Iho kuntoon: lymfaterapiaa ja markettikosmetiikkaa Aisti luonnollinen ryhtisi Ihanat kahvilat Hanna Brotherus ”Olen aiemmin miellyttänyt jopa terapiassa” Tunnista hermostosi ylivireys & kokeile helppoja lepytyskeinoja Rauhoita levoton mieli Löydä oma tapasi olla sosiaalisesti taitava Uud istunut ”Haikurunot valoivat uskoa, että ehkä vielä toivun” JA UNIVERSAALIN RAKKAUDEN OPETUKSET Mikrovuodenajat auttavat elämään luonnon rytmissä 5 ruokaa, jotka tasaavat hormonejasi Testi Nro 7 2025 7,90??€. Mikko von Hertzen Mitkä asiat tuovat iloa, Aksa Korttila
CE 1370 lääkinnällinen laite. APTEEKISTA Pahoinvointia lieventävät rannekkeet Pitkät automatkat Keinuvat laivareissut Pomppuiset lennot Raskauspahoinvointi Sea-Band rannekkeiden vaikutus perustuu ranteessa sijaitsevan P6-akupisteen painantaan ja ne lievittävät pahoinvointia tutkitun tehokkaasti ja lääkkeettömästi. HAAVASUIHKE Erityisesti märkiville haavoille HaavaVEX ® haavanhoitotuotteet sisältävät patentoidulla SCX-teknologialla vakautettua hopeaa ja ihoa kosteuttavaa hyaluronihappoa. CE merkitty lääkinnällinen laite Valmistaja Sea-Band Limited Apteekista A HAAVAVOIDE JA HAAVASUIHKE ANTIMIKROBINEN VAIKUTUS EDISTÄÄ HAAVAN PARANTUMISTA. Valmistaja PAVIA FARMACEUTICI s.r.l. Pienetkin haavat on syytä hoitaa hyvin, jotta ne eivät tulehdu ja paraneminen pääsee hyvin käyntiin HaavaVEX ® haavanhoitotuotteet soveltuvat kaiken kokoisille haavoille antaen tehokkaan suojan mikrobeja vastaan ja edistäen kudoksen luonnollista uusiutumista nopeuttaen samalla haavan paranemista
Saati kertoisi siitä tuttavastaan, jolle kävi samalla tavalla. Noihin viiteen kirjaimeen tiivistyy mainiosti se, että toinen ymmärtää harmini. Minun on ollut vaikea puhua surusta, paitsi itkuherkkyyden myös asian mitättömyyden takia. Joskus hiljaisuus on parasta – tai se, kun kukaan ei sano: ”Kaikella on tarkoituksensa.” pääkirjoitus Lohtulauseita MARI KARSIKAS PÄ ÄTOIMITTAJA mari.karsikas@a-lehdet.fi K U V A IS T O C K 3 VO I H Y V I N. Olen itkenyt autossa, sängyssä ja keittiön lattialla – ja aina kun olen edes yrittänyt puhua asiasta ääneen. Erityiseksi tilanteen tekee se, ettei kukaan ole kuollut, haaveeni vain. TIEDÄN, että joskus lohduttajakin väsyy: Vieläkö tuo toinen murehtii. Enempää ei välttämättä tarvita. Mitä ihmettä voin tehdä, kun mikään sanomani ei muuta tilannetta. Useat niistä kannustavat ajattelemaan muuta, kehottavat kyynelten kuivaamiseen tai löytämään surusta jotain hyvää. Siihen harva sureva on heti valmis. Sitä olen miettinyt, kun olen viime aikoina surrut. VAIKKA SURUNI on maailman surujen mittakaavassa täysin mitätön, siihen sopivat samat toiveet kuin isoihin suruihin: helpottavinta olisi, kun joku kuuntelisi. Ei yrittäisi ratkaista tai hoputtaisi pääsemään yli. Kuuntelisi keskittyneesti – vaikka sureva aloittaisi saman tarinan uudestaan heti, kun sai edellisen kerran loppuun. Niinhän se on: kaikki surut eivät mene koskaan kokonaan ohi. Ensin pitää saada velloa surussa, vasta ajan kanssa on valmis näkemään hopeareunukset. P.S. Yksi parhaista lohtulauseista onkin viime viikkoina ollut: ”Voi ei”. Sillä tavalla suru tuntuu poistuvan pikkuhiljaa haavoittamasta sydäntä. Kiitos palautteistanne! On ollut inspiroivaa kuulla ajatuksia uudistetusta lehdestä. Enkä tiennyt asian olevan näin tärkeä, kunnes se romuttui. Toiveita voi esittää minulle: mari.karsikas@a-lehdet.fi MIKÄ LOHDUTTAISI, kun mikään ei lohduta. Korkeintaan haalenevat. Samalla olen huomannut, miten monet lohdutukseksi tarkoitetut lauseet eivät tunnu lohduttavilta, vaikka tarkoitus on ollut hyvä. Siksi joskus paras lohdutus on se, ettei yritä keksiä mitään
