Pate, pasifisti Voiko Macron hävitä. vuosikerta / 1 l. . SOTAPUHE ON VAARALLISTA 56. Pandemia, patentit ja konfliktit Tarvitsemme sodanlietsonnan sijaan rauhanpolitiikkaa. 2022 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO.
Vaikuttaako kotipaikka ihmisen luonteeseen. Thomas Engström & Margit Richert NATTAVAARA Vangitsevan Pohjoinen-trilogian avaus. Jia Tolentino TRIKKIPEILI Sukupolvensa tulkin viiltävän älykäs analyysi tästä ajasta. Matti Salminen PAAVO HAAVIKON LINJA Ylistetystä runoilijasta tiukaksi yhteiskuntakriitikoksi. = myös äänikirjana = myös e-kirjana. Matti Blomqvist ELÄMÄNI ASEKAUPPIAANA Willi Daugsin uskomaton elämä Suomessa. Kirjakaupoista ja osoitteesta intokustannus.fi KEVÄÄN KIINNOSTAVIMMAT KIRJAUUTUUDET Ville-Juhani Sutinen MATKALLA SUOMEEN Mistä olemme kotoisin. Jouko Aaltonen & Seppo Sivonen KONGON AKSELI Suomalaiset kolonialismin rakentajina
/ 26 JUHA SAARINEN Kalifaatin sankarittaret Euroopasta / 32 ANNA HEIKKINEN Ei puhetta rahasta / 36 OLLI TAMMILEHTO Rokotteiden ja ihmiskehon vuorovaikutuksessa vielä paljon tutkittavaa / 40 TUOMAS HIRVONEN Pandemian haasteet rauhantyölle ja demokratiakehitykselle / 44 VALERIA VASARA Rokotteet kuuluvat kaikille / 46 AGOES RUDIANTO Nälkäinen tulivuori YTIMESSÄ 52 PETER LUND Kriittistä ydinasiaa / 56 JORMA TURUNEN Voiko Macron hävitä. / 88 VELI-MATTI HUHTA Vertigo / 91 Kirja-arviot / 95 Kärnstoff / 96 PASI KOSTIAINEN Pate, pasifisti / 98 KAISU KINNUNEN Valmistaudutaan rauhaan / 100 Pala historiaa YDIN 1 / 2022. SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 8 Tekijät / 9 Ytimekkäät / 13 SULDAAN SAID AHMED Nuorten itsensä vuoksi / 14 ESA NORESVUO Armeijoiden päästöistä puhutaan viimeinkin YDINHETKI 16 ARJA ALHO Sotapuheen tavallistuminen hätkähdyttää / 22 AKU KERVINEN Quo vadis, asevelvollisuus. YDINKOKEMUS 80 RITA DAHL Kielten ja kulttuurien ympäröimänä / 82 JUHANI TOLVANEN Kunpa edes Aku Ankkaa luettaisiin / 84 ALBENA AZMANOVA Turvallinen vai vapaa puhe. / 60 ALEKSI OKKONEN Tanskassa kaikki kunnioittavat kansanvaltaa / 65 SAARA PAATERO Inkeriläiset – kansa, jonka historiasta on vaiettu / 69 VALERIA VASARA Muistamisen valta / 73 VEIKKO RÄNTILÄ Inflaatio-oppien aukkoja ja vääristymiä / 78 KATI PIETARINEN Pitäisikö meidän tietää harappa-kulttuurista
Tämä tuntuu pätevän niin sodan ja rauhan kysymyksiin kuin pandemiaan, puhumattakaan identiteettikysymyksistä ilmastomuutoksen hillitsemiseen.. Tunnistamme ulkoa tulevan viestinnän propagandaksi, mutta olemme sokeita tunnistamaan sitä oman yhteisömme sisällä. Hyviksetkin ovat tehneet pahoja virheitä uskoessaan vääriä väitteitä, muunneltua totuutta tai yksinkertaistettuja viholliskuvia – aina maailman johtajia myöden. Sotatilanne on äärimmäisen poikkeuksellinen ja myös inhimillinen tragedia, jossa normaaliaikojen pelisäännöt eivät toimi. Siksi kirjoitimme: tarvitsemme sodanlietsonnan sijaan rauhanpolitiikkaa. Niin pitääkin. Mutta edelleen se on vaikuttamista joukkojen mielikuviin ja asenteisiin sekä totuuden hämärtämistä. Se on nyt hienosyisempää kuin mielikuvat kansanjoukoille vaahtoavista villitsijöistä. aloitti sodan Ukrainaa vastaan, selkeä viestimme on: sotatoimet seis, Venäjä pois Ukrainasta. Kuvittelemme, etteivät hyvikset hyödynnä propagandaa. Tahoja ja motiiveja on monia. 2. Sodan keskellä osapuolten on vaikea löytää ulospääsyteitä. Sehän tiedetään, että kauhu, kateus ja kiima myyvät. 2. YDIN 1 / 2022 4 PÄÄKIRJOITUS ROHKEASTI RAUHAN KANNALLA ARJA ALHO päätoimittaja Y din 1/2022 meni painoon 14. Kyseessä voivat olla taloudelliset intressit, miksei myös poliittiset. Siksi muulla maailmalla on vastuunsa valmistella neuvotteluille ja diplomatialle tietä. Viholliskuvia luodaan tarkoituksella puolin ja toisin, jotta omia toimintoja voidaan oikeuttaa. Kiistaton esimerkki lienee Irakin sota. Tämä on väärä luulo. Asemoimme helposti itsemme hyviksi ja toiset pahoiksi. Samoin yhtä selkeästi on tuomittava Venäjän ydinasevalmiuden nostaminen. Luottamuksen rakentaminen on vaikeaa mutta sitä on yritettävä. * * * P ropaganda, hienommin sanottuna informaatiovaikuttaminen tai strateginen viestintä, on muuttanut muotoaan ajassa. Se on käsittämättömän vastuutonta. Kun Venäjä 24. Voivat ne olla sellaisiakin kuin että lehteä on myytävä. Kun neuvottelutielle oli edes teoreettinen mahdollisuus itä-Ukrainan kriisissä, sen eteen piti ponnistella. eu-maat Suomi mukaan lukien on tehnyt humanitaarisen avun, aseavun ja taloudellisten pakotteiden päätöksiä poikkeuksellisessa tilanteessa yhtenäisesti. K eskusteluilmapiiri meillä ja muualla on muuttunut eri näkökohtien kiihkottomasta käsittelystä hyvin polarisoituneeksi ja mustavalkoiseksi
