51. Oula Silvennoinen ja historian varjot IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO.. vuosikerta / 2 l. Suurvaltojen tulitikkuleikit Moskeija Helsinkiin. . 2017 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa PROPAGANDA TÄSSÄ JA NYT Joonas Pörsti kirjoitti kirjan nykyaikaisesta propagandasta
BLOGEJA, VIDEOITA, UUTISIA, DIGILEHTIÄ... WWW.YDINLEHTI.FI/TILAA WWW.APPSTORE.COM/YDIN WWW.YDINLEHTI.FI WWW.FACEBOOK.COM/YDINLEHTI • WWW.TWITTER.COM/YDINLEHTI. alv 10 %). alv 24 %), ensimmäinen numero ilmaiseksi! Tilaa Ydin paperilehtenä kotiin kannettuna tai Appstoresta digiversiona omalle iPadille. 2 – 2 1 7 2 – 2 1 7 S O TA V A I R A U H A . SYVENNY ENNAKKOLUULOTTOMASTI Paperilehden • vuositilaus 35 € (sis. alv 10 %) • kestotilaus 28 € (sis. Ydin on lehti niille, joille väkivallattomuus ja vastuu maailmasta ovat intohimo. UUDELLE TILAAJALLE ENSIMMÄISET PUOLI VUOTTA (KOLME NUMEROA) VAIN 16,90 E!* TIL AA: 09 4114 5369 TIL AUS@KULT TUURIVIHKOT.FI * KESTOTIL AUS, JATKUU AUTO MAAT TISESTI NORMAALI HINTAISENA (44 E / VUOSI) ELLET KESKEY TÄ SITÄ. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Ydin seuraa maailmaa ennakkoluulottomalla asenteella, kriittisyydellä ja asioihin syventyen. IR TO N U M E R O 9 ,6 E U R O A 4 5 . WWW.KULT TUURIVIHKOT.FI JUSSI PARVIAISEN KOHTALO JARMO MÄKILÄN KUVATAIDE FEMINISMI JA USKONTO MILLAINEN ON UUSI MAAILMANJÄR JESTYS. Tablettilehden kestotilaus maksaa 21,99 € (sis. V U O S IK E R TA 14/03/17 07:21 TULOKSENA ON SATA SIVUA AJANKOHTAISTA ASIAA. Taiteista ja solidaarisuudesta valoa synkkään aikaamme! JO VUODESTA 1973 ILMESTYNYT KULTTUURIVIHKOT EI EPÄRÖI TARTTUA VAIKEISIINKAAN AIHEISIIN. alv 10 %) • alennettu hinta opiskelijoille ja työttömille 20 € (sis. KAUPAN PÄÄLLE NUMERO 2/17
/ 58 JUHANI MASTOKANGAS Moraalista vai tehokasta väkivallattomuutta / 62 VEIKKO RÄNTILÄ Markkinatalous ja demokratia / 70 MARKO KIVIKOSKI Koti, uskonto ja kalifaatti / 74 SALLA KALLIOJÄRVI Ilmastonmuutos ja turvallisuus YDINKOKEMUS 78 ELIAS LAITINEN Unkarin asia on meidän / 82 KAISA LEINO Tiitu Takalosta tuli sarjakuvataiteilija sarjakuvia lukemalla / 84 INKA VAPPULA Sata tarinaa samanarvoisuudesta / 86 RIITTA OITTINEN Luonnonvoimaa museossa / 88 Kirjaarviot / 92 Levyt / 93 ARJA ALHO Pekka Puupään moderni elämä / 94 KIMMO KILJUNEN Ulkopolitiikka haussa. SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 LAURA LODENIUS Rauhanliike – ketä kiinnostaa. / 96 ULLA PALONEN Ei huoltaja tai viranomainen vaan edustaja / 98 Pala historiaa YDIN 2 / 2017. / 12 JENNY LAHTINEN Vaakakapina purkaa mielen rajoituksia YDINHETKI 14 ARJA ALHO Propagandan lumo / 20 JUHO KAJAVA Brexit ja kissavideot / 24 ESKO SUORANTA Lasten puolesta / 30 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Moskeija Helsinkiin – millainen ja kenen rahoilla. / 34 OLLI SAARINEN Välttämätön kivi kengässä / 39 KAISA LEINO Ilmastonmuutoksen arktinen ulottuvuus / 42 KAISA LEINO Historian varjot näkyviin / 44 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Muoviroska on viheliäs ympäristöongelma YTIMESSÄ 50 ANNI LAHTINEN & LAURA LODENIUS Suurvaltojen tulitikkuleikit / 54 TIMO ANTERO KORHONEN Pelastaako biotalous Itä-Lapin
Samaa luonnehdintaa hakisin myös itse. Varma olin, että olin mukana merkityksellisessä tapahtumassa ja jota en unohda. Ojalan elämänkaaressa näkyi vahvasti suomalaisen yhteiskunnan pyrkimys tasaarvoon kuten myös meidän kaikkien, jotka olemme päässeet toteuttamaan itseämme hyvinvointivaltion suomin eväin. Ojala tunsi itsensä eikä koskaan unohtanut mistä oli tullut. Enkä ole unohtanut. Presidentin valitsijamiehenä pudotin ensimmäisen äänestyslipun uurnaan tammikuussa 1982. Liikkumavaran hän oli varmistanut huolehtimalla hyvistä suhteista niin Neuvostoliittoon kuin länteenkin. Vallanvaihto tapahtui hyvässä kansanvaltaisessa järjestyksessä sekä johti parlamentarismin vahvistumiseen ja presidentin valtaoikeuksien kaventamiseen. Ulkopoliittinen murros sijoittui kylmän sodan päättymiseen. Opiskelijabudjetilla rahat riittivät mustan puvun hankkimiseen mutta eivät enää muuhun. Koruksi hankin punaisen ruusun. Sisäpoliittinen murros ajoittui Koiviston pääministeri-presidenttikauden saranaan. Lipponen luonnehti myös Koiviston persoonallisuutta, joka oli samanaikaisesti aristokraattinen ja rento. Surujen summaan kuuluu myös Sadankomitean entisen puheenjohtajan Outi Ojalan kuolema. Mielestämme on tärkeätä edistää uskontojen välistä vuoropuhelua, eritellä monikulttuurisuutta mutta myös lisätä tietoa Lähiidän tilanteesta. Miksi näin. Globaalissa maailmassa ongelmia ei voi eristää. Samat kaaret löytyvät myös kansakunnan historiallisesta muistista. Syntymän ihme ja menetyksen suru vuorottelevat niin luonnon kiertokulussa kuin ihmisten