28 Näyttelijä Aksa Korttila tykkää nauraa ja kiroilla ystäviensä kanssa, sillä se lähentää heitä. 6 sisältö 58 Tunne itsesi. Testaa minkälaisia sosiaaliset taitosi ovat. Vuorovaikutusta voi treenata. Kirjoittaminen auttoi jaksamaan. 40 Voiko jatkuva itsensä kehittäminen olla haitallista. Työelämäprofessori Lauri Järvilehto vastaa. 22 Biologi Adela Pajunen ja maantieteilijä Marko Leppänen haluavat elää vuodenaikojen mukaan. Keho 27 Matkalla jossain Suomessa ja olisi kuuman kupillisen aika. 52 Muusikko Mikko von Hertzen ymmärsi Äiti Amman avulla, mitä rakkaus todella on. Ihmiset 6 Koreografi Hanna Brotheruksen elämä on ollut viime vuosina muutosten ketjua. 22 4 VO I H Y V I N. 16 Jos on vaikea rauhoittua ja olo on levoton, kyse voi olla ylivirittyneestä hermostosta. Toimitus kertoo suosikkikahvilansa. s. Mieli 15 Haluaisitko tietää luonnosta enemmän. Kiehtovat uutuuskirjat auttavat löytöretkeilijää. Kauneus 46 Carol Roine ihastui manuaaliseen lymfaterapiaan, joka auttaa muun muassa moniin iho-ongelmiin. 50 Näin hoidat kasvojesi ihoa edullisesti luonnonkosmetiikalla ja voit hankkia tuotteet marketista. KASVOJEN puhdistustuote on hyvä olla kylppärissä aina, vaikkei meikkaisikaan. 50. 32 Uupumus ja kivut sitoivat runoilija Leena Yliportimon sohvanpohjalle
Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. 28 52. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Lehtitilaukset lehtitilaukset.a-lehdet.fi Virallinen osoitteenmuutos postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. ISSN 0780-1122 36 Jotkut kärsivät ryhtiahdistuksesta – turhaan. 40. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. lakko tai tuotannolliset häiriöt). 42 Kun hormonitasot muuttuvat, terveellisestä ruuasta tulee entistä tärkeämpää. Joka numerossa 3 Pääkirjoitus 61 Ristikko 62 Horoskooppi 65 Ensi numerossa & paras juttu 67 Voimakuva RAPU voi olla järkevä kaikessa muussa mutta ei aina rakkaudessa. 62. 32 Päätoimittaja Mari Karsikas Johtava AD, Naisten media Reetta Röynä Vastaava tuottaja Heini Lehtosalo Toimitus Milla Kukkonen (eeva.fi), Anni Peltola (kansijuttu), Inka Simola (eeva.fi) Toimitusassistentti Päivi Ahonen Sähköpostit etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi Sivunvalmistus Heidi Asplund, Aste Helsinki Oy Kustantaja A-lehdet Oy Mediaryhmän johtaja Mari Paalosalo-Jussinmäki Toimitusjohtaja Heli Arantola Mediamyynti ja markkinointi mediaopas.a-lehdet.fi Ilmoitusten trafikointi PunaMusta Oy Käyntiosoite Risto Rytin tie 33, Helsinki Postiosoite Voi hyvin, 00081 A-LEHDET Sähköposti voihyvin@a-lehdet.fi Puhelin (09) 75 961 (vaihde) www.terve.fi, facebook.com/voihyvin, Instagram: @voihyvin Asiakaspalvelu Nopeimmin asioit netissä: asiakaspalvelu.a-lehdet.fi Puhelimessa palvelemme nyt myös iltaisin ja lauantaisin ma-pe klo 8-20 ja la klo 10-15 p. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. 44 Olisiko värikäs tomaattipiirakka uusi luottoreseptisi. Kannessa Kuvaaja: Timi Kuosmanen Meikki ja hiukset: Heidi Reponen Tyyli: Ida Jokikunnas Paita Kayday by KappAhl. Aikakausmedia ry:n jäsen. Se sopii pitoihin ja piknikille. vuosikerta. Voi hyvin ilmestyy 11 kertaa vuodessa. s. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. (09) 759 6600 Sähköposti: info@aspa.a-lehdet.fi Sähköpostin vastausaika on noin viikko. Jos asento on pakotettu, siinä ei ole hyvä olla. Painopaikka PunaMusta Oy
6 VO I H Y V I N kannessa
TEKSTI RIINA-MARIA METSO KUVAT TIMI KUOSMANEN ”Minulle on kirkastunut, mistä juuri minä nautin” 7 VO I H Y V I N. Karikoiden ja kriisien jälkeen hän on oppinut pitämään huolta elämänsä tärkeästä ihmisestä: itsestään. Koreografi, kirjailija Hanna Brotheruksen elämä on ollut viime vuosina muutosten ketjua
Minusta ei edelleenkään saa erakkoa, mutta puoli päivää, yhden illan tai varsinkin aamun viihdyn itseksenikin.” Puitteet omissa oloissa olemiseen ovat upeat. ”Minulla on ollut paljon vaiheita, karikoita ja kriisejä. En vie leipää naapurille siksi, että hän pitäisi minusta, vaan siksi, että minusta on ihanaa sekä leipoa että antaa leipä jollekin, joka ilahtuu siitä. ”Se on asia, joka hänessä on ollut, mutta ei ole ennen ollut näkyvillä minulle. ”Rakkaus merkitsee minulle jakamista. Isoäidiksi tuleminen on yksi muutos lisää muutosten ketjussa, joita Hanna on kokenut viime vuosina. ”Nyt, kun olen elänyt ilman parisuhdetta pari vuotta, mietin toisinaan, kenelle teen asioita. Biologian opettajani sanoi, että hän oli itkenyt