7,90 € ”Miten vähän tiesimme luonnon hädästä” Meeri Toivonen ”Henkisyyteni kumpuaa noituudesta” Sinikka Sokka ”Jouduin nunnien hoiviin pikkutyttönä” Terveys Borrelioosia voi hoitaa yrteillä Hiljaisuuden yllättävä vaikutus Graalin maljan salaisuus Mitä tähdet kertovat ystävyydestä. VOIMAA JA VIISAUTTA VOI HYVIN VERKOSSA: TERVE.FI Martti Suosalo & Virpi Suutari Katja Frange ”Pakenin liian kauan haavojani”. NRO 6/2024
Ekologisesti kestävän mökkeilyn puolesta Uudistunut Meidän Mökki on jokaisen mökkiläisen ehtymätön vinkkipankki Tutustu ja tilaa! . meko.fi/meidan-mokki Vuodessa yli 750 sivua mökkitunnelmaa ja parhaita ideoita! Kiehtovat mökkitarinat JOKA NUMEROSSA: + Helpot tee itse -ohjeet + Irrotettava huoltokirja + Ennen & jälkeen -remonttijutut + Lukijoiden toiveristikot
vuosikerta. 39. Satuttaa ja surettaa, kun ystävä piikittelee tai väheksyy. lakko tai tuotannolliset häiriöt). Pienikin vihreä keidas on riittävä kiitollisuuden harjoittamiseen, puutarhaterapian asiantuntija Eija Keckman kertoo. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. Päätoimittaja Riitta Nykänen Toimituspäällikkö Sari Salonen Tuottajat Heini Lehtosalo Toimitusassistentti Päivi Ahonen Sähköpostit etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi Tämän numeron avustajat Milja Haltsonen, Jonna Hoffrén, Eija Huusari, Nea Ivars, Ida Jokikunnas, Timi Kuosmanen, Eveliina Lauhio, Essi Lyytikäinen, Markku Manninen, Petri Mulari, Jaana-Mirjam Mustavuori, Marjo-Kaisu Niinikoski, Hannu Niittymäki, Timo Pyykkö, Sirpa Pääkkönen, Antti Raatikainen, Helena Saine-Laitinen, Ninni Sandelius, Hanna Vilo ja Milja Yli-Opas. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Keskustele aiheesta Facebookissa. Voi hyvin ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Voi hyvin -lehti Milloin on aika päättää ystävyys. Aikakausmedia ry:n jäsen. (09) 759 6600 Sähköposti: info@aspa.a-lehdet.fi Sähköpostin vastausaika on noin viikko. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. Sivunvalmistus Heidi Asplund, Aste Helsinki Oy Kustantaja A-lehdet Oy Mediamyynti ja markkinointi mediaopas.a-lehdet.fi Ilmoitusten trafikointi PunaMusta Oy Käyntiosoite Risto Rytin tie 33, Helsinki Postiosoite Voi hyvin, 00081 A-LEHDET Sähköposti voihyvin@a-lehdet.fi Puhelin (09) 75 961 (vaihde) www.terve.fi, facebook.com/voihyvin, Instagram: @voihyvin Asiakaspalvelu Nopeimmin asioit netissä: asiakaspalvelu.a-lehdet.fi Puhelimessa palvelemme nyt myös iltaisin ja lauantaisin ma-pe klo 8-20 ja la klo 10-15 p. Lehtitilaukset lehtitilaukset.a-lehdet.fi Virallinen osoitteenmuutos postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Lue juttu netistä. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. ISSN 0780-1122 Lue, keskustele ja osallistu netissä ja somessa terve.fi Puutarha hoitaa kaikkia aisteja. Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. @voihyvin Mustikka, mansikka vai jokin muu – mikä on suosikkimarjasi ja missä muodossa haluat sen syödä. Vastaa kyselykisaan Instagramissa.. Juuri hänen piti olla tukenamme ja turvanamme aina, mutta nyt hän torjuu ja hylkää. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Painopaikka PunaMusta Oy
. Kannessa henkisyys 8 Viisas nainen | Näyttelijä Sinikka Sokan mielestä on päästettävä irti kaikesta siitä, mikä on aiheuttanut katkeruutta. Voit löytää vastauksia tutustumalla sisäiseen lapseesi. 28 Psykologia | Tuntuuko, että et kykene elämään täysillä. 42 Ravitsemus | Tuoreet satokauden marjat pitävät verensokerin tasaisena pitkin päivää. 15 Uutta ajateltavaa | Oletko pohtinut, millainen on luontoyhteytesi. Tiedustelut sivulla 63. Se käsittää ravitsemuksen, hengityksen ja liikunnan. Meikki ja kampaus Ida Jokikunnas. . 34 Psykologia | Hyvinvointivalmentaja Katja Frange kertoo, miten hän löysi mielenrauhan ja paransi haavansa. 16 Yhteinen asia | Aviopari Virpi Suutari ja Martti Suosalo havahtuivat luonnon hätään ja tarttuivat toimeen. Kokeile myös marja-aroniaa.. . SISÄLTÖ 6/2024 parantava ruoka 40 Ruokajuttu | Agar agar -hyytelöimisjauhe on vegaaninen vaihtoehto ruoanlaittoon ja leivontaan. Kannen kuva Petri Mulari. 58 44 8
44 Terveys | Kroonista borrellioosia on pidetty vaikeasti hoidettavana, mutta sitä voikin parantaa yllättäen yrteillä. 36 Voimanlähteeni | Näyttelijä Meeri Toivonen löysi oman henkisyytensä noituuden parista. 52 28 . Astrologialla voi olla asiaan vastaus. 58 Astrologia | Ystävien välillä on vetovoimaa. . Oletko miettinyt, mistä se johtuu. . . Huolehdi hyvin aurinkosuojasta, kosteutuksesta ja puhdistuksesta. Se symboloi onnea, vaurautta ja mielenrauhaa. mystiikka 52 Mystiikka | Graalin malja on kiehtonut ihmismieltä vuosituhansia. joka numerossa 7 Pääkirjoitus 63 Ristikko 64 Tutustu & Lukijat 65 Horoskooppi 66 Ensi numerossa & Paras juttu 67 Voimakuva ?. hyvä olo 22 Mielenvoima | Hiljaisuuden voima voi yllättää. 51 Kauneudeksi | Iho on koetuksella kesällä. 22 42 36 40 44 ”Itseään ja muita pitää kohdella hyvin; pyrkiä tasa-arvoon, olla utelias ja luottaa elämään.” Sinikka Sokka sivulla 13. Koskaan ei tiedä, millaisia tunteita ja ajatuksia se nostaa pintaan