elämässä. Siksi, että ymmärtäisimme paremmin kaikkia niitä tekijöitä, jotka ovat pakottaneet ihmiset liikkeelle pakolaisina, turvapaikanhakijoina mutta myös paremman elämän toivossa. Avoimessa yhteiskunnassa uhkiin voi YDIN 2 / 2017 4 PÄÄKIRJOITUS. Outi Ojalan kaltaisia ihmisiä tarvitaan enemmän! Y din oli Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnallisen työn kanssa järjestämässä keskustelua moskeijasta. Koiviston kausi ajoittuu omassa elämässäni eräänlaiseen alkuun. ”SEN SUVEN SULOISUUTTA” ARJA ALHO päätoimittaja K evään puhkeaminen kylmän horroksesta on ottanut aikaa. Hänen työnsä jälki näkyi niin kaikkinaisen tasa-arvon kuin rauhan ja keskinäisen solidaarisuuden edistämisessä. Koivisto teki päätöksen eu-jäsenyyden hakemisesta mutta myös yyasopimuksen irtisanomisesta. Paavo Lipponen korosti presidentti Mauno Koiviston muistotilaisuudessa hänen merkitystään kahden murroksen – niin sisäpoliittisen kuin ulkopoliittisen – luotsina. Mutta myös siksi, että pystyisimme arvioimaan erilaisia poliittisia kytkentöjä, jotka vaikuttavat vertavuotavassa Lähi-idässä ja jotka heijastuvat myös Eurooppaan
M iten sattumavaraista suunnan ottaminen voi olla. Yk:n käynnistämiä keskusteluja boikotoivat muun muassa Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Etelä-Korea ja Japani. Siksi myös kauhistuttavia terroritekoja tapahtuu. Kuten Tilli kirjoittaa: … ei riitä, että rakenteita myllätään, ihmisten on uudistettava myös itsensä tuottavammaksi.” Tätä vaaditaan eniten säästöpäätösten uhreilta mutta vähiten uusliberaaleilta itseltään – vaikka keisarilla ei ole vaatteita. Mutta kun Afganistan ja Irak eivät ole turvallisia maita, pakkopalautukset ovat väärin. Fasismista puhuu Ydinhenkilömme Oula Silvennoinen. Kun varallisuusja tuloerot revähtävät sietämättömiksi, kun valta keskittyy, ja kun vielä propagandan polttovoima yhteiskunnallisen keskustelun rajoittamisesta tunkeutuu kaikkialle, demokratiasta tulee haavoittuvainen. Keskustelujutussamme Joonas Pörstin kanssa propagandasta nousi vahvasti esille demokratian muuttuminen epädemokraattisemmaksi. Hämmentävässä ajassa suunta voi ratketa sattumavaraisesti. Anni Lahtinen ja Laura Lodenius kirjoittavat Suomen asemoitumisesta neuvotteluissa. J ouni tilliltä tuli keväällä kirja Miten puhumme, kun puhumme politiikkaa. Uusliberaali puolestaan on julkisen sektorin syyllistämistä. Yk:n yritys saada ydinasekielto voimaan on jakanut jopa muuten niin yhtenäisesti aseidenriisunnan kannalla olevat Pohjoismaat. Ja vielä iloinen uutinen. Perusteluna on, etteivät ne usko Pohjois-Korean suostuvan ydinasekieltoon. Demokratian toimimattomuus taas purskahtelee esimerkiksi äärioikeistolaisina ilmiöinä. Kim Jong-un nosti näin itsensä maailman vaikutusvaltaisimpien johtajien joukkoon. Siis sille, mitä tarkoitamme milläkin asialla. Demokratian kyky vastata muutoksiin ja epävarmuuteen on kiinni siitä, miten osallisia kaikki voivat olla. Hän on arvioinut viimeaikaisia kotimaisia puheita ja niiden retoriikkaa. Tästä myös Veikko Räntilä kirjoittaa lehdessämme. Ydin-julkaisuihin on liittynyt myös Rauhankasvatusinstituutti. Oikeaa viranomaistoimintaa on huolehtia siitä, ettei ketään jätetä heitteille, saati sysätä yhteiskunnan varjoihin. Jos siihen haluaa vaikuttaa edes jotenkin, käsitteisiin kannattaa panna aikaa. Toden totta! Esimerkkinä tuore viranomaisten puhe kuinka paperittomilla ei ole laillisia oikeuksia. Jos emme ole lähtökohtaisesti samanarvoisia ja yhdet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset, demokratia ei toimi. Julkaisemme myös The Ulkopolitist-lehdessä olleen Olli Saarisen arvion Pohjois-Korean toimista. Ydinaseriisunnan välttämättömyydestä ihmiskunnan kohtalonkysymyksenä on vallinnut tähän asti varsin laaja kansainvälinen yhteisymmärrys. Elias Laitinen puolestaan kirjoittaa Unkarista arvioidessaan Heino Nyyssösen kirjaa Tasavallan loppu. Niistä nousi esille kaksi linjaa: konservatiivinen ja uusliberaali. Avoimessa yhteiskunnassa uhkiin voi varautua mutta niitä ei voi kokonaan estää. varautua mutta niitä ei voi kokonaan estää. YDIN 2 / 2017 5 PÄÄKIRJOITUS. Uusliberaalin aika on jo ehtoossa ja perinnönjako menossa. Konservatiivinen näkyy lain ja järjestyksen korostamisena. Se perii, jonka käsitteet ovat kirkkaat ja tarina oikeudenmukainen tai sitten se, joka hämärtää käsitteet ja kertoo tarinan, joka miellyttää eniten kuulijaa itseään. Eikä Ydin-lehti jätä käsittelemättä myös ympäristöteemojakaan! Mukavia kesäisiä lukuhetkiä
