11,90 € Heli Laaksonen ”Luonto toi lohdun surussa” Björn Lindeblad Ruotsalaisen munkin uskomaton elämä Miten sitoudut rakkaudessa. NRO 7/2023 . Tunnista oma arkkityyppisi Uskalla sallia itsellesi parasta Kuunsolmut paljastavat kohtalosi Saunan yllättävät terveysvaikutukset Satu Hassi ”Vanheneminen hirvittää minua” VOIMAA JA VIISAUTTA Mika Aaltola ”Tunteista puhumista on pitänyt opetella”
MAINOS K U V A T E S S I LY Y T IK Ä IN E N Kotivinkin Kitty-tarvikepaketin avulla kirjot Anna Kilpeläisen suunnitteleman upean Yhteys-kuvion kassiin. Ohje sisältää yksityiskohtaiset kuvat pistoista, eli se sopii myös niille, jotka eivät ole aiemmin kirjoneet. Kangaskassi tuo tekijälleen iloa pitkään." KITTY-PAKETTI SISÄLTÄÄ: • esipainetun Reilun kaupan -ekokassin • DMC-kirjontalangat (kuusi väriä) • Bohin-kirjontakehyksen • kirjontaneulan • selkeän kuvallisen ohjevihkon 44 90 SISÄLTÄÄ POSTIKULUT Kokeile kirjontaa kassiin. Hänen mielestään kaikki pystyvät opettelemaan kirjonnan salat selkeän ohjeen avulla. Tilaa upea kirjonta tarvikepaketti! Tilaa paketti osoitteesta meko.fi/kittykirjontakassi Yhteys-kirjontakuvion on suunnitellut Anna Kilpeläinen, 25. ”Kuvio on esipainettu kassiin, jolloin kankaalle jäljentämistä ei tarvita. Pakkaus sisältää kaiken tarvittavan: saat laadukkaat välineet, materiaalit sekä huolellisesti tehdyt ohjeet kauniissa Kitty-pakkauksessa
Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. (09) 759 6600 Sähköposti: info@aspa.a-lehdet.fi Sähköpostin vastausaika on noin viikko. lakko tai tuotannolliset häiriöt). Osallistu kisaan Instagramissa.. Painopaikka Kroonpress AS, Tartto. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Päätoimittaja Riitta Nykänen Toimituspäällikkö Sari Salonen Tuottajat Heini Lehtosalo Tasja Salin (terve.fi) Toimitusassistentti Päivi Ahonen Sähköpostit etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi Tämän numeron avustajat Milka Alanen, Annika Elomaa, Kirsi Hemanus, Milja Haltsonen Jonna Hoffrén, Nea Ivars, Ida Jokikunnas, Eveliina Lauhio, Markku Manninen, Jaana-Mirjam Mustavuori, Marjo-Kaisu Niinikoski, Hannu Niittymäki, Riina Peuhu, Timo Pyykkö, Sirpa Pääkkönen, Ninni Sandelius, Arja Sihvola, Hanna Vilo, Sanna Wirtavuori ja Milja Yli-Opas. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. Häntä kiusattiin, ja hän joutui jopa pyytämään kiusaajaltaan anteeksi. Vai oletko synnynnäinen johtaja eli susi. Lehtitilaukset lehtitilaukset.a-lehdet.fi Virallinen osoitteenmuutos postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Sivunvalmistus Heidi Asplund, Aste Helsinki Oy Kustantaja A-lehdet Oy Liiketoimintajohtaja Anna Ruohonen Mediamyynti ja markkinointi mediaopas.a-lehdet.fi Ilmoitusten trafikointi PunaMusta Oy Käyntiosoite Risto Rytin tie 33, Helsinki Postiosoite Voi hyvin, 00081 A-LEHDET Sähköposti voihyvin@a-lehdet.fi Puhelin (09) 75 961 (vaihde) www.terve.fi, facebook.com/voihyvin, Instagram: @voihyvin Asiakaspalvelu Nopeimmin asioit netissä: asiakaspalvelu.a-lehdet.fi Puhelimessa palvelemme ma-pe klo 8-18 p. Onneksi lähellä oli myös kannustavia ihmisiä. 38. vuosikerta. Keskustele aiheesta Facebookissa. ISSN 0780-1122 terve.fi Olisiko voimaeläimesi kenties joutsen. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. Aikakausmedia ry:n jäsen. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. Voimaeläin antaa tietoa ja voimaa, suojelee ja opastaa. Tee netissä testi ja saat selville oman voimaeläimesi! Lue, keskustele ja osallistu netissä ja somessa Voi hyvin -lehti Kuvataiteilija ja kirjailija Hannu Väisänen koki lapsena kovia. @voihyvin Mikä on parasta kesässä. Voi hyvin ilmestyy 11 kertaa vuodessa
28 Elämänfilosofia | Mika Aaltola on oppinut, että elämä on paljon helpompaa, kun ei yritä olla täydellinen. Kannessa henkisyys 8 Viisas nainen | Satu Hassi on halunnut muuttaa maailmaa, mutta se ei ole aina miellyttänyt kaikkia. ?. . 14 Uutta ajateltavaa | Valmentaja Nando Malmelin kertoo, miksi avoimuus on niin tärkeä taito tulevaisuudessa. . 16 Kannessa | Runoilija Heli Laaksosella ei ole kiire, kun hän tarkkailee luontoa, sillä ihmeteltävää on niin paljon. Tunnistatko sinä jo kehnäsienen. Tiedustelut sivulla 71. 54 36 48 8 . SISÄLTÖ 7/2023 parantava ruoka 34 Ruoka | Maukas ja kaunis vadelma on yksi kuitupitoisimmista marjoistamme. 36 Ravitsemus | Sienestäminen on hauska ja hyödyllinen harrastus, jossa voi aina oppia uutta. Kesällä sitä voi laittaa niin salaatteihin kuin jäätelöihin. Kannen kuva Milka Alanen. Tyyli, meikki ja kampaus Ida Jokikunnas. 22 Psykologia | Kun tutustut mielesi esteisiin, voit oivaltaa, ettei hyvää tarvitse erikseen ansaita.
