VOI HYVIN VERKOSSA: TERVE.FI ERIKOISNUMERO Aivot & muisti Ex-keihäänheittäjä Hannu Siitonen ”Kuukkelin puolesta teen mitä tahansa” Uusi meditaatiosarja . Elvytä muistia . ”Ikävätkin muistot ovat tärkeitä” NRO 11/2024 . 7,90 € Muistatko kasvot vai nimet. Paranna keskittymistä Värikäs ruoka on lääkettä Musiikki huoltaa muistia Saku Tuominen ”Yhteys johonkin suurempaan kiehtoo” Aivotutkija Katri Saarikivi ”Parasta aivoille on olla möllöttää”. Poista aivosumua
#KOTIVINKKI #KODITTAJA J E N N A K U N N A S SUOMEN KODITTAJAT VÄRIKUVISSA OSA 4 SOHVAPESÄKKÖ (sof famus sof famus) LUOKKA: Olohuonekodittajat. KV_sohvapesakko_230x297.indd 103 KV_sohvapesakko_230x297.indd 103 12.12.2023 13.10 12.12.2023 13.10. Rakentaa itselleen pehmustetun kolon ja pysyttelee samassa asennossa tuntikausia. TUNNUSMERKIT: Keho kehittynyt vaaka-asennon kannalta optimaaliseksi. ÄÄNTELY: Sohvapesäkön mietiskelyn ääni muistuttaa aloittelevan bongarin korvaan kuorsausta. Kädessä lähes aina kaukosäädin tai kirja
Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. Keskustele aiheesta Facebookissa. 39. Lue juttu osoitteessa lue.terve.fi/tanssi Voi hyvin -lehti Miksi hiljaisuus on niin tärkeää. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. ISSN 0780-1122 Lue, keskustele ja osallistu netissä ja somessa terve.fi Säännöllinen tanssiminen hoitaa muistisairauksia, ja siitä voi olla apua myös muihin kroonisiin sairauksiin. Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. Voi hyvin ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Aikakausmedia ry:n jäsen. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Sivunvalmistus Heidi Asplund, Aste Helsinki Oy Kustantaja A-lehdet Oy Mediamyynti ja markkinointi mediaopas.a-lehdet.fi Ilmoitusten trafikointi PunaMusta Oy Käyntiosoite Risto Rytin tie 33, Helsinki Postiosoite Voi hyvin, 00081 A-LEHDET Sähköposti voihyvin@a-lehdet.fi Puhelin (09) 75 961 (vaihde) www.terve.fi, facebook.com/voihyvin, Instagram: @voihyvin Asiakaspalvelu Nopeimmin asioit netissä: asiakaspalvelu.a-lehdet.fi Puhelimessa palvelemme nyt myös iltaisin ja lauantaisin ma-pe klo 8-20 ja la klo 10-15 p. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. (09) 759 6600 Sähköposti: info@aspa.a-lehdet.fi Sähköpostin vastausaika on noin viikko. Minkä lemmikin kanssa jaat mieluiten kotisi. Painopaikka PunaMusta Oy. lakko tai tuotannolliset häiriöt). @voihyvin Kissa, koira vai jokin muu. Vastaa kyselykisaan Instagramissa.. vuosikerta. Lehtitilaukset lehtitilaukset.a-lehdet.fi Virallinen osoitteenmuutos postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Päätoimittaja Riitta Nykänen Toimituspäällikkö Sari Salonen Vastaava tuottaja Heini Lehtosalo Toimitusassistentti Päivi Ahonen Sähköpostit etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi Tämän numeron avustajat Jenni Arbelius, Kirsi Hemanus, Jonna Hoffrén, Oona Hänninen, Ida Jokikunnas, Leena Lukkari, Essi Lyytikäinen, Markku Manninen, Marjo Nevala, Marjo-Kaisu Niinikoski, Hannu Niittymäki, Timo Pyykkö, Antti Raatikainen, Hannu Siitonen, Hanna Vilo ja Sanna Wirtavuori. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin
?. 26 ”Ehkä olen omalla tavallani yrittänyt täyttää sitä yhteiskunnallista tyhjiötä, joka isältäni jäi.” Nasima Razmyar sivulla 22. Tyyli, meikki ja kampaus Ida Jokikunnas. Kannessa henkisyys 8 Kohtaaminen | Aivotutkija Katri Saarikivi kehottaa meitä olla möllöttämään. 16 Uutta ajateltavaa | Unohtamisen ja muistamisen välinen tasapaino auttaa meitä keskittymään olennaiseen. . 18 Kannessa | Kansanedustaja Nasima Razmyar kertoo muistojen merkityksestä. 8 . Kannen kuva Timo Pyykkö. . . Aivot tykkäävät tylsyydestä. 38 Elämänfilosofia | Saku Tuominen joutui haastamaan tapansa ajatella. SISÄLTÖ 11/2024 parantava ruoka 44 Ravitsemus | Millainen ravinto saa aivoihin vilinää. Lue asiantuntijan vinkit siitä, miten voit ruokavalinnoilla hidastaa ikääntymistä. Yksi muistoista on ylitse muiden. Entä jos kaikki olennainen onkin juuri tässä ja nyt. Tiedustelut sivulla 63
