VOIMAA JA VIISAUTTA Psykologia Puutarha parantaa stressin Elämänfilosofia Säveltäjä Eero Hämeenniemi ” Soittaessa pyrin pyhyyden kosketukseen ” Elvyttävät matkat Ayurvedahoitoja Intiassa. NRO 5/2020 . 9,90 € Anne Murto ”Metsässä olen turvassa” Astrologia Syntymähetkellä on tärkeä viesti Guru Historioitsija Teemu Keskisarja ”Ihmiset olivat ennen paljon kekseliäämpiä” Mystikot Madame Blavatsky: ”Kun maailma pimenee, Suomesta tulee valo” Miksi sama ruoka ei sovi kaikille
*L äh de : M ed ia n ku lu tu s ja m ar kk in oi nt i po ik ke us ol oi ss a, Ale hd et 20 20 Markkinoija hoi! Tiesitkö, että yli puolet kuluttajista kaipaa lisää hyvinvointisisältöjä juuri nyt?* Toimi siis nopeasti, ja tartu display-, natiivija printtimainonnan kesäetuihimme! www.a-lehdet.fi
Painopaikka Devitz, Pietari. Sivunvalmistus Heidi Asplund, Aste Helsinki Oy Kustantaja A-lehdet Oy Vastaava päätoimittaja Mari Paalosalo-Jussinmäki Liiketoimintajohtaja Anna Ruohonen Mediamyynti ja markkinointi mediaopas.a-lehdet.fi Media-assistentti Katja Bruun Käyntiosoite Risto Rytin tie 33, Helsinki Postiosoite Voi Hyvin, 00081 A-LEHDET Sähköposti voihyvin@a-lehdet.fi Puhelin (09) 75 961 (vaihde) www.terve.fi, facebook.com/voihyvin, Instagram: @voihyvin Asiakaspalvelu ja lehtitilaukset www.a-lehdet.fi/asiakaspalvelu Palvelussa tarvittava tilausnumero löytyy takakannen osoitetiedoista. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. (09) 759 6600 (ma-pe klo 8–18) Puhelun hinta määräytyy liittymäsopimuksenne mukaan Virallinen osoitteenmuutos postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Voi hyvin ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. 35. vuosikerta. Aikakauslehtien Liiton jäsen. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. ISSN 0780-1122 SUOJAA KOKO PERHE. VOI HYVIN | 3 Päätoimittaja Riitta Nykänen Art Director Sami Lukkari Toimituspäällikkö Sari Salonen Graafikko Sanna Eskelinen Toimittaja Hanna Hyväri Toimitusassistentti Päivi Ahonen Sähköpostit etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi Tämän numeron avustajat Pekka Ailio, Milka Alanen, Annika Elomaa, Timo Heikkala, Kirsi Hemanus, Marjo Hentunen, Minna Hujanen, Nina Jaatinen, Markku Kaskela, Anna Kauhala, Markku Manninen, Hannu Niittymäki, Lotta Pellas, Anni Pitkänen, Kati Pohja, Teemu Raudaskoski, Arja Sihvola, Antti Vettenranta, Sanna Wirtavuori ja Milja Yli-Opas. lakko tai tuotannolliset häiriöt)
54 44 52 28 Kannen kuva Timo Heikkala. 40 Ravitsemus | Yksilöllinen ruokavalio auttaa voimaan hyvin. 4 | VOI HYVIN. 28 Elämänfilosofia | Intia opetti säveltäjä Eero Hämeenniemelle, mitä on henkisyys. 34 Mietelause | Ihmetelkäämme elämän rikkautta ja kauneutta. 44 Terveys | Varmista tärkeiden vitamiinien saanti eri ikäkausina. Kannessa henkisyys 8 Kannessa | Matkailuyrittäjä Anne Murto kokee ihmeitä luonnonhelmassa. 14 Uutta ajateltavaa | Uskaltaudu villiin luontoon kohtaamaan eläimiä. 16 Guru | Historioitsija Teemu Keskisarja inspiroituu menneisyyden ihmisistä. 49 Nautinnoksi | Kun tekee mieli jotain hyvää, syö hitaasti. 22 Psykologia | Puutarha hoitaa monin tavoin aisteja, mieltä ja sielua. SISÄLTÖ 5/2020 parantava ruoka 36 Ruoka | Nyt herkutellaan vegaanisilla leivonnaisilla
