VOIMAA JA VIISAUTTA. Vagushermo ravitsee ja parantaa Kuka on Katariina Suuren inkarnaatio. 9,90 € Inka Kallén ”Henkimaailma on minulle läsnä” Markku Mannisen horoskooppi Pyhät paikat Inarijärven luonnon jumalat ja seidat Rakkolevä sisältää runsaasti jodia Guru Tutkija Pasi Enges ”Näkymätöntä ei enää pelätä” Filosofia Taiteilija Marita Liulia ”Enneuni pelasti henkeni” Mielenvoima Aivoille älypuhelin merkitsee työtä Psykologia Miksi tarvitsemme yhä nöyryyttä. NRO 7/2021
Laadukas Apu Luonto vie sinut luontoretkelle erilaisiin kiinnostaviin luontoaiheisiin korkealaatuisen journalismin keinoin. Sitä tarvitsee jokainen.. Tilaa Apu Luonto : apu.?/lehti Apu löy y luonnosta. Apu. Kun stressi iskee tai häly ahdistaa, metsä tulee apuun. Luonto on lopu oman kiehtova aihe – ei siis ihme e ä myös siitä lukeminen rentou aa
Aikakauslehtien Liiton jäsen. Painopaikka Devitz, Pietari. Voi hyvin ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lukemista riittää!. vuosikerta. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. lakko tai tuotannolliset häiriöt). Lehtitilaukset lehtitilaukset.a-lehdet.fi Virallinen osoitteenmuutos postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. (09) 759 6600 Sähköposti: info@aspa.a-lehdet.fi Sähköpostin vastausaika on noin viikko. 36. Sivunvalmistus Heidi Asplund, Aste Helsinki Oy Kustantaja A-lehdet Oy Liiketoimintajohtaja Anna Ruohonen Mediamyynti ja markkinointi mediaopas.a-lehdet.fi Media-assistentti Katja Bruun Käyntiosoite Risto Rytin tie 33, Helsinki Postiosoite Voi hyvin, 00081 A-LEHDET Sähköposti voihyvin@a-lehdet.fi Puhelin (09) 75 961 (vaihde) www.terve.fi, facebook.com/voihyvin, Instagram: @voihyvin Asiakaspalvelu Nopeimmin asioit netissä: asiakaspalvelu.a-lehdet.fi Puhelimessa palvelemme ma-pe klo 8-18 p. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. ISSN 0780-1122 Digilehdet Digilehdet Digilehdet Digi Tilaajana saat aina enemmän. Päätoimittaja Riitta Nykänen Toimituspäällikkö Sari Salonen Tuottaja Heini Lehtosalo Toimitusassistentti Päivi Ahonen Sähköpostit etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi Tämän numeron avustajat Milka Alanen, Suvi Elo, Annika Elomaa, Kirsi Hemanus, Jonna Hoffrén, Pia Inberg, Eveliina Lauhio, Erkki Lehtiranta, Sanna Lehto, Markku Manninen, Marjo-Kaisu Niinikoski, Hannu Niittymäki, Miia Ollula, Lotta Pellas, Sirpa Pääkkönen, Ninni Sandelius, Arja Sihvola, Hanna Vilo ja Milja Yli-Opas. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. /tilaajille Lue tilaamaasi lehteä myös digiversiona ja löydä myös aiempia numeroita digiarkistosta. Tässä etusi nro : Kaikki etusi löydät osoitteesta a-lehdet. Ilahdu eduistasi pitkin vuotta
16 Kannessa | Isä Veli-Pekka Kiviharjulla ja tytär Inka Kallénilla on lämpimät välit, vaikka kaikesta ei olla samaa mieltä. Kannessa henkisyys 8 Guru | Folkloristi Pasi Enges tutkii suomalaista kansanuskoa ja sen perinteitä. . Se asettaa minulle rajat.” Marita Liulia sivulla 30. 26 Elämänfilosofia | Taiteilija Marita Liulia luottaa intuitioon ja vetovoiman lakiin. 26 . ?. 34 Ravitsemus | Itämeren rakkohauru on terveellisiä ravintoaineita pursuava levä. Tiedustelut sivulla 70. Kannen kuva Milka Alanen. 14 Uutta ajateltavaa | Toimittaja Päivi Laitinen otti selvää oudoista otuksista. 58 52 ”Keho on viisas. 24 Psykologia | Nöyryys on asenne, josta on hyötyä niin työelämässä kuin parisuhteessakin. . . Tyyli, meikki ja kampaus Miia Ollula. SISÄLTÖ 7/2021 parantava ruoka 32 Ohje | Valmista mehevistä luumuista herkullinen rahkapiirakka.
hyvä olo 38 Terveys | Vagushermon toiminta vaikuttaa ihmissuhteiden laatuun ja kehon vireyteen. joka numerossa 7 Pääkirjoitus 70 Ristikko 71 Horoskooppi 72 Lukijalta & Paras juttu 74 Ensi numerossa 75 Voimakuva Lahjana voimaeläintaulu Voimaeläintaulu on kesälahjamme Voi hyvin -lehden tilaajille. 58 Astrologia | Henkisessä astrologiassa syvennytään universumin antamiin oppiläksyihin ja karmaan. . 73 Voin hyvin | Äänimaljat rauhoittavat näyttelijä Pamela Tolaa. . 64 Mystikko | Buddhalainen oppinut Alexandra David-Néel asui erakkona luolassa Himalajalla. 52 Pyhät paikat | Inarijärvi on tärkeä paikka saamelaisten perinteissä. 36 Luontositaatti | Syksyinen kukkaketo hehkuu lämpimissä sävyissä. 44 Kauneudeksi | Poskipuna tuo kasvoille raikkautta ja nuorekkuutta. mystiikka 22 Luonnonihmeet | Iso valliriutta on jumaltarujen tyyssija. . 38 8 32 64 46 . Karhu edustaa vahvuutta ja äidillistä voimaa.. 45 Tee se itse | Hellävarainen deodorantti karkottaa hajun ja tuoksuu ihanalta. 46 Mielenvoima | Kiinnitä huomiosi kiireen tunnun sijaan rentoutumiseen ja läsnäoloon.