32 38 56 46 . 32 Äänimaisemat | Musiikilla on vahva vaikutus mielentilaan. ?. mystiikka 24 Luonnonihme | Muistamisella ja muistilla on oma jumalattarensa. Esimerkiksi kuorolaulu tekee hyvää aivoille. . 56 Luontosuhde | Entinen keihäänheittäjä Hannu Siitonen on intohimoinen luonnonsuojelija. 52 Meditaatio | Voi hyvin -podcast huoltaa aivoja ja muistia. hyvä olo 26 Mielenvoima | Onko sinun helppo muistaa ihmisten kasvot, mutta nimet unohtuvat samantien. Aivoterveysmeditaatiot ovat nyt kuunneltavissa. . 46 Terveys | Millainen unohtelu on normaalia ja mikä on hälytysmerkki, johon pitäisi kiinnittää huomiota. joka numerossa 7 Pääkirjoitus 63 Ristikko 64 Tutustu & Lukijat 65 Horoskooppi 66 Ensi numerossa & Paras juttu 67 Voimakuva ”Meditaatiossa opitaan rauhoittamaan hermosto tietoisen hengityksen avulla.” Oona Hänninen sivulla 53. Hänen nimensä on Mnemosyne
Valmistaja Aromtech Oy. ON GE LM ALL ISE EN IHO N KU IV UU TE EN UU TU US !. Sisältää aktiivisia probiootteja. Membrasin® Dermal -voide hoitaa tutkitusti kuivaa ja atooppista ihoa sekä lievittää kutinaa. Osta omasi apteekista tai tilaa membrasin.fi. 1. Membrasin® Atopic Skin Repair -voide on lääkinnällinen laite. Membrasin® Dermal -marjaöljykapselit antavat luonnollisen suojan ja ravitsevat ihoasi sisäisesti. 2. 3. Suomessa kehitetty, luonnollinen 3-vaiheinen Membrasin® Dermal -tuotesarja rauhoittaa ja ravitsee kuivaa ja ärtynyttä ihoa, sisältä ja ulkoa. IHORAUHAN PUOLESTA Tässä kuvassa näet pintaa syvemmälle ihosoluja. Ihosi on suurin elimesi ja tärkeä suoja kehosi puolustustuksessa ulkoisia ärsykkeitä vastaan. Membrasin® Dermal -tehoöljy on innovatiivinen täsmätuote kuiville ihoalueille
Saattaa syntyä aihioita, jotka kasvaessaan saattavat muuttaa maailmaa. Ilman sitä moni idea jäisi toteuttamatta. Mitä haluat saavuttaa. Mistä unelmoit. Mielikuva saa vähitellen maalliset perustukset. Mielikuvitella mahdotonta. Ajatusenergia tuottaa hedelmää. Ehkä siitä syntyy rakennus tai jokin muu merkittävä tuotos. J okainen rakennus tai mikä tahansa muu luomus on aluksi ollut pilvilinna. VOI HYVIN | 7 PÄ ÄKIRJOITUS RIITTA NYKÄNEN PÄÄTOIMITTAJA riitta.nykanen@a-lehdet.fi K U V A T E SS I LY Y T IK Ä IN E N JA A D O B E ST O C K P.S. Pilvilinnoja päin O maatko laukkaavan mielikuvituksen. Yliopiston pääsykokeissa pystyin muistamaan kirjan sivun, josta tieto koevastaukseen löytyi. Millainen sinun muistisi on. Kun ajatukseen yhdistää mielikuvituksen voiman, ihminen syttyy luovuuden tilaan, jossa voi tapahtua ihmeitä. Mielikuvitus on valtava voima. Pidä mielikuvasi vakaana, viljele sitä ja usko siihen. Millaisia sinun mielikuvasi ovat. Ilmentyäkseen kaikki olemassa oleva tarvitsee kuvittelun voimaa. Näin uskon ja ajattelen. Voit tutustua aiheeseen alkaen sivulta 26. Ainakaan ei pidä ryhtyä pienentelemään mielikuvitustaan. U nelmointi ei maksa mitään. Luotatko oman mielikuvituksesi voimaan. Ajatukset ovat kuitenkin elämän ja olemisen rakennuspalikoita, sillä kaikkihan saa alkunsa jonkun jostakin ajatuksesta. Tuntuuko, että mielessäsi liikkuu pilvenhattaroiden tavoin viilettäviä ajatuksia vaikka muille jaettavaksi. On ollut aikoja, jolloin mielikuvitusta on pidetty haihatteluna. Jonnin joutavana, kuten vanha kansa meillä päin sanoisi. Anna