73 Voin hyvin | Manuela Bosco on oivaltanut, että ihmeet ovat kaikkien saatavilla. Pienikin vihreä keidas on riittävä kiitollisuuden harjoittamiseen.” Eija Keckman sivulla 25 22 36 hyvä olo 52 Kauneudeksi | Aurinkosuojavoiteet ravitsevat ja antavat hehkua kasvoille. 53 Kauneusuutudet | Uudet luomuaurinkotuotteet ovat huomaamattomia. joka numerossa 7 Pääkirjoitus 70 Ristikko 71 Horoskooppi 72 Lukijalta & Paras juttu 74 Ensi numerossa 75 Voimakuva VOI HYVIN | 5. 16 60 66 50 ”Emme tarvitse mahtailevaa puutarhaa. 60 Mystikot | Millainen oli teosofian perustaja Helena Petrovna Blavatsky. 54 Elvyttävät matkat | Ayurveda-hoito Intian Keralassa toi kevyen olon. mystiikka 50 Pyhät puut | Koivujen seassa tanssivat metsänhenget ja keijut. 66 Itsetuntemus | Syntymäkellonaika paljastaa meistä yllättävän paljon
Osoitetusti pitkäkestoista huolenpitoa 30 vuotta ystävyyttä Charlie Danielle Amber vääristelty Ei digitaalisesti Dove Body Washin uusi, iholle luonnollisia kosteuttajia sisältävä koostumus antaa pitkäkestoista huolenpitoa ihollesi, joka kertoo sinun tarinaasi.
Kuopuksen käsi on jo vakaa uistimen heitossa. Juuri tänä keväänä ja kesänä on tehnyt mieli yhdistellä istutuksia eri tavalla ja saada aikaan jotain muuta kuin tuttua ja tavanomaista. Haistellaan ja maistellaan. Väsynyttä elimistöä hellitään ja herätellään monelta suunnalta. VOI HYVIN | 7 PÄ ÄKIRJOITUS RIITTA NYKÄNEN PÄÄTOIMITTAJA riitta.nykanen@a-lehdet.fi Kurkista myös sivujamme Facebookissa, Instagramissa ja terve.fi:ssä! l facebook.com/voihyvin l instagram.com/voihyvin l terve.fi K U V A T JO H A N N A M Y LL Y M Ä K I JA SA T U N Y ST R Ö M P.S. Katsotaan ja kuunnellaan. Yrtit rehottavat kasvatuslaatikoissa. Olemme paneutuneet järven elämään entistä suuremmalla mielenkiinnolla. Miten pitkän matkan kuikka pystyykään sukeltamaan. Lue juttu sivulta 22. Muistuttaako isokoskelonaaras hieman silkkiuikkua. Kalapullien valmistus sujuu jo mallikkaasti. Mustarastaan laulu on kaikille päivänselvä. Mustavalkoinen uroshan on melko lailla erinäköinen kuin naaras punertavine takatukkineen. Y llättäen eristyksen aika onkin toiminut hieman päinvastoin kuin kuvittelin. K alastuksesta on tullut suorastaan harrastus. Selvästi mieleni on ollut liikkeessä, muutoksessa, ja on herännyt halu katsella ympärillä olevia asioita uusin silmin. Ennen emme ole keskustelleet näin laajasti vaikkapa isokoskelopariskunnan ulkonäköeroista. Kesämökillä oleilu on ollut suuri helpotus ja lohtu minulle ja perheelleni. Saalistakin on tullut muutaman hauen verran. Onko se kilpakosija vai aikuiseksi kasvanut poikanen. Fyysisten kontaktien vähyys on laajentanut sisäistä maailmaa. Punarinnan liverrys erottuu jo selvästi tiklistä. Luonto auttaa tässä tehtävässä.. Kukkaistutuksista puhumattakaan. Pihapiirissä olemme opetelleet tunnistamaan myös pikkulintujen lauluja. Silmät avautuvat M iksi joutsenpariskunnan liepeillä siipeilee myös kolmas joutsen. Puutarhaterapiassa herätellään lempeästi kaikkia aisteja. Iloitsen siitä, että viime kesän vanhojen tavaroiden markkinoilta hoksasin ostaa lihamyllyn. Luonnon antimien hyödyntäminen tuntuu lähes siirtymiseltä omavaraistalouteen. Onneksi elämään mahtuu myös muuta ajateltavaa kuin todellisuus, missä olemme muutamia kuukausia jo eläneet. Puuhat pihapiirissä ovat parasta terapiaa. Sinija talitiaisen laulujen erot on myös pantu merkille