mystiikka 44 Luonnonihme | Pikkuriikkisiä kolibreja on kutsuttu taivaan jalokiviksi. joka numerossa 7 Pääkirjoitus 71 Ristikko 72 Horoskooppi 73 Lukijalta & Paras juttu 74 Ensi numerossa 75 Voimakuva ?. 47 Kauneustarina | Kaurilan Sauna luo löylyissä viihtyville luonnonkosmetiikkaa. . 22 28 62 34 ”Parhaat asiat voivat löytyä sieltä, mistä niiden ei uskoisi löytyvän.” Mika Aaltola sivulla 33. Monille ne edustavat onnea. 64 38 8 . Kunnon löylyillä on myös lukuisia terveyshyötyjä. 64 Henkinen ajattelija | Sisäinen ääni ohjasi Björn Lindebladin luopumaan liike-elämästä ja ryhtymään munkiksi. 46 Kauneudeksi | Auringonpaiste on kesän parhaita puolia. 62 Planeetat | Kuun noususolmu siirtyy kesällä dynaamiseen merkkiin. Lue, mitä lämpimällä ilmalla on syytä huomioida. 61 Terveydeksi | Kesällä on mukava liikkua ulkona, mutta helle voi aiheuttaa huolia. hyvä olo 38 Terveys | Sauna kuuluu olennaisesti suomalaisten arkeen. 70 Iloa elämään | Sanaristikot pitävät muistin virkeänä. 48 Myyttinen luonto | Hämähäkit kiehtovat mieltä mutta herättävät myös vahvoja tunteita. . Rusketus kannattaa kuitenkin hankkia itseruskettavalla. 54 Mielenvoima | Näin tunnistat oman arkkityyppisi ja tapasi sitoutua, kiintyä ja rakastaa
Siksi kesäiset muistot ovat niin tärkeitä.. Kuulemme paremmin sisimpämme viestit ja toiveet. Ettei kävisi niin kuin usein käy, että jo ensimmäisellä työviikolla olemmekin taas velvollisuuksien uuvuttamia. Kunpa pystyisimme säilyttämään loman aikana saavuttavamme tyyneyden tilan. L evollisuuden kokemus on tärkeämpää kuin kuvittelemmekaan. Poista esteet, ota vastaan ja nauti elämästä. Huomaamme vaikutuksen myös lähellämme. Rauhan ja levon tilassa luomme toisenlaisen ilmpapiirin ympärillemme. Mielen asetusten vaihtaminen loma-asentoon kestää jonkin aikaa. Omalla kohdallani toimii parhaiten siirtymä kaupunkikodista mökille. Yhteys omaan itseen luo varmuuden ja voiman tunteen. Oikein tunnen, miten kireydet kehossa hellittävät. VOI HYVIN | 7 PÄ ÄKIRJOITUS RIITTA NYKÄNEN PÄÄTOIMITTAJA riitta.nykanen@a-lehdet.fi K U V A T SA T U N Y ST R Ö M JA IS T O C K P.S. Hektisinä hetkinä yritän mielessäni palata paikkoihin, joissa olotilani on ollut tyyni ja kirkas. Hiljentyminen auttaa luomaan syvemmän suhteen myös omaan itseemme. Levollisena olemme enemmän omia itsejämme. Se luo sisäistä rauhaa, seesteisyyttä ja mielen tyyneyttä. Huomio kiinnittyy askareisiin keittiössä ja pieniin puuhiin pihamaalla. Sellaisina hetkinä tunnemme olevamme vahvoja, häiriintymättömiä ja tasapainoisia. Stressi on ikävä seuralainen. Sen yliotteesta ei niin vain pääse irti, mutta onneksi konsteja on monia. Levollista lomaa M illä mielin siirryit kesälaitumelle. Joskus siihen riittää muutama päivä, toisinaan viikkoja. Souturetket, aamu-uinnit, mustikoiden kypsyminen ja ensimmäisten kantarellien huomaaminen ovat joka kesä nautinnollisia kokemuksia. Muistan sellaisia kesiä, että havahduin vasta loman kolmannella viikolla siihen, etten ole ajatellut koko päivänä työasioita. O ma levollisuuteni kasvaa ja kehittyy veden äärellä ja metsän siimeksessä. Jäikö viime hetkeen liian monta askarta. Sallitko sinä itsellesi parasta vai käytätkö aikasi toisten hyvän edistämiseen. Lue juttu alkaen sivulta 26. Kuikan huuto pysäyttää joka kerta, ja katse kiinnittyy hakemaan tuttua pariskuntaa järvenselältä. Tiesitkö, että oma mielesi on pahin este sille, ettet koe edes ansainneesi parasta
8 | VOI HYVIN. VIISAS NAINEN ”Nyt kun jäin pois eduskunnasta, olen luvannut viimeistellä muistelmiani. Muitakin suunnitelmia kirjoittamisesta on”, Satu Hassi kertoo
”Vihdoin on aikaa puutarhalle” Tulisieluinen Satu Hassi on halunnut rohkeasti muuttaa maailmaa. Kokemusten myötä hän on muuttunut myös itse. Kaikkia se ei ole miellyttänyt, minkä Satu on saanut tuntea nahoissaan. TEKSTI NINNI SANDELIUS KUVAT RIINA PEUHU VOI HYVIN | 9
Tykkäsin matematiikasta ja fysiikasta. Mietin, että tuolla jätkällä on älliä. Keskustelimme siitä, mistä maailmassa on kysymys, millaista maailmaa halusimme rakentaa ja mitä me teemme sen eteen. Niiden edellinen osa päättyi siihen, kun hänet valittiin aikoinaan 1980-luvulla Tampereen kaupunginvaltuustoon. Uskoimme, että sosialismi on avain onneen ja että maailman ongelmat johtuvat kapitalismista. Kun Jukan kunto heikkeni, häntä ei voinut jättää enää yksin. He remontoivat sen kodikseen useiden vuosien kuluessa. Saimme elää monta hyvää vuotta yhdessä, ja elämä olisi jäänyt paljon köyhemmäksi ilman häntä. Neuvostoliiton ajateltiin olevan edistyksen polulla. Hän ehti olla kansanedustajana ja meppinä 31 vuotta. Jukka oli ajattelultaan varsin vihreä. Tänä keväänä Satu kutsui muutaman ystävänsä kekkereihin kriikunapuita ihastelemaan. Jukka sairasti Parkinsonin tautia. Meillä ei ollut ollut tiukkaa jakoa kotitöissä, vaan kumpikin teki, mitä ehti. Moni leski soimaa turhaan itseään, ettei jaksanutkaan loppuun asti. ”Eduskuntatyön päättyminen