sen laukata villin hevosen lailla ja katso, mitä ajatuksistasi lopulta syntyy. Jotkut sanovat, että kannattaa ajatella isosti. Voit tarkastella elämääsi ja miettiä, mitkä unelmistasi ovat lopulta toteutuneet. Ja olisivatko ne toteutuneet, jos et olisi kiihkeästi niitä ajatellut ja mielikuvitellut. Mikään ei estä pyytämästä apua unelmallesi maailmankaikkeuden voimalta, jos sellaiseen satut uskomaan.. Saatat yllättyä. Suljin silmäni ja aloin muistaa. Omaan siis kuvamuistin. Voi olla, että aikomuksesi alkaa seljetä, saada konkreettisen muodon ja lopulta toteutua
Jatkuvan ärsyketulvan pysäyttäminen tekee hyvää kaikenikäisten ihmisten aivoille. TEKSTI MARJO NEVALA KUVAT ESSI LYYTIKÄINEN KOHTA AMINEN ”Anna ajatusten harhailla” 8 | VOI HYVIN. Mikä muu on aivoillemme hyväksi. Aivotutkija Katri Saarikivi pakotti itsensä sietämään tylsyyttä
VOI HYVIN | 9. ”Kaikenlaista mieltä kiihdyttävää tekemistä ja ärsykettä on vapaaajallakin niin paljon, että harvoin saa olla täysin jouten”, Katri Saarikivi sanoo
Irrottautuminen ei ollut Katrille helppoa. Aistia nurmen väkevän tuoksun. Pitää kännykkää kädessä, laskea se pois ja napata taas käteen. Katri innostuu helposti ja rullaa juttuja mielessään koko ajan. Hän sanoo haalivansa jatkuvasti uutta tekemistä. Joutokäynnin hetkiin tarvitaan kuitenkin täysi rauha ilman jonkun laitteen tuottaman äänen tai kuvan antamaa stimulaatiota. Mistä hän huomaa, että nyt menee liian lujaa. Kognitiivisen neurotieteilijän työ tapahtuu aivoissa ja on jatkuvaa. En jaksa enää tehdä mitään kivaa aktiivista puuhaa.” Aivot tarvitsevat Katrin mukaan pelkkää olemista, jotta ajatukset pääsisivät harhailemaan. ”Alussa luopuminen tuntui hirveältä, mutta olo ei kestänyt pitkään.” ”Se, mikä muutenkin tekee hyvää terveydelle, toimii myös aivoille.” saa vauhtia ja alkaa toimia, kun mielessä ei ole mitään stressaavaa.” Saattaa tuntua rentouttavalta, että saa ajatukset muualle äänikirjaa kuuntelemalla. Yrittäjänä hän käy luennoimassa työpaikoilla sekä tekee monenlaista tiedeviestintää. Hän asuu puolisonsa kanssa Helsingissä ja on parhaillaan vanhempainvapaalla. ”Huomasin silloin, että olin tarvinnut jatkuvasti jotain stimulaatiota.” Stimulaatiolla hän tarkoittaa kännykän applikaatioiden hypelöintiä, sitä, että pitää availla esimerkiksi Youtubea ja tuijotella ruutua. Piti sietää tylsyyttä ja pakottaa itsensä vain olemaan. Tuskin kukaan haluaisi olla puhelinkoukussa. Viime aikoina hän on hakenut lapsuuden muistoista vauhtia ja opetellut uudelleen olla möllöttämään. Omat tavat älylaitteiden kanssa syntyvät Katrin mukaan vaivihkaa. Yle Areenassa voi seurata hänen podcastejaan ja kolumnejaan muun muassa siitä, miten voi oppia nopeammin uutta. Myös ruoansulatus ”Aivoterveydestä kannattaa pitää huolta mutta stressin näkökulmasta olla mahdollisimman vähän huolissaan.” 10 | VOI HYVIN. Olemisen tilassa on helpompi kuulla sisintään. Se lähtee liikkeelle aivoista. Sitä voi verrata vaikka tilanteeseen, kun sokerin syöminen lähtee lapasesta. TYÖSSÄÄN HELSINGIN ja Turun yliopistoissa Katri Saarikivi on johtanut ja toteuttanut tutkimusprojekteja. Syy muutoksen tarpeeseen johtuu älylaitteiden koukuttavuudesta. Voi kysyä itseltään, mitä kuuluu ja miltä tuntuu, ja odottaa rauhassa vastausta. Hän on julkaissut kirjan Aivot työssä (Otava 2018) yhdessä Minna Huotilaisen kanssa. Hän on johtanut useita tutkimushankkeita Helsingin yliopistossa ja toimii nyt Turun yliopiston FINSCI-tutkimushankkeessa vuorovaikutusvastaavana sekä tutkijana. ”Se vain tapahtuu. L apsena aivotutkija Katri Saarikivi saattoi maata pitkiä aikoja nurmikolla ja tuijotella taivaalle. Päivässä saattaa olla meneillään limittäin ja lomittain montaa erilaista tekemistä. ”Yksi selvä merkki on se, että vapaaaika ei maistu. Katsella pilviä ja kuunnella, miten kärpänen surisee korvan vieressä. Siksi pitäisikin miettiä, minkälaista elämää haluaa elää.” Laajemmasta yhteiskunnallisesta havahtumisesta kertoo kiinnostus hyvää hengitystekniikkaa opettavia tekniikoita KATRI SAARIKIVI on koulutukseltaan psykologian tohtori. Aina tekee mieli makeaa. ”Ajatusten harhaillessa elimistössä käynnistyy rentoutumisreaktio
