vuosikerta / 1 l. . 54. IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO. 2020 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa Ympäristö ja turvallisuusajattelu Israelin ja Palestiinan yhteiselo USA:n presidentit elokuvissa JYRKKÄ EI LAAHAUKSELLE Uusi vuosikymmen tarvitsee myös alkuvoimaista uhmaa ja energiaa.
9 43 2 77 7 Tila a palk ittu Ulk opo litii kka * 42 € V uo sik er ta (o pis ke lijo ille 28 €) sis ält ää dig ile hd en Til aa ja la h ja ks i sa at va lit se m as i kir ja n . V oi t ki rj au tu a si sä än pa in et un le hd en ta ka a lö yt yv äl lä ti la aj at un nu ks el la . til au ks et : w w w .u lk op oli tiik ka .fi /ti la a. 9 43 2 77 7 Tila a palk ittu Ulk opo litii kka * 42 € V uo sik er ta (o pis ke lijo ille 28 €) sis ält ää dig ile hd en Til aa ja la h ja ks i sa at va lit se m as i kir ja n . Valikoima näkyy lehden tilaussivulla netissä. ?. 32 R ai l B al ti ca n ki vi n en ti e. M ih in Su om i yr itt ää va ik ut ta a Eu ro op an un io nis sa . ?. 42 1 9 4 6 4 1 4 8 8 8 6 7 8 4 8 Ei ko ska an yk sin K an sa la is et jä tt äv ät jä lk ee n sä da ta a, jo ka on po ltt oa in et ta te ko äly lle . 42 19 00 4 6 41 48 88 67 80 48 Ei ko sk aa n yk sin K an sa la is et jä tt äv ät jä lk ee n sä da ta a, jo ka on po lt to ai n et ta te ko äl yl le . V KO 20 20 -5 86 78 04 -1 90 4 2 19 | E I K O S K A A N Y K S IN 4 4/2019 ULKOPOLITII KKA Sosiaalinen luottoluokitus. VKO 2020-5 867804-1904 20 19 | EI KO SK AA N YK SIN 4 4 /2 19 U L K O P O L IT II K K A So sia ali n en lu ot to lu ok itu s. P el is sä ov at yk si ty is yy s ja sa n an va pa u s. til au ks et : w w w .u lk op oli tiik ka .fi /ti la a. V oi t ki rj au tu a si sä än pa in et un le hd en ta ka a lö yt yv äl lä ti la aj at un nu ks el la . 42 1 9 4 6 4 1 4 8 8 8 6 7 8 4 8 Ei ko ska an yk sin K an sa la is et jä tt äv ät jä lk ee n sä da ta a, jo ka on po ltt oa in et ta te ko äly lle . M ih in Su om i yr itt ää va ik ut ta a Eu ro op an un io nis sa . 34 V en ez u el a P er u ss a. Lu e Ulk op olit iikk aa säh köis est i! U lk op oli tiik ka -le hd en sä hk öis en nä kö isle hd en lu ku oik eu s sis ält yy tila uk se en . w w w .u lk op oli tii kk a.f i/p od ca st Ku un tele leh den om aa po dca stia ! *L eh ti pa lk itt iin vu on na 20 16 Su om en pa rh aa na aik ak au sle ht en ä (E dit -k ilp ail un am m at ti, jä rje st öja as ia ka sle ht ie n sa rja ). Voit myös tilata pelkän sähköisen lehden tutustumishinta an osoitteessa www.ulkopolit iikka.fi Ulkopolitiikan uudessa podcastissa sukelletaan tänä vuonna Suomen EU-puheenjoht ajuuteen. Kaikkien uusien tilaajien kesken arvomme alkuvuodesta 2020 neljä lippua Savonlinnan oopperajuhlille La Traviatan näytökseen! 10,40€ PA L. ?. VKO 202 0-5 867 804 -19 04 2019 | EI KOSKAAN YKSIN 4 4 /2 19 U L K O P O L IT II K K A So si aa lin en lu ot to lu ok it u s. V oit kir ja ut ua sis ää n pa in et un le hd en ta ka a lö yt yv äll ä tila aja tu nn uk se lla . ?3 4 V en ez u ela P er u ss a. V al ik oi m a n äk yy le h de n ti la u ss iv u lla n et is sä . 32 R ail B alt ic an kiv in en tie ?. Voit myös tilata pelkän sähköisen lehden tutustumishinta an osoitteessa www.ulkopolit iikka.fi Ulkopolitiikan uudessa podcastissa sukelletaan tänä vuonna Suomen EU-puheenjoht ajuuteen. www.ulkopolit iikka.fi/podcas t Kuuntele lehden omaa podcastia! *Lehti palkittiin vuonna 2016 Suomen parhaana aikakauslehtenä (Edit-kilpailun ammatti-, järjestöja asiakaslehtien sarja). V oit m yö s tila ta pe lk än sä hk öis en le hd en tu tu st um ish in ta an os oit te es sa w w w .u lk op oli tii kk a.f i U lk op oli tiik an uu de ss a po dc as tis sa su ke lle ta an tä nä vu on na Su om en EU -p uh ee njo ht aju ut ee n. M ih in Su om i yr it tä ä va ik ut ta a Eu ro op an un io ni ss a. as ia ka sp al ve lu @ ul ko po lit iik ka .fi ?| ?0 9 43 2 77 7 Ti laa pa lki ttu Ul ko po lit iik ka * 42 € V uo si ke rt a (o pi sk el ijo ill e 28 €) si sä lt ää di gi le hd en Ti la aj al ah ja ks i sa at va lit se m as i ki rj an . Lu e Ulk op olit iikk aa säh köis est i! U lk op oli tiik ka -le hd en sä hk öis en nä kö isle hd en lu ku oik eu s sis ält yy tila uk se en . ti la u ks et : w w w .u lk op ol it iik ka .fi /t ila a. K ai kk ie n u u si en ti la aj ie n ke sk en ar vo m m e al ku vu od es ta 20 20 n el jä lip pu a Sa vo n lin n an oo pp er aj u h lil le La Tr av ia ta n n äy tö ks ee n ! 10 ,4 € PA L. w w w .u lk op oli tii kk a.f i/p od ca st Ku un tele leh den om aa po dca stia ! *L eh ti pa lk itt iin vu on na 20 16 Su om en pa rh aa na aik ak au sle ht en ä (E dit -k ilp ail un am m at ti, jä rje st öja as ia ka sle ht ie n sa rja ). M ih in Su om i yr itt ää va ik ut ta a Eu ro op an un io nis sa . w w w .u lk op oli tii kk a.f i/p od ca st Ku un tele leh den om aa po dca stia ! *L eh ti pa lk itt iin vu on na 20 16 Su om en pa rh aa na aik ak au sle ht en ä (E dit -k ilp ail un am m at ti, jä rje st öja as ia ka sle ht ie n sa rja ). ?. ?. Mihin Suomi yrittää vaikuttaa Euroopan unionissa. ?3 4 V en ez u ela P er u ss a. V al ik oi m a n äk yy le h de n ti la u ss iv u lla n et is sä . M ih in Su om i yr it tä ä va ik ut ta a Eu ro op an un io ni ss a. K aik kie n u u sie n til aa jie n ke sk en ar vo m m e alk u vu od es ta 20 20 n elj ä lip pu a Sa vo n lin n an oo pp er aju h lill e La Tr av ia ta n n äy tö ks ee n ! 10 ,4 € PAL. Kaikkien uusien tilaajien kesken arvomme alkuvuodesta 2020 neljä lippua Savonlinnan oopperajuhlille La Traviatan näytökseen! 10,40€ PA L. 42 19 00 4 6 41 48 88 67 80 48 Ei ko sk aa n yk sin K an sa la is et jä tt äv ät jä lk ee n sä da ta a, jo ka on po lt to ai n et ta te ko äl yl le . ?. V oi t m yö s ti la ta pe lk än sä hk öi se n le hd en tu tu st um is hi nt aa n os oi tt ee ss a w w w .u lk op ol it iik ka .f i U lk op ol it iik an uu de ss a po dc as ti ss a su ke lle ta an tä nä vu on na Su om en EU -p uh ee nj oh ta ju ut ee n. M ih in Su om i yr it tä ä va ik ut ta a Eu ro op an un io ni ss a. ?. P eli ss ä ov at yk sit yis yy s ja sa n an va pa u s. ?. w w w .u lk op ol it iik ka .f i/ po dc as t Ku un te le leh de n om aa po dc as tia ! *L eh ti pa lk it ti in vu on na 20 16 Su om en pa rh aa na ai ka ka us le ht en ä (E di tki lp ai lu n am m at ti -, jä rj es tö ja as ia ka sl eh ti en sa rj a) . |. V al ik oi m a n äk yy le h de n ti la u ss iv u lla n et is sä . V oi t m yö s ti la ta pe lk än sä hk öi se n le hd en tu tu st um is hi nt aa n os oi tt ee ss a w w w .u lk op ol it iik ka .f i U lk op ol it iik an uu de ss a po dc as ti ss a su ke lle ta an tä nä vu on na Su om en EU -p uh ee nj oh ta ju ut ee n. V oit kir ja ut ua sis ää n pa in et un le hd en ta ka a lö yt yv äll ä tila aja tu nn uk se lla . w w w .u lk op oli tii kk a.f i/p od ca st Ku un tele leh den om aa po dca stia ! *L eh ti pa lk itt iin vu on na 20 16 Su om en pa rh aa na aik ak au sle ht en ä (E dit -k ilp ail un am m at ti, jä rje st öja as ia ka sle ht ie n sa rja ). as ia ka sp al ve lu @ ul ko po lit iik ka .fi ?