalaudalla YTIMESSÄ 50 JOONAS WIDLUND Turvaako turvallisuus yksilönvapauden. SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 LIBAN SHEIKH Antirasismin aika Euroopassa. / 72 TAMIKO BEYER K-pop-aktivismin viisi opetusta / 76 LEENA GÜELL Juuri nyt mustarastaan laulu YDINKOKEMUS 78 ARJA ALHO Poliittinen Beethoven / 82 RIITTA OITTINEN Luovuutta koronan aikaan / 84 EERO SUORANTA Maailma muumien mukaan / 86 JUHANI TOLVANEN Tulevaisuuden arabi on elämää suurempi / 88 Kirja-arviot / 92 PASI KOSTIAINEN Ikääntymisen ääniä / 94 KARI TAPIOLA Koronavirus toi globaalin ympäristökriisin / 96 KAISU KINNUNEN Algoritmit eivät tavoita ihmisyyttä / 98 Pala historiaa YDIN 3 / 2020
Kerromme Saara Paateron jutussa tietoa euopetuksesta kouluissa ja oppilaitoksissa ja sen vaikutuksista. Hyvät asiat eivät useinkaan ole uutisia. Sitä enemmän voi vältellä veroja, maksimoida voittoja ja kasata varallisuutta. Kun tietomme ympäröivästä maailmasta välittyy medioiden kautta, herää huoli siitä, kuinka paljon todellisuuskuvamme vääristyy uutiskilpailun, dramatiikan tarpeen ja erilaisten algoritmien mekaanisen valinnan vuoksi. Ei todellakaan. Mitä vähemmän on säätelyä, sitä helpompaa on pääoman liikkuminen. Ihmisen menestys ekosysteemissä ei ole ollut kiinni ahneudesta, väkivallasta ja itsekkyydestä, vaan evoluutiossa valinta on suosinut ystävällisyyttä ja huomaavaisuutta. Luulimmeko tosiaan, että finanssikapitalismin ja sen aiheuttaman globaalin kriisin krapula kymmenkunta vuotta sitten olisi johtanut peliriippuvuuden tunnustamiseen ja haluun siitä toipumiseen. Jokaisen on pysyttävä omalla kaistallaan, ei saa kaahailla eikä aiheuttaa tarpeettomia vaaratilanteita. Sen hän osoitti hyvin vakuuttavasti. Erilaisissa kriiseissä ja katastrofeissa ihmiset pysyvät sittenkin enemmän rauhallisina kuin panikoituneina, kykenevät toimimaan ja pitämään huolta toisistaan. Suomalaisilla nuorilla on vahvistuva eurooppalainen identiteetti. Miettisen huomio yleisestä selityksestä, jota on käytetty niin brittien erossa eu:sta kuin muutoinkin populististen liikkeiden vahvistumisessa, on silmiä avaava. Hän oli kirjoittanut kirjan utopioista – oikeastaan sosiaaliturvan uudistamisesta, perustulosta. Eu tarkoittaa vapaan liikkuvuuden sisämarkkinoilla sääntöjä niin pääomalle kuin tavaroille, työvoimalle ja palveluille. Syrjäseutujen ja globalisaation häviäjien merkityksen alleviivaaminen selityksenä on liian ilmeistä ja siksi aika laiskaa. Finanssikapitalismin rooli on merkityksellisempi. Poikkeuksellista on sen sijaan ynseys, välinpitämättömyys ja kovuus. Jokainen meistä on kuitenkin saanut kokea odottamatonta ystävällisyyttä, avuliaisuutta ja välittämistä. Hän päätyy totutusta sotien ja konfliktien jaksottamasta ja ihmisen pahuutta korostavasta tulkinnasta toisenlaiseen historiaan. Hän on itse aktiivinen keskustelija, Eurooppatutkija parhaimmillaan. Eu:sta alkaakin piirtyä varsin valoisa kuva! Timo Miettinen sanoo keskustelujutussamme, että journalismissa on Euroopan unioniin liittyvien kysymysten mielenkiinnon tyhjiö. Niin itsestään YDIN 3 / 2020 4 PÄÄKIRJOITUS. HYVÄ EUROOPPA ARJA ALHO päätoimittaja H aastattelin Rutger Bregmania kaksi vuotta sitten. Tarjoamme tutkittua ja kokemusperäistä tietoa Euroopan unionista. Nyt Bregmanilta on ilmestynyt uusi kirja, Hyvän historia, jossa hän käy läpi ihmiskunnan vaiheita. Mielessäni on keskustelustamme erityisesti hänen toteamuksensa, joka sopisi hyvin aikamme mietelauseeksi: utopioiden merkitys on erityisesti siinä, etteivät ne tarjoa vastauksia, mutta esittävät oikeita kysymyksiä. Kun ihmisiin luottaa, tapahtuu hyviä asioita. Luulemme, että kokemuksemme ovat poikkeuksellisia. Mutta tarkemmin ajateltuna eivät sittenkään. Y din haluaa tässä numerossa kääntää Eurooppa-keskustelua ainaisesta nurkumisesta hyvän hakemisen suuntaan
Onpa jopa vaadittu, että Suomen olisi pitänyt kaataa koko rahasto. Miettistä harmittaa pohjoinen–eteläja samalla talouskuri–holtittomuus-mielikuvien siirtäminen rahastokeskusteluun. Ydin tarjoaa myös ajattelemisen aihetta, kun Joonas Widlund erittelee vapauden ja turvallisuuden rajoja tiedustelutoiminnassa. Aurora Lemma kirjoittaa, kuinka Eurooppa on aina ollut kulttuurisesti, etnisesti ja uskonnollisesti monimuotoinen. Kinga Polynczuk-Alenius kirjoittaa Puolasta ja siellä juuri käydyistä presidentinvaaleista. Kun valtiot velkaantuvat nopeasti pandemian talousvaikutusten vuoksi, leikkauspuheet saavat alaa. Pandemian kaltainen kriisi on enemmän luonnonmullistuksen kaltainen shokki yhteiskunnille, niiden terveystilanteelle ja talouksille kuin seuraus harjoitetusta talouspolitiikasta. Tilanteen erilaisuus on tärkeä ymmärtää. selvänä pidämme