Suomessa ja Euroopassa köyhän rahat eivät riitä ihmisarvoiseen elämään. Macron vastaan mielenosoittajat Ekstremismi ja sen ehkäiseminen Tähtien sodat ja politiikat. IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO. vuosikerta / 2 l. 2018 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa KUKA TULEE TOIMEEN. 52.
6. Suomen Sadankomitea ry:n rahankeräyslupa RA/2017/677. WWW.RAUHANLIITTO.FI. 2018. 2017 – 28. Lupa kattaa Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. sadankomitea.fi PYSY KÄRRYILLÄ, mitä rauhanliikkeessä tapahtuu! Tilaa Rauhanliiton uutiskirje. RAUHANTYÖ KAIPAA TUKIJOITA! LAHJOITA FI02 5720 9920 1326 01 Avullasi edistämme aseidenriisuntaa ja koulutamme nuoria rauhantyössä. Toimeenpanoaika 29. 6
YDINHETKI 14 ARJA ALHO Eri maailmat, eri todellisuudet / 20 LAURI MÄKINEN Toimeentulon tuolla puolen / 24 MARK WALLER Etelä-Afrikan demokratian koettelemukset / 30 ARJA ALHO Asekaupan säännöt / 34 JUHANA UNKURI Reach Out – tukea väkivaltaisen ekstremismin ehkäisylle / 38 ANNA JUHOLA Entiset taistelijat rauhan asialla / 42 ARJA ALHO Intohimona rauha, juridiikka ja dekkarit / 44 ISABELL ZIPFEL Euroopan saastunein kaupunki YTIMESSÄ 50 JOSEPHINE ORTLEB & TIM KAUFMANN Uuteen analyysiin, uuteen radikalismiin / 54 OLLI RUOHOMÄKI Qatarin ulkopoliittinen uhkapeli / 58 KARI VITIKAINEN Islamin monet kasvot / 63 JORMA TURUNEN Pariisin kevät myllersi Ranskan / 68 OLIVER DAVIS Macron ja ”kaikki vihaavat poliisia” / 72 PERTTI HAAPARANTA Politiikka, tutkimustieto ja talouskriisi YDINKOKEMUS 78 EERO SUORANTA Kauan sitten kaukaisessa tasavallassa… / 83 JUHANI TOLVANEN Joe Sacco – sarjakuvareportteri / 86 RIITTA OITTINEN Pyllistys Suomi-kuvalle / 88 Kirja-arviot / 92 Levyt / 93 EERO SUORANTA Rauhasta suoraan ja mutkan kautta / 94 CARMEN BALTZAR Koulu, jossa sinua ei ole olemassa / 96 JOUKO SILLANPÄÄ Itsenäisyys vasta 1919. SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 LAURA LODENIUS Sinimustien soturien ristiretki / 12 AMIIRAH SALLEH-HODDIN Kenen rauhankasvatus. / 98 Pala historiaa YDIN 2 / 2018
E ugeniikan uhreja eivät ole olleet vain stigmatisoidut etniset ryhmät kuten juutalaiset, romanit tai alkuperäiskansat, vaan myös köyhät, sairaat, vammaiset, rikolliset tai vain muuten hyväosaisten mielestä kelvottomat ihmiset. Kävin Oslossa Holokaustikeskuksessa sekä myös pienessä juutalaisten museossa. Siitä ovat olleet innostuneita niin oikeistolaiset kuin vasemmistolaiset. Eriarvoisuutta on myös ihmisten alentava kohtelu ja kyvyttömyys empatiaan, eugeniikkaa ihmisen arvon mittaaminen hyödyllisyydellä, stigmatisointia etninen profilointi. MINÄ OLEN MUISTANUT ARJA ALHO päätoimittaja M useovierailulla avautuvat silmät, aivoissa palasina oleva tieto järjestyy uudella tavalla ja myös erilaiset tunnekokemukset ravitsevat sielua, aivan kuten hyvää kirjaa lukiessa. Holokaustin kaltaiset tapahtumat eivät ole siitä ainoita esimerkkejä maailman historiassa: heikkojen eliminoimista ja sitä puolustavaa keskustelua on esiintynyt aina enemmän tai vähemmän. Keskuksessa voi kokea pikakelauksena sen, miten harmittomalta tuntuvasta kansallisen yhteisyyden korostamisesta sekä jo huolestuttavammasta oman rodun ja kulttuurin ylivertaisuutta korostavasta puheesta syntyvät monistuvat viholliskuvat, ja kuinka ne voivat johtaa vuosikymmenessä kauhistuttavaan terroriin ja tuhoon. Transsukupuolisilta laki vaatii edelleen lisääntymiskyvyttömyyttä ennen kuin he voivat muuttaa henkilötodistuksen sukupuolimerkinnän omaa sukupuoli-identiteettiään vastaavaksi. Keskuksessa mietin eniten tämän päivän puheita, asenteita ja jopa tekoja. Museon pienet esineet, kuten muistokirjat kiiltokuvineen ja runoineen tai henkilökortit, joissa lukee ”ei-arjalainen”, puristavat sydäntä. Eristämistä pakolaisten sulkeminen leireille vain siksi, että heidät koetaan uhkaksi omalle elämänmuodolle. Erityisen suosittua rotuhygienia oli 1900-luvun alussa. Holokaustin, joka oli järjestelmällinen juutalaisten kansanmurha natsi-Saksan aikana, oppipohjana oli eugeniikka, rodunjalostus. Näihin mietteisiin sopii hyvin Kari Vitikaisen kirjoituksessa siteeratun Søren Kierkegaardin toteamus, että oleellista ei ole, mitä ihmisen pitää tietää, vaan valinnat, joita ihmisen on tehtävä elämässään – siis valinnat, joita teemme suhteessa toisiimme. Mutta ei se näin mene! Voi YDIN 2 / 2018 4 PÄÄKIRJOITUS. Asukkaista 532 vietiin Saksaan. Suomessakin pakkosteriloitiin vuosina 1935 – 1970 lain perusteella 7 500 ihmistä rotuhygienian nimissä. Nyt vain kaikki aistit vahvistavat muutaman tunnin elämystä, joka tallentuu elämänkokemukseksi siinä missä eletty elämäkin. Vähän koulutetuista ja työntekijäasemassa toimivista on tehty jonkinlainen alaluokka, joka syö roskaruokaa, juo liikaa, ei äänestä ja jos äänestää, äänestää populisteja, ja kaiken lisäksi sairastaa paljon sekä tarvitsee yhteiskunnan turvaverkkoja. Jälkimmäinen sijaitsee 1940-luvun juutalaiskortteleissa. Tässä tulee esiin sivistyksen ja koulutuksen ero