| ?0 9 43 2 77 7 Ti laa pa lki ttu Ul ko po lit iik ka * 42 € V uo si ke rt a (o pi sk el ijo ill e 28 €) si sä lt ää di gi le hd en Ti la aj al ah ja ks i sa at va lit se m as i ki rj an . ?. |?a sia ka sp alv elu @ ulk op oli tiik ka .fi ?|. Lu e Ul ko po lit iik ka a sä hk öi se sti ! U lk op ol it iik ka -l eh de n sä hk öi se n nä kö is le hd en lu ku oi ke us si sä lt yy ti la uk se en . V oi t ki rj au tu a si sä än pa in et un le hd en ta ka a lö yt yv äl lä ti la aj at un nu ks el la . K aik kie n u u sie n til aa jie n ke sk en ar vo m m e alk u vu od es ta 20 20 n elj ä lip pu a Sa vo n lin n an oo pp er aju h lill e La Tr av ia ta n n äy tö ks ee n ! 10 ,4 € PAL. 42 1 9 4 6 4 1 4 8 8 8 6 7 8 4 8 Ei ko ska an yk sin K an sa la is et jä tt äv ät jä lk ee n sä da ta a, jo ka on po ltt oa in et ta te ko äly lle . V oit m yö s tila ta pe lk än sä hk öis en le hd en tu tu st um ish in ta an os oit te es sa w w w .u lk op oli tii kk a.f i U lk op oli tiik an uu de ss a po dc as tis sa su ke lle ta an tä nä vu on na Su om en EU -p uh ee njo ht aju ut ee n. ?. ?. tilaukset: www.ulkopolitiikka.fi/tilaa?|?asiakaspalvelu@ulkopolitiikka.fi?|?09 432 7707 Tilaa palkittu Ulkopolitiikka * 42 € Vuosikerta (opiskelijoille 28 €) sisältää digilehden Tilaajalahjaksi saat valitsemasi kirjan. 32 R ail B alt ic an kiv in en tie ?. V oit m yö s tila ta pe lk än sä hk öis en le hd en tu tu st um ish in ta an os oit te es sa w w w .u lk op oli tii kk a.f i U lk op oli tiik an uu de ss a po dc as tis sa su ke lle ta an tä nä vu on na Su om en EU -p uh ee njo ht aju ut ee n. ?. Pelissä ovat yksityisyys ja sananvapaus. 32 R ai l B al ti ca n ki vi n en ti e. V oit m yö s tila ta pe lk än sä hk öis en le hd en tu tu st um ish in ta an os oit te es sa w w w .u lk op oli tii kk a.f i U lk op oli tiik an uu de ss a po dc as tis sa su ke lle ta an tä nä vu on na Su om en EU -p uh ee njo ht aju ut ee n. tilaukset: www.ulkopolitiikka.fi/tilaa?|?asiakaspalvelu@ulkopolitiikka.fi?|?09 432 7707 Tilaa palkittu Ulkopolitiikka * 42 € Vuosikerta (opiskelijoille 28 €) sisältää digilehden Tilaajalahjaksi saat valitsemasi kirjan. V oit kir ja ut ua sis ää n pa in et un le hd en ta ka a lö yt yv äll ä tila aja tu nn uk se lla . Mihin Suomi yrittää vaikuttaa Euroopan unionissa. 32 R ail B alt ic an kiv in en tie ?. V KO 20 20 -5 86 78 04 -1 90 4 2 19 | E I K O S K A A N Y K S IN 4 4/2019 ULKOPOLITII KKA Sosiaalinen luottoluokitus. ?3 4 V en ez u ela P er u ss a. V ali ko im a n äk yy le h de n til au ss iv u lla n et iss ä. Lu e Ulk op olit iikk aa säh köis est i! U lk op oli tiik ka -le hd en sä hk öis en nä kö isle hd en lu ku oik eu s sis ält yy tila uk se en . 9 43 2 77 7 Tila a palk ittu Ulk opo litii kka * 42 € V uo sik er ta (o pis ke lijo ille 28 €) sis ält ää dig ile hd en Til aa ja la h ja ks i sa at va lit se m as i kir ja n . til au ks et : w w w .u lk op oli tiik ka .fi /ti la a. K ai kk ie n u u si en ti la aj ie n ke sk en ar vo m m e al ku vu od es ta 20 20 n el jä lip pu a Sa vo n lin n an oo pp er aj u h lil le La Tr av ia ta n n äy tö ks ee n ! 10 ,4 € PA L. 34 V en ez u el a P er u ss a. K aik kie n u u sie n til aa jie n ke sk en ar vo m m e alk u vu od es ta 20 20 n elj ä lip pu a Sa vo n lin n an oo pp er aju h lill e La Tr av ia ta n n äy tö ks ee n ! 10 ,4 € PAL. P el is sä ov at yk si ty is yy s ja sa n an va pa u s. Lu e Ulk op olit iikk aa säh köis est i! U lk op oli tiik ka -le hd en sä hk öis en nä kö isle hd en lu ku oik eu s sis ält yy tila uk se en . 9 43 2 77 7 Tila a palk ittu Ulk opo litii kka * 42 € V uo sik er ta (o pis ke lijo ille 28 €) sis ält ää dig ile hd en Til aa ja la h ja ks i sa at va lit se m as i kir ja n . YD IN 1 / 20 20 w w w .yd in leh ti.fi. ?. ti la u ks et : w w w .u lk op ol it iik ka .fi /t ila a. |?a sia ka sp alv elu @ ulk op oli tiik ka .fi ?|. ??32 Rail Baltican kivinen tie???34 Venezuela Perussa???42 1 9 4 6 4 1 4 8 8 8 6 7 8 4 8 Ei koskaan yksin Kansalaiset jättävät jälkeensä dataa, joka on polttoainetta tekoälylle. V ali ko im a n äk yy le h de n til au ss iv u lla n et iss ä. ??32 Rail Baltican kivinen tie???34 Venezuela Perussa???42 1 9 4 6 4 1 4 8 8 8 6 7 8 4 8 Ei koskaan yksin Kansalaiset jättävät jälkeensä dataa, joka on polttoainetta tekoälylle. V ali ko im a n äk yy le h de n til au ss iv u lla n et iss ä. w w w .u lk op ol it iik ka .f i/ po dc as t Ku un te le leh de n om aa po dc as tia ! *L eh ti pa lk it ti in vu on na 20 16 Su om en pa rh aa na ai ka ka us le ht en ä (E di tki lp ai lu n am m at ti -, jä rj es tö ja as ia ka sl eh ti en sa rj a) . Lu e Ul ko po lit iik ka a sä hk öi se sti ! U lk op ol it iik ka -l eh de n sä hk öi se n nä kö is le hd en lu ku oi ke us si sä lt yy ti la uk se en . Pelissä ovat yksityisyys ja sananvapaus. Valikoima näkyy lehden tilaussivulla netissä. |?a sia ka sp alv elu @ ulk op oli tiik ka .fi ?|. P el is sä ov at yk si ty is yy s ja sa n an va pa u s. P eli ss ä ov at yk sit yis yy s ja sa n an va pa u s. ?. ti la u ks et : w w w .u lk op ol it iik ka .fi /t ila a. Voit kirjautua sisään painetun lehden takaa löytyvällä tilaajatunnukse lla. ?. Voit kirjautua sisään painetun lehden takaa löytyvällä tilaajatunnukse lla. 34 V en ez u el a P er u ss a. P eli ss ä ov at yk sit yis yy s ja sa n an va pa u s. V oit kir ja ut ua sis ää n pa in et un le hd en ta ka a lö yt yv äll ä tila aja tu nn uk se lla . Lu e Ul ko po lit iik ka a sä hk öi se sti ! U lk op ol it iik ka -l eh de n sä hk öi se n nä kö is le hd en lu ku oi ke us si sä lt yy ti la uk se en . VKO 202 0-5 867 804 -19 04 2019 | EI KOSKAAN YKSIN 4 4 /2 19 U L K O P O L IT II K K A So si aa lin en lu ot to lu ok it u s. www.ulkopolit iikka.fi/podcas t Kuuntele lehden omaa podcastia! *Lehti palkittiin vuonna 2016 Suomen parhaana aikakauslehtenä (Edit-kilpailun ammatti-, järjestöja asiakaslehtien sarja). P eli ss ä ov at yk sit yis yy s ja sa n an va pa u s. V oi t m yö s ti la ta pe lk än sä hk öi se n le hd en tu tu st um is hi nt aa n os oi tt ee ss a w w w .u lk op ol it iik ka .f i U lk op ol it iik an uu de ss a po dc as ti ss a su ke lle ta an tä nä vu on na Su om en EU -p uh ee nj oh ta ju ut ee n. 42 1 9 4 6 4 1 4 8 8 8 6 7 8 4 8 Ei ko ska an yk sin K an sa la is et jä tt äv ät jä lk ee n sä da ta a, jo ka on po ltt oa in et ta te ko äly lle . VKO 2020-5 867804-1904 20 19 | EI KO SK AA N YK SIN 4 4 /2 19 U L K O P O L IT II K K A So sia ali n en lu ot to lu ok itu s. |. VKO 2020-5 867804-1904 20 19 | EI KO SK AA N YK SIN 4 4 /2 19 U L K O P O L IT II K K A So sia ali n en lu ot to lu ok itu s. |. 