sääntöjen tuomia hyötyjä, että tarjoilemme kreikkalaisia oliiveja tai ranskalaisia juustoja herkkuhetkiin luottaen, että laatukriteerit täyttyvät. Rahastoratkaisua on luonnehdittu leväperäiseksi, sopimusten vastaiseksi, velkaunionin aluksi. Liikkuminen maasta toiseen, vierauden kohtaaminen uteliaana ja sen sulattelu ovat myös tämän päivän rikkautta. Velkojen maksussa valtioita ja kotitalouksia ei pidä rinnastaa. Hyviä lukuhetkiä! YDIN 3 / 2020 5 PÄÄKIRJOITUS. Kaikkien maiden velkaantuessa yksi maa ei joudu entisellä tavalla luottomarkkinoiden silmätikuksi, eivätkä sen riskit luoton saamisessa realisoidu. Päätoimittajana minulle tuottaa iloa, että Ydin lehtenä kirittää meitä näkemään muualle, saamaan voimia tieteistä ja taiteista, mutta hiljentää myös filosofian ja aatehistorian perimmäisten kysymysten äärille, kuten Kalevi Suomelan kirjaesittelyssä. Näistä aineksista syntyy hyvä lehti. Hän saa lukijan ymmärtämään, että ulkopuoliset helpot narratiivit vastakkainasettelusta ja demokratiataistelusta peittävät alleen sen, että demokratian vahvistaminen edellyttää vastakkainasettelun lieventämistä. Johannes Kananen taas kirjoittaa eriarvoisuuden uudesta logiikasta: sosiaaliturvan leikkaukset yhdistettynä uusklassiseen talousajatteluun ovat tuottaneet kasvavia tuloeroja mutta myös uudenlaisia kuiluja. Liikkuminen maasta toiseen, vierauden kohtaaminen uteliaana ja sen sulattelu ovat myös tämän päivän rikkautta. Lauri Holappa puolestaan hämmästelee suurten lukujen magiaa. Y din täyttää tyhjiötä myös monilla muilla näkökulmilla. Varallisuuden erot määrittelevät työmarkkina-asemaa enemmän asemaamme yhteiskunnassa. Luultavasti ymmärrämme sen nyt paremmin, kun pandemian vuoksi irtiotot arjesta muualle ovat estyneet. A nnamme myös argumentteja elpymisrahastokeskusteluun, joka jatkunee alkavalla eduskunnan syysistuntokaudella. Rakennustyömaat ovat olleet jo pitkään kansainvälisyyden ikkunoita siinä missä pelifirmojen avoimet konttoritkin. Euroopan unioni, tuo hyväntahtoinen ja möhkälemäinen rakennelma instituutioineen ja sopimuksineen, on kaikkea tätä: mutkatonta arkipäivää, vaihto-ohjelmiin osallistumista, pelisääntöjä markkinoilla sekä kuluttajansuojaa laitteiden turvallisuuden suhteen tai digimaailman arvaamattomuudessa. Myös yhteisvastuuta yhteisen kriisin edessä
TAMIKO BEYER on vapaa kirjoittaja ja viestintästrategi. / sivu 91 HANNA HIRVONEN on vapaa toimittaja Tampereelta. / sivu 38 RIITTA OITTINEN on Belgiassa asuva tietokirjailija ja Ydin-lehden toimituskunnan jäsen. / sivu 68 JUHANI TOLVANEN on sarjakuvaneuvos. / sivu 72 PEKKA ELOMAA on vapaa kuvaaja, joka on perehtynyt etenkin yhteisölliseen valokuvaukseen. Irtonumerot paperisena ja digitaalisena Ydin-verkkokaupasta www.ydinlehti.fi Digitaalisena myös osoitteesta lehtiluukku.fi. alv 10 % 28 € kestotilaus, sis. alv 10 % ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. Ydin on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja noudattaa hyvää journalistista tapaa. Huomautukset 14 päivän kuluessa. / sivu 58 KALEVI SUOMELA on pitkäaikainen rauhanaktiivi ja Ydin-lehden hallituksen jäsen. IRTONUMEROITA Rosebud-kirjakaupat. / sivu 76 ESKO HARNI toimii vapaana toimittajana ja kulttuurin sekatyöläisenä sekä viimeistelee väitöskirjaa Tampereen yliopistoon yrittäjyyden eetoksesta myöhäiskapitalismissa. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. / sivu 30 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p. Ydin saa opetusja kulttuuriministeriön kulttuurilehtitukea. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 92. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. / sivu 42 JOHANNES KANANEN on sosiaalipolitiikan dosentti ja työskentelee yhteiskuntatieteiden yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston Svenska socialoch kommunalhögskolanissa. / sivu 64 KINGA POLYNCZUK -ALENIUS on Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin tutkijatohtori. YDIN 3 / 2020 tekijät YDIN 3 / 2020. vuosikerta) PAINOPAIKKA Painotalo Plus Digital ISSN 0356-357X YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. / sivu 14 LEENA GÜELL on psykoterapeutti ja vapaa kirjoittaja. / sivu 89 JOONAS WIDLUND on julkisoikeuden tohtorikoulutettava Vaasan yliopistossa ja tekee väitöskirjaa tiedusteluun liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. / sivu 86 VEERA MÄKELÄ on helsinkiläinen vapaa tutkija, jonka kiinnostuksen piiriin kuuluvat romantiikka, kosto ja naisten elämäkerrat. / sivu 92 AURORA LEMMA on helsinkiläinen vapaa toimittaja, lääkäri ja valtio-opin opiskelija. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. / sivu 50 KERTTU WILLAMO on sukupuolentutkimusta ja alkuperäiskansatutkimusta opiskellut, vastavalmistunut FM. 54. / sivu 20 SILJA YLITALO on taiteeseen ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin erikoistunut toimittaja. / sivu 82 SAARA PAATERO on historiaja koulutusaiheisiin erikoistunut toimittaja. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi TOIMITUSSIHTEERI Eero Suoranta, eero.suoranta@gmail.com HALLITUKSEN PJ Kalevi Suomela, kalevi.suomela@gmail.com ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA Pekka Elomaa TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. / sivu 54 PASI KOSTIAINEN työskentelee musiikkiin ja muuhun populaarikulttuuriin erikoistuneena vapaana kirjoittajana, toimittajana ja tietokirjailijana
YDIN 3 / 2020 HIROSHIMAN ydinpommituksen 75-vuotispäivää vietettiin 6. Kansainvälisen ICANverkoston mukaan useat maat ovat kuitenkin ilmoittaneet aikomuksestaan ratifioida sopimus tulevien kuukausien aikana.. Montonen puolestaan muistutti, että Venäjän ja USA:n välisistä ydinasesopimuksista voimassa on enää ainoastaan niin sanottu Uusi START-sopimus, joka rajoittaa strategisten ydinaseiden määrää. – Suomen tavoite on ydinaseeton maailma, vakuutti puolestaan ulkoministeri Pekka Haavisto tilaisuudessa. Rauhanjärjestöjen tilaisuuteen toi toivoa tieto siitä, että samana päivänä kolme maata – Irlanti, Nigeria sekä Niuen saarivaltio Tyynellämerellä – oli ratifioinut YK:n ydinaseet kieltävän sopimuksen. Haaviston mukaan viime vuosien ydinasekehitykseen ei voi olla tyytyväinen, vaikka YK:n ydinsulkusopimus onkin todennäköisesti rajoittanut uusien ydinasevaltojen syntyä. Tilaisuudessa puhuneen Claus Montosen mielestä myös Suomen tulisi allekirjoittaa kieltosopimus. Irlannin, Nigerian ja Niuen liityttyä ydinaseiden kieltosopimukseen sen on hyväksynyt 43 valtiota, mikä on seitsemän vähemmän kuin sen voimaantuloon tarvitaan. Jotain moraalia pitää olla, ydinaseiden vastaisen ICAN Finlandin koordinaattorina toimiva Montonen sanoi. Ytimen toimituskunta YDINPOMMITUKSEN MUISTO JA UHKA Ytimekkäät EE RO SU O RA N TA YDIN 3 / 2020. Helsingin Töölönlahdella perinteisin menoin kynttilälyhtyjä sytyttäen ja puheita pitäen. Sekin umpeutuu helmikuussa. 8. – Ei kannata pelätä sitä, että jos saamme vähän vihaa niskaamme joiltain tahoilta, niin emme voi ostaa niin halvalla prestiisaseita, kuten hävittäjiä
ILMASTOJA YMPÄRISTÖKRIISISSÄ NÄIN EI OLE. elokuuta. JOS TÄMÄ HALLITUS JA TÄMÄ MAA EIVÄT PYSTY VAADITTAVIIN TEKOIHIN, NIIN MIKÄ HALLITUS JA MAA PYSTYVÄT?” Ilmastotekoja hallitukselta vaativa nälkälakkolainen Elina Kauppila, Kansan Uutiset 11. YDIN 3 / 2020 8 YTIMEKKÄÄT 8 YTIMEKKÄÄT YDIN 3 / 2020 ”KORONAKRIISISSÄ HALLITUS ON PYSTYNYT OTTAMAAN TIETEEN TUTKIMUSTULOKSET VAKAVASTI JA TOIMIMAAN RIPEÄSTI
Osa rahoituskokonaisuudesta tulisi myös varata koulujärjestelmän ja elinikäisen oppimisen tukemiseen, jotta kiertotalouteen liittyvä osaaminen levittyisi laajasti eri aloille. Koronakriisi lykkäsi ylikulutuspäivää MAAILMAN ylikulutuspäivä oli tänä vuonna koronakriisiin liittyvien poikkeusolojen takia yli kolme viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna. Myös tuloerot ovat raportin mukaan kääntyneet viime vuosina kasvuun. – Tarvitsisimme reipasta tiputusta luonnonvarojen kulutuksessa joka vuosi, kunnes kulutuksemme on kestävällä tasolla. Säätiön mukaan tarkoituksena on monipuolistaa eriarvoisuudesta käytävää yhteiskunnallista keskustelua. Vähennykset tulisi toteuttaa kriisiytymisen sijaan hallitusti ja oikeudenmukaisesti, kommentoi WWF Suomen ohjelmapäällikkö Jussi Nikula asiaa.. Raportin mukaan vuosina 1987 – 2016 varakkaimman prosentin varallisuus 4,5-kertaistui samalla kun alimman 90 prosentin varallisuus ei juuri kasvanut. Muutos johtuu etenkin puutuotteiden kulutuksen sekä muun muassa liikenteen, teollisuuden ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentymisestä. Tarvitaan merkittäviä uudistuksia ja polulla kohti niitä tarvitaan aivan uudenlaista otetta myös vuosittaiseen valtion budjetointiin, sanoo Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teeman johtaja Mari Pantsar rahaston tiedotteessa. WWF:n mukaan ihmiskunnan ekologisen jalanjäljen on arvioitu pienentyvän poikkeusolojen takia yhdeksän prosenttia viime vuoteen verrattuna. Emme voi erottaa rasismia tuloja varallisuuseroista tai koulutusta terveydestä, toteaa raportin toimittanut hankevastaava Maija Mattila säätiön elokuisessa tiedotteessa. Toisaalta luonnonvarojen kulutuksen uskotaan palautuvan kriisin jälkeen entiselle uralleen. Sitra: Ekologinen kestävyys osaksi valtiontaloutta Raportti: Varallisuuserot jatkaneet kasvuaan Suomessa VARALLISUUSEROT ovat jatkaneet kasvuaan Suomessa myös vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen, kertoo Kalevi Sorsa -säätiön julkaisema raportti. YDIN 3 / 2020 9 YTIMEKKÄÄT SUOMEN itsenäisyyden juhlarahasto Sitra suosittelee ekologisen kestävyyden huomioimista kaikissa valtiontalouden päätöksissä. Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 -raportti kokoaa yhteen tilastoja ja aineistoja, jotka käsittelevät varallisuusja tuloerojen ohella muun muassa terveyseroja, eriarvoisuutta koulutuksessa sekä eriarvoisuuden periytymistä. – Yksittäisillä pisteveroilla tai niiden muutoksilla yhteiskuntamme ei uusiudu riittävän nopeasti ja Suomelta jäävät saavuttamatta ne merkittävät hyödyt, jotka siirtymisessä hiilineutraaliin kiertotalousyhteiskuntaan olisivat tarjolla. – On tärkeää puhua eriarvoisuuden ulottuvuuksista yhdessä, koska ne kietoutuvat monin tavoin yhteen. elokuuta. Tänä vuonna ylikulutuspäivä oli 22. Sitra suosittelee muun muassa kansantalouden ja ympäristön kannalta kannattamattomista verotuista luopumista, lisätukea sähköja biokaasuautojen latausinfrastruktuurille sekä 300 miljoonan euron rahoituskokonaisuutta kiertotalouden edistämiseen. Global Footprint Network -ajatushautomon YK:n tilastojen pohjalta laskema päivä mittaa sitä, milloin ihmiskunta on laskennallisesti käyttänyt loppuun uusiutuvat luonnonvarat sekä ylittänyt maapallon kyvyn käsitellä fossiilisista polttoaineista johtuvia hiilidioksidipäästöjä yhden vuoden osalta. Sosioekonomisen eriarvoisuuden lisäksi raportti käsittelee rasismia ja ruumiin kokoon liittyvää sukupuolittunutta syrjintää. Rahasto julkaisi elokuussa syksyn budjettineuvotteluja varten toimintaehdotuksia, joiden tarkoituksena on mahdollistaa kiertotalouteen siirtyminen Suomessa
Niistä indoeurooppalaisia ovat esimerkiksi romaaniset katalaani ja galicia, kelttiläinen bretoni, romanikielet sekä askenasijuutalaisten kieli jiddis, joka kuuluu germaanisiin kieliin, mutta jota kirjoitetaan heprealaisin kirjaimin. Näistä kahdestakymmenestä kuusi kuuluu slaavilaisiin, viisi germaanisiin ja toiset viisi latinan murteista polveutuviin romaanisiin kieliin. EU:n alueella puhutaan myös lukuisia vähemmistökieliä. Samalla maahanmuutto on toisaalta tuonut EU:hun uusia kieliyhteisöjä: esimerkiksi vietnamilaiset on tunnustettu Tsekin tasavallassa etniseksi vähemmistöksi, jolla on oikeus käyttää omaa kieltään virallisissa yhteyksissä. YDIN 3 / 2020 10 YTIMEKKÄÄT EUROOPAN unionin 24 virallisesta kielistä 20 kuuluu indoeurooppalaisen kielikuntaan. Lounais-Ranskassa ja Pohjois-Espanjassa puhuttu baski on puolestaan isolaattikieli, eli sillä ei ole yhtään tiedettyä kielisukulaista. EU:n virallisia kieliä ovat myös uralilaiseen kielikuntaan kuuluvat unkari, suomi ja viro sekä maltan kieli, joka romaanisista kielistä saamistaan vaikutteista huolimatta kuuluu afroaasialaisten kielten seemiläiseen haaraan ja on siten sukua esimerkiksi arabialle. Lisäksi Euroopassa käytetään puhuttujen kielten ohella myös monia eri viittomakieliä. Toiset taas ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon, koska nuoremmat sukupolvet eivät enää opi puhumaan kieltä. VIRALLISIA JA VÄHEMMISTÖKIELIÄ Karttapohja: Hayden120, CC BY-SA 3.0 Kolonialismin myötä jotkin eurooppalaiset kielet, kuten englanti ja espanja, ovat saaneet hallitsevan aseman Euroopan ulkopuolisissa maissa ja ovat siksi maailman puhutuimpien kielten joukossa. Samaa kielikuntaa ovat myös balttilaiset kielet latvia ja liettua, kelttiläisiin kieliin kuuluva iiri sekä oman haaransa muodostava kreikka. Kreikkaa ja kyrillisiä kirjaimia käyttävää bulgariaa lukuun ottamatta kaikkia virallisia EU-kieliä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. EU:n ainoan alkuperäiskansan saamelaisten kielet kuuluvat uralilaiseen kieli-kuntaan, niin kuin myös karjala ja Ruotsissa vähemmistökieleksi tunnustettu meänkieli. Ytimen toimituskunta ERI KIELIKUNTIEN ALUEELLINEN LEVINNEISYYS EU:SSA germaaniset kielet romaaniset kielet slaavilaiset kielet balttilaiset kielet kreikka kelttiläiset kielet URALILAISET KIELET AFROAASIALAISET KIELET BASKI INDOEUROOPPALAISET KIELET
