IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO. 53. vuosikerta / 3 l. Hongkongin mielenosoitukset Tolkun ihmiset ja polarisaatio Miksi luokkayhteiskunnasta pitää puhua. 2019 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa. SIVISTYKSEN VOIMA Ohjaaja Fernando Meirelles arvostaa ymmärrystä ihmisarvosta ja uskoo, että taide voi tuoda maailmaan toivoa.
Katso kaikki hinnat: shop.messukeskus.com. Osaston ohjelma löytyy messujen alla osoitteesta www.kultti.net. HELSINGINKIRJAMESSUT.FI | #KIRJAMESSUT AVOINNA: to–la klo 10–20, su klo 10–18. LIPUT EDULLISEMMIN ENNAKKOON! Aikuisten liput alkaen 16 €. SAMALLA LIPULLA: Viini ja Ruoka -messut (K18) YDIN on mukana Helsingin Kirjamessuilla Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n osastolla 6f2. Huomaa myös Kultin paneelikeskustelu Ranskan vallankumouksen perintö ja kulttuurilehdet to 24.10. MUKANA UUTUUSKIRJAT, ANTIKVARIAATIT JA YLI 1000 ESIINTYJÄÄ! HELSINGIN KIRJAMESSUT 24.–27.10. klo 19 Töölö-lavalla.. TAPAA KIINNOSTAVIMMAT KIRJAILIJAT, SEURAA AJANKOHTAISIA KESKUSTELUJA, HANKI KIRJAT MESSUHINTAAN JA NAUTI AINUTLAATUISESTA TUNNELMASTA
/ 55 KALEVI SUOMELA Sosiaalipedagogia tehtäväänsä etsimässä / 60 PENTTI SAINIO Mihin Suomi tarvitsee hävittäjiä. SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 TUOMAS RANTANEN Tiedon valtavirta ja sen sivupurot / 12 KAISU KINNUNEN Vähemmän kultainen keskitie YDINHETKI 14 ARJA ALHO Sivistyksen puolustaja / 20 AURORA LEMMA Aika unohtaa tolkku / 24 ESKO HARNI Tieteellinen rasismi jälleen nousussa / 30 JUHANA UNKURI Nuoret globaalin oikeudenmukaisuuden asialla / 34 TIMO ANTERO KORHONEN Saamelaisuus säilyy yhteistyöllä / 38 LEO GRANBERG Siperian menetetyt mahdollisuudet / 42 ARJA ALHO Luokkareaktioita etsimässä / 44 EERO SUORANTA Hongkong kiehumispisteessä YTIMESSÄ 50 KARI RAIVIO Onko tiede menettänyt mediapelin. / 64 TARU SALMENKARI Taistelu verkon herruudesta / 68 JOHANNES HAUTAVIITA Kansalaismielipide ja Euroopan ydinaseet / 72 VELI-MATTI HUHTA Energia maailmanhistorian selittäjänä / 76 LAURI HANNIKAINEN Näkymättömät sankarit YDINKOKEMUS 78 JOHANNES ROVIOMAA Elokuvien arkkitehti / 82 EERO SUORANTA Diktatuurin aaveet / 84 JUHANI TOLVANEN Elämän kutsut eivät koskaan lakkaa / 86 MAIJALIISA MATTILA Sotien murskaama ihmisyys / 88 Kirja-arviot / 92 PASI KOSTIAINEN 60 vuotta – ja luovuus jatkuu / 94 IAIN OVERTON Afganistanin huomiotta jääneet kauhut / 96 ANTTI RAJALA Katsomusdialogia lasten ehdoilla / 98 Pala historiaa YDIN 3 / 2019
Työttömyys lisää kuolleisuutta, kun taas koulutus, kokoaikatyö ja avioliitto lisäävät elinajanodotetta riippumatta siitä, tekeekö ruumiillista työtä vai ei. He voivat toki olla tavallisesta elämästä vieraantuneita kaviaaria maistelevia hienostelijoita, mutta useimmiten he ovat alansa huippuja tieteissä ja taiteissa. He voivat olla vaaleilla valittuja tai heidän asemansa voi perustua arvoon, kokemukseen tai yhteisön arvostukseen. Finanssimaailman eliitti on jopa niin samankaltaista, ettei ajattelun tai elämäntyylin suhteen tahdo löytyä tikullakaan eroja. Koulutus on ollut matkalippu luokkaretkelle. Sivistys on juuri sitä, joka antaa YDIN 3 / 2019 4 PÄÄKIRJOITUS. SIVISTYKSEN MERKITYS JA VOIMA ARJA ALHO päätoimittaja S uomalaisella herravihalla on pitkät juuret. Yhteiskunnan eliitit ovat alansa vallankäyttäjiä. Yhteiskuntaluokalla on myös yhteytensä yhteiskunnan kerrostumiin. Meillä eurooppalaiseksi vallankäyttäjäksi on noussut verraton hölmö, joka kaipaisi enemmän suojelua kuin parrasvalojen valaisemaa elämän rosoisuuden tirkistelyä. Elinajanodotteen ero ylimpään ja alimpaan viidennekseen kuuluvien välillä on kasvanut Suomessa. K oulutuksen merkityksen oivaltaminen on sodanjälkeisten vanhempien suurimpia oivalluksia lasten tulevaisuuden turvaamisessa. Eliittivastaisuus on ottanut julkisessa nykykeskustelussa populismista kierteen, jossa luokkaerojen kaventamisen sijaan korostetaan eroja ja epäluuloja. Luokkayhteiskunnassa meillä on eriarvoiset mahdollisuudet taloudellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti. Ydin-lehti tarjoaa näkökulmia sivistykseen, tieteeseen ja tutkimukseen useammasta eri näkökulmasta. On avointa tieteen ja tutkimuksen halveksuntaa tai sitten pseudotieteellistä näppäröintiä. Koulutusta on perheessä arvostettu! Koulutuspuheen rinnalle tarvitaan kuitenkin puhetta sivistyksestä. Eliitit ovat kuitenkin alkaneet samankaltaistua. Ilkka Ruostetsaaren tutkimuksissa suomalaisista eliiteistä on korostunut kodin merkitys: Eriytymistä eliitteihin pääsyn kannalta tapahtuu jo nuoruudessa. Heitä, joiden edessä kuulija voi kokea jotakin suurta. Seuraukset ovat muuttaneet paitsi poliittista kenttää myös tapaa analysoida yhteiskunnallisia ilmiöitä. Aktiivinen koti auttaa menestyksen poluille. Tavallaan he ovat yhteiskunnan eri alueiden valittua tai valikoitunutta kerrostumaa. Tässäkin numerossa haastatellun professorin äiti oli lehdenjakaja ja isä sekatyömies. Vaikka olisi ihan tavalliset geenit eikä mitään erityistä lahjakkuutta. Olemme jakaantuneet koulutuksen, varallisuuden, ammattiaseman tai jonkun muun seikan perusteella luokkiin. Jotkut ilmapiirimuutoksen seuraukset ovat jopa surkuhupaisia. Eriarvoisuus on myös kuolemaksi. Sivistynyt voi olla, vaikka ei olisi korkeakoulutettu. Luokat ovat edelleen olemassa siitäkin huolimatta, että hyvinvointivaltion yhteisten palvelujen politiikkavalinnalla niitä pystyttiin loiventamaan
