2023 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa. Zavidovo-vuodosta 50 vuotta. YDIN KANSAKUNNAN PIIRONGIN PÄÄLLÄ 57. Pilapiirros Turkkiperformanssin kuvina Hakkerilistat lentokielloista julki Presidentti Halonen Afganistanista IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO. . vuosikerta / 1 l
Helsinki M ak sa ja : Ju kk a Ke kk os en tu ki ry hm ä Oikeudenmukainen maailma on mahdollinen! Äänestä! kansanedustaja, nuorisotutkija, Helsinki Veronika Honkasalo
/ 58 KIMMO ELO Saksa Euroopan integraation takaajana / 62 MARKO ULVILA Kirjeitä pohjois-Syyriasta / 67 VILLE LUUKKANEN Sivistyksen happikato / 72 PÄIVI AIKIONIEMI Sanoja rauhanrakentamisesta YDINKOKEMUS 74 PÄIVI KAPIAINEN-HEISKANEN Afgaaninaisten ääni kuuluu suomalaisblogissa / 77 RIITTA OITTINEN Iloa ja surua ruuasta / 81 JUHANI TOLVANEN Kuvallinen pilkka osuu ja sattuu / 83 VELIMATTI HUHTA Nimet ja kasvot / 86 KALEVI SUOMELA Asiassa vahva, tyylissä lempeä / 88 Kirjaja elokuva-arviot / 92 PASI KOSTIAINEN Uusilla mausteilla / 94 ASTRID NIKULA Quo vadis, Sverige. SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 TIMO VESALA Metsähakkuiden väärät väitteet / 12 JENNI LEPPÄNEN Luova toiminta tarvitsee turvallisen tilan YDINHETKI 14 ARJA ALHO Sodan harmaissa / 20 ARJA ALHO Suomi Afganistanissa / 24 EETU LEHTO Lentäminen kielletty / 28 EETU LEHTO Nolla uhria / 32 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Vaaliohjelmia, vaalikoneita ja kannatuslukuja / 35 RENNY JOKELIN Kun Ydin oli vallan kovassa ytimessä / 40 ANNA HEIKKINEN Komissiot totuuden työkaluina / 44 MARKO VUORINEN Talvipulahdus Brooklynissä YTIMESSÄ 50 TARJA HALONEN Afganistan – mitä johtopäätöksiä. / 53 FOLKE SUNDMAN Onko globalisaation kulta-aika ohi. / 95 Kärnstoff / 96 LAURA LODENIUS Yhteiset sotaponnistelumme – ”Je suis” Ukraina ja Nato / 98 Pala historiaa YDIN 1 / 2023
Ydin-lehti ei ole uutislehti. P oikkeukselliset ajat aina pandemian alkushokista hyökkäyssodan alkuun ovat muuttaneet tiedonvälityksen asemoitumista. Propagandahan ei välttämättä ole valhetta mutta ei myöskään koko totuus. Presidentti Sauli Niinistö piti puheen suurlähettiläspäivillä elokuussa 2014. Ne ovat enemmän mielipiteitä kuin kriteerit täyttäviä uutisia. Uudessa asennossa rauhanaktivistit mutta myös asiantuntijat ja tutkijat ovat joutuneet ahtaalle. Turkki-käänteet ovat sellaisia. Se on myös rauhantyön perustaa. Hänen mielestään tieteen politisointi uhkaa tutkijoiden sananvapautta ja samalla meidän kaikkien syvällisempää ymmärrystä maailmasta. Olemmeko rauhaan sitoutumisemme vuoksi putinisteja. Olemme mielipideja kulttuurilehti. Hän sanoi myös, että diplomatian tarve oli Ukrainan kokoa suurempi. On tarve syvälliseen harkintaan, myös itsekriittiseen. Tiede ei voi politikoida. ”Ukrainan kriisin tuleva kulku on vielä tuntematon. AJATTELEN SIIS OLEN ARJA ALHO päätoimittaja O letteko huomanneet, että esimerkiksi maan suurimman lehden uutissivuilla on paljon kommentteja ja analyyseja. Siellä se kuitenkin on! Sotatieteilijä Ilmari Käihkö on kohdannut paineita, joissa asiantuntijuutta alistetaan puolustussotaa käyvälle Ukrainalle. T aidamme elää myös performanssien aikaa. Se olisi jopa vaarallista. Käihkö viittaa tammikuisessa Yle-kolumnissaan Winston Churchilliin, joka tunnusti valehdelleensa kansalaisille aikanaan varmasta voitosta. Tämä on informaatiovaikuttamista tai kuten aiemmin sanottiin, propagandaa. Tästä puhumme myös Ydin-keskustelussa. Mutta silti päätoimittajana olen valinnut linjan, joka pyrkii tarinamaailman vastakkainasettelun ja mustavalkoisuuden sijaan välittämään rikasta ja monipuolista kuvaa todellisesta maailmastamme ja aikamme ilmiöistä. Hän asetti Ukrainan konfliktin Venäjän ja lännen väliseen epäluottamuksen ja vastakkainasettelun kierteeseen, jossa se oli sekä syy että seuraus. Eikä hän ole yksin kokemuksiensa kanssa eikä kyse ole vain sodan ja rauhan kysymyksistä. Sodan ja rauhan kysymyksissä rauhan mahdollisuus loistaa poissaolollaan. Ja meidän kannattaa kuunnella vähän niitäkin ääniä, jotka varoittavat juoksemasta syvälle uuteen kylmään sotaan äkkireaktiona, sivuilleen katsomatta ja YDIN 1 / 2023 4 PÄÄKIRJOITUS. Olemmeko lehtenä huutavan ääni korvessa. Kyse on kirjoituskisasta sarjassa vetoavin tarina. Käihkö kirjoittaa: ”Sotapropagandasta kumpuava perusteeton optimismi voi johtaa pettymykseen ja väärin ratkaisuihin tavalla, joka ei lopulta palvele ketään – ei edes ukrainalaisia.” Sodan politiikan logiikka on nähdä asiat mustavalkoisina. Putinin mielestä emme varmasti. On siis alleviivattava vahvasti sitä, että tieteen tehtävä on tuottaa tutkittua tietoa suurelle yleisölle, päätöksentekijöille ja tiedeyhteisölle. Ajattelen myös niin, että etsivä löytää aina ulospääsyn – myös sodasta. Kaikenlaiset julkiset katumusharjoituksetkin ovat meneillään ikään kuin jälkikäteen voitaisiin kirjoittaa kulloisiakin olosuhteita uusiksi. Luultavasti. Se on myös kriittistä ajattelua ja kilvoittelua totuuden etsimisessä