Jos toimet ovat ristiriitaisia ja suorastaan arkijärjen vastaisia, niiden oikeutus kyseenalaistetaan. Tutkimusjohtaja Hanna Ojanen analysoi kansainvälisen politiikan muutoksia, jotka osaltaan saattavat selittää eurooppalaisen turvallisuustilanteen kiristymistä. Kielteisistä vaikutuksista sitä vastoin ovat varoittaneet niin lastenlääkärit kuin muutkin lasten ja nuorten hyvinvoinnin asiantuntijat. Tätä voi ja saa kutsua informaatiovaikuttamiseksi. Suurvaltapolitiikka tönii muita pois näyttämöltä. Vasemmistolaiset ja keskustalaiset taas eivät. P itkittynyt covid-19-pandemia, eri puolilla maailmaa jatkuneet rajoitustoimet ja kansalaisten perusoikeuksiin liittyvät huolet ovat aiheuttaneet kaikkialla mielenosoituksia ja protesteja. Globaalit riippuvuussuhteet ovat muuntuneet potentiaalisiksi uhiksi. Kyky nähdä pidemmälle on kuitenkin politiikan oikeutuksen kannalta sen elinkysymys. Kun samat repliikit kuullaan roolijaon mukaan omien taputusten kera, politiikasta tulee pitkästyttävää. Näyttöä kulttuuritilaisuuksien vaarallisuudesta ei ole, mutta monien ammatinharjoittaminen on ollut kiellettyä. Kuvittelemme, etteivät hyvikset hyödynnä propagandaa. Siitä aiheutuu levottomuutta ja yhteiskunnallisia ristiriitoja, samalla vakavaa kitkaa ongelmien hoitamiselle. Huolena on, ettei Suomi liittyisi-kään Natoon ja että sotilaallista liittoutumattomuutta pidettäisiin sittenkin arvossa. Tämä on väärä luulo.. Demokratiassa ja oikeusvaltiossa harjoitettujen toimien legitimiteetti on syytä ottaa vakavasti. Silloin hukataan kansalaisten ja poliittisten puolueiden välinen aito ja motivoitunut vuorovaikutus, erehtymisen oikeus ja ennen muuta uuden löytäminen – kyky olla askelen edellä. Politiikan näköalattomuutta kasvattaa, jos se nähdään hallinnoimiseksi ja esittämiseksi. Niitä tunnutaan tehtävän solkenaan päivänkohtaisen uutisoinnin perusteella. Nyt olisi tönittyjen syytä rynnistää parrasvaloihin ja olla rohkeasti rauhan kannalla. YDIN 1 / 2022 5 PÄÄKIRJOITUS Ukrainan kriisin kärjistyminen on erittäin vakava asia, mutta onko se muuttanut jotenkin Suomen asemaa. Monenkeskiset sopimukset ovat saaneet iskuja. Yleisradion kansanedustajakyselyssä kokoomuslaiset ja vihreät kansanedustajat arvelevat näin olevan. Silmiinpistävää on, että politiikka tuntuu olevan enemmän askelen jäljessä kuin askelen edellä. Suomen ulkopolitiikan johto, mukaan lukien Puolustusvoimat, eivät arvioi muutosta tapahtuneen. Lasten ja nuorten harrastusten kieltämisellä, saati etäopiskeluun siirtymisellä, ei havaittu pandemian torjunnan kannalta olevan juurikaan merkitystä. Sotaisan mediapuheen seurannaisina ovat tulleet suoranaiset huutoäänestyksen kaltaiset Nato-jäsenyyteen liittyvät mielipidemittaukset ja kannanotot. Tosin moni vastanneista muotoilee uhan välilliseksi
Tämä on mielestäni rohkea puheenvuoro ajan ilmiöiden valaisemisessa, jolloin myös erilaiset hyvää tarkoittavat pyrkimykset synnyttävät pahaa. Siksi allekirjoitin kansalaisaloitteen: ”Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat.” Suosittelen myös Vantaan Hakunilan kirjaston 1. J ulkaisemme kiinnostavan Albena Azmanovan kirjoituksen sananvapaudesta. 3. Arvelen, että hänen huomautuksensa sananvapauden vihollisten kaksoissisaruudesta saattaa osua – ehkä kipeästikin – itse kuhunkin: kiihkoilijaan, joka hyökkää haavoittuvia vähemmistöjä vastaan ja paradoksaalisesti militanttiin, joka yrittää suojella näitä vähemmistöjä. Tarinat kertovat, miten tärkeää erilaisten ja eritaustaisten ihmisten näkyminen on kaikkialla ja kuinka mahdollisuus toteuttaa omia unelmiaan on yhteinen ilo.. Vastuullinen toiminta edellyttäisi meiltä vahvempia kansainvälisiä aloitteita kysymyksiin, jotka liittyvät ydinvoimaloiden onnettomuusriskeihin, radioaktiivisen ydinjätteen varastointiin ja ydinaseiden kehittämiseen. Näin ei ole. Erikoisen väärältä signaali tuntuu Kansainvälisen energiajärjestön (iea) arvion valossa: aurinkoja tuulienergia voivat tuottaa 70 prosenttia maailman sähköstä vuonna 2050, uusiutuvat energialähteet yhteensä lähes 90 prosenttia. – 15. Ei ole oikein, että paperittomat sysätään Suomessa varjoihin. Päästöttömyyden on katsottu olevan ekologisesti kestävä ratkaisu ilmastomuutoksen hallinnassa. Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund kirjoittaa kriittisen ydinvoimakeskustelun tarpeesta ja perää Suomelta vastuullisuutta. Hänen mielestään vain sen toteaminen, että näiden kanssa on elettävä, olisi väärä signaali maailmalle. 2022 ”Suuria unelmia – tarinoita suomalaisista, jotka muuttavat maailmaa” -näyttelyyn tutustumista. 3. Lund painottaa, että halvat uusiutuvat energialähteet yhdistettynä vetytekniikkaan luovat näköaloja kestäviin energiaratkaisuihin, toisin kuin ydinvoima. YDIN 1 / 2022 6 PÄÄKIRJOITUS S uomi on valtiona ponnistellut kovasti ydinvoiman luokittelemiseksi kestäväksi energiamuodoksi
