KARTAN ULKOPUOLELLA Olemmeko täysin eksyksissä vai suuntaammeko kohti uusia utopioita. . 2018 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO. vuosikerta / 3 l. Montenegro ja kolmas maailmansota Journalismi talouskurin asialla Kuka kantaa ilmastovastuun?. 52
2019. sadankomitea.fi. Lupa kattaa Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Toimeenpanoaika 29. 6. Suomen Sadankomitea ry:n rahankeräyslupa RA/2018/579. RAUHANTYÖ KAIPAA TUKIJOITA! LAHJOITA FI02 5720 9920 1326 01 Avullasi edistämme aseidenriisuntaa ja koulutamme nuoria rauhantyössä. 6. 2018 – 28
/ 67 TIMO HARJUNIEMI Journalismin itsetutkiskelun paikka / 72 PAULI KETTUNEN Monikasvoinen nationalismi / 76 HANNA NIITTYMÄKI Empatiakoulussa YDINKOKEMUS 78 ARJA ALHO Keitä ne on ne sankarit. / 96 KATI PULLI Eläinsuojelulakiin jäämässä vakavia puutteita / 98 Pala historiaa YDIN 3 / 2018. / 42 TIMO ANTERO KORHONEN Haavekuvia Jäämeren radasta / 46 MAIJALIISA MATTILA ”Ei odottamalla vaan tekemällä” / 48 RIITTA OITTINEN Venäläisyyttä arktisessa Norjassa YTIMESSÄ 54 LUIS GÓMEZ ROMERO Meksikon uuden aikakauden alku / 58 ILKKA KAUPPINEN Syvä etelä huomion keskipisteessä / 62 VERA SCEPANOVIC JA TOM JUNES Voisiko Montenegro aloittaa maailmansodan. / 20 MARK WALLER Tuhansien marssi väkivaltaa vastaan / 24 RUUT LUUKKONEN Vapautuksen aika ei ole ohi Etelä-Afrikassa / 30 YTIMEN TOIMITUSKUNTA JA MARIA PALO Bisnestä seksiturismilla / 34 HEIDI NUMMI Kiinan vähemmistöt valvonnan alla / 38 EERO SUORANTA Kuka kantaa vastuun ilmastosta. SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 ANNA KONTULA Ryhmäkuri ei takaa ryhmää eikä kuria / 12 HUSSEIN AL-TAEE Ilmastonmuutos ja rauha YDINHETKI 14 ARJA ALHO Minulla on unelma – vai sittenkin painajainen. / 82 JUHANI TOLVANEN Mämmilä – sarjakuva rakennemuutoksen Suomesta / 85 JUHANI UNKURI Mitä Vanhan valtauksessa tapahtui. / 88 Kirja-arviot / 92 Levyt / 93 EERO SUORANTA Musta poliisi ja valkoiset lakanat / 94 TIMO MIELONEN Voiko Yhdysvaltoihin enää luottaa
Kun kuuntelin illallispöydässä lasteni kertomuksia kaikenlaisista tapahtuneista asioista, huomasin usein kertovani vastavuoroisesti pikku tarinoita omasta elämästäni ja kokemuksistani. Näkemyksellisyys kokoavana on kuitenkin yhteiskunnallista muutosvoimaa. Kokoava asia on tasaarvo ja teot sen puolesta. Olen taipuvainen olemaan sillä kannalla, että identiteetin käsite on aivan liian moniselitteinen ja muuttuva, jotta se voisi olla yhteiskuntapolitiikan lähtökohta tai analyysin väline. Nimi tekee tuntemattomasta vähemmän tuntemattoman. Kun ottaa tasaarvon suunnan, merkitykselliseksi ei tule luetella kaikkia niitä ryhmiä, jotka kokevat identiteettinsä vuoksi tulevansa kohdelluksi eriarvoisesti. MAALARI MAALASI TAIVAANRANTAA ARJA ALHO päätoimittaja K un tapaamme vieraan ihmisen, kerromme hänelle yleensä nimemme. Kun kertoo omista erehdyksistään tai onnistumisistaan, sitä uskoo siirtävänsä elämään kuuluvia navigointitaitoja sukupolvelta toiselle ja auttavansa lastensa identiteetin rakentumisessa. Identiteettiä on myös kamppailu siitä, mikä milloinkin on tärkeää. Vastaus oli usein: ”Ketä kiinnostaa.” Ehkäpä se kuitenkin oli oma kömpelö tapani aikuisen ja vanhemman roolissa kertoa erilaisista tunteista ja tilanteista, joita jokainen kokee jossain vaiheessa. Tietenkin meillä on myös monia sosiaalisia rooleja. Arvelen puhtaan identiteettipolitiikan pirstovan politiikan näkemyksellisyyttä. Kyse on jonkinlaisesta prosessista ja luultavasti myös väistämättömistä kriiseistä. Yleensä aina löytyy jotain yhteistä. Identiteettipuhetta voi toki eritellä mutta voidaanko siitä rakentaa kategoria, jonkinlainen peruskäsite. Haluan omasta puolestani ankkuroida monet nykykeskustelussa olevat identiteeteistä lähtevät vaatimukset yhteiskunnallisemmiksi ja liittää ne osaksi arvomaailmasta lähteviin koodeihin. Kun ottaa suunnaksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, siis köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen, ei tarvitse luetella työttömiä, vammaisia, eläkeläisiä, opiskelijoita tai muita pieniä ja keskisuuria ihmisiä YDIN 3 / 2018 4 PÄÄKIRJOITUS. Saatan kysyä juhlissa uudelta tuttavuudeltani yhteyttä hääpariin tai syntymäpäiväsankariin. Olen kiinnostunut hänen kasvu-ympäristöstään, haluan tietää mistä hän kotoisin, missä käynyt koulua ja kuin huomaamatta olen onkinut samalla tietoja sukupolvikokemuksista, harrastuksista tai hänen ryhmäidentiteeteistään, siis mihin joukkoihin hän kuuluu. Me havainnoimme kaikin aistein ympäristöämme ja otamme siitä osia omaan identiteettiimme. Jos alkaa oikein tehdä listaa omasta identiteetistään tai rooleistaan, luettelosta tulee pitkä. S elitän tarkemmin. I dentiteettimme koostuu siis hyvin yksilöllisistä aineksista, mutta ei rakennu kuitenkaan umpiossa. Identiteetin kehittymiseen vaikuttavat sosiaaliset olot ja historiallinen aikakausi
