” Seksistä on tullut meditaatiota ” kysymystä paljastaa, kuunteletko intuitiotasi 7 Nro 9 2026 7,90 €. Apteekin silmänympärysvoiteet Saimi Hoyer ”Minua on runnottu, mutta en ole katkera” Jälleen vakavasti sairastunut Elämänmuutos Varjotyöskentely auttaa löytämään oman voimasi Elä rohkeasti ja täysillä ”Aloin suorittaa uushenkisyyttä, kun uuvuin” NÄIN SAAT RUUASTA RIITTÄVÄSTI MAGNESIUMIA Miksi kehon tuoksu muuttuu iän myötä. Rentouttava suolahoito Muusikko Mikko Harju Hermostoa rauhoittava hengitys Miksi jälleensyntymä kiehtoo
Myöhemmin samana päivänä yritin miettiä, miksi kerroinkaan niin epäonnistumisten sävyttämää tarinaa itselleni. Olin kiinnittänyt huomiota siihen, että tarinani oli hyvin erilainen eri elämän osa-alueilla: töissä, harrastuksissa, ystävänä. JOS EI HUOMAA tarinaansa, tulkitsee helposti arjen tilanteita ja elämän käänteitä vääristävänkin linssin läpi. Juuri tuon uhriutumisen poikasen vieras nainen näki. ”Haluaisitko, että sanon, että voi sinua raukkaa”, hän kysyi – ja minä nauroin ja sanoin, että pärjään ilmankin. Ensinnäkin keskustelimme vain lomasuunnitelmistamme, ja hän tunnisti tarinan, jota kerron arjestani. Kolmannella näin kaiken keskeneräisyyden rinnalla paljon toivoa. MUUTAMAA VIIKKOA AIKAISEMMIN olin miettinyt tarinoita, joita jokainen kertoo itselleen elämästään. Toisekseen hän rohkeni sanoa sen ääneen, vaikka olimme tunteneet korkeintaan viisi minuuttia. Elämä voi kärsiä, jos pitää liian kauan kiinni huonosta tarinasta. Laita minulle viesti ja ehdota aihetta! 3 VO I H Y V I N. KUN VENTOVIERAS toimi minulle peilinä, todella havahduin, millaista tarinaa kerron. Huomaa pieniä epäonnistumisia, jotka toisenlaiselle tarinankertojalle olisivat merkityksettömiä. Hänen sanansa olivat kiusallisen osuvia. Miten hän pystyikään olemaan niin oikeassa. Joskus tarina siitä, kuinka hyvä on joustamaan tai miten ei koskaan suostu luovuttamaan, kaipaa myös muuttamista. Mutta sen huomasin, että sen verran syvässä tarinani oli, ettei sen muokkaaminen myönteisemmäksi olisi helppoa. Kun yhdellä elämän osa-alueella tunsin olevani onnekas, toisella näin herkästi epäonnistumiseni, lähes uhriuduin ja kaipasin myötätuntoa. NAINEN NÄKI saman tien lävitseni – ja siinä oli kaksi hätkähdyttävää asiaa. pääkirjoitus Uusia tarinoita MARI KARSIKAS PÄ ÄTOIMITTAJA mari.karsikas@a-lehdet.fi IS T O C K P.S. Oliko jokin tapahtuma tai jonkun sanat saaneet sen aikaan. En muistanut sellaisia. Mistä aiheesta haluaisit lukea lisää Voi hyvin -lehdestä. MUUTOSTA kaipaava tarina ei ole aina kielteinen
s. 32 Miia Nissinen yritti katkaista vuosien suorittamisen uushenki syydellä ja muutolla Lappiin. 16 Kun oppii olemaan rohkeammin itsensä puolella, ihmissuhteet syvenevät ja hyvinvointi lisääntyy. 50 Kauneustoimittaja valitsi seitsemän parasta apteekin silmänympärys tuotetta eri tarpeisiin. 6 22 sisältö 42 Lähes neljäsosa suomalaisista pitää jälleensyntymää todennä köisenä. 28 Mikko Harju oivalsi terapiassa, että tunteet ovat ennen kaikkea hänen sisäisiä kokemuksiaan. 50. MONI silmänympärysvoide, -geeli tai -seerumi hoitaa useampaa pulmaa kerralla. 4 VO I H Y V I N. 52 Mystikko Oshon menetelmät ovat ohjanneet Sudeva Huhtamäkeä ja Pragita Teerisuota kohti itse tuntemusta ja iloa. Käsitys siitä vaihtelee eri uskonnoissa. 58 Tunne itsesi: Intuition hyödyn täminen onnistuu parhaiten, kun et anna voimakkaiden tunteiden ohjata ajatteluasi. Ihmiset 6 Viime keväänä Saimi Hoyer sai hengenvaarallisen infektion. 22 Hengitystyöskentely tuo kohdatta vaksi sen, mitä sillä hetkellä eniten tarvitsee. Hän toipui hiljalleen, askel ja hengitys kerrallaan. Mieli 15 Uudet elämäkerrat kertovat, miten surusta ja vastoinkäymisistä voi selvitä. Kauneus 46 Suolahuonehoito voi sekä helpottaa yskää, nuhaa, ihottumaa tai allergiaa että rauhoittaa ja rentouttaa mieltä