Se aktivoi suolen luonnollista liikettä ja pehmentää kovan vatsan. Ummetuksen pitkittyessä tulee sen syyt selvittää. LAXOBERON ® ummetukseen. Itsehoitolääke. Tuloksena kova ja kuivunut kakka, joka ei pääse liikkumaan suolistossa ja tekee näin ulostamisesta vaikeampaa. Markkinoija Sanofi Oy. MAT-FI-2100631-1.0 – 06-2021 Valitse Laxoberon-tipat tai -kapselit ja annostele yksilöllisesti: juuri sen verran, kun vatsasi tarvitsee. Ja arjesta tukalampaa. Ja toimii kuin junan vessa: ota illalla ja aamulla jo helpottaa. Taas oli ollut päivä, kun vatsa ei toiminut. Yli viikon jatkuvassa käytössä, alle 12-vuotiaille ja raskauden aikana vain lääkärin ohjeen mukaan. Tutustu huolella pakkausselosteeseen. Se syntyy, kun uloste viipyy normaalia pidempään suolessa ja sieltä ehtii imeytyä vettä pois tavanomaista enemmän. Ummetus on viheliäinen vaiva. TEHOAA 6-12 TUNNISSA VIHDOIN KAKKI ON HYVIN! Illalla ilme oli vielä toinen. Vaikuttava aine natriumpikosulfaatti. Tilapäiseen ummetukseen. Mutta onneksi on Laxoberon
Nykyään sellainen ei tulisi kuuloonkaan. Selkäuinti tuntuu vaikealta. Lasken jokaisen vedon. Tunnen tutun järven reitit. Järvestä on tullut hyvä ystävä, jonka hyvinvointi on entistä tärkeämpää. Oikea olkapää vihoittelee. Enää ei ole sellaista säätä, joka estäisi pulahduksen. Veden voitelussa V ilvoittava veden kosketus aamuvarhaisella. Ensimmäinen uintikerta oli vasta heinäkuun alulta. Hermon voi vaivattomasti aktivoida rentouttamalla kasvot. Vedestä on tullut rentoutumisen ja voimaantumisen elementti. Enää ei ole tarvetta mesoa itseään uuvuksiin. Vähitellen kivut vedessä kuitenkin katoavat. Keho herää veto vedolta ja aistit valpastuvat. T ämän kesän tavoite on kelluminen. Olen oppinut nauttimaan veden kosketuksesta kokonaisvaltaisemmin. Tunnustelen, miltä se tuntuu jaloissa, selässä, vatsassa ja käsissä. V edessä havannoin kehoani. Kesäisestä aamu-uinnista on tullut vuosien saatossa miltei pyhä rituaali. VOI HYVIN | 7 PÄ ÄKIRJOITUS RIITTA NYKÄNEN PÄÄTOIMITTAJA riitta.nykanen@a-lehdet.fi Kurkista myös sivujamme Facebookissa, Instagramissa ja terve.fi:ssä! l facebook.com/voihyvin l instagram.com/voihyvin l terve.fi K U V A T SA T U N Y ST R Ö M JA A D O B E ST O C K P.S. Välillä katson taakseni, etten ajaudu rannasta liian kauaksi. Hetken pysyn jo pinnalla ja voin kiinnittää huomioni taivaalle. L ämpötilallakaan ei ole kovin suurta merkitystä. Raikkaita ja koskettavia uimapäiviä.. Järvivesi tuntuu pehmeämmältä kuin suolainen ja voimakas meri. Lapsena järveen juostiin vesi pärskyen ja uitiin niin kauan kunnes huulet sinertäen väristiin kylmyydestä. Veteen mennään heti, kun jäät ovat lähteneet ja kausi päättyy lokakuun lopulla hyisessä kylmyydessä. Karaistuminen on tapahtunut vähitellen. Pilvet tuntuvat olevan lähempänä vedestä katsottuna. Lue vagusermon merkityksestä ja opettele sen käyttöönotto. Yllätyin, miten tärkeä vaikutus vagushermolla on terveydelle ja paranemiselle. Tiedän, missä polvi hipoo kiveä tai varpaat koskettaa hakoa. Silloin nautin pulahduksen jälkeisestä kirpeydestä. Juttu alkaen sivulta 38. Hämmästelin taannoin mökkipäiväkirjan sivulta löytynyttä merkintää, jossa odottelin veden lämpenemistä. Järvi on lempeä vastus treenaajalle. Se paljastaa heikot kohtani: nivelrikon pikkurillissä ja toisen polven irtonaisuuden. Sen taitaminen on vielä heikkoa. Miten virkistävää on solahtaa hiljaiseen tyyneyteen
8 | VOI HYVIN. GURU Folkloristi Pasi Enges on tutkinut suomalaisten käsityksiä luonnonhengistä, kuten maahisista ja haltijoista
Tutkijan mukaan meillä on vahva suhde luonnonhenkiin ja henkiolentoihin. Pasi Enges raottaa yliluonnollisen verhoa. Halailetko puita, pyydätkö Ahdilta kalasaalista tai sytytätkö lyhdyn saunatontulle. TEKSTI MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT SUVI ELO ”Näkymätön on monelle totta” VOI HYVIN | 9
Jotkut heistä ovat täysin vakuuttuneita siitä, että maahisia on olemassa. ”Kansanusko on jaksanut kiinnostaa minua näin kauan, koska siihen sisältyviä asioita voidaan tulkita niin monella tavalla”, maahisista pro gradu -tutkielman kirjoittanut Enges toteaa. Enges toteaa, että koska henkiolentojen olemassaolo perustuu ”Kunnioitan tarinoiden kertojia ja otan heidän kokemuksensa vakavasti.” Uskon, että humanistinen tutkimus ja sen tuottama tieto ja ymmärrys ovat onnellisen ihmiselämän kannalta elintärkeitä. Oppikirjassa kerrotaan Mikael Agricolan jumalaluettelosta, loitsuista ja taioista. Naiset kertoilevat niistä elävästi. Sillä tiellä olen edelleen.” Enges pääsee jo opiskeluaikana tapaamaan ihmisiä, joille näkymätön maailma on totta. Se tarkoittaa kansanperinteessä ilmeneviä käsityksiä yliluonnollisesta, kuten taioista, enteistä, henkiolennoista, tarinoista ja legendoista. Yliopiston tutkijan näkökulmasta näkymätöntä maailmaa ei voida kuitenkaan tutkia luonnontieteellisesti. Kommunikaatio tämänja tuonpuoleisen välillä on ollut 10 | VOI HYVIN. Ihmiset ovat kautta aikojen kokeneet näkymättömän maailman läsnäolon. Iloitsen lapsista, lapsenlapsista, työtovereista ja muista läheisistä ihmisistä. ”Paikalliset muistivat sodan aikana käydyn taistelun, jossa erään kaatuneen ruumista oli häpäisty. Ihmettelen sitä, että maailmasta on uhkakuvista huolimatta tulossa parempi paikka elää. ”Kansanuskon juuret ulottuvat kauas aikaan ennen kristinuskon tuloa Suomeen.” uskoon, niitä ei voida varsinaisesti tutkia folkloristiikan menetelmin. Pohjoisessa maahisia