”Neuvo pysyy samana läpi elämän ja koskee niin nuoria kuin ikäihmisiä.” karkkiämpärin. Olen luovuttanut sen suhteen, että saisin kaiken yhtä aikaa kuntoon.” Katri kertoo esimerkin. ”Lomalla monelle käy niin. voi syömisen kanssa olla niin ja näin. Jos saa itsensä liikkumaan tarpeeksi ja monipuolisesti, Katri sanoo, että meissä ihmisissä elää pikadieetin kaipuu, toive, että kerralla saisi kaiken kuntoon. Samalla hyödyt palaavat. Aivot tekevät sitä, mihin niitä treenaa. ”Välillä mietin, että mikä siinä on, että en tämän ikäisenä osaa syödä ja nukkua oikein. ”Meissä ihmisissä elää pikadieetin kaipuu. ”Yritän syödä rasvaista kalaa kerran pari viikossa ja huolehtia siitä, että saan riittävästi proteiinia. Jos huomaa, että syöminen lähti lapasesta, voi tehdä seuraavalla viikolla korjausliikkeen.” Ravintoasioissa hän luottaa ruokaympyrään. On ihanaa vain istuskella laiturilla.” ELÄMÄ ON MONESSA mielessä jatkuvaa tasapainon hakemista. Että kertaheitolla kaikki pitää saada kuntoon elämässä. Katri lohduttaa, ettei peliä ole kokonaan menetetty, vaikka otetta älylaitteista olisi vaikea irrottaa. Ja niin sen viikon syömiset menivät pitkälti karkkiämpärillä. Lihasmassan vuoksi se on erityisen tärkeää, sillä lihaskudos erittää immuunipuolustuksen kannalta tärkeitä aineita.” VOI HYVIN | 11. Tarvitaan ennemminkin joustoa. Katri tunnistaa saman aaltoliikkeen itsessään. Jos joutenolo on jäänyt tilapäisesti vähemmälle, sitä voi opetella uudelleen. Hänen siskonsa toi jokin aika hänelle kotiin kahden kilon S sekä hetkessä olemiseen ja sitä kautta stressinhallintaan keskittyviä mindfulness-harjoituksia kohtaan
”Aivot kaipaavat sitä, että ajatukset saavat harhailla”, Katri Saarikivi sanoo. 12 | VOI HYVIN. Silloin rentoutuminen käynnistyy ja syntyy tilaa kuulla omaa sisintään
AIVOTUTKIJAN OHJE kuuluu, että se, mikä muutenkin edistää terveyttä, toimii myös aivoille. ”Erilaiset harrastukset haastavat aivoja oppimisen näkökulmasta samalla, kun ne hellivät aivoja.” MUISTISAIRAUDET OVAT yleistyneet, ja niistä tiedetään entistä enemmän. Sen sanotaan lisäävän maidoneritystä. Aivot tykkäävät siitä, että niitä käyttää”, Katri sanoo. Unohtelu tai heikentynyt kyky painaa asioita mieleen voivat johtua siitä, että liiallinen stressi häiritsee aivojen etuotsalohkojen toimintaa. Tehtäisiin vähemmän ja hallitummin. Tutkimuksissa on nimittäin havaittu, että krooninen työstressi saattaa johtaa kudostuhoon etuotsalohkojen alueella. Toisaalta uteliaisuus ja ”Toisaalta uteliaisuus ja innostus antaa virtaa aivoille ja auttaa jaksamaan.” mukaan maailmassa 55 miljoonalla ihmisellä on tällä hetkellä dementoiva sairaus. Viimeksi mainittu suojaa aivoja ikääntymisen vaikutuksilta. Myös kädentaidot aktivoivat aivoja laajasti ja edellyttävät oppimista. Maailman terveysjärjestö WHO:n ”Vanhempi ihminen voi olla nuorta parempi ratkomaan moninaisia ongelmia.” MONI TYÖELÄMÄSSÄ oleva on huolissaan niin jaksamisestaan kuin muististaankin. Tehdään enemmän mutta huonompaa laatua. Muita tekijöitä ovat esimerkiksi sosiaalisuus, oppiminen ja stressinhallinta. Aivojen kuorikerroksen harmaa aine vähenee. Vaikea