vastaustani lukiessaan. Hiljattain hän vei yhden leivistä tuoreeltaan mökkinaapurilleen, ja se sai hänet jälleen pohtimaan viime aikojen tuttua teemaa. ”Kirjoitin kynä sauhuten kuusi sivua siitä, mitä rakkaus merkitsee. Lapsena pelkäsin kovasti tuulta, mutta en enää. Sain nolla pistettä. Kenelle leivon leipää, miksi siivoan. iime syksynä koreografi ja kirjailija Hanna Brotheruksesta, 57, tuli isoäiti. Yksi biologian kysymyksistä koski ihmisen lisääntymistä, ja abiturientti tarttui siihen innolla. Mökin valtavista ikkunoista avautuu henkeäsalpaava näkymä Pyhävedelle, ja korkeat männyt huojuvat rannassa. Hanna viettää paljon aikaa mökillään Mäntyharjulla, jonka olohuone kutsuu istumaan valkealle löhösohvalle tai lattian paksuille ryijymatoille. Tekstin näki myös äidin”Opettelen edelleen sitä, että voin sytyttää tulen takkaan vain siksi, että rakastan itseäni.” V 8 VO I H Y V I N. Nyt lapseni pitää huolta omasta perheestään, ja se on todella kaunista.” Hannan tavoite on olla samanlainen isoäiti kuin hänen isoäitinsä oli: todella lämmin ja rakastava, ja hänen sylinsä oli aina lapsenlapsilleen auki. Niin äiti neuvoi Hannaa jo lapsena, ja sitä ohjeistusta hän on viime aikoina koettanut noudattaa. On ollut aikaa ymmärtää, että tässä minä olen.” Voin tehdä asioita itselleni Sinun täytyy opetella olemaan yksin . ”Nuorena ajatuskin yksinolosta tuntui minusta kauhealta, mutta nykyään jopa nautin siitä. Opettelen edelleen sitä, että voin pitää kotini puhtaana tai sytyttää takkaan tulen ihan vain siksi, että rakastan itseäni. Neljän lapsen äitinä hänelle on ollut ihmeellistä nähdä, että hänen oma poikansa on nyt isä. ”Katson kasvien ja kukkien heräämistä luonnossa ja kuvaan kyykyssä lätäköitä ja ojanpohjia. On pakahduttavaa katsoa, miten se saa järven pinnan väreilemään.” Aamuisin Hanna leipoo mökillään usein leipää omalla reseptillään. Rakkaus on aina ollut elämäni tärkein asia.” Se näkyi jo ylioppilaskirjoituksissa, kun Hanna sai eteensä reaalikokeen tehtävän. Se on uudenlaista vastapainoa sille, että hän on aina tottunut olemaan elämän ja ihmisten ympäröimänä. Nyt tunnen, että voin hyvin. Sen liikkeitä Hanna seuraakin päivittäin läheltä. Se riittää syyksi, että jokin on minulle tärkeää.” Rakkaus on jakamista Yksin elettynä aikana juuri rakkauden merkitys on selkiytynyt entisestään Hannalle. Ajattelin, että saan varmasti täydet pisteet. Luonto tulee lähes syliin
Nyt on kirkastunut se, mistä kaikesta juuri minä elämässä nautin.” ”Ahdistukselta suojaa, kun ymmärtää, mihin voi vaikuttaa ja mihin ei.” Tanssijana keho on Hannalle kaiken keskus. kielen opettajani, joka totesi, että jos kyseessä olisi ollut äidinkielen fiktiivinen aine, olisin saanut laudaturin.” Viime vuosina Hanna on miettinyt rakkautta myös parisuhteiden kautta. ”Minulla ei ole enää pakottavaa tarvetta saada jotain muotoa tai nimeä parisuhteelle. Hän on huomannut myös kutsuvansa ystäviään enemmän kylään kuin ennen. Suhteet eivät estäneet minua avaamasta siipiäni, vaan itse jotenkin mukauduin niissä. Lopulta vain kehoni tietää sen.” 9 VO I H Y V I N. Hän on ollut kahdesti naimisissa. Paljon oleellisempaa on suhteen sisältö kuin muoto. ”Yksikään lääkäri, ystävä tai sukulainen ei voi tietää, mitä tarvitsen. ”Jostain syystä en parisuhteessa ollessani levittänyt käsiäni ihan niin leveälle kuin pystyin, vaikka sen ei tarvinnut olla niin. Jos elämääni tulee uusi ihminen, sillä on hyvin vähän merkitystä, asunko hänen kanssaan yhdessä tai millaisia rinkuloita on sormissani.” Sinkkuvuosistaan Hanna on nauttinut muun muassa maalaamalla Helsingin kotinsa seinät vaaleanpunaiseksi ja taivaansiniseksi
Lähteminen on aina ollut Hannalle tärkeää. ”Ensimmäistä kirjaani aloin kirjoittaa viisi vuotta sitten Pariisissa, jonne lähdin yksin ilman päämäärää.” 10 VO I H Y V I N