kutsutaan ”toisiksi ihmisiksi”, ”hyviksi ihmisiksi” tai ”hyviksi naapureiksi”. Mieleltään utelias nuorimies kuuntelee kiinnostuneena, kuinka hänen sukulaisnaisensa juttelevat henkimaailman juttuja. Luotan siihen, että uhkakuvista huolimatta maailmasta on tulossa parempi paikka elää. Subjektiiviset kokemukset ovat kokijoilleen tosia, ja siinä mielessä myös uskomusolennot ovat todellisia.” KERTOMUKSIA NÄISTÄ kokemuksista on valtavasti ympäri Suomea. luontevaa. Sen sijaan voidaan tutkia henkiolennoista tallennettuja kertomuksia ilman, että pyritään hylkäämään niitä täysin. He puhuvat myös vakavasti, sillä kokemukset eivät ole heille unta. Lukion uskonnon tunnilla opettaja puhuu kansanuskosta. Se on maailma, joka kiehtoo Engesiä ja joka vie hänet mukanaan. ENGES KIINNOSTUU yliluonnollisesta myös koulun penkillä. Nuori Enges kiinnostuu etenkin paikallisesta kertomuksesta, jossa näkymättömäksi koiraksi mielletty henkiolento liikkuu levottomasti ihmisten parissa ja haukkuu kimeästi. ”Voin kiittää uskonnon opettajaani siitä, että tulin hakeneeksi opiskelemaan folkloristiikkaa. Vaikka maan alla tai vuoren sisällä asustavat maahiset ovat niistä kertoneille todellisia, nuori tutkija pitää kiinni akateemisesta maailmankuvasta. Koiran uskotaan olevan sisällissodan aikana samoilla sijoilla kaatuneen vainajan henki, joka ei ole saanut rauhaa. Nuori tutkimusapulainen kohtaa Pohjois-Norjassa kenttätyössä suomalaisperäistä väestöä. Humanistina hän ei silti suhtaudu asioihin skeptisesti, vaan uteliaan avoimesti. Ne ovat naisille totta. Uskomukset ja niiden ympärillä toimiminen ovat olleet jokapäiväistä elämää. Nuorimies imee kertomuksia itseensä. ”Kunnioitan tarinoiden kertojia ja otan heidän kokemuksensa vakavasti. He uskoivat, että tuo sama kaltoin kohdeltu vainaja oli ottanut koiran hahmon ja palannut kummittelemaan”, Enges kuvaa vanhaa kertomusta. Pelkään menettäväni terveyteni tai luottavaisen elämänasenteeni. Unelmoin rauhallisista mutta aktiivisista eläkepäivistä. He jopa pystyvät osoittamaan paikkoja, joissa maahiset asuvat. E letään 1960–1970-lukujen vaihetta Satakunnassa. Kun ihminen tietää kokeneensa jotakin, se on hänelle itselle vahva todiste asian puolesta. Tiedän, että ihminen voi lopulta tietää aika vähän. Enges porautuu jo uskonnon tunneilla tutuksi tulleeseen suomalaiseen kansanuskoon. Tuo mies on Pasi Enges, nykyinen Turun yliopiston folkloristiikan tutkija ja yliopistonlehtori
Myös niiden kanssa piti tulla toimeen. IHMISASUMUSTEN VÄLITTÖMÄN läheisyyden ulkopuolella uskottiin asuvan toisenlaisia luonnonhenkiä, joista oli myös hyötyä ihmisille. S Kansanuskolla on yhteisiä piirteitä eri puolilla Suomea. Silti niihin liittyvät uskomukset ja käytännöt ovat usein paikallisia. Erilaiset olennot saattoivat aiheuttaa jopa sairauksia ihmisille ja karjalle. Niillä oli omat asuinpaikkansa: toiset asuivat ihmisten lähipiirissä ja toiset luonnossa ihmisasutusten ulkopuolella. VOI HYVIN | 11. Äpärä varoitti avioliiton ulkopuolisesta haureudesta.” PASI ENGES ON TUTKINUT laajemminkin suomalaisten kertomuksia luonnonhengistä. Hän on tutkinut laajasti suomalaista kansanuskoa ja uskomusja kertomusperinteitä. Legendan mukaan lapsen äiti oli käynyt salaa synnyttämässä ja jättänyt lapsen kuolemaan tai jopa surmannut hänet. PASI ENGES , 63 on Turun yliopiston folkloristiikan tutkija ja yliopistonlehtori. Metsä oli Tapion valtakunta ja pyhä paikka. Lisäksi luonnossa uskottiin olevan pahoja tai tuntemattomia olentoja ja jopa hirviöitä, jotka edustivat ulkopuolisia ja vieraita asioita ja ilmiöitä. Metsissä asui riistanhaltijoita ja vesissä kalanhaltijoita. Hän toimii muun muassa mandolinistina turkulaisessa bluegrass-yhtyeessä. Tämän vuoksi talonhaltijoille tai saunatontuille annettiin uhrilahjoja, kuten ruokaa. Uskottiin, että ne olivat paikkojen oikeita omistajia. Hän on julkaissut väitöstutkimuksen ”Minä melkein uskon.”?–?Yliluonnollinen ja sen kohtaaminen tenonsaamelaisessa uskomusperinteessä (2012). Se oli hylätty, eikä sille ollut annettu nimeä. Äpärää pidettiin vaarallisena. Äpärälle oli myös hyvä antaa nimi, lausua Isä meidän -rukous tai toimittaa lapsen luut kirkkomaahan, mikäli sellaiset sattuisi löytämään. Haltijoiden kanssa pyrittiin elämään kaikin puolin sovussa. Muutoin talonväkeä saattoi kohdata perikato, tai jopa kuolema. Engesin väitöstutkimuksessa esiin pääsevät tenonsaamelaiset uskomusperinteet. Niillä tarkoitetaan paikkoihin sidotPyhät puut miellettiin portiksi ihmisen ja henkimaailman välillä. Hän on kirjoittanut myös lukuisia muita suomalaiseen kansanperinteeseen liittyviä tutkimusjulkaisuja. ”Kertomuksella haluttiin vaalia yhteisön moraalia. Enges asuu puolisonsa kanssa Porin Reposaaressa ja harrastaa yliopistotyön vastapainona mökkeilyä ja musiikkia. ”Heidän perinteissään olentokirjo on melko laaja. Pasi Enges kiinnostui kansanuskon ilmiöistä nuorena, kun hän kuunteli satakuntalaisten sukulaisnaistensa tarinoita. Nämä kaikki auttoivat ihmisiä, kunhan niille uhrasi, luki loitsuja ja käyttäytyi niiden hallitsemalla reviirillä kunnioittavasti. paikka hävisivät ja ihminen menetti hetkeksi järkensä. Äpärä oli rauhaton. Se kykeni saattamaan ihmisen tilaan, jossa aika ja tuja henkiolentoja, kuten haltijoita, tonttuja ja maahisia. Samoin uskottiin säänhaltijoihin. ”Mikäli haltija suuttui, se saattoi räyhätä äänekkäästi tai vaikka siirrellä ja rikkoa talon tavaroita”, Enges kuvaa. Haltijaa