Työllisyys ja sosiaalipolitiikka ovat kuitenkin alueita, joilla eu voi kuroa umpeen ihmisten ja organisaation välille repeytynyttä todellisuuskuilua. Anna Juholan raportti Israelin ja Palestiinan entisten sotilaiden yhteistoiminnasta tuo lohtua päivittäiseen uutisvirtaan, jossa aseet ovat kääntyneet palestiinalaisia mielenosoittajia vastaan. Israelin perustamisesta on kulunut 70 vuotta. Sivistys on sitoutumista itsensä kehittämiseen ja henkiseen kasvuun sekä kaikenlaista avarakatseisuutta, joka avaa maiseman, jota useimmat eivät näe avokonttoreistaan tai virkaautoistaan edes merkkilaseilla. Viime Ydin-lehden mediateeman innoittamana pyysimme Olli Ruohomäeltä arviota Qatarista, onhan myös uutiskanava Al Jazeera joutunut ahtaalle. Sivistys on omaksuttua – ei vain opittua – tietoa. Muistamiseen liittyvät myös Tähtien sota -elokuvat. olla yhteiskunnallista asemaa tai menestystä talouselämässä, koulutusta ja hyvät tulot, mutta samalla voi olla täydellisen sivistymätön. Merkillistä on, että asedirektiivin valmistelussa meillä Suomessa puolustusministeri Jussi Niinistö ajaa voimakkaasti maanpuolustuksen turvaamisen nimissä reserviläisten oikeutta aseenkantoon. Syvenevästä integraatiosta puhutaan lähinnä pankkiunionina. Koululaiset Yhdysvalloissa ovat saaneet tarpeekseen kouluampumisista ja ovat saaneet liikkeelle voimia, jotka horjuttavat kansallisten asejärjestöjen vahvaa asemaa. Suurlähettiläs Klaus Korhonen tietää, miten helposti lailliset aseet muuntuvat laittomiksi ja kuinka esimerkiksi isis on voinut hankkia korkean tason aseteknologisen osaamisen. Voi olla vähän koulutusta ja kamppailla toimeentulon kanssa, mutta samalla onkin äärettömän sivistynyt. Eriarvoisuutta on myös ihmisten alentava kohtelu ja kyvyttömyys empatiaan. Ydinasiaa ovat myös monet numeromme eri näkökulmat aseiden varaan rakentuvasta turvallisuudesta. Entiset taistelijat voivat toimia myös rauhan puolesta. Samoin siitä, kun palestiinalaiset joutuivat lähtemään kodeista. Muita muistamisen arvoisia asioita ovat Pariisin kadut vallanneet opiskelijat vuonna 1968, joista kirjoittaa Jorma Turunen, tai kymmenen vuotta sitten käynnistynyt finanssikriisi. Olemmeko oppineet mitään. Samoin se, että maanpuolustusyhdistyksissä jopa alle 18-vuotiaat voisivat harjoitella pahimmassa tapauksessa singon kaltaisilla aseilla. T ällä kertaa Ydin käsittelee eriarvoisuutta köyhyyden ja syrjäytymisen torjumisen näkökulmasta: Jiri Sirosen kanssa käytävässä keskustelussa tulee vahvasti esille Euroopan unionin sosiaalisen pilarin välttämättömyys ja tehdystä työstä vähimmäisturvan välttämättömän tason määrittämiseksi kirjoittaa tutkija Lauri Mäkinen. Olkoon voima kanssamme! YDIN 2 / 2018 5 PÄÄKIRJOITUS. Pertti Haaparanta kertoo. Eero Suoranta avaa oivallisella tavalla eri sukupolvia yhdistänyttä kaukaisen galaksin hyvän ja pahan taistelua, jolla on vastineensa omalla planeetallamme. Tai Karl Marx, joka innoittaa edelleen nuoria saksalaisia sosialidemokraatteja. Jos pöly laskeutuisi sen ylle, menettäisimme tärkeän näkökulman maailman ymmärtämiseen
/ sivu 68 PEKKA ELOMAA on vapaa kuvaaja, joka on perehtynyt etenkin yhteisölliseen valokuvaukseen. / sivu 20 RIITTA OITTINEN on Belgiassa asuva tietokirjailija ja Ydin-lehden toimituskunnan jäsen. / sivu 54 ARTO SALMELA on eläkkeellä oleva kaavoituksen ohjaaja ja rakennustalouden tutkija. / sivu 58 MARK WALLER on Etelä-Afrikassa asuva vapaa toimittaja. / sivu 83 MIKKO TORVINEN on kuvittaja, joka tekee kuvituksia vaihtelevista aihepiireistä. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. / sivu 92 OLLI RUOHOMÄKI on vieraileva vanhempi tutkija Ulkopoliittisen instituutin Globaali turvallisuus -tutkimusohjelmassa. / sivu 91 LAURI MÄKINEN on tohtorikoulutettava sosiaalipolitiikan oppiaineessa Turun yliopistossa. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. vuosikerta) PAINOPAIKKA Painotalo Plus Digital ISSN 0356-357X YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. / sivu 88 ANNA JUHOLA on ihmisoikeuksiin perehtynyt järjestötyöntekijä, joka työskentelee lasten oikeuksien ja globaalikasvatuksen parissa. / sivu 89 JUHANI TOLVANEN on sarjakuvaneuvos. / sivu 63 JUHANA UNKURI on vapaa toimittaja. 52. / sivu 20 JORMA TURUNEN on valtiotieteiden maisteri sekä pitkäaikainen Ranskan politiikan ja kulttuurin seuraaja. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. / sivu 86 JOSEPHINE ORTLEB on Jusos-aktivisti ja Saksan sosialidemokraattisen puolueen poliitikko, joka aloitti liittovaltiopäivillä kansanedustajana vuonna 2017. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa, Rosebudkirjakaupat. OLIVER DAVIS on Warwickin yliopiston Ranskantutkimuksen lehtori. Ydin on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja noudattaa hyvää journalistista tapaa. / sivu 14 & 30 PERTTI HAAPARANTA on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori. YDIN 2 / 2018 tekijät YDIN 2 / 2018. Huomautukset 14 päivän kuluessa. / sivu 10 KALEVI SUOMELA on pitkäaikainen rauhanaktiivi ja Ydin-lehden hallituksen puheenjohtaja. / sivu 24 ISABELL ZIPFEL on italialainen valokuvaaja. alv 10 % ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. / sivu 38 TIM KAUFMANN on Jusos-aktivisti ja poliittinen neuvonantaja. / sivu 34 KARI VITIKAINEN on luokanopettaja, kasvatustieteiden tohtori sekä kouluttaja islamiin ja kulttuurien kohtaamiseen liittyvissä kysymyksissä. / sivu 72 VELI-MATTI HUHTA on VTM, HuK, vapaa toimittaja ja kriitikko. alv 10 % 28 € kestotilaus, sis. Ydin saa opetusja kulttuuriministeriön kulttuurilehtitukea. Ydin digitaalisena Ydinverkkokaupasta www.ydinlehti.fi tai osoitteesta lehtiluukku.fi. / sivu 44 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi TOIMITUSSIHTEERI Eero Suoranta, eero.suoranta@gmail.com HALLITUKSEN PJ Kalevi Suomela, kalevi.suomela@gmail.com ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA Jani Leinosen Tottelemattomuuskoulu-näyttely 2015 (Heikki Saukkomaa/Lehtikuva) TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 90. / sivu 50 NIKLAS PIIPARINEN on musiikin ystävä ja pitkäaikainen Ydin-lehden avustaja. / sivu 50 TIMO ANTERO KORHONEN on vanhan koulun yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja nykyisin Lapissa asuva eläkkeellä oleva sekatyöläinen
– Hieman yli kuudessa minuutissa me menetimme 17 ystävää, 15 haavoittui, ja kaikki, aivan kaikki, olivat iäksi muuttuneita, Parklandin lukion opiskelija Emma González sanoi Washingtonissa järjestetyssä mielenosoituksessa pitämässään puheessa. YDIN 2 / 2018 VIIME maaliskuussa yli kaksi miljoonaa amerikkalaista osallistui aselakien kiristämistä vaatineisiin March for Our Lives -mielenosoituksiin. – Taistelkaa henkenne puolesta, ennen kuin se on jonkun muun tehtävä. Aseita omistavat amerikkalaiset käyttävät kuitenkin muita useammin aikaansa ja rahaansa pyrkiäkseen vaikuttamaan aselakeihin, ja Kansallisella kivääriyhdistyksellä NRA:lla on jäsenmääräänsä nähden kohtuuton vaikutusvalta asiassa. – Minulla on unelma: että nyt riittää, 11-vuotias Yolanda Renee King, Yhdysvaltojen kansalaisoikeusliikkeen johtajan Martin Luther Kingin lapsenlapsi, sanoi Washingtonin mielenosoituksessa. Mielenosoitukset järjestettiin sen jälkeen, kun 17 ihmistä kuoli Marjory Stoneman Douglasin lukiossa Floridan Parklandissa helmikuussa tapahtuneessa kouluampumisessa. Piste. Parklandin kouluampumisesta lähtenyttä liikettä on pidetty mahdollisena käännekohtana amerikkalaisessa asekeskustelussa. – Tämän pitäisi olla aseista vapaa maailma. Amerikan lastenlääkärien liiton raportti taas kertoo, että yhteensä lähes 1300 lasta kuolee maassa vuosittain ampumahaavoihin. CNN:n laskelmien mukaan tänä vuonna Yhdysvalloissa oli toukokuun puoliväliin mennessä tapahtunut noin yksi kouluampuminen viikkoa kohti. Ytimen toimituskunta LAPSET JA NUORET ASEITA VASTAAN Ytimekkäät M O BIL U S IN M O BIL I, CC BY -SA 2.0 YDIN 2 / 2018. Kyseessä oli yksi suurimmista poliittisista mielenilmauksista Yhdysvaltojen lähihistoriassa. Mielipidetutkimusten mukaan enemmistö sekä demokraattisen että republikaanisen puolueen äänestäjistä kannattaa joitain rajoituksia aseiden myynnille, kuten sarjatuliaseiden kieltämistä tai ostajien taustojen tarkistamisen edellyttämistä asemessuilla tehdyissä kaupoissa
YDIN 2 / 2018 8 YTIMEKKÄÄT 8 YTIMEKKÄÄT YDIN 1 / 2018 ”MEIDÄN ON EDELLEEN SÄILYTETTÄVÄ ROHKEUTEMME MYÖNTÄÄ, ETTÄ VIIME KÄDESSÄ YDINASEIDEN KÄYTTÖÄ EIVÄT RAJOITA NOKKELIMMAT ARGUMENTIT VAAN YKSINKERTAINEN JA TODELLINEN INHIMILLINEN YMMÄRRYS, USKO SIIHEN, ETTÄ IHMISJOUKKOJEN SILMITÖN TAPPAMINEN ON VÄÄRÄ JA KAUHISTUTTAVA TEKO.” Oikeustieteen maisteri Ville Kari, ”Ydinaseiden kieltosopimuksesta”, Oikeus 1/2018
Aseistariisunta tukee kestävää kehitystä. Rauhankirjoja lukuhaasteeseen SADANKOMITEAN ja Rauhanliiton julkaisema Pax-lehti on julkaissut listan lehden tekijöiden suosittelemista kirjoista vuoden 2018 Helmet-lukuhaastetta varten. Hersey-palkinto on nimetty toimittaja John Herseyn mukaan, joka kirjoitti muun muassa vuonna 1946 ilmestyneen Hiroshiman ydinpommitusta käsittelevän kirjan. Yhteisen tulevaisuutemme turvaaminen (Securing Our Common Future) -niminen ohjelma keskittyy kolmeen painoalueeseen, jotka ovat joukkotuhoaseet, tavanomaiset aseet (kuten pienaseet ja maamiinat) sekä uudet sotateknologiat. – Jos välittää oikeudenmukaisen maailman rakentamisesta, on myös välitettävä ydinaseiden uhan lopettamisesta, Fihn sanoi. Tunnustus on osa Tribeca Disruptive Innovation Awards -palkintoja, joiden tarkoitus on kunnioittaa ihmisiä, jotka luovat radikaaleja ja innovatiivisia ratkaisuja maailman ongelmiin. Ja aseistariisunta on arvojemme ja periaatteidemme mukaista, Guterres sanoi Genevessä. Seitsemänkymmentä vuotta myöhemmin maailma on kuitenkin aivan yhtä vaarallinen kuin ennenkin, Guterres sanoi Geneven yliopistossa pitämässään