/ sivu 50 ELIAS LAITINEN on demokratiatutkimukseen paneutunut tohtorikoulutettava. / sivu 54 ANNI LAHTINEN on Sadankomitean pääsihteeri. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. / sivu 50 JUHANI MASTOKANGAS on valtio-opista valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteri. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 89. Huomautukset 14 päivän kuluessa. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa (Helsinki) Rosebud-kirjakaupat PDF-versiona Ytimen verkkokaupasta: www.holvi.com/shop/ydin-lehti Lehden voi lukea iPadilla: www.appstore.com/Ydin YDIN 2 / 2017 tekijät YDIN 2 / 2017. / sivu 62 OLLI SAARINEN on sotatieteiden kandidaatti, joka palvelee tällä hetkellä Lapin lennostossa. / sivu 24 PIRITA TOLVANEN on helsinkiläinen kuvittajagraafikko. / sivu 88 & 90 VEIKKO RÄNTILÄ on aikuiskouluttaja, johdon ja työelämän kehittäjä. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi TOIMITUSSIHTEERI Kaisa Leino, kaisa.leino@hotmail.com HALLITUKSEN PJ Kalevi Suomela, kalevi.suomela@gmail.com ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA Pekka Elomaa TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. / sivu 7 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p. / sivu 14 & 42 PERTTI JOENNIEMI on tutkija Karjalan tutkimuslaitoksella Itä-Suomen yliopistossa ja vierailevana tutkijana Tampereen rauhantutkimuskeskuksessa Tampereen yliopistossa. / sivu 34 ARTO SALMELA on eläkkeellä oleva kaavoituksen ohjaaja ja rakennustalouden tutkija. / sivu 74 MARKO KIVIKOSKI on uskontososiologian opiskelija Helsingin yliopistossa. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. alv 10% 28 € kestotilaus, sis. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. alv 10% ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. / sivu 89 JUHO KAJAVA on englannin ja teologian opiskelija sekä viestinnän ammattilainen. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. / sivu 70 TIMO ANTERO KORHONEN on vanhan koulun yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja nykyisin Lapissa asuva eläkkeellä oleva sekatyöläinen. / sivu 92 RAILA RINNE on eläkkeellä oleva toimittaja ja entinen Opettaja-lehden toimitussihteeri. 51. / sivu 84 MINNA VÄHÄSALO on Sadankomitean järjestökoordinaattori. / sivu 58 RIITTA OITTINEN on Belgiassa asuva tietokirjailija ja Ydin-lehden toimituskunnan jäsen. / sivu 10 ESKO SUORANTA on varainhankinnan suunnittelija ja kirjallisuudentutkija. / sivu 20 SALLA KALLIOJÄRVI on yhteiskuntatieteiden maisteri ja tohtorikoulutettava. vuosikerta) PAINOPAIKKA Painotalo Plus Digital ISSN 0356-357X YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. / sivu 62 INKA VAPPULA on englantilaisen filologian maisterivaiheen opiskelija ja freelance-toimittaja. / sivu 86 NIKLAS PIIPARINEN on musiikin ystävä ja pitkäaikainen Ydin-lehden avustaja. PEKKA ELOMAA on vapaa kuvaaja, joka on perehtynyt etenkin yhteisölliseen valokuvaukseen. / sivu 78 LAURA LODENIUS on Rauhanliiton toiminnanjohtaja
Tänä vuonna koulutetaan 35 nuorta eri puolilta Suomea. Rauhanliike puolestaan saa uusia näkökulmia ja osaavia toimijoita. Saatu palaute on rohkaisevaa: koulutus motivoi rauhantyöhön ja avaa uusia tapoja ajatella turvallisuutta. YDIN 2 / 2017 ”MIKSEI rauha kiinnosta nuoria?” Kyllä kiinnostaa! todettiin Sadankomiteassa ja ideoitiin koulutus rauhantyöstä. Rauhankysymykset kiinnostavat nuoria, mutta kynnys tulla järjestöihin voi olla korkea. Ensimmäiset askeleet rauhan tiellä on tehtävä helpoiksi ja mielekkäiksi. Vuoden aikana pureudutaan kestävän rauhan perusteisiin, asevarusteluun ja aseidenriisuntaan. Nyt Sadankomitea kouluttaa rauhanlähettiläitä jo toista vuotta. Tieto rauhantyön perusteista ja konkreettiset tavat osallistua auttavat jäsentämään omaa suhdetta rauhanliikkeeseen. Rauhanlähettiläs-koulutus antaa osaamista rauhantyöhön ja turvallisuuspolitiikkaan. Rauhanliikkeellä on pitkä historia ja elävät verkostot, joihin löysin itse tieni Sadankomitean kurssilta.” Minna Vähäsalo OLEN RAUHANLÄHETTILÄS! Ytimekkäät M IN N A VÄ H ÄS AL O YDIN 2 / 2017 Lähettiläskokous Rauhanasemalla.. Kontaktit rauhanaktivisteihin voivat avata ovia nuorten elämässä. Vuoden 2016 rauhanlähettilään sanoin: ”Rauhanaatteeseen on kenen tahansa helppo lähteä mukaan ja samalla löytää oma tapansa tehdä rauhantyötä. Jokaista nuorta autetaan löytämään tapansa edistää rauhaa vaikkapa järjestöissä, urallaan tai arjessa
W. KESKEISIMPIÄ HAASTEITA UUDELLE MONIKULTTUURISELLE MAAILMALLE ON MONINAISUUTEEN SOPEUTUMINEN.” F. huhtikuuta. YDIN 2 / 2017 8 YTIMEKKÄÄT 8 YTIMEKKÄÄT YDIN 2 / 2017 ”PÄIVÄT, JOLLOIN VALTIOT KOOSTUIVAT YKSITTÄISISTÄ ETNISISTÄ RYHMISTÄ, OVAT TAKANAMME. de Klerk, Nobelin rauhanpalkinnon saaja, Etelä-Afrikan entinen presidentti, 3