/ sivu 94 PETER LUND on teknillisen fysiikan professori Aalto-yliopistossa. / sivu 14, 30 & 42 ANNA HEIKKINEN on yhteiskuntatieteiden kandidaatti. 56. alv 10 % 28 € kestotilaus, sis. vuosikerta) PAINOPAIKKA Lehtisepät Oy, Lahti ISSN 0356-357X (painettu) ISSN 2737-3398 (verkkojulkaisu) YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. Ydin saa Taiteen edistämiskeskuksen kulttuurilehtitukea. / sivu 82 RITA DAHL on runoilija, opettaja ja freelance-toimittaja. / sivu 34 JUHANI TOLVANEN on sarjakuvaneuvos. / sivu 20 PASI KOSTIAINEN työskentelee musiikkiin ja muuhun populaarikulttuuriin erikoistuneena vapaana kirjoittajana, toimittajana ja tietokirjailijana. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. / sivu 24 OLLI TAMMILEHTO on vapaa kirjoittaja ja tutkija. / sivu 38 VELI-MATTI HUHTA on VTM, HuK, vapaa toimittaja ja kriitikko. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. ALBENA AZMANOVA on Brysselissä asuva kirjailija ja poliittisen teorian tutkija. / sivu 44 VEIKKO RÄNTILÄ on aikuiskouluttaja sekä johdon ja työelämän kehittäjä. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa, Rosebud-kirjakaupat. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. / sivu 63 AGOES RUDIANTO on Indonesiassa asuva kuvajournalisti. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 94. YDIN 1 / 2022 tekijät YDIN 1 / 2022. Irtonumerot paperisena ja digitaalisena Ydin-verkkokaupasta www.ydinlehti.fi Digitaalisena myös osoitteesta www.lehtiluukku.fi. / sivu 58 SAARA PAATERO on historiaja koulutusaiheisiin erikoistunut toimittaja. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. Huomautukset 14 päivän kuluessa. / sivu 30 TUOMAS HIRVONEN on filosofian maisteri historian opinnoista. / sivu 86 AKU KERVINEN on Aseistakieltäytyjäliiton järjestökoordinaattori. / sivu 71 JUHA SAARINEN on jihadismiin erikoistunut tutkija ja jatko-opiskelija. / sivu 92 ALEKSI OKKONEN on yhteiskuntatieteiden maisteri. / sivu 80 JORMA TURUNEN on VTM ja kirjoittanut Ranskan vasemmiston tarina -kirjan (Into 2019) / sivu 54 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p. / sivu 50 MAIJALIISA MATTILA on entinen suomen kielen ulkomaanlehtori. / sivu 78 PEKKA ELOMAA on vapaa kuvaaja, joka on perehtynyt etenkin yhteisölliseen valokuvaukseen. / sivu 90 ASTRID NIKULA on vapaa toimittaja ja kansalaisaktivisti. Ydin on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja noudattaa hyvää journalistista tapaa. alv 10 % ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi TOIMITUSSIHTEERI Valeria Vasara, valeria.vasara@sadankomitea.fi HALLITUKSEN PJ Pekka Ristelä ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA Lehtikuva TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa
Samalla poliittiset voimasuhteet ovat muuttuneet: Angela Merkelin väistyttyä Saksan liittokanslerin virasta unionin äänenkannattajan rooli on langennut useimpien silmissä Macronille. Macronin yllättäjäksikin kutsuttu Pécresse on ottanut voimakkaasti kantaa niin ranskalaisia puhuttaviin turvallisuusja maahanmuuttoteemoihin kuin talouspolitiikkaan, hakien näin äänestäjiä sekä ääriettä maltillisen oikeiston suosimien teemojen parista. Puheenjohtajuus voi tarjota Macronille erinomaisen väylän voimistaa asemaansa unionimyönteisten kannattajiensa silmissä. Oikeiston äärilaitaa edustavalla Marine Le Penillä voi olla vielä saumansa, mutta mikäli hän pääsee edellisten presidentinvaalien tapaan toiselle kierrokselle, on hänen ennustettu häviävän Macronille. Voi kuitenkin hyvin olla, että vaalien tulos ratkeaa vasta toisella kierroksella. Ytimen toimituskunta RANSKAN PRESIDENTINVAALIT – ONKO LUVASSA YLLÄTYKSIÄ. Euroopan vaikea tilanne vaikuttaa joka tapauksessa Ranskassa käytävään vaalikeskusteluun. Ytimekkäät FL IC KR G U LA 08 CC BY -N D 2. Sosialistien Anne Hidalgon kannatus on kyntänyt pohjalukemissa, ja Hidalgo kuvasi itsekin ehdokkuuttaan epäonnistuneeksi. Maltillisen oikeiston Valérie Pécressestä on povattu varteenotettavaa haastajaa istuvalle presidentille. Vaalikampanjointia käydään turvallisuuspoliittisten jännitteiden keskellä. Ranska aloitti vuoden alussa EU-puheenjohtajamaana. Ennustamattomia poliittisia käänteitä voi olla luvassa, eikä Macronin vaalivoitto ole taattu. Varmana on puolestaan pidetty hajanaisen vasemmiston tappiota. Uuden liittokansleri Olaf Scholtzin hallinto hakee vielä paikkaansa. Lue lisää tulevista vaaleista sivulta 54. YDIN 1 / 2022. Äärioikeiston Éric Zemmour ei puolestaan yllä kannatuskyselyissä Le Penin tasolle. Kannatuskyselyitä johtavan nykyisen presidentin Emmanuel Macronin odotetaan olevan vahvoilla. Ukrainan tulenarka tilanne on korostanut johtajuuden tarvetta Euroopan sisällä. On vähemmän selvää, lankeaako sama kohtalo Pécresselle. Macron on ajanut vahvasti unionin yhteistä puolustuspolitiikkaa ja seisonut vahvan EU:n takana. YDIN 1 / 2022 RANSKAN presidentinvaalit järjestetään huhtikuussa