puheessa. – Aseistariisunta ehkäisee väkivaltaa ja pysäyttää sen. Lisäksi asevarustelun vähentäminen vapauttaa resursseja esimerkiksi humanitaariseen toimintaan. Pääkaupunkiseudun kirjastojen järjestämä lukuhaaste on kaikille avoin lukuprojekti, jossa tarkoituksena on lukea vuoden aikana 50 itselle entuudestaan tuntematonta kirjaa. Guterres totesi, että pienaseiden vähentäminen auttaa pelastamaan erityisesti aseellisista konflikteista eniten kärsiviä siviilejä, kun taas joukkotuhoaseista luopuminen voi auttaa pelastamaan koko ihmiskunnan. Paxin julkaisema lista sisältää muun muassa suomalaista, eurooppalaista, afrikkalaista ja aasialaista kirjallisuutta, sarjakuvia (Marjane Satrapin Persepolis ja Art Spiegelmanin Maus) ja tieteiskirjallisuutta (Ursula Le Guinin Osattomien planeetta), klassikoita kuten Anne Frankin Nuoren tytön päiväkirja sekä Harper Leen Kuin surmaisi satakielen sekä myös viime vuosina julkaistuja teoksia. YDIN 2 / 2018 9 YTIMEKKÄÄT KANSAINVÄLISEN ydinaseiden vastaisen ICAN-kampanjan (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons) toiminnanjohtaja Beatrice Fihn on voittanut ensimmäistä kertaa myönnettävän Hersey-palkinnon. CMRubinWorld-verkkosivulle palkinnon myöntämisen jälkeen antamassaan haastattelussa Fihn korosti, että ihmiskunnan mahdollisen tuhoutumisen lisäksi ydinaseiden vastaisessa työssä on kyse myös jo toteutuneista vääryyksistä, kuten ydinasekokeiden uhrien kohtelusta. – YK perustettiin tavoitteenaan lopettaa sodan käyttäminen ulkopolitiikan välineenä. Innovaatiopalkinto ICAN-kampanjan johtajalle YK:n pääsihteeri julkisti aseistariisuntaohjelman YHDISTYNEIDEN kansakuntien pääsihteeri António Guterres julkisti toukokuussa kunnianhimoisen suunnitelman globaalin aseistariisunnan toteuttamiseksi. New Yorkin yliopiston journalismin laitoksen kokoama paneeli valitsi vuonna 1999 Herseyn kirjan 1900-luvun parhaaksi journalistiseksi teokseksi. Koko listaan voi tutustua osoitteessa pax.fi/ 2018-01/kirjavinkkeja-lukuhaasteeseen Vuonna 2018 Helmet-lukuhaasteen rinnalla ovat käynnissä myös suppeampi Pieni lukuhaaste (aikaisemmin Lasten Helmetlukuhaaste) sekä Helmet-musahaaste, jossa tarkoituksena on kuunnella 50 itselle entuudestaan tuntematonta musiikkikappaletta tai -kokonaisuutta.
YDIN 2 / 2018 10 YTIMEKKÄÄT USEIN tulotasoeroja mitataan niin sanotulla Gini-kertoimella, jossa täysin tasainen tulotaso olisi ja täysin epätasainen 1. Ylläolevan laskukaavan mukaan kulutuserot olivat vuosina 1987 – 2016 pienimmillään eli noin 2,15 vuonna 1990, nousivat 1990-luvun puolivälin jälkeen tasolle 2,5 ja edelleen vuoteen 2010 mennessä tasolle 3,0. Viime vuodet ne ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla. Eroa ihmisten kulutuksessa voidaan puolestaan arvioida laskentatavalla, jossa laskelma on tehty toiseksi korkeimman ja toiseksi alimman viidenneksen tulotason avulla. Arto Salmela Uusimaa Muu Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjoisja Itä-Suomi ALUE 2006 2011 2016 114,8 115,3 114,0 97,2 96,8 96,5 95,8 95,5 94,4 89,5 89,0 91,5. Vuosina 2006 – 2011 Länsija Etelä-Suomen kulutustaso laski Uuttamaata lukuun ottamatta ja vuoteen 2016 mennessä myös Uudenmaan taso oli kääntynyt laskuun. Sen sijaan köyhin suuralue eli Pohjoisja Itä-Suomi nosti tarkkailuajanjaksolla selvästi kulutustasoaan. Alueiden tasolla tarkasteltuna asuinpaikka on siis aikaisempaa vähemmän kytköksissä kulutustasoon, vaikka yksilöiden väliset kulutuserot ovatkin kasvaneet. Pohjoismaat ja muutamat muut Euroopan maat ovat tasolla 0,3 ja epätasa-arvoisimmat maat tasolla 0,7. Laskelma kuvaa siten meillä suurien ryhmien kulutusta paremmin kuin Gini-kerroin. Tällöin tarkastellaan kummankin ryhmän kulutusmenoja kulutusyksikköä (eli kotitalouden koon mukaan painotettua henkilöä) kohti ja jaetaan ylemmät alempien keskimenoilla. Näin jäävät pois esimerkiksi kaikkein pienituloisimmat, jotka ovat paljolti opiskelijoita ja joiden keskitulot oletettavasti nousevat myöhemmin. Tilastokeskuksen uudesta tiKULUTUSEROJEN KEHITYS SUOMESSA Alueelliset erot kulutuksessa koko Suomen keskitasoon verrattuna (koko maan kulutustaso kulutusyksikköä kohti = 100) lastosta ilmenee myös taulukossa näkyvä alueellisten kulutuserojen lievä tasoittuminen. Kehitys on tietysti ollut seurausta hyvinvointipolitiikan painotuksen vähenemisestä pääomatulojen suuntaan valtakunnallisessa politiikassa