villapuseron ohje sysää aivot töihin. Elintavoilla voi vaikuttaa sairastuvuuteen, vaikka osalla sairauden taustalta löytyy geneettinen alttius. Tärkeimmät asiat hyvinvoinnin ja aivojen kannalta ovat uni, ravinto ja liikunta. Keskittymistä yhteen asiaan kerralla sinne tänne säntäilyn sijaan. Esimerkiksi paljon puhuttu multitaskaaminen, eli monen asian samanaikainen tekeminen, on myrkkyä aivoille. Oppimisella voi kartuttaa niin sanottua kognitiivista reserviä eli tietoja, taitoja ja mahdollisesti aivokudostakin. Aivoille kierroksia vähentävä muutos tekisi hyvää. Kääntäen tiedetään, että dementian riskiä lisäävät sydänja vesisuonitaudit, ylipaino, tupakointi, alkoholin liikakäyttö ja masennus. Aivoja ja hermostoa kuormittavaa univajetta kertyy, jos uni jää jatkuvasti merkittävästi lyhyemmäksi. ”Olemme vain ajautuneet tällaiseen tilanteeseen. Samoin univaje. Lisää stressiä ja sirpaloittaa työpäiviä, kun hommia huiskitaan menemään kiireellä. Liian vähän nukkuneena muisti pätkii ja selviytyminen arjen tehtävistä heikentyy. Tällöin seuraukset näkyvät pitkään ja muistitoiminnot heikentyvät. Pienen vauvan äitinä hän syö tällä hetkellä lisäravinteena sarviapilaa. On jo nähty, että patenttien ja tieteellisten läpimurtojen määrä on laskussa. ”Samalla iän myötä, kun kokemusta ja tietoa on karttunut, vanhempi ihminen voi olla nuorta parempi monenlaisessa ongelmanratkaisussa.” Jatkuva uuden oppiminen ja pieni pinnistely tekevät aivoille hyvää. ”Moni tietää, että jos ei ole nukkunut kunnolla tai on liikaa painetta, alkaa pätkiä.” ”Vauvan kanssa oleminen on ihanaa ja motivoi jaksamaan, vaikka unirytmi meni sekaisin.” S Katrin mukaan hankaluutta voi olla työmuistissa eli siinä, pystyykö pitämään tietoa aktiivisena mielessä sekä pitkäkestoisessa muistissa. Usein ne ovat kytköksissä toisiinsa. Palautumiseen tarvitaan aikaa ja uudenlaisia työtapoja. Mikäli huomaa muistissaan pitkällä aikavälillä muutoksia, olisi tärkeää pysähtyä. Neuvo pysyy Katrin mukaan samana läpi elämän ja koskee niin murrosikäisiä kuin ikäihmisiäkin. Moni kokee, että muisti ja keskittyminen ovat parhaimmillaan pienessä paineessa.” VOI HYVIN | 13. Ne ovat tärkeä alue tarkkaavuuden hallinnalle, työmuistille sekä ajattelun joustavuudelle. Lääkkeeksi hän suosittelee työskentelytavan muutosta. ”Sopiva määrä stressiä puolestaan tukee tätä aivojen aluetta. ”Erään tutkimuksen mukaan ne, jotka ovat saaneet tehdä elämänsä aikana kognitiivisesti stimuloivaa työtä, sairastuvat muita myöhemmin dementiaan ja saavat enemmän terveitä elinvuosia. Muutokset vaikuttavat esimerkiksi muistiin. ”Onneksi aivot ovat muovautuva elin ja voivat suurimmaksi osaksi palautua tällaisesta tällistä.” Mistään pikkujutusta ei ole kyse. Keskittymiskyky saattaa heikentyä. Tekeminen on keskittynyt suoritteiden saamiseen sisällön sijaan.” Katri ehdottaa, että työn lisääntyneen hallinnoimisen ja raporttien määrän kasvattamisen sijaan keskityttäisiin olennaiseen eli työn tekemiseen. Terveyttä edistävästä elämäntavasta ja valinnoista huolimatta iän mukana aivoissa ja verenkierrossa tapahtuu muutoksia. Liiallinen stressi voi häiritä kenen tahansa muistitoimintoja
