. 51. IHMISELLE, JOLLE VÄKIVALLATTOMUUS JA VASTUU MAAILMASTA OVAT INTOHIMO. Kamppailu Elysée-palatsista Pakolaisten kaupunki Suuri sote-puhallus. 2017 / www.ydinlehti.fi / 9 euroa KANSA KADUILLA Demokratia ei hengitä ilman toimivaa kansalaisyhteiskuntaa. vuosikerta / 1 l
4. Päivän kestävä koulutus on tilaisuus sinulle, joka kirjoitat tai haluat kirjoittaa juttuja rauhanlehtiin. TERVETULOA Vapaus Valita Toisin -yhdistyksen mukana edistämään yhteiskunnallista keskustelua ja osallistumaan monipuolisiin ja laadukkaisiin tilaisuuksiin. Lisätietoja ohjelmasta ja aikatauluista sekä ohjeet ilmoittautumiseen julkaistaan pian. Lisätietoja MINNA VÄHÄSALO SADANKOMITEAN JÄRJESTÖKOORDINAATTORI TIEDOTUS@SADANKOMITEA.FI 040 167 9660 RAUHANLEHTIEN TOIMITTAJAKOULUTUS 8. Osaamisesta ja osallistumisesta kasvaa muutosvoima – yhdessä toimien! LIITY (10 €) JÄSENEKSI FI25 5780 3820 0678 40 VIESTIOSAAN SÄHKÖPOSTIOSOITTEESI Pax, Ydin ja Antimilitaristi järjestävät toimittajakoulutuksen lauantaina 8.4. 2017. Koulutuksessa käsitellään lehtiartikkelin suunnittelua ja tarjoamista toimituksiin. TEEMOINA demokratia, vapaus, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, hyvinvointi ja kestävä kehitys ja kuinka nämä pohjoismaiset arvot saadaan toteutumaan tämän päivän Suomessa ja maailmassa. Tutustumme myös kolmeen erilaiseen rauhanpoliittiseen lehteen ja ajankohtaisiin rauhankysymyksiin
Lopetetaan sota! Milloin. / 42 ARJA ALHO Matkalla rauhaan / 44 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Mitä me tehdään. SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus / 6 Tekijät / 7 Ytimekkäät / 11 KIRSI KOIVUPORRAS Luokittelua / 12 LAURI HANNIKAINEN Mitä saimme tietää Itä-Aleppon kapinallisten sotapolitiikasta. YDINHETKI 14 ARJA ALHO Uskotko henkesi pääomasijoittajalle. Nyt! YTIMESSÄ 50 JOHANNES JAUHIAINEN Tekemättömiä töitä Ranskan vaaleissa / 54 TOMI KIILAKOSKI Nuorten vaikuttamistapojen kirjo / 58 MIKAEL BÖÖK Ääniä vasemmalta / 66 VAPPU TAIPALE Ebola-virus yllätti maailman / 71 JAAKKO KIANDER Työeläkejärjestelmän tulevaisuus / 73 TAINA MÄKELÄ Kurdinaisten kamppailu YDINKOKEMUS 78 ARJA ALHO Ottoja Oliver Stonen kamerasta / 82 KRISTIINA TUURA Omaa tarinaa piirtämässä / 84 EERO SUORANTA Varpusen rohkeus / 86 SIMO ORTAMO Ruoka on politiikkaa / 88 Kirja-arviot / 92 Levyt / 93 KAISA LEINO Pitkiä letkuja ja anteeksipyytelemätöntä iloa / 94 TIMO MIELONEN Eduskunnan vaadittava selvityksiä varustautumisesityksiin / 96 PEKKA PELTOLA Armeijatta itsenäistynyt Suomi / 98 Pala historiaa YDIN 1 / 2017. / 20 HENRIK LAHTINEN Isien vuoro / 24 MARJATTA PÖLLÄNEN Rauha toteutuu arjessa / 30 FRANCESCO MOISÉS BASSANO Pakolaisten kaupunki / 35 BIRGIT COUFAL Onnellinen loppu Itävallassa – toistaiseksi / 40 SIMO ORTAMO Saako robotti tappaa
Yhdenvertaisen kohtelun pitäisi olla itsestään selvää. Hän koki, ettei ole tullut kuulluksi. Sitä ne kuitenkin harvoin ovat. Y lin laillisuusvalvoja oikeuskansleri Jaakko Jonkka ilmaisi huolensa lainsäädännön tasosta ja lakien perustuslainmukaisuudesta. Yhtä tärkeää on, että ne ovat perustuslain mukaisia. Eikä tämä ilmiö rajoitu vain Yhdysvaltoihin. On käsittämätöntä, miten suurpiirteiYDIN 1 / 2017 4 PÄÄKIRJOITUS. Tietämättömyys historiallisista kehityskuluista ja maailmanpolitiikan kipupisteistä vain vahvistuu, kun tietofirmat räätälöivät valtavan (dis) informaation kunkin ennakkoluuloja ruokkivaksi kuplaksi, jossa on turvallista köllötellä kuin oravaisen kuusen latvassa. Hallituksen toimintakertomuksista puolestaan tulee esille, kuinka vähän tietoja lainmuutosten toimivuudesta kootaan. Presidentti Donald Trumpin uhmakas ja egosentrinen kielenkäyttö on ehtymätön lähde sosiaaliselle medialle. Perustuslaki kun määrittää, miten kansalaisia on kohdeltava ja miten vallankäyttö jakautuu. Ongelmia on ollut lainmuutosten vaikutusten arvioinnissa ja pykälien selkeydessä sekä myös taustaselvittelyissä. Koulutuksen eriarvoisuus ja kriittisen tiedonkäsittelyn valmiuksien puuttuminen ovat tehneet mahdolliseksi oman elämänsä karikatyyrin nousun kansakunnan kaapin päälle. Arvelen kuitenkin, ettei Donald Trump istu presidenttikauttaan loppuun asti. Hän on altis skandaaleille, mutta hän voi olla myös populistisuudessaan uhka amerikkalaiselle rautaiselle järjestykselle, jossa tunnetusti raha ja turvallisuuskoneisto puhuvat. Silti hallitus on antanut joukon esityksiä, jotka asettavat ihmiset lähtökohtaisesti eriarvoiseen asemaan. Arvaamattomuudesta on tullut moninkertaisesti enemmän maailmanpolitiikkaa hallitseva tekijä kuin aiemmin. Ongelma ei rajoitu vain maahanmuuttajien syrjivään kohteluun. Pykälät tarvitsevat tulkitsijansa. Kansalaisten oikeuksien kannalta on tärkeää, että esimerkiksi sosiaaliturvaan liittyvät lait ovat ymmärrettäviä. Eduskunnalle on viime vuosikymmeninä annettu noin tuhat esitystä vaalikausittain. Näin ei käynyt. ITSEVALTIUS, HARVOJEN VALTA JA KANSANVALTA ARJA ALHO päätoimittaja M aailman kirjat ovat epäjärjestyksessä – elleivät sekaisin. Räikeintä on maahanmuuttoviraston toiminta. Samalla kun naurattaa, myös pelottaa. Sitä voisi luulla, että kun amerikkalaiset pudottivat atomipommin vuonna 1945, he olisivat valmentaneet niin kansalaisiaan kuin päätöksentekijöitään suureen vastuuseen luomalla maailman parhaimman kaikille kuuluvan koulutuksen. Toki sekin voi merkitä myös hyvää: muiden on oltava herkempiä, ketterämpiä ja valmiimpia keskusteluille, jotta kansainvälinen yhteisö voi ylipäätään toimia minkään globaalin haasteen edessä