YDIN 1 / 2022 10 YTIMEKKÄÄT 10 YTIMEKKÄÄT YDIN 1 / 2022 ”ON TÄRKEÄÄ LUODA UUSIA POLIITTISIA LINJAUKSIA JA PUHETAPOJA, JOTKA PRIORISOIVAT JAETTUA IHMISYYTTÄMME JA IHMISOIKEUKSIA. 1.. POLIITIKOILLA ON ERITYINEN VASTUU VARMISTAA, ETTEI HEIDÄN PUHEENSA ROHKAISE VÄKIVALTAAN, VIHAMIELISYYTEEN TAI SYRJINTÄÄN.” YK:n ihmisoikeuskomissaari Michelle Bachelet lausunnossaan 20
Tutu tunnetaan väkivallattomasta taistelustaan apartheid-politiikkaa vastaan. Musiikin ja tanssin täyttämään muistotilaisuuteen Kapkaupungin kaupungintalolla osallistui Tutun perheenjäsenten lisäksi maan keskeisimpiä uskonjohtajia, poliitikkoja ja khoisanien alkuperäisväestön edustajia. Tämä johtaa helposti tilanteisiin, joissa paikkakunta sekä yksittäisen työntekijän resurssit ja mahdollisuudet vaikuttavat suuresti palveluiden saamiseen. Valtiolliset hautajaiset järjestettiin Kapkaupungissa 1. Yhteenotot vaativat liki toistasataa kuolonuhria, kunnes kurdijoukot saivat tilanteen hallintaansa. – Valtiot, jotka ovat ajatelleet voivansa hylätä alaikäiset kansalaisensa Syyriaan kantavat vastuuta kaikesta, mitä heille tapahtuu. tammikuuta. Hänet palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla vuonna 1984. Yksi äänite saapui pojalta, joka pyysi apua. Tämä epätasa-arvoinen tilanne kuormittaa niin työntekijöitä kuin paperittomia eikä se edistä sosiaalisten oikeuksien toteutumista, tutkimuksen päätoteuttaja Diakin tutkija Maija Kalm-Akubardia toteaa. – Paperittomien henkilöiden tuki on tämänhetkisten havaintojen mukaan osittain satunnaista. Esimerkiksi juridinen tuki, sosiaalipalvelut tai terveyspalveluiden kattavuus voivat nojata yksittäisten tahojen sekä alueiden osaamisiin sekä mahdollisuuksiin. Kurdien SDF-joukot ilmoittivat, ettei heillä ollut mahdollisuutta huolehtia loukussa olevista lapsista taisteluiden keskellä. Vankilassa on noin 700 poikaa, joista osa on ollut vangittuna vuodesta 2019 saakka. Kuoleman tai haavoittumisen uhka on suoraan yhteydessä siihen, että nämä hallitukset ovat kieltäytyneet palauttamasta näitä lapsia kotiin, sanoo Pelastakaa Lasten Syyrian avustustoimia johtava Sonia Khush.. Kunnat ovat kuitenkin voineet tehdä paikallisesti omia inhimillisesti kestäviä ratkaisuja, jolloin valtakunnallisesti paperittomat saattavat olla erioikeutetussa asemassa. – Tänään saatamme haudan lepoon globaalin ikonin: ihmiskuntaa palvelleen miehen, jolla on korkea moraali ja poikkeuksellisia ominaisuuksia, Ramaphosa kertoi. Lainsäädännössä paperittomien sosiaalihuollon palvelujen laajuus on tarkkaan määritelty. Desmond Tutua muistettiin Etelä-Afrikassa Paperittomien sosiaalihuollon tilaa tutkitaan UUDESSA tutkimushankkeessa tarkastellaan paperittomien sosiaalihuollon tilaa julkisessa palvelujärjestelmässä. Taustalla on huoli palveluiden saannin alueellisista eroista, jotka johtavat eriarvoisuuteen ja vaikeuttavat sote-ammattilaisten työtä. Tutu myös johti rotuerottelun ajan rikoksien sovitteluun tähdännyttä totuuskomissiota. Pääkaupungin keskeisimpiä kohteita valaistiin liilalla värillä Tutun muistoksi. osana yritystä vapauttaa vankeja. Pelastakaa Lapset vaatii kaikkia asianosaisia valtioita, myös Suomea palauttamaan välittömästi Syyriassa olevia alaikäisiä kansalaisia perheineen. Etelä-Afrikan presidentti Cyril Ramaphosa kuvaili Tutua ”kansakuntamme henkiseksi isäksi”. Pelastakaa Lasten ja muiden tahojen saamat äänitteet osoittavat, että usea lapsi mahdollisesti haavoittui tai kuoli yhteenotoissa. Etelä-Afrikassa järjestettiin useita muistotilaisuuksia. Vankilahyökkäys muistutti lasten hädästä Syyriassa TERRORISTIJÄRJESTÖ ISIS hyökkäsi Ghwayranin vankilaan Koillis-Syyriassa 20.1. YDIN 1 / 2022 11 YTIMEKKÄÄT RAUHANAKTIIVI ja ihmisoikeustaistelija, arkkipiispa Desmond Tutu kuoli joulukuussa 90-vuotiaana pitkäaikaiseen sairauteen