Politiikan toimittajien ja kommentaattoreiden on tapana sanoa, etteivät siniset – ja heitä ennen perussuomalaiset – ole saaneet hallituksessa paljoakaan aikaiseksi. Vanhaa suojelukuntarahaa on edelleen jonkin verran säilössä säätiöissä, eli näille hankkeille on myös eduskunnasta riippumattomia tukivaroja, jos joku niin haluaa. Ehkä Suomenkin pitäisi ottaa siihen liittyvät uhat todesta, ennen kuin on liian myöhäistä. Samalla on torpattu eu:n yrityksiä torjua terrorismia sekä kaventaa ihmisten mahdollisuuksia saada luvallisesti esimerkiksi sarjatuliaseita. Nyt eduskuntaan tulevia lakipaketteja uudesta reservipoliisista ja aselain muutoksista, jotka on koplattu vapaaehtoisen maanpuolustuksen roolin muuttamiseen, on perusteltu eri tavoin eri piireissä. Sinimustien soturien ristiretki LAURA LODENIUS Kirjoittaja?on?Rauhanliiton?toiminnanjohtaja.. Hänen loppukirinsä ennen vaaleja on ollut huimaa seurattavaa. Euroopassa puhaltaa nuivat tuulet. Nähtäväksi jää, onko se joutsenlauluja vai kantaako se hedelmää. Mutta selvää on, että kansallismielisille turhautuneille miehille halutaan nyt antaa ”asemaa”, ”roolia” – ja ”kättä pidempää”. Ne eivät ole koskeneet kansalaisten perusturvaa, vaan sinivalkoista (tai näkökulmasta riippuen sinimustaa) tulevaisuutta. – pakolaisia ja muita haitallisia aineksia vastaan, toki hallituksen päätöksellä. . On valmisteltu uutta suojeluskunnan kaltaista organisaatiota ja sille valtuuksia itsenäisesti harjoitella aseellista toimintaa. Vaikea nähdä, onko tämä soten hyväksyntää vastaan tehty poliittinen lehmänkauppa ihan Keskustapuolueen ja Kokoomuksenkaan intresseissä. On valmisteltu reservipoliisijärjestelmää, jossa lyhyen sotilaspoliisikoulutuksen saaneita vapaaehtoisia voidaan tulevaisuudessa komentaa – tai päästää. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen ”lällykurssit” ilman kunnon ammuntoja, oikeilla raskailla aseilla ihan itsenäisesti tai Soldiers of Odinin katupartiot ilman poliisivaltuuksia eivät enää riitä. Lakiesitykset avaavat nyt ovet isänmaan ja vapauden puolustajien järjestäytymiselle. YDIN 2 / 2018 11 KOLUMNI V aikka ulkoministeri Soinilla on ollut aika matala profiili viime aikoina, samaa ei voi sanoa hänen puoluetoveristaan puolustusministeri Niinistöstä. Se voi kuitenkin olla katsojan silmässä oleva harha, koska heidän tavoitteensa ja äänestäjiensä käsitys siitä, mikä on tärkeää, ovat niin erilaisia kun helsinkiläisen politiikkakommentaattorin. Kun valtakunta on uutisoinut soten valinnanvapaudesta ja kansalaisten terveyspalveluiden ulkoistamisesta pörssiyhtiöille, on ministeri Niinistö avustajineen ollut aktiivinen ja suoltanut lakialoitetta, esitystä ja lausuntoa toisen perään
AMIIRAH SALLEH-HODDIN Kirjoittaja?on?Rauhankasvatusinstituutin?yhdenvertaisuuteen?ja. Tiesin jo, mitä ”rauha” ja ”kasvatus” erikseen tarkoittavat, mutta en tiennyt, että myös niiden yhdistelmä on olemassa. Ihmiset globaalissa etelässä ja “idässä” – joilla on samanlainen tausta kuin minulla ja jotka näyttävät samalta kuin minä – ovat vain pelastamisen kohteita. Termi herätti useita kysymyksiä: Tarkoittaako rauhankasvatus historian ja nykypäivän konfliktien ja sotien käsittelyä. Rauhankasvattajina meidän on mietittävä, kuinka itserefleksiivisiä olemme omissa käytännöissämme. Vai onko rauhankasvatus enemmänkin konfliktien ratkomisen ja vertaissovittelun taitojen oppimista. Tarkoitetaanko rauhalla täydellistä konfliktittomuutta. . Tai ehkä rauhankasvatus on jotakin, mitä hipit opettavat koulussa (meillä kaikilla on ennakkoluulomme). Toimin kuten kaikki, joilla on pääsy internettiin, ja googlasin ”rauhankasvatus”. Ensimmäinen ajatukseni rauhankasvatuksesta oli, että se liittyy varmasti jotenkin kansainväliseen kehitysyhteistyöhön. Kenen arvot ja elämäntavat olemme hyväksyneet universaaleina. Lopulta minulla oli vain entistä enemmän kysymyksiä: Jos rauhankasvatuksessa on kyse demokratiasta ja ihmisoikeuksista, kenen etuoikeutettuun määritelmään niistä rauhankasvatus perustuu. Onko tuottamamme kasvatus kriittistä ja antikolonialistista vai yksinkertaisesti vain kolonialistisen kulttuurin jatke. Tiedän kuitenkin, että itselleni rauhankasvattajana oikea yhteiskunnallinen muutos alkaa siitä, että katsomme itseämme kriittisesti peiliin. Kuten monien globaalien yhteiskunnallisten kysymysten kohdalla, myös rauhankasvatuksessa globaalin pohjoisen ääni ja niin kutsuttu ”länsi” vaikuttavat olevan etuoikeutetussa asemassa globaaliin etelään ja ”itään” verrattuna. Tunnistammeko oman etuoikeutetun asemamme yhteiskunnassa ja työssämme. En vieläkään täysin tiedä, mitä rauhankasvatus tarkoittaa. YDIN 2 / 2018 12 KOLUMNI K uulin ensimmäisen kerran rauhankasvatuksesta viime kesänä. Suoraan sanottuna: valkoisen pelastajan kompleksi pitää tunnustaa ja siihen pitää puuttua. Voit kuvitella, millaisia kuvia haku tuotti. Vaikka kuinka haluaisimme ajatella olevamme hyviä ihmisiä, valkoisuus ja rasismi ovat niin syvällä rakenteissa ja yhteiskunnassamme, että emme välttämättä tunnista omia ennakkoluulojamme ilman jatkuvaa ja tiedostavaa itsereflektiota. Kenen rauhankasvatus. Nyt, kun termi on minulle jo tutumpi, tuntuu ainoastaan luonnolliselta, että ne yhdistyvät samaan sanaan. Jo ennen hakutulosten näkemistä hakukone ehdotti sellaisia hakusanoja kuin “rauhankasvatus Afrikassa”, “rauhankasvatus Nigeriassa, Keniassa, Libanonissa, Kolumbiassa, Filippiineillä, Pakistanissa, Intiassa”. rasisminvastaiseen?työhön?erikoistunut?koulutussuunnittelija.
Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA. 14 ARJA ALHO Eri maailmat, eri todellisuudet / 20 LAURI MÄKINEN Toimeentulon tuolla puolen / 24 MARK WALLER Etelä-Afrikan demokratian koettelemukset / 30 ARJA ALHO Asekaupan säännöt / 34 JUHANA UNKURI Reach Out – tukea väkivaltaisen ekstremismin ehkäisylle / 38 ANNA JUHOLA Entiset taistelijat rauhan asialla / 42 ARJA ALHO Intohimona rauha, juridiikka ja dekkarit / 44 ISABELL ZIPFEL Euroopan saastunein kaupunki
Jiri Sironen tietää, että EU:ssa puhutaan itse asiasta: rahasta ja sen riittävyydestä ihmisarvoiseen elämään. Teksti Arja Alho Kuvat Pekka Elomaa. Samalla sen talouskuri kurittaa. Leipäjonot ovat kiusallisia onnellisten maassa, mutta silti kutsuja päivälliskutsuille ei tule. YDIN 2 / 2018 14 YDINHETKI ERI MAAILMAT, eri todellisuudet Suomi-kuplassa köyhät tekevät vääriä valintoja ja ovat siksi köyhiä
YDIN 2 / 2018 15 YDINHETKI
j iri : Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on tosiaan useasti huomauttanut Suomea siitä, että vähimmäisturvamme on riittämätön. Kummallakin verkostolla on roolinsa eurooppalaisessa keskustelussa köyhyyden torjumisessa. Monet eivät halunneet, että eu:lla olisi päätösvaltaa sosiaalipolitiikan suhteen. Se on sittemmin saanut paljon tukea muun muassa Euroopan parlamentilta, mutta silti vähimmäistoimeentulon turvaamisessa eri jäsenmaissa ei oikein ole edistytty. YDIN 2 / 2018 16 YDINHETKI A rjA : Tätä pohdin koko ajan. Köyhyys-teemavuosi oli 2010. Mutta kun sosiaalipolitiikka on jaettua kompetenssia, pitäisi saavuttaa yksimielisyys, jotta asiassa voitaisiin edetä. Joistakin Euroopan maista vähimmäistoimeentuloturva on puuttunut kokonaan, kuten Kreikasta ja Italiasta. Monet tahot (kuten juuri emin, Euroopan talousja sosiaalikomitea, ammattiyhdistysliike ylipäätään, sosiaaliset järjestöt ja Euroopan parlamentti) haluavat, että jäsenmaissa vähimmäistoimeentulosta pitäisi säätää lainsäädännössä eli tässä tapauksessa puitedirektiivillä, jota eu:n jäsenmaiden tulee noudattaa. Euroopan komissio on rahoittanut joitakin kansallisia pilottihankkeita. Eu:n 2020-strategia on nimittäin asettanut tavoitteeksi köyhyystai syrjäytymisriskissä elävien määrän vähentämisen 20 miljoonalla. Tarkoitus on kampanjoida eri puolilla Eurooppaa vähimmäistoimeentulon puolesta. j iri : Euroopan unioni hyväksyi suosituksen aktiivisesta osallisuudesta, joka koostuu palveluista ja työvoimapolitiikasta sekä vähimmäistoimeenturvasta jo 1992. Italiassa se on järjestetty alueellisesti. Myöhemmin perustettiin vähimmäistoimeentuloa ajavat verkostot (The European Minimun Income Network, emin), jotka kokoavat eri tahoja, järjestöjä ja tutkijoita. Enpä olisi ikinä uskonut, että nykyiset etuustasot saavat jo moitteita Euroopan neuvoston sosiaaliselta komitealta. A rjA : Muistan hyvin Suomen eu-jäsenyyden alun keskustelut. j iri : …niin, ja sitten on joitakin jäsenmaita, jotka ovat alkaneet rapauttaa olemassa olevaa vähimmäisturvaansa, kuten Unkari. Missä vaiheessa Euroopan unioni alkoi olla enemmän kiinnostunut köyhyydestä kuin suomalaiset päättäjät. Se hyväksyttiin vuotta myöhemmin. Suomi ei täytä peruskirjan vaatimusta sosiaaliturvaetuuksien ja. Minne katosi pohjoismainen hyvinvointivaltio, jota halusimme suojella Euroopan unionilta. Vähimmäistoimeentulon takaaminen on yksi näistä politiikkasuosituksista. j iri : Euroopan köyhyyden vastainen verkosto (The European Anti-Poverty Network, eapn) syntyi jo 1990-luvun alussa. Onko meillä todellisuudessa luokkayhteiskunta, kun monet asiat kasaantuvat köyhyydestä rikkauteen ja vielä periytyvät. Onko meillä todellisuudessa sääty-yhteiskunta, kun eturivissä istuvat antavat neuvoja takapenkkiläisille hurskaasta (eli hyvintoimeentulevien normittamasta) elämästä. Jiri Sironen, toimit eri verkostoissa ja tiedät aloitteista, joista media ei kerro. Siinä on parikymmentä erilaista periaatetta, joista valtaosa käsittelee työelämään liittyviä kysymyksiä ja loput, noin kolmasosa, sosiaaliturvaa. Sen jälkeen miltei jokaiseen Euroopan maahan tuli kansallisia köyhyyden vastaisia verkostoja, Suomeen 1994. Verkostot ovat olleet laajoja, mutta niiden toivotaan laajentuvan lisää. Se uusittiin vuonna 2008. Nyt eletään komission rahoittamaa projektia 2017 – 2018. A rjA : Toimit itse Ehkäisevä päihdetyö -järjestössä ja olet Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston puheenjohtaja. Euroopan unionin komissio alkoi rakentaa sosiaalisten oikeuksien pilaria vuonna 2016. Samoin olet koordinaattori vähimmäistoimeentuloprojektissa. Minäkin taisin pelätä, että tasa-arvoinen ja sosiaalisesti oikeudenmukainen pohjoismainen malli murentuisi ja lopputuloksena olisi vain minimitasoinen sosiaaliturva ja naiset kotona hoitamassa lapsia, sairaita ja vanhuksia. Mutta kun Kreikka joutui finanssikriisin myötä troikan vaatimuksesta valtaviin säästötoimiin, siellä ei ollut mitään turvaa ihmisille… A rjA : Siksipä inhimilliset kärsimykset ovat olleet valtavia. Nyt tuntuu, että hyvät uutiset eriarvoistumisen torjunnasta tulevat nimenomaisesti eu:sta