”Kun Lauran kuolema sitten tuli todella nopeasti, tunsin ihan fyysisesti, että se halkaisi minut. Halusin esimerkiksi pitää vain sellaisia mekkoja, joissa ei ollut toista hihaa. Se vaihtoi jonkinlaisen taustakankaan elämääni, ja sen jälkeen olen alkanut pestä elämässäni pyykkiä ihan oikeasti”, Hanna sanoo. Toisen puoli vuotta hän oli itse halunnut viettää vapaaehtoistyössä sairaalassa. Myöhemmin olen saanut vaativan persoonallisuuden diagnoosinkin.” Miten löytää tasapaino uhrautumisen ja huolenpidon välillä. Hannan pieni yksiö oli sairaalan sivusiivessä. Hän oli 17-vuotias ja tullut vaihto-oppilasvuodeksi Sveitsiin. Siskon kuolemaan saakka Hannaan oli juurtunut syvälle se, mitkä olivat kummankin vahvuudet. ”En ollut osannut pitää sitä näkyvillä aiemmin. En oikeastaan edes ymmärtänyt minä-pronominia, sillä teimme kaiken yhdessä, meillä oli samat jutut ja samat vaatteet. Miksen minäkin voisi osata ja olla?” Polku uusiin ajatuksiin on kuitenkin vienyt aikaa. Nyt kun Laura ei enää ole täällä, olen alkanut ajatella eri tavoin itsestäni. Kyllä minä tiedän, mitä hän tästä kankaasta tai vaatteesta ajattelisi. En puhu Lauralle, mutta tunnen, että meillä on edelleen jokin yhteys.” Tasapainoa vaativuuteen Lakanat olivat keltaiset, samanlaiset kuin potilailla sairaalassa. Olin hyvä silloin, kun kielsin itseltäni ”Olimme siskoni kanssa niin lähekkäin, että oli paljon alueita, joissa emme mahtuneet kasvamaan.” 11 VO I H Y V I N. Ennen ajattelin, että Laura on meistä se, joka osaa piirtää tai on aina yksin mökillä. Minä olen pelokkaampi, tanssin balettia . Jo lapsuusperheessään hän tottui ottamaan esikoisen huolehtivan roolin. ”Me olimme niin lähekkäin, että oli paljon alueita, joissa emme mahtuneet kasvamaan. Siitäkin huolimatta, että olimme tosi erilaisia.” Aikuisina tiet erkanivat hetkeksi, mutta Hanna ajatteli aina siskosten palaavan takaisin yksiköksi viimeistään mummoina. Halusin jo silloin laittaa itseäni epämukavuusalueille. Meistä tuli minä Mökin olohuoneen nurkassa on valkoinen Eero Aarnion Pastilli-tuoli. ”Sitten tajuan, että onhan hän. Siinä Hanna lämmitti ruokiaan työpäivien päätteeksi. ”Olimme Lauran kanssa kuin vaa´an punnuksia. Mittailimme jatkuvasti toisiamme, ja siitä syntyi uskomuksia.” Nyt Hanna ajattelee siskosten olleen kuin kaksi vierekkäin metsässä kasvavaa puuta. Ehkä olen vain tarvinnut aikaa siihen, että osaan ottaa hänet taas elämääni.” Sisko on Hannan ajatuksissa usein luonnossa, jossa Laurakin rakasti liikkua. Hannan lapsuudessa sen omisti amerikkalainen ystäväperhe, jonka luona käydessään Hanna ja hänen vuotta nuorempi siskonsa Laura halusivat aina pyöriä tuolissa. Sitä Hanna on miettinyt monessa vaiheessa elämäänsä. ”Siskoni kuolema oli minulle rajapyykki, joka on vaikuttanut hyvinvointiini kaikkein eniten. Mutta opin jo lapsena siihen, että on vain nieltävä asioita.” Sama oppi toistui myöhemmin sekä rytmisen kilpavoimistelun että tanssin maailmassa. ”Pesin vanhoja miehiä ja tyhjensin peräsuolia. Sinne ei mahtunut paljon, mutta mikroaaltouuni kuitenkin. ”Kasvoin siihen, että minua rajoitettiin ja estettiin. ”Uhrautuminen on voimakas sana, enkä koskaan ole ollut mikään piika. Tajusin rysäyksellä, että elämä voi oikeasti päättyä huomenna tai jo tänään.” Laura on rohkea, hän osaa ratsastaa ja uida. En puhunut vielä hyvin ranskaa, olin väsynyt ja puoliksi sokissa, mutta se oli hyvä koulu. Laura menehtyi rintasyöpään nelikymppisenä kuutisentoista vuotta sitten. Vasta viimeisimpään asuntoonsa Hanna nosti esimerkiksi Lauran kuvan esille. Kangastai vaatekaupassakin Hanna saattaa miettiä, että olisipa Laura täällä kanssani. ”Siihen saakka minä oli tarkoittanut minulle samaa kuin me. Hannan elämään se toi kokonaan uuden persoonapronominin. Juuri siksi se on nyt Hannan mökillä, vaikka yleensä hän ei kiinny tavaroihin. Ensimmäiset puoli vuotta hän oli asunut hyväosaisessa perheessä, jossa syötiin kolme laadukasta ateriaa päivässä. Usein ollessaan aivan liki puut antavat toisilleen tilaa ja kasvavat sinne suuntaan, mihin voivat