sa elävistä 1,9 miljardista ihmisestä valtaosa asuu Kiinassa. Liberaalidemokratioissa kansalaisilla on lisäksi yksilöja vähemmistöoikeuksia ja tasa-arvo lain edessä. Ytimen toimituskunta POLIITTINEN JÄRJESTELMÄ, 2020 Lähde: Our World in Data. Suljetuissa autokratioissa kansalla ei ole oikeutta valita lainsäädäntöelimiään tai toimeenpanevaa hallintoa vapaiden monipuoluevaalien kautta. Vaalidemokratioissa kansalla on oikeus osallistua vapaisiin monipuoluevaaleihin. YDIN 1 / 2022 12 YTIMEKKÄÄT VALTAOSA maailman valtioista on demokratioita. Laajat demokraattiset oikeudet levisivät vasta 1900-luvun puolenvälin jälkeen. Varieties of Democracy project (v11.1), Lührmann et al. Demokraattisen hallinnon levinneisyydestä huolimatta oikeuksien toteutuminen ei siis ole vääjäämätöntä. Tänä päivänä suljetuissa autokratioisMITEN DEMOKRAATTISET OIKEUDET TOTEUTUVAT. Hallitus nauttii lainsäädäntöelimien ja oikeusjärjestelmän luottamusta. Demokraattiset oikeudet ovat levinneet laajalle, mutta ne ovat silti kaukana universaalista. Tutkija Bastian Herren mukaan tämä juontuu siitä, että maailman väestö kasvoi demokratian leviämistä nopeammin. Vuonna 2018 yli 2,7 miljardia ihmistä eli vaalidemokratioissa ja miljardi liberaalidemokratioissa. Mutta kuinka monella kansalaisella on äänestysoikeuden lisäksi demokraattiset kansalaisoikeudet. Moni on myös vastikään menettänyt demokraattiset oikeutensa, ja esimerkiksi Unkarissa autokraattinen ote on kiristynyt. Vaaliautokratiassa tämä on de jure mahdollista, mutta kansalta puuttuu kokoontumisja ilmaisuvapauden kaltaisia oikeuksia, jolloin vaalit eivät ole vapaat tai reilut. (2018) KU VA AJA N PO H JA : O U R W O RL D IN DA TA , BA ST IA N H ER RE Liberaalidemokratia Vaalidemokratia Vaaliautokratia Suljettu autokratia Ei tietoja. Anna Lührmanin, Marcus Tannenbergin ja Staffan Lindbergin Regimes of the World (RoW) -malli erottelee neljä poliittisen järjestelmän tyyppiä: suljetut autokratiat, vaaliautokratiat, vaalidemokratiat ja liberaalidemokratiat
ja?kaupunginvaltuutettu.. Valtiontalouden tarkastusviraston arvion mukaan jokainen syrjäytynyt nuori kun maksaa elämänsä aikana yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa. Eduskunnan käsittelyssä parhaillaan oleva sisäisen turvallisuuden selonteko nostaa syrjäytymisen esiin vakavana turvallisuuspoliittisena ongelmana. Yhteen ääneen vakuutamme, että kyllä, ehdottomasti syrjäytymiselle täytyy nyt jotakin tehdä ja että ei, emme halua yhdenkään nuoren syrjäytyvän tässä hyvinvointivaltiossamme. Ei vain talouden, ei vain turvallisuuden, ei vain Suomen tähden, vaan nuoren itsensä tähden. Ja on meidän vastuullamme varmistaa, että tämä oikeus toteutuu. Voimme ehkäistä syrjäytymistä esimerkiksi panostamalla mielenterveyspalveluihin ja koulutukseen sekä varmistamalla harrastustakuun toteutumisen. Mutta mistä oikein puhumme, kun puhumme nuorten syrjäytymisestä. Nuorten itsensä vuoksi SULDAAN SAID AHMED Kirjoittaja?on?helsinkiläinen?kansanedustaja?. Tarvitsemme sekä ennaltaehkäisevää että korjaavaa nuorisotyötä. Usein keskustelu nuorten syrjäytymisestä jää kuitenkin hyvin ylätasolle. 1,2 miljoonan hintalappu on toki hurja, mutta syrjäytymisen henkisiä ja fyysisiä vaikutuksia ihmiselle itselleen ei voida mitata euroissa. Vaikka nämä kaikki ovat tärkeitä näkökulmia, toivoisin, että keskusteluissa muistettaisiin aina, että tilastojen takana on ihmisiä. Nuorten syrjäytymisen vaikutukset kun näkyvät todella monella yhteiskunnan alalla. . Jokaisella nuorella tulee olla oikeus elää mielekästä elämää osana yhteiskuntaa. YDIN 1 / 2022 13 KOLUMNI N uorten syrjäytyminen on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Jo ennen koronapandemiaa Suomessa oli yli 60 000 syrjäytynyttä nuorta, eikä pandemia ole muuta kuin syventänyt tätä ongelmaa. Melko pieni, pääosin syrjäytyneistä ja syrjäytymisvaarassa olevista ihmisistä koostuva joukko tekee suurimman osan rikoksista Suomessa. Myös rasismin ja syrjinnän vastainen työ ehkäisee syrjäytymistä. Tai kenties puhummekin syrjäytymisen vaikutuksista Suomen työllisyys-, korkeakoulutustai vaikka äänestyslukuihin. Syrjäytymistä ei ratkaista yhdellä taikaratkaisulla, vaan meidän on käytettävä useita rakenteellisia keinoja. Vai puhummeko ilmiön vaikutuksista meidän kaikkien turvallisuudelle. Puhummeko ilmiön valtavasta hintalapusta valtiontaloudelle. Tätä lausetta hokevat poliitikot yli puoluerajojen eikä syyttä