K ANNESSA ”En tunne olevani yksinäinen, vaikka olen yksin, sillä minulla on koko ajan luonto ja eläimet ympärilläni”, Anne Murto sanoo. 8 | VOI HYVIN
Mitä enemmän aikaa luonnossa viettää, sitä enemmän myös ihmeellisiä asioita tapahtuu. TEKSTI SANNA WIRTAVUORI KUVAT TIMO HEIKKALA JA ANNE MURRON KOTIALBUMI ”Myyttiset tarinat vahvistavat elämäniloani” VOI HYVIN | 9. Kuusamoon juurtunut matkailuyrittäjä Anne Murto on perinteiden vaalija ja luonnonsuojelija. Puut, kalliot ja kasvit ovat opettaneet hänelle paljon
Haastattelua tehtäessä Kuusamossa ei ole vielä kesä, ja Anne on nähnyt aamulla urpiaisen, punatulkun, kuukkelin, taviokuurnan, talitiaisen, hömötiaisen, sinitiaisen, lapintiaisen, närhen, korpin ja jopa kaksi joutsenta lumisessa maisemassa. Jokainen hetki on elettävä sellaisena kuin se on, ja kaikessa on oma erityinen kauneus ja lahja. Haluan olla mukana suojelemassa sitä, sillä se on osa meitä, yhtä kokonaisuutta.” Vesi ”Elämän edellytys, puhdistava sekä vapauttava. Uskomus on hänen mielestään kaunis ja lohdullinen. ”Tiainen lienee ollut myyttisesti merkittävä lintu, koska siitä on paljon loitsuja. ”Katselin järven pintaa, kuuntelin hiljaisuutta ja tiesin tehneeni oikein.” ANNE MURTO, 60 on luontomatkailuyrittäjä, joka on asunut 25 vuotta Kuusamossa. Hän kuvailee tapahtumaa 8. Onni löytyy luonnosta, ja se on hiljaista ja syvästi intiimiä. Metsä ”Pyhä paikka, turvallinen koti ja suoja. Siellä on myös metsän väki. Vuosia sitten Vienan Karjalan -matkalla Anne kuuli ensimmäistä kertaa, että vainajan sielun uskotaan poistuvan ruumiista linnun hahmossa. Kurkistamme aikaan ennen meitä, ja esitän vieraille rummun tahdissa Luonnon nostatus -loitsun.” KULUNUT KEVÄTTALVI on ollut koronan takia tavanomaista hiljaisempaa aikaa, mutta Anne odottaa luottavaisena, että kesällä kotimaanmatkailu käynnistyy ja elokuussa toteutuu yhdeksästoista hänen järjestämänsä naisten melontatapahtuma Oulankajoella. Anne järjestää Naisten melonta Wild Women’s Canoeing Oulanka River -tapahtuman Oulankajoella 22.8.2020. Anne Murto sanoo, että käen lisäksi hän odottaa lähijärvelle saapuvan erämaalinnun, kuikan, huutoa. Omia sisäisiä vuodenaikojakaan ei tarvitse paeta järkeilyyn tai keinotekoisiin lohdutuksiin, oli kysymys sitten talven myrskyistä tai syksyn sateista. Anne on syntynyt Lehtimäellä Etelä-Pohjanmaalla. Menneistä opitaan, eikä huomista vielä ole. ”Kaikki kuuluu elämään, mennään tässä hetkessä. Hänkään ei halua analysoida tai surkutella liikaa, että miksi kävi niin tai näin. Jokavuotiset Kansanparannuspäivät sen sijaan jäävät tänä vuonna väliin, mutta aikomuksena on, että tapahtuma olisi ensi vuonna edellistä kertaa laajempi. ”En pidä itseäni oppaana, vaan pikemminkin olen kuin alkuperäisasukas, joka avaa ovet luontokokemukselle ja näyttää, kuinka täällä eletään.” Anne vie vieraansa myös kokemaan ikiaikaisia elinkeinoja, kalastajan mukana kalastamaan ja poromiehen kanssa vasojen merkintään. Valo saa kaiken kasvamaan, ja henkisesti se merkitsee iloa ja positiivisuutta. ”Ennen kaikkea tajusin, mitä