Totta onkin, että aikaa menee, pitää olla erilaisia näkemyksiä, jotta parhaat vaihtoehdot löytyvät ja on oltava altis arvioitavaksi. Poliittisten puolueiden pitäisi asemoida itsensä osaksi kansalaistoimintaa ja lähivaikuttamista. Nuorisotutkija Tomi Kiilakoski kirjoittaa toisesta näkökulmasta: nuorten demokratiaasenteista. Tosiasia on, että kaikilla puolueilla on ollut vaikeuksia saada ehdokkaita kuntavaaleihin. Jos näin jatkuu ja ehdokkaat löytyvät tulevaisuudessa yhä harvempien joukosta, poliittinen järjestelmä tulee kykenemättömäksi ylläpitämään demokratiaa. Ei siis ihme, että kansalaiset olettavat puolueiden hoitavan asiat ja kuvittelevat niillä olevan omat sisäiset kasvattamonsa uusien päättäjien synnyttämiseksi. Miten on mahdollista, että meistä on tullut sivustakatsojia. Y hteiskunnallisesti suurimerkityksellisestä sosiaalija terveydenhuollon palvelujen uudistamisesta, sotesta, on tullut kuin valas, johon on kiinnittynyt kaikenlaisia loisia. Harvainvallan haamu on jo liikkeellä. Niistä on kuitenkin tullut osa edustuksellisen demokratian rakennetta. Monet kuntalaisista pitävät poliittista päätöksentekoa aikaa vievänä, repivänä ja epäkiitollisena. YDIN 1 / 2017 5 PÄÄKIRJOITUS. Jonkinlainen murros on menossa. Isoissa kaupungeissa ongelmat eivät ole yhtä ilmeisiä. Harvainvallan haamu on jo liikkeellä. Lohdullista on, että tavalliset ihmiset tekevät, tukevat ja auttavat – ja osoittavat mieltään. Kun vielä juttelin Salimin ja Neametullahin kanssa, en voinut olla ajattelematta kaikkia niitä lapsia ja nuoria, jotka nyt ovat juuttuneet Turkkiin Euroopan vetäytyessä kuoreensa. Se tarkoittaa, että osallisuudella ja osallistumisella on tulevaisuutta. Sitä voi kutsua suureksi puhallukseksi, josta myös hus:n toimitusjohtaja Aki Lindén puhuu keskustelussamme. sesti se noudattaa hyvän hallinnon periaatteita, perustuslakia sekä kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Vielä käsittämättömämpää on, että poliittinen päättäjä sallii tällaisen venytyksen. Kun oikein venytetään, kukaan ei ole mielivaltaiselta kohtelulta turvassa. Kevään kuntavaalit saavat pohtimaan lähivaikuttamisen toimivuutta. Y din-lehti aukoo vuoden 2017 ensimmäisessä numerossa näköaloja osallisuuteen sekä myös päivän kuumiin kysymyksiin, rauhantyötä unohtamatta. Mutta vain haukuilla ei elä edes poliitikko. Johannes Jauhiainen puolestaan Ranskan vaaleista, joissa oikeistopopulismi joko etenee tai sitten ei, kuten Birgit Coufal omassa Itävalta-jutussaan rohkenee toivoa. Suomessa yritetään toteuttaa nyt jotain sellaista, jota ei ole missään muualla. Yhtiö ja yksityinen eivät istu ennaltaehkäisevään toimintaan, lastensuojeluun ja perheiden tukemiseen tai ylipäätään hoitamaan vakavasti sairaita ihmisiä, joilla on muutakin tekemistä kuin miettiä itse, mitä haluavat hoidoksi. Yksi kummallisimmista on valinnanvapauden nimissä esitettävä yhtiöittäminen, jossa maan hallitus aikoo antaa yksityisille toimijoille etulyöntiaseman lain voimaantulosäännöksissä
/ sivu 66 PIRITA TOLVANEN on helsinkiläinen kuvittaja-graafikko. alv 10% 28 € kestotilaus, sis. / sivu 73 SIMO ORTAMO on ulkomaantoimittaja ja poliittisen historian maisteriopiskelija. / sivu 30 VAPPU TAIPALE on lääkäri ja rauhanaktivisti. 040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi TOIMITUSSIHTEERI Eero Suoranta, eero.suoranta@helsinki.fi HALLITUKSEN PJ Kalevi Suomela, kalevi.suomela@gmail.com ULKOASU Iina Lievonen, Luyi Ma, Martina Babisová TAITTO Teppo Jäntti KANNEN KUVA Seppo Heinonen / Lehtikuva TILAUKSET ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi Danske Bank FI 42 8000 1301 5099 24 Ydin ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa. / sivu 71 TOMI KIILAKOSKI on filosofian tohtori ja Nuorisotutkimusverkoston erikoistutkija. / sivu 92 MARJATTA PÖLLÄNEN on eläkkeellä oleva vapaa toimittaja Kangasalta. / sivu 20 KAISA LEINO on filosofian maisteri, sarjakuvaopettaja ja viestinnän osaaja. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. TILAUSHINNAT 35 € vuositilaus, sis. / sivu 58 KRISTIINA TUURA on helsinkiläinen tilataitelija jaPiirtämällä näkyväksi – Illustrating Me -näyttelyn koordinaattori. / sivu 10 GIACOMO SINI on italialainen kuvajournalisti. vuosikerta) PAINOPAIKKA Painotalo Plus Digital ISSN 0356-357X YDIN on Kultti ry:n jäsenlehti. / sivu 24 ARTO SALMELA on eläkkeellä oleva kaavoituksen ohjaaja ja rakennustalouden tutkija. / sivu 35 PEKKA ELOMAA on vapaa kuvaaja, joka on perehtynyt etenkin yhteisölliseen valokuvaukseen. / sivu 14 JOHANNES JAUHIAINEN on politiikan tutkimuksen maisteriopiskelija sekä Ranskan ja MENA-alueen politiikkaan ja kulttuuri-ilmiöihin erikoistunut freelance-toimittaja. Huomautukset 14 päivän kuluessa. Lehti pidättää itsellään oikeuden käsitellä sille toimitettua materiaalia. alv 10% ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (hintoihin lisätään alv 24 %) Takakansi 172 x 197 mm + leikkuuvarat 5 mm 1 500 € 1 sivu 162 x 218 mm 1 000 € 1/2 sivua 162 x 107 mm 500 € tai 79 x 218 mm 500 € 1/4 sivua 162 x 49 mm 300 € tai 79 x 107 mm 300 € JULKAISIJA Ydin-julkaisut ry. / sivu 54 TIMO ANTERO KORHONEN on vanhan koulun yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja nykyisin Lapissa asuva eläkkeellä oleva sekatyöläinen. 51. IRTONUMEROITA Akateeminen kirjakauppa (Helsinki) Rosebud-kirjakaupat PDF-versiona Ytimen verkkokaupasta: www.holvi.com/shop/ydin-lehti Lehden voi lukea iPadilla: www.appstore.com/Ydin YDIN 1 / 2017 tekijät YDIN 1 / 2017. / sivu 40, 86 & 88 NIKLAS PIIPARINEN on musiikin ystävä ja pitkäaikainen Ydin-lehden avustaja. / sivu 82 YDIN-LEHTI Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki ydin@ydinlehti.fi, www.ydinlehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Arja Alho, p. vuosikerta (Rauhaa kohti -lehden 89. / sivu 90 HENRIK LAHTINEN on sosiaalipolitiikkaan ja ruoantuotannon ongelmiin perehtynyt vapaa toimittaja. alv 10 % 20 € alennettu (opiskelijat, työttömät), sis. / sivu 58 BIRGIT COUFAL on Suomessa asuva itävaltalainen toimittaja. / sivu 24 TAINA MÄKELÄ on toimittaja. / sivu 50 JAAKKO KIANDER on valtiotieteiden tohtori sekä työeläkeyhtiö Ilmarisen talousja hallintojohtaja. FRANCESCO MOISÉS BASSANO on italialainen toimittaja, joka on erikoistunut juutalaiseen maailmaan ja vähemmistökysymyksiin. / sivu 93 JYRKI LUUKKONEN on Ylöjärvellä asuva valokuvaaja. / sivu 30 MIKAEL BÖÖK on kirjastoaktivisti
YDIN 1 / 2017 ”OLEMME turvapaikanhakijoita Irakista. Irakista tulleita on Suomessa 7 000 – 8 000. Luulimme, että Suomi haluaisi auttaa. Haluamme heidän vastaavan meille. Melkein kaikilla meillä on kielteinen turvapaikkapäätös. He antavat kielteisen päätöksen yhdeksälle kymmenestä. Missä ovat ihmisoikeutemme?” Simo Ortamo TULIMME HAKEMAAN TURVAA Ytimekkäät SIM O O RT AM O YDIN 1 / 2017 Irakilaiset ja afganistanilaiset turvapaikanhakijat osoittivat mieltään Helsingin Rautatientorilla käännytyksiä vastaan helmikuun lopussa. Ytimelle puhunut mielenosoittaja ei halunnut kertoa nimeään.. Kun tulimme tänne, he muuttivat mieltään. Puhumme kaikkien pakolaisten puolesta. Ensin he antoivat meille majoitusta ja apua ja nyt haluavat lähettää meidät pois. Vuonna 2015 Suomen hallitus lupasi avata ovet irakilaisille pakolaisille, koska Irak on vaarallinen. Emme tulleet tänne rahan takia tai huvin vuoksi vaan hakemaan turvaa. Vaadimme maahanmuuttovirastoa muuttamaan päätöstään ja lopettamaan karkotukset. Osoitamme mieltämme, koska maahanmuuttovirasto väittää Irakin olevan turvallinen maa ja haluaa käännyttää meitä sinne. Irakissa on vaarallista. Ainakin neljä tai viisi käännytettyä on jo kuollut siellä. Olemme ihan tavallisia ihmisiä ja haluamme vain turvallisen paikan
helmikuuta. YDIN 1 / 2017 8 YTIMEKKÄÄT 8 YTIMEKKÄÄT YDIN 1 / 2017 ”JOS TRANSSUKUPUOLISET IHMISET EIVÄT VOI KÄYTTÄÄ YLEISIÄ VESSOJA, ME EMME VOI MENNÄ KOULUUN, MENNÄ TÖIHIN, KÄYTTÄÄ TERVEYDENHUOLLON PALVELUITA… KYSE ON SIITÄ, VOIMMEKO OLLA OLEMASSA JULKISESSA TILASSA.” Näyttelijä ja seksuaalija sukupuolivähemmistöjen puolestapuhuja Laverne Cox MSNBC-kanavan haastattelussa, 23
Se tulee mahdollistamaan sen, että voimme elää turvassa ilman pelkoa ja vihaa, Ben-Abba sanoi lausunnossaan. Rauha vastaa meidän etujamme. Tutkimus: Vaaliehdokkaat viestivät somessa toisiaan piikittelemällä LAAJAAN verkkoaineistoon perustuvan tutkimuksen mukaan eri puolueiden vaaliehdokkaiden keskinäinen vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa on suurelta osin syyttelevää ja aggressiivista. Haaretz-sanomalehti raportoi, että Alonin and Ze’evin suorittaessa aikaisempaa vankeusrangaistustaan viime joulukuussa Israelin armeija siirsi heidät vankilasta toiseen heitä tukeneen mielenosoituksen jälkeen. Toisin kuin YK:n johtamissa rauhanneuvotteluissa, joiden uusi kierros järjestettiin helmikuussa Sveitsin Genevessä, Astanan kokouksessa ei ollut mukana Syyrian poliittista oppositiota vaan ainoastaan aseellisia oppositioryhmiä. – Dialogi eri puolueiden ehdokkaiden välille syntyi usein siitä, että kritisoitu