ISSN 07801122. 62. Toimitus vastaa vain tila tusta aineistosta. Kivennäis aineella onkin kehossa useita tärkeitä tehtäviä. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure varauksin (ylivoimainen este, esim. Joka numerossa 3 Pääkirjoitus 61 Ristikko 62 Horoskooppi 65 Ensi numerossa & paras juttu 67 Voimakuva NEITSYT voi herätä siihen, että kaikki on vanhaa ja tylsää. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleenjulkaisuissa tai muussa käy tössä riippumatta toteutus ja jakelutavoista. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaa minen ilman lupaa on kielletty. Painopaikka PunaMusta Oy. lakko tai tuotannolliset häiriöt). s. 40 Magnesiumia tarjotaan ratkai suksi moniin vaivoihin. Voi hyvin ilmestyy 11 kertaa vuodessa. 42. 28 Päätoimittaja Mari Karsikas Johtava AD, Naisten media Reetta Röynä AD Sarleena Kinanen Graafikko Saara Hurme Toimituspäälliköt Anni Peltola ja Iiris von Knorring Vastaava tuottaja Heini Lehtosalo eeva.fi Milla Kukkonen ja Inka Simola Sähköpostit etunimi.sukunimi@alehdet.fi Sivunvalmistus Heidi Asplund, Aste Helsinki Oy Kustantaja Alehdet Oy Toimitusjohtaja Heli Arantola Mediaryhmän johtaja Mari PaalosaloJussinmäki Mediamyynti ja markkinointi mediaopas.alehdet.fi Ilmoitusten trafikointi PunaMusta Oy Käyntiosoite Risto Rytin tie 33, Helsinki Postiosoite Voi hyvin, 00081 ALEHDET Sähköposti voihyvin@alehdet.fi Puhelin (09) 75 961 (vaihde) eeva.fi, facebook.com/voihyvin, Instagram: @voihyvin Asiakaspalvelu Nopeimmin asioit netissä: asiakaspalvelu.alehdet.fi Puhelimessa palvelemme nyt myös iltaisin ja lauantaisin mape klo 820 ja la klo 1015 p. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. vuosikerta. Miksi se voi muuttua ikääntyessä. Lehtitilaukset lehtitilaukset.alehdet.fi Virallinen osoitteenmuutos postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Aikakausmedia ry:n jäsen. Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. (09) 759 6600 Sähköposti: info@aspa.alehdet.fi Sähköpostin vastausaika on noin viikko. Kannessa Kuva: Antti Vettenranta Meikki ja hiukset: Ia Luhtanen Tyyli: Annette Tamminen Neule: Kappahl Korut: Midem, Edblad 52 46 Keho 36 Jokaisella on yksilöllinen synnyn näinen ominaistuoksu
Viime keväänä Saimi Hoyer, 52, sai hengenvaarallisen infektion ja joutui sairaalahoitoon. Metsän mäntyjen ja mättäiden keskellä hän toipui hiljalleen, askel ja hengitys kerrallaan – ja ymmärsi, että unelmien aika on nyt, ei myöhemmin. TEKSTI ANNELI JUUTIL AINEN KUVAT ANT TI VET TENRANTA ”Luonto paransi minut” 6 VO I H Y V I N
7 VO I H Y V I N. ”Olen loputtoman kiitollinen, että viime kevään jälkeen sain vielä jäädä tänne ja nähdä kaiken tämän tapahtuvan”, Saimi sanoo
Ikuinen syksy pullossa Höyry, joka nousee sammaleesta syysaamuna. Sama pätee minua ympäröivään luontoon ja metsään – en olisi toipunut ennalleni ilman siellä viettämiäni hetkiä.” Kallein perintö Mummin kellarissa tuoksuivat sienet. Saimi ajattelee, että hänen mumminsa ja vanhempiensa herättämä luontoyhteys on kallein perintö, jonka on eläessään saanut. oiko suurempaa ystävien välistä rakkautta olla. Keltaisena hohkannut metsäkangas ikään kuin kutsui Saimin takaisin metsään ja elämään – toteuttamaan unelmaa, joka oli kytenyt hänen mielessään jo pitkään. Osan ajasta hän oli tehohoidossa. Saimi ajattelee, ettei elämä kotona sairaalahoidon jälkeen olisi onnistunut ilman Saimin poikien, isän, kummivanhempien ja ystävien tukea ja kannattelua, mutta myös käytännön apua. Mäntyjen ja mättäiden keskellä Saimi huomasi kaiken ympärillään ikään kuin hidastuvan. Ystävä oli ryhtynyt toimeen, jotta Saimi saisi syödäkseen herkkuruokaansa, tomaatti-mozzarella-salaattia. ”Miten paljon