Kirjoitamme myös hakkeroiduista lentokieltolistoista. Kyllähän sinne kuopan pohjalle nopeasti tippuu. Kyseessä oli Zavidovo-vuoto ja Ydin-lehden Y. Hämmästyttävää on, että ulkoministeriö nostaa tärkeäksi operaation Natojäsenyyden hakemisessa, jota ei operaatioon lähdettäessä pidetty tärkeänä vaikkakin kumppanuus mainittiin. On siis alleviivattava vahvasti sitä, että tieteen tehtävä on tuottaa tutkittua tietoa suurelle yleisölle, päätöksentekijöille ja tiedeyhteisölle. Muistelemme myös vanhoja. Kimmo Elo kirjoittaa Saksan asemasta ja siihen liittyvästä ulkoja turvallisuuspolitiikan ajattelusta, joka on kovin huonosti välittynyt Suomeen. Tarkastelemme myös siitä tehtyjä eri selvityksiä. Mutta niin mainittiin Euroopan itsenäisyyden vahvistaminen toimijana ja ennen muuta Afganistanin turvallisuustilanteen vakauttaminen humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja siviilikriisinhallinnon keinoin. Y. K evään eduskuntavaalien mielenmaisemaa kuvaa hyvin hiljattain Eduskuntatutkimuksen 20-vuotisseminaarissa Anna Kontulan käyttämä puheenvuoro niin sanottujen vanhojen ja uusien puolueiden välisistä eroista. Vaalikeskusteluissa vilahtavat valtionvelan korkomenot ovat 2,6 miljardia budjetin loppusumman ollessa 83,5 miljardia. Raja on toki tosiasia mutta eturintamaelo itse valittua. miettimään pysähtymättä. Ylipäätään Suomen asemaa geopolitiikassa – olkoonkin, että tulevaisuudessa olemme sotilaallisesti liittoutuneita – ei pidä määrittää Nato-rajaksi suhteessa Venäjään. Ydin-lehden päätoimittaja Elina Sana (entinen Suominen) piti kiinni lähdesuojasta viisikymmentä vuotta. Vuoden 2023 budjetissa muuten puolustusmenoihin käytetään 6,2 miljardia. Hän käytti affektiivisuutta ja ideologisuutta kuvaamaan eroa. Mutta ylösnousu onkin sitten toinen juttu.” Pidän hyvin historiattomana julistaa joidenkin olleen oikeassa (esimerkiksi baltit) ja joidenkin olleen väärässä (esimerkiksi suomalaiset), jota uutisvirrassa tarjoillaan lähes viikoittain. Tässä jaossa vihreät ja perussuomalaiset edustavat erilaisista näkemyksistään huolimatta affektiivisuutta. Ideologisuuteen kuuluu myös syvätieto, joka syntyy koetusta. Mutta huomio avaa kiinnostavia ulottuvuuksia. Y din-lehti tarjoaa presidentti Tarja Halosen punnitun puheenvuoron Afganistanin operaatiosta. Listojen alkuperä liittyy sekin terrorisminvastaiseen sotaan. Folke Sundman toivoo siitä myös käyttövoimaa monenkeskisen sopimisen maailmaan ja sen järjestyksen uudelleen rakentamiseen. Zeitenwende lähtee siitäkin, että pitää nähdä myös Ukrainan sodan jälkeiseen aikaan. YDIN 1 / 2023 5 PÄÄKIRJOITUS. Antosen haastattelu, joka selvitti vuodon motiiveja. Opetukseenja kulttuuriin 7,8 miljardia. Radikaalia on näemmä vaatia, ettei puolustusmenojen osuus ylittäisi Naton suosittamaa – kovin harva Nato-maa siihenkään yltää – kaksi prosenttia bruttokansantuoteosuutta. Arvelen toki, että affektiivisuutta löytyy myös vanhoista puolueista etenkin silloin, kun syvätieto ei kohtaa puolueen arvoja. Ristiriitojen sovittelu ja yhteisten näkemysten hakeminen onnistuu ideologiaa ja syvätietoa edustavien puolueiden kesken paremmin kuin affektiivisten, tunteenomaisuutta korostavien välillä