tuntuu haikealta, mutta myös helpottavalta, koska stressin määrä kasvoi viime kaudella aika korkeaksi.” Eläkkeelle Satu ei kuitenkaan jää. Myös arvot yhdistivät meitä. Koulutukseltaan Satu on sähkövoimatekniikan lisensiaatti. Sitten Jukka sai hoitopaikan. Tyttöjen rajoittaminen ärsytti minua. Halusin todistaa, että olen täysiarvoinen ihminen. Lopulta en jaksanut enää. Jos olisin vain keskittynyt tekniikkaan ja vempaimiin, olisin Otaniemessä kuollut ikävystymiseen tai paennut pois. Pik”Huomasin varhain, että yhteiskunta arvostaa miehiä enemmän kuin naisia.” kuhiljaa tehtävä kerrallaan huolehtiminen liukui minulle. Hänestä otettuja kuvia on seinällä, hyllyllä tai lipaston päällä. Epäkohdat ja rappio, jotka Neuvostoliitossa vieraillessa nähtiin, selitettiin ensin sillä, että maa ei ollut vielä toipunut sodasta. Satu toimi myös suuren valiokunnan puheenjohtajana, mikä on vaativa tehtävä. Minua jää ikuisesti kismittämään se, että hoitojärjestelmä panee vastakkain potilaan edun ja toiveet sekä omaisen jaksamisen. Kun selitys ei enää tuntunut uskottavalta, ajattelin, että rehellisyys on viisainta. Terveydenhuoltojärjestelmä laskee liikaa sen varaan, että heikkenevä ihminen pärjää kotona, sekä ääneen lausumattomaan oletukseen, että puoliso hoitaa häntä. Aloin SATU HASSI on syntynyt Helsingissä ja kasvanut Tampereella. K riikunapuut kukkivat vain viikon. Jukan muisto elää paitsi juhlan aikana myös arjessa. Samalla luodaan syyllisyydentunnon automaatti. Viimeisen neljän vuoden aikana tapahtui paljon suuria asioita: puolison sairauden paheneminen ja kuolema, koronapandemia ja sota. Ne olivat ihania retkiä, joita tuskin olisin kokenut ilman Jukkaa. Poliitikon urallaan hän on toiminut muun muassa vihreiden kansanedustajana, ympäristöja kehitysyhteistyöministerinä, europarlamentaarikkona sekä Vihreän liiton puheenjohtajana. Väinö Linnan Pohjantähti teki minusta teininä vasemmistolaisen, opiskeluvuosina minusta tuli taistolainen, ja sain ystäväpiirin vasemmistoradikaaleista opiskelijoista. ”Koska Japanissa juhlitaan kirsikkapuun kukintaa, pohdimme keväisin, että voisimme järjestää puutarhajuhlat luumupuittemme kunniaksi.” Jukka kuoli pitkäaikaiseen sairauteen kaksi vuotta sitten. Nyt hän lämmittää minua talvisin.” Satu jätti eduskunnan tänä keväänä. Siinä on jotain samankaltaista kuin äitien syyllistämisessä: jos et jaksa, et rakasta lapsiasi tarpeeksi.” Toisinajattelija ”Huomasin varhain, että yhteiskunta arvostaa miehiä enemmän kuin naisia. Vasta noin kaksi kuukautta ennen Jukan kuolemaa sosiaalityöntekijä sanoi, että Suomessa laki ei vaadi puolisoa hoitamaan omaistaan kotona. Hän aikoo jatkaa muistelmiensa kirjoittamista. Satu Hassin puutarhassa Tampereen Pispalassa tämä varhaiskesän kaunis mutta lyhyt kukoistus on erityisen merkityksellinen. ”Aion myös hoitaa puutarhaa, kun aikaa on enemmän.” Seikkailija ”Tutustuin Jukkaan fysiikan oppikirjaa tehdessä 1990-luvun alussa. Uhosin, että minähän menen! Naisten maailma ei näyttänyt houkuttelevalta. Hän asuu Tampereen Pispalassa talossa, jonka hän on remontoinut yhdessä edesmenneen puolisonsa kanssa. Muistan, kuinka neljävuotiaana suutuin, kun joku sanoi, etten pääse armeijaan, koska olen tyttö. Huolehdin isästäni ja puolisostani Jukasta heidän viimeisinä vuosinaan. Satu muutti vanhaan puutaloon puolisonsa Jukka Valjakan kanssa vuonna 2008. Otin Jukan vaatteista talteen muutaman ison villapaidan. Useamman vuoden ajan se ei haitannut arkea. 10 | VOI HYVIN. Olin edelleen töissä kansanedustajana ja vastasin samalla Jukasta. Juhlaperinne ei ole jäänyt. Tuskin olisin ilman häntä myöskään oppinut tuntemaan merta. Valitsin tietoisesti naiselle epätyypillisen ammatin ja hain opiskelemaan Espoon Otaniemeen sähkötekniikkaa. ”Surussa ei taida auttaa muu kuin aika. Opin sen, että vanhuuttaan tai sairauttaan heikkenevän ihmisen hoito on paljolti sen varassa, että joku läheinen ottaa yhteyksiä, täyttää hakemuksia ja tappelee hoitopaikan. Jukka vei minua seikkailuille. Totuus valkeni vähitellen. Hän on julkaissut runoteoksen, romaanin ja useita elämäkerrallisia teoksia sekä tietokirjoja. Hän kiinnitti huomioni kirjoitustaidoillaan. Teimme 15 vuoden ajan joka kesä vaelluksen Lappiin: patikoimme ja meloimme. Lisäksi hän täytti 70 vuotta. Heidän seuransa oli henkireikä. Meillä oli samantyyppinen huumorintaju ja samanlaisia harrastuksia