kertookaan kahden ihmisen välisestä ystävyydestä, että toinen tulee luoksesi tekemään jotain tällaista?”, Saimi pohtii ja herkistyy. On kulunut puolisen vuotta siitä, kun Saimin pohjukaissuoleen tuli reikä, mikä aiheutti vaarallisen infektion. Hän joutui olemaan sairaalahoidossa viiden viikon ajan tapahtuneen sekä sitä seuranneiden, henkeä uhanneiden komplikaatioiden vuoksi. Tuolloin hänen ruokavalionsa oli tiukka vakavan sairastumisen vuoksi ja kaikenlaiset siemenet olivat tiukasti kiellettyjä. Saimi saa siihen sairaalassa kuukausittain tiputuksessa lääkettä. ”Luonto paransi minut. Pikkuinen Saimi tutkaili uteliaana ympärilleen ja kuunteli mummin oppeja luonnosta, marjastuksesta ja sienestyksestä. Saimin maaliskuisen sairastumisen syy jäi mysteeriksi, mutta tilanteeseen on saattanut vaikuttaa Saimin perussairaus, hypogammaglobulinemia eli CVI-tauti. Vuoron perään joku tuli aamuseitsemältä Saimin keittiöön ja surautti tälle smoothien juotavaksi, valmisti lounasta sekä auttoi arkiaskareissa. Lasiset purkit olivat pullollaan pikkelöityjä pieniä nappirouskuja. Kun Saimin toipuminen eteni, hän hakeutui päivittäin metsään. Pihkan tuoksu, joka kumpuaa ympäröivän met”Hetket luonnon äärellä saivat minut taas uskomaan maailmaan.” V 8 VO I H Y V I N. ”Palatessani olin kuin nuori urheilijalupaus, täynnä voimaa ja mielenrauhaa. Veri virtasi kehossani ja olin jo unohtanut mieltäni aiemmin ahdistaneet asiat.” Vaikka liikkuminen oli alkuun hidasta ja vaikea, Saimi vaelteli lähimetsissä ja täytti sienikorejaan haperoilla. Tätä Saimi Hoyer, 52, pohti viime keväänä kotonaan Vaaran kylässä katsellessaan, miten hänen ystävänsä koversi tomaatista huolellisesti siemeniä irti. Hetket luonnon äärellä saivat minut taas uskomaan maailmaan.” Aina aluksi metsään astellessaan Saimista tuntui kuin hän olisi kantanut selässään valtavaa taakkaa selkä kumarassa. Lääketieteen ja erinomaisen hoidon lisäksi se oli avainasemassa hänen palautumisessaan. Tänä vuonna niihin päätyi myös kantarelleja, joita Saimi ei ole vuosiin viitsinyt keräillä, mutta rakastui niihin nyt uudelleen. CVI on synnynnäinen immuunivajetila, joka lisää riskiä sairastua helposti tulehduksiin ja tauteihin. ”Jos olisin jäänyt yksin, en olisi tässä enää. Häly ja mielen synkentäneet pelot sairastumisen uusiutumisesta vaimenivat hiljalleen. Se toi minut takaisin elämään, kuten aina elämässäni kohtaamieni vaikeuksien jälkeen
Sattumalta sienestäjien joukossa oli muun muassa tuoksuja valmistavan Hetkinen-yrityksen toimitusjohtaja Mona Isotupa. ”Halusin keksiä parfyymin, jonka avulla sieni-ikävää voisi helpottaa silloinkin, kun sienestäminen ei ole mahdollista. Jo reilut 20 vuotta sitten Saimin mielessä heräsi haave siitä, että hän saisi vielä jonakin päivänä itselleen rakkaimman tuoksun pulloon. sän kosteudesta. Ikävä voi myös olla kaunis asia, jossa voi velloa kaikessa rauhassa. Siinä tuoksuu suomalainen metsä: mänty, sammal, mustavahakas ja sieninen umami. ”Ahdistukselta suojaa, kun ymmärtää,mihin voi vaikuttaa ja mihin ei.” Vakavasta sairastumisesta toipunut Saimi Hoyer haluaa puhua avoimesti vaikeistakin kokemuksista, sillä on itse saanut voimaa vertaistuesta ja ihmisten hänelle jakamista tarinoista. Alkoi keskustelu, jonka seurauksena syntyi syyskuun alussa myyntiin tullut Mycel-niminen parfyymi. Mietin, miten saisin ikuisen syksyn ja sienimetsän tuoksun elämääni.” Himosienestäjänä ja sieniasiantuntijana tunnetuksi tulleen Saimin unelma nytkähti eteenpäin viime syksynä. Saimilla on tapana kutua ystäväpiiriään ja läheisiään omaksi rihmastokseen. 9 VO I H Y V I N. Hän oli Naantalissa vetämässä sieniretkeä ja mainitsi pitkäaikaisesta haaveestaan ääneen. Mycelium on latinaa ja tarkoittaa sienirihmastoa