/ sivu 74 PASI KOSTIAINEN työskentelee musiikkiin ja muuhun populaarikulttuuriin erikoistuneena vapaana kirjoittajana, toimittajana ja tietokirjailijana. Hän on myös Ydin-lehden toimituskunnan jäsen. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. Ydin saa Taiteen edistämiskeskuksen kulttuurilehtitukea. / sivu 26 TARJA HALONEN toimi Suomen ulkoministerinä 1995 – 2000 ja tasavallan presidenttinä 2000 – 2012. alv 10 % 28 € kestotilaus, sis. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 95. / sivu 67 MAIJALIISA MATTILA on entinen suomen kielen ulkomaanlehtori. / sivu 62 MARKO VUORINEN on New Yorkissa asuva kansainvälisesti palkittu dokumentaristi, joka keskittyy töissään yhteiskunnalliseen, sosiaaliseen, sukupuoliseen ja seksuaaliseen oikeudenmukaisuuteen. / sivu 88 PÄIVI KAPIAINEN-HEISKANEN on mikkeliläinen toimittaja, joka on kehittänyt Mikael/YLE nettiradiota sekä tehnyt indiedokumenttielokuvia itselle tärkeittä aiheista. KIMMO ELO on Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen Eurooppa-tutkimuksen erikoistutkija. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa, Rosebud-kirjakaupat. / sivu 81 MARKO ULVILA n tamperelainen kansalaisaktivisti ja tietokirjailija, hän vieraili lokakuussa 2022 koillisen Syyrian demokraattisella itsehallintoalueella. Ydin on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja noudattaa hyvää journalistista tapaa. Irtonumerot paperisena ja digitaalisena Ydin-verkkokaupasta www.ydinlehti.fi Digitaalisena myös osoitteesta www.lehtiluukku.fi. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi TOIMITUSSIHTEERI Eetu Lehto, ydin@ydinlehti.fi HALLITUKSEN PJ Pekka Ristelä ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA Pekka Elomaa TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. Hän on myös Ydin-lehden toimituskunnan jäsen. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. Huomautukset 14 päivän kuluessa. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. / sivu 86 JUHANI TOLVANEN on sarjakuvaneuvos. / sivu 44 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p. / sivu 77 FOLKE SUNDMAN on kansainväliseen politiikkaan eri rooleissa pitkään vaikuttanut toimija ja Suomen Rauhanliiton hallituksen jäsen. / sivu 35 & 89 VILLE LUUKKANEN on kestävän kehityksen ammattilainen, joka yrittää rauhantahto edellä ymmärtää globaalin etelän, kylmän pohjoisen ja muidenkin ilmansuuntien haasteita. / sivu 50 ANNA HEIKKINEN on yhteiskuntatieteiden kandidaatti, joka työskentelee kirjastoalalla. YDIN 1 / 2023 tekijät YDIN 1 / 2023. / sivu 58 PEKKA ELOMAA on vapaa kuvaaja, joka on perehtynyt yhteisölliseen kuvaukseen. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. alv 10 % ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. 57. / sivu 40 VELI-MATTI HUHTA on vapaa toimittaja ja kriitikko, VTM ja HuK. / sivu 92 RIITTA OITTINEN on Belgiassa asuva tietokirjailija ja Ydin-lehden toimituskunnan jäsen. / sivu 53 KALEVI SUOMELA on rauhanaktivistina veteraanisarjassa ja Ydin-hallituksen jäsen. vuosikerta) PAINOPAIKKA Lehtisepät Oy, Lahti ISSN 0356-357X (painettu) ISSN 2737-3398 (verkkojulkaisu) YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. / sivu 83 RENNY JOKELIN on entinen toimittaja, joka on tehnyt pitkän uran Helsingin Sanomissa, Yleisradiossa ja Euroopan parlamentissa
YK:n piirissä neuvotellussa sopimuksessa kielletään valtioita kehittämästä, testaamasta, tuottamasta, valmistamasta, kuljettamasta, omistamasta ja varastoimasta ydinaseita tai uhYDINASEKIELTOSOPIMUS TÄYTTI KAKSI VUOTTA YDIN 1 / 2023 Ytimekkäät Tilaisuuden tallenne löytyy www.youtube.com/watch?v=jfthc9ac7Tk&t=2560s. Sopimusta vastustivat kaikki ydinasevallat: Yhdysvallat, Venäjä, Britannia, Ranska, Kiina, Intia, Pakistan, Israel ja Pohjois-Korea sekä Nato-maat ja Yhdysvaltain ”ydinsateenvarjon” alla olevat maat Australia, Etelä-Korea ja Japani. Esimerkiksi Irlanti ja Itävalta ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus kuitenkin tuli voimaan, kun sen ratifioi tarvittava määrä valtioita. Kyse ei kuitenkaan ole EU-maista, vaan Nato-maista. Suomi ei osallistunut neuvotteluihin eikä äänestänyt sen puolesta. Ytimen toimituskunta RAUHANJÄRJESTÖT ja Vapaus valita toisin -yhdistys järjestivät 21. YDIN 1 / 2023 kaamasta niillä. Suomen kielteistä kantaa perusteltiin aikanaan ulkoministeriön kannanotoissa sillä, etteivät muutkaan EU-maat ole sitä allekirjoittaneet. 2022 Ydinasekieltosopimus kaksi vuotta -tilaisuuden, jonka yhteydessä järjestettiin rauhantyöstä työpajoja mutta syötiin myös syntymäpäiväkakkua. Sopimus kieltää myös ydinaseiden sijoittamisen sopimuksen piirissä olevien valtioiden alueille. 1
YDIN 1 / 2023 8 YTIMEKKÄÄT 8 YTIMEKKÄÄT YDIN 1 / 2023 ”PELKÄÄN, ETTÄ OLEMME MENOSSA KOHTI LAAJEMPAA SOTAA. EMME UNISSAKULKIEN, VAAN SILMÄT APPOSEN AVOINNA.” Pääsihteeri António Guterres 6.2.2023 YK:ssa.