Ilmastokokouksen yhteydessä mediat kirjoittivat armeijoiden päästöistä laajemmin kuin koskaan aiemmin. YDIN 1 / 2022 14 KOLUMNI 2 24 järjestöä vetosi hallituksia ottamaan armeijoiden päästöt mukaan päästörajoitustavoitteisiin marraskuun Glasgow’n ilmastokokouksessa. . Kansalaisliikkeiden aktiivisuudella voidaankin vaikuttaa siihen, nouseeko aihe esiin Kairon ilmastokokouksessa marraskuussa 2022 ja minkälaisin painotuksin. Vuonna 2021 saatiin merkkejä joidenkin valtioiden mahdollisesta sitoutumisesta armeijoiden päästöjen vähentämiseen. Vetoomuksen tukijajoukko kertoo, että niin ympäristö-, rauhankuin ihmisoikeusjärjestöissäkin on valmiutta kampanjoida armeijoiden päästöjä vastaan. ceobs avasi ilmastokokouksen aikana The Military Emissions Gap -nettisivun, johon on koottu valtioiden päästöinventaarioissa ilmoittama data armeijoiden kasvihuonekaasupäästöistä. Britanniassa on käyty debattia puolustushallinnon osallistumisesta maan vuoden 2050 nettonollapäästötavoitteeseen. ceobs:n mukaan jo Glasgow’ssa käytiin joitakin keskusteluja armeijoiden päästötavoitteiden saamiseksi mukaan viralliseen käsittelyyn. Armeijoiden päästöistä puhutaan viimeinkin ESA NORESVUO Kirjoittaja?on?ympäristötieteitä?opiskeleva?. Silti Pariisin sopimus jätti armeijoiden päästöjen raportoinnin vapaaehtoiseksi. Vetoomuksessa vaadittiin ilmastokokousta asettamaan armeijoille Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti lämpenemisen 1,5 asteeseen rajaavat päästövähennystavoitteet sekä sitoutumaan armeijoiden päästöjen läpinäkyviin ja vertailukelpoisiin raportointimekanismeihin. The Conflict and Environment Observatory (ceobs) -järjestön vetoomuksessa olivat mukana muun muassa Amnesty International, Greenpeace, Human Rights Watch sekä lukuisat rauhanjärjestöt. aseistakieltäytymisoikeuden?puolestapuhuja.?. Sivuston 74:stä vertailun kohteena olevasta valtiosta ainoastaan viisi raportoi yk:lle armeijoidensa päästöt kohtalaisella tavalla. Myös Yhdysvaltojen puolustusministeriö kertoi valmistelevansa vastaavaa suunnitelmaa. Silti jokaisen tarkastelluista valtiosta arvioitiin aliraportoineen päästöjä erittäin merkittävästi tai arviota ei kyetty antamaan ollenkaan. nato sopi huippukokouksessaan aloittavansa selvitystyön nettonollapäästöjen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Scientists for Global Responsibility -järjestön arvion mukaan maailman armeijat tuottavat noin kuusi prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä
16 ARJA ALHO Sotapuheen tavallistuminen hätkähdyttää / 22 AKU KERVINEN Quo vadis, asevelvollisuus. / 26 JUHA SAARINEN Kalifaatin sankarittaret Euroopasta / 32 ANNA HEIKKINEN Ei puhetta rahasta / 36 OLLI TAMMILEHTO Rokotteiden ja ihmiskehon vuoro-vaikutuksessa vielä paljon tutkittavaa / 40 TUOMAS HIRVONEN Pandemian haasteet rauhantyölle ja demokratiakehitykselle / 44 VALERIA VASARA Rokotteet kuuluvat kaikille / 46 AGOES RUDIANTO Nälkäinen tulivuori. Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA
Tuntuu, että turvallisuus on veitsenterällä ja että sotapuheesta on tullut yhtä tavallista kuin aamupalasta. Kuvatekstit kertovat lähestyvästä sodasta. Mitä kansainvälisessä politiikassa tapahtuu. Teksti Arja Alho Kuvat Pekka Elomaa YDIN 1 / 2022 16 YDINHETKI. YDIN 1 / 2022 16 YDINHETKI SOTAPUHEEN TAVALLISTUMINEN HÄTKÄHDYTTÄÄ Mediahuomio on suurvaltajohtajissa ja ulkoministerien neuvotteluissa
Tämä päti myös Natoon. Mitä Natosta pitäisi ajatella, ellei Yhdysvallat ole siinä vahvasti mukana. Diplomatian ja kansainvälisen politiikan kieli taas on punnittua, hiukan peiteltyä ja joskus jopa hyvin vaikeaselkoista. Mitä jos sen käyttöön totutaan liiaksi. Sotapuhe on tullut jollain tavalla hyväksyttäväksi, kun sitä aiemmin on mieluummin vältetty siksikin, että sota on järkyttävä asia. Se on korostanut kahdenvälisiä suhteita ja pitänyt esillä juuri suurvaltasuhteita. YDIN 1 / 2022 18 YDINHETKI A rja : Uutisvirtaan on tullut avoin sotapuhe. H anna : Mielenkiintoinen vertailukohta on se, kun Ukrainan kriisin alkuvaiheessa etsittiin oikeaa sanaa kuvaamaan tapahtunutta. Voi olla kyse ilmiöstä, joka tulee ja menee nopeasti. Ylipäätään on niin, että kun tiedotusvälineisiin tulee dramaattinen sana, se alkaa elää omaa mediaelämäänsä eikä siitä päästetä irti. Yhdysvallat jäi pois joistakin kansainvälisistä järjestöistä ja sopimuksista. Omien etujen ajamisessa kansainväliset järjestöt. Mutta minua hätkähdyttää kyllä, että uutisoinnissa käytetään sotaa sanana niin usein. Monet kuvasivat tapahtumia kriisinä tai pitkittyneenä kriisinä. Siinä alleviivataan, että emme ole jättämässä monenkeskisyyttä vaan vahvistamassa sitä. Varmaankin Trumpin aika aiheutti siinäkin muutoksia. Sitä alkaa miettiä, miten tapahtunutta ja nyt meneillään olevaa vaihetta sanoitetaan. Yhdysvaltoja myös. Kiinaa vastaan aloitettiin kauppasota, koska Amerikasta piti tehdä taas suuri. H anna : Diplomatiassa on edelleen samat säännöt kuin ennenkin. Sitä ennen tapahtui jo monenkeskisyyden haastaminen. Ylipäätään vastakkainasettelu kuului hänen puheenparteensa, tosin enemmän ehkä sisäpolitiikassa. a rja : Voisiko retorista muutosta selittää presidentti Trumpin otsikonomaisella ja yksinkertaistavalla tavalla puhua kansainvälisestä