en tarvitse. Mutta vasta vuonna 1995 hän muutti tänne pysyvästi. Hän on tarkkaillut lintuja vuosia, ja lintumytologia kiinnostaa häntä. Hänen tyttärensä Kata, 20, asuu poikaystävänsä kanssa Helsingissä. päivänä maaliskuuta 1670. Nykyinen työ Oulangan kansallispuiston maisemissa, 50 kilometriä Kuusamon keskustasta, on hänelle unelmien täyttymys. Hän myy, markkinoi ja emännöi korkeatasoista majoituskohdetta keskellä hiljaista luontoa Karhunkierroksen ja Kitkajoen koskenlaskureittien vieressä. Paikka, josta haltioidun ja ammennan hyvää oloa. Talvellakin aloitan mielelläni päiväni pulahtamalla avantoon.” Valo ”Monessa mielessä, myös kesäyön kirkkautena. ”Kun katselin silloisen kotini lähijärven pintaa ja kuuntelin rauhaa ja hiljaisuutta, olin täysin varma, että olin tehnyt oikean ratkaisun”, Anne muistelee. Hän myös tietää, että kävelymatkan päässä Myllykoskella sukeltelee tuttu koskikara. Kuukkeli taas voidaan yhdistää onneen tai epäonneen”, hän kertoo. Joskus Anne kaivaa rummun esiin ja kertoo ajoista, jolloin kristinusko tuli Suomeen. En tarvitse parrasvaloja.” KUUSAMON LUONTO lumosi Annen jo ensi kerran 1987, kun hän kävi nykyisillä kotiseuduillaan legendaarisen mainostoi”Vaikeita asioita ei setvitty sanoin, ne vain yksinkertaisesti elettiin läpi.” mistojohtaja Kirsti Paakkasen kanssa työtehtävissä. ”Olemme osa luontoa, jonka erityispiirre on jatkuva muutos – ja mahdottomuus kontrolloida sitä.” LAPSUUDESSA Etelä-Pohjanmaalla Anne oppi, että ei ole kaunista tai rumaa ilmaa eikä vuodenaikaa. ”Tiedostan nyt aikuisena, että mummo ja pappa eivät koskaan puhuneet meille sotaajoista. L entävä ja samalla kukkuva käki on mainio näky, ja sen ääni taattu kesän merkki. Se kuuluu pohjalaiseen tapaan”, Anne sanoo. ”Koen, että edesmennyt isäni on varis ja pikkuveljeni pöllö, ja ne tuovat minulle viestejä tuonpuoleisesta.” Annen mielestä Kalevalan myyttiset kertomukset ja luonnon tarkkailu voivat tarjota vahvan tuen erityisesti näinä hetkinä, jolloin ihmiskunnan on hyväksyttävä se tosiasia, ettemme ole maailman herroja. Anne asuu yksin, mutta hän ei ole yksinäinen, sillä hänellä on monia läheisiä ja rakkaita ihmisiä elämässään. Jatketaan siis eteenpäin.” Vuodet Helsingissä, aikuistuminen muotimaailmassa ja seurapiireissä opetti Annelle paljon. ”Maanselän kylän vanhin lupasi silloin yhdessä muiden kanssa hylätä ’pyhän takaoven’ sekä rumpunsa, ja samalla hävisivät myös seidat, loitsut ja laulut. Anne on toiminut 25 vuotta Kuusamossa matkailuyrittäjänä ja ollut kehittämässä kulttuurimatkoja sieltä rajan yli Venäjälle Vienan Karjalaan ja Paanajärven kansallispuistoon. Lisäksi hän kohtaa työnsä puolesta lukuisia ihmisiä eri puolilta maailmaa. Vaikeita asioita ei setvitty sanoin, ne vain yksinkertaisesti elettiin läpi. Valoa voi myös jakaa muille.” 10 | VOI HYVIN