ei kannattanut suututtaa, eikä pyhästä puusta saanut taittaa edes yhtä oksaa. Ne hyväksyttiin osaksi ihmisten elinpiiriä. Kuten saamelaisessa perinteessä, myös suomalaisessa kansanperinteessä luonnonhenkiä käytettiin myös varoittamaan vaaroista tai pelottelemaan lapsia. Jopa nuoret ja lapset tiesivät, miten tuli toimia, jos kohtasi äpärän tai kuuli sen itkua. Haltijoiden kanssa oltiin neuvotteluasemissa. Kertomuksissa nousi esiin joukko vainajahenkiä, joilla on ollut myös tehtävä ihmisten moraalinvartijana.” Eräs tarina kertoo lapsivainajaäpärästä, jonka uskottiin syntyneen sopimattomasta avioliiton ulkopuolisesta suhteesta. Usein niiden ajateltiin myös suojaavan omia ihmisiään olemalla vihamielisiä vieraille ihmisille tai yhteisöille. Ihmisten lähellä, kuten taloissa, piharakennuksissa tai saunassa asuvien haltijoiden tehtävänä oli vartioida ja suojella ihmisten omaisuutta ja terveyttä ja tuoda onnea viljasadon tai karjan suhteen. Piti pysyä rauhallisena, lähteä vetäytymään ja ylittää tunturipuro tai joki, sillä äpärän ei uskottu pääsevän vaeltamaan veden yli. Pyhät puut miellettiin haltijoiden asuinpaikoiksi ja porteiksi ihmisen ja henkimaailman välillä. Mikäli ihmiset kohtelivat niitä hyvin, ne pitivät heistä huolen
Tutkimusten mukaan ihmisten suhtautumisessa luonnonhenkiin ja muihin henkiolentoihin onkin tapahtunut selvä kulttuurinen muutos kaikkialla länsimaissa. ”Samassa suhteessa myönteiset ja toivotut kokemukset lisääntyvät.” Avarakatseisempi suhde henkiolentoihin näkyy myös viihteessä. Raamatussa puhutaan henkivalloista. ”Samalla tuomittiin hullu kansa, joka tällaisiin olentoihin uskoo”, Enges lisää. Nekin ihmiset, jotka ovat edelleen kiinnostuneita vain materialistisesta maailmankuvasta, ovat aiempaa tietoisempia ei-materialistiseen maailmaan liitettävistä ilmiöistä. 12 | VOI HYVIN. Enkeleitä ei koettu enää etäisinä taivaallisina olentoina, vaan niiden nähtiin laskeutuneen keskelle arkea tuomaan lohtua ja iloa. Yksilö voi kokeilla erilaisia polkuja ja vaihtoehtoja ja jopa luopua jostakin, jota ei koe itselleen sopivaksi. Ihminen voi itse vapaasti valita yhä laajenevasta henkisyyden tarjonnasta ja esimerkiksi kokeilla monipuolisesti erilaisia luontaishoitoja. Oma ilmiönsä ovat enkelit. suojelijoina, tänä päivänä henkiolentoihin halutaan saada yhteys yksilöllisellä tasolla, oman henkisen kasvun tueksi. Folkloristi on kiinnostunut menneisyyden lisäksi nykyhetken henkisyyden ilmentymistä. Hän on ollut mukana toimittamassa teosta Kansanuskosta nykypäivän henkisyyteen , jossa todetaan henkisyyden olevan tämän päivän vastine agraariajan kansanuskolle. Suomessa ja muualla tehtyjen tutkimusten mukaan suuntaus on se, että pelottavina ja ei-toivottuina pidettyjen kokemusten määrä vähenee. Jo 2000luvun vaihteessa puhuttiin buumista. Uushenkisyys onkin Engesin mukaan valikoivaa. Enää ei manata piruja tai jahdata kummituksia, vaan halutaan tietoista yhteyttä näkymättömän maailman asukkaisiin ja energioihin. Listassa on tunnettuja nimiä, kuten Ukko, Ahti ja Väinämöinen. Nykyhenkisyydessä vastaavanlaisiksi auttajiksi mielletään myös erilaiset henkioppaat. Ne ovat apu parempaan elämään, itsetuntemukseen, terveyteen tai henkisen tiedon tavoittamiseen.” LUONNONHENKIEN YHTEYDESSÄ puhutaan myös ekospiritualismista. Se voi olla kiiltokuvista omaksuttu, kaunis, siivekäs hahmo tai puhdas valo-olento. Tapa heijastuu aina meidän päiviimme. ”Enkeli mielletään monella tavalla. Nähtiin, että enkelit laskeutuivat keskelle arkea tuomaan lohtua ja iloa. Tarinoita kerrotaan lasten suojelemiseksi.” Uskonpuhdistuksen jälkeen protestanttinen kirkko pyrki järjestelmällisesti tuhoamaan kansanuskon ja demonisoi luonnonhenget ja muut henkiolennot. Tämä heijastuu myös sekä perinteiseen että sosiaaliseen mediaan. Ihmiset kokevat haluavansa tehdä yhteistyötä luonnonhenkien ja henkiolentojen kanssa Äiti-Maan suojelemiseksi. Ihminen koki elävänsä niiden rinnalla, mutta myös niiden ehdoilla. Agricolan jumalaluettelo vuodelta 1551 esittelee listan hämäläisten ja karjalaisten jumalista, jotka julistettiin pakanallisiksi epäjumaliksi. MYÖS NYKYHENKISYYS kiinnostaa tutkijaa. Usein se näyttäytyy suojelusenkelinä.” Suojelusenkeli voidaan nähdä haltijaa vastaavana olentona, joka esimerkiksi varoittaa vaaroista tai opastaa etiäisten tai intuition avulla. Kirkon toimista huolimatta kansanuskon kaltaiset perinteet ovat yhä elossa, tosin niihin on tullut uusia piirteitä. Engesin mukaan enkeli ei kuitenkaan kuulu suomalaiseen kansanuskoon, vaan se on lähtökohtaisesti kristillinen olento. ”Aikuiset saattavat kertoa lapsilleen pimeässä lymyävästä Möröstä tai kaivossa asustelevasta Näkistä. Enää ei olla niinkään sidoksissa paikallisten tai alueellisten kyläyhteisöjen uskomuksiin tai toimintatapoihin. Suurin ero on se, että siinä missä ennen muinoin luonnonhenkiä pidettiin paikkoihin sidottuina ihmisten ja yhteisön Henkiolentoihin halutaan nyt saada yhteys oman henkisen kasvun tueksi. Kansallisella kulttuuriperimällä ei ole myöskään enää yhtä suurta merkitystä. Niiden kanssa piti olla varuillaan, koska oli aina vaara, että ne suuttuvat. Enges tiivistää: ”Kun ihmiset pitävät huolta Äiti-Maasta, Äiti-Maa pitää huolen ihmisistä.” Vanhoissa perinteissä luonnonhenget koettiin usein varoittavina, uhkaavina, jopa pelottavina. 1960-LUVULTA ALKAEN levinnyt new age -liike on myös muuttanut yleistä ilmapiiriä henkisyyden suhteen. ”Nyt mukaan voidaan ottaa myös eri kulttuurien ja uskontojen henkiolentoja, jotka toimivat yksilön avustajina ja oppaina. Elokuvat ja televisiosarjat esittelevät pelottavina pidettyjä olentoja, kuten vampyyrejä ja zombeja, aiempaa inhimillisemmässä valossa. Henkisyydestä kiinnostunut nykyihminen voi itse päättää, millaisiin asioihin ja ilmiöihin hän haluaa kiinnittyä ja mitä kokee tarvitsevansa. Yhteys luonnonhenkiin nähdään oman henkisen kasvun lisäksi myös osana luonnonsuojelua. Nykyisin ajatellaan, että hyvät henget ovat aina ihmisen puolella ja haluavat auttaa, ilman taka-ajatuksia tai reunaehtoja. Hän näkee siinä paljon yhteneväisyyksiä muinaisuskon kanssa