jolle pitää ja voidaan tehdä jotakin. Toisen valtuustokauden alussa esimerkiksi kyselin, onko laitaa, että kolme pankinjohtajaa kisaa valtuuston puheenjohtajan paikasta. Se tarkoitti monien vallitsevien itsestäänselvyyksien kyseenalaistamista. Monesti väitetään, että vihreät eivät ole saaneet mitään S puhua ja kirjoittaa suorasukaisesti taistolaisliikkeen ongelmista. Olin mukana vaikuttamassa siihen, että teollisuusmaat pystyivät ratifioimaan sen. Politiikka ei ole sellaista, että olisin kuin pyhä Yrjänä ja yksin tappanut seitsenpäisen lohikäärmeen. Toimin 2000-luvun taitteessa ympäristöministerinä, kun neuvoteltiin Kioton ilmastosopimuksesta. On tuntunut rohkaisevalta nähdä, kuinka iso muutos on käynnissä. Elintasomme hintana pidettiin sitä, että järvet pilaantuivat ja tehtaat saastuttivat. VOI HYVIN | 11. Koin, että minusta tuli systeemin pelle. Se onnistuu, kun tarpeeksi moni tarpeeksi monessa maassa työskentelee samaan asian eteen.” Häirikkö ”Lähdin politiikkaan pelastaakseni maailman. Vihreä liike oli alullaan. Olemme kuitenkin olleet kääntämässä ilmastopolitiikan suuntaa. ”Muistan, kuinka nelivuotiaana suutuin kun joku sanoi, etten pääse armeijaan.” aikaiseksi. Ajatus jäi vaivaamaan minua, ja siitä tuli osa maailmankuvaani. Olin aktiivinen kansanliikkeessä, joka vastusti Tampellan tehtaan keskustatontin rakennusoikeuden moninkertaistamista. Minut kutsuttiin tilaisuuksiin pitämään räväkkä puheenvuoro, jonka jälkeen läsnäolijat todistelivat, etteivät asiat ole niin kuin sanoin ja että olipa hyvä keskustelu. Kaikki tapahtuu prosesseissa, ja joskus perhosen siiven räpäys aiheuttaa pyörremyrskyn. 1980-luvulla Tampereella suurten rakennusyhtiöiden edustajat olivat mukana päättämässä kaupungin kaavoituksesta, mitä nykyään pidettäisiin sopimattomana. Kesti kauan, että ’isot pojat’ hyväksyivät sen, että ilmastonmuutos on vakava asia, Satu Hassi hoitaa paitsi puutarhaa myös suurta määrää viherkasveja. Ilman sitä ilmastopolitiikka olisi pysähtynyt pitkäksi aikaa. Ryhdyin toimimaan porukoissa, joista muodostui lopulta vihreät.” Suojelija ”Havahduin luonnon saastumiseen varhain. Uutena vihreänä kaupunginvaltuutettuna halusin muuttaa sekä päätösten sisältöä että toimintatapoja. Kuulin ilmastonmuutoksesta ensimmäisen kerran taistolaisopiskelijoiden seminaarissa 1970-luvulla. Sitä pidettiin törkeänä käytöksenä. Minulle on silti ollut olennaista jatkaa yrittämistä eikä luovuttaa. Lapsena Tampereen Pyhäjärvessä kellui kakkakimpaleita, eikä siellä voinut uida
Samaan pyrin mummuna. Kirjoittaessani koin tekeväni jotain uhkarohkeaa: ylitin rajoja sen suhteen, mitä insinööri saa tehdä. Runoissani näkyi ahdistus ydinasevarustelusta. 12 | VOI HYVIN. Äitinä en halunnut tuputtaa sukupuolirooleja ja halusin heidän tekevän valintansa itse. Vastustuksesta seurasi paheksuntaa valtaapitäviltä. On pitänyt puskea monesta läpi, mutta on kohtuutonta, että sellaista ylipäänsä vaaditaan. Loppuelämän kannalta se oli hyvä päätös, mutta olin epäreilusta kohtelusta todella vihainen. Koin, että minut savustettiin sieltä ulos. Jos en olisi suuttunut kohtelustani, en olisi uskaltanut lähteä tekniikan ammatista. Kun julkaisin runokokoelmani Magdalena ei häpeä enää (1984), olin töissä Tampereen teknillisellä yliopistolla ja valmistelin lisensiaatin työtä. Syrjinnässä on kyse siitä, että toisten tielle kasataan esteitä, joita toisilla ei ole.” Runoilija ”Kun aloin kirjoittaa 1980-luvulla, se oli tapa pysyä hengissä. Minua on luonnehdittu rohkeaksi ja sinnikkääksi, ja on siinä kai perää. Olin silloin huolissani siitä, millainen maailma pieniä lapsiani odottaa. Kaapin päällä on Satun ja Jukan 10-vuotishääpäiväkuva sekä kuva juuri tohtoriksi väitelleestä Jukasta. Eräässä Aamulehden jutussa vuonna 1990 arvioitiin tamperelaisten julkkisten ulkonäköä. Kullanvärinen pienois-Buddha on lahja Nepalista. Kotona on esillä myös paljon matkamuistoja ja lahjaksi saatuja esineitä. Pilkan ja leimaamisen kestämisessä auttoi se, että olin teekkarina tottunut rankkaan huumoriin. Säikympi olisi ehkä ”Pilkan kestämisessä auttoi se, että olin teekkarina tottunut rankkaan huumoriin.” luovuttanut. Kunnia meni, mutta maine kasvoi. Sain myös valtakunnallista näkyvyyttä ja pääsin eduskuntaan vuonna 1991. Olen valtavan ylpeä tyttäristäni ja iloinen, että heillä on molemmilla kaksi lasta. Minusta sanottiin, että vartalo on hyvä, mutta tukka rasvainen ja otsatukka näyttää itse nirhityltä. Joskus pahastuin, useimmiten vain nauroin. Yritin tarjota heille mielenkiintoista tekemistä, sellaista, joka ruokkii mielikuvitusta. Minua kutsuttiin kunnallishäiriköksi ja Tampellan hallintojohtaja kuvasi kansanliikettä ’hassahtaneiksi satuilijoiksi’. Aloitin uuden elämän vapaana kirjoittajana. Vanhempi tytär syntyi, kun olin tiukassa opintosprintissä, ja nuorempi, kun viimeistelin diplomityötäni. Olin mennyt naimisiin heidän isänsä kanssa 23-vuotiaana. Tyttäreni syntyivät vuosina 1976 ja 1979. Nämä kokemukset jäivät kuitenkin muistiin. Tavalliset ihmiset osoittivat tukea, soittivat ja pysäyttivät kadulla