Maksuttomat palvelut ovat vähentyneet, erilaiset asiakasmaksut lisääntyneet eikä niitä oteta huomioon vähimmäisturvan euromäärissä. Eu:n sosiaalipolitiikka tukee kansallista sosiaalipolitiikkaa. Suoranaisesta välinpitämättömyydestä on hyvä esimerkki se, että Suomi kyllä vastasi kun komissio kysyi sosiaalisesta pilarista, mutta ei vastannut laajempaan konsultaatiopyyntöön, jossa kyseltiin muun muassa hyvistä jaettavista. Määrä on pysytellyt koko viime vuosikymmenen ajan noin 850 000 – 950 000 ihmisessä, kun vuoteen 2020 mennessä sen pitäisi vähentyä noin 150 000 hengellä 770 000 köyhyystai syrjäytymisriskissä olevaan. j iri : Suomen vastauksessa puhuttiin yleisesti etuuksien tai perusturvan riittämättömyydestä ja niiden ohella sosiaalija terveydenhuollon palveluista, joilla on toimeentulon kannalta merkitystä. A rjA : Suomen eu-linjan voi kiteyttää sellaiseksi, että haluamme olla mukana kaikissa pöydissä. A rjA : Minäkin olen samaa mieltä sosiaalisen ulottuvuuden välttämättömyydestä nyt kun puhutaan syvenevästä integraatiosta. YDIN 2 / 2018 17 YDINHETKI sosiaaliavustusten minimitasosta, jonka pitäisi olla vähintään 40 prosenttia mediaanitulosta. Sosiaalija terveysministeriön kansliapäällikkönä toiminut Kari Välimäki on esimerkiksi korostanut eurooppalaisen sosiaalipolitiikan merkitystä. Myöskään Eurooppa 2020 -strategian mukainen tavoite köyhyysja syrjäytymisriskin vähentämisestä ei maaraportin mukaan Suomelta onnistu. j iri : Voi sanoa ihan suoraan, että Suomessa nykyisen hallituksen suhtautuminen on ollut nuivaa. Miten on, haluammeko olla mukana myös eu-tasoisessa sosiaalipolitiikan pöydässä. Tuosta ajatuksesta, että pitäisikö eu pitää kaukana sosiaalipolitiikasta vai ei, ollaan oltu montaa mieltä. Meiltä kuitenkin puuttuu tarkempi seuranta palveluista
Sitä pitäisi jatkaa isommalla otoksella ja kytkeä ilman muuta verotus mukaan. Takuutulo olisi noin tuhat euroa, jolloin perusturvaetuuksista jäisi verojen jälkeen noin 790 euroa käteen. Samaan syssyyn myös Brexit. j iri : Niitähän on paljon. Fakta on, että vähimmäisturva on jäänyt jälkeen ansioja hintakehityksestä. Meillä budjetissa pitäisi olla mukana myös erilaisia palvelumaksuja. j iri : Ihan tuore juttu on, että keskustellaan, miten ruoka-apua toteutetaan eikä siitä, mihin ongelmaan ruoka-apu on ollut vastaus. Vaikka ei siis haluta sosiaalipolitiikkaan liittyvää säätelyä – tai ainakin suhtaudutaan siihen penseästi – halutaan jakaa hyviä käytäntöjä. Nyt kuitenkaan kokeilun jatkosta ei ole tietoa. Se siis turvattaisiin kaikille syyperusteisia perusturvaetuuksia saaville, joita ovat sairaus-, äitiys-, vanhemmuusja isyyspäivärahat, kuntoutusraha, peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha. Etenkin kun työvoiman pitää voida liikkua, silloin tarvitaan normitasoista sosiaalipolitiikan säätelyä. A rjA : Tässä vaiheessa tekisin sellaisen johtopäätöksen keskustelustamme, että meillä on hyvin monimuotoista eurooppalaista kansalaistoimintaa ja verkostoja, joita yhdistää köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen toiminta. Eapn-Finillä on kansalaisaloite vireillä takuutulon säätämisestä. Korostaisin, että ne tukevat toisiaan, mutta että olennaista on keskustella vähimmäistoimeentulon tasosta, siis rahasta. Mutta miten kommentoisit erilaisia ehdotuksia sosiaaliturvasta ja erityisesti vähimmäistoimeentulosta. j iri : Mielenkiintoista on myös mitä tapahtuu jatkossa. Minimibudjetti on toinen tapa keskustella riittävästä tasosta. 21 muuta maata kyllä vastasi. Itsekriittisesti voi sanoa, että aika vaikealla sosiaalipolitiikan termistöllä ollaan liikkeellä. Indeksijäädytykset ja perusturvaan tehdyt leikkaukset KOROSTAISIN, ETTÄ OLENNAISTA ON KESKUSTELLA VÄHIMMÄISTOIMEENTULON TASOSTA, SIIS RAHASTA.. A rjA : Tuo on tärkeä huomio. Nyt keskustellaan järjestelmistä ja malleista mutta vähemmän vähimmäistoimeentulon parantamisesta, joka tarkoittaa rahallista satsausta. Toki myös aiemmin Juha Rehula ja nyt Annika Saarikko. Siinä lähdetään syyperusteisten etuuksien tasokorotuksesta. On perustulokokeilu, demareiden yleisturva, osaamisturvastakin on puhuttu. Ruoka-apua voidaan toki tukea. Mitä hittoa! Kuitenkin juuri tämä on ollut Suomen linja. Olin mukana eu-tilaisuudessa, jossa ministeri Pirkko Mattila kertoi, että Kelan johdolla menossa oleva perustulokokeilu on osa köyhyyden torjuntaa. A rjA : Mielenkiintoista. Mutta kyllä sosiaalija terveysministeriö on ollut valppaana ja ehdottanut Suomen kaudelle hyvinvointitaloutta teemaksi. Kansalaisaloitteessa lähdetään Euroopan neuvoston asettamasta minimistä. YDIN 2 / 2018 18 YDINHETKI käytännöistä. Tulee uusi komissio ja sitten Suomen eu-puheenjohtajakausi. Eu-parlamenttivaalit ovat ensi keväänä. Tuntuu siltä, että poliittinen päättäjä puhuu yhtä ja tekee toista. Vähimmäisturvan taso on siis 40 prosenttia mediaanitulosta. Olisi tosi ongelmallista, jos ruoka-apu tulee viralliseksi osuudeksi köyhyyspolitiikkaa sen sijaan, että vähimmäisturva itsessään turvaisi riittävän toimeentulon tason. Kyllähän sosiaaliturvan monimutkaisuus on ongelma ja lupaukset yksinkertaisuudesta puhuttelevat. Samaan aikaan tehtiin vielä huonosti valmisteltu työttömien aktiivimalli. Kun tullaan käymään keskustelua syvenevästä integraatiosta, jossa esillä on muun muassa pankkiunioni ja yhteisvastuut, ei pitäisi unohtaa sosiaalista ulottuvuutta. Mutta meillä poliittinen päättäjä vielä miettii, kun juna on jo liikkeellä. Hallituksesta asioista vastaa kaksi sinistä: Pirkko Mattila ja Jari Lindström. Eri puolueet ovat esittäneet omia mallejansa sosiaaliturvan yksinkertaistamiseksi, mutta välttelevät vähimmäistoimeentulon nostamisen välttämättömyyttä ja indeksisidonnaisuuden merkitystä