Järjestön pääjohtaja William Lacy Swing haluaa korostaa, ettei projektin idea ole vain lukujen laskeminen – Missing Migrants yrittää herätellä maailman johtajia pakolaiskriisiin, jotta pakolaisten turhat kuolemat saataisiin estettyä. Moisseinen tunnetaan Kannas-sarjakuvaromaanista, jossa seurataan toisen maailmansodan keskellä eksynyttä sotilasta ja kodistaan paennutta naista. Koivisto pyrki rakentamaan ystävyyttä kansakuntien välillä, presidenttikautensa alussa hän sanoi haluansa ”rakentaa rauhan maailmaa”. Tie presidentiksi ei ollut vailla mutkia: Koivisto oli sotaveteraani, joka luki itsensä aina filosofian tohtoriksi asti. Festivaalin kotimaisista sarjakuvataiteilijoista yksi tunnetuimpia on Fingerporia piirtävä Pertti Jarla.. Presidentti Mauno Koivisto laskettiin haudan lepoon Missing Migrants osoittaa pakolaisten tilanteen kauheuden VUONNA 2017 Välimerellä on toukokuuhun mennessä kuollut jo yli 1 500 pakolaista. Muun muassa Yle lähetti livekuvaa surusaattueesta Helsingin keskustasta, jossa presidentin muistoa oli kunnioittamassa 30 000 ihmistä. Tietokoneella raksuttavat luvut kuolleista pakolaisista kertovat lohduttomasta tilanteesta Välimereltä ja ympäri maailmaa. Missing Migrants tekee yhteistyötä muun muassa Punaisen Ristin kansainvälinen komitean ja Punaisen Ristin kanssa löytääkseen kadonneita ja tuodakseen heidät takaisin perheidensä pariin. 2017. Myös perheet ja läheiset etsivät tietoa sivujen kautta kadonneista omaisistaan. – 3. 2017) haudattiin helatorstaina kunniamenoin Hietaniemen kappelin läheiselle alueelle, presidentti Urho Kekkosen ja presidentti Risto Rytin viereen. Koko Suomi pääsi osallistumaan presidentin hautajaisiin sosiaalisen median kautta. 9. Festivaaleilla kohtaavat perinteen mukaan suuret kustantamot ja pienet omakustanteet. V. Mosseiselle on myös myönnetty sarjakuvataiteen valtionpalkinto. 93-vuotias presidentti kuoli Meilahden sairaalassa 12. YDIN 2 / 2017 9 YTIMEKKÄÄT PRESIDENTTI Mauno Koivisto (25. Festivaali koostuu ympäri kaupunkia levittäytyvistä taidenäyttelyistä, sarjakuvapajoista ja paneelikeskusteluista. Koivisto valittiin presidentiksi vuosina 1982 ja 1988. Presidentin siunaustilaisuus pidettiin Helsingin tuomiokirkossa, jossa puhuivat piispa Eero Huovinen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. 5. Sarjakuvat matkustavat tangon maailmaan KESÄ päättyy mukavasti sarjakuvien tunnelmiin, kun Helsingin sarjakuvafestivaalit järjestetään 2. Vieraina nähdään muun muassa kuubalainen Jose Muñoz, yhdysvaltalainen Gilbert Shelton ja ruotsalainen Charlie Christensen, jonka tunnetuin hahmo on anarkistinen, Suomessakin ilmestynyt Aarne Ankka. Ennen presidenttiyttään Koivisto toimi valtiovarainministerinä ja pääministerinä. J. 1923 – 12. Snellmanin ja suomalaisuuden päivänä. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM on julkaissut Missing Migrants -nettisivuston, jonka tarkoituksena on olla luotettava tietopankki medialle ja yksityishenkilöille sekä toimia pakolaisten puolestapuhujana. 5. Jo vuodesta 1979 toimineet festivaalit muuttavat tänä vuonna Helsingin Suvilahteen. Festivaalitaiteilijana toimii tänä vuonna Hanneriina Moisseinen. Festivaalin teema on tänä vuonna Latinalainen Amerikka, jonka tiimoilta tapahtumaan saapuu paljon kunniavieraita. 11
Levikit tosin Pohjoismaissakin ovat lievässä laskussa, koska digitalisaatio jyrää ja asuntokunnat pienenevät. Myös Etelä-Euroopan maaryhmä on aivan viime vuosina päässyt kehitykseen kiinni. Etelän maat kaupungistuivat Pohjolaa VERTAILU EUROOPAN ETELÄN JA POHJOISEN VÄLILLÄ KANSANTULO PER ASUKAS HINTAEROT HUOMIOIDEN JA VERRATTUNA EUROMAIDEN KESKIARVOON (= 100) 77 104 86 97 Etelä-Eurooppa: Espanja, Italia, Kreikka ja Portugali Pohjola: Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska 2007 2016 ETELÄ-EUROOPPA POHJOLA SANOMALEHTIEN LEVIKKI PER ASUKAS 0,44 0,095 2009 aikaisemmin ja lehti ostetaan niissä monesti kioskeista, joten lukemisen ero ei ole niin suuri kuin tilaamisen. Kun asuntokuntakoko on yli kahden, tämä tarkoittaa, että Pohjolassa lehti tuli lähes kaikkiin talouksiin, mutta Etelässä vajaaseen kuudesosaan. Silti esimerkiksi Kreikan ja Portugalin kansantulo/asukas-indeksit olivat vuonna 2016 vain 64 ja 73 NELJÄSSÄ Pohjoismaassa sanomalehtien levikki sitten oli vielä muutama vuosi 0,44 ja neljässä Välimeren maassa 0,095 per asukas. Vaikka meillä Pohjoismaissakin mennyt kausi on ollut heikko, on täällä kuitenkin saatu kiinni ja ohitettukin Euroopan keskitaso. Kansantulokehitys oli kautta linjan huonoa, ja koska Ranskan vienti Etelän maihin oli suurta, sielläkin oltiin keskimäärää vaikeammassa tilanteessa. Lähde: Tilastokeskus ja EU-tilastot Arto Salmela. YDIN 2 / 2017 10 YTIMEKKÄÄT VUODEN 2008 lama ajoi EteläEuroopan neljä maata kriisiin, joka oli koko EU-alueen kannalta suuri ongelma. Saksan levikki oli 0,28 ja Ranskan 0,15 per asukas, siis kahden maaryhmän välimaastossa