Heidi Willman suosittelee kotimaisia Membrasin ® Moisture -tuotteita J uontaja ja sisällöntuottaja Heidi Willman on kertonut avoimesti niin rintasyöpään sairastumisestaan kuin ennenaikaisista vaihdevuosistaan. Membrasin Moisture ® Voide 30 ml 1 Kapselit kosteuttavat sisältäpäin ja ylläpitävät limakalvojen terveyttä.* 2. ”Tiedän Membrasinin vaikuttaneen, sillä en ole tehnyt mitään muutoksia arjessani tai aloittanut muiden uusien tuotteiden käyttöä. Membrasin ® Moisture -tuotteiden teho perustuu luonnollisiin vaikuttaviin aineisiin. Heidin vaihdevuodet alkoivatkin täydellä rytinällä pian munasarjojen poiston jälkeen. Luonnollinen ja hormoniton vaihtoehto Membrasin ® Moisture on hormoniton, kliinisesti tutkittu, Suomessa kehitetty ja valmistettu tuotesarja limakalvojen ja intiimialueiden kuivuuteen. Ja mikä hienointa, en ole kärsinyt enää minkäänlaisista limakalvo-oireista”, Heidi sanoo. Onneksi on vaihtoehtoja, kuten Membrasin”, Heidi toteaa. Intiimivoide toimii täsmähoitona intiimialueen ja vaginan kuiville limakalvoille. Osta omasi apteekista tai tilaa membrasin.fi ”Sekä voiteesta että kapseleista on ollut minulle aidosti apua.” Kaksivaiheinen tuotesarja intiimikuivuuteen KÄRSITKÖ INTIIMI ALUEEN KUIVUUDESTA. ”En ole valittajatyyppi, mutta onhan tässä ollut jaksamista. Olen vakuuttunut, että Membrasin-tuotteet sopivat kaikille, jotka tätä vaihetta käyvät läpi elämässään”, Heidi kertoo. Rintasyövän vuoksi minulle ei suositeltu hormonivalmisteita vaihdevuosioireisiin. Se heijastuu myös lapsiin ja mieheen. Lisäksi intiimivoiteen hyaluronihappo sitoo kosteutta ja maitohappo tasapainottaa ja ylläpitää normaalia pH-tasapainoa. Membrasin Moisture ® Ravintolisä 90 kapselia 2 *Beetakaroteenin vaikutus A-vitamiinin lähteenä. Suun kautta nautittavat kapselit kosteuttavat sisältäpäin ja ylläpitävät limakalvojen terveyttä. ”Ja totta kai kunnossa olevien limakalvojen vaikutus seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen on todella suuri! Aloitettuani Membrasinin käytön minun ei ole enää tarvinnut stressata näitä asioita. He varmistivat moneen kertaan, että varmasti ymmärsin sen tarkoittavan vaihdevuosien alkamista. Elämänlaatuni on parantunut kokonaisvaltaisesti. ”Membrasin-tuotteissa on välttämättömiä rasvahappoja sekä Aja E-vitamiineja, joten paikallisen vaikutuksen lisäksi olen huomannut kokonaisvaltaisen hyvinvointini parantuneen. 1. Valmistaja Aromtech Oy.. Niiden sisältämä tyrniöljy kosteuttaa ja uudistaa limakalvoja ja intiimialueen herkkää ihoa. Kuumat aallot, mielialavaihtelut, katkonaiset yöunet ja limakalvo-oireet tulivat epämiellyttäviksi seuralaisiksi päivittäiseen elämään. Syövän selätettyään hän päätti poistattaa myös munasarjansa. Minulla oli jo kaksi ihanaa lasta ja ajattelin, että mitä yksistä vaihdevuosista, kunhan saan jatkaa elämääni terveenä”, Heidi kertoo. MAINOS TUOTTEET TOIMIVAT YHDESSÄ JA ERIKSEEN! Intiimivoide toimii täsmähoitona intiimialueen ja vaginan kuiville limakalvoille. Membrasin ® -voide on CE-merkitty lääkinnällinen laite. Kun äiti ja vaimo voi hyvin, niin muutkin voivat hyvin”, Heidi toteaa. ”Lääkärien mukaan munasarjojen poistolla ei olisi ikäni puolesta vielä tuolloin ollut kiirettä
On helppoa sanoa, että voit valita ajatuksesi ja asenteesi. Hiljaisuudessa piilee suuri voima, ja se voi myös yllättää. Mutta ehkä juuri siksi, nyt onkin oivallinen hetki paneutua kaikkeen siihen, mikä saa sinut ja minut kääntymään myönteisyyden puoleen. Olen ottanut tavakseni sanoa itselleni iltaisin, että olen onnellinen, terve ja menestyn työssäni. Väittäisin, että paljon nopsemmin kuin duuriin. Ota mielikuvitus avuksesi taistelussa valoisan mielen puolesta. Kun myönteisyydestä saa otteen, siitä ei kannata hellittää. Kasvaessaan se lisääntyy ja saa helposti uusia muotoja, kuten vaikkapa runsautta ja menestystä. Kun poikkean polulta, yritän viimeistään seuraavana päivänä vaihtaa tunnelmaa.. Myönteinen mieli M ielialansa voi valita vai voiko. Hoen mantraa mielessäni joka ilta. Lue juttu alkaen sivulta 22. Kaikenlaiset pelot ja ahdistukset tuntuvat vaanivan nurkan takana. VOI HYVIN | 7 PÄ ÄKIRJOITUS RIITTA NYKÄNEN PÄÄTOIMITTAJA riitta.nykanen@a-lehdet.fi K U V A T E SS I LY Y T IK Ä IN E N JA A D O B E ST O C K P.S. Ä lä anna kielteisyydelle valtaa etenkään iltaisin, kun käyt nukkumaan. Näe itsesi onnistumassa, iloitse mahdollisen