Se taas puolestaan turvaa monimuotoisen tutkimuksen. Ruotsi luopui päätöksestään allekirjoittaa sopimus ennennäkemättömän painostuksen jälkeen. Yliopistojen autonomia turvaa akateemista vapautta, jota Sari Kivistö korostaa. Tässä tiivistyy myös Ydin-lehden missio: kaivaa syvemmältä ja haastaa valtajulkisuutta. Ydinasekieltosopimusta tukevat maailman valtioiden enemmistö, mutta eu-maista kuitenkin vain Itävalta ja Irlanti ovat allekirjoittaneet sen. Ne tulevat vaikuttamaan elämäntapaamme ja kulutustottumuksiimme. Tiedeyhteisö on jo pitkään ollut yksimielinen siitä, että ilmastonmuutos on tosiasia. Johannes Hautaviita muistuttaa, että ydinaseiden olemassaolo on rinnastettavissa ilmastonmuutoksen kaltaiseksi uhaksi maailman tulevaisuudelle ja turvallisuudelle. Nyt odotettavissa on yhtä suuria muutoksia, mutta ne tulevat tapahtumaan tuhansien vuosien sijaan sadoissa vuosissa. Koska ekosysteemin, mukaan lukien ihmisen, on vaikea sopeutua suuriin ja nopeisiin muutoksiin, muutosta on hidastettava. Hiljaisuus on sittenkin harvoin kultaa. Suomi on asiassa hiljaa. Aurora Lemmalla on myös hyvin mielenkiintoinen näkökulma nykykeskusteluun. Jos ja kun haluamme ihmisen korjaavan aikaansaannoksiaan, tietoisuuden kasvattaminen, tieteen ja teknologioiden kautta ratkaisujen hakeminen sekä laaja globaalin yhteisen tahdon muodostaminen ovat välttämättömiä kaikille hiilidioksidipäästöjen vähentämisohjelmille. Siksi rotututkimus on noussut osin uudelleen esille. Ydin toivottaa rauhaa ja rakkautta syksyyn! YDIN 3 / 2019 5 PÄÄKIRJOITUS. K aipaan myös sivistynyttä ilmastokeskustelua. Sivistystäkään ei kannata ulkoistaa. Ilmastonmuutospuhe on nyt päivittäistä. Jääkauden kylmimpänä aikana maapallon keskilämpötila oli kuusi astetta nykyistä alhaisempi. Se on myös avarakatseista sydämen sivistystä. valmiuksia ymmärtää toisia ihmisiä ja eri kulttuureja, kehittää itseään ja olemaan tiedon tulvassa kriittinen tiedon käsittelijä. Sivistys on juuri sitä, joka antaa valmiuksia ymmärtää toisia ihmisiä ja eri kulttuureja. Sivistys ei ole vain lukeneisuutta. Suomen lämpötila on esimerkiksi noussut 1800-luvun puolivälistä reilut kaksi astetta. Näistäkin akateemisen vapauden uhista on syytä olla tietoinen. Maapalloa uhkaavat monet muutkin asiat. Vaikka arviossa olisikin epävarmuutta, muutos on silti tilastollisesti merkittävä. Hän haastaa tolkun ja osoittaa sen lisäävän yhteiskunnallista vastakkainasettelua, vaikka toisin kuviteltiin. Jälkimmäisen merkitys korostuu koko ajan. Kriittisen tiedonseulonnan avulla selviää ilman paniikkia. Helsingin yliopiston rehtorina ja kanslerina toiminut Kari Raivio muistuttaa tieteen tehtävästä pyrkiä totuuteen. Rahoitus ja poliittiset paineet saattavat palkita kyseenalaista tutkimusta. Pelkästään jo tästä syystä yliopistot ovat tärkeitä instituutioita demokratian kannalta. Hömppäja valeuutiset ovat Raivion mukaan kuin virtuaalinen virustauti, jota vastaan on vain yksi rokote: sivistys. Muutoksilla on aina eri tasonsa. Mutta kuten Esko Harni kirjoittaa, myös tiede on tavalla tai toisella poliittista
/ sivu 30 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p. / sivu 84 JUHANA UNKURI on vapaa toimittaja. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. / sivu 60 ARTO SALMELA on eläkkeellä oleva kaavoituksen ohjaaja ja rakennustalouden tutkija. / sivu 92 AURORA LEMMA on helsinkiläinen vapaa toimittaja ja valtio-opin opiskelija. / sivu 50 JOHANNES ROVIOMAA on vapaa toimittaja ja kirjailija, joka on erikoistunut ilmastonmuutokseen, rauhaan ja kulttuuriin. / sivu 72 TIMO ANTERO KORHONEN on yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja eläkkeellä oleva sekatyöläinen. / sivu 55 JUHANI TOLVANEN on sarjakuvaneuvos. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 91. alv 10 % ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. 53. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa, Rosebudkirjakaupat. Ydin on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja noudattaa hyvää journalistista tapaa. Ydin saa opetusja kulttuuriministeriön kulttuurilehtitukea. / sivu 86 KARI RAIVIO on lastenlääkäri sekä Helsingin yliopiston entinen rehtori ja kansleri. / sivu 34 PASI KOSTIAINEN työskentelee musiikkiin ja muuhun populaarikulttuuriin erikoistuneena vapaana kirjoittajana, toimittajana ja tietokirjailijana. Ydin digitaalisena Ydinverkkokaupasta www.ydinlehti.fi tai osoitteesta lehtiluukku.fi. / sivu 68 VELI-MATTI HUHTA on VTM, HuK, vapaa toimittaja ja kriitikko. / sivu 14 LEO GRANBERG on emeritusprofessori Helsingin yliopistosta. / sivu 20 MAIJALIISA MATTILA on entinen suomen kielen ulkomaanlehtori. Huomautukset 14 päivän kuluessa. / sivu 64 KALEVI SUOMELA on pitkäaikainen rauhanaktiivi ja Ydin-lehden hallituksen puheenjohtaja, joka on toiminut useita vuosia Sosiaalipedagogisen säätiön hallituksen jäsenenä. vuosikerta) PAINOPAIKKA Painotalo Plus Digital ISSN 0356-357X YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. / sivu 78 PENTTI SAINIO on toimittaja ja tietokirjailija. / sivu 24 JOHANNES HAUTAVIITA on historioitsija ja maailmanpolitiikasta kirjoittava toimittaja. / sivu 38 ESKO HARNI toimii vapaana toimittajana ja kulttuurin sekatyöläisenä sekä viimeistelee väitöskirjaa Tampereen yliopistoon yrittäjyyden eetoksesta myöhäiskapitalismissa. PEKKA ELOMAA on vapaa kuvaaja, joka on perehtynyt etenkin yhteisölliseen valokuvaukseen. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. YDIN 3 / 2019 tekijät YDIN 3 / 2019. / sivu 10 TARU SALMENKARI on Helsingin yliopiston Itä-Aasian tutkimuksen dosentti. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi TOIMITUSSIHTEERI Eero Suoranta, eero.suoranta@gmail.com HALLITUKSEN PJ Kalevi Suomela, kalevi.suomela@gmail.com ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA Eino Ansio TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. alv 10 % 28 € kestotilaus, sis
Maailman johtajista huolensa Amazonin tilanteesta ovat ilmaisseet muun muassa YK:n pääsihteeri António Guterres ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron, joka kuvaili tilannetta kansainväliseksi kriisiksi. Myös suomalaiset poliitikot ovat vaatineet EU:ta käyttämään kauppapoliittista valtaansa toimiakseen sademetsien suojelemiseksi. YDIN 3 / 2019 TÄNÄ kesänä savu peitti auringon kahdella eri ekologisesti herkällä vyöhykkeellä, kun laajat metsäpalot raivosivat sekä Arktiksella että Etelä-Amerikassa. Ympäristöjärjestöt ovat varoittaneet napapiirin palojen aiheuttavan merkittäviä hiilidioksidipäästöjä ja nopeuttavan arktisen alueen jäiden sulamista tuottamalla nokea, joka vähentää jään heijastavuutta. Lisäksi palojen synnyttämä savu aiheuttaa terveyshaittoja paikallisille asukkaille. Etelä-Amerikassa sademetsää on palanut Brasiliassa, Paraguayssa ja Boliviassa, minkä lisäksi Peru ilmoitti olevansa varuillaan palojen leviämisen vuoksi. Esimerkiksi Venäjällä viranomaiset ovat kuitenkin olleet hitaita tarttumaan toimeen ongelman suhteen sammutusoperaatioiden kalliin hinnan takia. Napapiirillä tulipaloja esiintyi niin Skandinavian pohjoisosissa, Alaskassa ja Grönlannissa kuin Siperiassakin. Brasiliassa metsiä poltetaan vuosittain viljelysja laidunmaiden raivaamiseksi, mutta tänä vuonna palot ovat Brasilian avaruustutkimuskeskuksen (INPE) mukaan kasvaneet jopa 85 prosentilla. Ytimen toimituskunta MAAILMAN KATOAVAT KEUHKOT Ytimekkäät IG O R PO D G O RN Y / G RE EN PE AC E YDIN 3 / 2019. Bolsonaro on vastannut kritiikkiin erottamalla INPE:n pääjohtajan ja väittämällä ilman todisteita, että ympäristöjärjestöt olisivat sytyttäneet tulipaloja aiheuttaakseen hankaluuksia Brasilialle. Ympäristöasiantuntijoiden mukaan maan äärioikeistolainen presidentti Jair Bolsonaro on kannustanut talouspolitiikallaan brasilialaisia metsien raivaamiseen
YDIN 3 / 2019 8 YTIMEKKÄÄT 8 YTIMEKKÄÄT YDIN 3 / 2019 ”SANON OPISKELIJOILLENI: KUN SAATTE NE TYÖPAIKAT, JOIHIN TEIDÄT ON NIIN SUURENMOISESTI VALMENNETTU, MUISTAKAA VAIN, ETTÄ JOS OLETTE VAPAITA, TEIDÄN TODELLINEN TYÖNNE ON VAPAUTTAA JOKU TOINEN; JOS OLETTE VAHVOJA, TEIDÄN TYÖNNE ON VAHVISTAA JOTAKUTA TOISTA.” Kirjailija, Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittaja Toni Morrison (1931–2019), The Oprah Magazine marraskuussa 2003
– Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet saattavat joutua jättämään perheensä Suomeen, keskeyttämään hyvin alkaneen työnsä tai opiskelunsa. Kirkonjohtajat kertovat olevansa huolestuneita siitä, että kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden on katsottu voivan palaavan maihin, joissa he voivat joutua uskontonsa vuoksi vaaraan. – Erityisesti huomiotani kiinnitti lasten vastauksissa se, etteivät lapset koe pääsevänsä vaikuttamaan asioihin, kommentoi Pelastakaa Lapset ry:n kansalaistoiminnan ja vaikuttamistyön johtaja Riitta Kauppinen järjestön tiedotteessa. YDIN 3 / 2019 9 YTIMEKKÄÄT ELOKUUSSA julkistetun kyselytutkimuksen mukaan Skotlannin äänestäjien enemmistö kannattaa nyt maan itsenäistymistä Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Tämä oikeus kuuluu kaikille, eikä kenenkään tulisi joutua sen vuoksi vaaraan tai vainon kohteeksi, kirkonjohtajat muistuttavat. Heinä– elokuun välillä toteutetun kyselyn järjesti konservatiivipoliitikko Michael Ashcroft ja siitä uutisoi skotlantilainen Holyrood-aikakauslehti. Heidän mukaansa turvapaikanhakijoiden uskonnollisen vakaumuksen aitoutta arvioivat tällä hetkellä virkamiehet, joilla ei ole siihen riittävää asiantuntemusta. Kyselyyn vastanneista skoteista 46 prosenttia kannatti ja 43 vastusti itsenäisyyttä. Verkossa touko – kesäkuussa 2019 toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 565 lasta. Lähes puolet kyselyyn vastanneista koki, ettei lapsia kuulla heitä itseään koskevassa valtakunnallisessa päätöksenteossa. Pakolaislainsäädännön mukaan turvapaikanhakijoita ei saa palauttaa alueelle, joissa heitä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen kohtelu. Kysely on osa Lapsen ääni 2019 -raporttia, jonka toinen osa julkaistaan lokakuussa.. Monet pelkäävät palata kotimaahansa ja elävät jatkuvassa pelossa ja epävarmuudessa, julkilausumassa sanotaan. Vastaajat toivoivatkin, että poliittisesta päätöksenteosta kerrottaisiin enemmän esimerkiksi kouluissa. Muita ehdotuksia lasten huomioimiseksi päätöksenteossa olivat äänestysikärajan laskeminen 16 vuoteen sekä vaalitorien ja varjoäänestyksien järjestäminen. Toiseksi suurin huolenaihe oli työttömyys, joka huoletti 55 prosenttia vastaajista. – Uskonnonvapaus sisältää oikeuden vaihtaa uskontoa ja harjoittaa sitä vapaasti. Skotlannin pääministeri (first minister) ja Skotlannin kansallispuolue SNP:n johtaja Nicola Sturgeon on ilmaissut haluavansa järjestää äänestyksen tämän aikarajan puitteissa. Ilmastokriisi huolestuttaa suomalaislapsia PELASTAKAA LAPSET -järjestön toteuttaman kyselyn mukaan 13 – 17-vuotiaista lapsista 78 prosenttia pitää ilmastonmuutosta suurimpana tulevaisuuden huolenaiheena. Kyseessä on ensimmäinen kerta maaliskuun 2017 jälkeen, jolloin itsenäistyminen nousi johtoon merkittävässä mielipidemittauksessa. Luvut nousevat 52 ja 48 prosenttiin, jos laskuista jätetään pois ne vastaajat, jotka eivät aikoneet osallistua mahdolliseen itsenäisyysäänestykseen tai eivät tienneet, kumpaa vaihtoehtoa äänestäisivät. Lisäksi 47 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että itsenäisyydestä tulisi järjestää uusi kansanäänestys vuoteen 2021 mennessä. Skottiäänestäjät kallistuivat itsenäisyyden puolelle Kirkonjohtajat vaativat palautuskiellon kunnioittamista SUOMEN kirkonjohtajat antoivat elokuussa turvapaikanhakijoiden oikeuksien puolesta julkilausuman, jossa he vaativat Suomea noudattamaan turvapaikanhakijoiden palautuskieltoa
Keskipalkkaisissa töissä olevien koulutustausta on muuttunut vähiten, vain alimman koulutusryhmän osuus on heidän keskuudessaan KOULUTUSTASO KOROSTUU PALKOISSA Työntekijöiden koulutustaso eri palkkaluokkien työpaikoissa Länsi-Euroopassa (EU:n 15 vanhinta jäsenmaata + Norja) Lähde: Economic Council of the Labour Movement (Arbejderbevægelsens Erhvervsråd), FEPS Policy Brief March 2019 supistunut yli kymmenen prosenttiyksikköä. Samalla tuloerot ovat kasvaneet 20 vuoden jaksolla. YDIN 3 / 2019 10 YTIMEKKÄÄT TANSKAN työväenliikkeen ajatushautomon analyysissä on verrattu työntekijöiden koulutusja palkkatasoja LänsiEuroopassa vuosina 1997 ja 2017, jakaen molemmat kolmeen luokkaan. Sen sijaan vuoden 2017 tilanteessa keskitasoinen koulutus oli selvästi yleisin kahdessa alimmassa palkkaluokassa, joiden koulutustason jakaumat olivat muutenkin lähellä toisiaan. Meillä Suomessa paperimiesten ja joidenkin rakennustyöntekijöiden palkkatasot olivat aikoinaan korkeat, mutta tilanne on tasoittunut vuosien myötä. Arto Salmela Matalapalkkaiset työpaikat Osuus työntekijöistä, % Keskimmäisen palkkatason työpaikat Korkeapalkkaiset työpaikat 1997 | 2017 1997 | 2017 1997 | 2017 Korkeakoulutus Keskitasoinen koulutus Matala koulutus 100 80 60 40 20. Alimman palkkaluokan koulutustaso taas on kohonnut selvästi: matalasti koulutettujen osuus on pudonnut siinä puolesta kolmannekseen. Ylimmän palkkatason kohdalla korkeakoulutettujen osuus on noussut puolesta kahteen kolmasosaan ja muiden koulutustasojen osuudet pudonneet. Analyysissä näkyy myös, että korkea koulutus ei työttömyyden vaivaamassa EU:ssa enää takaa hyvää tulotasoa, vaan molemmissa alimmissa tuloluokissa korkeakoulutettujen osuus on noussut noin 15 prosenttiin. Ensimmäisenä vuonna kussakin palkkaluokassa oli eniten niitä työntekijöitä, joilla oli palkkaluokkaa vastaava koulutustaso, esimerkiksi niin, että matalapalkkaisia töitä tekevien joukossa oli eniten matalan koulutuksen saaneita