Kuvassa kauempaa katsoen on utopia. Identiteettiä on myös kamppailu siitä, mikä milloinkin on tärkeää. En koe suurta yhteiskunnallista suuttumusta puhemiestai virkamies-sanoista, mutta olisin pöyristynyt, ellei näihin tehtäviin voitaisi valita ihmisiä sukupuolesta riippumatta. Huomaan esimerkiksi kiusaantuvani vaatimuksista kokonaan sukupuolineutraalista kielestä. Minkään käytännöllisen tai tässä ajassa olevan ongelman – ei edes muuttoliikkeiden tai pakolaisuuden – ei pidä johtaa navigaatiovirheisiin, siis näkemyksellisyyden katoamiseen. Tai sitten se johtaa sivuraiteille. Pensseli sutii laidasta laitaan. Nyt se tarkoittaa myös turhien töitten tekemistä, saastuttamista ja tuhlaamista. Uhattu sivilisaatio on koostettu sellaisista identiteeteistä, jotka vetoavat näennäisesti kristillisyyteen, liberalismiin tai jopa sukupuolten tasa-arvon korostamiseen. Ymmärrän mutta myös hämmennyn, ja koen hukkaavani suunnan. YDIN 3 / 2018 5 PÄÄKIRJOITUS. Ne esitetään vastakohtana islamille, ikään kuin islamissa ei olisi mitään meihin yhdistyvää. Sitä ei taida olla. Kilpailukykyretoriikassa talousasiantuntijoiden kansallisesti rajattu mepuhe luo Kettusen mielestä politiikasta vapaan ideaalin käsitystä. Tunnen ahdistusta siitä, että julkisessa keskustelussa on yhä enemmän teemoja, joitten osalta katson viisaimmaksi olla niihin osallistumatta. Ei siis ole ihme, että ihmiset menevät ihan sekaisin. – aina joku ryhmä jää mainitsematta – sillä kokoava asia on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen. Eurooppalaiset populistiset puolueet kuten esimerkiksi Itävallan vapauspuolue, Italian pohjoisen liitto, Ruotsidemokraatit tai perussuomalaiset kuvaavat itseään isänmaallisiksi ja maahanmuuttovastaisiksi. Ydin tarjoilee tässä numerossa kovin monenlaista aihetta ja monta eri näkökulmaa: kerromme vähemmistöistä, kaltoinkohdelluista, mutta myös elämäntyön merkityksestä ja muutoksen mahdollisuudesta. Ne eivät mene maiden rajojen tai ihmisten luokittelujen mukaan. Kummankin puheessa toistuu me-he-asettelu. Vihaiset kaikilta laidoilta tulevat tulkinnat syövät myös kuuntelemisen tilaa. Tällainen naamiointi puhuttelee ihmisiä, etenkin kun siihen liitetään pelko. Hän kehottaa keskustelussamme utopioista lisäksi muuttamaan tapaamme puhua ja valloittamaan sanoja uudelleen sen sijaan, että tilalle keksittäisiin uusia. Olennaista on panna sana tarkoittamaan merkityksellistä kasvua, tuotantoa ja toimintaa. Pauli Kettunen puolestaan kirjoittaa monimerkityksellisestä nationalismista. Vaikka jalkapallosta kesän mm-kisojen kunniaksi lähdetäänkin liikkeelle, päädytään nationalismin eri muotoihin kuten muukalaispelkoja kilpailukykynationalismiin. Niistä on kuitenkin sukeutunut myös jonkinlaisia uhatun eurooppalaisen elämänmuodon suojelijoita. Viime kädessä kyse on rauhasta, turvallisuudesta ja oikeudesta ihmisarvoiseen elämään sekä sen edellytyksistä. Paikannan ne usein identiteettipolitiikaksi. Sitten puolueet menevät sekaisin, kun vaaleissa pitää voittaa. Kasvu, myös taloudessa, on hyvä sana. Identiteettipolitiikka johtaa luokitteluun, joka voi saada erilaiset ryhmät toimimaan toisiaan vastaan, vaikka kaikki olisivat esimerkiksi köyhiä tai syrjittyjä. R utger bregman puhuu myös mieluusti näkemyksellisyydestä
/ sivu 54 TIMO HARJUNIEMI työskentelee väitöskirjatutkijana Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. / sivu 10 VERA SCEPANOVIC on Leidenin yliopiston kansainvälisten suhteiden lehtori. / sivu 20 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p. / sivu 62 ILKKA KAUPPINEN on YTT ja sosiologian dosentti sekä Georgian yliopiston Institute of Higher Educationin Fellow. / sivu 88 JUHANI TOLVANEN on sarjakuvaneuvos. / kansi JUHANA UNKURI on vapaa toimittaja. 52. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa, Rosebudkirjakaupat. / sivu 30 NIKLAS PIIPARINEN on musiikin ystävä ja pitkäaikainen Ydin-lehden avustaja. / sivu 67 TOM JUNES on historioitsija ja Itä-Euroopan protestiliikkeisiin erikoistunut tutkija. Huomautukset 14 päivän kuluessa. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi TOIMITUSSIHTEERI Eero Suoranta, eero.suoranta@gmail.com HALLITUKSEN PJ Kalevi Suomela, kalevi.suomela@gmail.com ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA Mikko Torvinen TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. / sivu 42 RUUT LUUKKONEN on vapaa toimittaja, joka on perehtynyt ihmisoikeuksiin, rauhaan ja konflikteihin. YDIN 3 / 2018 tekijät YDIN 3 / 2018. alv 10 % ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. / sivu 14 LUIS GÓMEZ ROMERO on Wollongongin yliopiston yliopistonlehtori, joka toimi Meksikon presidentti Vicente Foxin hallinnon neuvonantajana. / sivu 58 PAULI KETTUNEN on Helsingin yliopiston poliittisen historian professori. / sivu 85 MARK WALLER on Etelä-Afrikassa asuva vapaa toimittaja. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. / sivu 92 ARTO SALMELA on eläkkeellä oleva kaavoituksen ohjaaja ja rakennustalouden tutkija. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. / sivu 72 TIMO ANTERO KORHONEN on vanhan koulun yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja nykyisin Lapissa asuva eläkkeellä oleva sekatyöläinen. PEKKA ELOMAA on vapaa kuvaaja, joka on perehtynyt etenkin yhteisölliseen valokuvaukseen. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. / sivu 34 RIITTA OITTINEN on Belgiassa asuva tietokirjailija ja Ydin-lehden toimituskunnan jäsen. / sivu 48 MARIA PALO on Thaimaassa asuva toimittaja. Ydin on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja noudattaa hyvää journalistista tapaa. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 90. / sivu 83 MIKKO TORVINEN on kuvittaja, joka tekee mielellään kuvituksia vaihtelevista aihepiireistä. / sivu 62 KALEVI SUOMELA on pitkäaikainen rauhanaktiivi ja Ydin-lehden hallituksen puheenjohtaja. Ydin saa opetusja kulttuuriministeriön kulttuurilehtitukea. vuosikerta) PAINOPAIKKA Painotalo Plus Digital ISSN 0356-357X YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. / sivu 46 HEIDI NUMMI on teknologiseen vallankäyttöön ja Kiinaan erikoistunut maailmanpolitiikan tutkimuksen maisteriopiskelija. alv 10 % 28 € kestotilaus, sis. Ydin digitaalisena Ydinverkkokaupasta www.ydinlehti.fi tai osoitteesta lehtiluukku.fi. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. / sivu 24 MAIJALIISA MATTILA on entinen suomen kielen ulkomaanlehtori
Åland 17 -tapahtuman jatkoksi järjestetty Baltic Glory 18 pidettiin 9. Loviisassa Kuggomin perinnekeskuksessa luonnon keskellä. Monen ihmisen arkipäivään kuuluvat erilaiset sotapelit. Loviisassa koettiin kielimuuriakin, mutta silti aitoa halua kuunnella toisten kokemuksia esimerkiksi kansalaisjärjestötoiminnasta ja sen mahdollisuuksista. Rauhantyön kannalta työ alkaa militarisoinnin tunnistamisesta ja sen vastustamisesta ihmisten ja valtioitten välisissä suhteissa. Väkivallattomuuden periaatteesta pidetään kiinni. Baltic Glory on juuri sellainen. Ytimen toimituskunta HARJOITTELUA RAUHAA VARTEN Ytimekkäät AR JA AL H O YDIN 3 / 2018. 8. YDIN 3 / 2018 PÄIVITTÄISESSÄ uutisvirrassa kerrotaan meneillään tai valmistelussa olevista sotaharjoituksista. Mukana oli muun muassa venäläisiä nuoria aseistakieltäytyjiä, Pussy Riot -ryhmässä toimiva aktivisti, ruotsalaisia rauhantyötä tekeviä aina veteraaneista nuoriin sekä myös aseistakieltäytyjiä Suomesta. Miksi ei siis myös rauhanharjoitukset. Työryhmissä nousivat vahvasti esille erityisesti lapset ja rauhankasvatuksen merkitys, ja harjoituksista tuli välillä hyvin emotionaalisiakin. Aika kaukaa pitää kuitenkin hakea Venäjän motiiveja koota rauhantyöhön sitoutuneita taiteilijoita ja kansalaisaktivisteja verkostomaiseen yhteistyöhön. – 12. Tapahtuma tulee myös saamaan jatkoa ensi kesällä. Se kokosi noin kuusikymmentä rauhanaktivistia Ruotsista, Suomesta ja Venäjältä. Kun ruotsalaiset ja venäläiset rauhanaktivistit kokoontuivat viime vuonna Ahvenanmaalle Åland 17 -tapahtumaan keskustelemaan rauhantyöstä sekä miettimään, mitä tehdä konflikteissa, suomalaisessa keskustelussa pelättiin sen olevan Venäjän manööveri. Baltic Glory 18 oli pohjimmiltaan väkivallattomuuteen sitoutuneiden samalla tavalla ajattelevien ihmisten kohtaamista: vihollisuuden sijaan kasvamista kanssakäymisen kautta ystävyyteen
YDIN 3 / 2018 8 YTIMEKKÄÄT 8 YTIMEKKÄÄT YDIN 3 / 2018 ”ON KÄYNNISSÄ KILPAJUOKSU SIVILISAATION ROMAHDUKSEN JA KESTÄVÄÄN TULEVAISUUTEEN SIIRTYMISEN VÄLILLÄ – JA ERISKUMMALLISTA KYLLÄ IHMISIÄ JUOKSEE MOLEMPIIN SUUNTIIN.” Elokuvaohjaaja Duncan Jones Twitterissä, 16.8.2018
Milleniaalit kriittisempiä suurvaltaasemaa kohtaan Varjoraportti viharikoksista USKONTOJEN yhteistyöjärjestö USKOT-foorumi ja Rikosuhripäivystys ovat käynnistäneet tiedon keräämisen Suomessa tapahtuneista viharikoksista. Historiakuukauden tarkoitus on järjestäjien mukaan tarkastella suomalaista historiaa ja kulttuuria lhbtiq-näkökulmista sekä tallentaa niitä osaksi yhteistä kulttuuriperintömme. Jotta viharikoksista saadaan kattava kuva, on kynnystä viharikoksista kertomiseen madallettava. asti sivulla www.uskotresa.fi/viharikosraportointi/ Sateenkaarihistoriaa syksyllä SETA ry ja Kulttuuria kaikille -palvelu järjestävät Suomen ensimmäisen sateenkaarihistoriakuukauden 20. Historiakuukauteen osallistuu joukko suomalaisia museoita sekä muita kulttuurija muistiorganisaatioita. – Arvioiden mukaan vain pieni osa viharikoksista raportoidaan viranomaisille. Samaan aikaan 72 prosenttia milleniaaleista kuitenkin katsoi, että USA:n tulisi edelleen sitoutua Naton ylläpitämiseen. Ilmoituksia kerätään 15. – Kun puhutaan seksuaalija sukupuolivähemmistöjen historiasta, on vaikea välttää sellaisia sanoja kuin vaientaminen, näkymättömäksi tekeminen, salaaminen, sensuuri ja itsesensuuri. 