Nyt Younis on vapautettu 40 vuoden vankeusvuoden jälkeen 66-vuotiaana. Yhdysvallat puolestaan uskoo sen olleen maan ilmatilassa vakoilutarkoituksissa. Avaruudessa vasta onkin lentävää tavaraa. Sitä pienempiä on 167 miljoonaa.. Younisin vankeustuomio on pisin yhtäjaksoinen palestiinalaisvangin kärsimä rangaistus. Pallo voi lentää 37 kilometrin korkeudessa. ”Kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu ja rauhantyö ovat Suomen tekemiä tärkeitä investointeja globaaliin turvallisuuteen ja vakauteen.” Siksi FINGO haluaa ettemme käännä selkäämme maailmalle. Esimerkiksi vanhojen 4 500 satelliitin lisäksi Euroopan avaruusjärjestö arvioi tammikuussa 2018, että maata kiertää vajaat 30 000 yli kymmensenttimetristä keinotekoista kappaletta. Palloja taivaalla LYHYESSÄ ajassa neljä epäilyttävää lentävää esinettä on ammuttu alas Yhdysvaltojen ja Kanadan ilmatilassa. Vappupalloa paljon suurempi ja teknisesti varusteltu pallo on lisännyt suurvaltasuhteiden jännitteitä. Mutta pallo oli Kiinan – ja se on myöntänyt asian. Tammikuussa yksin Tel Avivissa 80 000 mielenosoittajaa puolusti oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja vähemmistöjen oikeuksia sekä vastusti korruptiota. Kevään eduskuntavaalien vuoksi se vetoaa niin ehdokkaisiin kuin julkiseen keskusteluun. Hävittäjät lentävät yleensä 20 kilometrin ja kaupalliset lennot noin 12 kilometrin korkeudessa. Suomi ei käännä selkäänsä maailmalle Israelissa jännitteet leviävät ISRAELIN pääministeri Benjamin Netanjahua on luonnehdittu poliittisen vehkeilyn mestariksi. Sivullisten avulla hän sai yhteyden perheeseensä. Jännitteitä ovat lisänneet myös palestiinalaisalueille perustetut siirtokunnat, jotka ovat kansainvälisen oikeuden mukaan laittomia. Israelin ja palestiinalaisten väliset yhteenotot ovatkin taas kiihtyneet eikä kuolonuhreilta ole vältytty. Kiina sanoo pallon olleen reitiltä eksynyt säähavaintopallo. Ensimmäiseksi hän vieraili vanhempiensa haudalla. ”Kestävää rauhaa ja vakautta rakennetaan tehokkaimmin puuttumalla kriisien ja konfliktien juurisyihin, kuten ihmisoikeuksien polkemiseen, demokratian rapautumiseen sekä eriarvoisuuteen ja köyhyyteen. Hän palasi valtaan ääriuskonnollisten ja äärioikeistolaisten tuella. Tosin auton kokoinen esine ilmassa ei liene kovin harmiton. Hallituksen muodostaminen ja sen toimet ovat herättäneet tyrmistystä. Kansainvälisen painostuksen johdosta, se muutettiin elinkautiseksi. Hänen vapauttamisestaan ei kerrottu kenellekään, jätettiin vain kadulle. YDIN 1 / 2023 9 YTIMEKKÄÄT FINGO kokoaa noin 270 suomalaista kansalaisjärjestöä reilumman maailman puolesta tehtävään työhön. Karim Younis surmasi israelilaissotilaan yhteenotossa vuonna 1983 ja sai kuolemanrangaistuksen. Kiina tosin muistuttaa, että sen ilmatilassa on tehty kymmenen pallohavaintoa. Kolme niistä oli todennäköisesti harmittomia yksityisten yritysten tai kansalaisten taivaalle lähettämiä esineitä. Valtavaksi kasvanut eriarvoisuus sekä ilmastokriisin hälyttävä eteneminen ovat sotilaallisen konfliktin ohella suurimpia uhkia yhteiskunnalliselle turvallisuudelle.” Se muistuttaa vetoomuksessaan, että jo ennen pandemiaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan kuusi maailman seitsemästä ihmisestä tunsi olonsa turvattomaksi ja muistuttaa, että vain panostamalla inhimilliseen turvallisuuteen voimme saavuttaa kestävää rauhaa ja vakautta
Pienyritysten tilanne Suomessa ei liene kovin erilainen verrattuna Saksaan yleisen taloustilanteen heikentyessä. Saksa on ollut vuosia Suomen tärkein kauppakumppani. Sota kuitenkin nopeutti hintojen nousua merkittävästi. Energian kallistuminen alkoi jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan. Saksan Ifo Institute on julkaissut maan hidastuvan kasvun vaikutusarvion itsensätyöllistäjiin sekä pienyrityksiin, joissa on alle yhdeksän työntekijää. Jimdo-ifo Business Climate Index perustuu 1 300 yrityksen näkymien selvittämiseen, erityisesti palvelualoilla. Poikkeuksellisen nopean inflaation taustalla ovat maailmantalouden tarjontahäiriöt ja suuri kysyntä. Elokuu 2021 -30 Tammikuu 2022 Kesäkuu 2022 Lokakuu 2022 -20 -10 10 20. YDIN 1 / 2023 10 YTIMEKKÄÄT EUROOPAN talousongelmat näkyvät hidastuneina kasvulukuina ja inflaationa. Ytimen toimituskunta Talous kokonaisuutena Itsensätyöllistävät ja pienyritykset LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ ITSENSÄTYÖLLISTÄVIEN JA PIENYRITYSTEN OSALTA Lähde: Ifo Business Survey, lokakuu 2022. Kysyntää lisäsivät koronapandemia aikaisten rajoitusten purkaminen, jolloin kotitalouksien kulutusmahdollisuudet lisääntyivät. Näkymiä heikensivät pandemia-ajat, joista toipuminen on ollut vaikeata, ja nyt yleiset talousnäkymät. TALOUSNÄKYMÄT KURITTAVAT PIENYRITTÄJIÄ Suomessa puolestaan suuret työllistäjät ovat jo ilmoittaneet muutosneuvotteluista kuten Valmet Automotive, K-ryhmä, Finnair, UPM ja Stora Enso