politiikasta. Kaikki haluavat olla voittajia, sovittaessahan voitot ovat jaettuja. Mutta olennaisempaa on kansainvälisten suhteiden yksinkertaistaminen: suhteet ovat valtioiden välisiä, suurvallat ovat tärkeämpiä kuin muut. Siihen hänen kautensa vaikutti. Se on jopa niin yksityiskohtaista, että lehdet ovat tietävinään tarkan ajankohdan Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan. Hänhän puhui kansainvälisistä suhteista varsin peittelemättömästi. Minulla ei ole syvällistä ymmärrystä sen suhteen, kenen edusta uudessa tyylissä puhua on kyse. A rja : Tuntuu siltä, että globalisaatiokeskustelun aikainen valtioiden keskinäisen riippuvuuden korostaminen sekä monenkeskisen ja sopimuksenvaraisen ulkoja turvallisuuspolitiikan merkitys on väistynyt. Mutta ei hän yksin olisi saanut muutosta aikaan. Mitä mielestäsi on tapahtunut kansainvälisessä politiikassa, joka voisi selittää tätä muutosta. Sanoilla on merkitystä. Kiinaa lähestytään kahdenvälisesti. Yhdet käyttivät ilmaisua sota, toiset välttivät sitä sanaa. Kulminaatio tapahtui Trumpin kaudella. Mutta toisaalta sanat kuluvat, niitä aletaan käyttää kevyesti eikä kohta edes huomatakaan. Onko sillä tekemistä kansallisvaltioajattelun voimistumisen kanssa. Toisaalta myös monet ovat voineet saada inspiraatiota ajattelusta, että oma maa ensin. Yksinkertaistaminen näkyy myös sanamuodoissa. Mutta se laati myös uuden monenkeskisyyden strategian. Venäjä on pitkään halunnut maailman olevan sellainen. Niistä puhuttiin vähättelevästi, kielteisestikin tai vähintään epäilevästi. Tämä oli aika iso hämmästyksen paikka, joka johti eu:ssa siihen, että se alkoi entistä enemmän ajatella oman puolustuksen ja strategisen autonomian merkitystä. Arvelen, ettei ole yhtä yksittäistä selitystä retoriselle muutokselle. Näin saadaan myös lukijoita ja katsojia. H anna : Keskinäisen riippuvuuden ajattelussa on tapahtunut iso muutos, joka näkyy selvästi
Kyllä he tietävät ja tuntevat naapurinsa ja ettei muutoksia ole tapahtunut. Se on yllättävää. H anna : eu on merkittävä toimija monella politiikan alueella. Ehkä Venäjän ulostulojen syy ja tapa puhua on oikeastaan tarkoitettu kotimaiselle yleisölle. Tämä liittyy juuri äsken keskustelemaamme monenkeskisyyteen, ajatukseen siitä, että kahdenvälisiä sopimuksia tarvitaan ehkä myös varmuuden vuoksi täydentämään monenkeskisyyttä. Etupiiriajattelun kaltaisuutta on puolin ja toisin. Samaisen Nato-esimerkin valossa: voiko Euroopan turvallisuuden ripustaa Naton varaan, ellei voi luottaa, että Yhdysvallat on mukana. Tätä on hyödyllistä avata enemmän. Ensimmäinen iso ongelma on suhde suurvaltoihin. Tietenkin Kiina reagoi tähän. Tosin, sellainen pieni muutos on kyllä tapahtunut, että myös pohjoismaissa ulkoja turvallisuuspolitiikkaa tehdään enemmän kahdenvälisin tai kolmenkeskisin sopimuksin kuin aiemmin. YDIN 1 / 2022 19 YDINHETKI voidaan kokea jopa haitaksi. Syyt voivat olla taloudellisia tai turvallisuuspoliittisia. Olisi luontevaa, että se pystyisi olemaan turvallisuuden kysymyksissä yhtä mieltä – ja ennen muuta toimimaan niin. Kun joku sanoo tällaiset asiat ääneen, sitä moititaan. MITÄ JOS SEN KÄYTTÖÖN TOTUTAAN LIIAKSI?. Toinen muutos puolestaan näkyy keskinäisriippuvuudessa. Venäjän viimeaikaiseen puheenparteen etupiireistä on reagoitu erityisen vahvasti, koska siinä tavallaan vaaditaan paluuta ajassa taaksepäin. a rja : Ulkopoliittisen instituutin tutkimuksessa (Sini-Kukka Saari ja Jyrki Lavikainen) kiinnitettiin huomiota siihen, että Venäjä antaa pohjoismaille sisällön hyvästä naapuruudesta. Mutta kyllä se taitaa todellisuudessa edelleen vaikuttaa. Suurvallat itse haluavat nimenomaan kahdenvälisyyttä. Riippuvuutta Kiinasta ei aiemmin juurikaan pidetty hankalana asiana mutta nyt kun se on artikuloitu uudelleen, riippuvuus nähdäänkin potentiaalisena uhkana. Se, että eu:lta odotetaan kaikenlaista, on MINUA HÄTKÄHDYTTÄÄ KYLLÄ, ETTÄ UUTISOINNISSA KÄYTETÄÄN SOTAA SANANA NIIN USEIN. Ensimmäinen muutos näkyy siis siinä, että on lähdetty puhumaan kansainvälisistä järjestöistä uudella ja päinvastaisella tavalla kuin mihin on totuttu. Yhteisiä käsityksiä löytyy eu:ssa kyllä muista asioista, mutta jäsenmailla on perinteisesti omat kahdenväliset suhteensa suurvaltoihin. H anna : Minusta se oli mielenkiintoista. Jos unohdetaan nyt Venäjä, Yhdysvallat ei ole lopettanut vieläkään Kuuban kauppasaartoa ja vastikään se solmi sotilaallisen yhteistyösopimuksen Britannian ja Australian kanssa. Puhutaan, että pitää olla omavarainen. Tätä suhdetta on vaikea kääntää monenkeskiseksi. a rja : Etupiiriajattelun on sanottu olevan vanhanaikaista ja lähtevän kylmän sodan asetelmista. Se on