10. 2018. – USA on ollut sodassa Afganistanissa ja Irakissa lähes puolet vanhimpien ja suurimman osan nuorimpien milleniaalien elämästä. 11. Mutta seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oma historia on läsnä kaikkialla, kaikissa aikakerrostumissa, yhteiskuntaluokissa ja kulttuureissa, kuvailee Kulttuuria kaikille -palvelun toiminnanjohtaja Rita Paqvalén. Osuus oli samansuuntainen kuin muiden sukupolvien kohdalla. YDIN 3 / 2018 9 YTIMEKKÄÄT USA:N milleniaali-sukupolvi suhtautuu muita kriittisemmin maan suurvalta-asemaan, kertoo Chicago Council on Global Affairs -ajatushautomon toteuttama tutkimus. Ilmoituksia viharikoksista voivat tehdä rikosten uhrit, näiden läheiset ja rikosten silminnäkijät. Lisäksi milleniaaleista vain 44 prosenttia piti erittäin tärkeänä USA:n sotilaallisen ylivoiman ylläpitämistä ja vain 26 prosenttia kannatti puolustusmenojen kasvattamista, mikä on huomattavasti vähemmän kuin muiden sukupolvien kohdalla. Tässä järjestöjen kautta tapahtuvalla tiedonkeruulla voi olla merkittävä rooli. Kuukausi päättyy kansainväliseen transmuistopäivään Transgender day of Remembrance. Valtaisasta sotilaallisesta voimastaan huolimatta se ei ole voittanut kumpaakaan sotaa, kommentoi Duken yliopiston professori Bruce Jentleson tutkimuksen tuloksia The Conversation -verkkolehdessä. Myös esimerkiksi oppilaitokset ja yksityishenkilöt voivat osallistua kuukauteen muun muassa jakamalla sateenkaarihistoriaan liittyviä aineistoja sekä tarjoamalla sateenkaarevia aineistojaan arkistoille ja muistitietoa kokoaviin verkkopalveluihin.. – Viharikokset ovat erityisen vahingollisia, koska rikos ja rikoksen aiheuttamat haitat eivät kohdistu vain uhriin vaan laajempaan ihmisryhmään, johon uhri kuuluu tai hänen oletetaan kuuluvan. 10. – 20. Tiedonkeruun tarkoituksena on laatia viranomaistietoa tukeva varjoraportti, jonka avulla voidaan kehittää tapoja tukea viharikosten uhreja. Tällaisia haittoja ovat pelon lisääntyminen ja turvallisuuden tunteen katoaminen, sanoo USKOT-foorumin toiminnanjohtaja Inka Nokso-Koivisto. Siinä missä 64 prosenttia kaikista tutkimukseen vastanneista amerikkalaisista uskoi, että USA:n pitäisi ottaa aktiivinen rooli globaalissa politiikassa, milleniaaleista eli vuosina 1981 – 1996 syntyneistä samaa mieltä oli vain 51 prosenttia
Viron suuri terveysero saa kuitenkin aikaan melko pienen eliniän lyhentymisen. Tanskassa elintavat ovat tiettävästi hieman muita huonompia, mikä näkyy eliniän odotteessa. Huonokuntoisuus ja odotettavissa oleva elinikä ovat keskenään loogisia eri maissa. 60-vuotiaiden odotettavissa oleva elinikä on selvityksen mukaan Suomessa naisilla 25,7 ja miehillä 21,2. Esimerkiksi Virossa, Italiassa ja Espanjassa terveysero miesten ja naisten välillä on kuitenkin niin suuri, että seniorinaisten voidaan todeta voivan siellä selkeästi miehiä huonommin. Suomessa huonokuntoisuutta on enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, mutta odotettavissa olevat eliniät ovat tasoissa, joskin meillä sukupuolten odotteitten välinen ero on suurin Pohjoismaissa. Ruotsissa ja EU:n ulkopuolisessa Norjassa miehet ovat niukasti huonokuntoisempia kuin naiset. Naisten osalta lukema on hieman suurempi kuin muissa Pohjoismaissa, miesten osalta pienempi kuin Ruotsissa (22,1) ja Norjassa EUROOPAN SENIORINAISET KOKEVAT TERVEYTENSÄ HUONOMMIKSI KUIN MIEHET Itsensä huonokuntoiseksi tai erittäin huonokuntoiseksi tuntevien osuus yli 64-vuotiaiden ikäluokassa, %. YDIN 3 / 2018 10 YTIMEKKÄÄT EU-TILASTOT kertovat, että yli 64-vuotiaat naiset kokevat terveytensä keskimäärin huonommiksi kuin vastaavanikäiset miehet. Suomessa sekä miesten että naisten terveystilanne on niukasti huonompi kuin muissa Pohjoismaissa, mutta parempi kuin kaikissa viidessä suuressa valtiossa. Pohjoismaiden ja Viron osalta EU-selvityksessä on myös laskettu eri-ikäisten odotettavissa oleva elinikä. Vuoden 2014 Living conditions in Europe -raportin mukaan tämä pätee sekä viidessä suurimmassa EU-maassa (Italia, Espanja, Ranska, Saksa ja Britannia) että Suomessa. Arto Salmela Viro Italia Espanja Ranska 42 31 36 27 27 21 21 19 Saksa 18 15 Iso-Britannia Suomi Tanska Norja 16 15 15 13 12 9 7 10 Ruotsi 7 8. (21,6), mutta suurempi kuin Tanskassa (20,4). Osittain ero selittyy sillä, että naiset elävät keskimäärin pitempään kuin miehet, jolloin naisten ryhmän keski-ikä on myös suurempi kuin miesten. Virossa lukemat ovat naisilla 22,9 ja miehillä 16,4