Antirasismi, eli rasismin vastaisuus, on puolestaan vastalääke rodulliselle sorrolle – työtä, joka vähentää etnistä syrjintää ja syrjivien käytäntöjen vaikutuksia. Yhteiskunnan epäkohtia korjaava antirasistinen työ ulottuu niin historiallisten vähemmistöjen oikeuksiin kuin myös siirtolaisryhmien ja useamman polven uussuomalaisten asemaan. Yhdenvertaisuus hyödyttää koko yhteiskuntaa. Tärkeää on myös pohjata maahanmuuttopoliittiset säädökset asiantuntijoiden suosittelemaan humaaniin siirtolaispolitiikkaan, eli varmistaa ihmisoikeuksien toteutuminen ihonväristä ja kansalaisstatuksesta riippumatta sekä mahdollistaa lailliset reitit Pohjoismaihin pääsemiseen sekä täällä elämiseen ja työskentelemiseen. Ilmastokriisin ja valtioiden rajat ylittävän joukkoliikehdinnän aikakaudella on hyvä muistaa, että rauhantyö on parasta turvallisuuspolitiikkaa. Viime vuosina on tuotu esille Suomen kytköstä Euroopan tasolla tapahtuvaan keskusteluun kolonialismin ja rasismin historiasta. Rasismiin puuttumisen eteen tehdään eutasolla töitä, mutta tehokkain muutos tapahtuu paikallisella tasolla Pohjoismaissa. Antirasismissa on kyse myös tästä, sekä suomalaisuuden uudelleenmäärittelystä ja valkoisuuden normin haastamisesta kulttuurisen kansalaisuuden perustana. YDIN 3 / 2020 11 KOLUMNI K eväällä 2020 antirasistinen liikehdintä nousi laajaan keskusteluun, kun Black Lives Matter -ihmisoikeusliike nousi Yhdysvaltojen historian suurimmaksi kansanliikkeeksi. Emme ole tästä irrallaan ja Pohjoismaissa on lisäksi oma, saamelaisiin ja romaneihin liittyvä rasistinen historia, joka jatkuu yhä. Rasismia on sellainen ajattelu, jossa maailman ajatellaan koostuvan erilaisista ihmisroduista ja jossa nämä niin kutsutut rodut eroavat toisistaan esimerkiksi kykyjensä tai luonteenpiirteidensä mukaan, sekä toiminta, jossa näiden olettamusten pohjalta säädetään toimenpiteitä sekä eriarvoistavia käytänteitä. Antirasismin aika Euroopassa. Blm-liike on käynnistänyt solidaarisuusmarsseja ympäri maailmaa sekä pakottanut valtioita tarkastelemaan omia etnisiä hierarkioitaan ja väestösuhteidensa historiaa. Antirasismi on kuluvan vuoden kuuma sana, josta kiistellään, jota politisoidaan ja jonka toteutumista vaaditaan myös Euroopan tasolla. Etniseen syrjintään voidaan puuttua muun muassa toteuttamalla Marinin hallituksen ohjelmassa mainittu ensimmäinen rakenteellisen rasismin toimenpideohjelma Suomessa, edistämällä työmarkkinoiden valmiuksia puuttua etniseen syrjintään sekä kouluttamalla ammattilaisia ja opiskelijoita eri tasoilla aiheesta. . LIBAN SHEIKH Kirjoittaja?on?Vasemmistonuorten?puheenjohtaja.. Euroopan perusoikeusvirasto on myös raportissaan todennut Suomen olevan mustaan väestöön kohdistuvan syrjinnän osalta Euroopan kärkimaita
. Asevelvollisuuden ongelmia ei siis voi kestävästi ratkaista laajentamalla pakollista palvelusta koskemaan uusia ryhmiä. YDIN 3 / 2020 12 KOLUMNI J os yleinen asevelvollisuus on Suomen maanpuolustuksen selkäranka, sitä vaivaa skolioosi. Sukupuolten epätasa-arvo lain edessä on yhä vaikeampi perustella varsinkin nuorille, sotilaiden liikakoulutus vaikuttaa olevan ongelma jopa armeijalle ja kansainväliset ihmisoikeuselimet esittävät Suomelle toistuvasti moitteita totaalikieltäytyjien vapausrangaistuksista sekä sivarin rangaistuksenomaisesta pituudesta. Kansalaispalvelus nopeasti ja hitaasti ajateltuna AKU KERVINEN Kirjoittaja?on?Aseistakieltäytyjäliiton?järjestökoordinaattori?. Kun nykyisen asevelvollisuuden epätasa-arvoisuus on niin räikeää ja ilmeistä, on ymmärrettävää, että kaikkia yhtäläisesti kohtelevat kutsunnat ja kansalaispalvelus tuntuvat monesta nopeasti ajateltuna käyvältä ratkaisulta. Ihmeellisempää on se, että ainoa järkevä ja realistinen suunta järjestelmän kehittämiseksi on tukittu jo komitean tehtävänannossa, johon sisältyy yleisen asevelvollisuuden ylläpitäminen. Yrityksistä huolimatta kansalaispalvelukselle ei ole pystytty osoittamaan tarvetta, eikä sellaista järjestelmää ole käytössä demokratioissa. Sen sijaan tavoitteeksi on otettava järjestelmän kehittäminen vapaaehtoisuuden suuntaan muiden Pohjoismaiden esimerkin mukaisesti, vähimmäisvaatimuksena tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Kirsikkana kakun päällä järjestelmän ihmisoikeusongelmat vain pahenisivat, sillä muille kuin vakaumuksellisille aseistakieltäytyjille määrätty pakollinen siviililuonteinen palvelus rikkoisi todennäköisesti pakkotyön kieltäviä ihmisoikeussopimuksia. Komitean tehtäviin kuuluu selvittää koko ikäluokalle määrättävää kansalaispalvelusta ja naisten velvoittamista kutsuntoihin. Koko ikäluokan poissaolo työelämästä ja koulutuksesta palveluksen ajan tulisi todella kalliiksi, ja armeijakin on lähinnä huolissaan siitä, lisääntyisikö sen koulutettavien määrä kansalaispalveluksen myötä. Ei ole ihme, että Suomen hallitus päätti asettaa parlamentaarisen komitean selvittämään asevelvollisuuden kehittämistä. Toivoisi kuitenkin, että päättäjät eivät ajattelisi pelkästään nopeasti, vaan myös hitaasti ja rauhassa. Lisäksi sen on tarkoitus pohtia siviilipalveluksen hyödyntämistä kokonaisturvallisuuden toimintamallin tarpeisiin – neljännen kerran viimeisten vuosien aikana, vaikka edellisillä kerroilla tarvetta ei ole löytynyt. ja?Antimilitaristi-lehden?päätoimittaja.