10 VO I H Y V I N. Saimi kutsuu ystäviään ja läheisiään rihmastoksi, koska he ovat hänelle yhtä elintärkeitä kuin rihmoista maan alla muodostuvat verkostot sienille
Tarvitsen Waltin rinnalleni. Saimi ajattelee elävänsä samaa maailmaa luonnon ja sen eläinten kanssa. On ihana ajatus, että olemme siellä kaikki yhdessä: ketut, karhut, ilvekset ja ahmat.” Mamma, jota Waltti tarvitsee Saimi ajattelee sekarotuisella koirallaan Waltilla olleen suuri merkitys omassa toipumisessaan. Hän on tyytyväinen, kun näköyhteys minuun säilyy ja erityisesti kun saa matkustaa autolla kanssani eri paikkoihin.” Waltin ansiosta Saimi ei myöskään tunne oloaan Vaarassa yksinäiseksi, vaikka lähimpään naapuriin on useiden kilometrien matka. ”Olen usein sanonut, että unelmistaan pitää puhua ääneen, jotta ne voivat toteutua. Eläimen aito läsnäolo on rehellistä ja pyyteetöntä – kuten myös rakkaus ja kiintymys. Kymmenenvuotiaan Waltin käytös on muuttunut Saimin viimekeväisen sairaalassaolon jälkeen. Saimi tunsi olevansa ”Oikea ihminen tulee kohdalleni, jos on tullakseen, mutta elän täyttä elämää ilmankin.” 11 VO I H Y V I N. Outo levottomuus valtaa Saimin mielen, jos hän joskus saapuu työreissultaan illalla tyhjään kotiin ja on sopinut hakevansa koiran hoidosta vasta seuraavana päivänä. Kun ”mamma” lähtee pariksi päiväksi työreissulle pois kotoa, Waltti lakkaa syömästä. ”En osaa olla Vaarassa yksin. ”Välillä kuulen metsässä liikkuessani karhujen ryminää ja hirvien liikehdintää, mutta en ole koskaan peloissani. ”Waltti on ollut selvästi eri tavalla minusta huolissaan kuin aiemmin, joten olen ottanut sitä enemmän mukaan keikoille ja työtapaamisiinkin. Sammal uppoaa jalkojeni alla ja maadoittava väreily menee koko kehoni lävitse. Kesä oli henkisesti raskas. ”Olisihan se tietysti ihanaa, jos olisi joku, jonka kanssa jakaa elämää. ”Jo viisi minuuttia tutun puun läheisyydessä rauhoittaa hermostoni ja tunnen itseni taas energisemmäksi ja levollisemmaksi. Suomen metsien suurin vaara piilee punkeissa niiden levittämien tautien vuoksi.” Helsingissä käydessään Saimi hakeutuu herkästi puiden lähelle. Hän muutti lapsuuden mökkimaisemiinsa Vaaran kylään silloisen puolisonsa Thomasin ja pariskunnan nyt jo aikuisten poikien Hektorin ja Kasparin kanssa sen jälkeen, kun sai CVI-diagnoosin vuonna 2011. ”Waltti on saanut minut liikkeelle päivittäin ja johdattanut metsään aina uudelleen. Oikea ihminen tulee joskus kohdalleni, jos on tullakseen, mutta elän täyttä elämää ilmankin.” 15 vuoden blokki Saimi palasi sairauslomalta töihin toukokuussa. Metsä on minun turvapaikkani. Se on myös antanut ymmärtää tarvitsevansa minua.” Viime talvena Saimin ja Waltin elämää hallitsi saukko, josta koira hurmaantui ja jonka perään se ulisi. Kahdestaan he kulkivat saukon jälkien perässä ympäri jäitä ja metsiä. ”Minähän sinne olen tunkeutunut, kämppineni ja kamoineni heidän asuinmailleen. ”Metsässä tunnen, miten kroppani ottaa sen kanssa saman rytmin. Sen sijaan se odottaa, että mamma tulisi takaisin ja hakisi hoitopaikasta kotiin. Sinne ei pääse mikään paha tai ilkeys.” Saimi on monesti saanut osakseen ihmettelyjä siitä, eikö eläminen metsän siimeksessä ja villin luonnon äärellä yksin ikinä tunnu hirvittävältä. Niin kävi nytkin.” Puut kutsuvat Helsingissäkin Saimi on asunut metsän keskellä Punkaharjulla jo 14 vuoden ajan. Hän on jo vanha herra, mutta toivon hänen pyörivän vielä mahdollisimman pitkään ympärilläni.” Aina toisinaan joku ihmettelee, eikö kolmen vuoden ajan sinkkuna ollut Saimi kaipaa lisäksi uutta ihmistä kumppaniksi rinnalleen. Hän ja Thomas erosivat vuonna 2018 ja pojat elävät opintojensa vuoksi muualla: Hektor asuu Helsingissä ja Kaspar Lappeenrannassa. Enemmän minua pelottavat Helsingin keskustan sähköpotkulaudat. Viime vuodet Saimi on asunut Vaarassa yksin. Puruveden järven ja sakean metsän äärellä Saimi ei ole kertaakaan kaivannut entistä elämäänsä Helsingin ydinkeskustan sykkeessä. Satun vain olemaan todella ronkeli näissä asioissa. Saimi epäilee, että se luulee jokaisen eron hetken tarkoittavan taas viiden viikon erillään oloa emännästään