vaikea. Jos tällaiset vaatimukset menevät liian pitkälle, olisi se ankea suunta kaikkien kannalta. Venäjä näkee asiakseen kertoa, mitä se toivoo naapureiden tekevän ja millaisia olevan. Miksi se on tärkeää. Ilmiöinä nämä kaksi ovat mielenkiintoisia ja uusia. A rja : Seuraavaksi onkin luontevaa puhua eu:n strategisesta autonomiasta. H anna : Minulla ei ole tuohon mitään lisättävää. Kun aiemmin ajateltiin, että riippuvuudet edistävät turvallisuutta, nyt ajatteluun on tullut särö: ei uskalletakaan olla riippuvaisia toisista. Strategisessa autonomiassa eu on muista riittävän erillinen ja riippumaton. Tämä tietynlainen populistisuus ei ole kuitenkaan johtanut valtioiden eroihin kansainvälisisistä järjestöistä, vaikka se onkin muuttanut osin tapaa puhua kansainvälisestä yhteistyöstä. Tai esimerkki taloudellisesta riippuvuudesta. Kaikkia maita toki kiinnostaa, mitä lähellä tapahtuu
Jäsenet katsoivat, että tällaiselle oli tarvetta. Venäjän motiiveista Ukrainan suhteen juuri nyt on kirjoitettu paljon ja ihmetelty, miksi Putin ottaa riskejä. Integraatioprosessia ei koskaan olisi ollut, ellei olisi ollut odotuksia. Nyt seuraamme vaikkapa Euroopan lääkeviraston kantoja tarkkaan. H anna : Syy liittyy enemmän rahoitusongelmaan. eu koettiin yk:n piirissä luotettavammaksi kuin Nato. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes arveli taustalla olevan strategiset syyt, jotka liittyvät Venäjän globaalin ja alueellisen aseman säilyttämiseen, mutta myös taktiset näkökohdat vaikuttavat. Jäsenmaiden odotukset olivat legitiimejä. YDIN 1 / 2022 20 YDINHETKI sinänsä myönteinen asia. H anna : Nato muuttui täysin kylmän sodan päättymisen myötä. Nyt modernisoi. Ehkä myös liian pikkutarkasti viilattiin nopean toiminnan joukkojen toimintatapaa. a rja : Entäpä eu:n nopean toiminnan joukot. H anna : Odotukset vievät Euroopan unionia eteenpäin. Esimerkkinä jälkimmäisestä on pandemia. Nato teki yhteistyötä eu:n kanssa eikä sillä ollut tarvetta miettiä Euroopan puolustamista. Ovat teoriassa, harvoin toiminnassa. H anna : Venäjän ymmärtämisen kannalta on hyvä asia, että meillä on erinomaisia Venäjätutkijoita siinä missä Yhdysvaltojen ja Kiinankin tuntijoita. Krimin valtauksen myötä itäiset jäsenmaat alkoivat kysyä, millainen suunnitelma Natolla on puolustaa jäsenmaitaan. Se olisi voinut lakata olemasta. a rja : Tässähän on käynyt niin, että missä eu, siellä ratkaisu! eu:lta toivotaan enemmän kuin vähemmän. Yhteisrahoitus auttaisi ja siihen suuntaan ollaan menossa sen sijaan, että nykyisessä mallissa vetovuorossa oleva jäsenmaa rahoittaisi toimintaa. Aluksi myös oli vahvasti esillä se, että nopean toiminnan joukot voivat auttaa Yhdistyneitä kansakuntia ja että sillä olisi täsmärooli ennen kuin yk:n operaatiot saadaan käyntiin. Sinä kirjoitit tammikuussa artikkelin, jossa sanoit, että Venäjä voi olla Suomen kannalta syy liittyä Natoon mutta myös syy olla liittymättä. Tulemme kuulemaan maaliskuussa enemmän, miten tätä strategista kompassia sekä nopean toiminnan joukkoja kehitetään. eu ei ole ajatellut, että sen sotilaallinen läsnäolo olisi missään pitkäaikaista. Asevarustelun suhteen on vaikea löytää vasta-argumentteja sille, miksi varustelu ei olisi perusteltua tässä tilanteessa. a rja : Krimin valtaus siis käänsi Naton suuntaa. Mutta eu:n toimivalta on hyvin läikikästä. Niin sanottu länsi epäonnistui Afganistanissa ja Syyriassa, energiariippuvuus Venäjästä hajottaa Euroopan johtajuutta eivätkä talouspakotteetkaan ole panneet maata polvilleen. Kenelläkään ei varmaan ollut ajatusta, että eu olisi kansanterveystoimija. Odotukset mahdollistavat kehittymisen. Joissain asioissa se on hyvin vahva, joissain ei ollenkaan – joskus ei edes ajateltu, että sen pitäisi olla toimija. Mutta järjestöt ovat hyviä keksimään itselleen uusia tehtäviä, sellaisia kuin kriisinhallinta, terrorismin torjunta, energiaturvallisuus ja muidenkin uhkien torjunta. Rauhanliikkeen kannalta on kovin masentavaa, että asevarustelu on ottanut aivan uuden kierteen Suomea myöden, vaikka ilmastomuutos, pandemiat, köyhyys ja muut ovat sittenkin todellisempia ja pysyvämpiä turvallisuusuhkia. Tätähän Nato teki 1990ja 2000-luvun alkuvuosina. Erkki Tuomioja on juuri julkaissut kirjan. Palattiin puolustukseen, joukkojen sijoitteluun sekä uudenlaiseen sotilaallisen liikkuvuuden ajatteluun. Suomalaisetkin odottavat eri mielipidemittausten mukaan eu:lta enemmän turvallisuuspoliittista roolia. Niin vain aika nopeasti se sai sellaisen roolin. Ovathan uhkakuvatkin erilaiset, informaatiovaikuttamisesta alkaen. Sekin on hyvä asia. A rja : Sotapuheen rinnalla on myös aikamoinen Nato-keskustelu menossa