14 ARJA ALHO EU – väline parempaan maailmaan / 20 KERTTU WILLAMO Korona ei kukista Chilen aktivisteja / 24 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Covid-19 – jälki maailmassa / 30 SILJA YLITALO Taidetta ilman tuottovaatimuksia / 34 EERO SUORANTA EU:n Kiina-linjaa etsimässä / 38 AURORA LEMMA Ei niin valkoiset patsaat ja arabien nolla / 42 HANNA HIRVONEN Matkalla arvokkuutta kohti / 44 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Henki vaakalaudalla. Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA
Voisivatko nämä näkökulmat tuoda jotain uutta ja syventävää Eurooppakeskusteluun. Miettisen mukaan voivat – EU:lla on mahdollisuutensa. YDIN 3 / 2020 14 YDINHETKI EU – VÄLINE PAREMPAAN MAAILMAAN Eurooppa-tutkija Timo Miettinen on kiinnostunut erityisesti historian ja filosofian risteyskohdista sekä politiikan, talouden ja oikeuden välisistä suhteista. Teksti Arja Alho Kuvat Pekka Elomaa
T imo : Yksi keskeinen osa Euroopan kehitystä toisen maailmansodan jälkeen on ollut ajatus virheistä oppimisesta. Husserl oli erityisen kiinnostunut antiikin Kreikasta ja siitä, miten vallitseva kulttuurien vuorovaikutus johti pyrkimykseen muodostaa yleispäteviä totuuksia. Eu:n finanssipolitiikalle olisi luotu pysyviä rakenteita, kuten oma valtionvarainministeri, sekä vahvempia panostuksia esimerkiksi työttömyysvakuutusjärjestelmään. Sopimus vahvisti tuolloin taloudellista yhteistyötä ja edelleen sisämarkkinoiden toimintaa. Vastapuolella oli ranskalainen lähestymistapa, joka korosti poliittisempaa talousyhteistyötä. Puhutaan 1990-luvun alun Maastrichtin sopimuksesta, josta käytiin paljon keskustelua ennen Suomen eu-jäsenyyden kansanäänestystä. Voitko kertoa tästä tarkemmin. a rja : Leipätyösi on tutkia Eurooppaa. T imo : Edmund Husserlin fenomenologia on 1900-luvulla kehittynyt filosofinen suuntaus. Ensinnäkin taloudellisen yhteistyön rakenteet, varsinkin euroalueella, ovat olennaisesti keskeneräisiä. a rja : Väitöskirjassasi toteat, että Euroopan idean ytimessä on ajatus eri perinteiden yhteensovittamisesta, oman ja vieraan ylittämisestä. Taloudellisen yhteistyön kautta eurooppalaiset valtiot saatiin hitsautumaan yhteen. Tarvittiin lisää konkreettisia kannustimia. T imo : Maastrichtin sopimuksen ydin oli rahaja talousliiton luominen sisämarkkinoiden rinnalle. Väitöskirjassasi käsittelit Euroopan ideaa filosofisen ulottuvuuden kautta. Ajatus taloudesta eurooppalaisen rauhanprojektin moottorina ei suinkaan ole vanhentunut eikä väärä. Lähestymistavaksi tuli saksalainen sääntöperusteinen tapa. Tarkoituksena oli ymmärtää kokemusmaailmaa, josta eurooppalaiselle kulttuurille ominainen universalismi, ajatus yleispätevistä totuuksista, on syntynyt. Kyse ei ole vain maantieteestä, eri sopimuksista tai edes yhteisistä päämääristä, vaan myös identiteetistä ja ideasta maailmassa, jossa globaalit haasteet edellyttävät kykyä yhteisten ratkaisujen löytämiseen. Ne eivät riittäneet. Perinteiset valtioliittomallit perustuivat pitkälti kansainväliseen oikeuteen. Maiden finanssipolitiikalle asetettiin rajoja, kuten velkaantumiselle ja vuotuisille budjettialijäämille. Viimeksi ne nousivat esille elpymisrahastossa, josta päätettiin koronaviruksen aiheuttamien talousvaikutusten vuoksi. Tämähän tuntuu Euroopan tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeältä edelleen! Onhan kyse noin puolen miljardin, 24 eri virallista kieltä puhuvan ihmisen ja 27 eri maan yhteisöstä. Toiseen asiaan, perusarvoihin – joiden ajateltiin etenevän luonnollisena demokratiaja oikeusvaltiokehityksenä – liittyi liikaa optimismia. Tuotantorakenteiltaan erilaiset maat ovat sidottu samaan valuuttakurssiin ilman tasapainottavia mekanismeja. Tämä rajojen ylittäminen on luonnehtinut myös myöhempää Euroopan kehitystä, niin hyvässä kuin pahassa. Tutkin hänen myöhäisiä tekstejään ja Eurooppa-analyysejaan. Rakenteet puuttua epäkohtiin ovat riittämättömiä. Näitä kahta asiaa miettisin tänä päivänä tarkemmin. Jos sinun pitäisi keksiä nyt eu, millaisen eu:n keksisit. Se irrotettiin myös poliittisesta päätöksentekoprosessista. Siinä on vain aukkoja. Euroopan keskuspankin (ekp) keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin hintavakauden vaaliminen. Näiden kahden eri lähestymistavan jännitteet ovat eläneet koko ajan. YDIN 3 / 2020 16 YDINHETKI A rja : Olet paitsi Eurooppatutkija myös fenomenologi. AJATUS TALOUDESTA EUROOPPALAISEN RAUHANPROJEKTIN MOOTTORINA EI SUINKAAN OLE VANHENTUNUT EIKÄ VÄÄRÄ. Kun maa on unionin jäsen, perusarvojen kunnioittamisen valvonta on hankalampaa verrattuna jäsenyyden hakemisvaiheeseen. SIINÄ ON VAIN AUKKOJA.