Suomen seurantaraportissa Eurooppa 2020 -strategian toteutumisen suhteen vähätellään meidän köyhyyttä sanoen, että Suomessa pienituloisten joukkoon kuuluu opiskelijoita, joiden pienituloisuus on väliaikaista. klo 11 – 18 Keskustori, Tampere; lisäksi Onko Tampereella köyhiä. j iri : Nuorten asema työmarkkinoilla on muuttunut hankalaksi. Myös puolueilla on ollut ehdotuksia perusturvan parantamiseksi (esimerkiksi www.sdp.fi/fi/yleisturva ja www.kd.fi/ politiikka/kannustava-perusturva). Tärkeää ovat myös ihmisten jokapäiväiset kokemukset, jotka kertovat eriarvoisuuden ja sosiaalisen etäisyyden kasvusta.. Tulee kivalta kuulostavia ilmaisuja mutta ei esityksiä vähimmäisturvan nostamiseksi. Vaikka meillä on lapsiperheköyhyyttä ja vanhuusköyhyyttä, opiskelijoiden toimeentulossa on karmein muutos. Lisäksi hankkeessa luvataan hyödyntää digitalisaatiota. 6. A rjA : Omasta puolestani olen huolestunut nuorista ja etenkin opiskelijoista. A rjA : Väliaikaista! Voisi ollakin, elleivät työmarkkinat olisi muuttuneet ratkaisevasti sitten suurten ikäluokkien päivien. 6. -verkoston kanssa 16. klo 11 – 18 Kävelykatu, Turku ovat johtaneet siihen, että ihmisten on turvauduttava viimesijaiseen turvaan eli toimeentulotukeen. Jos ovat kokemusmaailmat eriytyneet, kyllä on käytetty kielikin. Vaikka näissä mainitsemissasi hankepapereissa päinvastoin korostetaan suomalaisten aika tasaista tulonjakoa, unohdetaan monia asioita, kuten verotuksen muutokset, jotka ovat lisänneet eriarvoisuutta. Kun opintotuki vihdoin saatiin sidottua indeksiin viime hallituskaudella, nyt sitä on leikattu rajusti. Maaliskuussa julkaistu Juho Saaren johdolla tehty eriarvoisuusraportti löytyy osoitteesta urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-557-0 Toimi (vnk.fi/toimi) on valtioneuvoston kanslian johtama hanke. -keskustelutilaisuus valtuustosalissa virastotalolla yhteistyössä Tampereen köyhyystyöryhmän ja Kuka kuuntelee köyhää. Eriarvoisuudesta on Juho Saaren johdolla tehty vasta raportti. YDIN 2 / 2018 19 YDINHETKI Mitä vireillä – mahtaako toimia, tuleeko rahaa. Hyödyllistä tietoa aiheseen liittyen löytyy esimerkiksi osoitteista www.eapn.fi, www.eapn.eu ja www.emin-eu.net. Tarkoituksena on vaikuttaa 2019 käytävään eduskuntavaalikeskusteluun. Kansalaisaloitteeseen takuutulosta voi tutustua osoitteessa www.takuutulo.fi. He tuntuvat saavan aina erityiskohtelun. Muista myös EMIN-bussikiertue minimitoimeentulon puolesta (www.eminbus.eu): 13. Valtioneuvoston kanslia valmistelee ensi vuoden eduskuntavaaleja varten työllisyyttä ja toimeliaisuutta parantavaa ja eriarvoisuutta vähentävää perusturvan kokonaisuudistusta. Pätkätöillä ja itsensä työllistämisellä yhdistettynä opintolainaan tilapäisyys muuttuu helposti suurella osalla jatkuvaksi. 6. j iri : Kyllähän polarisaatiota on tapahtunut. Nuorilla on eniten toimeentulo-ongelmia ja sitten vielä asunnottomuuttakin. klo 11 – 18 Senaatintori, Helsinki 15. Erilaisten raporttien, esimerkiksi thl:n kyselyn, mukaan toimeentulo-ongelmat ovat kasvaneet 2013 – 2016. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa nostaa työllisyysastetta, torjua ja vähentää eriarvoisuutta sekä muuttaa järjestelmää nykyistä selkeämmäksi ja yksinkertaisemmaksi. Vihreät ja vasemmistoliitto kannattavat perustuloa, josta on myös järjestetty Kelan kokeilu (www.kela.fi/perustulokokeilu-2017-2018)
Tutkimusten mukaan myös Suomi kuuluu tähän joukkoon. Toimeentulotuki on yhdessä muiden perusturvaetuuksien kanssa todettu monessa yhteydessä riittämättömäksi. Tähän tulokseen päätyi muun muassa perusturvan riittävyyden arviointiryhmä tarkastellessaan perusturvaetuuksia suhteessa viitebudjetteihin, ja myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on. Sen mukaan kaikilla, joilla ei ole riittäviä resursseja, tulisi olla oikeus kunniallisen elämän kaikissa elämänvaiheissa mahdollistavaan vähimmäisturvaan. YDIN 2 / 2018 20 YDINHETKI Valtaosassa Euroopan maista vähimmäisturva ei riitä takaamaan kaikille kunniallista elämää. TUOLLA PUOLEN Toimeentulon Kirjoittaja Lauri Mäkinen Kuvitus Mikko Torvinen M arraskuussa 2017 Euroopan komission hyväksyi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin. Myös Suomen perustuslaissa on määritelty, että jokaisella suomalaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon, minkä takaajana tulisi olla toimeentulotuki