YDIN 3 / 2019 11 KOLUMNI M ediasta puhutaan usein neljäntenä valtiomahtina. Voima-lehden?kustantaja?sekä?Julkisen?sanan?neuvoston?jäsen.. Se voi olla asiallisesti perusteltuakin. Siksi kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien kannattaa pyrkiä tunnistamaan omat roolinsa valtavirran näkökulmia täydentävinä ja haastavina pikkupuroina. Kasvava resurssipula johtuu etenkin kuluttajien mediakäyttäytymisen ja mainostajien valintojen muutoksista. Mediapöhinän moninaisuudesta huolimatta monet asiat näyttävät valtavirtamediassa tulevan usein tulkituksi melko yhdenmukaisesti. Niiden ulkopuolella on sosiaalista mediaa ja muuta ei-journalistista tiedonvälitystä, joiden tehtävä vertautuu enemmän suoraan demokratiaan (ja torikokouksiin) kuin institutionaaliseen vallankäyttöön. Vapaan tiedonvälityksen maailmassa media ei toimi yhtenä valtiollisen vallankäytön sylttytehtaana. Silti toisinaan syynä saattaa olla se, että toimitustyötä vaivaavan aikaja tilapulan takia on usein helpompaa esittää asetelmat yksinkertaistettuna kuin tutkia taustoja ja eri tarkastelukulmia pidemmälle. Tiedon valtavirta ja sen sivupurot TUOMAS RANTANEN Kirjoittaja?on?Kulttuuri-,?mielipide-?ja?tiedelehtien?liiton?puheenjohtaja,?. Liioin se ei ole vain perinteisiä valtiomahteja haastava vastavoima, vaan myös kamppailukenttä, missä mahdit ja niihin vaikuttamaan pyrkivät tahot ja yksilöt ottavat mittaa toisistaan. Maksavien lukijoiden käsissä taas on, mitkä medioista jäävät henkiin. Siinä missä valtavirtamedian on usein pakko panostaa nopeaan uutisvirtaan ja viihteellisyyteen, erikoistuneempien toimijoiden ilmeisin selviytymiskeino on yrittää pitää kiinni oman näkökulmansa erityisyydestä ja siihen sitoutuneista lukijoista. Tässä asetelmassa ei ole kyse median osaalueiden vastakkainasetelusta, vaan työnjaosta yhteisessä julkisuudessamme. . Mediassa journalististen valintojen suhteen valta hajautuu toimituksille ja toimittajille. Vastalääkkeissä saattaa kuitenkin olla eroa. Tässä myllerryksessä isot ja pienet mediatoimijat ovat olleet yhtä lailla keikkuvassa veneessä. Vähättelemättä yhtään mediaan liittyvää valtaa ja vastuuta, sen rinnastaminen Montesquieun nimeämiin lainsäädäntövaltaan, toimeenpanovaltaan ja tuomivaltaan johtaa minusta hiukan harhaan
. Internetin foorumeilta tunnustusta hakevien nuorten miesten viharikokset liitetään usein mielenterveyteen, jolloin keskustelu muista syistä jää taka-alalle. Todelliset syyt vihatekoihin näyttäisivätkin kumpuavan väkivaltaa ihannoivasta ja dehumanisoivasta äärioikeistolaisesta retoriikasta. Maltillinen keskitiellä kulkeminen on erityisen ongelmallista, kun toiminnan vaikutuksia peilataan väkivallan oikeuttamiseen historiassa. Elie Wieselin sanoin: ”Neutraalius auttaa aina alistajaa, ei ikinä uhria. Neutraalin aseman ottaja antaa tilaa ennakkoluuloille puolustaessaan ”molempia puolia”, mikä auttaa ylläpitämään syrjiviä asenteita ja luo oikeutuksia väkivallantekijöille. Kaukaisilta tuntuvat hirmuteot voivat rantautua myös Suomeen, jos vihapuheeseen ei puututa. On huomionarvoista, että Yhdysvalloissa kaikissa vuoden 2018 ekstremismiin liittyvissä tapoissa on taustalla äärioikeisto. Puolen valitseminen on välttämätöntä. Osansa väkivallalla leikittelevän puhetavan yleistymisessä onkin äärioikeiston ja vasemmiston välillä tasapainottelevilla keskitien kulkijoilla. Retoriikkaan kuuluu huomion vetäminen pois todellisista sosiaalisista ongelmista ääriajattelun takana. Hiljaisuus auttaa kiusaajaa, ei ikinä vainottua.” On rohkeaa vastustaa väkivaltaa ja puuttua vihapuheeseen. Vähemmän kultainen keskitie KAISU KINNUNEN Kirjoittaja?on?Sadankomitean?hallituksen?jäsen.. Millä puolella historiaa sinä haluat tulla muistetuksi. Yhdistettynä yksilön omiin turhautumisen kokemuksiin vääristellyt kuvat todellisuudesta voivat tällöin vedota myös itseään hyväntahtoisina pitäviin ihmisiin luoden kuvan vihapuheesta salonkikelpoisena. Voisi väittää, että kultaisen keskitien löytäminen ei ole mahdollista kansanmurhaa koskettavissa kysymyksissä. Syrjivät asenteet piilotetaan positiivisten arvojen taakse ja vastapuolen äänet tukahdutetaan. Keskitietä etsivä saattaa löytää itsensä puolustamasta hakaristilippuja kantavia uusnatseja sananvapauden nimissä. YDIN 3 / 2019 12 KOLUMNI L isääntyneet joukkosurmat maailmalla saavat katseet kääntymään asepolitiikan ohella äärioikeistolaisen retoriikan normalisoitumiseen ja väkivallan oikeuttamiseen. Holokausti ei tapahtunut tyhjiössä, vaan se toteutettiin modernin yhteiskunnan toimesta: normalisoimalla puhetavat ja epäinhimillistämällä uhrit. Keskitielle asettuminen on silmien sulkemista ihmiskuntaa vavisuttavilta ongelmilta, ja vaikeneminen vahvistaa väkivallan ja vihan kierrettä
Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA. 14 ARJA ALHO Sivistyksen puolustaja / 20 AURORA LEMMA Aika unohtaa tolkku / 24 ESKO HARNI Tieteellinen rasismi jälleen nousussa / 30 JUHANA UNKURI Nuoret globaalin oikeudenmukaisuuden asialla / 34 TIMO ANTERO KORHONEN Saamelaisuus säilyy yhteistyöllä / 38 LEO GRANBERG Siperian menetetyt mahdollisuudet / 42 ARJA ALHO Luokkareaktioita etsimässä / 44 EERO SUORANTA Hongkong kiehumispisteessä
Hän itse tarttuu mielellään yhä uudelleen Dostojevskin romaaneihin. YDIN 3 / 2019 14 YDINHETKI SIVISTYKSEN PUOLUSTAJA Sivistys ja yliopistot ovat joutuneet muutosretoriikan kouriin. Kirjallisuuden professori Sari Kivistö haluaa puolustaa akateemista vapautta ja tieteen pyrkimystä totuuteen, mutta myös lukemista. Teksti Arja Alho Kuvat Pekka Elomaa
YDIN 3 / 2019 15 YDINHETKI
Se on ymmärrystä toisista ihmisistä, avarakatseisuutta ja toisten arvostamista. Samalla kun kannustan opiskelijoita etsimään tietoa, pidän itsekin yliopistolla ”vanhanaikaisia” luentoja. Mutta miten koululaitos selviää näistä haasteista uusien opetussuunnitelmien paineissa samalla kun lukiolaiset valittavat uupumisesta. Ymmärrystä historiasta, etiikasta, käsitystä oikeasta ja väärästä, miten asiat ovat kehittyneet ja miten tällaiseen yhteiskunnalliseen nykyhetkeen on tultu. Se on myös varhainen esimerkki siitä, ettei kaikki voi nojautua hyötyyn. S Ari : Kyllä, ja nimenomaan median lukutaitoa. On myös hyvä jakaa tietoa. Että tunnistaa erilaisia yhteiskunnallisia mekanismeja ja ymmärtää ilmiöiden monisäikeisyyttä. Luin hiljattain H. S Ari : Tiedon etsiminen ja sen sulattelu eivät mielestäni ole ristiriidassa keskenään. Tuo on tärkeätä, että korostat demokratiassa sivistyksen merkitystä sen suhteen, ettei ole helposti johdateltavissa. Nyt on tullut painotuksia luonnontieteellisen sivistyksen hyväksi, kuten pitkän matematiikan kirjoittamisen piste-etu opiskelijavalinnoissa. Sitä, että pystyy itse valtavasta infor. Nykyään saatetaan kuitenkin puhua sivistyksen hyödyistä ja sivistyksestä kuin kauppatavarasta. Tiedonjanoa voi tyydyttää monella tavalla. Wellsin kirjan Ikuinen liekki (The Undying Fire). Tietämystä pitkästä historiallisesta jatkumosta, jota pidän sivistyksenä. Sille, että voi yrittää olla hyvä ihminen, hyvä kansalainen, osallinen, ja ettei maailma mene kenenkään ohitse. Siihen kuuluu monia puolia: Tietämystä ja yleissivistystä, jota saadaan koulussa. A rjA : Pidän siitä, että painotat hyvää yleissivistystä ja itsensä kehittämistä. Sivistyshän on ylipäätään tärkeätä myös demokratialle. Voi sanoa, että sivistys on ihmisen inhimillistämistä, siis ihmiseksi kasvamista. Sivistys on yleissivistystä, lukeneisuutta, mutta myös sydämensivistystä, joka on koulutustaustasta riippumatonta. Opitaan olemaan ja toimimaan toisten ihmisten kanssa. Avarakatseisuuteen kuuluu varmasti myös uteliaisuus. Koulun kohdalla on huolehdittava erityisesti eri oppiaineiden kirjosta. Se auttaa, ettei mene populismin yksinkertaistuksien taakse, ainakaan helposti. Wells tunnetaan enemmän tieteiskirjailijana, mutta tämä on teologinen fantasiaromaani. Se on ainut tapa pelastaa maailma vakavilta kriiseiltä ja tuhoutumiselta. Mitä sivistys sinulle on. A rjA : Sivistys luo tasa-arvoa ja kykyä tehdä kriittisiä kysymyksiä. Hänen näkemyksensä on, että ongelmia voidaan ratkaista vain, kun koulutusta vaalitaan. G. A rjA : Mitä tapahtuu yleissivistykselle, mikäli ryhdytään kovasti painottamaan hyötyä. YDIN 3 / 2019 16 YDINHETKI A rjA : Snellmanilaisen sivistysvaltion perintö on kantanut Suomessa pitkälle. S Ari : Haluan omasta puolestani ymmärtää sivistyksen hyvin avonaisena. Paljon keskustellaan siitä, että onko jonkun aineen opiskelu ylipäätään hyödyllistä. Koulutuksen pitää olla kaikkien saatavilla. Kirja on kirjoitettu 1919. Teoksen päähenkilö korostaa sisäisen liekin vaalimisen merkitystä. Humanistiset aineet ovat tärkeitä eivätkä ne saa jäädä marginaaliin. Voimme yhdessä opiskelijoiden kanssa pohtia niitä vaatimuksia, jotka muodostavat kirjalle pysyvän arvon. Ketään ei pidä jättää yksin etsimään tietoa, ei millään oppimisen tasolla. Sivistykseen kuuluu myös toisten kulttuurien tuntemus ja itsetuntemus. Opiskelijatkin ovat olleet tyytyväisiä, että voivat kuunnella punnittua puhetta esimerkiksi siitä, mikä tekee kirjallisuudessa kirjasta klassikon. Tällaista ohjailevaa toimintaa en pidä hyvänä kehityksenä. Pitkän matematiikan vaatimuksen mielekkyys vaikkapa humanististen aineiden opiskeluvaatimuksissa ei ole perusteltua. Kriitikot väittävät, että nykyään painotetaan enemmän tiedon etsimisen taitoa kuin tiedon omaksumista ja ymmärtämistä. S Ari : Sivistys todellakin ruokkii osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa moninaisessa maailmassa