Kun Anne kysyi, voiko hän jotenkin auttaa tulijaa, tämä mulkaisi häntä vihaisesti ja meni pajupuun taakse. Suurinta ylellisyyttä on rauhallinen puuhastelu, vaikka lumen luonti talvella, niittykukkien etsiminen tai pyykin ripustus ulos kuivumaan. Anne siteeraa kuusamolaisen koskiensuojelijan Reino Rinteen sanoja: ”Älkää upottako likaisia käsiänne tähän jumalaiseen veteen, sillä ihminen tarvitsee sitä.” VOI HYVIN | 11. Löysin sieltä nurmikon täynnä neliapiloita”, Anne muistaa. Hän ymmärsi, että kysymys oli väärä ja korjasi sanomaansa: Voitko sinä auttaa meitä. ”Mitä enemmän vietän aikaa luonnossa, sitä enemmän ihmeellisiä asioita tapahtuu. Tässä elämänvaiheessa hän kokee yksinolon luksuksena. Anne kertoo, että kun liikkuu paljon luonnossa, herkistyy sen äänille ja voimille. METSÄ ON OLLUT esi-isillemme pyhä paikka, ja Anne uskoo, että yhteys metsään on jokaisella syvällä sisimmässämme. ”Täällä seurana ovat eläimet, linnut ja koko metsän väki. Tyhjä tila antaa rauhaa ja tekee tilaa luovuudelle”, Anne sanoo. Hän on sosiaalinen ihminen, mutta yksin asuminen on hänelle luonnollista ja turvallista. Hän ihmetteli, mistä vieras tuli, ja nimesi haltijan Säpättäjäksi, koska sen puhe oli nopeaa säpätystä. ”Näissä Oulankajoen Kiutakönkään maisemissa on itsestään selvää, että luontoa kuuluu suojella”, Anne sanoo. Luonto raivaa tien ihmisen oman kesyttämättömän luonnon polulle, ja sen sylissä uskaltautuu tutkimaan omaa tuntematonta itseään. Eräänä yöttömänä kesäyönä Anne vaelsi Oulangan kansallispuistossa Karhunkerroksen reitillä Ristikalliolle. ”Kun aamulla heräsin, menin pajun luo katsomaan paikkaa, jossa Säpättäjä oli tuijottanut minua unessa. Olen yhtä luonnon kanssa,” hän sanoo. Kerran unessa Anne näki kotinsa autotallin takaa tulevan pienen maahisen, jolla oli valkoinen paketti kainalossaan. ”Kun kulkee aistit avoinna, tajuaa, että meillä on paljon auttajia ympärillämme”, hän sanoo. ”Unen jälkeen menin pajun luo ja löysin nurmikon täynnä neliapiloita.” S ”Nautin siitä, että saan avata heille portit luontoon.” Poikkeuksellisen kevään eristyssäännöt eivät ole juurikaan muuttaneet Annen elämää, lintujen kanssa ei ole tarvinnut miettiä turvaväliä. Metsä ei pelota häntä, vaan pikemminkin se antaa turvaa
Tämän sanottiin tehostavan loitsun voimaa. Anne rakastaa Kalevalaa , joka ei ole hänelle sotaisa eepos vaan luonnonkansan tarina. Luonto kutsuu päivittäin. Horsman lehtiä käytän myös salaatteihin ja maitohorsmaa parsan tavoin munakkaisiin.” Hän voisi jatkaa listaansa vielä pitkään, mutta muistuttaa kuitenkin, että ennen kokeilua kannattaa perehtyä huolellisesti yrttien vaikutuksiin. Se kertoo, että niin metsässä kuin meissä itsessämme luontokappaleina on elämää, jota ei näe, vaikka sen voikin tuntea. Se on syvä luontoni, jota Carl Gustav Jung kutsuu nimellä dàimon . Kun suomalainen esimerkiksi haluaa sanoa, että tietää jonkin asian tai ihmisen todella hyvin, sanomme, että tunnemme sen. ”Kävelin yöllisen kotimatkan karhu kintereilläni, tuntematta pelkoa.” Metsäretket niin kesäyössä kuin talvisilla hangillakin ovat Annelle tuttuja. Eikä pidä unohtaa kultapiiskun hyödyllistä vaikutusta munuaisiin ja virtsateihin. ”Kun olen yhtä luonnon ja luontoni kanssa, kaikki, mitä teen ja sanon, syntyy luonnostaan, kevyesti ja sisäisellä palolla, yrittämättä.” Yksi hänen lempi-ilmauksistaan on ”olla haltioissaan”. ”Metsässä vaeltaminen on minulle ovi oman ’haltiani’ luo. ”Siankärsämön kukat auttavat flunssaan, ja nokkonen toimii sekä teenä että hiustenhoitoaineena. Kuuluisan maalauksen syntymän aikaan alue kuului Kuusamoon. Hän on pääosin kasvissyöjä, mutta