Nyt väite ei pidä paikkaansa. Jos lasiin halutaan lisätä vettä, täytyy sitä kaataa siitä pois. ” metsiä pitää hakata, jotta metsät säilyvät hiilinieluna.” Näin esittävät usein etujärjestöt, päättäjät, metsäteollisuus, metsänomistajat ja jopa tutkijat joltakin muulta alalta kuin hiilen kierron tutkimuksesta. Metsän nettonielu maksimoituu, kun metsälle ei tehdä mitään. Nettonielussa huomioidaan myös hakkuut. Puista voidaan rakentaa hirsitaloja. Tämä on jo viisaampaa ilmaston kannalta. Sinne ei mahdu enempää hiiltä kuten ei lasiinkaan. Nielu määritellään yksikäsitteisesti veden/hiilenmäärän muutoksena tietyn aikajänteen yli. Lirutellaan sitten vettä ¼ lasin verran eli täytetään lasi puolilleen. Tällöin lasi on ollut veden nettolähteenä puolen lasin verran, ei nieluna, vaikkakin liruttelunielu – vertautuen biologiseen nieluun metsässä – on ollut ¼ lasia. O n kuitenkin hyviä syitä kaataa vettä pois. Metsähakkuiden väärät väitteet TIMO VESALA Kirjoittaja?on?meteorologian?professori?Helsingin?yliopistossa.. Jos metsään halutaan lisätä hiiltä, täytyy sitä viedä hakkuissa pois. . Tällöin myös hiilivarasto maksimoituu. Usein väite yhdistetään myös ilmastonmuutoksen hillintään. ”Hakkuiden ja puunkorjuun lisääminen pienentää Suomen metsien nettohiilinielua ja metsien hiilivarastoa vähintään vuosikymmeniksi eteenpäin verrattuna tilanteeseen, jossa niitä ei lisätä.” Jos päättäjät eikä metsäteollisuus tiedä tätä tosiasiaa puunkorjuun vaikutuksesta hiilivarastoon, se on hälyttävää. Pitää tarkastella nettonielua eikä biologista nielua. YDIN 1 / 2023 11 KOLUMNI. Vanha metsä saadaan toki biologiseksi nieluksi hakkaamalla ja uudistamalla. Väite pitää paikkansa, jos nielulla tarkoitetaan biologista nielua maaperässä ja kasvavissa puissa. Kaadetaan vedestä ¾ pois. Vedestä voi tehdä jääkuutioita varastoon. Jos varasto pienenee, on metsä nettolähde, negatiivinen nielu. Näillä ei kuitenkaan minimoida veden tai hiilen määrää ilmakehässä, edes vaikka lasi oli täynnä ja metsä vanha. Silti nettonielu jää negatiiviseksi, kuten vesi lasia tyhjennettäessä ja uudelleen täytettäessä. Jos metsän hiilivarasto kasvaa, metsä toimii nettonieluna. Täyden lasin nielu on nolla, mutta varasto maksimissaan. Jos tietää, mutta eivät myönnä, se on törkeää. Metsän hiiltä tarvitaan sellunkeittoon. Tavoitteena on silloin maksimoida omistajan metsästään samaa hyöty ja pitää metsä nuorena. Jos tarkoituksena on pitää vesi poissa ilmakehästä, sitä ei kannata kaataa pois. Nielua haluttaisiin ylläpitää minimoimaan hiilen määrä ilmakehässä ja tavoitteena maksimoida se metsässä. Miten nielun maksimoituminen on mahdollista, vaikka vanhaksi kasvaneen metsän nielu on lähellä nollaa. Tarvitaan vettä perunoiden keittämiseen. V anha metsä vertautuu piripinnassa olevaan vesilasiin
Forum-teatteri vaatii onnistuakseen mielen ja kehon lämmittelyä. Nuoret ansaitsevat tilan, jossa heillä on mahdollisuus pohtia yhteiskunnassa vallitsevia normeja ja valtarakenteita sekä käydä keskusteluja haastavistakin aiheista keskenään ja yhdessä ammattilaisen kanssa. Nuoren täytyy luottaa siihen, että kaikki sitoutuvat yhdessä pitämään turvallisempaa ja kaikille saavutettavaa tilaa yllä ja tekemään tarvittavia muutoksia sen ylläpitämiseksi. Katsomusdialogi puolestaan vaatii taitoa ottaa ne puheeksi osana arkista toimintaa liittämällä keskustelut omiin kokemuksiin, huoliin ja huomioihin. L uottamuksen ilmapiiri mahdollistaa erityisen herkistä ja vaikeistakin asioista keskustelemisen niin, että se johtaa kestävän dialogin syntymiseen. Sloveniassa, Serbiassa, Puolassa ja Suomessa järjestetyt koulutukset pitivät sisällään niin katsomusdialogia, elokuvakasvatusta, syventymistä moniperustaiseen syrjintään elävän kirjaston kautta kuin forum-teatteria, jossa kuvitteellisiin syrjinnän tilanteisiin puututaan teatterin keinoin. T yö nuorten parissa perustuu kohtaamiselle ja vuorovaikutukselle. Luovan toiminnan avulla voidaan saavuttaa uuden oppimisen ja oivaltamisen tasoja, joihin emme perinteisten, sanallista sekä loogista ajattelua painottavien, menetelmien avulla usein pääse. Aito yhdenvertaisuus lähtee koko yhteisöstä ja valmiudesta kyseenalaistaa omia tapoja sekä tunnistaa itsessä ja muissa olevaa moninaisuutta. Luovassa turvallisemmassa tilassa päästään käsiksi tunteisiin, joiden käsittely arjessa ei ole välttämättä sallittua tai mahdollista. Elävä kirjasto ei onnistu ilman luottamuksen ilmapiiriä, jossa osallistujien kesken on sovittu yhteisistä säännöistä. Parhaimmillaan voidaan päästä tuloksiin, jotka näkyvät niin ryhmän muuttuneissa asenteissa kuin käytöksessä. Pelkän inspiroivan tilan tarjoaminen tai leikillisten lämmittelyharjoitusten tekeminen ei tee tilasta vielä turvallista. K okeilimme Rauhankasvatusinstituutissa vuoden 2022 aikana yhteensä lähes 80 nuorisotyöntekijän kanssa luovia dialogimenetelmiä. Voimaantumisen ja osallisuuden tunteen tärkeä lähde on toisia kunnioittava tunteiden ilmaisun vapaus, jota luova turvallisempi tila ruokkii. Luova toiminta tarvitsee turvallisen tilan JENNI LEPPÄNEN Kirjoittaja?on?Rauhankasvatusinstituutin?viestintäsuunnittelija. Tällaisia ovat esimerkiksi rasismi ja katsomuksiin liittyvä vastakkainasettelu. YDIN 1 / 2023 12 KOLUMNI. Kun ohjeet on luotu nuorten omista tarpeista, niihin on helpompi kaikkien myös sitoutua. Monen luovan menetelmän ytimessä on sisäänrakennettuna ajatus turvallisesta tilasta, jossa painoa annetaan kehotietoisuudelle, tunnekasvatukselle ja läsnäololle.
Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA. 14 ARJA ALHO Sodan harmaissa / 20 ARJA ALHO Suomi Afganistanissa / 24 EETU LEHTO Lentäminen kielletty / 28 EETU LEHTO Nolla uhria / 32 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Vaaliohjelmia, vaalikoneita ja kannatuslukuja / 35 RENNY JOKELIN Kun Ydin oli vallan kovassa ytimessä / 40 ANNA HEIKKINEN Komissiot totuuden työkaluina / 44 MARKO VUORINEN Talvipulahdus Brooklynissä
Teksti Arja Alho Kuvat Kimmo Räisänen YDIN 1 / 2023 14 YDINHETKI. Miksei. Asiasta on kysyttävä sotatieteilijä Ilmari Käihköltä. Kuoleman vakavassa tilanteessa ei juurikaan puhuta rauhan mahdollisuudesta. YDIN 1 / 2023 14 YDINHETKI SODAN HARMAISSA Sotauutisista ja -keskusteluista on tullut vuodessa arkipäivää, kommentaattoreista julkkiksia ja jopa presidenttija kansanedustajaehdokkaita
Harmaan sävyt näkyvät esimerkiksi siinä, että vaikka sotaa käydään Ukrainan ja Venäjän nimissä, eivät kaikki ukrainalaiset ja venäläiset suinkaan kannata sitä, osallistumisesta puhumattakaan. Propagandan takia kaikki hallussamme oleva tieto ei ole totta. Polarisaatio oikeuttaa vallan keskittämisen ja toisinajattelijoiden hiljentämisen tyyliin ”olet joko puolellamme tai meitä vastaan”. Venäjä on uhka. Mutta kun sodissa aiheutetaan aina kauhua ja kuolemaa, ei se tunaroinnilta ole vaikuttanut. Venäjällä on ollut selkeästi nimenomaan Ukrainaan kohdistuvia omia vaatimuksiaan eikä vain neutraliteetin suhteen. a rja : Kirjoitit kolumnissasi omia yhdistävästä viholliskuvien luomisesta. I lmarI : Vaikea jossitella, koska emme tiedä, millaisia Putinin laskelmoinnit siinä tilanteessa olisivat olleet. Mitä olisi tapahtunut, jos Nato ei olisi laajentunut Venäjän naapurustoon eikä erityisesti pyrkisi Ukrainaan. Polarisaatio on sodankäynnin, siis laajamittaisen organisoidun väkivallan, edellytys. Käytännössä propagandalla pyritään edistämään omaa asiaa muokkaamalla käsityksiä ja mielipiteitä. Tämä siitäkin huolimatta, että hyökkääjää, Venäjää, pidetään lähinnä tunarina. Kumpikaan näistä ei ole välttämättä totta. Uhkaa sitten paisutellaan ja saadaan aikaan draamaa. YDIN 1 / 2023 16 YDINHETKI A rja : Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on vuosi. Olet kirjoittanut polarisaation ongelmallisuudesta muun muassa Ylen kolumnissa viime joulukuussa Mitä tarkoitat. Venäjältä on paettu, Ukrainasta on paettu. Se on perustavaa laatua oleva ongelma. He ovat viitanneet muun muassa Donbassin kansanmur. a rja : Aamukahvipöydissä ja kotisohvilla tarvittaisiin siis kriittistä medialukutaitoa sotauutisoinnin suhteen. Kun venäläiset pyritään saattamaan suorastaan naurunalaisiksi, samalla vahvistetaan omia odotuksiamme ja haluamme lukea tällaisia uutisia. Ukrainalaisille venäläiset ovat örkkejä. Sensuurin takia meillä ei koskaan ole käytössä kaikkea sodan ymmärtämiseksi tarvittavaa tietoa. I lmarI : Toki kriittistä medialukutaitoa tarvitaan mutta pitää myös muistaa, että sodasta ja sen vaiheista kirjoittamiseen ei välttämättä ole tarvittavaa tietoa. Kirjoittelu ja kommentointi yhtäältä venäläisten tekemisistä ja niiden luonnehtimisesta epäonnistuneiksi, on tarkoitettu vahvistamaan omia käsityksiämme. Venäläisille ukrainalaiset natseja. Medialogiikka puolestaan ruokkii räväköitä otsikoita. Klikkiotsikot toimivat samalla tavalla – eikä hyvää kokonaiskuvaa helposti synny. Venäjällä sotaa ei voi kutsua edes sodaksi, koska vankeustuomiot uhkaavat. Ja sitten puhuit harmaasta mustavalkoisuuden sijaan. Sodan tulevia käänteitä on vaikea ennustaa. Edellyttäen tietysti, että olisi kiinnostusta tietää eri näkökulmista sodan todellisuudessa. I lmarI : Vertasin kolumnissa sotaa mustavalkoiseen kuvaan. Sävyt ovat kuitenkin ehdottoman välttämättömiä monimutkaisten ilmiöiden kuten sodan ymmärtämiseksi. Päinvastoin tuhot ovat hirvittäviä ja uhrien määrät molemmin puolin suuret. Yhteen ainoaan totuuteen ripustautuminen voi olla poliittisesti ja sotilaallisesti hyödyllisiä mutta ne tekevät väkivaltaa yksilöille ja inhimilliselle elämälle. Propagandan ei tarvitse olla valheellista. Ukrainan viestintä on painottanut puolustussodan oikeutusta ja perustunut enemmän tosiasioihin kuin Venäjällä, joka on jatkuvasti syyllistynyt valehteluun. Olisiko sillä ollut vaikutusta Venäjän sotatoimiin. Sosiaalinen media puolestaan on tunnepitoisia reaktioita ruokkiva alusta aina vihasta ja parodioivista kommentoinneista draamaan ja pelkoon. A rja : Jossitellaan. Sodan oloissa propaganda ja sensuuri ovat keskeisiä. Yleinen arvio kuitenkin on, että pitkäksi menee. Mutta silti oikeaa kokonaiskuvaa ei välttämättä ole tarjolla. Toisaalta mediassa näkyy toinen tapa puhua ja kirjoittaa Venäjästä. I lmarI : Muitakin sävyjä on kuin musta ja valkoinen