12 VO I H Y V I N. On helpompaa katsoa toista niin kuin kestää itse toisen hyväksyvä katse. Sitä ei vain ehkä ole koskaan pysähtynyt todella tuntemaan.” Kun ihmiseltä kysytään, tunteeko hän jonkun tyypin, moni vastaa: ”en tunne, mutta tiedän.” Hanna toivoo, että hänen retriitteihinsä osallistuvien ei tarvitsisi enää vastata niin ainakaan toistensa osalta. ”Se on toisaalta leikkimielinen, toisaalta syvällinen sopimus. ”Saan syvän tyydytyksen siitä, että saan kirjoittaa jokaisen pedatun sängyn päälle tervetuloa-viestin ja levittää Ruskovillan villaiset joogamatot lattialle.” Koreografin ja kirjailijan töiden ohella Hanna on kuin huomaamatta kulkenut kohti työtä hyvinvoinnin parissa. Olen useana kesänä kutsunut ystäväni mökilleni, valmistanut ruuat ja tehnyt heidän kanssaan kehollisia harjoitteita.” Viime kesänä joku sanoi sen ääneen: mikset alkaisi järjestää tällaisia muillekin. Mäntyharjun-retriittien sisältö on sitä, minkä Hannakin on kokenut vahvistavan eniten hyvinvointiaan: jakamista. Hän haluaa edelleen pystyä laittamaan tiukan vaihteen silmään tarpeen tullen. Ehkä tämän jutun jätän mainitsematta. Voimme oppia ja kasvaa vain suhteessa toisiin ihmisiin.” Sosiaalisena ihmisenä kohtaaminen ei koskaan ole ollut Hannalle vaikeaa, mutta iän myötä kohtaamiset ovat syventyneet. Se ei ole helppoa, ja itse olen aiemmin alkanut miellyttää jopa terapiassa.” Onhan terapeutillani varmasti mukavaa. Olennaista on, että se tarve ei ole koko ajan. Tänä vuonna retriittejä on taas kolme. On paljon sellaista, jonka me kaikki jaamme.” Kun Hanna on retriiteissä ohjannut harjoituksen, jossa suljetaan silmät ja tutustutaan toisen käsiin koskettamalla niitä, seuraukset ovat olleet pysäyttäviä. Hannalle se tietää paljon työtä, sillä hän haluaa, että osallistujien saapuessa kaikki on ajateltua. ”Joillekin se voi olla todella pelottavaa ja vierasta, toisille jotain, mitä he ovat tehneet koko ikänsä. Syksyllä hän alkaa pitää kirjoitusja liiketyöpajoja Billnäsin Livsakademissa. ”Joku on saattanut alkaa itkeä ja miettiä, että enhän minä edes tiedä, millaiset kädet miehelläni tai lapsellani on. Mitä juuri tuo ihminen haluaisi minun nyt sanovan. Herkkänä ihmisenä hän alkaa helposti lukea muita. Sellaista Hanna mietti vielä joitain vuosia sitten. asioita. ”Sovimme ääneen siitä, että katsomme toisiamme rakastavasti. Ryhmän yhdeksän jäsentä ovat sopineet keskenään, että he tulevat kantamaan toistensa arkut. Hanna oli kutsunut luokseen parhaiden naisystäviensä porukan, joka kulkee nimellä Arkunkantajat. Se, minkä oppii lapsena, on niin vahvaa, että se täytyy purkaa ruuvi kerrallaan.” Hanna sanoo, että vaatimukset eivät silti ole vain huono asia. ”Ajattelen, että avain vaativuudesta irtautumiseen on yhteys toisiin ihmisiin. Se, että oikeasti rohkenee puhua totta ja olla aito. Kolmen päivän retriitit alkavat aina samoin. Harjoitteissa hän yhdistää puhumisen liikkeeseen, kirjoittamiseen ja kehollisuuteen. ”Tunteminen on toisen näkemistä, kuulemista ja hyväksymistä.” ”Avain vaativuudesta irtautumiseen on yhteys toisiin ihmisiin.” Va al ea to p p i K ay d ay by K ap p A hl . Keskeistä on opetella myös kosketusta. Va al ea np un ai ne n vi lla to p p i ja ho us ut H an na n o m at . Ne ovat Hannan alkusanat, kun hän pitää luovuuden, levon ja kohtaamisen retriittejä mökillään Mäntyharjulla. On kuitenkin harhaa ajatella, että olisimme ihmisinä kovinkaan erilaisia. Se on kuitenkin uutta, että nykyään uskallan myös tarvita muita.” Kosketuksen pysäyttävä voima Ihan ensiksi sovimme rakkaudesta . Jaksaakohan hän nyt kuunnella minua. Mutta kun on sovittu, että voimme luottaa toisiimme, sellaisessa ilmapiirissä tapahtuu ihmeitä.” Ajatus viikonloppuretriiteistä syntyi sattumalta. ”Kuitenkin meille ihmisille on tärkeintä tulla hyväksytyiksi täysin, juuri sellaisina kuin olemme. ”Olen ollut liian ankara itseäni kohtaan, ja välillä horjun siinä edelleen.” Vaativuuden teemaa Hanna käsittelee myös seuraavassa romaanissaan, jota kirjoittaa parhaillaan. ”Olen pelännyt monia asioita elämässäni, mutta ihmisiä en ole koskaan pelännyt