Työtä riittää kaikille, eri ikäisille ja eri tavoin tehtynä. Jos tuntuu, että rauhanliikkeen aika meni jo, mahtaisiko kyse olla 80-luvulla euro-ohjusmielenosoitukset kokeneiden ikäkriisistä. Mutta kun tunne pitäisi yhdistää poliittiseen toimintaan ja rakenteellisiin valintoihin sotaa ja varustelua vastaan, tehtävä tuntuu liian vaativalta. YDIN 2 / 2017 11 KOLUMNI K onflikteissa kuolee koko ajan ihmisiä: itäisissä osissa Ukrainaa, Syyriassa, Jemenissä, Etelä-Sudanissa. Nälänhätä uhkaa koko eteläistä Afrikkaa. Toimimme toki yhteistyössä kansainvälisen rauhanliikkeen ja globaalin kansalaisyhteiskunnan kanssa. Suomi on myös viimeiset kymmenen vuotta tasaisesti lisännyt asevientiään. Asetuotanto on tullut yhä riippuvaisemmaksi siitä, että yritykset saavat hallituksen luvalla viedä aseita niille, jotka aseita haluavat – ja niitä käyttävät. Kuitenkin juuri he ovat tänä päivänä vaikuttajina niin politiikassa, liike-elämässä kuin mediassakin. Rauhanliikkeen pitäisi kiinnostaa. Suomi edistää rauhanvälittämistä yhdessä ”rauhanystävä” Turkin kanssa maailmalla, mutta ei halua ottaa kantaa ydinaseet kieltävän sopimuksen puolesta. LAURA LODENIUS Kirjoittaja?on?Rauhanliiton?toiminnanjohtaja.. Rauhanliike – ketä kiinnostaa. Voi olla, että vastuu ahdistaa. Tiedoksi vaan, kyllä kiinnostaa ja mukaan saa tulla! . Sen sijaan ne tekevät parhaillaan miljardien lisäinvestointeja ydinaseiden modernisoimiseksi. Laukaisunapin käytöstä päättävät sellaiset maailmanjohtajat kuin Trump ja Putin. Samalla toiset kunnon ihmiset, mukavat poliittiset päätöksentekijämme, saavat rauhassa käyttää verorahojamme militarisointiin. Perhe, kesämökin sisustus ja oma sisäinen kasvu kiinnostavat rauhantyötä enemmän. Vaikutamme Suomessa ja suomalaisiin. Suomalaisen rauhanliikkeen työsarka on pääosin Suomessa. Uutiskuvat Syyrian lapsista tai sariinikaasun uhreista kauhistuttavat ja herättävät empatiaa paatuneimmassakin. R auhanliikkeen työn, tavoitteiden ja sen tekijöiden marginalisointi ja vähättely osuvat samaan aikaan, kun Suomi haluaa tehdä suurimmat aseinvestointinsa vuosikymmeniin. Yk:n ruokaohjelma tarvitsee välittömästi 200 miljoonaa dollaria kuivuudesta kärsivien auttamiseksi. Samaan aikaan yk:n jäsenmaat käyttävät rahaa surutta asevarusteluun, ”ruokimme” aseilla, ”autamme” pommeilla. Populistit, perussuomalaiset ja Rajat kiinni -liike antavat kunnon ihmisille sopivan yhteisen päivittelyn aiheen. Ydinasemaat eivät halua neuvotella kiellosta. Me kysymme: rauhanliike ketä kiinnostaa
Vaakakapina purkaa mielen rajoituksia JENNY LEHTINEN Kirjoittaja on suomalainen toimittaja ja Vaakakapinan kapinajohtaja.. Vaihtoehtona on elämänmuutos, joka lähtee oman pään sisältä – itsensä hyväksymisestä, motivaatiosta tehdä hyvää itselleen. Itsekuriin, itseinhoon ja itsensä rääkkäämiseen sekä nopeisiin dieetteihin perustuva laihdutustapa ja -kuvasto eivät tähän mennessä ole parantaneet hyvinvointia ja terveyttä. Täyttämällä sosiaalinen media #lupanäkyäkuvilla isketään epäkohtaan, joka mediassa yleisesti vallitsee: nostamme esiin kunniapaikalle kaiken kokoiset vartalot ilman kauhistelua. Manifestoimalla laihduttamisen lopettamisen puolesta kannustamme etsimään rakkautta ja hyväksyntää omaa kehoa kohtaan, juuri nyt. Vertaiskeskusteluja käydään jo yli 50 000 ihmisen voimin sosiaalisessa mediassa. Vaakakapinan nettisivut Ylellä antavat syömiseen, liikkumiseen ja mielen hyvinvointiin tehtäviä ja kannustusta. Altistamalla itsemme toisenlaiselle ulkonäkökuvastolle kasvaa ymmärrys ulkonäkökeskeisen ajattelun synnyttämistä harhoista. Elämä on oikeasti nyt – ja sinä todellakin riität sellaisena kuin olet! Rohkeudellamme ja esikuvallamme voimme muuttaa maailmaa. T oukokuussa 2017 ensimmäistä kertaa vietetyllä Lupa näkyä -päivällä kampanja haluaa osoittaa, kuinka voimme yhdessä kapinoida kaikenlaista syrjimistä ja kiusaamista vastaan, johtuipa se sitten painosta tai jostain muusta kehon muodosta. Syksyllä 2017 Vaakakapina puolestaan keskittyy ylipainoon liittyviin yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja teemoihin, kuten terveydenhuollon lihavuuteen liittyvän puhetavan ja suhtautumisen muuttamiseen. Kampanja puhuu armollisen, hitaan ja pysyvän elämänmuutoksen puolesta, sillä asiantuntijatiedon mukaan laihdutuskuureista 80 – 90 prosenttia epäonnistuu, ja paino tulee takaisin jopa korkojen kera. Vaakakapina kannustaa jokaista löytämään itselleen sopivan tavan huolehtia hyvinvoinnistaan: kenenkään ei pitäisi odottaa laihtumista, jotta voi olla oma itsensä ja nauttia elämästä! Kampanjassa on mukana kolme asiantuntijaa, joilla on pitkä kokemus ylipainoisten ihmisten auttamisessa. YDIN 2 / 2017 12 KOLUMNI V aakakapinassa tehdään vuoden 2017 ajan Suomen suurinta painonhallinnan ja kehopositiivisuuden vallankumousta