ehdokas alkoi puolustaa itseään, kertoi tutkija Matti Nelimarkka Aalto-yliopiston tiedotteessa. Neuvottelujen tuloksena Venäjä, Turkki ja Iran julistivat perustavansa komission valvomaan maahan julistetun tulitauon noudattamista. Esimerkiksi Facebookissa nokittelevat kommentit keräsivät sävyltään neutraalimpia enemmän tykkäyksiä, ja ehdokkaat vastasivat aktiivisesti toisten esittämiin syytöksiin. Naispuolisia aseistakieltäytyjiä tukeva Mesarvot-järjestö kuitenkin pitää toistuvia siirtoja yrityksenä nujertaa vangitut aseistakieltäytyjät henkisesti. – Miehitys vahingoittaa myös meitä israelilaisia. – Näissä olosuhteissa Venäjän julistama tuki YK:n rauhanprosessille on pelkkää puhetta, Mühlberger arvioi UPI:n julkaisemassa kommentissa. Tutkimuksessa olivat mukana Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston HIIT-tutkimusyksikkö sekä Helsingin yliopiston Viestinnän tutkimuskeskus CRC.. Ehdokkaiden kinastelu myös vaikuttaisi houkuttelevan yleisöä. Armeijan mukaan Alonin ja Ze’evin siirrossa oli kyse rutiinitoimenpiteestä. Alonin ja Ze’evin mukaan heille kerrottiin, että tulevaisuudessa heidät siirrettäisiin uuteen vankilaan jokaisen vastaavan tukimielenosoituksen yhteydessä. Syyrian hallitus ja kapinalliset neuvotteluissa Astanassa Kolme aseistakieltäytyjää vangittu Israelissa ISRAELILAISET Atalia Ben-Abba, Tamar Alon ja Tamar Ze’evi ovat saaneet vankeustuomion kieltäydyttyään palvelemasta Israelin armeijassa ja osallistumasta palestiinalaisalueiden miehitykseen, kertoi War Resisters’ International helmikuussa. – Ehkä ehdokkaiden oli helpompaa sivuuttaa äänestäjän esiin nostama kysymys kuin kilpailijan syyttävä viesti, arvioi verkkojulkisuuden tutkija SallaMaaria Laaksonen. YDIN 1 / 2017 9 YTIMEKKÄÄT KAZAKSTANIN Astanassa pidettiin tammikuussa ensimmäiset Syyrian sisällissodan rauhanneuvottelut, joihin osallistui sekä Syyrian hallituksen että kapinallisten edustajia. Ben-Abba tuomittiin ensimmäistä ja Alon sekä Ze´evi puolestaan jo viidettä kertaa. Vuoden 2015 eduskuntavaaliehdokkaita koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että ehdokkaat nostivat usein esille kilpakumppaneiden virheitä ja huonoa käytöstä, pyrkien ilmeisesti mustamaalaamaan tai häpäisemään toista ehdokasta tai tämän puoluetta. – Astanan neuvottelut eivät ole vaihtoehto Geneven neuvotteluille, vaan yksi askel lisää, sanoi Kazakstanin varaulkoministeri Roman Vassilenko AlJazeeran mukaan. Ulkopoliittisen instituutin (UPI) tutkijan Wolfgang Mühlbergerin mukaan Astanan neuvottelujen ajoitus kertoo siitä, kuinka niitä tukenut Venäjä haluaa hyödyntää hallituksen joukkojen Aleppossa saavuttaman voiton jälkeistä tilannetta määritelläkseen Syyrian tulevaisuutta
Moni suomalainenkin voi paremmin muuttaessaan lämpimämpään ja vähäsateisempaan vyöhykkeeseen. Lähde: Tilastokeskus Arto Salmela VERTAILU EUROOPAN ETELÄN JA POHJOISEN VÄLILLÄ ELINAJANODOTE (TYTTÖJEN JA POIKIEN KESKIARVO) POHJOISJA ETELÄ-EUROOPASSA: 74,9 80,7 73,7 83,8 Etelä-Eurooppa: Espanja, Italia, Kreikka ja Portugali 1980 2014 ETELÄ-EUROOPPA POHJOLA ELINAIKAODOTE KESKIARVO ELINAIKAODOTE KESKIARVO MUUTOS VUOSIA +10,1 +5,8 Pohjola: Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska. EteläEuroopassa saadaan esimerkiksi UV-säteilyä runsaasti myös talvikuukausina. Ilmeisesti EUsäädökset ja vilkas kanssakäyminen ovat muutoksen perussyy. EU pitää niistä tilastoja kiitettävästi yllä. Terveydenhoito on Pohjolassa hyvää tasoa, mutta näiden lukujen perusteella Välimeren maissa on vuosina 1980–2007 tapahtunut valtava muutos, jossa sikäläinen järjestelmä on kehittynyt lähes samalle tasolle. YDIN 1 / 2017 10 YTIMEKKÄÄT NELJÄ Pohjoismaata ja neljä Välimeren maata: Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Espanja, Italia, Kreikka ja Portugali. Tulos on yllättävä: vaikka Etelä-Eurooppa rämpii talousvaikeuksissa, elinajanodote alueella on kohonnut nopeasti. Näiden kahden eurooppalaisen maaryhmän ero on uskomattoman suuri lähes kaikkien indikaattorien mukaan. On ilmeistä, että Välimeren ilmasto ja ruokavalio vaikuttavat elinajanodotteeseen. Tulos on kuitenkin niin radikaali, että tietojen oikeellisuus epäilyttää