42 19 00 4 6 41 48 88 67 80 48 Ei ko sk aa n yk sin K an sa la is et jä tt äv ät jä lk ee n sä da ta a, jo ka on po lt to ai n et ta te ko äl yl le . ?3 4 V en ez u ela P er u ss a. 32 R ai l B al ti ca n ki vi n en ti e. til au ks et : w w w .u lk op oli tiik ka .fi /ti la a. VKO 2020-5 867804-1904 20 19 | EI KO SK AA N YK SIN 4 4 /2 19 U L K O P O L IT II K K A So sia ali n en lu ot to lu ok itu s. K ai kk ie n u u si en ti la aj ie n ke sk en ar vo m m e al ku vu od es ta 20 20 n el jä lip pu a Sa vo n lin n an oo pp er aj u h lil le La Tr av ia ta n n äy tö ks ee n ! 10 ,4 € PA L. VKO 202 0-5 867 804 -19 04 2019 | EI KOSKAAN YKSIN 4 4 /2 19 U L K O P O L IT II K K A So si aa lin en lu ot to lu ok it u s. Lue Ulkopolitiikkaa sähköisesti! Ulkopolitiikka-le hden sähköisen näköislehden lukuoikeus sisältyy tilaukseen. M ih in Su om i yr itt ää va ik ut ta a Eu ro op an un io nis sa . w w w .u lk op ol it iik ka .f i/ po dc as t Ku un te le leh de n om aa po dc as tia ! *L eh ti pa lk it ti in vu on na 20 16 Su om en pa rh aa na ai ka ka us le ht en ä (E di tki lp ai lu n am m at ti -, jä rj es tö ja as ia ka sl eh ti en sa rj a) . ?. |?a sia ka sp alv elu @ ulk op oli tiik ka .fi ?|. ?. Lue Ulkopolitiikkaa sähköisesti! Ulkopolitiikka-le hden sähköisen näköislehden lukuoikeus sisältyy tilaukseen. V ali ko im a n äk yy le h de n til au ss iv u lla n et iss ä. as ia ka sp al ve lu @ ul ko po lit iik ka .fi ?| ?0 9 43 2 77 7 Ti laa pa lki ttu Ul ko po lit iik ka * 42 € V uo si ke rt a (o pi sk el ijo ill e 28 €) si sä lt ää di gi le hd en Ti la aj al ah ja ks i sa at va lit se m as i ki rj an . 32 R ail B alt ic an kiv in en tie ?. K aik kie n u u sie n til aa jie n ke sk en ar vo m m e alk u vu od es ta 20 20 n elj ä lip pu a Sa vo n lin n an oo pp er aju h lill e La Tr av ia ta n n äy tö ks ee n ! 10 ,4 € PAL
/ 98 Pala historiaa YDIN 1 / 2020. YDINHETKI 14 ARJA ALHO Vesi ja maa / 20 EERO SUORANTA Taiwan jatkaa tasapainoilua / 24 TARU SALMENKARI Puita istuttamalla oikeistopopulismia vastaan / 30 ANNA HEIKKINEN Vastuuta pakoilematta / 34 JUSKA JUTILA Milan Jovanovicin rankka vuosi / 40 KATRI PAJUSOLA Digivaikuttamisen keinot / 44 ARJA ALHO Tasa-arvo avaimena kehitykseen / 46 GIACOMO SINI Ensin koti ja sitten kaikki muu YTIMESSÄ 54 TEEMU VAARAKALLIO Zeitgeistina turvallisuus / 58 PERTTI JOENNIEMI Perinteiset uhkakuvat joutuvat väistymään / 62 OTTO KYLMÄLÄ Keisareita ja narreja – Yhdysvaltain presidentit elokuvissa / 68 KALEVI SUOMELA Onko Suomessa kansalaisrintamahallitus. / 73 MAIJALIISA MATTILA Sotien pitkät varjot / 76 ANTTI RAJALA Myötätuntokasvatuksella fasismia vastaan YDINKOKEMUS 78 VILLE ROPPONEN Kohti ihmiskeskeisyyden jälkeistä aikaa / 82 RIITTA OITTINEN Rockia laahausta vastaan / 84 ARJA ALHO Särkyneessä Syyriassa / 86 JUHANI TOLVANEN Parittomat kaverukset / 88 Kirja-arviot / 92 PASI KOSTIAINEN Siirtolaisten lauluja / 94 VEIKKO RÄNTILÄ Kapitalismi jakaa muruja / 96 SALAADO QASIM Onko nuorilla mahdollisuuksia vaikuttaa. SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 PEKKA RISTELÄ Työmarkkinoilla uusi ja vanha maailma vastakkain / 12 KAISU KINNUNEN Miksi rauhan utopioita tarvitaan
Recep Tayyip Erdoganin Turkki ei ole ollut mikään demokratian mallimaa, mutta silti ihmiset eivät ole antaneet periksi: Erdogan hävisi paiYDIN 1 / 2020 4 PÄÄKIRJOITUS. Arabikevät pyyhkäisi kuin myrsky. Sunnimuslimeilla ohjeisiin vaikuttavat oppineiden konsensus, shiioilla arvovaltaisen oppineen tulkinta. Totalitaariset rakenteet taipuivat, mutta eivät vielä taittuneet. Sillä on ruokittu viholliskuvien luomista. Nyt ”sharia” tai ”kalifaatti” jo sanoina herättävät pelkoa. Hän päätyi äärimmäiseen ratkaisuun ja poltti itsensä. Shiialaisuuden ja sunnilaisuuden erot taas juontavat kauas historiaan profeetta Muhammedin ja hänen serkkunsa imaami Alin asemaan sääntöjen määrittämisessä. Muutoksen toiveita huudettiin tuuleen. Mutta paine muutoksiin on edelleen olemassa. Ydin jatkaa alueen kriisien syitten tutkimista Palestiina-Israel-asetelmasta keskustelulla toimittaja Hannu Reimen kanssa. Ydin-keskustelussa Turkista, Syyriasta, Irakista ja Iranista tammikuussa 2020 toimittajat Tom Kankkonen, Antti Kuronen ja Liisa Liimatainen analysoivat Lähi-idän poliittista tilannetta. O rientin (idän) ja oksidentin (lännen) tunteminen ilman jommankumman asettamista paremmaksi voisi edesauttaa vastakkainasettelun sijaan yhteiseloa ja hyödyllistä vuorovaikutusta. Teko puhutteli järkyttävyydessään arabimaiden yksinvaltaisten hallintojen alamaisia, kaltaisiamme tavallisia ihmisiä. Ottomaanien kalifaatti päättyi 1920-luvulla Mustafa Kemal Atatürkin uudistuksiin, jotka modernisoivat Turkin. Yhteistä ja myönteistä kehitystä monessa alueen valtioissa on kansalaisyhteiskunnan sinnittely ja vahvistuminen äärimmäisissä paineissa. Samalla on vahvistettu äärioikeistoa, mutta aiheutettu myös kyvyttömyyttä ratkaista globaaleja ongelmia, jotka edellyttäisivät yhteistyötä. Muslimeille sharia on kuin elämänohjeet pelastuksen polulle. ORIENTIN PELOSTA MYÖNTEISEEN ARJA ALHO päätoimittaja T unisialainen vihanneskauppias sai joulukuussa 2010 tarpeekseen korruptiosta, rikkaiden rikastumisesta, työttömyydestä ja ainaisesta toimeentulon huolesta. Egyptissä veljeskunta pitää parhaillaan valtaa. Siihen tarttuivat Al Qaida samoin kuin myöhemmin Isis. Se on koonnut yhteen erityisesti sunneja. Sharian luonne johtaa kuitenkin helposti uskonnon ja politiikan, yksityisen ja julkisen sekä moraalin ja lain rajojen häipymiseen. Unelma uuden kalifaatin tulemisesta on kuitenkin elänyt erityisesti Muslimiveljeskunnan parissa. Arabinationalismin kirvelevän tappion jälkeen kuuden päivän sodassa 1967 Israelia, hepreankielisten juutalaisten valtiota, vastaan veljeskunta on levittäytynyt kuin varkain eri puolilla arabimaailmaa. Tässä piilee totalitarismin uhka ja se on totisesti realisoitunut monessa arabimaassa. Myrskyä seurasi miltei kaikkialla pahin mahdollinen: veriset sisällissodat, sotilasdiktatuurit ja hirmuhallitsijat