14 ARJA ALHO Propagandan lumo / 20 JUHO KAJAVA Brexit ja kissavideot / 24 ESKO SUORANTA Lasten puolesta / 30 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Moskeija Helsinkiin – millainen ja kenen rahoilla. Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA. / 34 OLLI SAARINEN Välttämätön kivi kengässä / 39 KAISA LEINO Ilmastonmuutoksen arktinen ulottuvuus / 42 KAISA LEINO Historian varjot näkyviin / 44 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Muoviroska on viheliäs ympäristöongelma
Ydin ja Ulkopolitiikka-lehden toimituspäällikkö Joonas Pörsti pohtivat propagandan olemusta ja myös hämmentävää aikaamme. Teksti Arja Alho Kuvat Pekka Elomaa. YDIN 2 / 2017 14 YDINHETKI Propagandan LUMO Missä kulkevat markkinoinnin ja propagandan rajat. Onko kansanjoukkojen emootioiden tavoittaminen väistämättä populismia ja pahimmassa tapauksessa propagandaa
Informaatiovaikuttaminen kuulostaa paljon hienostuneemmalta kuin propaganda. Propagandassa voidaan ottaa demokraattinen ilmiasu: mennään vapauttamaan, aikaansaadaan parempi yhteiskunta, viedään sananvapautta. Siinä hyödynnettiin markkinaja mediaosaamista. Miten määrittelet propagandan. Periaate on kuitenkin sama, vaikka informaatiolla onkin ollut suurempi merkitys erityisesti 2000-luvulla. Se naamioitiin myös hyvin demokraattiseksi. He oppivat edeltäjiltään, vievät tekniikoita pitkälle ja hyödyntävät myös uusia välineitä kuten sosiaalista mediaa. Ne esitettiin sellaisessa valossa, joka ei voinut pitää paikkaansa. Nähdään, että tarkoitus pyhittää keinot. Kuinka on mahdollista, että juuri siellä onnistuttiin viemään sotapropaganda läpi. Ensimmäinen oli Yhdysvaltojen ja Britannian propagandakampanja Irakin valtaamiseksi. Sama tapahtui 2014 Krimin miehityksen aikana, jolloin ensisijaisena koderyhmänä oli venäläinen yleisö ja toissijaisena koko maailma. A rjA : Kun mielessäsi yhdistit nämä kaksi samankaltaista tapahtumasarjaa, mikä herätti epäluulosi. Propagandan keinoissa nimittäin hyödynnytetään historiaa: jokainen propagandisti seisoo menneisyyden jättiläisten harteilla. Demokratiaa kuitenkin viedään voimakeinoin. Kuvaat kirjassasi propagandistien tapoja ohjailla massoja sadan vuoden ajalta ja päädyt siihen, miten Isis houkuttelee vierastaistelijoita riveihinsä. Kummatkin herättivät minussa henkilökohtaisia ja hyvin voimakkaita tunteita. Pelkkä propaganda ei Hitlerille riittänyt, vaan tarvittiin myös vahvaa väkivaltakoneistoa. j oonAs : Seuraan sellaista ajattelua, joka on jo 1900-luvulta peräisin. j oonAs : Kyllä. Halusin kuitenkin tuoda esille suomalaiselle yleisölle sen, että kun yleensä on seurattu propagandistista tulkintaa tapahtumista – tiedustelupalvelu teki virheitä ja harhautti – kyse tosiasioiden ja tutkimusten perusteella oli poliittisen päättäjän määrätietoisesta ja tarkoitushakuisesta halusta hyökätä Irakiin. Propagandassa on kyse vapaan keskustelun rajoittamisesta, se on demokratian vastaista ja siinä suljetaan ulos keskustelusta näkökulmia ja ryhmiä. j oonAs : Molemmissa tapahtumasarjoissa tuntui, että asiat ovat hullusti. Kummassakin tapahtumasarjassa oli systemaattista informaatiokampanjaa ja propagandaa ja ne myös rinnastuivat toisiinsa. Pohdit myös demokratian mahdollisuuksia propagandaa vastaan. j oonAs : Propagandapuheiden katsominen on oikeastaan jatkoa sille, miten koko kirja sai alkunsa. A rjA : Propagandasta tulee ensimmäiseksi mieleen Hitler ja hänen karjuntansa kansanjoukoille. A rjA : Päätettiin siis ensin hyökätä Irakiin ja sitten sille piti löytää perustelut. Se alkaa jo lähentyä markkinointia. Tämän ympärille rakennettiin kampanja. Toinen puolestaan Venäjän Krimin miehitys. Ennen Irakin sotaa vuosina 2002 – 2003 informaatiovaikuttaminen meni läpi amerikkalaiselle ja brittiläiselle yleisölle ja osin globaalisti. Samankaltaista oli tapahtunut myös 1900-luvulla. Oli kaksi tapahtumasarjaa, jotka mielestäni näyttivät liittyvän yhteen. Miltä tuntui katsella propagandistisia arkistoja uutisfilmejä. Sodan puolesta käydyssä propagandakampanjassa käytettiin taitavasti hyväksi joitaPROPAGANDISTIT OPPIVAT EDELTÄJILTÄÄN, VIEVÄT TEKNIIKOITA PITKÄLLE JA HYÖDYNTÄVÄT MYÖS UUSIA VÄLINEITÄ KUTEN SOSIAALISTA MEDIAA.. YDIN 2 / 2017 16 YDINHETKI A rjA : Olet kirjoittanut kirjan propagandasta. A rjA : Yhdysvaltoja pidetään vapauden ja myös sananvapauden kannalta ihanteellisena. Demokraattisissa tai niitä imitoivissa yhteiskunnissa, kuten Venäjällä, voimakeinoja käytetään vähemmän kuin totalitaarisissa yhteiskunnissa. j oonAs : Se onkin kaikkein ällistyttävintä ja hurjinta kirjani aineistossa! Irakin sodasta on kirjoitettu todella paljon. Vaikuttamisella onnistuttiin hämärtämään tosiasioita niin, että saatiin ihmisiä mukaan. Tosiasiat piiloutuivat ja hämärtyivät