Hyödyn logiikka ei aina toimi. maatiomäärästä seulomaan luotettavaa ja tutkimukseen perustuvaa tietoa. Eihän uusia asioita tyhjiössä keksitä, vaikka moni niin saattaa luulla. Yliopistot ovat jatkuvuuden kannalta tärkeitä instituutioita. Mistä silloin luovutaan, jos luovutaan vanhasta. S Ari : Ilman vanhaa ei ole uuttakaan. Tuli yksinkertaisesti tarve kirjoittaa kirja siitä, missä asioissa yliopistot ovat hyviä. Ne pitävät demokratiaa kasassa. Mutta jotenkin muutoksen, nopeiden tieteellisten tulosten ja uutuuden retoriikka tuli myös yliopistojen puheeseen. Silti yliopistoja arvioidaan erityisesti tutkimuksen laadulla, mittarina kansainvälisesti ovat usein Nobel-palkinnot. A rjA : Pidin siitäkin, kun kirjoitit eräässä tekstissä, että uusi heijastuu aina vanhasta. YDIN 3 / 2019 17 YDINHETKI TUTKIJAN HYVEITÄ OVAT PUURTAMINEN KAMMIOSSA JA RYHDIN KUMARTUMINEN. Ilman muuta tutkijoiden pitää osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun hyvinkin erilaisilla foorumeilla: tuoda esille faktatietoa, rauhallista tutkimukseen perustuvaa osaamistaan. Kirjassa toimme esille sen, millaisia arvoja yliopistoissa vaalitaan. A rjA : Miltä akateemisen vapauden puolustajasta tuntuvat heitot ”kaiken maailman” tai ”päivystävistä” dosenteista. A rjA : Kuten totuuden etsiminen. Heiltähän todellisuudessa haetaan syvyyttä ja kokonaiskuvaa käytävään keskusteluun ja esille nouseviin kysymyksiin. Samoin kasvavasti alettiin korostaa tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuutta sekä keskustelua tutkimuksen kannalta aivan toissijaisilla foorumeilla. Niin yliopistojen johdossa kuin politiikan ohjauskeinoista vastaavien parissa korostui jotenkin, ettei yliopistoihin enää luoteta, että kaikki pitäisi tehdä uudella tavalla. Ei yliopistojen ole tarkoitus olla erillisiä ympäröivästä todellisuudesta. Humanistiseen sivistykseen mielestäni liittyy yksilöstä lähteviä piirteitä, sisäisyyttä, joka ei yksinkertaisesti käänny sellaiselle kielelle, että se olisi vastaus johonkin akuuttiin yhteiskunnalliseen ongelmaan. Pitäisi rakentaa brändejä, tubettaa, twiitata ja saada paljon klikkauksia. S Ari : Se oli vain epäonnistunut heitto. S Ari : Silloin kun teimme Sivistyksen puolustus -kirjaa, yliopistoihin oli rantautunut kova muutosinnostus. Sama, joka on tuttua yritysmaailmasta muutoksen hehkuttamisena. Mutta on myös paljon ajattomia kysymyksiä. Sivistys on useassa yliopistossa arvona mukana. Miten akateeminen sivistys voi tällä hetkellä yliopistomaailmassa. Tietenkin yliopistot ovat tilanteessa, jossa joudutaan ottamaan kantaa ajankohtaisiin haasteisiin. A rjA : Akateemista sivistystä haastetaan myös dynaamisuuden vaatimuksella. Arvotyötä tehdään jatkuvasti yliopistoissa. Silti Suomessa nähdäkseni arvostetaan edelleen koulutusta ja luotetaan tutkittuun tietoon yhteiskunnallisen päätöksenteon perustana. Ne eivät ole vain reaktioita juuri nyt tarvittaville vastauksille. Demokratian varjolla uskotaan, että kaupan kassalla tehty mielipidetiedustelu olisi samassa sarjassa kuin tutkittu tieto.. A rjA : Ehkä näillä heitoilla on yhteys myös sananvapauden ja kaikenlaisten mielipiteiden esittämisen vapauden puuroutumiseen, ja vielä sotkeutumiseen akateemisen vapauden kanssa. Heitto tarjosi joillekin lisää tarttumapintoja koulutuksen ylenkatsomiselle. Dosentit ovat oman alansa asiantuntijoita, joilla on pitkä koulutus takanaan. Myös niin, ettei mene sellaiseen mukaan, että kaikki ongelmat hoituisivat yhdellä yksinkertaisella reseptillä. Tavallaan se oli myös asiantuntijuuden halventamista. S Ari : Niin ja akateemisen vapauden arvo eli että tutkija voi omista lähtökohdistaan määrittää tutkimuskohteensa ja ettei sitä ohjailla ulkopuolelta
Vielä kuitenkin hiukan tieteen tekijän näkökulmasta kokemusasiantuntijuudesta, joka sekin on tullut ainakin julkisessa keskustelussa kovasti. Lukemisen on osoitettu tuottavan terveydellisiä ja sosiaalisia hyötyjä, kuten alentavan verenpainetta, auttavan keskittymiseen tai lisäävän empatiaa. Lähdimme liikkeelle yleissivistyksestä ja humanistisesta perinteestä. Katseen viipyily horisontissa. Tiedeyhteisö kontrolloi, mikä on luotettavaa ja pätevää. Perusasiat ovat paremmin kuin monessa muussa maassa. S Ari : Voi kuitenkin olla, että voimakkaan tutkimushyödyn korostaminen johtaa keskeneräisten tai odotusten mukaisten tulosten nopeaan julkistamiseen. Monenkaltaisten tekstien lukeminen ja analysointi on hyvä asia. Asia on tiivistettävä muistettavaan riviin. Uhkaavatko lyhyet tekstit sivistystä. A rjA : Ehkä ei aina tulla ajatelleeksi, että esimerkiksi tieteellisiin artikkeleihin liittyy usein vertaisarviointi ja tutkimusta ohjaa sitoutuminen hyvään tieteelliseen käytäntöön. S Ari : Suomessa asiat ovat varsin hyvin. A rjA : Yliopistojen