Aihe sivuaa niin hävittäjähankintoja, pakolaisuutta kuin ympäristökriisin aiheuttamia toimintavaatimuksia. Lapsia pidetään aina jo heidän ikänsä perusteella haavoittuvina: lapset tarvitsevat meiltä erityistä suojelua ja apua oikeuksiensa käyttämisessä. 1. Kun Suomen perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusja ihmisoikeuksien toteutuminen, hänen mukaansa turvaaminen viittaa nimenomaan aktiiviseen toimintaan. Turvaamisvelvollisuus ulottuu sekä perustuslain turvaamiin oikeuksiin että kaikkiin Suomen ihmisoikeusvelvoitteisiin. Keskitysleirit edustavat äärimmäistä totalitarismin muotoa. Demokratia ei todellakaan ole itsestäänselvyys. Niemisen mukaan on niin, että jos viranomaiset eivät ryhdy mihinkään toimiin positiivisesta toimintavelvoitteesta huolimatta, on todennäköistä, että lasten oikeuksia on loukattu. Totalitarismin suhteen Arendt avaa ideologian tärkeällä tavalla: monimutkainen todellisuus korvataan yhdellä idealla, joka selittää kaiken. Ott Liisa Nieminen on harvoja pitkäjänteisesti perheitten ja lasten oikeuksiin perehtyneistä ja kirjoittaneista oikeustieteilijöistä. Iranissa ja Irakissa osoitetaan edelleen mieltä hallintoja vastaan eikä Syyriassakaan sisällissodan kukistaneen Bašar al-Assadin asema ole entisellään. kallisvaalit. H olokaustin uhreja muistettiin Auschwitzin vapauttamisen muistopäivänä 27. Kysymys al-Holin suomalaisista orvoista lapsista tai nyt Kreikan pakolaisleireillä olevista alaikäisistä turvanhakijoista ja heidän sijoittamisestaan muihin eu-maihin on lopulta hyvin yksinkertainen. Kun turvallistaminen vaatii vihollisen, se helposti johtaa vastakkainasetteluun ja viholliskuviin. Arabit ansaitsevat mieluummin solidaarisuuttamme kuin demonisointia. YDIN 1 / 2020 5 PÄÄKIRJOITUS. Meidän ei siis tarvitse pohtia, olemmeko itse tai ovatko ahdingossa olevat lapset hyviä tai pahoja, kuuluuko lasten oikeuksien turvaaminen Suomelle vai voimmeko ulkoistaa sen jollekulle muulle. Myönteinen turvallistaminen korostaa yhteistyötä ja solidaarisuutta – ja antaa demokratialle mahdollisuuden. Energia kannattaa panna myönteiseen uhmaan. Tämä avaa myös yhden idean ja totalitarismin välistä yhteyttä tässä ajassa hyvin: on vain yksi selkeä selitys kaikelle tai sitten muitten laatima salaliitto tätä selkeää selitystä vastaan. Totalitaarisuus haastaa sitä koko ajan. Totalitarismissa ihmisten oma tahto ja kyky ajatella itse nujerretaan. Filosofi Hannah Arendt puolusti kirjoituksissaan juuri poliittista toimintaa ihmisen olemassaolon vapautena. Teemu Vaarakallio kirjoittaa kiinnostavasti turvallistamisesta ja sen yhteydestä demokratiaan. Joistakin asioista tehdään myös liian vaikeita. Se taas voi johtaa demokratian kaventamiseen. Olemme eu:n jäsenvaltio, olemme sitoutuneet ihmisoikeusvelvoitteisiin, elämme ja toimimme oikeusvaltiossa ja kun vielä meillä on kykyä huolehtia haavoittuvassa asemassa olevista lapsista, teemme sen lain velvoittamina ja siksi, että se on oikein. Liisa Nieminen painottaa sitä, että julkisen vallan positiiviset toimintavelvoitteet ulottuvat kaikkiin ihmisiin, mutta erityisen korostuneita ne ovat haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kohdalla. Arabit ansaitsevat mieluummin solidaarisuuttamme kuin demonisointia
YDIN 1 / 2020 tekijät YDIN 1 / 2020. Huomautukset 14 päivän kuluessa. EEKKU AROMAA on yhteiskuntatieteiden maisteri, alueellisen setlementtityön johtaja ja rauhanaktivisti. / sivu 82 KATRI PAJUSOLA on tutkijapohjainen vapaa toimittaja. / sivu 34 PASI KOSTIAINEN työskentelee musiikkiin ja muuhun populaarikulttuuriin erikoistuneena vapaana kirjoittajana, toimittajana ja tietokirjailijana. / sivu 46 KALEVI SUOMELA on pitkäaikainen rauhanaktiivi ja Ydin-lehden hallituksen puheenjohtaja. 54. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi TOIMITUSSIHTEERI Eero Suoranta, eero.suoranta@gmail.com HALLITUKSEN PJ Kalevi Suomela, kalevi.suomela@gmail.com ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA Heikki Kemppainen TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. / sivu 88 PEKKA ELOMAA on vapaa kuvaaja, joka on perehtynyt etenkin yhteisölliseen valokuvaukseen. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 92. Ydin on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja noudattaa hyvää journalistista tapaa. / sivu 34 MAIJA JÄSKE on VTT sekä tutkijatohtori Åbo Akademin yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos Samforskissa. / sivu 68 JUHANI TOLVANEN on sarjakuvaneuvos. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. / sivu 78 TARU SALMENKARI on Helsingin yliopiston Itä-Aasian tutkimuksen dosentti. / sivu 91 TIMO ANTERO KORHONEN on yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja eläkkeellä oleva sekatyöläinen. / sivu 30 PERTTI JOENNIEMI toimii tutkijana Karjalan tutkimuslaitoksella Itä-Suomen yliopistossa. alv 10 % ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. / sivu 58 JUSKA JUTILA on Balkanin maihin intohimoisesti suhtautuva vapaa kirjoittaja. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa, Rosebudkirjakaupat. / sivu 14, 30 & 44 ANNA HEIKKINEN on yhteiskuntatieteiden kandidaatti. / sivu 73 RIITTA OITTINEN on Belgiassa asuva tietokirjailija ja Ydin-lehden toimituskunnan jäsen. / sivu 86 TEEMU VAARAKALLIO on ilmastoaktivisti ja vapaa kirjoittaja, joka opiskelee maailmanpolitiikkaa Helsingin yliopistossa. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. / sivu 90 SRDJAN MANCEV on serbialainen valokuvaaja. / sivu 24 GIACOMO SINI on italialainen kuvajournalisti. Ydin saa opetusja kulttuuriministeriön kulttuurilehtitukea. alv 10 % 28 € kestotilaus, sis. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. vuosikerta) PAINOPAIKKA Painotalo Plus Digital ISSN 0356-357X YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. / sivu 92 MAIJALIISA MATTILA on entinen suomen kielen ulkomaanlehtori. Ydin digitaalisena Ydinverkkokaupasta www.ydinlehti.fi tai osoitteesta lehtiluukku.fi. / sivu 40 VILLE ROPPONEN on toimittaja, esseisti ja tietokirjailija. / sivu 54 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p
Ytimen toimituskunta ERISTYKSISSÄ PARATIISISAARELLA Ytimekkäät DA VID ST AN LE Y, CC BY 2.0 YDIN 1 / 2020. – Minun työni on nyt varmistaa, että veneitä ei tule, uhosi pääministeri Scott Morrison ilmoittaessaan keskuksen uudelleenavaamisesta. Vuonna 2001 maa kieltäytyi kansainvälisen lain vastaisesti päästämästä norjalaisen rahtilaivan merihädästä pelastamia turvapaikanhakijoita saarelle, ja vuosina 2003 – 2018 Joulusaarella toimi pidätyskeskus, jonka epäinhimillisiä oloja kritisoivat muun muassa YK ja Amnesty International. Joulusaaren lisäksi Australia on eristänyt turvapaikanhakijoita Naurulle sekä Papua-UudelleGuinealle kuuluvalle Manuksen saarelle. Myös näiden leirien oloja on kritisoitu laajalti: esimerkiksi The Guardian julkaisi vuonna 2016 yli 2 000 dokumenttia, jotka sisälsivät todistusaineistoa Naurulla pidettyjen lasten pahoinpitelystä ja hyväksikäytöstä. Toisin kuin vuosia päätöksiä odottaneiden turvapaikanhakijoiden, karanteenissa olevien australialaisten suunnitellaan viettävän saarella vain kaksi viikkoa. Vuodesta 1958 lähtien Joulusaari on ollut Australian territorio, ja 1980-luvulla sille perustettiin kansallispuisto, joka kattaa nykyään 63 prosenttia saaren pinta-alasta. YDIN 1 / 2020 300 kilometrin päässä Indonesian Jaavasta sijaitseva Joulusaari sai nimensä vuonna 1643, jolloin Englannin Itä-Intian kauppakomppanian kapteeni William Mynors sattui purjehtimaan joulupäivänä sen ohi. Australian hallitus avasi keskuksen uudestaan viime vuoden helmikuussa parlamentin päätettyä sallia sairaiden turvapaikanhakijoiden tuomisen Australian mantereelle hoitoa varten. Kaivostoiminnan ja luonnonkauneuden lisäksi Joulusaari on tullut tunnetuksi osana Australian turvapaikkapoliittista puskurivyöhykettä. Vaikean maaston takia saari jäi vähälle huomiolle siihen asti, kun sieltä löydettiin fosfaattia vuonna 1887, minkä jälkeen Iso-Britannia otti saaren haltuunsa. Tämän vuoden helmikuussa Australia alkoi myös eristää saarelle omia kansalaisiaan, joita on evakuoitu Kiinan koronavirusalueilta