12 VO I H Y V I N. Kaikenlainen syyttely on aivan turhaa.” Saimilla on tapana sanoa itselleen: tämän piti mennä juuri näin. Ideana on kutsua keskustelemaan kulttuurija elinkeinoelämän vaikuttajia. H ui vi K ap p ah l. Saimi ajattelee olevansa jo toistamiseen jatkoajalla. Sitä on myös hetkien kuvaileminen sanallisesti tai puhumalla. Tunnen nyt itseni vahvemmaksi kuin koskaan aiemmin.” Ensi vuonna Saimi nähdään myös taas Hotelli Punkaharjulla, jonka toimintaa hän pyöritti seitsemän vuoden ajan, kunnes se teki konkurssin keväällä 2023. Sairaalan teho-osastolla maatessaan Saimi ehti jo kantaa huolta siitä, miten läheiset pärjäisivät hänen menehtymisensä jälkeen. K o ru t M id em ja E d b la d . Kyynisyys ja kateus ovat tunteita, joiden vallitessa ajattelen arkun kannen olevan jo auki. Hiljattain hän kuitenkin teki pienen roolin Koskinen -rikossarjan yhdessä jaksossa. Hengenlähtö oli lähellä vuosia sitten CVI-taudin diagnosoimisen aikaan, kuten myös viime keväänä. Kokemukseni on tarina siitä, ettei koskaan kannata luovuttaa. Syksyn tullen Saimi on taas täynnä voimaa ja virtaa, uskoa tulevaan. Kevään kolmen kuukauden poissaolo oli jo tuonut loven tienesteihin, ja kesällä epävarma tilanne jatkui. Saimi kirjoittaa sosiaaliseen mediaan paljon ajatuksiaan ja kokemuksiaan, vaikka väheksyi pitkään taitojaan. ”Konkurssin teimme ihan itse, ei kukaan muu. ”Nyt minulla on puhujana vielä enemmän ja painavampaa sanoittavaa kuin ennen. Olen opetellut päästämään irti ajatuksista, jotka estävät minua toteuttamasta itseäni.” Ei kyynisyydelle ja katkeruudelle Miten läheiseni olisivat pärjänneet, jos minä en olisikaan selvinnyt. Saimi ja hotellin uusi omistaja Thomas Zilliacus aloittavat siellä kulttuurija keskusteluklubin nimeltä Club 1845. Niitä ei kannata tuoda kehoonsa ja mieleensä.” Saimi haluaa kantaa myös vastuun virheistään, kuten hotellibisneksen epäonnistumisesta. ”Näyttelemisen lisäksi minua kiinnostaa mainosvideoiden tekeminen silloin, kun kyseessä on asia, jonka takana seison.” Saimi on ymmärtänyt entistä syvemmin, että juuri esiintyminen on hänen vahvuutensa. ”Minulla oli kirjoittamisessa blokki, joka kesti 15 vuotta ja purkautui vasta vuosi sitten.” Henkinen lukko johtui kovasta itsekritiikistä, joka on ollut osa Saimia aina. Hän vaatii itseltään paljon, monesti liikaakin. Olen ylpeä siitä, että taistelin. ”Olen luopunut turhasta itsekriittisyydestä ymmärrettyäni, etten ole kuolematon: tässä tulee vähän kiire, jos haluan saada unelmani toteutettua. Kukaan toinen ei tullut hiekoittamaan minun tietäni. Jokainen vastoinkäyminen avaa mahdollisuuden johonkin muuhun, uuteen suuntaan.” v ”Olen luopunut turhasta itsekriittisyydestä ymmärrettyäni, etten ole kuolematon.” T ik ki lii vi ja ne ul e A m er ic an V in ta ge . A ur in ko la si t B ik b o k. täysin työkykyinen, mutta varauksia puhujakeikoille ei tullut entiseen malliin ja työt olivat vähissä. ”Minua on runnottu elämässäni paljon, mutta en ole mistään katkera. Yksi niistä liittyy näyttelemiseen, vaikka hän vannoikin pitkään, ettei koskaan seuraisi vanhempiensa, Jyrki Nousiaisen ja vuonna 2022 menehtyneen Soila Komin jalanjälkiä. H o us ut , ke ng ät ja lip p is G an t. ”Olen loputtoman kiitollinen, että viime kevään jälkeen sain vielä jäädä tänne ja nähdä kaiken tämän tapahtuvan.” Mustien vaiheiden jälkeen Saimista tuntuu tärkeältä toteuttaa nyt unelmiaan. ”En usko sattumaan, vaikka moniin asioihin voi vaikuttaa itse