I lman ryhmäkuria poliittinen kulttuuri olisi hyvin erilaista. Siten ryhmäkuria voidaan pitää paitsi ryhmäkoheesion vaihtoehtona, myös sen yhtenä muotona. Tämä puolueiden ideologinen liima usein unohtuu, kun puhutaan ryhmäkurista. Ryhmäkuri ei takaa ryhmää eikä kuria ANNA KONTULA Kirjoittaja?on?Vasemmistoliiton?kansanedustaja.. Se lisää päätöksenteon ennustettavuutta sekä tukee puolueen yhteistä agendaa. . Yhtenäinen äänestyskäyttäytyminen ei tavallisesti johdu pakottamisesta tai suostuttelusta – usein saman puolueen ihmiset vain ovat asioista samaa mieltä. Sekaannuksen välttämiseksi kukin ryhmä tapaa valita luottoedustajan ohjaamaan äänestämistä. Jännittävää on, että ilman etukäteiskeskustelujakin nämä ryhmän suositukset harvoin poikkeavat omista äänestyskartoistani. Siis siihen, minkä pitäisi olla edustuksellisen demokratian ydin. Jos taas nämä ryhmän sosiaaliset sidokset ovat kovin heikkoja, ei ryhmäkurikaan voi toimia – sen lähtökohtanahan on, että edustaja ylipäätään haluaa pysyä ryhmässä ja on valmis alistumaan sen sanktioihin. Kansainvälisessä tutkimuksessa parlamenttiryhmien kurikäytännöille on tunnistettu myös työnjaollisia perusteita. Ryhmäkuri myös heikentää johtohenkilöiden velvollisuutta perustella linjauksiaan muulle ryhmälle. Ryhmäkuri onkin poliitikkoyhteisössä laajasti hyväksytty. Sen merkitys korostuu, kun edustajien kannat poikkeavat toisistaan tilanteessa, jossa ryhmän edun koetaan edellyttävän yhdenmukaisuutta. Ryhmäkuriin liittyy kuitenkin perustava rakenteellinen ongelma: jos yhdenmukainen äänestyskäyttäytyminen pystytään säilyttämään ideologisen samanmielisyyden ja ryhmäsolidaarisuuden turvin, ei kurimekanismia tarvita. Ryhmäkuri ehkäisee konflikteja: sooloilu poliittisesti vaikeissa äänestyksissä tulkitaan helposti äänten kalasteluksi muiden kustannuksella ja herättää siksi pahaa verta. Jos sitä jatkuu liian pitkään, rapautuu poliitikkojen kyky väittelyyn ja argumentointiin. Ilman yhtenäistä äänestyskulttuuria joutuisivat kaikki perehtymään kaikkeen, mikä on mahdotonta jo asioiden paljouden vuoksi. Ryhmäkuri alkaa vasta siellä, missä ryhmäkoheesio loppuu. Vakiintuneita päättelyketjuja pitkin on yhteisestä maailmankatsomuksesta johdettavissa hyvinkin yksityiskohtaisia kantoja homekouluista poronhoitoon. YDIN 3 / 2018 11 KOLUMNI E duskunnan budjettiäänestyksissä nappia pitää painaa satoja kertoja. Erilaisten muodollisten ja epämuodollisten sanktioiden uhalla pyritään tällöin ylläpitämään yhtenäistä äänestyskäyttäytymistä
Se on saa monet hakemaan apua ideologioista, jotka lupaavat tarpeen mukaan yksille kunniakasta kostoa, toisille turvaa ja kolmansille ruokaa. Niistä kärsivät eniten kaikkein köyhimmät maat, joilla on heikoimmat mahdollisuudet varautua ja sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Hikoilin ilmastoidussa hallissa, jossa koneet puhalsivat kylmää ilmaa, kunnes sähköt jälleen katkesivat. Se on teemana erinomainen uusi avaus, jolla tuoda konfliktin osapuolia yhteen keskustelemaan jaetusta tulevaisuudestaan. YDIN 3 / 2018 12 KOLUMNI M e suomalaiset tiedämme tämän kesän jälkeen, miltä monen viikon lämpöaalto tuntuu – vai tiedämmekö. Ilmastonmuutos ja rauha HUSSEIN AL-TAEE Kirjoittaja?on?CMI:n?konfliktinratkaisuasiantuntija.. Suomi on halunnut profiloitua rauhanvälityksen suurvaltana. Se näkyy jo tämän päivän akuuteimmissa sotilaallisissa kriiseissä. Sen vaikutukset näkyvät täällä jo nyt, ei vain ennätyshelteinä, vaan myös konflikteina, jotka sitovat Suomen tuhansien kilometrien päässä sijaitseviin paikkoihin. Najafia hieman etelämpänä, Basrassa, sairaalat olivat täynnä pieniä lapsia ja vanhuksia, joille kuumuus, öljylähteistä pulppuava saaste sekä juomakelvoton vesi olivat koituneet hengenvaarallisiksi. Näitäkin ongelmia pahentaa ilmastonmuutos: sen seurauksena Irakin joet kuivuvat, viljelysalueet hupenevat, kuumuus yltyy ja asuinkelvolliset alueet kutistuvat. Terroristijärjestö isisin rekrytoinnissa tärkeällä sijalla ovat olleet ilmiöt, joiden taustalla vaikuttaa ilmastonmuutos. Sen monimutkaiset sosiaaliset, taloudelliset ja poliittiset seuraukset ovat vasta hahmottumassa, niin Irakissa kuin Suomessakin. Kävin äskettäin työmatkalla Najafin kaupungissa Etelä-Irakissa, jossa lämpötila oli 45 astetta. Me puhuimme paljon sodasta ja rauhasta, paljon vähemmän ilmastosta. On helppoa syyttää Irakin ongelmista poliitikkoja ja jihadistiryhmiä, mutta yhtä lailla välttämätöntä on katsoa taustalla vaikuttavia ilmastosyitä. Kokoukset olivat tukahduttavia, ei siksi, että pohdittavana oli kaukaisen rauhan edellytyksille tärkeitä asioita, vaan siksi, että emme kirjaimellisesti kyenneet kuumuudessa hengittämään kunnolla. Ilmastonmuutoksen seuraukset eivät jakaudu tasapuolisesti. K onfliktinratkaisua opiskellessani en aavistanut, miten keskeinen juurisyy ilmastonmuutos olisi konflikteille. . Jatkossa rauhan edistäminen vaatii edelläkävijyyttä myös ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset luontoon tunnetaan hyvin ja niitä pystytään ennakoimaan. Se oli kolmas kerta sinä päivänä. Suomalaiset ovat havahtuneet ilmastonmuutokseen tänä kesänä uudella tavalla. Kuivuus ja aavikoituminen ovat lisänneet työttömyyttä ja lamaannuttavaa osattomuutta Afrikassa, Lähi-idässä ja Aasiassa