tavoitteesi saavuttamisesta, koe mielessäsi, miltä onnistuminen tuntuisi. Miten nopeasti mieli kääntyykään mollin puolelle. Päästä hurjimmatkin unelmasi valloilleen. A ika ei nyt suosi myönteisyyttä. Haluan uskoa, että myönteisyys tekee minusta voimakkaamman kaikkea negatiivisuutta vastaan. Aina en onnistu. Hetkeä, jossa olemme itsemme kanssa. Energia suorastaan kuplii ja pirskahtelee. Silti pitäisi sinnitellä kohti myönteisyyttä. Myönteisyys tekee meidät iloisiksi, tyytyväisiksi ja edistää jopa terveyttämme. Ajattelen samalla, että hyvää energiaa virtaa ajatuksilleni, sanoilleni ja teoilleni. Totta, mutta helpommin sanottu kuin tehty. Elämme ristiriitaisessa ja arvaamattomassa maailmassa. Kun olo suuntaa kohti iloa, hymy leviää kasvoilla kuin itsestään. Ei ole helppoa luottaa tulevaisuuteen. Onko sinun vaivatonta olla esimerksiksi myönteinen. Hakeudumme hiljaisuuteen, koska kaipaamme rauhaa, mielen tyyneyttä ja pysähtymistä
TEKSTI EIJA HUUSARI KUVAT ANTTI RAATIKAINEN VIISAS NAINEN ”Puutarha rauhoittaa mieleni kuohut” K U V A U SP A IK K A C A FE M O N A M I, R A ST IL A N K A R T A N O 8 | VOI HYVIN. Menneisyys pitää kohdata, mutta ei ole hyväksi jäädä siihen kiinni. Näyttelijä Sinikka Sokan lapsuuteen liittyi raskaita vaiheita. Hänestä on iän myötä tärkeää päästää irti kaikesta, mikä on saattanut aiheuttaa katkeruutta
VOI HYVIN | 9. Hän arvelee saaneensa synnyinlahjaksi positiivisen elämänasenteen. ”Nykyhetkessä on hyvä elää”, sanoo Sinikka Sokka
Sain käydä yömessussa. Nuoruutensa Sinikka eli kiihkeillä 1960ja -70-luvuilla, ja samaa paloa hänessä tuntuu olevan edelleen. Hänen mielestään Jeesus oli ensimmäinen tasa-arvon airut. Hän menehtyi alkoholismiin alle kuusikymppisenä. Onhan hän esiintynyt lukuisten eri teatterien lavoilla, monissa televisiorooleissa sekä tehnyt myös useita levytyksiä. Mieleeni ovat painuneet nunnien kaapujen kahina ja vyötärölle kietaistujen rukousnauhojen puuhelmien kolina. Voi olla, että kokemus nunnien luona herätti minussa kiinnostuksen muita kulttuureja ja elämäntapoja kohtaan. Hän oli työssä Kansallis-Osake-Pankin pääkassana. Sen jälkeen hän oli lähes 10 vuotta KOM-teatterissa. Seuraava työrupea alkaa syksyllä, kun ryhdytään harjoittelemaan Kysy siskoilta -musikaalia Porin teatteriin. Hän esiintyi Pikku Heidi -kuunnelmassa. On aika levätä, nauttia mökkeilystä ja kesän taidetapahtumista. Hänen oli asuntopulan vuoksi pakko sijoittaa meidät vuodeksi Turkuun, katolisten nunnien ylläpitämään sisäoppilaitokseen. Toisen puolisoni Leif Salménin kanssa uudistuivat nuo muistot Leifin liiallisen alkoholin käytön takia. Se pelon tunne oli suorastaan kehollista, ja keho muistaa sen. Hänelle oli järkyttävä sokki, kun hänelle selvisi minun vasemmistolainen maailmankuvani. Läheiseksi tuli sisar Simplicitas, joka otti meidät sisarukset siipiensä suojaan. Jokin ymmärrys jäi itämään.” ”Se pelon tunne oli suorastaan kehollista, ja keho muistaa sen.” S Isän alkoholismin varjo ”Isäni oli sodassa alkoholisoitunut mies. Hän ei ollut väkivaltainen fyysisesti, mutta pelkästään se, että hänen puheensa muuttui normaalista sokeltavaksi ja kovaääniseksi, tuntui pelottavalta. Sinikalla on aikuinen tytär sekä kaksi lastenlasta. Se leimasi lapsuuttani. Alkoholin käyttö oli hänen mielestään kauheinta maailmassa, mikä oli ymmärrettävää. Järjestimme yleisurheilukilpailuja ja lauloimme paljon. Hän uhrautui liikaakin, hän olisi saanut ajatella enemmän itseään. Sittemmin hän on työskennellyt televisiossa ja teattereissa eri puolilla maata sekä tehnyt levytyksiä. Se jättää jälkeensä turvattomuuden kokemuksen. Hankimme sillä asunnon, jossa isä sai elää ulkonaisesti kunnon ihmisen tavoin. Sinikka joutui terveydellisistä syistä perumaan roolinsa Heinola kesäteatterissa. Hän on tehnyt isoja rooleja isoilla näyttämöillä. Siellä vintillä luimme vanhoja Seura -lehtiä ja Elokuva-aittoja . Hän oli yksi vasemmistolaisen Agit Prop -lauluyhtyeen perustajajäsenistä. Hän ei hyväksynyt kiroilua eikä tupakoimista. Äiti oli lempeä taiteilijasielu, musikaalinen ja aina läsnä. Ei pienestä lapsesta ole käsittämään noin suurta vastuuta, silti hänen pitää kyetä siihen. Katolisten kirkonmenojen seremoniallisuus kiehtoi minua, niissä oli dramaattisuutta ja visuaalisuutta. Nunnat olivat hollantilaisia ja puhuivat vierasta kieltä. Me lapset jäimme asumaan äidin kanssa. Tänä kesänä työt ovat paussilla lääkärin kehotuksesta. Hän jatkaa, että palautuminen kuitenkin vaatii enemmän aikaa kuin ennen. Kun ihminen tulee humalassa kotiin ja on muuttunut aivan toisenlaiseksi, niin lapsikin tajuaa, että siinä on jotakin väärää. Voimavarat, erityisesti emotionaaliset, olivat kuitenkin pienet. Tilanteessa oli jännittäväkin puolensa. Äiti oli perheen kantava voima. Ero hänestä oli minulle ehkä vaikeinta, olinhan vanhin lapsi, joka tunsi olevansa vastuussa myös nuoremmista sisaruksista. Sinikan valovoimainen olemus on tuttu ja hänen äänensä tunnistettava. Ensi-ilta on tammikuun lopussa 2025. Se oli kaunista, unenomaista. Kenties tuo halu oli olemassa jo lapsuuden ihanina kesinä, jotka vietimme isovanhempien kesäpaikassa Lopen Launosessa. Meitä oli Launosessa joskus kaksikymmentäkin serkusta kerralla. Nunnien kesäpaikan Stella Mariksen kesäleirin sakramenttikulkuetta varten meidät puettiin valkoisiin ja heittelimme ruusun terälehtiä. 