YDIN 1 / 2020 8 YTIMEKKÄÄT 8 YTIMEKKÄÄT YDIN 1 / 2020 ”TOIVON, ETTÄ KIINALAISET VOIVAT OPPIA TÄSTÄ JOTAIN. tammikuuta. EIVÄT LENTOTUKIALUKSET, EIVÄT LAITTEET, JOTKA PYSTYVÄT LASKEUTUMAAN KUUN PINNALLE, EIVÄTKÄ MYÖSKÄÄN YDINKÄRJET, JOILLA VOIDAAN TAATA MOLEMMINPUOLINEN TUHO USA:N KANSSA, TAI EDES P4-TASON LABORATORIOT […] VAAN TIEDONVÄLITYKSEN VAPAUS SEKÄ ITSENÄINEN OIKEUSLAITOS.” HBO:n Chernobyl-televisiosarjaa koskeva kiinalainen nettikommentti, douban.com, 25. MIKÄ PYSTYY PITÄMÄÄN MEIDÄT TURVASSA
– Translain uudistamisen lähtökohtana tulee olla työryhmän esittämä laaja malli, joka perustuu ihmisen omaan ilmoitukseen. Päätös tehtiin kaksi ja puoli vuotta sen jälkeen, kun rohingyoja alkoi paeta rajan yli Myanmarin armeijan aloitettua etniset puhdistukset. Niinistö: Suomen edistettävä vanhoja ja uusia asesopimuksia Työryhmä: nykyinen translaki altistaa syrjinnälle TRANSLAINSÄÄDÄNNÖN uudistamisen valmistelutyöryhmä on todennut, että nykyinen translaki ei kaikilta osin täytä ihmisoikeusvelvoitteiden asettamia vaatimuksia. – Merkkejä siitä, että antisemitismi ja rasismi jälleen pyrkivät nostamaan päätään, löytyy valitettavasti myös meiltä. Ne eivät ansaitse mitään jalansijaa yhteiskunnassamme. Laajemmassa mallissa sukupuolen vahvistaminen taas perustuisi joko hakemukseen, johon sisältyisi puolen vuoden harkinta-aika, tai ilmoitusmenettelyyn. – Nykyinen oikeustila altistaa transsukupuoliset ja muunsukupuoliset henkilöt syrjinnälle ja muille oikeudenloukkauksille, muistiossa todetaan. Työryhmän esittämästä kahdesta uudistusmallista suppeampaan kuuluisi pelkästään lisääntymiskyvyttömyyden sekä lääketieteellisen selvityksen vaatimuksen poistamisen. Sen lisäksi meidän on syytä edistää kumppaneidemme aloitteita, joilla pyritään tuomaan uusia osapuolia ja uusia asejärjestelmiä yhteisten rajoittamisen ja hallinnan piiriin. Työryhmän helmikuussa julkaiseman muistion mukaan uudistamistarve kohdistuu erityisesti oikeudellisen sukupuolen vahvistamiseen liittyvän lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamiseen, mutta myös esimerkiksi muunsukupuolisten henkilöiden asemaan. – Hallitus on kokenut tarpeelliseksi pitää yllä rohingyalasten toivoa tulevaisuutta kohtaan laajentamalla koulutusta ja ammattitaitojen opetusta kattamaan heidät, kertoi Bangladeshin ulkoministeri Masud bin Momen. – Lasten koulutuksen etuja ei voi yliarvioida, ja niiden positiiviset vaikutukset ulottuvat heidän yhteisöihinsä ja laajempaan yhteiskuntaan, totesi Amnesty Internationalin Saad Hammadi päätöksestä. Muut vaihtoehdot eivät riitä itsemääräämisoikeuden takaamiseksi, kommentoi Setan puheenjohtaja Sakris Kupila asiaa järjestön tiedotteessa. Puheessaan Niinistö muistutti myös muista turvallisuusuhkista, kuten ilmastonmuutoksesta, sekä rasismin ja vihapuheen torjumisen tärkeydestä. Bangladeshin rohingyalapset pääsevät kouluun MYANMARISTA paenneiden rohingyojen lapset tulevat saamaan jatkossa käydä koulua Bangladeshissa, ilmoitti maan hallitus tammikuussa. Niinistö kommentoi puheessaan Suomen turvallisuuteen liittyviä tekijöitä, joista yhtenä hän mainitsi kylmän sodan aikaisten ydinaserajoitusten raukeamisen. Tähän vuoteen asti Bangladeshin hallitus on kieltänyt rohingyoja käymästä koulua, koska se on pelannut näiden jäävän maahan pysyvästi. – Viisikymmentä vuotta sitten voimaan tullut ydinsulkusopimus on yhä tärkein instrumentti ydinaseiden leviämisen estämiseen. Bangladeshissa on tällä hetkellä vuoden 2017 jälkeen ja sitä ennen paenneet yhteen laskien noin miljoona rohingyaa, joista lähes puoli miljoonaa on lapsia. – Kansainvälinen yhteisö on avainroolissa varmistettaessa, että Bangladeshin hallituksella on tämän tavoitteen toteuttamiseen tarvittavat resurssit.. – Jäljellä on vain Yhdysvaltain ja Venäjän uusi START-sopimus, mutta senkin voimassaolon jatkamisella on jo kova kiire, presidentti totesi. YDIN 1 / 2020 9 YTIMEKKÄÄT SUOMEN on syytä pitää elinvoimaisena kansainvälinen ydinsulkusopimus sekä edistää aloitteita, joilla rajoitetaan uusien asejärjestelmien käyttöä, muistutti tasavallan presidentti Sauli Niinistö valtiopäivien avajaisissa helmikuussa
Jälkimmäiseen joukkoon kuuluva Yhdysvallat on myös ainoa OECD-maa, jossa ei ole maanlaajuista oikeutta palkalliseen äitiysvapaaseen, joskin yksittäiset osavaltiot ovat luoneet asiasta omia säädöksiään. Mahdollisuus isyyslomaan ei myöskään välttämättä tarkoita, että sitä käytetään hyödyksi. YDIN 1 / 2020 10 YTIMEKKÄÄT VUONNA 2018 OECD-talousjärjestöön kuuluvista maista kolmessakymmenessä oli käytössä erillinen palkallinen isyysvapaa tai osa palkallisesta vanhempainvapaasta oli varattu isien käyttöön. Myös myönnetyn rahallisen etuuden suuruus vaihtelee maittain: OECD:n mukaan paikallista keskipalkkaa ansainnut isä sai vuonna 2018 palkkansa kanssa samansuuruista isyysrahaa yhdessätoista eri maassa, mutta Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa etuuden suuruus keskipalkkaiselle työntekijälle oli keskimäärin vain 19,2 prosenttia palkasta. Uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa vanhempien tasaarvoa ja suhdetta lapseen sekä helpottaa esimerkiksi sateenkaariperheiden elämää. Maissa, joissa isien käyttöön oli varattu palkallista vapaata, sen yhteenlaskettu pituus vaihteli muutamasta päivästä EteläKorean 52,6 viikkoon. Vertailussa ei ole otettu huomioon sellaisia vapaita, joiden käyttäjästä vanhemmat voivat päättää keskenään. Yksinhuoltajat saisivat käyttää molemmat vapaat, ja raskaana olevalle vanhemmalle myönnettäisiin lisäksi erillinen, noin kuukauden kestävä päivärahajakso. Esimerkiksi Japanissa vain kuusi prosenttia isistä pitää vapaata lapsensa syntymän jälkeen, ja heistäkin yli 70 prosenttia on vapaalla alle kaksi viikkoa. Ytimen toimituskunta PALKALLINEN ISYYSVAPAA SEKÄ ISILLE VARATTU PALKALLINEN VANHEMPAINVAPAA JA HOITOVAPAA OECD-MAISSA VUONNA 2018, VIIKKOINA 0,4 1,0 1,4 Portugali Belgia Luxemburg Ruotsi Islanti Norja Suomi Saksa Itävalta OECD:n keskiarvo Slovenia Espanja Liettua Australia Tanska Viro Irlanti Puola Yhdistynyt kuningaskunta Latvia Chile Tsekki Unkari Meksiko Turkki Italia Kreikka Alankomaat Kanada Israel Uusi-Seelanti Slovakia Sveitsi Yhdysvallat 0,8 2,0 4,0 4,3 8,1 8,7 9,0 10,0 13,0 14,3 19,3 22,3 28,0 Ranska 52,0 Japani 52,6 Etelä-Korea. Suomessa hallitus ilmoitti helmikuussa aikovansa uudistaa perhevapaita siten, että molemmat vanhemmat saisivat sukupuolesta riippumatta pitää jatkossa oman 6,6 kuukauden vapaan, josta toiselle voisi luovuttaa yhteensä 2,3 kuukautta. Maan ympäristöministeri Shinjiro Koizumi herätti tammikuussa kansainvälistä huomiota ilmoittamalla pitävänsä ensimmäisenä japanilaisena ministerinä isyysISYYSVAPAA EI OLE MAAILMALLA SELVIÖ Lähde: OECD vapaata, vaikka hänkin aikoo olla vapaalla yhteensä vain kaksi viikkoa kolmen kuukauden aikana. Kuudesta jäljelle jäävästä maasta Kanadassa erillinen isyysvapaa oli käytössä vain Quebecin provinssissa