arvostaa myös läheltä saatavaa kalaa, riistaa ja poroa. Hän otti kuvan todisteeksi: kallion muodoissa näkyy juuri siitä suunnasta ja siinä valossa ilmiselvästi komea ja ylväspiirteinen mies. Siellä hän katseli kallioita ja rotkoa ja tunsi luonnon tyynnyttävän voiman upeassa maisemassa. Se on tila, josta voi ammentaa hiljaista, intuitiivista tietoa, joka asustaa meissä kaikissa, jos vain hiljennymme sitä kuuntelemaan.” Kristinusko ja luonnonusko vaikuttavat Annen mielessä sulassa sovussa. ”Se on pyhä kirja ja symbolinen kertomus suhteestamme luontoon ja oman sisäisen maailman ymmärtämiseen, täynnä hiljaista viisautta”, Anne sanoo. ”Pitää päästä hiihtämään, kävelemään, melomaan, nukkumaan makuupussissa metsässä. ”Minulla Isä meidän -rukous menee limittäin Luonnon nostatus -loitsun kanssa. Perinteisen käsityksen mukaan kaikki se, mitä tunnemme ja elämme on luonnollista ja totta. Kotimatkalla aamuyöstä hän ihmetteli outoa tunnetta: aivan kuin joku seuraisi häntä. Annelle rakas Paanajärven kansallispuistossa sijaitseva Mäntykoski lumosi aikoinaan myös Akseli Gallen-Kallelan. ”Se toimii. Kuin joku pitäisi lämmintä kättä kipeän kohdan suojana”, hän kuvailee. Kun tulen kotiin, olen puhdistunut kaikista tarpeettomista ajatuksista. Juuri niin kuin kirjassa oli kerrottu. Molemmilla rukouksilla haen voimaa elämiseen ja yhteyttä samaan luojaan.” LUONNON KASVIT ja yrtit ovat Annelle tärkeitä. Hän kertoo oppineensa paljon kansanparantajilta ja perimätiedon taitajilta lääkeyrteistä, joita hän poimii luonnonniityltä ja käyttää päivittäin lähinnä teeaineksina. Samaa mieltä on myös hänen hyvä ystävänsä, uskontotieteen professori Juha Pentikäinen. Annen suosikki on vastustuskykyä lisäävä pakurikääpä ja myös esimerkiksi niittyjen kuningatar, mesiangervon kukka, joka auttaa aineenvaihduntaan, tuoksuu ihanalta ja on hyvänmakuinen myös yhdistettynä diureettisten koivun lehtien kanssa. Sanotaan, että karhut näkevät ihmisiä paljon useammin kuin ihmiset karhuja. Kun hän katseli uudesta kulmasta tuttua kallioseinää Niskakosken harjalla, näky mykisti hänet. Siinä neuvottiin: Valitse ympäriltäsi alueen isoin kivi, riisu itsesi alasti, laita vaatteet kivelle, pyöri myötäpäivään, raavi korvallisiasi ja sano anna minulle omasi, ota minulta omani . Kehon tuntemukset ja tunteet ovat yhtä tärkeät kuin kylmä ajatus ja tieto. Silloin hän hiihti pitkin kantavia hankia Juumajärvellä. Annella on myös aina varalla tutun yrttitaitajan ohjeiden mukaan tehty hoitava yrttipussi, jonka voi asettaa esimerkiksi jäykän niskan päälle. KALEVALA ON opettanut Annelle myös sanojen merkityksiä, kielen piileviä viisauksia. Hän muistuttaa, että samalla kun ihminen nauttii luonnosta, hän on myös vastuussa sen hyvinvoinnista ja suojelusta. Tämäkin, tuttu kallio, on ollut varmasti pyhä paikka alueen lappalaisasukkaille, jonkinlainen suojeleva Kitkajoen koskenvartija. ”Kun olen yhtä luonnon ja luontoni kanssa, kaikki syntyy kevyesti, yrittämättä.” ”Se, mitä koen ja elän, on yhtä totta kuin tieteen numerot, sillä elän sitä todeksi. Vähitellen hän hyväksyi ajatuksen ja ymmärsi, että seuraaja oli varmaankin karhu. Metsä ja sen asukkaat ovat ovia omaan sisäiseen maailmaani, jonka kautta koen yhteenkuuluvuutta elämän eri muotoihin”, Anne sanoo. 