Va al ea np un ai ne n vi lla to p p i ja ho us ut H an na n o m at . M I E LTÄ ”Kuunteleminen, syvät keskustelut ja uteliaisuus.” K E H O A ”Läheisyys, kova treenaaminen, lempeä liike, improvisaatio, avantouinti, omiin äärimittoihin venyminen ja hyvä tyyny.” S I E L UA ”Tanssi, musiikki, kirjallisuus, valokuvataide ja luonto.” K U VA U S PA I K K A R O O T S H E L S I N K I 13 VO I H Y V I N. T äm ä r avi t s ee Va al ea to p p i K ay d ay by K ap p A hl
ATRI Upea erikoislehti koko kansan tähdestä HELENA H KATRI KATRI MUK ANA RIS TIKKO, TIE TOVISA JA KER ÄILYJULIS TE ”KYMMENEN TÄRKEÄÄ LAULUANI ” ERIKOISLEHTI TOHMAJÄRVEN TYTÖN TIE TÄHTIIN YLI 60-VUOTINEN URA PÄÄTTYY NÄIN SYNTYY STADIONKONSERTTI TYÖKAVERIT KERTOVAT TÄMÄN TAKIA KATRI HELENA ON LEGENDA ”YRITÄN PITÄÄ TUNTEET KASASSA” KATRI HELENAN OMAT SUOSIKIT HANKI OMASI NYT LEHTIPISTEISTÄ TAI KOTONA-KAUPOISTA OSOITTEESTA MEKO.FI/KATRI-HELENA 5 90 VAIN Katri helena205x280.indd 1 Katri helena205x280.indd 1 10.6.2025 12.26 10.6.2025 12.26
Ne torjuvat sairauksia ja auttavat parantumaan. Kortit auttavat sinua ottamaan hetken itsellesi ja antavat vinkkejä: huokaa tuulen tahtiin tai paina sormesi sammalen sekaan – tunnustele, maista ja haista. Se sekoitetaan usein metsähiireen, joka nimestään huolimatta uskaltautuu sisään ihmisasumuksiin. Pilviä on kymmeniä lajeja sekä alalajeja, muunnoksia ja ilmiöitä, kuten timanttipöly ja glooria, jotka tuovat ripauksen taikaa taivaalle. Sari Kanalan pölyttäjistä kertovan teoksen teksti on runollisista ja mukaansatempaavaa. Hiirillä, myyrillä, päästäisillä ja sopuleilla on kuitenkin tärkeä rooli ekosysteemissä. Paavo Hellstedt ja Juha Laaksonen: Suomen pikkunisäkkäät – hiiret, myyrät, päästäiset ja sopulit Kurkistus pinnan alle Sienet ovat sopeutumisen supersankareita. Sari Kanala: Pölyttäjät Katse pilvissä Kesäinen kumpupilvi auttaa unelmoimaan, kun taas uhkaava ukkospilvi vyöryy ylle kuin sotalaiva. Ihmisten sisällä sadoista sienistä koostuva mykobiomi täydentää mikrobiomia ja vaikuttaa merkittävästi ihmisen terveyteen. Ne selviytyvät myös polttavilla aavikolla, hyisillä jäätiköillä ja valtameren syvyyksissä. Crista Soskolne ja Sanna Pelliccioni: Kasvien kertomaa – Pohjoisten kasviemme viisautta -kortit T OI M ITU K S EN S UO S IK K I SELKOKIELI auttaa ymmärtämään vaikeitakin asioita. Matti Vuento: Hämmästyttävät sienet – Eliökunnan pimeää ainetta valaisemassa Kasvien salaisuudet Kasvit ilostuttavat, lääkitsevät ja suojaavat. Vaikka sienistä tiedetään paljon, vielä enemmän on opittavaa. K U V A T S A R I M U H O N E N J A K U S T A N T A J A T Sammaleen tuoksua LU O NTO KI R JAT TEKSTI HEINI LEHTOSALO Iik, hiiriä! Pienet nisäkkäät koetaan usein harmittaviksi riesoiksi, joista halutaan eroon. Korttien avulla tutustut myös kasvien historiaan ja käyttöön sekä niihin liittyviin tarinoihin. Niiden rihmastot kukoistavat rehevissä metsiköissä, soilla ja takapihoilla. Haluaisitko tietää luonnosta enemmän. Kosketus luontoon on olennaista hyvinvoinnille, mutta usein luonto on itsestäänselvyys. Kesän kiehtovat uutuuskirjat auttavat löytöretkeilijää. Gavin Pretor-Pinney: Pilvibongarin taskuopas 15 VO I H Y V I N viisaita sanoja. Suomessa pikkunisäkkäitä on 26 lajia, ja osa niistä on harvinaistunut huomattavasti. Niiden muodoista löytyy tuttuja hahmoja, joiden piirteitä auringon valo ja oikukas tuuli muuttavat alituiseen. Yksi uhatuista on kotihiiri, joka viihtyy parhaiten talousrakennuksissa
16 VO I H Y V I N mielen päällä
TEKSTI EVE RISTO KUVAT ISTOCK Jos on vaikea rauhoittua ja olo on levoton, kyse voi olla ylivirittyneestä hermostosta. Miksen osaa olla ihan vain tässä. Onneksi sitä voi oppia säätelemään. 17 VO I H Y V I N