H ui vi K ap p ah l. A ur in ko la si t B ik b o k. M I E LTÄ ”Uteliaisuus, rikkaat keskustelut, erilaiset mielipiteet ja kontrastit.” K E H O A ”Epätasainen harjumaasto ja mättäät, joilla voi maata ja hengittää metsän tahdissa.” S I E L UA ”Hyvä rikas kieli ja ystävät, jotka pysyvät sydämessä.” K U VA U S PA I K K A H E R T T O N I E M E N S I I R T O L A P U U TA R H A , M Ö K K I 9 2 . T äm ä r avi t s ee T ik ki lii vi ja ne ul e A m er ic an V in ta ge . H o us ut , ke ng ät ja lip p is G an t. K o ru t M id em ja E d b la d . 13 VO I H Y V I N
Uudet elämäkerrat kertovat, miten vastoinkäymisistä voi selvitä. Se tuntuu rohkaisevalta. MARI PAALOSALO-JUSSINMÄKI Anneli Kanto: Elämänlangalla – Kolmen sodan päiväkirja Erämaan kutsu Koskemattomassa luonnossa on jotain maagista, vetovoimaista. Minulle antoisinta oli Kannon intohimoinen asenne työtä, maailmantapahtumia tai muita ihmisiä kohtaan. Se puhuu myös siitä, miltä tuntuu, kun työstään ei saa puhua muiden kanssa. Riitta Ahmasalo osti talon Vätsäristä. Ne saavat pohtimaan, mitä itse ajattelee kuolemasta ja meedioiden taidoista. Siitä alkoi syväsukellus pohjoiseen kulttuuriin. Samalla hän uuvutti itsensä kiinnostavaan ja intensiiviseen työhön. Niall Harbison: Toivo – Kuinka rescuekoirat pelastivat minut Erilainen meedio Varainhoitaja Tiina Lind fors on yhdistänyt elämässään kaksi erilaista uraa: rahoitusalan ja meedion työt. MARI KARSIKAS Johanna Elomaa: Johtaja ja meedio – Tiina Lindforsin tarina 15 VO I H Y V I N viisaita sanoja. Kun hän tajusi saavansa yhteyden kuolleisiin, hän alkoi toimia sivutoimisesti meediona. K U V A T IS T O C K JA K U S T A N T A J A T Suruja ja salaisuuksia E L Ä M ÄKE R R AT KOONNUT HEINI LEHTOSALO Kun puhua ei saa Saana Nilsson kohosi Suojelupoliisissa arkistoharjoittelijasta esikuntapäälliköksi. Runollinen kuvaus ei ole vain tunturissa fiilistelyä, sillä kirjoittaja sukeltaa syvälle poronhoitajien elämäntapaan muun muassa haastattelemalla paikallisia. Kiinnostavinta kirjassa on tarinat siitä, miten hän saa kuolleisiin yhteyden ja välitettyä viestejä eläville. Vaikka työ Thaimaassa on usein lohdutonta, toivo elää. Seitsemänkymppinen kirjailija pohtii uteliaasti vanhenemista, rakastumista ja kuolemaa. HEINI LEHTOSALO Riitta Ahmasalo: Kirjeitä Kyynelvuonosta – Matkalla kolttain mailla ja Vätsärin erämaassa KATUKOIRIEN auttaminen pelasti Niall Harbisonin pahasta huumekoukusta. Toisille erämaa on koti, jonka ääriviivat on piirretty kehon muistiin. Inspiroiva kasvutarina kertoo jaksamisen haasteista ja työelämän kovuudesta: miten edetä urallaan, sopeuttaa itseään työpaikan vaatimuksiin ja tajuta, että haluaakin seuraavaksi jotain ihan muuta. MARI KARSIKAS Saana Nilsson: Suojeluenkeli – Supolaisen tarina uhkista, uskollisuudesta ja itsensä unohtamisesta Uteliaasti uutta kohti Kun Anneli Kanto huomasi tuntevansa aamuisin selittämätöntä surua, hän alkoi kirjoittaa päiväkirjaa
Uskalla sanoa, mitä haluat ja tarvitset. 16 VO I H Y V I N mielen päällä. TEKSTI EMMI L AUKKANEN KUVAT ISTOCK Olisiko nyt minun vuoroni. Kun opit olemaan rohkeammin itsesi puolella, ihmissuhteesi syvenevät ja hyvinvointisi lisääntyy
17 VO I H Y V I N