/ 20 MARK WALLER Tuhansien marssi väkivaltaa vastaan / 24 RUUT LUUKKONEN Vapautuksen aika ei ole ohi EteläAfrikassa / 30 YTIMEN TOIMITUSKUNTA JA MARIA PALO Bisnestä seksiturismilla / 34 HEIDI NUMMI Kiinan vähemmistöt valvonnan alla / 38 EERO SUORANTA Kuka kantaa vastuun ilmastosta. Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA. / 42 TIMO ANTERO KORHONEN Haavekuvia Jäämeren radasta / 46 MAIJALIISA MATTILA ”Ei odottamalla vaan tekemällä” / 48 RIITTA OITTINEN Venäläisyyttä arktisessa Norjassa. 14 ARJA ALHO Minulla on unelma – vai sittenkin painajainen
YDIN 3 / 2018 14 YDINHETKI MINULLA ON UNELMA – vai sittenkin painajainen. Hän haluaa muuttaa tapaamme puhua asioista sekä mitata kehitystä. Teksti Arja Alho Kuvat Pekka Elomaa. Rutger Bregman puhuu mielellään utopioista, uskosta ihmiseen ja siitä, kuinka vapaus tuottaa innovaatioita
YDIN 3 / 2018 15 YDINHETKI
Utopiat eivät tarjoa valmiita vastauksia. r utger : Koen vahvasti, että nyt on enemmän avoimuutta radikaaleille ajatuksille kuin silloin kun kirjoitin kirjan. A rjA : Minulla on tästä teoria. Silloin ei kykene ymmärtämään eriarvoisuutta yhteiskunnallisena kysymyksenä. On hyvin vahvaa kasvukritiikkiä ja kritiikkiä sen suhteen, miten markkinat toimivat todellisuudessa verrattuna siihen, miten ne voisivat toimia. Sama ajanhenki, Zeitgeist, on myös Yhdysvalloissa. Maailman talousfoorumikin keskusteli siitä. YDIN 3 / 2018 16 YDINHETKI A rjA : Kirjasi Ilmaista rahaa kaikille ja muita ideoita, jotka pelastavat maailman (Atena) alkaa Oscar Wilde -sitaatilla: ”Maailmankartta, jossa ei ole Utopiaa, ei ole vilkaisunkaan arvoinen, koska siinä ei ole maata, johon ihmisyys aina nousee maihin… Edistys on utopioiden tekemistä todeksi.” Millainen kirjasi vastaanotto on ollut. Kun tärkein viestini on juuri mahdottomien vaatimusten merkityksen korostaminen, ne saavat nyt vastakaikua. Mainitsit tuon kasvukritiikin. On hulluja ihmisiä, naurettavina pidettyjä tyyppejä, jotka esittävät jotakin, jota pidetään ihan epärealistisena, mutta heidän ympärilleen syntyy liikkeitä. Ne esittävät oikeat kysymykset. r utger : Minusta on selvää, etteivät utopiat eivätkä edes muutokset lähde liikkeelle parlamenteista tai muista poliittisen vallan keskuksista, sellaisista kuin Westminster tai Washington. Saavatko hullut tyypit aikaiseksi liikkeitä, syntyykö muutosta ja myös utopioita. Tarvitsemme näitä hulluja, crazy ones! Perustulostakin on kampanjoitu jo vuosikymmeniä. Tässä välissä on nähty Britannian irtautuminen eu:sta, Donald Trumpin nousu Yhdysvaltojen presidentiksi ja muutakin. Eikö olisi hyvä, että myös puolueet voisivat antaa panoksensa utopioista käytävään keskusteluun. Siihen liittyy bruttokansantuotteen laskemistavan ongelmat. A rjA : Korostat, että utopioiden pitää syntyä yhteiskunnan ulkokehillä. Utopioistakaan ei juuri ole viime aikoina kirjoittanut kukaan, eivät edes intellektuellit. On ollut menestystä, myös erehdyksiä sekä oppimista niistä. Nuoret ovat paljon radikaalimpia kuin nuoret viisitoista vuotta sitten. Kuvittelemme, että tärkeitä ovat sellaiset kuin Bill Gates tai Elon Musk, mutta itse asiassa he ovat suhteellisen merkityksettömiä. Ne alkavat reunoilta, yhteiskunnan ulkokehiltä. Mutta nyt voidaan nähdä perustuloa kannattavan liikkeen valtava kasvu. Aluksi tuntui, ettei se kiinnostanut. Tarvitaan paluuta suureen utopioiden traditioon. Silloin on jo tultu pitkälle ja tehty työtä vuosikymmeniä, kampanjoitu kauan. A rjA : Miten mielestäsi ulkokehillä voidaan. Sukupolvien erilaiset kokemukset heijastuvat kulloisiinkin vallankäyttäjiin. Yhteiskunnalliset valta-asemat ovat pääosin nyt niillä, joiden lapsuuteen kuului hyvinvoinnin kasvu, teinivuosiin aika, joka korosti omia kykyjä menestyksen suhteen. r utger : Kirja julkaistiin jo vuonna 2014 Hollannissa. Silloin uskoo huono-osaisuuden olevan jotenkin oma valinta. r utger : Kuten huomaat, aina voidaan palaUTOPIAT EIVÄT TARJOA VALMIITA VASTAUKSIA. Juuri kukaan ei ollut kuullut perustulosta. Omasta puolestani koin hyvin valaisevaksi keskustelun opiskelijoiden kanssa, jonka kustantajani järjesti Britanniassa. Merkityksellisyys on tehty jo aikaisemmin. Tietenkin historiasta löytyy myös kammottavia utopioita natsismista kommunismiin. Luennoin siitä pienille, lähinnä anarkistisille, ryhmille. Olen ollut kuin aallonharjalla. Tavallaan olin onnekas. Ongelma on siinä, ettei ole näkemystä, jota voimme yhteiskuntana saavuttaa! Ilman utopiaa on vain teknokratiaa. Niistäkin on puhuttu jo vuosikymmeniä. Nuorten sukupolvikokemukset ovat nyt erilaiset. Mutta ei se sitä tarkoita, että utopiat olisivat dystopioita. Unohdamme vuosien kuluessa tärkeiden aktivistien nimet. Sama koskee valtiota. NE ESITTÄVÄT OIKEAT KYSYMYKSET.. Jossain vaiheessa valtamedia noteeraa tämän