Hengitysharjoituksia, ruokavalio-ohjeita – lista tuntuu olevan loputon. Hermostosi hyvinvointi näkyy simppelisti sanoen elämänlaadussasi. Sille on olemassa yksinkertainen selitys: hermostosi siellä vain ilmoittelee, että se kaipaisi parempaa säätelyä. Vaikeasti määriteltävä levottomuuden tunne on monille tuttu, eikä pelkästään iltarutiinien hetkiltä. Kyse on pitkälti siitä, miltä päivärytmisi näyttää. Onko arkesi sellaista, että sinne mahtuu tarpeeksi rentoutumista, yksin tai läheisten kanssa?” Markuksela kysyy. ”Hermoston säätely tarkoittaa sitä jatkuvaa vuoropuhelua, jota hermosto käy kehon ja ympäröivän maailman kanssa. Veltto Hanna Markuksela on psykologi sekä vireysvalmentajien kouluttaja ja keho-orientoitunut psykoterapeutti. Hermostolla tarkoitetaan sekä keskushermostoa, eli aivoja ja selkäydintä, että autonomista hermostoa, joka puolestaan jakautuu sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon. J E N N I O R A N E N / V A L O K U V A A M O J E N O R A D E S IG N olo ja kehää pyörivät ajatukset ovat siis vihje siitä, että hermostosi on rasittunut. Kiusaavia ajatuksia tupsahtelee päähän, ja huomisen tehtävälista muotoutuu jo täyttä häkää. On nimittäin hyvin yksilöllistä, kuinka paljon aikaa rauhoittuminen vie. akoilet jo sängyssä, mutta olo on kaikkea muuta kuin yöpuulle valmis. Hermoston hyvinvoinnista puhutaan paljon, ja some pursuaa pikavinkkejä sen säätelemiseksi. Mistä kannattaisi aloittaa. Jokainen voi tehdä pieniä valintoja, jotka edistävät hermostoterveyttä.” 2 Ihmiset ovat yksilöllisiä, toinen kaipaa paljon aikaa palautumiseen, toinen vain vähän Hermostoa rauhoitellessa huomio kannattaa suunnata ensimmäiseksi kalenteriin. 1 Hermoston hyvinvointi tuntuu sekä kehossa että mielessä Kun puhutaan hermostosta, puhutaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Tiedostamatonta säätelyä tapahtuu hermostossa koko ajan, mutta siihen voit vaikuttaa myös itse. Heillä ei mene kuin hetki, kun he siirtyvät aktiivisemmasta tilasta rentoutumisvalmiuteen. Siihen voi vaikuttaa itse esimerkiksi ruokavalion, peruskunnon, päivärytmin ja nukkumisen lisäksi uskomuksilla ja tilannetulkinnoilla.” ”Käytännössä kaikki voi vaikuttaa hermostoon, ja kaikkiin tekijöihin voi vaikuttaa itse jotain väylää pitkin. Niistä parasympaattinen vastaa palautumisesta, ja sen päätähti on vagushermo. ”Tärkeintä on pohtia rehellisesti, onko sinulla aikaa rauhalliselle läsnäololle. ”Hermosto liittyy kaikkeen. Kehosta on rentous kaukana, ja hengitys kulkee pinnallisesti. Kokonaisvaltainen palautuminen vaatii enemmän kuin yksittäisiä hengittelyhetkiä. Hengityksen, liikkeen tai kosketuksen avulla hermoston rauhoittamiseen tähtäävissä pikakikoista voi kyllä olla apua, mutta Markuksela kannustaa myös katsomaan asiaa isommassa mittakaavassa. Siihen yksinkertaiset selitykset kuitenkin loppuvat. ”Jotkut ihmiset toimivat kuin sähkökiukaat. Onko sinulla aikaa hidastaa sen verran, että hermostosi ehtii käynnistää palautumisen. Monen nykypäivän vaivan taustalla on hermoston epätasapaino”, sanoo hermoston hyvinvointiin perehtynyt psykologi Hanna Markuksela, joka on myös vireysvalmentajien kouluttaja ja keho-orientoitunut psykoterapeutti. He saattavat esimerkiksi istua lentokoneessa ja nukahtaa heti.” ”Sitten ovat puusaunatyyppiset ihmiset, joiden pitää nähdä vaivaa, että saa kierrokset las”Monen nykypäivän vaivan taustalla on hermoston epätasapaino.” M 18 VO I H Y V I N. Sen tila vaikuttaa niin keskittymiskykyyn, vuorovaikutukseen, työkykyyn kuin fyysiseen terveyteenkin
”Hermoston terveyteen satsaamalla teet aina palveluksen myös muille ihmisille. 3 Hermosto voi paremmin, jos kehon hyvinvoinnista pidetään huolta Hermostoterveydessä on kyse pitkän aikavälin hyvinvoinnista, eikä pelkästään stressin purkamisesta tässä hetkessä. Jo pikkulapset pyrkivät rauhoittumaan eri keinoin: yksi hakeutuu 19 VO I H Y V I N. kemaan. Kun peruskestävyyskunto on parempi, sydämen toiminta vahvistuu ja esimerkiksi rauhoittavat hengitystekniikat toimivat tehokkaammin. Arjessa minulle toimii kuitenkin parhaiten se, että menen kylpyyn jopa muutamaksi tunniksi. J E N N I O R A N E N / V A L O K U V A A M O J E N O R A D E S IG N Hermosto rakastaa myös luonnossa oleskelua, kosketusta, vakaata verensokeria ja tietysti digilaitteista vapaata aikaa. Riittääkö kiireisenkin päivän päätteeksi tilanteen nollaamiseen kuppi yrttiteetä iltayhdeksältä vai tarvitsetko siihen pitkän kävelyn ja parituntisen kirjan parissa. ”Opetan itsekin monenlaisia rentoutustekniikoita, joista on paljon apua esimerkiksi trauman purkamisessa. Olennainen osa hermoston terveyttä on