autonomiaa ei ole vain se, että yliopistot päättävät itse asioistaan, vaan se on myös tieteen ja tutkimuksen autonomiaa. Jää tilaa ajatuksille. On monenlaista kerrontaa, jota voidaan analysoida, eikä kirja ole ainoa formaatti. Akateeminen vapaus eroaa sananvapaudesta siinä, että sananvapaudessa voi sanoa mitä tahansa, mutta akateemisessa vapaudessa on sitoutunut totuuden vaateeseen. Paljon on toki huolipuhetta. Meillä arvostetaan koulutusta, meillä on vanhastaan vahva kirjastolaitos ja korkeakoulutetut opettajat. En ole mikään twiittivihaaja, mutta haluan, että ihmiset ymmärtävät millaisia ilmaisumuotoja kulloiseenkin välineeseen sisältyy. A rjA : Ja sivistyksen joutilaisuus. Vahva huolipuhe esimerkiksi nuorten lukemisinnon hiipumisesta on minulle vierasta. Itse pidän kirjallisuutta mittaamattomana, joka ei välinearvon kautta perustele olemassaoloaan. Kirjallisuudestakin saatetaan puhua hyödyn kautta. Twiiteissä pelataan eri asioilla. Miten tässä on mielestäsi onnistuttu. Tieteellinen monografia ilmaisumuotona on vaatinut aina monta vuotta työtä, se on pitkän, syvällisen ja vertailevan tutkimustyön ilmenemismuoto. Näitä vahvuuksia pitäisikin vaalia eikä muutoksen retoriikan nimissä luopua niistä. A rjA : Entä paine lyhyeen ilmaisuun, joka ulottuu myös akateemiseen maailmaan. Se on tasa-arvokysymys myös. S Ari : Sekin. Nokkeluuksilla ja mielikuvilla, luodaan tutkijabrändiä. YDIN 3 / 2019 18 YDINHETKI S Ari : Tutkijoilla, jotka ovat asiaan perehtyneitä ja tutkineet aihettaan, on valistuneempi mielipide kuin kaupan kassajonossa seisovalla. Mutta haluan myös ymmärtää tekstit monimuotoisesti. A rjA : Ajattelen, että valtion pitää luoda edellytykset sivistykselle. S Ari : Kirjassamme on kokonainen luku pitkäjänteisestä kirjoittamisesta ja sen merkityksestä tieteen tekemisessä. Se on silloin sellaista ohjaavaa toimintaa, joka ei palvele tiedettä. Näinkin voi käydä millä tahansa alalla. A rjA : Minä voin sanoa, että pidän Twitteriä aika lailla julkisuusnarkkarien areenana. Mutta toisenlaisiakin näkemyksiä on esitetty. Se on vastakohtana sille oletukselle, että pitää julkaista nopeasti ja olla kaikkialla läsnä koko ajan. Sekään ei ole hyvä, jos yliopistoissa palkitaan tai tuetaan vain kulloinkin päätettäviin painoalueihin sitoutuneita tutkimushankkeita tai niihin sopivaa kysymyksenasettelua. Tutkijan hyveitä ovat puurtaminen kammiossa ja ryhdin kumartuminen. S Ari : Asiasta tosiaan keskustellaan paljon. Lyhyiden tekstien some-maailmassa tärkeäksi tulee lisäksi asian sijaan henkilö. Haluaisin nähdä lukemisenkin monimuotoisena. Toki Twitterissäkin luodaan verkostoja. Martha Nussbaum on korostanut sitä, miten kirjallisuuden kautta voidaan tutustua erilaisiin maailmoihin, mikä lisää monimuotoisuuden ymmärtämistä. Kumpaakin haastetaan aina silloin tällöin yliarvostettuna ja ohimenevänä ilmiönä. Itse pidän twiittausta esimerkiksi enemmän viihteellisenä. Mitä kirjallisuuden tutkijana olet mieltä lukemisesta ja kirjan asemasta
Yksilöiden kärsimyskertomukset ovat aika yleisiä. Minusta maailmaan ei voi olla muita näkökulmia kuin ihmisen näkökulma. Tietenkään minkään eliitin ei pidä irtaantua kansasta ja aina pitää tutkijallakin olla käsitys, mitä maailmassa tapahtuu. Asiaa ehkä selittää kurjuuskirjallisuus ja tuskaturismi. Sari Kivistö Yleisen kirjallisuustieteen professori Tampereen yliopistossa ja dosentti Helsingin yliopistossa. Koskaan ei pitäisi sivuuttaa vastuullisen politiikan, instituutioiden, tieteen ja tutkimuksen merkitystä eikä jättää ihmisiä yksin selviytymään. YDIN 3 / 2019 19 YDINHETKI tärkeäksi. S Ari : Näkökulmia on monia. Erikoisaloina ovat muun muassa antiikin kirjallisuus, klassiset traditiot ja retoriikan historia. A rjA : Tästä päästään yhteiskunnan rakenteisiin, mutta jätetään aihe seuraavaan kertaan. Kokemustarinat ovat usein self-help-kertomuksia vastoinkäymisistä ja niiden selättämisestä. Kirjoittanut yhdessä uskonnonfilosofian professorin Sami Pihlströmin kanssa Sivistyksen puolustus -kirjan (Gaudeamus 2018).. Sosiologit ovat tutkineet sitä. Toki kokemuksia pitää arvostaa. S Ari : Se on humanistinen. Täydentääkö se jotakin puuttuvaa tilaa sivistyksessä. Pidän huonona, että asiaan huolellisesti perehtynyt tutkija ja kokemusasiantuntija tuodaan yhdenvertaisina keskusteluun. Silloin politiikan merkitys yhteiskunnallisissa ratkaisuissa jää sivuun. Ihmiset haluavat kokea toisten kärsimyksiä ja tirkistellä toisten elämiä – ja saada siitä mielihyvää. Millainen on maailmankuvasi
TOLKKU Aika unohtaa Kirjoittaja Aurora Lemma YDIN 3 / 2019 20 YDINHETKI. Asiantuntijoiden mukaan tällainen lähestymistapa kuitenkin vain pahentaa polarisaatiota. Suomessa pelätään konflikteja ja kun niitä väistämättä syntyy, painotetaan malttia ja tolkkua