Sosiologi Harley Bergroth puhui hiljattain Helsingin Sanomissa koetuista arvottomien ja arvokkaiden ihmisten luokista. Arvokkaat ihmiset käyvät töissä ja kuluttavat . Arvokas voi olla köyhänäkin, hyvänä esimerkkinä yhteiskunnallisesti aktiiviset opiskelijat, joilla on paljon sosiaalista pääomaa ja globaali maailma hyppysissään. Kiitetty ja kiistelty elokuva kertoo tarinaa Suomesta, jossa jokin on nyrjähtänyt paikoiltaan. Vastaa niin kuin tuntemattomalle kysyjälle kerrotaan: rauhallisesti, kiihkotta. K ahtia jakautumisen sijaan Suomi on ehkä ennemmin jakaantunut useisiin uusiin luokkiin. Työttömät eivät ole homogeeninen ryhmä, kuten eivät ole maahanmuuttajat, opiskelijat tai akateemiset asiantuntijatkaan. Eliittiä onkin monen silmissä se hyvin koulutettu asiantuntijatyötä tekevien joukko, joka ei välttämättä itse identifioi olevansa eliittiä. . Kävin katsomassa Elina Hirvosen dokumentin Kiehumispiste hiljattain DocPoint -festivaaleilla. Tämän tekstin alussa puhui mies, joka edustaa ehkä tyypillisintä mielikuvaamme syrjäytyneestä. Tuli avioero, työpaikka meni alta ja terveys petti. Arvottomuuden kokemiseksi ei kuitenkaan tarvitse elää köyhyysloukussa. Miten se on mahdollista. Tunnen monta maahanmuuttajaa, jotka identifioisivat itsensä helposti arvottomien luokkaan, koska eivät koe olevansa osallisia yhteiskunnassa. ja ovat mielikuvissa valkoisia. He kokevat, että on olemassa eliitti, joka ei kuuntele heidän huoliaan, ja että kaikki yhteiskunnan ydinlupaukset on petetty, sanoi Hirvonen Ylen haastattelussa tammikuussa. Eriarvoisuuden vähentäminen ja osallisuuden edistäminen edellyttävätkin, että pystymme Suomessa asuvina ihmisinä kohtaamaan toisemme – ja myöntämään, että myös me itse voimme olla osa ongelmaa. Arvottomien luokkaan joutuneet eivät ole talouselämän kannalta hyödyllisiä. – Suomessa on paljon ihmisiä, jotka kokevat jäävänsä täysin syrjään. Kamera ei näytä kasvoja, enkä muista tarinaa sanasta sanaan jälkikäteen, mutta sen perussanoma on tuttu. Tarina ei kuitenkaan kerro, kokiko hän itse niin. Virallistenkin määritelmien mukaan osallisuus on sekä kokemusta että konkreettisia perusoikeuksia, kuten mahdollisuutta terveyteen, koulutukseen sekä työhön ja toimeentuloon. He ovat pudonneet köyhyysloukkuun esimerkiksi työttömyyden tai sairauden vuoksi. YDIN 1 / 2017 11 KOLUMNI M ies kertoo tarinaa. Sitten tulivat pakolaiset, mutta samassa leipäjonossa heitä ei ole näkynyt. Luokittelua KIRSI KOIVUPORRAS Kirjoittaja?on?Ytimen?entinen?toimitussihteeri.. Osallisuuteen kuuluu myös mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua tasavertaisena kansalaisena päätöksentekoon
Suurten tiedotusvälineiden kuten Helsingin Sanomien luoman kuvan mukaan sodassa oli kaksi osapuolta: julma pommittaja ja siviiliväestö. Siviilien joukkoon piiloutuminen ja heidän käyttämisensä ihmiskilpinä tekee kaupungin valloittamisen vaikeaksi. Itä-Aleppon tapauksessa tiedotusvälineet epäonnistuivat pahoin. joulukuuta, kun kapinallisilla oli hallussaan enää pieni alue, Helsingin Sanomat heräsi kertomaan, että yk:n mukaan kapinalliset olivat estäneet siviilejä pakenemasta ja käyttivät heitä ihmiskilpinä. LAURI HANNIKAINEN Kirjoittaja on kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori.. Helsingin Sanomien tahdittamaa virttä veisasivat muun muassa Ylen A-studio ja Ykkösaamu. Helsingin Sanomat kertoi marraskuussa, etteivät turvakäytäviksi sovitut käytävät olleet turvallisia. En kiistä sitä, että Syyrian armeija ja Venäjän ilmavoimat lienevät syyllistyneet sotarikoksiin. Kyseessä on räikeä sotarikos, mutta se jäi Suomessa huomaamatta. Tämä tapahtui siviiliväestön kustannuksella. Kapinallisten sotapolitiikkaa ei arvioitu lainkaan. Sota on julmaa – ja oikeussääntöjen loukkaaminen tekee siitä vielä julmemman. Vastapuoli reagoi kapinallisten sotapolitiikkaan sodankäynnin keinoin. Piirittäjien edetessä kapinallisia pääsi pakenemaan. Jos ja kun kapinalliset käyttivät siviilikohteita taistelutoimintaan, niistä tuli väistämättä sotilaallisia kohteita. Toimivien sairaaloiden tarkoituksellinen pommittaminen on räikeä sotarikos, mitä edes kapinallisten taistelutoiminta sairaaloissa ei olisi oikeuttanut. Ne pommittivat kaikkia Itä-Aleppon sairaaloita ja YK:n suurta avustussaattuetta. Mitä saimme tietää Itä-Aleppon kapinallisten sotapolitiikasta. YDIN 1 / 2017 12 KOLUMNI T iedotusvälineet raportoivat huolestuneesti viime vuoden lopulla ItäAleppon piirityksestä ja Syyrian ja Venäjän ilmavoimien pommituksista, jotka aiheuttivat suurta tuhoa siviiliväestölle. Siviiliväestö ei paennut Itä-Alepposta aiemmin, koska kapinalliset olivat estäneet sen. Vihdoin 15. Meillä on oikeus saada tiedotusvälineiltä monipuolista informaatiota voidaksemme muodostaa valistuneita mielipiteitä. Oliko siviileille siis turvallisempaa pysyä piiritetyssä ja pommitetussa kaupungissa. Miksi siviilit eivät paenneet pommitusten jaloista. Kapinallisten, joiden valtaosa oli islamisteja, toiminta oli sinänsä ymmärrettävää. Kuva alkoi näyttää yhä enemmän siltä, mikä se loogisesti ajatellen oli. Toista sodankävijää eli kapinallisia luonnehdittiin vain lyhyesti
Lopetetaan sota! Milloin. / 20 HENRIK LAHTINEN Isien vuoro / 24 MARJATTA PÖLLÄNEN Rauha toteutuu arjessa / 30 FRANCESCO MOISÉS BASSANO Pakolaisten kaupunki / 35 BIRGIT COUFAL Onnellinen loppu Itävallassa – toistaiseksi / 40 SIMO ORTAMO Saako robotti tappaa. / 42 ARJA ALHO Matkalla rauhaan / 44 YTIMEN TOIMITUSKUNTA Mitä me tehdään. Nyt!. Ydinhetki YDINHETKI KERTOO ASIOISTA PAIKAN PÄÄLTÄ JA IHMISTEN KAUTTA. 14 ARJA ALHO Uskotko henkesi pääomasijoittajalle