Aivan hyvin voisimme jutella enemmän toisillemme ja näyttää ventovieraillekin, että heillä on merkitystä.” Omasta aivoterveydestä kannattaa huolestua, jos unohtelu haittaa arjessa pärjäämistä tai jos itselle rakas harrastus ei enää suju. ”Hormonit auttavat jaksamaan. Empatia on syy siihen, että ihminen on pärjännyt, vaikka on muihin petoihin verrattuna fyysisesti surkea tapaus. Silloin syvennytään asioihin aivan eri tavalla kuin jos aihe ei kiinnosta. ”Empatialla näyttäisi olevan isoja vaikutuksia aivojen terveydelle.” ”Työelämässä tarvittaisiin muutos, pitäisi keskittyä yhteen asiaan säntäilyn sijaan”, Katri Saarikivi sanoo. ”Ei meillä ole ihmisistä pula vaan ihmisten välisistä yhteyksistä.” 14 | VOI HYVIN. ”Ei meillä tässä maassa ole ihmisistä pula vaan ihmisten välisistä yhteyksistä. KATRIN RANTEESSA on unta ja liikkumista seuraava älykello. YKSINÄISYYS EI ole sairaus, mutta jos ihminen kokee olevansa yksinäinen, sillä on yhteys sairastavuuteen. Samalla ystävien näkeminen on tärkeää. Empatiasta ei kuitenkaan ole hyötyä, ellei pysty kontrolloimaan sitä. Joskus se unohtuu tässä itsekeskeisessä ajassa. Hän tykkää tavata ystäviään harvoin mutta sitäkin väkevämmin. ”On mitattu useampia aivoja samaan aikaan ja havaittu, että aivojen toiminta voi tahdistua vuorovaikutuksen aikana samanaikaisesti.” Yhteistyö sujuu paremmin ja toinen ihminen tuntuu läheiseltä. ”Ei turhaa sanota, että jonkun kanssa synkkaa!” . ”Olen nukkunut vähemmän kuin tavallisesti, sillä olen nukkunut pätkissä. Ilman empatiaa meillä ei olisi vuorovaikutusta. Äskettäin perehdyin unta ja vuorotyötä koskevaan kirjallisuuteen. ”Ajatellaan, että empatia on lälly juttu, mutta sillä näyttäisi olevan tosi isoja vaikutuksia aivoterveyteen. Psykologin työssä empatiaa tarvitaan, mutta jos potilaan tunteet tarttuvat ja on itse aivan maassa, ei siitä ole hyötyä kenellekään. Katri kannustaa kuuntelemaan läheisiä ihmisiä. Ihminen on niin sosiaalinen olento.” Mikään eläin ei ole näin riippuvainen toisista kuin ihminen. Usein muistin ongelmia on itse vaikea havaita ja niiden myöntäminen saattaa olla vaikeaa. Vauva on niin palkitseva, että sillä jaksaa. On näyttöä, että yksinäisyys eli koettu epäsuhta sen välillä, kuinka paljon sosiaalisia suhteita kaipaa ja kuinka paljon niitä on, on yhteydessä kasvaneeseen dementiariskiin. En osannut odottaa, että tämä olisi näin ihanaa.” Parhaiten hän lataa akkujaan silloin, kun voi olla itsekseen. Sekin, mitä on olla ihminen. ”Nautin siitä, että on kunnolla aikaa jutella ja syventyä kuuntelemaan, mitä ystävälleni kuuluu, pikaisten tapaamisten sijaan.” IHMISET KIINNOSTAVAT Katri Saarikiveä. Vauvan syntymän jälkeen kellon lukemat muuttuivat. innostus antaa virtaa aivoille ja auttaa jaksamaan. Omassa tutkimuskentässään hän seuraa innolla vuorovaikutustutkimusta. Sen perusteella ymmärrän, että kannattaa nukkua aina, kun pääsee nukkumaan.” Uudessa elämäntilanteessa nukkumiselle täytyy Katrin mukaan varata tietoisesti enemmän aikaa. Hän tutkii empatiaa, jota tarvitsemme ollaksemme vuorovaikutuksessa toinen toistemme kanssa
Uutta ajateltavaa 16 | VOI HYVIN. ”Monet tutkijat ovat sanoneet, että unohtaminen on sääntö, muistaminen on poikkeus. Vaikka unohtaminen voi olla sairauden oire, se on myös aivojen normaalia toimintaa. Jotkut taas ajattelevat, että unohtaminen on ikään kuin muistamisen häiriö. Kaikki tiedekirjallisuudessa tunnetut supermuistajat ovat olleet äärimmäisen onnettomia ihmisiä, koska he eivät ole pystyneet unohtamaan yhtään mitään.” Ihminen ei tällöin enää osaa erottaa, mikä on tärkeää ja mikä ei. Unohtamista ei tapahdu vain yhdellä tavalla, vaan tapoja on useita: TEKSTIT HEINI LEHTOSALO KUVAT ADOBE STOCK JA KUSTANTAJAT Ammenna viisautta elämääsi. Unohtaminen on siunaus ”On sanottu, että unohtaminen on sääntö, muistaminen on poikkeus.” M ihin paninkaan avaimeni. Valtaosa siitä, mitä me koemme, unohtuu”, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Marja Saarenheimo kertoo. Muistamisen ja unohtamisen välinen tasapaino auttaa meitä keskittymään olennaiseen. Muistojen lajittelua muistettaviin ja unohdettaviin tapahtuu erityisesti nukkumisen aikana. Jos muistaisimme kaiken, elämästä tulisi hyvin uuvuttavaa, jopa ahdistavaa, sillä muistojen määrä kasvaisi hallitsemattomasti. ”Todellisuudessa sisäsyntyinen unohtaminen on siunaus. Mikäs tuon ihmisen nimi olikaan
Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että emme keskity tarpeeksi, ympärillä on häiriötekijöitä tai emme pidä itse tietoa tärkeänä. Bazar 2024. Lisähaastetta saa tekemällä 3Dpalapelejä. ”Muistin toimintaperiaate on se, että muisto muuttuu aina. Ne eivät välttämättä unohdu, vaan voivat nousta myöhemmin esiin muuntuneina tai äkillisinä muistumina, kun mieli on valmis käsittelemään niitä otollisissa olosuhteissa, kuten terapiassa. Tämä on hyväksi terveydelle, koska aivomme suodattavat näin tarpeetonta tietoa pois. Lähteenä myös: Marja Saarenheimo: Kuka minä olen. Torjunta Perinteisesti on ajateltu, että ihmisen mielellä on taipumus tukahduttaa aktiivisesti tiettyjä, yleensä traumaattisia tai ahdistusta aiheuttavia muistoja ja tunteita. Sisäsyntyinen unohtaminen Sisäsyntyinen unohtaminen suojaa aivoja ylikuormittumiselta. 1. Vastapaino 2024. Siihen tulee aineksia tästä hetkestä ja koko siitä kulttuurista, jossa elämme.” 2. ”Uusien tutkimusten mukaan asia on lähes päinvastoin, että yleensä traumaattinen muisto tulee etsimättä mieleen, se oikeastaan tunkee esiin ja sitä on vaikeata unohtaa”, Saarenheimo sanoo. Isä Turun Kaupunginteatterissa. Nykyään käsite on kiistanalainen. Isä dementoituu • Ranskalaisen Florian Zellerin näytelmä Isä kertoo muistisairauteen sairastuneesta Andrésta ( Taneli Mäkelä) tämän omasta näkökulmasta. Hiipuminen suojelee meitä ylikuormittumiselta, ja sen ansiosta pystymme paremmin omaksumaan ja käsittelemään uutta tietoa. Tästä seuraa, että emme voi muistaa tietoa tai kokemusta. 3. Tarkkaavaisuuden herpaantuminen Joskus tieto tai kokemus ei alun alkaenkaan painu kunnolla mieleen. Ratkaise arvoitus • Tunnetko jo Arsène Lupinin. Ravensbergerin The Globe 3D -palapelipallo, 540 palaa 44 e. Samalla myös hahmottamiskyky kehittyy. Sillä hetkellä muisto on epävakaa ja osa yksityiskohdista voi vain tippua pois tai korvautua toisilla. Joel Jessup: Arsène Lupinin aivopähkinät. Kirjassa on 130 ratkaistavaa pulmaa. Ne ovat hyväksi myös aivoille, sillä niitä tehdessä aivot ja kädet joutuvat tekemään yhteistyötä, mikä lisää muun muassa loogista ajattelua. 4. Palat paikoilleen • Palapelit ovat oiva keino rauhoittua. Lupinin toimintaan kuuluvat harhautukset ja vippaskonstit, ja Joel Jessupin kirjassa sinun tehtäväsi on selvittää arvoituksia ja laskennallisia pulmia. Kaikkea ei tarvitse muistaa, ja mielen kyky karsia vähemmän olennaista tietoa pois auttaa meitä asettamaan etusijalle tärkeämpiä tietoja ja kokemuksia. Tällöin aivot itse ”päättävät” unohtaa jotain ja tekevät tilaa uudelle tiedolle ja kokemuksille, ja näin unohtaminen auttaa meitä oppimaan uutta tehokkaammin. Sumentunut muisti ja kadonnut elämänhallinta aiheuttavat hämmennystä ja haasteita myös hänen tyttärelleen ja omaishoitajalleen Annelle ( Minna Hämäläinen). Maurice Leblancin vuonna 1905 luoma mestarivaras ja naamioitumisen taituri on seikkaillut muun muassa kirjoissa ja elokuvissa. Myös mieleen palauttamisen hetki on olennainen. Tämä suojaa mieltä liialta stressiltä. Muiston hiipuminen Muistikuva voi haalistua, jos sitä ei ajan kuluessa aktiivisesti muistella tai käytetä. – Miten muisti meitä määrittää. T U R U N K A U P U N G IN T E A T T E R I / O T T O -V IL LE V Ä Ä T Ä IN E N VOI HYVIN | 17