Toki propagandaa käytetään muissakin yhteyksissä, esimerkiksi politiikan välineenä. Valikoiduille toimittajille syötettiin irakilaisten loikkareiden avulla skuuppeja, joitten ansoihin kunnianhimoisten toimittajien oli helppo langeta. YDIN 2 / 2017 17 YDINHETKI kin toimittajia kuten New York Timesin Judith Milleriä, joka teki isoja juttuja aiheesta. A rjA : Kirjoitat myös, kuinka Vladimir Putin puolusteli Krimin liittämistä Venäjään Yhdysvaltojen rikkomilla kansainvälisen oikeuden säännöillä. j oonAs : Sodissa propaganda tulee hyvin äkkiä kuvaan, myös Suomessa sotien aikaan. Kuitenkin 2000-luvun esimerkit ovat selvästi sotatoimia ja niiden propagoimista. Propagandalla onnistuttiin hämärtämään, että Afganistan ja Irak olivat toisistaan aivan erillisiä kokonaisuuksia. Sodan oikeutus kytkettiin New Yorkissa ja Pentagonissa tapahtuneisiin terrori-iskuihin. Taustalla oli myös Afganistanin operaatio, joka koettiin laajasti oikeutetuksi. Sitä paitsi Irakin sota esitettiin puolustussotana hyökkäyssodan sijaan. Jos vaikka ajatellaan eliittejä, jotka haluavat ylläpitää hyvin eriarvoisia talouden rakenteita ja esit. Propaganda tuotti lisää propagandaa. Sota ja propaganda näyttävät esimerkkiesi pohjalta liittyvän aina yhteen. A rjA : Yk:ssa kuitenkin päätettiin aikanaan toisesta maailmansodasta viisastuneena, että sodan propagoimisen tulee olla lainvastaista. Onko propagandaa oikeastaan ilman yhteyttä väkivaltaisiin interventioihin. Mitä kokonaisvaltaisemmin yhteiskuntaa on mobilisoitava, sitä enemmän tarvitaan propagandaa. Mutta propagandan kiellosta sinänsä ei tuolloin löytynyt täyttä yksimielisyyttä. j oonAs : Sodan propagoiminen tosiaan kiellettiin
Siksi on tärkeätä, että annetaan monipuolinen ja rikas kuva maailmastamme. Tuntuu, että samaa on nyt menossa muslimivastaisuutena. Itse uskon kuitenkin, että jotkut tarinat ovat todempia kuin toiset. Demokraattisissa yhteiskunnissa pitää olla huolissaan informaatiovaikuttamisen yrityksistä, kuten nyt Venäjän osalta, mutta samalla on kiinnitettävä huomiota myös siihen, millaista vaikuttamista omissa yhteiskunnissamme on. Epävarmuus ja jännitteet ovat aika otollista maaperää ei vain konflikteille vaan myös propagandalle. j oonAs : Propaganda on hankala siksi, että se muuttaa ilmiasuaan ja rajanveto on vaikeaa. Minusta ne enemmän hämärtävät kuin valaisevat. j oonAs : Eurooppalaisuutta tosiaan rakennetaan monissa piireissä selvästi muslimivastaisuudelle. Tämänhetkinen muotikäsite on populismi. Professori Heikki Luostarinen Tampereen yliopistosta on kirjoittanut asiasta kiinnostavasti. Silloin ollaan lähempänä totuutta. Propaganda on ensisijaisesti vapaan keskustelun rajoittamista ja totuuden hämärtämistä mutta ei välttämättä valhetta. Onko sinulla käsitystä miksi propagandan tutkimus on kuitenkin menettänyt kiinnostavuutensa. Siksi halusin kirjassani ihan tietoisesti palauttaa vanhoja käsitteitä käyttöön, jotta ilmiöt voidaan nähdä pitkässä kontekstissaan. Meillä tehdään strategista viestintää. 1900-luvulla tehtiin valtavasti propagandatutkimusta, jota pitäisi nyt hyödyntää. Kerrot kirjassasi esimerkiksi, että juutalaisuusvastaisuuden pitkän historian vuoksi natsit kykenivät syyllistämään heidät Saksan ongelmista. YDIN 2 / 2017 18 YDINHETKI tää ne demokratiaan kuuluvina, tähän tarvitaan propagandistista leimaamista ja esimerkiksi kielen tasolla kielteisten assosiaatioiden luomista. Sitä käytetään yleiskäsitteenä kaikelle sille, mistä ei pidetä. Kapea, yksinkertainen ja mustavalkoinen vetoaa valitettavasti ihmisiin helpommin. Kun on laajaa taloudellista epävarmuutta ja Euroopan suhteellisen aseman pelätään heikkenevän globaalisti, haetaan vihollista, jotta voitaisiin tuntea olo vahvemmaksi. Arja: Ongelma uusien käsitteiden luomisessa näyttää olevan, että vanhoista inhottavuuksista tehdään sisäsiistejä. Mutta hyvässä agitaatiossa on kyse samasta samoin kuin muutokseen motivoivassa poliittisessa puheessa. Politiikan tehtävänä on kuitenkin vedota myös kansaan Jos erkaannutaan liiaksi, ei enää ajeta niitä asioita, joita pitäisi. j oonAs : Propagandasta puhutaan ehkä Pohjois-Korean tai korkeintaan Putinin Venäjän mutta ei koskaan länsimaitten yhteydessä. A rjA : Propaganda on siis läsnä koko ajan meillä eikä vain jossain muualla. Mutta myös mistä niitä ammennetaan ja miten niitä voidaan ymmärtää ja verrata. A rjA : Hitler määritteli propagandan taidon suurten massojen emotionaalisen virityksen ymmärtämiseksi. Tietyssä mielessä kaikki kertomukset ovat rakennettuja. Toki nyt tutkitaan informaatiovaikuttamista, psykologisia operaatioita tai puhutaan hybridiuhkista – koko ajan keksitään uusia käsitteitä. Propagandan ideassa ei niinkään ole kyse faktoista, vaan siitä kuka kykenee tarjoamaan vaikuttavimman kertomuksen. Missä määrin