”On hyvä miettiä, kuka niin sanoo. Uskooko esimerkiksi, ettei itsestä ole matkustamaan yksin, aloittamaan kuntosaliharrastusta tai eroamaan pitkästä liitosta. ”On tärkeää tunnistaa, missä tilanteissa hylkää ja pienentää itseään, mutta myös se, mistä on ylpeä. ”Usein rohkeutta ei estä tiedon puute vaan pelko siitä, mitä tapahtuu, jos toimii”, psykologi Freia Luminka sanoo. ”Vaikka elämässä olisi jotain toimimatonta tai jopa turvatonta, monesta on silti turvallisempaa pysyä tutussa ja pitää langat hyppysissään. Ja jos on pitkään miettinyt vain sitä, mitä muut tarvitsevat, ei edes kuule, mitä itse haluaisi ja tarvitsisi.” Miten rohkeammaksi voisi opetella. O 18 VO I H Y V I N. Pelko hylätyksi tulemisesta, epäonnistumisesta tai arvostelun kohteeksi joutumisesta. Jos on esimerkiksi saanut isosti siipeensä ihmissuhteissa, voi ajatella, ettei ansaitse rakkautta tai löydä ikinä ketään. let pyöritellyt mielessäsi samaa asiaa jo viikkoja. Osaa vetää rajoja. Tiedostaa muut ihmiset, mutta ei anna heidän kävellä itsensä yli. ”Jos on jatkuvasti muiden vietävissä, ohittaa itsensä ja syvemmät tarpeensa. 1 Tunnista, mikä sinua estää olemasta rohkea. Se on kuormittavaa. Moni tunnistaa tilanteen. Kasvaa omaksi itsekseen ja uskaltaa olla kaikkea sitä, mitä on. Haluaisit ottaa sen puheeksi kumppanisi, ystäväsi tai esihenkilösi kanssa, mutta lykkäät keskustelua päivästä toiseen. Voi tulla väsymystä, uupumusta, stressiä, ylivireyttä ja turhautumista”, Luminka luettelee. Luminka kannustaa miettimään, millaisia mielikuvia ylläpitää itsestään. Millaista elämää haluaisi elää. Tuleeko ääni perheeltä, ystäviltä tai sukulaisilta vai pitääkö oma sisäinen puhe itseä lähtötelineissä?” Luminkan mukaan usein isoin rohkeuden este on pelko. Yksi merkki itsensä sivuuttamisesta voi olla jatkuva ärtymys ja sisäinen tuhahtelu. Se lisää hyvinvointia ja rikastuttaa omaa ja muiden elämää.” Luminkasta rohkeus on ennen kaikkea sitä, että tunnistaa tarpeensa, pystyy sanomaan ne ääneen ja tekemään sen myötä elämäänsä koskevat valinnat. On hyvä miettiä, mitä tapahtuisi, jos ei yrittäisikään kannatella ja kontrolloida aivan kaikkea.” Myös yhteiskunnan normit ja kulttuuri vaikuttavat siihen, miten omaehtoista elämää uskaltaa elää. Jos omat toiveensa sivuuttaa toistuvasti, hyvinvointi alkaa kärsiä. Kun elää elämää omien arvojen eikä pelkojen ohjaamana, elämä tuntuu omemmalta, Luminka ajattelee. Kaikilla on pinttyneitä uskomuksia ja ikäviä kokemuksia, jotka estävät ottamasta kaikkea potentiaalia käyttöön. Se kertoo suuntaviivoja sille, mitä arvostaa, kaipaa ja haluaa elämäänsä lisää.” 2 Omien tarpeiden sivuuttaminen voi katkeroittaa. Vaikean keskustelun aloittaminen on yksi tavallisimmista arjen rohkeuden teoista. Hän on kirjoittanut oman voiman löytämisestä kirjan Lupa olla enemmän – matkalla omaan voimaan. Freia Luminka on psykologi. Niitä voi tunnistaa esimerkiksi pohtimalla, mitä tekisi, jos kukaan ei paheksuisi. Mitä jos toinen suuttuu tai pettyy. Milloin on tehnyt jotain jännittävää, ja se onkin mennyt hyvin. Kyteekö sisälläsi ärtymys. ”Voi uhriutua, alkaa tuntea katkeruutta tai ajatella, että aina minä olen tämä, joka tekee kaiken. ”Se on koko tämän ihmismatkan pointti. Jos itsekriittisistä ajatuksista on vaikeaa päästä irti, Luminka kannustaa pohtimaan hetkiä, joissa on ollut rohkea. Jotta voi olla rohkea, pitää tunnistaa, millaisia esteitä rohkeuden tiellä on. Myös kontrollin tarve on hyvin tavallista. Vaikka rohkeus on vaikeaa, se kannattaa
”Varjotyöskentely on itsetuntemustyöskentelyä, jossa kohdataan puolia, joita itsessään tulee painaneeksi alas. Jos huomaa olevansa jatkuvasti ärtynyt, Luminka rohkaisee pohtimaan, mikä on se asia, jota ei saa sanotuksi, vaikka haluaisi. Jos on pistänyt pitkään muut itsensä edelle, siitä on tullut tapa toimia. Luminka ajattelee, että omaa voimaa ei saa täysin käyttöönsä, jos ei kohtaa niitä kohtia itsessään. Kirjoittaessa voi miettiä, onko joutunut panttaamaan jotakin tunnetta esimerkiksi lapsuudenperheessään tai myöhemmissä ihmissuh19 VO I H Y V I N. Luminka kannustaa pohtimaan, mille elämässä tai itsessä ei ole ollut tilaa. Jos on elänyt vuosia muille, omia toiveita joutuu usein hieman etsimään. Luminkan mukaan yksi merkki itsensä sivuuttamisesta voi olla jatkuva ärtymys ja turhautuminen, sisäinen