On lohduttavaa kokea, että vainaja ei ole kadonnut lopullisesti, vaan jatkaa elämäänsä rajan toisella puolella, johon häneen voidaan saada yhteys.” Perustarve on pysynyt, vain muodot ovat muuttuneet. ”Yksisarvinen on esimerkki olennosta, joka on kokenut suuren muodonmuutoksen. ”Useissa henkisen kasvun suuntauksissa ajatellaan, että ihminen voi löytää itselleen henkioppaan, joka kulkee rinnalla koko elämän ajan.” Henkioppaan tehtävänä on myös auttaa yksilöä elämän oppiläksyissä, jotta hän kykenee etenemään henkisessä kasvussaan. ”On lohduttavaa kokea, että vainaja ei ole kadonnut lopullisesti.” VOI HYVIN | 13. Olisi hienoa, jos olisi jotakin, jonka voisin selvästi tunnistaa omaan arkikokemukseeni kuulumattomaksi.” Pitkä ura tutkijana on rikastuttanut joka tapauksessa Engesin elämää. ”On kyllä. Joissakin Raamatun käännöksissä villihärkää tarkoittava sana on käännetty yksisarviseksi.” Agricolan Dauidin Psalttarin eli Raamatun Psalmien kirjan suomennoksessa vuodelta 1551 pyydetään vapautusta yksisarvisista: Wapahda minua Jalopeuran Suusta?/. Muinaiset samaanit ovat vaihtuneet nykyajan meedioihin. KAUPUNGISTUMISEN, teollistumisen ja globalisaation myötä suomalaisten henkisyys on muuttunut. Tänä päivänä ne näkyvät arjessa lastenvaatteista kodinsisustukseen ja yritysmainontaan. Voi olla, että tiede todistaa tulevaisuudessa, että on olemassa jotakin muutakin kuin tämä fyysinen maailma. Kristillisessä kirkossa yksisarvisesta tulikin vertauskuva, joka puhtaana ja lempeänä olentona yhdistettiin Kristukseen. Tietäjistä on tullut selvänäkijöitä ja parantajia. Enges toteaa, että nämä valkoiset hevosenkaltaiset olennot voidaan nähdä enkeliolentoina. Yksisarviset tunnetaan jo antiikin ajan kertomuksista. Yhä useampi ihminen kokee elämää fyysisten aistien tuolla puolen. Historian eri vaiheissa ne ovat olleet voimallisesti esillä myös taiteessa. Siihen saakka pyrin säilyttämään avoimen mielen.” . Tästä on esimerkkinä tuntemattoman taiteilijan Porvoon tuomiokirkon salin pylvääseen maalaama yksisarvishahmo. Miten tutkija selittää tämän. ”Joillakin on tarve esimerkiksi pyrkiä säilyttämään emotionaalinen yhteys edesmenneisiin läheisiin. Olen pitänyt sitä vähän puutteena. ”Toisaalta kristillisessä perinteessä yksisarvinen on nähty myös jumalallisena hahmona”, Enges kuvaa. Onko hänen mieleensä koskaan tullut ajatusta, että ehkäpä henkimaailma ja sen asukkaat ovatkin totta. ia pääse minua niiste Yxisaruillisist. Tutkijan työn vastapainona Pasi Enges soittaa bluegrassia mandoliinilla. SUOSIOON OVAT NOUSSEET myös yksisarviset, jotka edustavat viattomuutta ja pyyteetöntä rakkautta. ”Valitettavasti ei ole. Henkisellä kentällä puolestaan tarjotaan yksisarvishoitoja ja -retriittejä. Olen agnostikko yliluonnollisen suhteen. Mutta entäpä tutkija itse, onko hänellä kokemuksia yliluonnollisesta. Yksi asia on kuitenkin säilynyt: ihmiset etsivät yhä lohtua henkimaailmasta ja siellä elävistä
Tammi 2021. Jotkut olivat miljonäärejä, jotka pystyivät varustamaan retkikuntia tutkimusmatkalle. Nykykummajaiset ovat luonteeltaan fyysisiä eläinten kaltaisia otuksia. Ne ovat ikään kuin harvinaisia lajeja, joita ei vain vielä ole löydetty. Miksi haluamme uskoa salaperäisiin olentoihin. ”Toisinaan tunnen tuntemattoman kutsun. 1900-luvun tunnetuimmat otukset ovat niittäneet mainetta samaa tahtia tiedonvälityksen kiihtymisen ja populaarikulttuurin leviämisen myötä.” Tunnetko hengenheimolaisuutta hirviöiden metsästäjiä kohtaan. ”On selvää, että seikkailijoita motivoivat myös eksotiikan nälkä, kunnianhimo ja valloittamisen halu. Millaisen suuren maailmanmaineen he saavuttaisivatkaan, jos saisivat kiinni hurjan järvihirviön tai saisivat vangittua valokuvaan itse Isojalan. Esimerkiksi vasta vuonna 2004 ensimmäisen kerran valokuvattu jättiläiskalmari on kuin suoraan merihirviöiden joukosta. Niihin uskominen on ohjelmoitu mielikuvitukseemme sukupolvien saatossa, tarinoiden ja silminnäkijäkertomusten avulla. Olisi kiinnostavaa lähteä tutkimusmatkalle. Kun koemme jotain selittämätöntä, kuten näemme vilahduksen metsän siimeksessä tai häivähdyksen järven pinnassa tai kuulemme jotain outoa, tulkintaamme ohjaa opittu, usein tiedostamaton uskomus.” Millaisia henkilöitä hirviöiden metsästäjät tyypillisesti olivat. ”Heitä yhdisti ennakkoluuloton seikkailunhalu. Vaihtoehtoja olisi monia. V E IK K O SO M E R P U R O. Sumatran saaren pikkuihminen, ihmisen kaltaiseksi apinaolennoksi kuvailtu otus, kiehtoo minua myös.” Oliko metsästäjien elämäntavassa ongelmallisia piirteitä. Esimerkiksi toimittaja Debbie Martyr ryhtyi Sumatran tiikerin suojelijaksi, kun Sumatran myyttinen pikkuihminen ei koskaan näyttäytynyt.” Mikä yllätti sinut otuksia tutkiessasi. Skotlannin järvellä kulkevia säikyttelevä Loch