Aki Lindén kertoo, miksi niin ei pitäisi tehdä. Teksti Arja Alho Kuvat Pekka Elomaa. Suomen julkinen terveydenhuolto on laadultaan Euroopan kärkeä ja kustannuksiltaan kohtuuhintaista. Nyt sairauksien hoidosta ollaan lohkaisemassa rahakas siivu yksityisille toimijoille. YDIN 1 / 2017 14 YDINHETKI Uskotko henkesi PÄÄOMASIJOITTAJALLE
On ehkä populistista sanoa, että eihän meillä ole kuin kaksi ongelmaa: terveyskeskuksen lääkärille ja hammaslääkärille pääsy. Näin voitiin pitää veroprosentti ja terveyskeskusmenot alhaalla. Kun oli niukkaa resurssien suhteen, uskallettiin tehdä valtava priorisointi. Julkiset terveyspalvelut lääkärikäyntien osalta eivät toimi siellä, missä on tarjolla eniten yksityisiä palveluja. A ki : Kunnallinen terveydenhuolto jakaantuu niin, että 40 prosenttia on perusterveydenhuoltoa ja 60 prosenttia erikoissairaanhoitoa. Toinen syy on kielteinen eikä hyväksyttävä. Nyt se on kääntynyt heikkoudeksi. Meillä on jo 28 terveyskeskuksen toimintoa kunnossa. Eräs suuri kaupunki oli ohjeistanut terveyskeskuksensa ajanvarauksen niin, että ensin kysyttiin, onko vakuutusta ja jos oli, kehotettiin kääntymään yksityisten palvelujen puoleen. Se on kuitenkin tietoisen politiikan tulosta. A ki : Kunnat käyttävät noin 3 500 euroa asukasta kohden sosiaalija terveysmenoihin. Muistellaanpa kansanterveystyön eetosta, se on se hyväksyttävä syy. Kun lapsi lähtee kouluun, kerrottaisiin, että tämän päivän kouluajat on jo annettu, soittakaa yksityiselle! Koulut olisi resursoitu vain osalle ikäluokasta! A rjA : Tämähän on mielenkiintoista. Kela-korvausta hammashoitoon saatiin odottaa kauan. Joitain asioita on vuosien varrella siirtynyt perusterveydenhuollosta sairaanhoitopiireille, koska on ollut järkevää, että isommat kokonaisuudet vastaavat niistä. Harva uskaltaa sanoa, että terveyskeskuksen tehtävä olisi pyörittää massiivista sairausvastaanottoa. Otetaan esimerkiksi hammashuollon historia, joka on menestystarina. Sitten vasta laajennettiin julkisia palveluita aikuisväestölle. Monella eri mittarilla katsottuna rapakunnossa ei olla, mutta kuntien kyvyssä selvitä kasvavista sote-menoista väestön ikääntyessä on suurta vaihtelua. 3 – 4 prosenttia kunnan sote-budjetista on resursoitu lääkäreiden vastaanottotoimintaan. Lasten ja nuorten hampaat hoidettiin ensin ja saatiin monille ikäluokille pysyvästi terveet hampaat. Miksi pääsy lääkärille ei ole kunnossa. YDIN 1 / 2017 16 YDINHETKI A rjA : Mikä sinusta on hyvää suomalaisessa terveydenhuollossa. Siihen on kaksi taustasyytä, ensimmäinen on ymmärrettävä mutta toinen ei. Helsingissä se tarkoittaisi 25, Espoossa kymmenen miljoonaa. Tämähän voidaan panna koska tahansa kuntoon! Nyt on lääkäreitä saatavissa virkoihin hyvin. Hölmöläiset taitavat olla asialla. Kansantalouden mitassa selvitään alle 200 miljoonan lisäpanostuksella. Sitähän yksityisellä sektorilla tehdään: ”Nuha tai naarmu – tunnissa vastaanotolle”. Tämä ennaltaehkäisyn eetos elää terveyskeskusjärjestelmän sisällä. Näillä alueilla julkinen terveydenhuolto on itse asiassa mitoitettu vain 60 prosentille asukkaista. Korkeimmillaan meillä oli kymmenen milISOISSA KAUPUNGEISSA JULKINEN TERVEYDENHUOLTO ON MITOITETTU VAIN 60 PROSENTILLE ASUKKAISTA.. Julkisen rahoituksen osuus kaikesta terveydenhuollosta on puolestaan noin 75 prosenttia, eli kansalaiset maksavat ”suoraan omasta taskustaan” 25 prosenttia, mikä on eurooppalaisittain erittäin paljon. Ei sen tarkoitus ollut ensisijaisesti keskittyä vain sairauksien hoitoon. Kun ihmiset kysyvät toisiltaan, että kävitkö terveyskeskuksessa, he eivät tarkoita kaikkiaan niitä yli 30 erilaista palvelua, joita terveyskeskukset tarjoavat, vaan he tarkoittavat käyntiä terveyskeskuslääkärillä. Tästä menettelystä kaupunki sai toki oikeusasiamieheltä huomautuksen. Kansanterveystyö lähti sairauksien ja terveysongelmien ennaltaehkäisystä. Kun lisäpanostus kohdennettaisiin lääkärihoitaja-työparille, saataisiin neljä miljoonaa käyntiä lisää. Isoissa kaupungeissa on koko ajan pidetty julkisen rinnalla mittavat yksityiset palvelut hyvin toimeentuleville ja muillekin. Sitten ongelmaa yritetään ratkaista lisäämällä juuri niitä, kun empiria puhuu toista. Ajattele jos koululaitos toimisi samalla tavalla