Ihminen voi elää myös ymmärtäen, että olemme osa suurempaa kokonaisuutta, jota meidän pitää kunnioittaa. Ilmastotavoitteista puhuttaessa vuosi 2050 saattaa tuntua kaukaiselta. Myöhemmin kiinnostuin muinaisuskonnoista. Jos yhtä vanhaksi kuin äiti, seitsemän vuotta, jos isäni, 25 vuotta. Niin kauan kuin joku edellisen sukupolven edustaja on elossa, oman elämänkin voi kuvitella päättymättömäksi. ”Mytologioiden opetukset vaikuttavat yhä maailmankatsomukseeni.” VOI HYVIN | 13. Jos lasteni lapsuusvuosina pelkäsin ydinsotaa, nyt sen paikan on vienyt ilmastonmuutos. Oli riemastuttavaa, että on ollut pitkä ajanjakso, jolloin naisia pidettiin tärkeimpinä maailmankaikkeutta ohjaavina voimina. Jumalataruskontojen kautta ymmärsin, että maailman hahmottaminen aivan toisin on mahdollista. Olin käynyt isäni kanssa tulisia väittelyitä vaikka mistä, joten kirkosta eroaminen oli vain yksi rikka rokassa. Meidän tulisi vaalia luontoa, jotta selviämme.” . Totesin, että sellaista hypoteesia kuin Jumala ei tarvita mihinkään. Ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä ei ole kyse tulevista sukupolvista vaan lapsista ja lapsenlapsista, jotka ovat jo täällä. Elämän rajallisuus konkretisoitui, kun vanhemmat olivat kuolleet. Teen sen, mikä on vallassani. Siitä, millaisessa maailmassa he elävät.” Etuvartiossa ”Vanheneminen ja heikkeneminen hirvittävät minua jonkin verran. Mietin välillä, montako vuotta minulla on jäljellä, jos elän yhtä vanhaksi kuin läheiseni. Jälkimmäisesessä tosiasioiksi kelpuutettiin vain mitattavat asiat ja menestyksen ja pätevyyden mittari oli raha. Mieheni kuoliniän olen ohittanut. Tiedämme nyt, että olemassaolomme on mahdollista, koska maapallolla on biosfääri. Tyttäreni asuvat eri paikkakunnalla. Esimerkiksi ajatukset siitä, että äiti maa ja luonto ovat pyhiä, aika on syklistä ja maailmankaikkeudessa toistuu syntymän ja kuoleman vuorottelu, olivat jyrkästi toisenlaisia kuin insinöörimaailman lineaarinen ajattelu. Aloin lukea silloista yhteiskunnallista valtavirtaa kyseenalaistavaa kirjallisuutta. Kun lukee, millaisia ihminen, yhteiskunta ja ajattelutapa ovat olleet kauan sitten, se kertoo yhtä lailla, mikä on mahdollista tulevaisuudessa. Emme ole tuomittuja siihen, että suhteemme muuhun olevaan on pelkkää hyväksikäyttöä. Koin, että se oli väärin, ja niin minusta tuli vasemmistolainen teini. Kun luin 14-vuotiaana Linnan Pohjantähteä, tajusin, miten paljon ihmisen elämää määrää se, millaisiin oloihin ja perheeseen hän on sattunut syntymään. Ympäristöstä huolehtiminen on ollut osa Satun ajattelua niin kauan kuin hän muistaa. Olemme osa luontoa ja jos tuhoamme sen, tuhoamme itsemme. Lapset ovat täynnä oivalluksia ja jännittäviä näkökulmia, sitä oikein huomaa urautuneisuutensa kun heitä kuuntelee. Nyt olen itse etuvartiossa, lasten ja lastenlasten ja kuoleman välissä.” Pyhyyden etsijä ”Lapsuudenperheessäni kirkkoon kuuluminen ja kristinusko olivat itsestäänselvyyksiä. Isäni eli 97-vuotiaaksi. Toki olen sen aina tiennyt, mutta silloin sisäistin, että minunkin elämäni loppuu joskus. Minulle on täysi arvoitus, onko lähelläni ketään joka huolehtii minusta, kun olen itse heikko ja sairas. Mytologioiden opetukset vaikuttavat yhä maailmankatsomukseeni. Myytit ovat kuvakielellään kertoneet kauan sitten saman sanoman, johon tiede on päätymässä. Kerran lukion viimeisellä luokalla uskonnonopettaja puhui niin pehmoisia, että menin samana iltapäivänä väestörekisteriin eroamaan kirkosta. Yritän pysyä hyvässä kunnossa mahdollisimman pitkään: kävelen 10?000 askelta päivässä, pyöräilen ja joogaan ja syön terveellisesti
Konsultti ja valmentaja Nando Malmelin pitää avoimuutta tulevaisuuden tärkeimpänä taitona. ”Suurin osa ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta on sitä, että kuuntelemme, jotta pääsisimme vastaamaan ja osoittamaan oppineisuuttamme ja kertomaan näkemyksiämme. Mitä avoimuus sinulle tarkoittaa. Tätä ilmiötä kutsutaan nimellä serendipisyys, jossa olennaista on se, miten sattumukset nähdään mahdollisuutena luoda uutta. Kirjassaan hän kertoo, miten ajatteluaan ja toimintaansa voi treenata avoimemmaksi. Myös ihminen, jonka kritiikki ei ole rakentavaa ja joka on aina eri mieltä, voi olla haitaksi tiimin työskentelylle. ”Avoimuudessa tarvitaan tilanneja suhteellisuudentajua. Se ei ole vain persoonallisuuden piirre vaan elämäntaito, jota voi harjoitella ja oppia ja joka auttaa elämään aiempaa mielekkäämpää, tasapainoisempaa ja rohkeampaa elämää.” Mikä on ollut sinulle tärkeä avoimuustaito. Välillä on osattava käyttää keskittymistaitojaan uuden luomiseen ja välillä osattava erottaa ne tietyt asiat, jotka kannattaa tehdä niin kuin ennenkin liiemmin miettimättä. Jos haluamme luoda uutta tai itse uudistua, kehittyä tai sopeutua murrokseen, on pyrittävä tiedostaen ja aktiivisesti avaamaan ajattelua uusille ideoille ja näkökulmille. Jos ajattelemme ennakkoluulottomasti, voimme tunnistaa myös ongelmien ja uhkien lomasta mahdollisuuksia, uusia alkuja. ”Maailma on murroksessa ja sitä leimaa epävarmuus, josta voi olla vaikeaa saada otetta. Autan työssäni organisaatioita, tiimejä ja johtajia kehittämään osaamistaan ja strategista ajatteluaan. Olen valtiotieteiden tohtori ja tutkijana olen oppinut, kuinka tärkeä on myös kyseenalaistamisen taito: kyky suhtautua rakentavan kriittisesti erilaisiin ilmiöihin, tulkintoihin ja tietoon. Mitä oudompia ja erilaisempia toisen näkökulmat ovat, sitä todennäköisemmin ne ravistelevat ja rikastuttavat ajatteluasi.” Millaisiin hankaluuksiin avoimuus saattaa johtaa. Kannustan pohtimaan, miksi asioita tehdään tietyllä tavalla ja millä muuten niitä voisi lähestyä.” Miten voi tulla avoimemmaksi kuuntelijaksi. Kuuntele toista myötätuntoisesti, ikään kuin hän olisi se, joka tietää, mistä ilmiössä on kyse, ja itse olisit väärässä. Kun emme tee pelkästään sitä, mitä on tehty aina ennenkin, vaan pystymme löytämään uusia asioita myös synkkinä aikoina, voi siitä kehkeytyä jotain mahtavaa.” Ninni Sandelius Nando Malmelin: Avoimuus uudelle?