Nessin hirviö. Kun sitten todisteita hirviön olemassaolosta ei saatu, moni seikkailija lopulta luovutti. Englannissa on ihmetelty vuosien saatossa tehtyjä havaintoja isoista kissapedoista, kuten puumista. Mysteerin houkuttelevuuden ja jatkuvuuden kannalta olisi parasta, että se jäisikin tuntemattomaksi. ”Tutkijat ovat sitä mieltä, että ihminen kaipaa mysteeriä, jotain tuntematonta, johon uskoa ja jota tutkia. On myös todettu, että olennot ovat ympäröivän kulttuurinsa luomuksia. Kryptozoologia tutkii eläimiä, joista ei tiedetä, ovatko ne laisinkaan olemassa. Ympäri maailmaa ihmiset kertovat nähneensä hämmästyttäviä olentoja, mutta niiden todenperäisyyttä ei ole pystytty vahvistamaan. Ei siis ole tyystin mahdotonta, että jokin sepitteeksi luultu olento virallisesti tunnistettaisiin jonain päivänä.” Ninni Sandelius Päivi Laitinen: Outojen otusten jäljillä?–?Tutkimusretkiä lumimiesten, vesihirviöiden ja muiden merkillisten olentojen maailmaan. Metsästäjät hyötyivät pr-taidoista, koska niiden avulla he saivat tehtävälleen julkisuutta. Uutta ajateltavaa L egendaarinen lumimies, karvainen jättiläinen Himalajalta. Monella oli toimittajan tausta, joten heitä ajoi eteenpäin luontainen uteliaisuus kiinnostavia tapauksia kohtaan ja heille oli luontevaa matkustaa maailman ääriin. Tämän tunteen pauloissa alkuperäisasukkaiden kulttuurin tai paikallisen luonnon kunnioittaminen saattoi jäädä toissijaiseksi. Matka kuitenkin muutti monen asenteen: metsästäjät ryhtyivät luonnonsuojelijoiksi. Ennen uskottiin peikkoihin ja haltijoihin, joita pidetään satuolentoina. Muiden seikkailijoiden piti kerätä tukijoita ja rahaa. ”En arvannut, kuinka laajasti ympäri maailmaa hirviöihin uskotaan ja kuinka paljon havaintoja niistä on tehty. 14 | VOI HYVIN KOONNUT HEINI LEHTOSALO KUVAT ADOBE STOCK, KUSTANTAJAT JA TAIDEHALLI Outo otus johdattaa kohti tuntematonta Ammenna viisautta elämääsi. Toimittaja Päivi Laitinen on perehtynyt tarunhohtoisiin otuksiin, niihin liittyviin tarinoihin sekä "monsterin metsästäjiin”, miehiin ja naisiin, jotka lähtivät seikkailuun mystisten otusten jäljille
Jos teet naamion saunan yhteydessä, sauno normaaliin tapaan ja huuhtele iho. Lili Chin on koonnut hauskaan oppaaseensa nelijalkaisten ystäviemme tervehdyksiä, eleitä, ääntelyitä ja asentoja, joita seuraamalla tiedät, mitä koirasi päässä mahdollisesti liikkuu ja miltä siitä tuntuu. Halutessasi voit lisätä seokseen 3 rkl luonnonjogurttia. Kirjapaja 2021. VOI HYVIN | 15 Heittäydy aistien syleilyyn • Taiteilijat ammentavat inspiraatiota niin ulkoisesta kuin sisäisestä maailmasta. He tuntevat, koskettelevat, haistavat, maistavat ja etsivät kontaktia. Opettele koirien kieltä • Eläinten eleitä ja käyttäytymistä on joskus vaikea tulkita, vaikka kyse olisi omasta rakkaasta lemmikistä. Anna vaikuttaa noin 15 minuuttia. Esimerkiksi kasvojen ihoa virkistää kahvikasvonaamio, joka auttaa myös tummiin silmänalusiin: . He aistivat. asti. Mitä tarkoittaa, kun hauva lipoo huuliaan ja haukottelee. Entä kun sen korvat sojottavat eteenpäin ja häntä heiluu reippaasti. Taiteilijat siirtävät havaintonsa kaikkien koettavaksi, mutta jokainen meistä voi seurata heidän esimerkkiään. Terhi Ruutu kokosi kirjan saunahoidosta.. Kiukaan lämmössä on puhdistauduttu, hoidettu kehoa ja mieltä, hellitty kaikkia aisteja ja vaalittu yleistä hyvinvointia. Lili Chin: Koiran kielellä?–?Opi tulkitsemaan mitä lemmikkisi todella tarkoittaa. Huuhtele pois lämpimällä vedellä. Hän on nyt koonnut Hoitava sauna -kirjaansa hoitoja, joita jokainen voi toteuttaa kotioloissa. . Sekoita 3 rkl puhdasta, vastajauhettua kahvia ja 2 rkl hunajaa. Aistimuksiaan voi siirtää paperille, liikkeeseen, muistikortille tai säveliin, kuten Aistit-näyttelyn taiteilijat ovat tehneet. Tunnetilat muuttuvat myös tilanteiden mukaan. Sauna pitää virkeänä • Sauna on osa ikiaikaista suomalaista hoitoperinnettä. Hiero naamio puhtaille kasvoille pyörivin liikkein. . . Saunaterapeutti Terhi Ruutu on saunayhteisö Terhenin perustaja. Tammi 2021. Valittavana on muun muassa hierontoja, kävelyitä sekä kylmiä ja lämpöisiä kylpyjä. Hoito: Terhi Ruutu: Hoitava sauna?-?Reseptejä hyvinvointiin. Aistit –?Coming to Our Senses Helsingissä Taidehallissa, Töölön kaupunkitilassa ja kulttuurikeskus Stoassa 5.9
K ANNESSA Terveellinen ruokavalio, liikunta ja luonnonmukainen elämä ovat tärkeitä Inka Kallénille ja Veli-Pekka Kiviharjulle. 16 | VOI HYVIN
TEKSTI EVELIINA LAUHIO KUVAT MILKA ALANEN ”Olemme peilejä toisillemme” VOI HYVIN | 17. Näyttelijä Inka Kallén ja hänen isänsä Veli-Pekka Kiviharju ovat läheinen parivaljakko. Lapsuudenkodistaan Inka peri vihreät ja henkiset arvot, joita vastaan hänen ei ole juuri tarvinnut kapinoida