tuhahtelu. Missä omia arvoja ja rajoja rikotaan tai mikä jää toistuvasti hampaankoloon. Tavoite on tulla kokonaisemmaksi kaikkien puolten kanssa.” Alkuun pääsee pohtimalla, mitkä ovat oman elämän kielletyt ja sallitut tunteet. Siinä voi auttaa esimerkiksi aamusivujen kirjoittaminen. Rohkeus lähtee päätöksestä lakata odottamasta täydellistä varmuutta ja ottaa ensimmäinen askel”, Freia Luminka sanoo. ”Ärtymys voi kertoa siitä, että on niellyt arvonsa ja rajansa ja antanut itsensä tulla toistuvasti ylikävellyksi.” Luminka kannustaa pohtimaan, miten pitää itsestään huolta ja miten omat tarpeet toisista huolehtimisen keskellä toteutuvat. Siksi oloaan kannattaisi ajoittain tarkkailla. Hän puhuu varjotyöskentelystä eli omien hyljeksittyjen puolien käsittelystä. 3 Rohkeus vaatii kiellettyjen tunteiden kohtaamista. ”Jahkailu pitää elämää paikoillaan. Tunnistatko varjosi. Aina ei edes itse huomaa olevansa koko ajan toisten vietävissä
Paras keino harjoitella rohkeutta on pelottavien tilanteiden kohtaaminen. ”Kun huomaa, että hei, pystynkin, psykologinen resilienssi voi vahvistua.” Jos rohkeuden tiellä on isoja harhauskomuksia, pelkoja, epäonnistumisia tai vahva kontrollin tarve, ammattiapu voi olla tarpeen. Joku voi tajuta vaikka, että ei ole ikinä suuttunut.” 4 Rohkeutta voi oppia vain altistumalla pelolle. Energiaa ei kulu sen miettimiseen, mitä kaikki muut haluavat.” Ihmissuhteet voivat muuttua aidommiksi, syvemmiksi ja tasapainoisemmiksi, kun niissä on selkeät rajat eikä kenenkään yli kävellä. Muutkin ovat vapaita valitsemaan toisin.” Rajojen vetäminen voi tuntua aluksi pahalta myös itsestä. teissaan. Se kuuluu asiaan, Luminka lohduttaa. ”Kaikki eivät kestä sitä, että joku tekee sen, mitä he eivät itse uskalla. Mitä seuraisi, jos uskaltaisikin toimia toisin. 5 Kun uskaltaa pitää puoliaan, ihmissuhteet syvenevät. Jokai”Kun huomaa, että hei, pystynkin, psykologinen resilienssi voi vahvistua.” nen pieni teko vahvistaa kokemusta siitä, että epävarmuudenkin kanssa voi pärjätä.” Muutos onnistuu tekemällä toisin kuin ennen. Kun uskaltaa olla itsensä puolella, voi tehdä hyvinvointiaan tukevia valintoja. ”Terve oma voima on itsessä lepäämistä. Luminkasta olisi tärkeää muistaa, että rohkeuden opettelu ei ole itsekkyyttä eikä omien rajojen vetäminen muilta pois. ”Jos haaveilee esimerkiksi muutosta, rohkeus ei synny odottamalla, että pelko katoaa. Sitä, että on yhteydessä itseen muita kuullen.” 20 VO I H Y V I N. Ja kieltäytyy, kun joku vaatii kohtuuttomia. Kaikki saavat olla enemmän omia itsejään. On mahdollista olla lempeä ja jämpti yhtä aikaa. ”Jotkut kokevat myös surua siitä, kuinka kauan ovat ohittaneet itsensä.” Syyllisyys helpottaa, kun epämukavuutta sietää hetken ja itsensä altistaa uudelleen ja uudelleen vaikeille tilanteille. Esimerkiksi uusi sopivasti haastava harrastus voi lisätä minäpystyvyyttä, voimaa ja rohkeutta. Rohkeuden opettelusta voi seurata paljon hyvää. Kunhan ei ole pahantahtoinen, ei ole vastuussa toisten tunteista. Samaa periaatetta voi soveltaa myös suuriin elämänvalintoihin. Se kasvaa ottamalla askelia pelosta huolimatta. Aluksi voi kokeilla pieniä askelia. Kun tietää, mikä on itselle tärkeää, vapautuu valtavasti elämänvoimaa. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kertoo mielipiteensä silloinkin, kun se jännittää. Silloin huomioi muiden lisäksi itsensä ja tekee asioita muiden eteen omasta halustaan, ei uhriuten tai velvollisuudentunnosta. ”Ja vaikka valitsisi vastavirtaan, osaa olla sinut sen kanssa. ”Se voi olla vaikka raivoa, herkkyyttä, luovuutta tai häpeää. Jos on aina suostunut kaikkeen, toisin toimiminen voi herättää syyllisyyttä. Rohkeuden löytäminen voi herättää kateutta, mustasukkaisuutta ja pelkoa läheisissä