Tilastojen mukaan Etelä-Pohjanmaalla käytetään vähiten yksityisiä palveluja. Väestön ikääntymisen vuoksi ja muihin maihin verraten meillä pitäisi olla noin 11 – 12 miljoonaa perusterveydenhuollon lääkärikäyntiä. Eniten niitä käytetään rikkaimmassa kunnassa Kauniaisissa, mutta myös paljon entisillä teollisuuspaikkakunnilla. Uuden ja lisävalinnanvapauden kautta tarjotaan pottia yksityisille toimijoille. Pienet lääkärikeskukset on jo ostettu ketjuihin, kun ne katsoivat, etteivät pärjää kilpailussa suurten kanssa. Tätä asiaa selittää tehtaiden sairaskassat. Se on poliittisesti kuitenkin porvarillisimpia alueita Suomessa. A ki : Kun sote-uudistuksella pitäisi leikata sote-menojen kasvusta kolme miljardia, laajan valinnanvapauden tuominen oheen maksaakin miljardin enemmän. Tästä esimerkkinä on Kauppalehdestä lukemani lääkärikeskuksen perustaneen yrittäjän kommentti syksyltä 2016: ”Ensimmäinen vuosi menee vielä tappiolla, mutta jos keväällä tulee hyvä flunssakausi, pääsemme voitolle.” Lausunnolla oleva lakiluonnos sotepalvelujen valinnanvapaudesta on epämääräinen ja puutteellinen. YDIN 1 / 2017 17 YDINHETKI joonaa käyntiä, nyt käyntimäärät ovat pudonneet 7 – 8 miljoonaan. A rjA : … josta nyt tehdään laillinen yhtiöperusteisen valinnanvapauden nimissä. 2019 alkaen, mutta kuntien yhtiöittämisvelvoite joulukuuhun 2020 mennessä.. On menossa ennennäkemätön manööveri. Meillä on ollut mielenkiintoinen – sanoisin jopa lainvastainen – rinnakkaiselo... Populistisin perustelu, jonka olen kuullut, on ”nyt pääsee köyhäkin yksityislääkärille”. Kuulin juuri, että valinnanvapaus toteutetaan jo 1.1. A ki : Tämä menee nyt paasauksen puolelle. Se on lahjakirja yksityisille terveysjäteille. Osakeyhtiö on väline ja sen tarkoituksena on liikevaihdon ja voiton kasvattaminen. A rjA : Käyntimäärien kasvattamiseksi suunnitellaan kuitenkin järjestelmämuutosta
Ja että hallitusta johtaa pääministeri, jolle Suomi on firma. Osa erikoissairaanhoidosta olisi myös sote-alueilla. YDIN 1 / 2017 18 YDINHETKI Yksityiset toimijat kuopivat jo, kun julkisella on edessään samaan aikaan historiansa suurin työnantajasiirto! 500 kunnan ja kuntayhtymän 200 000 työntekijää siirtyvät ensin maakunnille. A rjA : Tämän kaiken vielä ymmärrän, mutta mistä tuli lisävalinnanvapaus ja vielä kalkkiviivoilla. Kun näin olen sanonut, on minulle vakuutettu, että ortopedit voivat toimia sekä firmassa että julkisessa sairaalassa. Kaikki paikat tulevat olemaan syksyllä 2018 täynnä mainoksia yksityisistä sote-palveluista, kun julkisella ei ole vielä edes yhtiöitä! A rjA : Nyt pitää palata perusasioihin. A ki : Surullisinta on, että niiden kuuden maakunnan, jotka ovat jo rakentaneet integroidut sosiaalija terveyspalvelut (EteläKarjala, Pohjois-Karjala, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Kainuu ja Päijät-Häme), on nyt purettava nämä rakenteet ja yhtiöitettävä peruspalvelut ja erikseen vielä osa erikoispalveluista. Kun keskusta halusi 18 maakuntaa ja kokoomus niitä vähemmän, ratkaisuksi tuli keskustan haluama 18 ja kokoomuksen haluama laaja valinnanvapaus. A rjA : Eikä varmaan ole sattumaa, että juuri kokoomus haluaa valinnanvapauden ja että sen monet poliittiset toimijat ovat siirtyneet yksityisten terveysjättien palvelukseen. Nyt ollaan monien vääntöjen jälkeen siinä vaiheessa, että 18 maakuntaa järjestää palvelut. Valtiohan rahoittaa nyt maakunnat. A rjA : On varmaan selvää, että maakunnalle tulee ajan myötä verotusoikeus ja ihan pieniä maakuntia ei voi olla. Välttämätöntä se on ainakin 1.1. Siinä oli perustuslakiin liittyviä ongelmia. Tästä syystä onkin tämän rinnalla päätetty, että päivystäviä sairaaloita on 12, eikä 18. Sitten kesällä 2012 tuli vaihe, jolloin haluttiin antaa kaikki palvelut maakuntien keskuskaupungeille. 2019, jolloin ei ole muita julkisia edes tarjolla. Siitähän on tullut nyt uudistuksen tärkein osa, kun seuraa julkista keskustelua. Aluksi oli tarkoitus integroida sosiaalija terveydenhuollon palvelut ja järjestää niitä isommissa kokonaisuuksissa paitsi laadun, myös kustannusten hallitsemisen vuoksi. Tämä eteni hieman muuntuneena Kataisen hallitusohjelmaan 2011. Mutta todellisuudessa maakunnan väestöpohjan pitää olla terveydenhuollon kannalta 300 000, jotta erikoissairaanhoidon päivystyksen järjestäminen onnistuu. Peruspalveluministeri Paula Risikko esitti elokuussa 2009 viiden erityispalvelupiirin ja 40 – 60 sote-alueen luomista. A ki : Maakuntia kuten kuntiakin voi toki olla pieniä ja isoja. Pannaan hyvin toimivat käytännöt palasiksi! Kun keskussairaalasta pitää irrottaa esimerkiksi kahdeksasta ortopedistä neljä erilliseen yhtiöön, on vaara, että alueelta loppuu ortopedinen päivystys. En siis vastusta valinnanvapautta periaatteessa, mutta vastustan julkisen rahoituksen siirtoa yksityisten pääomasijoittajien pussiin. Tarkoitus on, että 18 maakuntaa järjestää sosiaalija terveydenhuollon palvelut. A rjA : Tuntuu siltä, että yritämme nyt toteuttaa jotain sellaista, mitä ei missään ole edes kokeiltu.. Sitten tekisin palveluanalyysin kaikessa rauhassa ja palaisin vasta tämän jälkeen valinnanvapauteen erilaisten palvelujen tuottajien suhteen. A ki : Valinnanvapauden taustalla lienee poliittinen kauppa. Pelkään, että kilpailijat pitävät huolen, ettei se käy. Sitten keksittiin keväällä 2014 yhdessä opposition (Keskusta, perussuomalaiset) kanssa viiden sote-alueen malli. Mutta ne olisivat kuitenkin olleet liian heikkoja huolehtimaan erikoissairaanhoidosta ja järjestelmässä olisi ollut myös demokratiavaje. A ki : Talousteorian mukaan terveyspalvelut eivät oikein istu markkinoille, jossain määrin kilpailu ehkä sparraa. A rjA : Minä muodostaisin nyt maakunnat ja antaisin niille sote-palveluiden järjestämisvastuun ja sallisin sen, että kunnat voivat tuottaa peruspalveluja. Minä hankkisin ammatinharjoittajilta ja firmoiltakin tarkkojen sopimusten pohjalta eräitä sote-palveluja, joita ihmiset voivat sitten valita julkisten rinnalla. Kunta olisi ollut vain maksumies. A ki : Kerrataan tosiaan lyhyesti sote-uudistuksen historiaa
Jos sivistyspalveluissa ajateltaisiin myös näin, kunta saisi järjestää opetuksen ja rahoittaa sen, mutta ei saisi antaa rehtoreille valtaa toteuttaa annetuissa rajoissa hyvää opetusta kouluissa. Järjestäminen on hallinnollista, eivätkä hallintoihmiset ole parhaita tuotannonjohtajia. A ki : Kun toimistojuristit kirjoittavat lakia, vaarana on, että he eivät tunne toimintaa. A ki : Ranskalaisen tutkijan Bruno Palierin mukaan laaja julkisesti rahoitettu valinnanvapaus tarkoittaa kahta bkt-prosenttiyksikköä nykyistä kalliimpaa järjestelmää. Ei sinne mahdu kilpailemaan kaksi tai kolme erillistä kokonaisjärjestelmää. Vain yhtiöt voivat tuottaa sote-palveluja. Mutta ei se ole meillä mahdollista. A rjA : Ilmeisesti myös tutkimusten mukaan valinnanvapaus yhtiöiden kesken ymmärrettynä – vaikka on niin kaunis sana – on kallis. A rjA : Monet ovat sitä mieltä, että valinnanvapaus voi myös keskittää palveluita. Meillä voi valita terveyskeskusten välillä, voi valita lääkärien ja hammaslääkärien välillä. Säätiöiden, yliopistojen, osuuskuntien ja muiden tuottajien luominen vie aikansa. On toiminut hyvin, mutta maksupiikki ei ole ”auki” vaan hallinnassa. A rjA : Voisiko keskustelustamme tulla selkeämpää ja tärkeämpää viestiä kuin että valinnanvapauslakia ei pidä säätää tässä aikataulussa eikä edellyttää yhtiöitä! Aki Lindén on koulutukseltaan yleislääketieteen erikoislääkäri ja valtiotieteilijä HUS:n toimitusjohtaja vuodesta 2010, aiemmin toiminut muun muassa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajana 2001 – 2010, Länsi-Suomen lääninlääkärinä, Porin perusterveydenhuollon johtajana sekä terveyskeskusja yksityislääkärinä. A rjA : Palataan vielä tähän yhtiöittämiseen. Vakuutusyhtiöt ovat tämän jo oivaltaneet. Mutta eihän se tarkoita, että pitää olla yhtiöitä! Tuottaja voi olla vaikkapa maakunnan palvelulaitos. Sehän johtaisi rahoituskriisiin. Jos pidetään siitä kiinni, etteivät kulut saa nousta, se voi toteutua vain kahdella tavalla: joko nostetaan asiakasmaksuja tai ohennetaan palveluiden sisältöä. On meillä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (yths), mutta ei juuri muita. YDIN 1 / 2017 19 YDINHETKI A ki : Maailmassa on laajoille väestöpohjille toteutettu valintaan perustuvia palveluketjukokonaisuuksia preventiosta elinsiirtoihin. Tällöin verorahoin maksetuista sote-palveluista tulee yksityisille toimijoille sisäänheittotuote, joiden rinnalla myydään lisäpalveluna itse maksettavia hoitoja. Usa:n terveydenhuolto on kokonaisuutena maailman tehottomin ja kallein! Rahaa menee ylitarjontaan, kilpailuun ja oikeudenkäynteihin. A ki : Järjestämisessä ja tuottamisessa on se logiikka, että ne vaativat erilaisia ominaisuuksia. Soten projektijohtajan Tuomas Pöystin mukaan kunnat eivät tule saamaan oikeutta tuottaa maakunnalle palveluita. Siinä voi käydä niin, että julkisella rahalla saa minimipalvelun ja kun haluaa jotain muutakin, potilaiden itse maksamat kustannukset karkaavat käsistä. Pitäisi perustaa erilaisia opetusyhtiöitä, joista oppilaat valitsevat ja kunta antaa rahan mukaan. Meillä on hus:ssa 10 000 vuotuisen kaihileikkauksen tarve. Ja eihän Ruotsissakaan ole yhtiöitä julkisella puolella! Suomesta puuttuvat kaiken lisäksi lähes kokonaan ”non-profit-private” -tyyppiset palveluiden tuottajat, joita on useimmissa maissa. Se on Suomessa neljä miljardia euroa. Pienimpien maakuntien väestöpohjat ovat alle 100 000 asukasta. Ja jos ja kun kunnat haluavat tuottaa, olisi se kova kilpailuvaltti, koska kunnalliset palvelut ovat tutumpia kuin suuressa osassa Suomea vielä toteuttamista vailla oleva maakunta. Puolet niistä tehdään itse, näin turvataan koulutus ja osaaminen, puolelle kaihileikattavista annetaan palveluseteli. Yhdysvaltojen parhaimmat sairaalat ovat muuten ei voittoa tuottavien tahojen ylläpitämiä
YDIN 1 / 2017 20 YDINHETKI Isien tarpeellisuuteen lastenkasvatuksessa ollaan entistä enemmän heräämässä, mistä yhtenä osoituksena on isä-lapsi-toiminnan suosion kasvu. vuoro Kirjoittaja Henrik Lahtinen Kuva Kari Yli-Kyyny Isien. Asiantuntijoiden mukaan kehitettävää kuitenkin riittää