10 | VOI HYVIN. Se oli entinen kansakoulu, jonka jumppasaliin ja vinttiin mahtui meitä serkuksia paljon. Nunnien luona ”Nuorempana en tajunnut, miten suuri vaikutus sillä oli, että asuimme kahden nuoremman sisarukseni kanssa lähes vuoden poissa kotoa. Äidillä oli kristillinen vakaumus, jonka mukaan lähimmäisestä piti huolehtia. Äidillä oli yhdeksän sisarusta ja kaikilla oli lapsia. Olin hieman alle seitsemänvuotias, siskoni Malla oli neljän ja Sakke-veljeni parin vuoden vanha. Vanhimmalle tulee paljon ennenaikaisia velvollisuuksia. Teatterikoulusta valmistuttuaan Sinikka työskenteli Helsingin Kaupunginteatterissa. SINIKKA SOKKA on Helsingissä asuva näyttelijä ja laulaja. Hän toivotti kuitenkin aina vappuna tervetulleeksi Agit Prop -lauluyhtyeen jäsenet syömään hänen herkullisia munkkejaan.” Tähtiin kirjoitettu ”Olin nuoresta asti halunnut salaa näyttelijäksi. Muistan, miten äiti itki käydessään meitä katsomassa. Isä syrjäytyi ja putosi yhteiskunnan rattaista. Äiti oli Karjalan evakko ja rintamalotta. Me lapset ja äiti kannoimme isää loppuun asti, myös taloudellisesti. Vanhemmilleni tuli avioero 1950luvun puolivälissä. Ihailimme filmitähtiä. ”Työ antaa iloa ja voimaa, se kuuluu elämäni ykkösasioihin”, Sinikka sanoo. Äidin ikävä ja pohjaton yksinäisyyden tunne olivat päällimmäisinä sisäoppilaitoksessa. Kun isän äiti kuoli, hän jätti isälle pienen perinnön. Äiti jäi Helsinkiin. Hän ajelehti yömajasta toiseen. S inikka Sokka, 75, teki ensimmäisen näyttelijän roolinsa 11-vuotiaana radiossa
VOI HYVIN | 11. ”Äidin kristillisen vakaumuksen mukaan lähimmäisestä piti huolehtia.” Pienet asiat saattavat tuottaa suurta iloa. Sinikalle se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hän nappaa hyllystä runokirjan ja lukee pari hyvää runoa
Myöhemmin pääsin näyttelemään Eeva-Kaarinan kanssa samaan tv-sarjaan. Matkustin kuusikymppisenä yksin Havannaan ja pääsin seuraamaan hänen levytystään Miramarin studiolla.” Ystävien merkitys ”Isoja taitekohtia elämässä oli tietysti ensimmäinen avioliitto Bengt Packalénin kanssa ja tyttäreni Emilian syntymä vuonna 1977. Näyttelijän ammatista tuli pikkuhiljaa suuri haave, mutta en päässytkään ensimmäisellä pyrkimiskerralla Teatterikouluun. Pääsin sinne, ja tutustuin muun muassa huhtikuussa edesmenneeseen Kaj Chydeniukseen, joka sävelsi Kaarina Helakisan kirjoittaman lasten musikaalin Schiivoavat serafit . On tärkeää, että ystävän kanssa osataan kuunnella molemmin puolin sydämellä. Ainahan voi ystävän kanssa pohtia vaihtoehtoja. Parisuhteet ja eletty elämä ovat kuitenkin opettaneet sen, ettei mikään eikä kukaan ole täydellinen. Silti nykyhetkessä on hyvä elää. Esitin näytelmässä Magdaleenaa ja Kaj sävelsi roolihenkilölleni Magdaleenan laulun . Toisaalta kysymme ehkä liiankin harvoin toisiltamme, mitä sinä tekisit minun tilanteessani. En halua unohtaa niitä aikoja, kun sain kokea pitkien seurustelujen ja avioliittojen ihanuudet ja kurjuudet. Uskon, että jotkut asiat ovat tähtiin kirjoitettu. Omara kävi esiintymässä Suomessa Suomi-Kuuba-seuran järjestä”Muistan rakastumiset paremmin kuin suhteiden loput.” missä tilaisuuksissa. Minun kohdallani se oli näyttelijän ja esiintyjän työ. Siitä tuli lastenlauluklassikko. Oma koti on muodostunut niin yksityiseksi. Kristiina Halkola ohjasi näytelmän. Opin maailmasta ja kulttuurista, itsestäni ja muista ihmisistä. Sisäinen palo ja intuition varmuus saivat minut kuitenkin pyrkimään ylioppilasteatteriin. Esiintyvistä taiteilijoista ihailen Omara Portuondoa, hienoa kuubalaista laulajaa. Neuvojen antamista kysymättä pitäisi välttää. Paljastuu, miten kukat ovat selvinneet talven yli. Yksi vuoden kohokohdista sijoittuu alkukesään ja ensimmäisiin käynteihin mökillä. Hän antoi hyvin valmisteltua palautetta. Työ on edelleen elämäni keskiössä, se antaa iloa ja voimaa.” Tärkeät esikuvat ”Seuraavan neljän vuoden opiskeluaikana Teatterikoulussa sisäinen oveni aukesi kahteen suuntaan: maailmaan ja itseeni. Rakkaussuhteen alkuhan on aina psykoosi. Mitä energiaa ja huumaa rakastuminen tuottaakaan! Muistan rakastumiset paremmin kuin suhteiden loput, elämässä oli paljon kaikkea suurta