Ikävätkin muistot ovat tärkeitä. ”Muistot vahvistavat minua” 18 | VOI HYVIN. Kansanedustaja Nasima Razmyar tietää, mikä voima muistoilla on. Muistoista yksi on kuitenkin ylitse muiden. Unelmat ovat osoittautuneet pettymyksiä vahvemmiksi. Ne ovat opettaneet hänelle hyvyydestä ja kaiken suhteellisuudesta. TEKSTI SANNA WIRTAVUORI KUVAT TIMO PYYKKÖ K ANNESSA Huonoina hetkinä Nasima Razmyar ajattelee itseään teiniikäisenä, jolloin moni asia tuntui mahdottomalta
VOI HYVIN | 19
He tulivat ensin Helsinkiin vastaanottokeskukseen ja jatkoivat parin päivän kuluttua yöjunalla Rovaniemelle. ”Mieleeni on palautunut yksittäisiä muistikuvia, kuinka pakenemme bunkkereihin ja kun palaamme kotiin, kadulla ryntäilee ihmisiä. Siellä me veljeni kanssa leikimme.” Isompi muutos perheen elämään tuli lokakuussa 1992, jolloin Nasiman isä menetti vallankaappauksen seurauksena asemansa ja perhe joutui pakenemaan ”Muistan, että kasvoni peitettiin ja aikuiset puhuivat kiihtyneesti.” Suomeen. ”Meillä oli mustavalkoiset koulupuvut, ja kotona oli kiinnostavaa viettää aikaa henkilökunnan tiloissa talon alakerrassa. Moskovaan, jossa isä aloitti työnsä diplomaattina. Nasima oli ensin venäjänkielisessä leikkikoulussa, ja pian hän aloitti koulun tällä uudella kielellä, jonka hän oli oppinut yllättävän nopeasti. Afganistanissa syntynyt kansanedustaja Nasima Razmyar, 40, istahtaa Eduskuntatalon lähellä olevan kahvilan pöytään ja sanoo, että rakkaat muistot – ja niihin kuuluu myös Muisto isolla kirjaimella – ovat tehneet hänestä sen ihmisen ja poliitikon, mitä hän on. Kaikkein nöyryyttävintä isästä oli jonottaa pakolaisille annettua viikoittaista taskurahaa. Isä, joka oli ollut arvostettu diplomaatti, oli yhtäkkiä masentunut maahanmuuttaja eikä meillä ollut kotia eikä juuri muuta kuin toisemme.” POHJOISEN-MUISTOISSA äiti itki ja isä lakaisi vastaanottokeskuksen lattioita Rovaniemellä. ”Haluan olla esimerkki kaikille niille tytöille ja pojille, jotka eivät välttämättä ole syntyneet täällä tai jotka näyttävät erilaisilta, mutta ovat silti suomalaisia kuten minäkin.” LAPSUUDESTA NASIMA muistaa auringon lämmön iholla, keittiön värikkään sohvan, pihapiirin, ihanan kermaisen vaniljajäätelön lähikioskissa, isovanhempien puutarhan ja toisten isovanhempien maalaistyyppisen miljöön. Nasima tuntee vastuunsa kansanedustajana. Myös Muiston poika Juha on perheelle kuin sukulainen, hän on Nasiman ja Johanin nuorimmaisen, Jacobin, kummisetä. Silti muistoni ovat enimmäkseen lämpimiä ja turvallisia.” Ensimmäinen iso muutos oli, kun viisivuotias Nasima, pikkuveli Nomyal, isä Mohammad Daud ja äiti muuttivat 20 | VOI HYVIN. Esimerkiksi silloin kun Nasiman äiti, Kamela tekee korvapuusteja tai sämpylöitä Muiston reseptin mukaan tai kun Nasima ja hänen aviomiehensä Johan vetävät ja viikkaavat lakanoita suomalaisittain. ”Junassa oli pimeää, enkä ymmärtänyt mihin olimme matkalla ja mitä oli tapahtumassa. Muistoissa arki oli valoisaa, lämmintä ja turvallista, vaikka aikuisena hän ymmärtääkin, että maassa oli levottomuuksia ja konflikteja jo silloin. Nasima oli silloin kahdeksanvuotias. Hän oli ensimmäinen suomalainen ihminen, johon kahdeksanvuotiaan Nasiman perhe tutustui, kun he olivat tulleet pakolaisina Suomeen. Sielläkin perhe oli kiinteä ja puitteet olivat hyvät, vaikka uuden opettelua oli melkoisesti. Tämä Muisto kuoli jo yli kaksikymmentä vuotta sitten, mutta Razmyarin perheessä hänet mainitaan yhä miltei viikoittain. R ovaniemellä asuvan naisen nimi oli Muisto. Muistan, että kasvoni peitettiin ja aikuiset puhuivat kiihtyneesti. Oli lehmiä, vuohia ja mehiläiskennoja sekä paljon serkkuja ja tätejä, joilta sai kuulla jännittäviä tarinoita. Nämä varhaisimmat muistot ovat Kabulista, jossa Nasima varttui keskiluokkaisessa kodissa