Häviäjäsosialistit ovat toki myötätuntoisia. Kun uskotaan, että ihmisillä on kykyjä, heillä myös on. Perustulo voidaan toteuttaa ja olisi voitu toteuttaa jo ajat sitten. Tämä ei ole totta. Nythän miljoonat ihmiset tekevät turhaa työtä, kuten esimerkiksi yritysten juristit tai pankkiirit tai erilaiset asiantuntijat. Missä määrin kyse on vallankäytöstä siksi, että hyvän valtion tehtäviin kuvitellaan kuuluvan kontrolloiminen ja kepittäminen. Kaikki vaatimukset, kuten orjuuden lopettaminen, naisten emansipaatio tai hyvinvointivaltion nousu, ovat lähteneet vasemmiston ajatuksesta ”olkaa realisteja ja vaatikaa mahdottomia”, kuten iskulauseena Pariisin mielenosoituksissa vuonna 1968 oli. Olen kiinnostunut enemmän ajatusten ja ideoiden voimasta kuin politiikasta. Lapset kasvavat, sehän on ihanaa. Kasvu (growth) on kaunis sana. r utger : Tämähän on yksi niistä pääasioista, joista haluan keskusteltavan. Kun kuitenkin tämä työ on legitimoitua, on se ideologinen valinta. Mutta kasvun hidastaminen tai taittaminen (degrowth) on huono sana ja se leimaa kasvukriittistä liikettä. r utger : Näin juuri. A rjA : Häviäjäsosialistit saavat sinulta kyytiä. Kun ihmisiä kohtelee hyvin ja osoittaa luottamusta, sitä saa myös takaisin. Meidän pitää voida rakastaa kasvua, ja siksi on valloitettava itselle hyvät sanat! Me haluamme merkityksellisyyden kasvua, emme paskanpuhumisen, eriarvoisuuden tai saastumisen kasvua. A rjA : Saastuminen on nykyisen mittaustavan mukaan edistystä. A rjA : Kirjoitat hyvin osuvasti häviäjäsosialistien vakiolauseista: ”Valtionvelka on tosiaan karannut käsistä. Bruttokansantuote on todellakin aika hullu tapa mitata edistystä. Ja luetellut kaikki ongelmat. Kirjoitat, että ”bruttokansantuotteen suurin sankari on peliriippuvainen syöpäpotilas, joka on juuri ryöstetty, käy läpi kallista avioeroa, ahmii joka päivä Ritalinia ja Prozacia ja on täysin pitelemätön alennusmyynneissä”. Kaduilla ihmisiä häiritsevät asunnottomat menivät vieroitukseen, olivat koulutuksessa, alkoivat huolehtia itsestään ja useimmat olivat jo löytäneet itselleen kodin. Meillä on vallalla valtavan syvä epäluottamus ihmisiä kohtaan. He eivät ole kykeneviä, he ovat tyhmiä, meidän pitää opettaa, meidän pitää kertoa. YDIN 3 / 2018 17 YDINHETKI ta vuosikymmenten taakse. Kirjassasi on esimerkki Lontoon asunnottomista ja heille annetusta ilmaisesta rahasta. Muutoksella on yhteys kieleen ja käsitteiden valtaamiseen. Vasemmistolaiset ovat kaikkialla kuripolitiikkaa, homofobiaa, rasismia, kasvua tai jotain muuta asiaa vastaan. Haluan myönteisen käsityksen ihmisluonteesta vallitsevaksi kielteisen sijaan. Tärkein syy sille, miksi näin ei ole tehty, on ideologinen.. A rjA : Olisiko tällä kielteisellä ihmiskuvalla tekemistä talouden ja siis uusliberalistisen hegemonian kanssa. Itse haluaisin puhua aina merkityksellisyydestä. Ajattele jos Martin Luther King olisi aloittanut puheensa: Minulla on painajainen. Mitä enemmän olen tutkinut politiikan tapaa toimia, sitä vähemmän olen siitä kiinnostunut. Kun sanon, että köyhyys voidaan poistaa ja perustulo toteuttaa, monet epäilevät ja uskovat teknisten kysymysten olevan esteenä. Mutta yritetään edes tehdä tuista tulosidonnaisia… Köyhyyden torjuminen on kauhean kallista, mutta sivistyneen kansan kuuluu niin tehdä.” Ja sitten muistutat, että köyhyyden torjunta maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. r utger : Häviäjäsosialistit tukahduttavat vasemmistolaiset hullut ja radikaalit ajatukset pelätessään menettävänsä ääniä. Mutta harvoin tietoisia siitä, minkä puolesta ollaan. Mittaustapa hukkaa valtavan paljon tehtyä työtä, eikä se huomioi edes tietomäärämme kasvua. The Economist tuli samaan tulokseen. Tiukan paikan tullen he kuitenkin aina taipuvat vastapuolen argumenttien edessä. r utger : Tietyssä mielessä kyllä, koska kyse on ideologiasta. Katsotaanpa kielenkäyttöä, ihan maailmanlaajuisesti. Vaadit vasemmistolaisilta moraalisessa ylemmyydessä piehtaroimisen lopettamista ja sitoutumista siihen, että asiat voidaan tehdä toisin, utopiat voidaan toteuttaa. Tapa oli tehokkain