Työmarkkinoilla on nyt uusi ja vanha maailma vastakkain. Kun työnantajapuoli on halunnut halventaa kalliiksi väittämäänsä suomalaista työtä tai – ehkä oikeasti – lisätä omistajille päätyvää osuutta työn tuloksista, se on vaatinut enemmän samaa työtä samalla vanhalla hinnalla. Tämäkö on suomalaisen työelämän suurin haaste. Työnantajat haluavat enemmän työtä samalla rahalla tai – kääntäen – maksaa vähemmän palkkaa per työtunti. . Työntekijöitä ei ole painostettu työehtojen heikennyksiin, ja tulipa Marin jo kansainvälisesti tunnetuksi aikaisemmista työajan lyhentämistä koskeneista pohdinnoistaan. Työntekijöiden tahto on tietysti päinvastainen. Työnantajien pyrkimyksissä ei selvästikään ole kyse yksittäisten yritysten tai alojen työvoiman tarpeesta tai menestyksestä, vaan työnantajapuolen koordinoidusta strategiasta. Onneksi juuri nyt näyttää siltä, että ratkaisut kallistuvat varovasti uuden maailman suuntaan. Työnantajapuolen sitkeyttä pitää kiinni vanhan maailman strategiastaan saattaa selittää myös vaikeus luopua työnantajamyönteisen oikeistohallituksen ajasta. Työmarkkinoilla uusi ja vanha maailma vastakkain PEKKA RISTELÄ Kirjoittaja?on?SAK:n?kansainvälisten?asioiden?päällikkö.. Juha Sipilän hallitushan halusi työntekijöitä painostaessaan nimenomaan pidentää työaikaa ja halventaa työtä. Kun kiista 24 työtunnista nähdään tässä kokonaisuudessa, kyse ei olekaan mitättömästä pikkuasiasta. YDIN 1 / 2020 11 KOLUMNI K äynnissä oleva työmarkkinoiden neuvottelukierros on näyttänyt monen silmissä erikoiselta. Työelämän sanotaan olevan murroksessa, mutta neuvotteluissa riidellään 24 työtunnista. Hallitus on myös päättänyt panostaa osaamiseen ja työtä luoviin kestävän kehityksen investointeihin. Pidennettyyn työaikaan takertuminen on vanhan maailman strategia. Asetelman voi tiivistää näin: työehtoneuvotteluissa on nyt uusi ja vanha maailma vastakkain. Laajemmassa yhteiskunnallisessa kuvassa kiistan voi kuitenkin nähdä myös mielenkiintoisempana. Muuhun viittaavista ylevistä puheista riippumatta näyttää olevan niin, että suomalaisen elinkeinoelämän mielestä Suomi menestyy ennen muuta pitkillä työajoilla ja halvalla työllä. Sipilän hallituskaudella vanhan maailman strategiaa edusti johdonmukaisesti sekin, että investointeja koulutukseen ja tutkimukseen leikattiin voimakkaasti. Teknisesti ottaen neuvotteluasetelma on toki mitä perinteisin. Antti Rinteen ja Sanna Marinin hallitusten lähtökohdat ovat olleet toisenlaiset
Rauhan utopian kauneus on siinä, että kaikki voivat kuitenkin sen allekirjoittaa. Hiljaisena kytevä ajatus paremmasta tulevaisuudesta sammuu ja tilalle nousee pessimistinen ajatus, ettei mitään ole tehtävissä. KAISU KINNUNEN Kirjoittaja?on?Sadankomitean?puheenjohtaja.. Maailmanrauha on utopia. Ja kun toimimme rohkeasti yhdessä sen saavuttamiseksi, utopistiset ajatukset alkavat näyttää epäilijöillekin mahdollisilta. Eikö se ole utopistista. Silti kuvitellaan, että on ikään kuin kypsää tyrmätä maailmanrauhan tavoittelijat haihattelijoina. Kysymys on ymmärrettävä maailmassa, jossa media antaa tilaa peloille, asevarustelua perustellaan turvallisuudella ja tulevaisuuden näkymiä rakennetaan uhkakuvien kautta. Se on vaihtoehto, joka luo toivoa tulevaisuudelle. Meidän ei kuitenkaan tarvitse tyytyä vaihtoehdottomuuteen. Tosiasiassa meillä on toisemme, ja tarvitsemme toisiamme jatkuvasti. Samalla meille uskotellaan, että kaikesta on selvittävä yksin ja epäonnistumisista saa syyttää vain itseään. Siihen tarvitsemme ajatuksen paremmasta maailmasta – ajatuksen, joka ohjaa toimintaamme, antaa sille päämäärän ja tekee siitä tavoitteellista. Jos tuntuu, että vaihtoehtoja ei ole, on helppo luovuttaa ja hyväksyä ”brutaali realismi”, jonka mukaan jokainen on vastuussa vain itselleen. Maailmanrauha on mahdollinen vain, jos uskomme sen olevan ja toimimme yhdessä sen saavuttamiseksi. Tarvitsemme mielikuvitusta luomaan ja rakentamaan vaihtoehtoja. Kaikki hyötyvät, jos uskallamme kuvitella paremman maailman. Voisi sanoa, että realistisesti vain yhdessä toimiminen voi johtaa muutokseen. Utopialla tarkoitetaan ihanneyhteiskuntaa, ja se, jos jokin on tavoittelemisen arvoista. Maailman tila saattaa näyttää epätoivoiselta, jolloin usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin voi kärsiä. . Miksi rauhan utopioita tarvitaan. YDIN 1 / 2020 12 KOLUMNI M inulta kysytään usein, ajattelenko ihan oikeasti maailmanrauhan olevan saavutettavissa. Tarvitsemme utopioita. Tänä päivänä todellista rohkeutta on uskaltaa unelmoida. Kyllä, maailmanrauhan tavoittelu on utopistista, ja juuri siksi niin tärkeää
Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA. 14 ARJA ALHO Vesi ja maa / 20 EERO SUORANTA Taiwan jatkaa tasapainoilua / 24 TARU SALMENKARI Puita istuttamalla oikeistopopulismia vastaan / 30 ANNA HEIKKINEN Vastuuta pakoilematta / 34 JUSKA JUTILA Milan Jovanovicin rankka vuosi / 40 KATRI PAJUSOLA Digivaikuttamisen keinot / 44 ARJA ALHO Tasa-arvo avaimena kehitykseen / 46 GIACOMO SINI Ensin koti ja sitten kaikki muu
YDIN 1 / 2020 14 YDINHETKI VESI JA MAA Toimittaja Hannu Reime tuntee Palestiinan ja Israelin. Juutalaisten ja arabien yhteiselo voi rakentua vain tasavertaisuudelle. Teksti Arja Alho Kuvat Pekka Elomaa. Kielen, kulttuurin ja politiikan syvällisenä tuntijana Reime ei mainitse kertaakaan öljyä, mutta oikeuden veteen ja maahan kyllä