–?Tulevaisuuden avaintaito. Tammi 2023. Meidän kannattaakin kehittää valmiutta ja valppautta tunnistaa murrosten seasta kiinnostavia onnenkantamoisia ja yllätyksiä, jotka normaalin ajattelutavan kautta eivät ehkä nousisi esille. Aivoilla on tietty kapasiteetti luovaan ajatteluun. Jos ihminen on korostuneen avoin kaikelle, voi se olla kognitiivisesti raskasta. Työelämä on usein tavoitekeskeistä ja tehostettua. Avoimuus on taito, joka mahdollistaa uteliaisuuden ja luovuuden. Se on johtanut siihen, että moni meistä toimii arjessa autopilotilla eli tekee asiat tiedostamattaan tietyllä tavalla. Uutta ajateltavaa J os ajattelua ja tekemistä johtaa avoimuus, on helpompaa saada aikaan uutta. Myös jahkaileva avoimuus, asioiden loputon pohtiminen ja kyvyttömyys tehdä päätöksiä arjessa, voi tuottaa hankaluuksia yksilölle.” Mitä tarkoittaa löytämisen taito. ”Osaavien, kokeneiden ja elämää nähneiden ihmisten kykyä ajatella avoimesti rajoittavat monet perinteet ja periaatteet. On äärimmäisen vaikeaa ajatella itsensä kanssa toisin ja tunnistaa omia ajattelumallejaan, rutiinejaan ja kaavojaan, mutta siitä on paljon hyötyä. Tällöin emme aidosti kuuntele ja pyri ymmärtämään toisiamme. Silloin asetut vastaanottajana asemaan, josta voit kuunnella aktiivisen uteliaasti ja oppia uutta. ”Aktiivinen toisinajattelu on ollut työssäni olennaista. O T T O V IR T A N E N / T A M M I. Nando Malmelin on kirjoittanut useita kirjoja luovuudesta työyhteisöissä. Tässä harvoin onnistuu yksin, ja avoimuudessa tarvitaankin vuorovaikutusta toisten kanssa. Radikaalit innovaattorit, jotka avoimesti ajattelevat toisin, nähdään herkästi harmonian rikkojina, etenkin jos tiiminä ollaan sellaisen tehtävän äärellä, jossa toimenpiteiden kulku tiedetään tarkasti. 14 | VOI HYVIN KOONNUT HEINI LEHTOSALO KUVAT ADOBE STOCK JA VALMISTAJAT Avoimuus on taito, jonka voi oppia Ammenna viisautta elämääsi. Jos tätä löytämisen taitoa kehitetään yhteiskunnassa, sillä voi olla huikea vaikutus
Meditoida voi myös kävellessä. Forever Young -elokuvassa etuoikeutettu mutta naiivi Stella ( Nadia Tereszkiewicz) pyrkii kuuluisaan teatterikouluun. Päätä halkova kipu, silmissä vilkkuvat kuviot ja kirkkautta säikkyvät silmät ovat monelle todellisuutta. Yhdessä teokset osoittavat, kuinka toisiinsa kudottua kaikki ympärillämme on?–?menneisyys ja nykyisyys, eri kulttuurien tarinat ja kuvamaailmat, ihmisen sisin ja ympäristö, jossa elämme. Valittavanasi on viisi erilaista kävelyä, jotka kestävät kukin noin 20 minuuttia. Saksille kivun aiheuttamat näyt ovat siirtyneet suuriin kuvakudoksiin, joissa fraktaalikuviot yhdistyvät mielikuvituksellisiin maisemiin ja unelmat painajaisiin. Meditatiiviset kävelyt -podcastimme on tehty juuri sinulle, joka et malta istua. Luovuutta ei ole ruokkinut vain kipu, sillä se on saanut ravintoa myös mytologiasta, ympäristöstä ja perinteistä. Mutta mistä löytää oikeat sanat. Joogaopettaja, taiteilija Petra Streng esittelee kirjassaan eri perinteiden mantroja, opastaa itselle sopivan mantraamistavan löytämisessä ja antaa erilaisia harjoituksia. Uusi kausi on ilmestynyt – kuuntele podcast! MEDITAATIO meditatiiviset kävelyt. Heikkoudesta tuli vahvuus • Kärsitkö migreenistä. Yksi näistä on tekstiilitaiteilija Kustaa Saksi. Mantra auttaa arjen keskellä, johdattaa löytöretkelle sisimpään, rauhoittaa, auttaa ja voimaannuttaa. Naamiot asetetaan kasvoille tilanteissa, joissa ei tunneta turvalliseksi paljastaa todellista itseä. Forever Young elokuvateattereissa. Designmuseon Rajamailla-näyttelyssä on varattu oma huone migreenin kautta lankoihin siirtyneille teoksille. Petra Streng: Mantra?–?Tie sanojen salaisuuksiin. Onko meditoinnin aloittaminen vaikeaa. Viisas Elämä 2023. Kustaa Saksi: Rajamailla Designmuseossa Helsingissä 15.10 asti. Värit, muodot ja pinnat vaihtelevat, hakevat tukea toisistaan ja samalla vetävät katsojan huomaansa. Ohjatun kävelyn jälkeen voit jatkaa liikkumista omaan tahtiisi. Vaikka joukon sisällä syntyy jännitteitä ja täydellisyyden tavoittelu aiheuttaa paineita, paikasta tulee nuorille myös turvasatama, jossa he pohtivat elämää suurempia asioita. VOI HYVIN | 15 Monta tietä sanojen luokse • Mantra voi olla sana, voimalause, rukous. Inspiraation lähteessä on monta polkua, sillä kivun eri vaiheiden kuvaus on kaunista, monimutkaista ja mystistä. Samalla näyttelemisen ja todellisuuden välillä kulkevan rajan hahmottaminen vaikeutuu. Se toimii kehon, mielen ja sielun tasolla. Toden ja tarun raja hämärtyy • Jokainen esittää joskus jotakin, jota ei ole. Tuntuuko paikoillaan oleminen pitkästyttävältä