Lissabonin sopimuksessa on 47.2-artikla, joka velvoittaa jäsenmaita avunantoon kaikin mahdollisin keinoin, jos joku jäsenmaista joutuisi aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Ukrainan osalta on selvää, että he katsovat Nato-jäsenyyden olevan tae Venäjän jo vuonna 2014 alueelliselle koskemattomuudelle ja siksi siitä on maininta Ukrainan perustuslaissa. Vaikuttaa siltä, että Natoa kohti on hivuttauduttu aika määrätietoisesti. Sitten oli isäntämaasopimus vuodelta 2014, joka oli Suomen ja Naton kumppanuustavoitteissa. Samalla se olisi rajoittanut näiden maiden suvereniteettia. Suomi on ylläpitänyt myös yhteensopivuutta Naton kanssa ja hankkinut kokemusta Nato-johtoisissa operaatioissa. a rja : Lisää jossittelua. Kun Ruotsin sosialidemokraatit halusivat puhua taloudesta, koulutuksesta ja terveydenhuollosta, he tekivät vaalivedon, jotta Natosta ei tulisi vaalikysymystä.. Multilateraalista yhteistyöstä on mainittava eu:n kautta tapahtuva yhteistyö. Se, että pysyttäisiin suuremman konfliktin ulkopuolella, esimerkiksi Naton ja Venäjän välisessä konfliktissa, vaikeutuu ja jopa häviää. Olet työskennellyt Ruotsissa paljon. A rja : Tuoreet selvitykset isaf-operaatiosta Afganistanista ja joista Ydin-lehtikin kirjoittaa tässä samassa numerossa, oli operaationa Natojohtoinen. a rja : Ulkoministeriön tavoitteet operaatioon lähtiessä liittyivät turvallisuustilanteen vakauttamiseen, humanitaariseen apuun, ihmisoikeuksiin ja erityisesti naisten ja tyttöjen aseman parantamiseen. I lmarI : Afganistan on ollut yksi tapa ja instrumentti. Ruotsin maltillinen kokoomushan oli viemässä Ruotsia Natoon. I lmarI : Joissakin tilanteissa olisi ollut mahdollista, toisissa ei. Kumppanuus Yhdysvaltojen kanssa ei ollut avainasemassa ennen vuotta 2007 eikä sitä ennen liioin Afganistanissa Nato-operaatiossa. I lmarI : Oma käsitykseni on, että Suomen kansa muutti kantaansa suhteessa Nato-jäsenyyteen, se johti suomalaisten poliitikkojen kannan muutokseen, joka puolestaan johti ruotsalaisten politiikkojen ja sitten Ruotsin kansan kannanmuutokseen. YDIN 1 / 2023 17 YDINHETKI haan, jota ei ole tapahtunut Sellainen vaihtoehto, ettei Nato olisi laajentunut eikä enää laajenisi tai sen olisi pitänyt pakittaa esimerkiksi poisvetämällä joukkoja entisten itäblokkiin kuuluvien maiden kohdalla, olisi ollut etupiirijakoa. Sotilasyhteistyötä oli paljon jo ennen Natohakemuksen jättämistä sekä bilateraalisesti että multilateraalisesti. Se ei jäänyt huomaamatta. Silloinen kakkoshallituksen ulkoministeri Ilkka Kanerva muotoili kuitenkin niin, että transatlanttisten suhteiden avainkomponentti oli nimenomaan kansainvälinen kriisinhallinta, käytännössä Afganistanin operaatio. Eivät niinkään Natoon. Tilanne, jossa Venäjä hyökkäsi Suomea isomman rajanaapurinsa kimppuun, sai itse kunkin pohtimaan, miten turvallisuutta nykytilanteessa voidaan maksimoida. Afganistanissa Suomi otti sittemmin enemmän vastuuta ja oli aktiivisempi tilanteessa, jota on perusteltua kutsua sodaksi. Toki vaaleilla oli tekemistä asian kanssa. Nato nähtiin turvallisuutta tuottavana. He viittaavat myös presidentti Haloseen ja Vanhasen ykköshallituksen aikaan. Olisiko Suomen turvallisuutta voitu edistää vahvistamalla tai terävöittämällä aiempaa linjausta siitä, että Suomi ei salli käyttää aluettaan sotilaallisesti toista maata vastaan. Yhdysvaltalaiset lähteet, löytyvät WikiLeaksista, näkivät selvän muutoksen siinä, että Yhdysvaltoihin skeptisesti suhtautuneet diplomaatit ja poliittiset toimijat jäivät taka-alalle. Sen toimintaperiaate on sama kuin Naton viidennen artiklan, joka on sitonut Yhdysvallat Euroopan puolustukseen. Sisäpolitiikassa tapahtuneet muutokset ovat selvityksissä jääneet Suomessa selvittämättä, jota pidän puutteena. Tosin Natoonkin liittyy ongelmia ja haittapuolia. Kävikö niin, että Ruotsin viime syksyn vaalit johtivat siihen, että sekin hylkäsi 200-vuotisen rauhantahtoisen puolueettomuutensa. Vuonna 2007 aloitti keskustaoikeistolainen Vanhasen toinen hallitus
Voi olla, että tilanne jää junnaamaan eikä jatku nykyisellä intensiteetillä. Keskeinen ongelma tilanteessa on, voiko Ukraina pakottaa Venäjän hyväksymään tappionsa. Se aiheuttaa pelkoa muissa ja siksi voidaan argumentoida, että Ukrainaa on tuettava ja sotaa jatkettava, jotta Venäjä voidaan pysäyttää. Kun resurssit hupenevat, intensiteetti vähenee ja asemasodan kaltainen tilanne vahvistuu. Puhutaan jo ammuspulasta. Ja vielä. Voidaanko Euroopassa luottaa, ettei Venäjä jatka laajentumispyrkimyksiään. Pidemmällä tähtäimellä paljon riippuu siitä, miten kumpikin osapuoli arvioi ajan merkityksen. Sosialidemokraatitkin toki heräsivät uuteen maailmaan Venäjän hyökkäyksen vuoksi ja kun suomalaiset sosialidemokraatit muuttivat kantansa pääministerin ja puolueen puheenjohtaja Sanna Marinin johdolla, se vaikutti heihin. Tällä voi