Veli-Pekka harrastaa monipuolista urheilua. Veli-Pekan puoliso ja Inkan äiti, Inkeri, oli erikoissairaanhoitaja, joka oli opiskellut homeopaatiksi, lymfahierojaksi ja elävän ravinnon kouluttajaksi. ”Minulla oli ihana lapsuus. Vihreät arvot, luonnonmukaisuus ja henkisyys olivat perheessä tärkeitä. Hän kasvoi seitsemän sisaruksensa kanssa Torniossa, josta suurperhe muutti vuonna 1958 Tuusulaan. Perheen lapset kävivät Montessorileikkikoulua, jota Veli-Pekka ja Inkeri olivat perustamassa Tuusulaan. Kirja muutti nuoren miehen maailmankuvan. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaneen äidin käytös oli toisinaan arvaamatonta. Veli-Pekkaa ja Inkaa yhdistää avarakatseinen suhtautuminen henkisyyteen. Terveellisten elämäntapojen puolestapuhujana ja muun muassa paastokurssien vetäjänä tutuksi tullut kahdeksankymppinen näyttää siltä kuin hän olisi juuri palannut Suomeen etelänlomalta. Näyttelijä Inka Kallén rapsuttaa Ciara-koiraansa, joka hakeutuu sisälle varjoon. Inka eli perheessä, jossa syötiin pitkälti elävää ravintoa ja jossa sairaudet hoidettiin antibioottien sijaan luontaislääkkeillä ja homeopatialla. Veli-Pekan koti, joka on samalla Inkan lapsuudenkoti, sijaitsee reilun puolen kilometrin päässä Inkan puutalosta. ”Lapset toivoivat aina, että minä menisin kauppaan, sillä minä toin kotiin myös herkkuja. Inka ja hänen veljensä Paulus harrastivat monipuolisesti liikuntaa ja musiikkia. Minua ei yritetty laittaa mihinkään muottiin”, Inka sanoo. Hän ryhtyi kasvissyöjäksi ja kiinnostui paastoamisesta. Veli-Pekka veti paastokursseja, teki arkkitehdin töitä, toimitti Sateenkaari -lehteään, istui vihreiden edustajana Tuusulan kunnanvaltuustossa sekä -hallituksessa ja opetti tennistä. VELI-PEKKA KIVIHARJU , 80 on Tuusulassa asuva elämän moniottelija. Veli-Pekka muistaa elävästi hetken, jolloin hän kiinnostui ihmisen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Nämä muistikuvat palaavat Inkan mieleen, kun hän ajattelee lapsuuttaan nelihenkisen perheen esikoisena. TUOREPURISTETTUA porkkanamehua, ruskovillasta valmistettu haalari, ituja kasvamassa keittiön pöydällä ja flunssan iskiessä valkosipulinkynnestä valmistettu kääre korvaan. Tosiasiassa rusketus on peräisin tuusulalaiselta tenniskentältä, jolla Veli-Pekka käy lähes päivittäin pelaamassa ja opettamassa. Paastoa harrastava absolutisti ei sopinut joukkoon.” INKA VAALII omassa elämässään monin tavoin kodin perintöä. Pihan poikki astelee kylään Inkan isä, VeliPekka Kiviharju. Jos joutuisin valitsemaan elämästäni onnellisimman ajan, se olisi joko lapsuuteni tai se vaihe, jolloin omat lapseni olivat pieniä.” Kansakoulujen tarkastajan ja hammaslääkärin perheessä syötiin terveellisesti, mutta muuten ravintoon tai hyvinvointiin liittyvät asiat eivät olleet erityisesti esillä. 18 | VOI HYVIN. Arkkitehdin uran jäätyä taakse hän on keskittynyt muun muassa paastokurssien vetämiseen, politiikkaan, tenniksen valmentamiseen ja oman lehden toimittamiseen. Sain olla juuri se, kuka olen. Omenapuut hehkuvat täydessä kukassa. P ittoreskin puutalon verannalla Tuusulassa on tarjolla vesimelonia ja mintulla maustettua lähdevettä. Nyt ollaan molemmille tutuissa maisemissa. ”Minulla oli silti hyvä lapsuus. Inkeri olisi ostanut pelkkää hapankaalia”, Veli-Pekka vitsailee. Inka on kiitollinen opeista, jotka hän kotoaan sai. Perheessä luotettiin yhdessäolon ja keskustelun voimaan. Hän on kasvissyöjä, kiinnostunut ravinnosta ja opiskellut joogaopettajaksi. Jos joku vaiva tai kolotus hyvin harvoin iskee, hän luottaa luonnonmukaisiin hoitokeinoihin, kuten homeopatiaan. Kuvassa siliteltävänä Inkan Ciara-koira. Lapsuutta varjostivat sota ja äidin sairaus. Veli-Pekka oivalsi, että sillä, mitä ihminen laittaa suuhunsa, on ratkaiseva merkitys elämänlaatuun. ”Aluksi minusta tuli lähes erakko. Hän oli 27-vuotias, ”Vanheneminen ja sen mukana tulevat kehon muutokset ovat minulle vaikeita.” kun hänen käteensä osui sattumalta kaverin kirjahyllystä Are Waerlandin kirja nimeltä Terveyden avain . VELI-PEKAN LAPSUUDESSA ei ollut ituja, eikä homeopatiaa. Ehdottomia ei kuitenkaan oltu minkään asian suhteen. Kasvissyöjänä erkaannuin kavereistani, jotka vetivät kaljaa ja makkaraa
Kun toinen puhuu, toinen kuuntelee keskittyneesti. Inka esittää pääosan syksyllä ensi-iltansa saavassa elokuvassa Odotus, jonka hän on käsikirjoittanut yhdessä ohjaaja Aku Louhimiehen kanssa. Perheessä pidettiin luonnollisena sitä, että henkimaailma on olemassa. ”Tulin kuulluksi ja hyväksytyksi juuri sellaisena kuin olen, ja sisäinen turvallisuuden tunteeni alkoi vahvistua.” ”Olin kuvitellut, että olen viisaampi ja kypsempi ihminen, jos en suutu.” S ”Koen olevani sen työn tulosta, jota molemmat vanhempani ovat hyvinvoinnin saralla tehneet. Vaikka ulkoiset puitteet olivat kunnossa, Inka ei ollut onnellinen. Vaikka olenkin etsinyt omaa polkuani, minulla ei ole koskaan ollut suurta tarvetta kapinoida vanhempieni arvoja tai valintoja vastaan.” ISÄN JA TYTTÄREN suhteesta paistaa lämpö. ”Mitä rehellisemmin tutustun itseeni, sitä enemmän raivaan esteitä sisimmässäni olevan rakkauden tieltä. Tuusulassa asuva Inka harrastaa joogaa, tennistä, hiihtoa ja pyöräilyä. ”Aira ei ole varsinainen terapeutti, mutta kuuntelee ammatikseen ihmisiä. Olin kuvitellut, että olen viisaampi ja kypsempi ihminen, jos en suutu. Olen elänyt todella terveenä.” Inka arvostaa myös lapsuudenkotinsa avarakatseista ilmapiiriä. Minä painotan VOI HYVIN | 19. Pieni mielipide-ero on vain piristänyt isän ja tyttären keskusteluita. Hänellä oli ontto ja paha olo. Pesäeron Inka joutui tekemään isästään ja perheestään parikymppisenä, jotta hän saattoi tutustua itseensä. ”Teen edelleen ajatuksissani valintaa päivittäin sen suhteen, että otan itse täysin vastuun omasta hyvinvoinnistani ja tunteistani. Aloin käydä hänen luonaan keskustelemassa kerran viikossa.” Inka puhui Airan luona itsestään ulos pelot, häpeät ja ristiriidat. Inkan äiti ehdotti, että tytär ottaisi yhteyttä tuttuun terapeuttiin, Airaan. mieltä, ja joskus sanaillaan tiukasti, mutta kunnioitus toista kohtaa on syvää. ”Olen ylpeä Inkan määrätietoisesta itsensä kehittämisestä. He