”Keholle tekee valtavan hyvää poiketa polulta, nostaa jalkaa ja kiertää kivi.” 16 | VOI HYVIN. K ANNESSA Heli Laaksonen on löytänyt luonnossa liikunnan riemun
Heli Laaksonen haltioituu kesäisellä niityllä ja metsän siimeksessä. TEKSTI EVELIINA LAUHIO KUVAT MILKA ALANEN ”Luonto hoitaa mieltä ja kehoa” VOI HYVIN | 17. Kun liito-orava lehahtaa hänen ylitsensä, kokemus on enkelin kohtaamista suurempi. Parasta luonnossa on pysähtyminen
Kesät perhe vietti usein mökillä niityn ympäröimänä. Pieni, hallittu epämukavuus silloin tällöin tekee meille hyvää.” TURUN LÄHIÖSSÄ kasvaneelle Helille luonto on ollut aina läsnä. ”Yleensä emme pääse ryhmän kanssa koko polkua loppuun asti – luonto kun on niin loputtoman kiinnostava. Mummolan ovelta pääsi livahtamaan metsään. Hän aloitti luontoja ympäristöneuvojan opinnot Livian ammattiopistossa. Pesutilat ovat pihasaunassa. Hänellä oli pitkästä aikaa ryhmä, johon kuulua. U ltrahidas metsäeteneminen on kirjailija ja runoilija Heli Laaksosen lempilaji. Vuodesta 2011 lähtien Heli on asunut puolisonsa Miikka Lappalaisen kanssa Rauman Lapissa Kodiksamin kylässä. Talvisin punaisessa tuvassa jalassa on joskus kolmetkin villasukat. Vaikka aloittaisi reitin parkkipaikan reunalta, ihmeteltävää riittää”, Heli kuvailee. Muutaman päivän päästä hän kaipaa jo takaisin kotikyläänsä. Sosiaalinen reissaamista sisältänyt arki vaihtui maaseudun täydelliseen rauhaan. Välillä on heittäydyttävä pötkölleen maahan tutkimaan sammalien yksityiskohtia, ja jokaisen pudonneen lehden alla voi olla jotain ihmeellistä. Eihän nykyihminen kastu koskaan. Luontohan tekee tutkitusti ihmiselle hyvää. ”Mieheni huolehtii pihan kolmesta siilistä kuin perhepäivähoitaja.” Kuukautta aiemmin hänen äitinsä kuoli. Tuntui mahtavalta saada olla osa porukkaa.” Ryhmän lisäksi Heli oli tohkeissaan oppituntien annista. Entisellä karjatilalla versoo kukkien lisäksi vahvaa heinää, pujoa ja ohdaketta. Vuosi sitten luontoja ympäristöneuvojaksi valmistunut Heli on kehittänyt oman retkeilykonseptinsa, jokaisen lähtökohtiin sopivan kuuden metrin luontopolun. ”En kuitenkaan voinut pidätellä itseäni, ja syntyi tuorein teokseni.” 18 | VOI HYVIN. Mukanaan luonto-oppaalla on vanhanaikainen kuuden metrin rullamitta. Hän saa puolen kilometrin metsälenkillä kulutettua helposti tuntikausia. ”Minulla ei ole bändiä, työkavereita, eikä pomoa. ”Ruohonleikkuria meillä ei päristellä. Tärkeintä Helille kodissa on sen erityinen henki ja villinä kasvava piha. Hotellissa Helsingissä hän ihmettelee, miten kaikki on käden ulottuvilla ja helppoa. Kaksivuotinen jakso oli Helille innostava. Hän alkoi ymmärtää yhä Kun Heli Laaksonen aloitti luontoja ympäristöneuvojan opinnot, hän lupasi itselleen, ettei tee samalla kirjaa. Niitämme heinää viikatteella ja kerran pari suvessa siimaleikkurilla.” Naapureiden satojen hehtaarien peltoaukeille pysähtyvät tuhatpäiset kapustarintaparvet levähtämään muuttomatkoillaan, ja muutenkin eläinten liikkeitä saa seurata likeltä. Ensimmäisen kuuden metrin luontopolkunsa Heli piti viime kesänä Espoon Nuuksiossa kirja-alan ihmisille. Tarvitsemme toisiamme.” Maailman pysähtyessä Heli päätti toteuttaa unelmansa. ”Seisoin lehdon reunalla ja paasasin vanamosta. Se oli ihana tunne. ”Mieheni huolehtii pihan kolmesta siilistämme kuin perhepäivähoitaja.” Kirjailijan, runoilijan ja puhujan työt vievät Heliä aina välistä kaupunkiin. Sade kasteli meidät. Usein ihmettelen, mikseivät kaikki muuta asumaan metsään.” KEVÄT 2020 oli Helille muutoksen aikaa. Tunnen, kuinka stressitasoni laskevat. Tuolloin ymmärsin, kuinka parvieläimiä olemme. Mitä vanhemmaksi Heli on tullut, sitä tärkeämpää hänelle on saada elää osana luontoa. Ei riuduttavia vaelluksia eikä kiriä tai kilpailua, vaan metsän rauhaa, lajitietoutta, runouttakin ja mielen kirkastumista. ”Nautin luonnon äänimaailmasta ilman teollisia piippauksia. Koronapandemian alku tyhjensi kalenterin. ”Ehkä kuuden päivän välein näin kotimme lähistöllä yhden ihmisen, jos kiikareilla katsoin. Pariskunnan 140-vuotiaassa maalaistalossa ei ole televisiota