ja järisyttävää. Minulla on kaksi ihanaa ja rakasta lastenlasta, Emilian 11ja 17-vuotiaat pojat. Hyvä ystävä myös hyväksyy sinut sellaisena kuin olet, ja se on suurta viisautta. Se oli kova paikka. Tyttäreni Emilia työskentelee toiveammatissaan ala-asteen opettajana. Pyrin välivuoden jälkeen uudestaan Teatterikouluun ja tällä kertaa onnistuin. Opin opettajilta ja ystäviltä muutakin kuin puheen, laulun ja kehon hallintaa. Hän oli opettajana Teatterikoulussa ja esikuvani. Suvussa oli akateemisesti koulutettuja ihmisiä, joten lähdin itsekin yliopistoon opiskelemaan kasvatustieteitä. Parasta heissä on heidän lojaalisuutensa, tiedän että heihin voi luottaa. Larin Paraskesta kertovassa sarjassa tyttäreni Emilia näytteli Paraskea lapsena, minä nuorena tyttönä ja Eeva-Kaarina vanhana. Marja Korhonen avasi minulle tien näyttelijän ammatin identiteettiin. Sittemmin hänestä tuli maailmantähti. Näen hänen vaikutuksen itsessäni edelleen. Lapsellisuuksissani ajattelin, etten pyri sinne koskaan enää. Saman katon alla olisi nyt haasteellista elää mahdollisen uuden kumppanin kanssa. Eeva-Kaarina Volanen oli myös tärkeä. 12 | VOI HYVIN. Minulla on useampi ystävä, ja tässä iässä heillä on hyvin suuri merkitys. Ystävät auttavat ottamaan etäisyyttä omaan itseen ja omiin murheisiin huumorin avulla
Niiden järjestäminen on palkitsevaa mutta vanhemmiten perfektionismini vuoksi hidasta. Pitää olla armollinen paitsi muille, myös itselleen. Täytyy hyväksyä ja kunnioittaa elettyä elämää. Haluan pyrkiä hyväksyvään suhtautumiseen. Kuuntelen paljon musiikkia, klassista ja jazzia. Esimerkiksi pääsiäispäivälliseksi tein lampaanviulun, jonka opin aikoinaan Matti Rossilta. Toivon, että kaikilla olisi kyky päästä asioiden yli. Olen kaukana hiljaisesta ja rauhallisesta ihmisestä. Oppiminen hidastuu iän myötä ja aikaa tekstin opettelussa menee puolet enemmän kuin ennen.” Liike eteenpäin ”Tärkeintä on elämä itse. ”Täytyy hyväksyä ja kunnioittaa elettyä elämää.” VOI HYVIN | 13. Nuorelle Sinikalle oli Teatterikoululla aikoinaan järisyttävä merkitys: ovet aukesivat niin maailmaan kuin omaan itseen. On luonnon laki, etteivät samat säännöt enää päde kuin nuorempana. Enimmäkseen haluan tonttini pysyvän kuitenkin luonnontilassa.” Runot tuottavat iloa ”Luen mielelläni aina kun on aikaa. Itseään ja muita pitää kohdella hyvin; pyrkiä tasaarvoon, olla ennakkoluuloton, utelias, seikkailunhaluinen ja luottaa elämään. Tajusin vasta jälkeenpäin, miten väsynyt olin. En jää jumittamaan ja pyörimään menneissä. Olen hölösuu, ja kun vauhtiin pääsen, tulee puhuttua ohi suunsa. Mökin takana on luonnontilaan jätetty metsä. Olen mielestäni aikamoinen selviytyjä.” . Sinne on istutettu kirsikkapuita ja niitä tulee vielä lisää. Työ antaa kuitenkin muistille kyytiä, mikä on hyvä juttu. Nuorena olin levoton ja innokas esitysjakson päättyessä; eikö nyt ala jo seuraava työ! Nyt tarvitsen pitemmän palautusjakson. En välttele negatiivisia tunteita, mutta kateuden, katkeruuden ja kaunaisuuden ei pidä antaa voittaa. Keho on liikkeessä, ja mieli myllertää siihen valmistautuessa. Laitan mielelläni ruokaa ja pidän ruokakutsujakin. Kun haluan palautua, niin jazz toimii. Syksyllä Turussa ensi-iltansa saaneessa Cabaret -musikaalissa esitin Fräulein Schneideria 50 kertaa. Naurua ja huumoria ei saa unohtaa. Se tuottaa suurta iloa. Yhden kauden aikana esitettiin Tampereen Teatterissa 164 kertaa Anastasia -musikaalia, missä minulla oli leskikeisarinnan rooli. Hänen kirjansa rauhoittavat omaa mielenkuohuani. Kärsivällisyyttä opettelen yhä.” Haaveilua maalla ”Täytettyäni 72 ostin Somerolta mökin. Menneiden jauhaminen ei johda mihinkään. Hänen tekstinsä on meditatiivista, mystistä ja ihanaa. Pihalla on kauden kukkia, joita pikkuhiljaa istuttelen lisää. Mielialasta riippuen kuuntelen myös suuria vanhoja säveltäjiä, kuten Bachia, Brahmsia ja Schubertia. Työskentelin kahdessa eri kaupungissa ja työtahti oli kiivas. Istun suurien honkien keskellä haaveilemassa ja suunnittelemassa. Somerolta siksi, että kun teimme edesmenneen Juha Mujeen kanssa Musta Saara -näytelmää Kansallisteatterissa, hän huokaisi aina viikonlopun lähestyessä: Ihanaa, pääsen Somerolle! Kyselin, millainen mökki hänellä oli, ja se vaikutti juuri sellaiselta, mikä sopii yksin elävälle naiselle: osakeyhtiömuotoinen kuuden mökin yhteisö, jonka maa-alueella on kolme lampea. Minulle sopiva mietelause on, että kyllä tästäkin selvitään. Kaikki asukkaat auttavat tarvittaessa toisiaan, ja sinne on Helsingistä lyhyt ajomatka, reilut puolitoista tuntia. Mökille menen aina kun tekee mieli, jos se on mahdollista. Minulle tuottaa suurta iloa keväisin nähdä, miten istutukseni ovat pärjänneet talven yli ja miten kaikki puut ovat kasvaneet. Pidän