fyysinen kunto. ”Kestävyyskuntoon satsaaminen kannattaa aina – lähtötaso huomioiden. ”Nyky-yhteiskunnassa vaaditaan kekseliäisyyttä, että voi tarjota tällaisia ärsykkeitä keholle. Meren aaltojen tai takkatulen tuijottelu vaikuttaa mieleen ja kehoon ihmeellisillä tavoilla. Varsinkin jos takana on rankka päivä, voi mennä aikaa, ennen kuin hermosto kykenee rauhoittumaan univalmiuteen.” Kannattaa siis pysähtyä tunnustelemaan, mihin ryhmään kuulut. Kun hermostosi on tasapainossa, levität ympärillesi turvaa ja rauhaa”, Hanna Markuksela sanoo. Unikin palauttaa paremmin”, Markuksela kertoo. Ei ihme, jos hermosto voi huonosti, kun sen perustarpeita ei täytetä.” Jos jooga tai somesta opittu hengitystreeni ei tunnu omalta jutultasi, voi alkukantaisiin konsteihin turvautuminen tepsiä. Se palauttaa minut, vaikka olisin mennyt kovilla kierroksilla.” Yleinen harhakäsitys on, että sama rauhoittumistapa sopisi kaikille
Muista olla lempeä sisäiselle laumaeläimellesi, joka kaipaa kipeästi tukea ja myönteisyyttä niin ympäriltäsi kuin sinulta itseltäsikin. muiden läheisyyteen, toinen taas etsii omaa rauhaa hälyn keskellä. Se on hermostolle myrkkyä, eikä siinä paljon auta joogat tai hengitysharjoitukset”, Markuksela huomauttaa. Vaatii pokkaa tässä maailmassa tehdä omia valintoja, mutta se on oman kehon ja mielen terveyden kunnioittamista.” 20 VO I H Y V I N. Digilaitteistakaan ei tarvitse kieltäytyä, mutta ihannetilanteessa ihmisen suhde teknologiaan on tasapainoinen ja rehellinen. 4 Rasittuneena aivot tekevät helposti omia tulkintojaan Tiesitkö, että ihmisten hermostot keskustelevat keskenään. Päivää rytmittävät tauot tekevät illalla rauhoittumisesta helpompaa. ”Digiaika haastaa hermostoa ympäri vuorokauden. Oletko tällä hetkellä hyvässä ajattelukunnossa. Hermostosi kiittää, jos opettelet tunnistamaan, koska ajatuksesi ovat väsyneen pääkopan jauhamaa tarinaa. Yhteissäätely, eli hermostojen välinen vuorovaikutus, tapahtuu usein tiedostamatta. Ehkä yksin ajelulle lähteminen on paras tapa nollata pääsi, tai ehkä kaipaat eniten kumppanisi läheisyyttä, jotta saat sykkeesi laskemaan. Laitteilta voi myös esimerkiksi kuunnella hyvää musiikkia, mikä on linjassa hermoston terveyden kanssa”, Markuksela sanoo. Siksi ei ole samantekevää hyvinvointisi kannalta, kenen kanssa vietät aikaa. ”Käytän itse termiä ajattelukunto. Silloin ihminen kestää hetkellistä kuormitusta, eikä arjen haasteiden aiheuttama ylivirittyneisyys jää päälle. Kun hermosto voi hyvin, ihminen liikkuu tarpeeksi, syö tasapainoisesti ja tarjoaa aivoilleen sopivasti virikkeitä. Stressi ja kuormitus kuuluvat elämään, eikä niitä tarvitse säikähtää. Rasittuneena ihmisellä on taipumus jäädä negatiivisuusharhaan kiinni, eivätkä aivot silloin jaksa tuottaa järkeviä ajatuksia”, Markuksela opastaa. ”Onhan somessa myös paljon rentouttavaa sisältöä. Käyttö tulisi pitää omissa näpeissä, oli se sitten paastojen tai muiden rajoitusten avulla. 5 Kuormituksen kestäminen helpottuu, kun välillä hengähtää Tasapainoinen hermosto vaatii ehkä tuntuvia satsauksia arjen haasteiden edessä. Se on silti mahdollista. Tärkeitä ovat myös hengähdyshetket, joiden aikana aivot saavat mennä tyhjäkäyntiä. ”Jollakin voi olla itsekseen turvallinen olo ja myönteisiä ajatuksia, mutta ympäristö syöttää paljon kielteisyyttä tai pelkoa lauman ulkopuolelle jättämisestä. Länsimaisen ihmisen arkeen eivät enää kuulu puskissa vaanivat villieläimet, mutta ”Rasittuneena ihmisellä on taipumus jäädä negatiivisuusharhaan kiinni.” aivot eivät huomaa eroa luolamiesaikojen ja nykypäivän välillä. Kiinnitä huomiota, mitä luonnollisesti teet tällaisessa tilanteessa ja tee sitä tietoisemmin. Jos esimerkiksi työkaveri heittää kommentin, joka tuntuu piikittelyltä, pysähdy kuulostelemaan itseäsi. Ne skannaavat uhkia erityisen tarkasti sosiaalisista suhteista: enhän menettänyt kasvojani, kun mokasin. Hermostonsa kanssa harmoniassa elävä ihminen asettaa epäröimättä rajoja, ja täyttää arkensa kauniilla, hyvinvointia tukevilla asioilla. Mikä on faktaa, ja mikä tulkintaasi