Kummatkin toivat pitkäjänteisyyttä eu:n toimintaan. Iso kuva on, että instituutioiden välinen selkeys horjui ja tuloksena oli jäsenmaiden vallan kasvu. Neuvosto sai pysyvän puheenjohtajan ja ulkosuhteille ja turvallisuuspolitiikalle nimitettiin korkea edustaja. Itälaajentuminen oli luonteva vaihe eu:n kannalta. T imo : Keskeinen tarkoitus oli tosiaan selkiyttää instituutioiden välisiä valtasuhteita. Tarkoitan syvenemisellä euroalueen syntyä ja laajenemisella erityisesti vuotta 2004, jolloin Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro tulivat jäseniksi. Miten arvioisit hänen visioitaan nykypäivästä käsin. a rja : Lissabonin sopimuksessa 2007 vahvistuivat ihmisja perusoikeudet, mutta ennen muuta eri instituutioiden väliset suhteet selkiytyivät. T imo : En tunne niin hyvin Delorsin henkilöhistoriaa, että osaisin arvioida hänen merkitystään kokonaisvaltaisesti. Se on ollut useimpien maiden osalta menestystarina. YDIN 3 / 2020 17 YDINHETKI a rja : Euroopan komission puheenjohtajalla Jacques Delorsilla oli tuolloin hypyssä syvenevään integraatioon merkittävä rooli. Kun eurooppalaiset maat eivät päässeet sopuun finanssipoliittisesta elvytyksestä, ekp joutui tekemään poikkeuksellisia toimia. Eu-tason varoja on käytettävä aidosti eurooppalaisen lisäarvon kohteisiin. Päätös kolmannesta vaiheesta yhteisvaluuttoineen ja sen yksityiskohdat puolestaan 1990-luvun lopulla, jolloin Suomikin oli mukana. Siinä tilanteessa niin komissio kuin parlamenttikin jäivät taka-alalle. Sopimuksen tarkoittama päätöksenteon selkiyttäminen selvästi horjui. A rja : Ekp täytti eräänlaista valtatyhjiötä eurokriisissä ja sen jälkeenkin. Se voi johtaa pitkällä tähtäimellä suurten uudistusten romuttumiseen ja eräänlaiseen osaoptimointiin. Suuressa kuvassa eurooppalainen yhteistyö on modernisoinut näitä maita niin talouden kuin kansalaisyhteiskuntien osalta. Ekp varmasti liikkui toimivaltansa rajoilla, mutta toisaalta hyvin vaikeassa tilanteessa. Isot jäsenmaat, erityisesti Saksa ja Ranska, ottivat roolia, kuten myös euroryhmä. Sehän joutui toimimaan hyvin hankalassa tilanteessa, jopa deflaatiouhan alla. Samalla kun vahvistetaan eu:n sosiaalista ulottuvuutta, on huolehdittava myös, ettei eu:sta kehity – kuten populistiset puolueet väittävät – pelkkä tulonsiirto-eu. a rja : Suomen liittymisen jälkeen integraatio syveni ja samalla laajeni. Parlamentin asema vahvistui. Elpymisrahastoon liittyvä keskustelu on siinä mielessä positiivista, että ymmärretään,. Myöhemmin sitten Romania ja Bulgaria ja viimeisimpänä Kroatia. Miten luonnehtisit kehitystä Lissabonin jälkeen. T imo : Euroalueen rakenteet tosiaan luotiin Maastrichtin sopimuksella. Kahta asiaa yritettiin tehdä yhtä aikaa. Hänen jälkeensä tulee sitten eu:n laajentuminen ja siihen liittyvät jännitteet. T imo : Työntövoimana sotien välisen kilpailulogiikan korvaamisessa yhteistyöllä on ollut paitsi historiallinen oppiminen myös konkreettiset Marshall-avun kaltaiset aloitteet, joilla ulkoapäin on voitu luoda luottamusta ja uskoa siihen, että yhteistyö kannattaa. Sama on näkynyt myös viime aikoina. Keskeiset eurooppalaiset rakenteet luotiin hänen komissiokaudellaan. Yksimielisyyden vaatimus ei välttämättä ole hyvä asia eu:n kannalta. Näinhän se menee, että eu kulkee kriisistä kriisiin kuten globaalissa maailmassa on tapana. Toinen merkittävä kehityskulku liittyy ekp:n rooliin. Miten uskot eu:n onnistuvan ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Laajeneminen myös levensi sosiaalisia eroja Euroopan sisällä. Mutta kyllä hänen aikaansa luonnehti eteenpäin katsova ote. Budjetista ja elpymisrahastosta päättivät jäsenmaat. Sillä oli ja on päätöksentekokykyä, kun taas eu:n puolella ei. Oliko tämä liian suuri kakku. Ajatus eurooppalaisesta sosiaalisesta mallista karkasi kauemmas. Mutta Lissabonin sopimuksen jälkeen iski heti eurokriisi. Vaikka Puolassa ja Unkarissa on ongelmia, ovat ne hyvin erityyppisiä maita kuin esimerkiksi Ukraina tai Valko-Venäjä
YDIN 3 / 2020 18 YDINHETKI ettei jäsenmaita voi jättää yksin koronan tai ilmastonmuutoksen hillitsijöiksi. a rja : Kivuliaalta tuo muutos vaikuttaa. Lähetettyjen työntekijöiden asema, työn ehdot ja ennen muuta sosiaalinen turvallisuus koskevat meitä kaikkia. Analyyttinen kysymys on kuitenkin, mitkä voimat ovat tämän ajattelun takana. Esimerkiksi finanssisektori haluaa vähemmän sääntelyä, vähemmän yhteistyötä esimerkiksi verokilpailun hillitsemisessä. Mutta vielä vahvempi on ollut finanssimaailman näkemys eu:sta jäykkänä säännöstelijänä, joka estää Britanniaa toteuttamasta täyttä potentiaaliaan. Sääntöperusteinen yhteistyö on toki saanut paljon kolauksiakin. Sitä vastoin se on sisämarkkinoihin ja niiden standardeihin liittyvää valtaa. a rja : Kyse taitaakin olla enemmän kapitalismin kouristelusta, joka vain on naamioitu globalisaation häviäjien huolien sivuuttamiseksi. Ne haluavat vähemmän säätelyä, enemmän pääoman liikkumista ja verovälttelyn mahdollisuutta. a rja : Rehellisyyden vuoksi on sanottava, että brexitin taustalla ovat myös muualta tulleet, jotka jonottavat brittien ohella samoja asuntoja ja joiden lapset haluavat samoihin kouluihin kuin he itse. Tuntuu erikoiselta, ettei tätä vastavuoroisuutta haluta nähdä. Onko kyse jäsenmaiden intresseissä, joilta vallan sanotaan karkaavan, vai onko kyseessä globaalin talouden intressit. Suomessa hyvinvointivaltion