siis olla kauaskantoisia seurauksia. Rauhansopimus tällaisessa tilanteessa tekisi rikkomuksesta pysyvän. Voisiko Yhdysvalloilla, Kiinalla tai yk:lla – jollain muulla – olla roolia rauhanpolun löytämisessä. Ratkaisua haetaan nyt vain taistelukentillä. Putin tai hänen seuraajansa tuskin tahtovat myöntää hävinneensä sodan. Sota on kallis kaikille, Venäjälle ja meillekin. Ukrainakin tarvitsee rauhan. Olemmeko mielestäsi putinisteja vaiko sittenkin ihmisen asialla kuten itse koemme. Sotaa käydään pa. Ukrainan aika on riippuvainen muiden tuesta ja siksi sitä on vaikea kontrolloida. Jos Ukrainassa ei palata vuoden 1991 rajoille, niin normia on rikottu. Putin toivoo, että se on Venäjän puolella. YDIN 1 / 2023 18 YDINHETKI Vaalit voittaneen allianssin äänimäärä olisi muuten vain kasvanut. Siksi siellä päätöksentekijät katsovat, että sotaa kannattaa jatkaa. I lmarI : Tietenkin ihmisen asialla! Putinisteiksi tunnutaan leimattavan kaikki, jotka tuovat esille mitään Ukrainan tilanteen ongelmallisuuteen liittyvää. Ellei tule tulitaukoa, ei tule myöskään jälleenrakennusta. Avainkysymys tulee olemaan, kenen puolella on aika. Taistelut kevätkesällä tulevat todennäköisesti johtamaan isoihin tappioihin. a rja : Vaikealta näyttää mutta eihän mikään ole mahdotonta. a rja : Rauhanliike kuitenkin katsoo, että nyt on aika rauhalle. On vaikeaa nähdä, että rauhan mahdollisuus olisi lähellä. Tämä voitaisiin tulkita ei vain Venäjän nykyjohdon voitoksi, vaan viestinä etenkin Euroopassa mutta myös maailmanlaajuisesti, ettei alueellinen koskemattomuus enää ole normi. Perustavanlaatuinen ongelma Ukrainan tilanteessa on se, että Venäjä on vuodesta 2014 alkaen rikkonut suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden normia. Voi olla naiivia ajatella, että riittää. Heidän sotilasjohdostaan on kuulunut viestiä, että nyt on parannettava neuvottelutilannetta ja saatava sota loppumaan. Tässä on niin sanottu uskottava sitoutumisongelma. I lmarI : Toki monilla, eikä vähiten Yhdysvalloilla, jotka ovat tukeneet Ukrainaa eniten. Putin on myös pyrkinyt kasvattamaan Venäjän aluetta. Rauhalla olisi suuret vaikutukset myös Euroopan tulevaisuuden, turvallisuuden ja taloudenkin kannalta puhumattakaan ukrainalaisten. Venäjän lisäksi myös Yhdysvallat, eu, britit ja tietysti Ukrainakin viestittävät, etteivät ole luovuttamassa. On kuitenkin selvää, että vaalit vaikuttivat. Sodathan loppuvat viime kädessä neuvotteluun. Näyttää siltä, että sota eskaloituu ja että kevätkesällä taistelut yltyvät. Kukaan ei investoi Ukrainaan ilman jonkinlaista taetta rauhasta. A rja : Millaisina näet rauhan mahdollisuudet Ukrainassa. Kun emme halua sen laajenevan, sitä käydään Ukrainassa ja ukrainalaiset kärsivät meidänkin puolestamme. I lmarI : Jos Putin pystyy osoittamaan saavuttaneensa jotain merkittävää Ukrainassa, riittääkö se hänelle. Sota siis jatkuu. Viime toukokuun jälkeen ei ole juuri tapahtunut mitään rauhanponnisteluissa. Venäjällä katsotaan ajan olevan Venäjän puolella
Paljon on puhuttu niin sanotusta Koreaskenaariosta, jossa konflikti jää ratkaisematta. Meillä on liian lyhytkatseinen perspektiivi – ehkä siksi, että sodankäynti on monessa mielessä paljon yksinkertaisempaa kuin kestävän rauhan rakentaminen. Se ei ole putinismia eikä liioin zelenskyismiä. Tehnyt kenttätyötä Itä-, Keskija Länsi-Afrikassa, sekä vuodesta 2017 lähtien Ukrainassa. Ilmari Käihkö Sotatieteiden ja kriisinhallinnan tutkija ja kriisinhallintaveteraani, joka väitteli Upsalan yliopiston Rauhan-ja konfliktintutkimuslaitoksella vuonna 2016. Jälleenrakennuksen tarve kasvaa joka päivä. Parhaillaan Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija. Työskennellyt muun muassa Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa ja Yalen yliopistossa. Tämä olisi vaikeaa etenkin Ukrainalle. Ei ole mahdoton skenaario, että tilanne jää tulitaukoon tai epämääräiseen tilaan, jossa ei ole rauhansopimusta. On hyvin mustavalkoista ajatella, että jos puhuu rauhasta, olisi jotenkin vihollisen puolella. Sotimalla nyt halutaan parantaa tulevia neuvotteluasemia. Mutta voi olla myös niin, ettei rauhaa tule. Ukrainassa on sodittu vuodesta 2014 alkaen. Kiinnostuksen kohteet liittyvät nykyaikaiseen sodankäyntiin, sodan sosiologiaan ja etnografisiin metodeihin. Joka sodassa pitää miettiä, miten voidaan saavuttaa kestävä rauha. YDIN 1 / 2023 19 YDINHETKI remman rauhan takia, joka on aika nurinkurista. Jälleenrakennus ja investoinnit riippuvat rauhantilan uskottavuudesta. Yhteiskunnallisena keskustelijana hän on painottanut nimenomaisesti tutkijan rooliaan.
Suomi osallistui Afganistanin kansainvälisiin vakauttamisja jälleenrakennustoimiin yhtäjaksoisesti lähes 20 vuoden ajan. Kirjoittaja Arja Alho SUOMI Afganistanissa YDIN 1 / 2023 20 YDINHETKI. Mitä opittiin