Vatsallaan pirunpellon kivikossa maannut Heli työnsi luuppinsa kiinni jäkälään ja hihkui riemusta. ”Ihan kuin olisin sukeltanut korallimereen! Luonnon mikromaailma on ihmeellinen.” HELI LAAKSONEN on 50-vuotias kirjailija, runoilija ja lavaesiintyjä. Nähdessään metsässä jotain kiinnostavaa Heliltä saattaa unohtua reppu ja eväät siihen paikkaan. Yliopistossa hänen erikoisalaansa olivat adessiivit, jotka ilmaisevat sijaintia jonkun päällä. Kaksi hänen äänikirjoistaan, jotka hän luki itse, on ylittänyt kultalevyn rajan. ”Edelleen, kun joku sanoo jonkin taivaallisen sijamuodon, keskityn siihen, enkä kuule, mitä muuta ihminen puhuu. Turussa syntynyt Heli on tunnettu siitä, että hän käyttää teoksissaan LounaisSuomen murretta. Heli näkee luontoalassa yhteyksiä suomen kielen maisterin tutkintoonsa. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri sekä luontoja ympäristöneuvoja. Kun Heli sai ensimmäistä kertaa käsiinsä luupin, hänelle aukeni uusi maailma. VOI HYVIN | 19. Hänen tuorein teoksensa kaunotietoluontokirja Luonnos (Otava 2022) vie lukijan luonnon ihmeiden äärelle. Kun hän keskittyy yhteen asiaan, kaikki muu ympärillä menettää merkityksensä. Elokuussa Heli esiintyy Naantalin Kirjajuhlilla. Yhtä keskittynyt olen sammaliin, joiden eri lajeja Suomessa on lähemmäs yhdeksänsataa.” ”Usein ihmettelen, miksi eivät kaikki muuta asumaan metsään.” S syvemmin ekosysteemiä ja sitä, miten luonnossa kaikki lajit ovat toisistaan riippuvaisia. OPINTOJENSA MYÖTÄ Heli on oivaltanut olevansa ihminen, jolla on taipumusta hyperfokukseen eli syvän ja voimakkaan keskittymisen kokemukseen. Heli sai Kirsi Kunnas -runopalkinnon vuonna 2020
Ei voi elää peläten koko ajan, milloin on minun vuoroni.” Alakuloisena Heli Laaksonen hakeutuu metsään. Jollemme kuole tylsyyteen ja rumuuteen, niin siihen, että meiltä loppuu happi.” LUONTO TARJOAA Helille rentoutumiskeitaan ja perspektiiviä. ”Hyttysten sadattelun sijaan voisi koittaa ajatella lintuemon iloa, kun se nappaa hyönteisen poikasellensa ruoaksi.” Pyhyys ja henkisyys liittyvät Helin luontosuhteeseen. Luonnossa ei ole peilejä, ei valvontakameroita, ei vastaantulijoita – saa rauhassa näyttää vaikka kuinka murheelliselta. Se on minulle liian helppo selitys. Heli tunnustautuu agnostikoksi, joka ei ota mitään itsestäänselvyytenä. Heli otti haasteen vastaan. ”Kun näen kauniin kärpässienen tai kiiltävän vihreän kovakuoriaisen keltaisella lehdellä, minua alkaa naurattaa.” 20 | VOI HYVIN. Ruumiskärryssä luki: tänään minä, huomenna sinä. Vaikka kirjailijan ammattini häviäisi, olen olemassa muilla tasoilla. Kun se lehahtaa haavikossa ylitseni, kyseessä on enkelin kohtaamista suurempi kokemus.” VIIME KESÄNÄ Suomen Kukkakauppiasliitto pyysi Heliä tekemään uudet suruvärssyt kuolinilmoituksiin ja hautajaisseppeleisiin. ”Luonnossa on elämänenergiaa. Hänellä – kuka ”Kulmakuntamme avarat peltoaukeat toivat erityistä lohtua.” ikinä tämän maailman onkaan keksinyt – on ollut uskomaton mielikuvitus.” Hän pitää luontoa itsessään jo niin ihmeellisenä, ettei hän kaipaa siihen yliluonnollisia elementtejä. Hän haluaa uskoa, että on olemassa jokin suurempi voima. ”Pystymme tappamaan leppäkertun, mutta emme luomaan sitä. Kaikelle ei todellakaan löydä tarkoitusta.” Elämän henkäyksen puhaltaminen on ihme, jota Heli ei yritä selittää. Se tuo merkityksellisyyden tunnetta. ”Minulle tulee sellainen olo, että mehän kuolemme tänne. Emme voi elää ilman luontoa. ”Olen nähnyt liito-oravan kaksi kertaa. ”Sanoilla ei voi lohduttaa. ”Tämän kulmakunnan avarat peltoaukeat toivat erityistä lohtua, kun käsittelin sitä, että tästä lähtien olen äiditön. Se on vähän sama kuin sanoisi, että sydän on ihmiselle tärkeä. ”En ajattele arkipäiväisesti, että tietyt hiukkaset yhdistyivät ja sattui syntymään tällainen maailma. Toisaalta minusta tuntuu julmalta lause ’kaikella on tarkoituksensa’. Värssyjä rustatessaan Heli kävi läpiä omia menetyksen hetkiään: äidin ja mummun kuolemaa sekä ystävän lapsen hukkumista. Se muistutti Heliä elämisen tärkeydestä. Lohdutuksen sanoja ei voinut kirjoittaa tuosta vain sähköpostien lähettelyjen lomassa. Ja ihmetellä eri värisinä korkealla taivaalla väräjäviä pilviä, että ’siäl sää nyy munt kattelet’.” Kerran Heli näki hautajaissaattueen. ”Minua turhauttaa se, että metsästä puhutaan välillä pelkästään kansantaloutena. Luonnossa hän taas kokee olevansa yhteydessä kaikkeuden kanssa. Helistä tuntuu valjulta sanoa, että luonto on hänelle tärkeä. Toisaalta, jos ei sano mitään, se vasta kylmältä tuntuukin. Sen ihmettä on vaikea pukea sanoiksi, vaikka kuinka kirjailija yritän olla.” Kirkossa Helillä on usein sellainen olo, että hän on siellä vieraana. Hän muistuttaa, että luonto ei ole rakennettu ihmistä varten, vaan ihminen saa olla siellä muiden lajien joukossa. ”Kuolema on kolkko ajatus, jonka kanssa meidän on kuitenkin tehtävä sopu. Saan olla osa ekosysteemiämme.” Heli toivoo, että luonnosta puhuttaessa ei korostettaisiin niin paljon harmeja ja sitä, mitä vastaan tulee taistella ja minkä lajien leviämistä rajoittaa. ”Löydän oman paikkani luonnosta. Yritin saada paperille jotain, jolla voisi edes pientä sielun silitystä lähettää.” Suuri lohtu Helin omiin suruihin on ollut luonto. Unohdamme, että kasvit tuottavat meille happea, jota hengitämme.” Kaupungin betoniviidakossa Heli tuntee olonsa toivottomaksi