muun muassa suomalaisista naisrunoilijoista, kuten Eila Kivikkahosta, Eeva Kilvestä ja Eeva-Liisa Mannerista. Vanhoja asioita voi mielessään käsitellä, mutta niiden yli pitää päästä. Saatan ottaa runokirjan käteeni, lukea muutaman runon ja panna kirjan takaisin hyllyyn. Runoja on kertynyt hyllyyn monen niteen verran. Olen teettänyt sinne yhden ison terassin ja toivottavasti saan vielä toisen. Näyttelijän työssä kyse ei ole pelkästään siitä, että hyppäät lavalle ja esiinnyt. Menneisiin ei voi palata, joten kannattaa päästää irti kaikesta, mikä on aiheuttanut katkeruutta. Usein radalla on myös kavereita, joiden kanssa voi samalla jutella. En kuvittele perustavani isoa puutarhaa, se on valtava urakka. Yksi suuri kirjailijasuosikkini on Joel Haahtela. Se syö sisintä ja vie valtavasti energiaa. Koko päivän esitys on mielessä. Vaikka olisi kuinka energinen, niin palautuminen on hitaampaa. Siitä alkoi ruoanlaittoharrastukseni 60-luvulla: asuin Uudenmaankadulla kimppakämpässä kolmen miehen kanssa, joista Matti oli yksi.” Muisti saa kyytiä ”Takanani on kiivas työtahti. Rentouttavaa on lisäksi vesijuoksu, pyrin käymään uimahallissa kahdesti viikossa
Suomen aurinkoisin vitamiiniperhe
Tanssija, koreografi ja kirjailija Hanna Brotherus on keskustellut erilaisten äitien ja näiden tyttärien kanssa heidän valinnoistaan ja kokemuksistaan. Miten se sitten onnistuu, miten voimme palata johonkin, jonka olemme kadottaneet. Toimittaneet Boris Brander, Janne Bäckström ja Atte Huhtala. Luontoyhteys käsittää esimerkiksi ravitsemuksen, liikunnan ja hengityksen. Tammi 2024. LA U R A C E M IN. VOI HYVIN | 15 KOONNUT HEINI LEHTOSALO KUVAT ADOBE STOCK JA KUSTANTAJAT Palauta yhteys luontoon Ammenna viisautta elämääsi. SA M P O K O R H O N E N Äitiys on kaikille erilaista • Kaikilla elollisilla on äiti. Like 2024. Mutta miten käy, kun kieli onkin vieras. Siinä käsitellään muun muassa kullantekijöiden pajaa, Turun Akatemian magiaoikeudenkäyntejä ja parapsykologista tutkimusta nykypäivänä sekä esitellään keskeisiä henkilöitä. Teemu Syrjälä: Paluu juurille?–?Tunneyhteydessä luontoon. kesäkuuta. Laura Cemin: Muistilappuja ja männynkäpyjä, HAM galleriassa Helsingissä 30.6.2024 asti. Teemu Syrjälä on kiinnostunut ihmisen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Salatieteiden Suomi – Esoteerinen ja okkultti Turku. Hidasta Elämää 2024. Onkin opittavaa kuuntelemaan kehoa, sen tarpeita, on opittava kuuntelemaan itseä. Samoin tyttärenä oleminen on saanut eri muotoja. Kun siihen yhdistetään keho, vaikutus voi olla mykistävä. Useimmissa maissa on myös paikkoja, joissa tuntuu tapahtuvan kummia enemmän kuin muualla. Suoraan puhumisen ja vastarinnan kohtaamisen taito. ja 12. Nyt hän etsii niitä taiteensa avulla. Hanna Brotherus: Äitini, tyttäreni. Oletko kuitenkaan miettinyt, että luontoyhteys on muutakin kuin happihyppely metsässä tai iholle laitettava mikrobiuutetta sisältävä tuote. Turussa tapahtuu kummia • Itse kullekin on varmasti tullut eteen tapahtumia, joita on ollut vaikeaa selittää järjen avulla. Salatieteiden Suomi?–?Esoteerinen ja okkultti Turku paljastaa taustoja moniin salaisuuksiin. ”Rohkeus on kaksipäinen kotka: se on toisaalta lähestymistä pelosta huolimatta ja toisaalta vapaaehtoista toimintaa riskeistä huolimatta.” Helena Åhman: Tunnerohkeus?–. Suomessa tuo paikka on Turku. Se saa meidät suorittamaan hyvinvointia: nukuinko nyt tarpeeksi, söinkö liikaa proteiinia ja niin edelleen. Otava 2024. Uutta ajateltavaa L uontoyhteydestä, sen menettämisestä ja sen uudelleen solmimisesta, puhutaan paljon. Teemu Syrjälä on pohtinut asiaa pitkään, ja hänen mukaansa paluu luontoon merkitsee paluuta perusasioiden äärelle. Sanaan ”äiti” liittyy kuitenkin paljon asioita: muistoja, merkityksiä ja tunteita, niin hyviä kuin huonojakin. Niin moni asia vaikuttaa siihen, miten elämme elämäämme. Kielen ja kehon yhdistetty voima • Kieli on voimakas työkalu. Näyttelyyn liittyvä performanssi esitetään 8., 9. Ja pohdittavaa riittää: miten voimme elää luonnollisesti, kun tietoa on niin ylitsevuotavan paljon. Kun taitelija Laura Cemin muutti Suomeen, hän kadotti äidinkielensä italian eleitä. Ei olekaan olemassa normia, jonka mukaan äitiys määritellään, on vain yksilöllisiä, kiehtovia ja ajatuksia herättäviä tarinoita
16 | VOI HYVIN. YHTEINEN ASIA Virpi Suutarin ja Martti Suosalon metsäsuhde on muuttunut romanttisesta huolestuneeksi
Nykyään pariskunta työskentelee yhdessä paremman huomisen puolesta. TEKSTI EVELIINA LAUHIO KUVAT PETRI MULARI ”Kohti parempaa huomista” VOI HYVIN | 17. Kun ohjaaja Virpi Suutari ja näyttelijä Martti Suosalo havahtuivat luonnon hätähuutoon, heitä hävetti oma tietämättömyytensä