kehittyminen liittyy kansalliseen kertomukseen ja identiteettiin. Olet kirjoittanut tästä. Niin kauan kuin vapaa liikkuvuus on keskeinen arvo, ero eu:sta on eräs tapa rajoittaa ihmisten liikkuvuutta, mutta sitä tuskin muualla seurataan. Brexit-äänestystuloksessa on puhuttu paljon syrjäseutujen ihmisistä. Itälaajentumisen myötä tullut halpa työvoima on hyödyttänyt valtavasti talouskehitystä. Sanoisin kuitenkin, että keskeisimmät sosiaalipoliittiset väännöt liittyvät nyt sosiaaliturvan siirrettävyyteen. Keskeinen muutos on, ettei kansainvälinen sääntöpohjaisuus ole enää kapitalismin keskeisin vaatimus. Yhdysvalloissa terästeollisuus suhtautuu ihan positiivisesti Trumpin protektionismiin. Vai mahtaisiko vika olla siinä, ettei poliittisessa keskustelussa ole osattu tätä avata. Monet maat seuraavat niitä ja ottavat käyttöön, koske ne ovat hyviä ja tehokkaita. Miten Eurooppa asemoituu. Brittien keskustelu on kuitenkin ollut kovin uniikkia ja on jatkunut pitkään. Brexit-keskustelussakin vedottiin, että pitää luottaa omiin ratkaisuihin ja tehdä Britanniasta taas suuri. T imo : Tutkijat eivät ajattele Euroopan yhteistyöstä ja vallasta niin, että se olisi kovaa geopoliittista valtaa. T imo : On toki aloitteita, jotka liittyvät eurooppalaiseen työttömyysturvaan tai esimerkiksi lomautusten kustannuksiin. Kun julkinen talous on tiukoilla, maahanmuuttajien nähdään kuormittavan palveluita. Tämä luonnehtii myös brexit-prosessia. Nyt pitäisi ymmärtää, että myös vierastyöläiset ovat oikeutettuja sosiaaliseen turvaan. Mutta Euroopan tasolla on ratkaistava keskeinen kysymys: millä ehdoilla muuttajat suuntaan ja toiseen ovat oikeutettuja sosiaaliturvaan. Avain on ajattelutavan muutos: pois kansallisesta enemmän yhteiseen näkökulmaan. T imo : Britannian talous on mennyt hyvin. Sehän johtaisi jäsenmaat turvaamaan vain omia etujaan. Suomalaiset haluavat viettää lisäksi eläkevuosia aurinkorannoilla ja sehän tarkoittaa, että niin palveluita kuin sosiaaliturvaa on saatava. Sosiaalija terveydenhuollon. a rja : Palaamme taas tutun ja vieraan yhdistämiseen. T imo : Kyllä, globalisaation murrosta voidaan tarkastella myös kapitalismin sisäisestä näkökulmasta. Kyse on kapitalismin murroksesta, jossa luottamus kansainvälisiin instituutioihin on horjunut. Miten käy vapaan liikkuvuuden. Aina ennenkin Eurooppaan on tullut ihmisiä ja myös lähtenyt. Itse asiassa kyse onkin voitoista ja varallisuuden kasaamisesta. Toki Euroopassa on erityyppisiä sosiaalisia malleja, joista osa on enemmän vakuutuspohjaisia kuin toiset. Mutta makrotaloudellinen tarkastelu usein sivuuttaa tavallisten ihmisten kokemukset elinympäristön muutoksesta
Kyse on tuurista: kehen osuu, kehen ei. Kun eurokriisissä luotiin etelä–pohjoinen-vastakkainasettelu, samaa yritetään siirtää koronakriisiinkin ja tulkita sitä huonon taloudenpidon kautta. Siksi väärät mielikuvat menevät läpi. Suomessa elpymisrahastokeskustelussa on ollut hyvin erikoisia piirteitä. YDIN 3 / 2020 19 YDINHETKI järjestämisessä on protestanttinen valtiokeskeisyys, kun taas katolisessa on enemmän perheja yhteisökeskeisyyttä. T imo : Italia ei tosiaan saanut sisämarkkinoiden vuoksi tarvittavia terveydenhuollon välineitä, kun maat pyrkivät suojaamaan omia varastojaan. Journalismissa on eu:hun liittyvän mielenkiinnon tyhjiö. a rja : Jaettu suvereniteetti pitäisi siis hyväksyä. Eu:ssa on paljon kiinnostavaa keskusteltavaa. Kun sitä kanavoidaan, pitää ottaa huomioon lisäarvon merkitys: tulevaisuusinvestoinnit, vihreä teknologia, digitaaliset ja muut infrastruktuurihankkeet. Euroalueen epäsymmetrisyys on hankala myös toimivan sosiaaliturvan mallin kannalta. Suomen mahdollisuus vaikuttaa maailmassa kytkeytyy Eurooppaan. Ursula von Leyden pahoitteli pandemiapuheissaan sitä, että Italia jäi aluksi kovin yksin. T imo : Julkisessa keskustelussa on haasteena, että mielikuvat siirtyvät. Komissio pystyy ottamaan lainaa hyvillä ehdoilla, ja se kanavoi avun sinne, missä sitä tarvitaan. a rja : Jälkimmäinen kiteytyy elpymisrahastokeskustelussa. Toki sosiaaliturvan haasteet liittyvät myös euroalueen rakenteisiin. Kyse onkin, miten näitä malleja ja tyyppejä sovitetaan yhteen. Eurooppalainen yhteistyö ei ole kuitenkaan itseisarvo vaan väline paremman maailman edistämiseen.. Rakenteita ei kuitenkaan muuteta, kaikki päättävät yhdessä sekä toimista että rahastoista. On puhuttu liittovaltiokehityksestä tai siitä, että velan ottamisesta tulee automaatio. Kysymyksen voi esittää myös toisin päin: Jos olemme luoneet instituutioita, miksi emme hyödyntäisi niiden vakautta ja uskottavuutta
YDIN 3 / 2020 20 YDINHETKI Uusliberaalia talouspolitiikkaa vastustava kansanliike vaati Chilessä muutosta mielenosoitusten ja taiteen avulla, kunnes koronakriisi tyhjensi kadut. Aktivistien mukaan pandemia tarjoaa kuitenkin hallitukselle vain pienen hengähdystauon. KORONA EI KUKISTA Chilen aktivisteja Teksti ja kuva Kerttu Willamo K oronaviruspandemia ja sen yhteiskuntia ympäri maailmaa ravistelleet seuraukset ovat täyttäneet mediatilan ja arkielämämme. Varsinkin EteläAmerikassa koronavirus leviää kiihtyvään tahtiin. Ennen koronavirusta syksyllä 2019 ja alkuvuodesta 2020 mantereella jylläsivät kuitenkin toisenlaiset voimat ja voimistunut poliittinen vastarinta ja mielenosoitukset olivat arkipäivää monissa maissa, erityisesti länsimaiden silmissä vakaassa Chilessä.