Samoin Jordan-joen laakso, joka on veden kannalta tärkeä alue. A rjA : Trumpin visiossa ei ole kuultu palestiinalaisia. Kyse on myös hepreankielisten tulevaisuudesta. Ehkä kyseessä ulkovaltojen osalta oli holokaustin jälkeinen huono omatunto. Israel on pieni maa, mutta eivät palestiinalaisetkaan ole mikään pieni ryhmä, vaan osa suurta arabimaailmaa. Vaikka kriisi on asuttajakolonialismin aiheuttama, on se myös kahden kansakunnan välinen konflikti, jossa osapuolina ovat hepreaa puhuvat juutalaiset ja Palestiinan arabit, jotka samalla kuuluvat suurempaan arabien kansakuntaan. Näiden kahden kansakunnan välit pitäisi saada sellaisiksi, etteivät ne sulje toisiaan pois. Se muistuttaa Pohjois-Amerikan ja Australian asuttamista, jossa alkuperäinen väestö oli tiellä ja piti työntää pois. Jossain vaiheessa voimasuhteet voivat kuitenkin muuttua. Siitä ei taida tulla vuosisadan diiliä, vaikka hän itse luonnehtii sitä historialliseksi. Tilanteen tekee erityisen vaaralliseksi se, että Israelilla on ydinase. Siksi kaikkien kannalta on äärimmäisen tärkeätä löytää rauhanomainen ja kaikille osapuolille myönteinen ratkaisu. YDIN 1 / 2020 16 YDINHETKI A rjA : Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on julkistanut hiljattain uusimman Lähi-idän rauhansuunnitelmansa. Äärimmäisen oikeiston hellimä ajatus Israelissa onkin, että Jordaniasta tehtäisiin palestiinalaisvaltio. Arabimaailma on tällä hetkellä erittäin sekavassa ja heikossa tilassa. Minusta on tavattoman hieno saavutus, että heprean kieli ja kulttuuri on saatu herätettyä henkiin. A rjA : Vesi on todellakin tärkeä, koska sillä on yhteys elämisen edellytyksiin. Muutoin sille käy samoin kuin vanhoille ristiretkivaltioille 1100-luvulla, tai sitten ydinsodan holokaust tekee kaikesta lopun. Myöskään Jerusalemin asemaan ei ole ratkaisua. Israelilla on valttikortit käsissään, koska se on vahva. Diktaattorien hallitsemat arabimaat ovat pitäneet Israelin vahvana. Palestiinalaisille oma valtio olisi vähemmän itsenäinen kuin Etelä-Afrikan apartheidin aikaiset bantustanit. A rjA : Palataan sodanjälkeiseen aikaan vuoteen 1948, jolloin juutalaisvaltio perustettiin. Pakolaisuuteen kuuluu kuitenkin oikeus jossain vaiheessa palata takaiAIEMPIA NEUVOTTELUJA ON KUVATTU PIZZAN JAKAMISEKSI SAMALLA KUN TOINEN SYÖ SIITÄ KOKO AJAN PALOJA.. Mieluiten koko entisen brittiajan mandaatti-Palestiinan, mutta niin, että sinne jäisi mahdollisimman vähän ”alkuasukkaita”, arabeja. Pidän erityisesti arviosta, jonka Matzpen, vasemmistolainen antisionistinen järjestö, esitti aika pian kesäkuun 1967 sodan jälkeen. Sillä on ulkovaltojen, erityisesti Yhdysvaltojen, tuki. Tilanne on hyvin epäsymmetrinen. Mutta samalla valtaosa palestiinalaisista joutui pakolaisiksi ja he ovat sitä edelleen. H Annu : Trumpin visiona, jolla nimellä se kulkee, on liittää siirtokunnat Israeliin. Israelilaiset voidaan pelastaa pelastamalla palestiinalaiset. Demokratisoitumisen paineet ovat suuret. H Annu : Israel haluaa sionistisen ideologian ja ohjelman mukaisesti mahdollisimman paljon maata ja resursseja vanhasta Palestiinasta. H Annu : Aiempia neuvotteluja on kuvattu pizzan jakamiseksi samalla kun toinen syö siitä koko ajan paloja. Mutta kun luonnehdit Israelin toimia asuttajakolonialismiksi, eikö palestiinalaisten kannalta ole uhkana, ettei kohta ole mitään maata, jossa valtio voi olla. Kyse on pohjimmiltaan asuttajakolonialismista. Pakolaiset, palestiinalaiset ja palestiinalaisten tulevaisuus ja rajat ovat kaikki aspekteja pääkysymyksestä, joka on Israelin tulevaisuus keskellä arabimaailmaa. Erojakin tietysti on
Sionismi oli yhdenlainen vastaus antisemitismiin, mutta vastaus, jossa hyväksyttiin antisemiittien omituinen ajatus, että juutalaiset olisivat vieras elementti Euroopassa. Egyptin arabinationalisti Gamal Abdel Nasserista sitten tuli sellainen. Heidän äänenkannattajansa 1950-luvulla oli Israelin kommunistinen puolue. Tämä puhuisi sen puolesta, että Israel olisi syntynyt holokaustista huolimatta. Ulkopuolinen maailma taisi unohtaa heidät kokonaan. Voitto sodassa on kuluneina vuosikymmeninä vahvistanut sionismin fanaattisinta muotoa, erityisesti siirtokunnissa. Heidät tunnustettiin Kirjan kansaksi. Kuitenkin nämä levottomuudet johtivat 1990-luvulla rauhanponnisteluihin. Mutta jo ennen toista maailmansotaa alueella oli vajaat puoli miljoonaa juutalaista, joilla oli kielensä, kulttuurinsa ja omat yhteiskunnalliset rakenteensa ja talouselämänsä. A rjA : Fanaattisuus johti myös pääministeri Jizhak Rabinin salamurhaan 1995 vuosi. H Annu : On mielenkiintoista pohtia, olisiko Israel syntynyt ilman holokaustia. H Annu : Juutalaisia pidettiin uskonnollisena ryhmänä. Nyt myös Yhdysvallat kiinnostui Israelin tukemisesta. Oli vanha ja syntyi uusi yhteisö. Palestiinalaisten pakolaisuutta Israelin itsenäistyttyä kutsuttiin toki katastrofiksi, al Nakba. Uusi yhteisö lähti sionismista, mutta sitäkin oli hyvin erilaista. Israel näytti heikolta mutta olikin vahva, mikä on strategisesti erinomainen tilanne. YDIN 1 / 2020 17 YDINHETKI sin omaan maahansa. Koska olemme vieraita Euroopassa, me tarvitsemme oman valtion, päätteli sionistisen liikkeen perustaja Theodor Herzl. Mutta ilmapiiri holokaustin jälkeen toki suosi ajatusta juutalaisvaltion perustamisesta. Ne taas taittuivat vuosien 2008 ja 2014 humanitaarisiin tragedioihin Gazassa. Tavallaan sionismi muutti sitten tilanteen. H Annu : Ennen kuin mennään tähän, on hyvä muistaa, että palestiinalaiskysymys oli pitkään lähes unohduksissa. Länsiranta oli tuolloin Jordanian miehittämä ja Gaza Egyptin. Arabivähemmistö, joka jäi Israeliin sen itsenäistyttyä, oli sotilashallinnon alaisena 1966 saakka, mutta toisaalta arabeilla oli edustus Knessetissä. Myös monet muut kulttuurisionistiset ajattelijat näkivät jo varhain tulevan konfliktin juutalaisten ja arabien välillä. Monet juutalaiset muuttivat 1930ja 40-luvuilla Palestiinaan ei niinkään ideologista syistä vaan yksinkertaisesti pakoon sortoa ja holokaustin jälkeistä kaaosta Euroopassa. Antisemitismi puolestaan oli taantumuksen vastausta Ranskan vallankumoukselle: Napoleon oli vapauttanut juutalaiset ja antanut heille täydet kansalaisoikeudet. Ben Gurion, Israelin ensimmäinen pääministeri, piti uhkana Israelille, mikäli arabimaailmasta nousisi sille kokoava johtaja. Sitä edelsi ensimmäinen intifada, kansannousu, kuuden päivän sodan aiheuttamaa miehitystilannetta vastaan. Kuuden päivän sodan jälkeen entinen brittihallinnon Palestiina oli kokonaan Israelin hallussa. Vuonna 1994 Yhdysvalloista muuttanut fanaatikko ampui Hebronissa kolmisenkymmentä rukoilevaa muslimia. Siinä niin juutalaiset kuin arabit toimivat tasavertaisina. Tosin Palestiinan valtiota ei esimerkiksi Yhdysvallat eikä Suomi ole tunnustanut. Tämä lienee yksi suurista munauksista, joita Lähi-idässä on tehty. A rjA : Palestiinan valtio julistettiin perustetuksi 1988. Ennen vuoden 1967 sotaa arabimaissa käytettiinkin kovaa kieltä, oli verenhimoisia lausuntoja. Juutalaisuus ei ollut poliittista. Siihen ei tietenkään ole vastausta. Mutta vuoteen 1967 saakka esillä oli erityisesti Egyptin, Syyrian ja Israelin välinen konflikti. A rjA : Ymmärtäisin, että tuohon aikaan, siis ennen Israelin valtion perustamista, juutalaiset ja arabit elivät kutakuinkin sovussa. Oli kulttuurisionismia, esimerkkinä esseisti Ahad Ha´am, jossa ei tavoitella omaa valtiota