Laikkujen välille tarvittaisiin ekologisia käytäviä, jotta lajikato saataisiin pysäytettyä.” VIRPI ON TÖRMÄNNYT usein mielikuvaan, jonka mukaan metsäteollisuus kannattelee Suomen taloutta. ”Oman sukupolveni pitäisi asettua tukemaan nuoria, eikä huudella heille, että menkää oikeisiin töihin. Maaliskuussa ensi-iltansa saanut Havumetsän lapset kertoo viidestä nuoresta, jotka haluavat pelastaa Suomen metsät. T uulentuivertamat männyt ovat kuin bonsaipuita. vai isänmaan pettureita puolustaessaan jäkäliä ja katoamassa olevia hömötiaisia. Esimerkiksi Etelä-Suomessa metsiä on suojeltu vain kolme prosenttia ja metsäala on pirstottu. Tähtikirkkaassa illassa hiihtäminen tuo selittämättömän rauhan tunteen. Sähköttömään puutaloon he hakeutuvat aina, kun töiltään ennättävät. Työprojekti oli Virpille innoittava syväsukellus luonnonsuojelun teemoihin. Olen yhtä luonnon kanssa.” NYKYÄÄN LUONTO herättää Virpissä ja Martissa paitsi onnen tunteita myös surua ja ahdistusta. Elokuva kysyy, ovatko nuoret sankareita ”Luonnonsuojelu on lopulta myös meidän ihmisten suojelua”, Virpi sanoo. Starman -näytelmä saa ensi-iltansa elokuussa. Puulämmitteisessä saunassa kaksi kylpijää mahtuu kököttämään lauteille kuin linnut orrelle. Kyse on siitä, että metsäteollisuutta rajoitettaisiin luonnon kantokyvyn rajoihin. Luonnonsuojelu on pariskunnan yhteinen asia, jonka puolesta he haluavat työskennellä. Kirja herätti Virpissä monenlaisia tunteita. Juha Kauppisen kirjoittama Heräämisiä – kuinka minusta tuli luonnonsuojelija (Siltala) kertoo suomalaisen luonnonsuojeluliikkeen historiasta. ”Olin pitänyt luonnonsuojelijoita puunhalailijoina ja marginaaliporukkana, joka kohkaa liito-oravista. Kuuluu vain laineiden liplatus. Myös Martti havahtui Juhan kirjan luettuaan entistä vahvemmin toimimaan luonnon puolesta. ”Se ei pidä paikkaansa, sillä metsäteollisuuden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on enää vain muutamia prosentteja.” Virpi on liikuttunut siitä, minkälaisen vastaanoton Havumetsän lapset on saanut. Myrskyt vuosikymmenten varrella ovat hioneet niistä yksilöitä. Martin luotsaama teatteri Sirkus Suosalo esittää Juha Kauppisen kirjoittaman monologinäytelmän luonnon ja ihmisen suhteesta. Hän saattoi olla sunnuntaina jo ennen aamuseitsemää soittamassa Juhalle”, Virpi sanoo naurahtaen. Jokainen käppyräinen puu on oma hahmonsa. ”Eihän koko metsäteollisuutta ole tarkoitus ajaa alas. MARTTI JA JUHA ystävystyivät yhteisen työprojektin aikana. ”Silloin minulla on sellainen olo, että luoja vie minua. Pariskunnan monet onnenhetket liittyvät luontoon. ”Kun istun saunassa Martin kanssa ja pulahdan löylyjen jälkeen kylmään meriveteen, olen kaikkein onnellisimmillani”, Virpi sanoo. 18 | VOI HYVIN. En ole koskaan nähnyt niin toimeliaita ihmisiä kuin aktivistit. Vuonna 2021 Virpi luki kirjan, joka muutti hänen ajattelunsa. Kesämökki Turun saaristossa jäkälämetsineen on dokumenttielokuvaohjaaja Virpi Suutarin ja näyttelijä Martti Suosalon paratiisi. Hän näki läheltä, kuinka mustavalkoisesti usein metsäteollisuudesta ajatellaan. Vastassaan heillä on metsäteollisuus ja kansallinen ideologia metsistä taloudellisen hyvinvoinnin perustana. He ovat huolissaan luonnon tilasta. Nuoret ja vanhemmatkin luontoaktivistit ovat tulleet kyyneleet silmissään kiittämään elokuvan päähenkilöitä ja työryhmää siitä, että joku ottaa heidät tosissaan ja asettuu heidän puolelleen. He antavat valtavasti ajastaan ja uhraavat joskus jopa oman turvallisuutensa mielenosoituksissa luonnon puolesta.” Tarmokkaan toimimisen lisäksi Virpi ja Martti ovat kohdanneet ympäristösurua. ”Välillä jouduin toppuuttelemaan Marttia, joka herää viideltä. ”Minua hävetti se, kuinka vähän lopulta tiesin luonnon hätätilasta ja luonnonsuojeluliikkeestä.” Virpi kuvailee kuuluneensa siihen valtaenemmistöön, joka periaatteessa arvostaa luonnonsuojelua, mutta joka ei näe sen todellista merkitystä. Tähtikirkkaassa illassa hiihtäminen tuo selittämättömän rauhan tunteen. Martti on ollut näkyvästi mukana toimimassa luonnon hyvinvoinnin puolesta muun muassa Greenpeace Suomen kampanjassa. Vasta ”Minua hävetti se, kuinka vähän lopulta tiesin luonnon hätätilasta.” S Juhan kirja avasi silmäni sille, kuinka merkittävän työn he ovat tehneet rohkealla toiminnallaan maamme hyväksi.” Kirja toimi inspiraation lähteenä Virpin elokuvalle Havumetsän lapset , joka pöllyttää käsityksiämme metsistä ja niiden suojelusta. Koko ikänsä merellä viihtynyt Martti rakastaa sitä hetkeä, kun tuuli nappaa kiinni purjeisiin ja vene lähtee lipumaan ulapalle. Suurin niistä oli häpeä