1988) on hollantilainen historioitsija. Kun yhteiskunnan hyvä syntyy samalla tavalla, ihmisten innovaatioista ja erilaisten asioiden tekemisestä, resursseista, samalla logiikalla se voisi jakaa kaikille osinkona perustulon. Eivät he ole tehneet työtä yrityksen hyväksi osinkoa vastaan. A rjA : Kirjoitat eräänlaisesta yhteiskunnan osingonjaosta, kun perustelet perustuloa. He ovat antaneet yrityksen tarvitsemia resursseja hankkimalla osakkeita. YDIN 3 / 2018 18 YDINHETKI Ajattelutapa, jossa ideologia verhotaan teknisiksi kysymyksiksi, on murrettava. Nythän siihen olisi vielä enemmän mahdolliRutger Bregman (s. Ihmisten pitää todistaa toisilleen, että he ovat todella sairaita tai että he ovat todella yrittäneet löytää työtä. Eiväthän yrityksistä osinkotuloja saavat selvitä omaa taloudellista tilannettaan millään tavoin. Valtava määrä ihmisiä tekee töitä, jotka eivät ole mielekkäitä tai jotka ovat suorastaan turhia. Hän on valmistunut Utrechtin yliopistosta. Bregman on kirjoittanut neljä kirjaa historiasta, filosofiasta ja taloudesta.. Nykyisin käytämme miljoonia dollareita tai euroja sellaisiin hyvinvointijärjestelmiin, jotka luovat riippuvuuksia. Mutta kyse ei ole rahasta, kyse on ideologiasta. Osinkotulo on oikeastaan aika hyvä. Pitää puhua myös tehokkuudesta. Jos raha olisi perustuloa vastustavien oikeistolaisten argumentti, heidän pitäisi rakastaa perustuloa: säästettäisiin valtavasti sosiaalija terveydenhuolloin menoissa, hallinnossa, rikollisuuden torjunnassa ja niin edespäin
Meillä on fiksuja lapsia, jotka opiskelevat huippuyliopistoissa. Toisessa kaikki ihmiset saavat vapauden, saadaan innovaatioita, ei kaikilta mutta sellaisia, joilla on merkitystä. Meillä on nyt kasvava kehityssuunta, jossa isoveli valvoo. Olen enemmän kiinnostunut siitä, että heillä on hyvä ja merkityksellinen elämä. Tämä on hyvin mahdollinen kehityskulku. r utger : On ainakin kaksi vaihtoehtoa. Se pitää kääntää päinvastaiseksi ja kasvattaa valtion roolia uudelleen jakamisessa. Tietenkin tarvitaan kaikille pääsy esimerkiksi koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Kaikki häviävät tässä. On parempi katsoa, miten ihmiset ovat toimineet todellisissa tilanteissa. Olemme oikeastaan aliarvioineet kapitalismin kyvyn luoda hyödyttömiä ja turhia työpaikkoja. Olemme kuitenkin keskustelleet köyhyydestä ja sen poistamisesta. On parempi verottaa varallisuutta, perintöjä, polttoaineita ja maaomaisuutta ja tietenkin suitsia veropakoa. Rahoitus ei ole ongelma. Millaisia vaihtoehtoja näet tulevassa kehityksessä. Mielekkään ja merkityksellisen työn mahdollisuuksia on aina täystyöllisyyteen asti, mutta se edellyttää työn uudelleenajattelua. Nyt innovaatioille ei juurikaan anneta mahdollisuuksia. Vasemmistolaiset osaavat kyllä keskustella keskenään, syntyy omia kuplia. Ajatteluamme hallitsee liikaa nimenomaan palkkatyö. Niistä kerron kirjassani. Hankalaa on, että vasemmisto osaa myydä ajatuksiaan paljon huonommin kuin oikeisto. Vaikka ihmiset eivät tekisi mitään, sekin olisi parempi. Kuten esimerkiksi tuo osinko. A rjA : Millainen on sinun oma utopiasi. Aikamoinen paradoksi! r uger : Worst of times, best of times. r utger : Näin oli jo 1960-luvulla: robottien uskottiin vievän työpaikat. Kannatan ehdottomasti valtiota, vaikka anarkistit eivät sitä perinteisesti tee. A rjA : Aloitit kirjasi kuvaamalla maailmanlaajuisen köyhyyden vähentymistä. Tällä pelolla on yhteys loputtomaan keskusteluun siitä, millaisia ihmiset ovat. r utger : Kuulostaa ehkä kummalliselta, mutta olen anarkistisen valtion kannattaja. Silti he käyttävät aikaansa typerien algoritmien luomiseen sellaisten tuotteiden kysynnän luomiseksi, joita ei tarvita. Vapaus vapauttaa luovuutta, joka sitten rikastuttaa yhteisöä. Ovatko he luovia vai laiskoja. Jos robotteja aletaan verottaa, niitä ei synny eikä innovaatioita, ja turhia töitä tehdään tuntikaupalla. Mutta oikeasti en tietenkään ole tuota mieltä, se on vain kärjistys kuvaamaan turhan työn järjettömyyttä. r utger : Minun kirjani perustuu kokeiluista saatuihin tuloksiin ja näyttöihin vaikutuksista. Riskipääoma liitetään usein Piilaakson kaltaisiin paikkoihin, joissa syntyy uusia innovaatioita. Se voi olla parempi kuin perustulo. Tuhlaus on. En ole niinkään kiinnostunut siitä, onko ihmisillä onnellinen elämä. Minusta pitää ajatella valtion rooli uusiksi. Kyse on demokratiasta, mutta myös ihmisten omista valinnoista. A rjA : Maksavatko tässä mallissa robotit veroja. Perustulo (basic income) viittaa liikaa palkkatyöstä saatavaan tuloon. Tästä olen huolissani ja tämäkin pitää saada muutetuksi. Perustulo on sitä, ei vain harvoille vaan kaikille. r utger : Eivät maksaisi. Huonossa, dystopiassa, eriarvoisuus kasvaa sietämättömästi ja yhä useammat työt ovat hyödyttömiä. Ne eivät tue näitä uskomuksia. Sen eteen on tehtävä lujasti työtä. A rjA : Millaisen roolin annat näissä kehityskuluissa valtiolle ja mikä olisi julkishyödykkeiden rooli. Toinen tapa on muuttaa tapaamme keskustella perustulosta ja muuttaa siihen liittyvää kielenkäyttöä. Että ihmiset ovat mukana ja haluavat osallistua. YDIN 3 / 2018 19 YDINHETKI suuksia, kun puhutaan roboteista, tekoälystä tai digitalisaatiosta. Eriarvoisuus kasvaa nyt rikkaissa maissa, myös pohjoismaissa, samalla kun äärimmäinen köyhyys maailmassa on vähentynyt.. A rjA : Mitä vastaat niille, jotka uskovat perustulon marginalisoivan ihmiset television ääreen olutkorin kera. Puhun myös mielelläni perustulon riskipääomaluonteesta