erot propagandaan tulevat totuudesta tai sen etsinnästä. Mietitään vaikkapa Donald Trumpin puheita meksikolaisista, jotka tulevat, ryöstävät ja raiskaavat. Propagandaan sanana liittyi paljon rasitteita ja siksi haluttiin luoda tilalle uusia käsitteitä. Koko ajan kilpaillaan tarinoista ja ihmisiin vetoavista maailmankuvista ja selityksistä. Mutta samalla yhteys vanhaan propagandatutkimukseen katkesi. Propaganda hyödyntää sellaisia asioita, joita ei ole kyetty syystä tai toisesta käsittelemään avoimesti. A rjA : Esiintyyhän meilläkin samankaltaista puhetta! Ranskalainen yhteiskuntafilosofi René Girard puhuu Väkivalta ja pyhä -kirjassaan yhteisön tavasta tiivistyä nimeämällä ulkopuolisia vihollisia. Se olisi. A rjA : Tarkkaan ottaen kaikkien poliitikkojen pitäisi olla lähtökohtaisesti populisteja. Joonas: Näyttäisi siltä, että se on osittain aika tietoista
Itse tuote on väärä. Nyt pitää demokratiassa tehdä päätöksiä, että kaikki ovat mukana. Se on nyky-yhteiskunnan ominaispiirre, johon on helppo iskeä tarinankerronnalla. On aika hurjaa, että meillä on muutamia kymmeniä lukioita, joissa ei opiskella historiaa. Mutta vaikuttavissa tarinoissa on usein kyse hyvän ja pahan taistelusta. Varallisuuden ja tuloerojen huikean kasvun ohella myös valta on keskittynyttä. Koulutus nähdään huolestuttavasti nykyisin talouden ehdoilla. Samoin kuinka tarinoita halutaan kuulla myyttien kielellä. Yksien ja harvojen menestys ei ole valunut kaikille muille. Millaisessa maailmassa elämme. On vahvan johtajan kaipuuta. Sen lähtöajatus oli, että opiskellaan omaa elämänhistoriaa. Yhdysvalloissa tuotettiin 1930-luvun lopussa kouluille aineistoa, joka oli tarkoitettu lisäämään propagandan tunnistamisen valmiuksia. Ahtaalla kuitenkin ollaan tarinoiden ja tiedon tulvassa. Olemme etääntyneet liian kauas alkuperäisistä ihanteista. Millainen suhteeton raivo muutamasta kappaleesta syntyi! Niin, olenko propagandan lumon suhteen pessimisti vai optimisti. Tuntuu, että se yritetään väkisin tuoda aivan kaikkeen. A rjA : Kirjoitit myös, että yksi keino propagandaa vastaan demokratioissa on parodia. Myös äärioikeistolaisen liikehdinnän pitäisi panna herätyskellot soimaan. Kun demokratiassa kaikki ovat toimijoita, meillä pitää olla valmiuksia tunnistaa propagandaa ja turvata avoin keskustelu, jossa ketään ei suljeta ulos. Demokratian pitää rakentua uudestaan, jos ja kun se ei enää vetoa ihmisiin. Demokratia ei ole enemmistön tyranniaa. Minun ankkurini on tarkastella asioita demokratian vinkkelistä: kaikki jäsenet tulevat edustetuksi ja kuulluiksi, myös huonompiosaiset. Uutisointi tuntuu painottuvan konflikteihin ja on omiaan luomaan kaoottisuuden, epävarmuuden ja turvattomuuden tunnetta. Kun osaamme tutkia myös itseämme kriittisin silmin, onko joku käsityksemme koeteltu, testattu vai onko sittenkin uskomusta, emme altistu niin helposti propagandalle. j oonAs : Parodiasta hyvä esimerkki on venäläinen Pussy Riot -ryhmä. Sitä ei voi rakentaa uudelleen strategisella viestinnällä tai kertomalla hyvä tarina. A rjA : Demokratiassa on liikaa harvainvallan piirteitä. j oonAs : Varallisuusja tuloerojen osalta uusliberaalikertomus ei ole ollut totta. Falskiutta ei saa olla. Paras vastalääke propagandalle henkilökohtaisella tasolla on, että tunnemme itsemme mahdollisimman hyvin. j oonAs : Vahvasti tarinankerronnan maailmassa. YDIN 2 / 2017 19 YDINHETKI demokratian idean mukaista. Taidan liikkua välitilassa. Olemme eläneet demokratian kannalta viimeiset kymmenen vuotta huonompaa aikaa verrattuna aiempaan. Jaques Ellul viittaa tunteisiin ja ihmisten tarpeeseen olla osa suurta ja voimakasta kollektiivia. Uusliberalismin liittyy uskonkappaleita sellaisesta markkinoiden toiminnasta, joka vastaa mustavalkoista kertomusta. Demokraattisen yhteiskunnan edellytys on, että se tuntee historiansa. A rjA : Vapaus, veljeys ja tasa-arvo ei siis olekaan mennyttä aikaa. A rjA : Demokratiassa tosiaan enemmistö turvaa vähemmistön oikeudet. DEMOKRATIA EI OLE ENÄÄ TARPEEKSI DEMOKRAATTINEN.. Mitä luulet, onko propagandan lumo silti voimissaan. Ongelma ei vain ole, että demokratiasta on kerrottu väärin. Historia on aaltoliikettä. Se on myös tärkeä koulutuksen elementti. Oma yhteisö on hyvä, vihollinen paha. Tutustutaan omiin ennakkoluuluihin ja stereotypioihin ja mistä ne ovat tulleet. Demokratia ei ole enää tarpeeksi demokraattinen. j oonAs : Hyvän ja pahan taistelu on vahva ja ikivanha myytti. Ollaan vedenjakajalla. Demokratiassa voi suojautua propagandalta faktantarkistuksella, mutta ennen muuta turvaamalla monipuolisen median ja kriittisen journalismin
ja kissavideot Kirjoittaja Juho Kajava Brexit. YDIN 2 / 2017 20 YDINHETKI Iso-Britannian ero EU:sta tapahtui sosiaalisen median vaalikentillä