Virpi on vihitty Lapin yliopiston kunniatohtoriksi. MARTTI SUOSALO on Teatterikorkeakoulusta valmistunut näyttelijä. Martti asuu puolisonsa Virpi Suutarin kanssa Helsingissä. Hän on voittanut kolmesti parhaan dokumentin Jussipalkinnon. Martti on palkittu muun muassa kolmella Jussi-palkinnolla, parhaan miesnäyttelijän Kultaisella Venlalla ja Pro Finlandia -mitalilla. Hän on esiintynyt lukuisissa kotimaisissa elokuvissa ja televisiosarjoissa. Pariskunnalla on kolme lasta. Hän on naimisissa Martti Suosalon kanssa. Taide tarjoaa väylän Virpille ja Martille toimia luonnon puolesta. VIRPI SUUTARI on dokumenttielokuvaohjaaja ja taiteilijaprofessori (2012-2016). VOI HYVIN | 19. Hänet on palkittu muun muassa Suomi-palkinnolla vuonna 2021
20 | VOI HYVIN. Virpi kohtasi elokuvaa tehdessään vuosikymmeniä luonnonsuojelussa mukana olleita ihmisiä, jotka ovat uupuneita. ”Ehkä olen sen verran naiivi, että kuvittelen tämän tästä hoituvan. Pystyin näkemään sieluni silmin hallan levittäytymässä pellon ylle ja tuhomassa kaiken allensa.” Virpi ja Martti kasvoivat ilmapiirissä, jossa sodanjälkeistä Suomea piti rakentaa ja metsät nähtiin ehtymättömänä luonnonvarana. Hän näki läheltä pienkarjatilallisen elämää. He ovat turhautuneita siitä, kuinka hitaasti asiat muuttuvat parempaan suuntaan, vaikka tieteellinen ymmärrys luonnon hätätilasta kasvaa koko ajan. Myös Martti oppi lapsena, kuinka luontoon suhtauduttiin kunnioittaen. ”Ihminen on sopeutuvainen. Martin mielestä luonnonsuojelua ei voi jättää pelkästään yksilön vastuulle. Virpi muistelee omaa nuoruuttaan 1980-luvulla. Mukana oli ripaus pyhää ja magiikkaa. Kun kuikka sukelsi tietyssä kohtaa järven salmea, oli tulossa ukkonen. ”Nuori polvi valmistautuu jo tärkeistä asioista luopumiseen ja siihen, että taistelu luonnon puolesta on osittain hävitty”, Martti sanoo. Joku toinen saa rajoittaa tuhoisaa käytöstäni, jos en itse pysty siihen.” Valistunutta ”ympäristödiktatuuria” kaivattaisiin Virpin mielestä liian pitkälle lipsuneen yksilönvapauden suitsemiseksi. ”Puunhakkaamisromantiikalla kyllästettiin aivomme, kun ikoniset tukkijätkäelokuvat pyörivät televisiossa. Ymmärrän myös hyvin heitä, jotka ovat turhautuneita”, Martti sanoo. Virpin väkevimmät lapsuusmuistot ovat pienestä Kiiskilän kylästä Kainuusta, jossa hän vietti kesät äidin sukuyhteisössä. Virpin mielestä elintasoa voisi Suomessa laskea. Heitä huolestuttavat myös muuttuneet sääolosuhteet, sinilevän valtaan joutuneet vesistöt, soiden ojitukset, metsien avohakkuut ja lajikato. Työja luontoasiat löytävät tiensä myös aamiaispöytään. He tekevät välillä myös töitä yhdessä. Virpi kertoo, että hänenkin vanhempansa rakastuivat toisiinsa tukkikämpillä. ”Olin aina joko metsässä tai järvellä. Kun Virpi oli markkinoimassa Japanissa vuonna 2020 ilmestynyttä Aalto -dokumenttiaan, mukana matkalla olivat Martti ja pariskunnan nuorimmainen, Aino, 18. Virpin mielestä yhteiskunnan pitäisi puuttua luonnon kaltoinkohteluun ja ylikuluttamiseen kuin jämpti vanhempi, joka sanoo lapselle, että tämä ei vetele. Aino ehosti Virpin aamuisin ennen kuin japanilaiseen työkulttuuriin kuuluvat pitkät työpäivät alkoivat. Tästä pariskunta on yhtä mieltä. LUONNONSUOJELUA ei voi jättää pelkästään yksilön vastuulle. Ihmisiltä ei puuttunut mitään, mutta silti tavoiteltiin jatkuvasti parempaa elintasoa. Koronaaika näytti, että hyväksymme rajoitukset, jos ne ovat tasa-arvoisia ja perusteltuja.” Luonto on ollut aina kiinteä osa Oulusta kotoisin olevan Martin ja Kajaanista kotoisin olevan Virpin elämää. Me lapset osallistuimme välillä maatilan töihin, mutta pääasiassa saimme kirmata vapaina.” Luonnon merkkien lukeminen oli tärkeää. Tukkimies oli mahtava seksisymboli, se sulatejuustopaketin kannessa komeileva kaveri.” VIRPI JA MARTTI ovat toistensa tärkeimpiä kannustajia. Virpi ja Martti eivät ole vaipuneet epätoivoon. Virpistä oli mukavaa, että tiiviin työmatkan keskellä pystyi viettämään aikaa myös perheen kanssa. Viimeksi aviopari jutteli Golfvirran mahdollisesta pysähtymisestä. ”Äidin kotikylässä lähellä Rovaniemeä porotilan isäntä kuvaili elävästi, miten halla vei sadon. Vasta muutama vuosi sitten oivalsin, kuinka kaikki hassut käävät ja sienirihmastot ovat meillekin elintärkeitä.” ”Pystyin näkemään sieluni silmin hallan levittäytymisen pellon ylle.” ”Nuori polvi valmistautuu jo siihen, että taistelu luonnon puolesta on hävitty.” Pohjois-Helsingissä puutaloalueella asuva pariskunta kaipaa ympärilleen metsää. Martille suurin häpeämisen aihe on se, ettei hän aiemmin ymmärtänyt, miten paljon metsässä on elämää – ja miten tärkeää metsän mikroelämä on myös ihmisille. ”Emme änkeä toistemme töihin, mutta tulemme mukaan pyydettäessä”, Martti kuvailee. ”Minä olisin valmis siihen, että kansallisesti määriteltäisiin esimerkiksi se, kuinka monta lentomatkaa ihminen voi tehdä vuodessa. ”Lapsena siivosimme Elsa-tädin kanssa kävyt pois, jotta metsä oli mahdollisimman puhdas eikä ryteikkö