kävivät yhdessä läpi Inkan lapsuudenperheen dynamiikkaa. Kaikesta ei olla samaa AMMATTIKUUNTELIJAN luona Inka ymmärsi, että hänen oli tarpeellista kyseenalaistaa joitakin isältään oppimiaan tapoja. Uskon, että olen elämässä opettelemassa rakastamaan itseäni sellaisena kuin olen. Pystyn nykyään olemaan armollisempi itseäni kohtaan.” Tärkein oppi Airan luona käymisestä Inkalle oli se, että kukaan toinen ei voi aiheuttaa ihmiselle pahoinvointia. INKA KALLÉN, 39 on näyttelijä ja joogaopettaja. Vaikka olen kulkenut tietäni nelisenkymmentä vuotta kauemmin kuin Inka, hän on monissa asioissa edennyt paljon pidemmälle kuin minä.” VELI-PEKKA TUNNISTAA itsessään armottomuuden, josta Inka on opetellut päästämään irti. Aikuisena olen ymmärtänyt, että sain elämääni todella hyvät eväät. Edelleen silloin tällöin hän soittaa Airalle, jos hän kaipaa kuuntelevaa korvaa ja näkökulmaa johonkin ristiriitaan. Vähitellen aloin ymmärtää, että tunteiden purkaminen on inhimillistä ja hyväksyttävää.” Inkan itseensä tutustumisen prosessi jatkuu läpi elämän. ”Tiedostamattani tunsin syyllisyyttä aina, kun olin vihainen. ”Minulle ei tuputettu mitään tiettyä maailmankatsomusta, mutta sain mahdollisuuden keskustella myös henkisyyteen liittyvistä asioista. Hänestä liialle mukavuudenhalulle ei tule antautua. Huono olo johtuu lopulta aina omista ajatuksista ja siitä, ettei hyväksy itseään. ”Inka on keskittynyt enemmän mielen hallintaan ja hyvinvointiin. Inka havahtui uskomuksiinsa, jotka tuottivat hänelle pahaa oloa. 54 parin viikon mittaista tuoremehupaastoa pitänyt ja lähes 150 paastokurssia elämänsä aikana vetänyt mies vannoo terveellisen ruokavalion lisäksi kurinalaisen kuntoilun nimeen. Hän oli omaksunut isältään mallin siitä, että omaa vihan tunnettaan ei saa kohdistaa toiseen ihmiseen. Paljon helpompaa olisi lähteä syyttämään muita.” Veli-Pekka on eri mieltä Inkan kanssa siitä, onko ihmisellä oikeus näyttää vihaansa ja purkaa pahaa oloaan toiseen ihmiseen
Hän luottaa siihen, että häntä kannatellaan ja että hän on turvassa. Myös Veli-Pekkaa yritettiin houkutella uskonnolliseen liikkeeseen. ”Sanoin heille tomerasti, että me uskomme samaan Jumalaan, mutta minulla on oma tieni.” Henkisen taipaleensa alkuvaiheissa VeliPekka tutustui alan valtavaan kirjoon käymällä vuosien ajan erilaisilla messuilla. Olemme peilejä toisillemme.” Veli-Pekka ei kaipaa omien sanojensa mukaan terapeuttia vaan keskustelukumppania. ”Lähdin keväällä kuukaudeksi Italiaan, koska minulle tuli vahva intuitio siitä, että minun tulisi tehdä niin. ”Isäni kanssa olen harjoitellut rehellisyyttä: sanon suoraan, jos en jaksa kuunnella häntä tai jos tarvitsen omaa aikaa. Vanheneminen ja sen mukana tulevat kehon muutokset ovat minulle vaikeita.” Inka on ehdottanut, että myös Veli-Pekka hakisi ammattiapua pahaan oloonsa. Hänen äitinsä ja neljä sisarustaan kääntyivät aikuisena Jehovan todistajiksi. enemmän fyysistä puolta. Inka tietää, ettei isä milloinkaan hylkäisi häntä. Vaikka välillä tekisi mieli huutaa Jumalalle, rauhan ja luottamuksen tunne palaa aina. Maksoin lennot luottokorttini viimeisillä euroillani. Minulla on muutamia läheisiä ystäviä, joiden kanssa voin keskustella kaikesta.” HENKISYYS JA USKONASIAT ovat aina kiinnostaneet molempia. Minulla ei oikeastaan olisi ollut varaa reissuun, mutta päätin luottaa siihen, että kaikki järjestyy”, Inka kertoo ja jatkaa: ”Juuri ennen kuin nousin lentokoneeseen, huomasin, että tililleni oli tullut iso summa rahaa Kopiosto-korvauksia, joita en osannut odottaa.” Inkalle henkisyys tarkoittaa uskallusta kääntyä hakemaan ohjausta omalta sisäiseltä viisaudelta. En usko synnin käsitteeseen.” Usko tarkoittaa Inkalle ennen kaikkea luottamusta. Veli-Pekka uskoo Jumalaan ja Jeesukseen. VeliPekka ei koe sille tarvetta. Voin yhtä Isän puoleen voi aina kääntyä. Inka ei pysty toimimaan liian usein isänsä kuuntelijana, sillä keskustelut saattavat nostaa hänessä voimakkaita tunnereaktioita pintaan. ”Viisaus on jokaisessa sisäsyntyisenä. Minulle Jumala on rakkaus, joka on meidän jokaisen sisimmässä oleva totuus.” ”Kuulun kirkkoon, mutta uskoni ei mene suoraan minkään uskonnon alle. On oma valinta uskaltaa kuunnella sisimpänsä viisautta”, Inka Kallén miettii. 20 | VOI HYVIN. Ymmärsin jo kauan sitten, että viisaus on sisälläni.” Myös Inka ajattelee, että viisaus ja jumaluus piilevät ihmisen sisällä. En ole vielä koskaan jäänyt kiinni pettymykseen tai katkeruuteen.” Inka uskoo, että kaikella on tarkoituksensa. Hän keskustelisi Inkan kanssa mielellään vielä useammin, mutta tytär ei ole aina käytettävissä. ”Kaveri on 2?000 vuotta sitten laukonut sellaisia ikivihreitä viisauksia, että ne ovat ajankohtaisia edelleen”, Veli-Pekka sanoo. Hän haluaa keskittyä tietoisesti ajatuksillaan runsauteen ja kokee usein johdatusta ja suoranaista siunausta elämässään. Hän vieroksuu julistamista, käännyttämistä ja tiukkoja dogmeja. ”Sitä ei voi järjellä selittää, mutta sen tunnistaa rauhan ja luottamuksen tunteesta. Veli-Pekalle henkisyys tarkoittaa yhteyttä näkyvän ja näkymättömän hyvin käyttää Jumalasta termiä rakkaus, totuus, intuitio tai vaikkapa sisäinen viisaus. Silloin, kun kuuntelen, haluan olla täysillä läsnä. ”En ole koskaan hurahtanut mihinkään ismiin. Veli-Pekka Kiviharjun mukaan viisaus kasvaa ihmisessä iän myötä. ”Kun olen oivaltanut jonkun uuden jutun esimerkiksi henkisyydestä, haluan jakaa sen jonkun kanssa. ”Luottamus ei katkea