Kun alueen arabit kerran mieltävät itsensä palestiinalaisiksi, Trumpin mielestä heidän asumansa alue voitaisiin liittää tulevaan Palestiinan valtioon. Tämä Orbán on muuten Israelin nykyisen pääministerin Benjamin Netanjahun hyvä ystävä! Sanana antisemitismi on kummallinen. Palestiinalaisten keskuuteen on vuoden 1967 jälkeen syntynyt hierarkia. Trumpin aikana Yhdysvaltojen politiikka on muuttunut ja maassa on enemmän jakautuneita mielipiteitä myös suhteessa Lähi-itään. A rjA : Antisemitismi on nostanut uudelleen päätään. Se on kuin Yhdysvaltojen keskilänsi, joka on olemassa, mutta kukaan ei osaa tarkalleen määritellä rajoja. A rjA : Ryhdytään vetämään keskustelua yhteen. Tätä fanaattisuutta täydentävät kristityt sionistit, niin sanotut ”Israelin ystävät”, jotka tulkitsevat maailman tapahtumia Ilmestyskirjan valossa lopun ajan profetiana ja odottavat Jeesuksen toista tulemista. Palestiinan pakolaiset ovat sitten vielä oma ryhmänsä. Hyvä esimerkki on Unkarin Viktor Orbán, joka on kampanjoinut George Sorosia vastaan vanhoin antisemitistisin perustein. Israelissa on strategisten asioiden ministeri. Eri rauhansopimuksissa on ollut kyse kahden valtion ratkaisuista ja niitä on hiertänyt siirtokunnat. Voisi kuvitella, että tehtävällä olisi jotain tekemistä sotilaallisten toimien kanssa, mutta ei ole. Naton komentajanakin toiminut Alexander Haig ilmoitti olevansa pro Israel siitä syystä, että se on kuin suuri amerikkalainen lentotukialus: ”Se ei voi upota, eikä sen kannella palvele yhtään amerikkalaista sotilasta.” Tällä hän halusi kuvata Israelin luotettavuutta Yhdysvaltojen kannalta. Todellinen syy on tietenkin strateginen. Esitetään kaikenlaisia pötypuheita ja uskotaan jopa, että Israel manipuloi Yhdysvaltoja. Gazahan on kuin suuri vankila. Turussakin tuhrittiin juuri synagogaa. Maailmassa, jonka pitäisi olla yhdentymässä, rakennetaan nyt muureja, ohitusteitä, tunneleita, tarkastuspisteitä – ja vain israelilaisten ja palestiinalaisten eristämiseksi toisistaan. Trumpin suunnitelmassa on tärkeä yksityiskohta: Vihreällä linjalla vanhan aselevon alueella on kolmio, jossa asuu arabeja. Antisionismi puolestaan rajoittui ennen toista maailmansotaa juutalaisten omaan keskuuteen. Tietenkin he vastustavat. Mutta kyllä internetistä löytyy uskomattoman paljon antisemitististä materiaalia, jota naamioidaan antisionistiseksi. Se korvasi 1800-luvulla aiemman kristittyjen juutalaisvastaisuuden. Labourin puheenjohtajaa Jeremy Corbynia on esimerkiksi täysin vailla perusteita syytetty antisemiitiksi. Omasta puolestani en koe olevani missään tapauksessa antisemitisti, mutta arvostelen kyllä Israelin valtiota ja sen harjoittamaa politiikkaa. Vedetäänkö liian helposti yhtäläisyyksiä Israelin valtion politiikan ja antisemitismin välille. YDIN 1 / 2020 18 YDINHETKI Nobelin rauhanpalkinnon jälkeen, kun hän, Shimon Peres ja Jasser Arafat saivat sen. Tähän liittyy Yhdysvaltojen tuen motiivien arvuuttelu. Maantieteellisesti Israel-Palestiina on hyvin pieni alue. On totta, ettei antisemitismi ole kadonnut mihinkään. Sanotaan, että antisemitismiä on sekä oikealla että vasemmalla. H Annu : Puhe uudesta vasemmistolaisesta antisemitismistä on aika lailla pötypuhetta. Heprea on seemiläinen kieli samoin kuin arabiakin. Kuka haluaisi muuttua toimivan valtion kansalaisesta bantustanin asukkaaksi. Vanhalla Palestiinalla ei ole oikeastaan tarkkoja rajoja. H Annu : Fanaattisuutta ilmentää myös kolmannen temppelin rakentamissuunnitelmat Kalliomoskeijan ja Al-Aqsan päälle. Mutta onko näin todellisuudessa. Parhaassa asemassa ovat Israelin arabit, sitten Itä-Jerusalemin, Länsirannan ja pohjimmaisena Gazan palestiinalaiset. Keskeinen tehtävä on mielipidevaikuttamista niin, että Israeliin kohdistuva kritiikki nähtäisiin juutalaisvastaisuutena, antisemitisminä. Mitkä ovat mielestäsi kolme asiaa, jotka voivat taata rauhanomaisen rinnakkainelon
Hannu Reime työskenteli Ylen radiouutisissa yli 40 vuotta ja on nyt vapaa toimittaja. Saudi-Arabia on keskiaikainen maa, jota hallitaan modernilla tekniikalla. Pessimismi ei johda mihinkään. Kolmas ja rauhanomaisen ratkaisun perusta on, että Palestiinan arabeja ja Israelin juutalaisia kohdellaan tasavertaisesti, kahtena kansakuntana, joilla on samat kansalliset oikeudet maassa, jota lyhyeksi jääneen brittivallan aikana kutsuttiin Palestiinaksi. Kahden kansan luvattu maa (Suomen Rauhanpuolustajat/Like, 2003 /2011) sekä Ihmiskielen ihmeitä (Into Kustannus, 2017).. H Annu : Muutos voi tulla arabimaailmasta. En ole kuitenkaan pessimisti. Mutta ei Bašar alAssadin valta ole enää sama kuin vuonna 2011. A rjA : Jos näin kävisi ja jos vielä demokratia vahvistuisi arabimaailmassa, Lähi-itä näyttäisi aivan erilaiselta. Hän on julkaissut teokset Israel/Palestiina. Kaikki nämä muutospaineet tulevat johtamaan parempaan – ellei sitten tule katastrofia. Samat paineet ovat edelleen olemassa. YDIN 1 / 2020 19 YDINHETKI Palestiinan ja Israelin välillä. Toinen on se, että tätä toimintaa tukeva miehitys päättyy. Arabikevään seuraukset olivat kammottavat Syyriassa. H Annu : Ensimmäinen asia on, että asuttajakolonialismi, palestiinalaisten maan ja resurssien ryöstäminen, päättyy. Egyptissä on sotilasdiktatuuri
Presidentti Tsai Ing-wenin auttoivat toiselle kaudelle niin Hongkongin mielenosoitukset kuin kilpailevan puolueen epäonnistunut ehdokasasettelukin. Esimerkiksi kansanäänestyksiä ei tällä kertaa käytetty vaalikamppailun työkaluina, eikä vaalien yhteydessä nähty suuria mielenosoituksia, kommentoi Turun yliopiston kollegiumtutkija, dosentti Mikael Mattlin Ulkopoliittisessa instituutissa vaalien jälkeen järjestetyssä tilaisuudessa. TASAPAINOILUA Taiwan jatkaa Kirjoittaja Eero Suoranta T ammikuun 11. Mattlinin mielestä presidenttikisaa kiinnostavammiksi osoittautuivat tällä kertaa Taiwanin (toiselta nimeltään Kiinan tasavallan) lakiasäätävän yuanin eli parlamentin vaalit, joissa dpp säilytti enemmistönsä, vaikka menettikin seitsemän edustajanpaikkaa. – Taiwanilaisella mittapuulla nämä vaalit olivat varsin tapahtumaköyhät. Kiinan johdon peloista huolimatta Tsai ei välttämättä tule ajamaan Taiwanilla läpi radikaaleja muutoksia. Merkillepantavaa oli myös varsin korkea 75 prosentin äänestysYDIN 1 / 2020 20 YDINHETKI. päivänä Taiwanilla nähtiin historiallinen äänisaalis, kun Demokraattisen edistyspuolue dpp:n Tsai Ing-wen valittiin toiselle presidenttikaudelle yli kahdeksalla miljoonalla äänellä. Vaikka 57,1 prosenttia äänistä saanut Tsai peittosi toiseksi tulleen Han Kuo-yun yli 18 prosenttiyksikön erolla, vaaleja ei välttämättä voi kuvailla erityisen dramaattisiksi