12 | VOI HYVIN. Luonto auttaa aina. Jo pelkkä sanojen laulava rytmi yltää syvälle tunteisiin ja johdattaa kuuntelemaan itseään: elämä on runo ja elämä on laulu. INNOSTUNEENA ANNE kertoo myös viimeisimmästä, pääsiäisenä tehdystä löytöretkestään. Metsä on minulle parasta meditaatiota.” MIETTIESSÄÄN ulkomaalaisille vierailleen hyvinvointia lisäävää ohjelmaa luonnossa Anne otti käteensä kirjan Suomen kansan vanhat runot ja päätti perehtyä loitsujen saloihin. Ne tarkkailevat, mutta eivät näyttäydy. Nähtäväksi jää, mitä luonto haluaa seuraavaksi paljastaa. Kun Anne kokeili loitsua, samalla hetkellä jyrähti yllättäen ukkonen. Hän vilkaisi useammankin kerran taakseen, mutta ei nähnyt ketään. . Anne tietää, että muinaiset pyhät paikat olivat usein sellaisia, joissa havaittiin jostakin kulmasta ihmisen hahmo. Kesän retket ovat vielä edessäpäin. Hän löysi kirjasta kuusamolaisen miehen vuonna 1860 kirjaaman ohjeen siitä, kuinka saa kiven voiman itselleen
HAE OMASI LEHTIPISTEESTÄ! Nyt vain 5,90 € UUTUUS! Kaikki herkulliset ideat ja reseptit nyt yksissä kansissa
Se on vakioaihe Pohjois-Euroopan kivikautisissa kalliomaalauksissa.” Mikä luontoretki on jäänyt erityisesti mieleesi. Hirvessä on jotain alkuvoimaista. En ole saanut vielä yhtään oikein hyvää kuvaa. 14 | VOI HYVIN TEKSTIT HANNA HYVÄRI KUVAT JUHO RAHKONEN, KEIJO PENTTINEN JA TAPIO LEHTINEN Juho Rahkosen toteemieläin on hirvi. Herätyskello on pantava soimaan jo aamukolmelta. Kannattaa välttää äkkinäisiä liikkeitä ja ääniä sekä pyrkiä pysymään piilossa vaikka puun tai talon takana.” Mikä eläin on sinulle rakkain suomalaisessa luonnossa. ”Pääsin seuraamaan hirvenvasan imetystä sekä hirviperheen ruokailua kymmenen metrin päästä. Mitä eläimiä tarkkaillaan kesäkuussa. Se on niin mahdottoman uljas ja liikkuu arvokkaasti metsän hämyssä. Kauniita kuvia on paljon. Docendo 2020.. ”Lentävä lepakko. Ehkäpä tänä kesänä vihdoin onnistun!” Juho Rahkonen: Eläimiä suviyössä. Uutta ajateltavaa O len aina ihmetellyt, missä kesämökin lähellä liikkuvat hirvet piileskelevät. Hämähäkki tallentui värinegatiivifilmille. Lopputulos oli Rahkosen mukaan sumea musta täplä. ”Se puhuttelee syvimpiä tuntojani.” Kruunupään kannoilla Ammenna viisautta elämääsi. Nyt selvisi, että olemme liikkeellä aivan liian myöhään. Niin hienoa kuvaustilannetta ja luontoelämystä ei ole sitä ennen eikä sen jälkeen kohdalleni siunaantunut.” Miten voisi nähdä hirven. Tiheimmillään hirvikanta on Etelä-Suomessa ja rannikoilla.” Mikä on ollut vaativin kuvauskohde. Aina on tarkennus, sommittelu tai jokin valotustekninen asia mennyt pieleen. Eläimiä suviyössä -kirjan jälki ei ole enää sumea. Onnekas tavoittaa juuri ohikiitävän herkän hetken: hirvenvasan suoran katseen, rantakäärmeen kiiltävän kuvioinnin tai suopursujen hehkun varhain aamulla. Niitä näkee äärimmäisen harvoin, vaikka jälkiä ja jätöksiä on metsässä runsaasti. Luontokuvaaja ja -toimittaja Juho Rahkonen opastaa kädestä pitäen, miten pääsee lähelle suomalaista villiä luontoa. ”Kesäkuussa hirvet, peurat, kauriit ja jänikset jälkikasvuineen tulevat usein pelloille ja jopa pihamaille ruokailemaan. ”Ajelemalla metsäautoteitä pitkin varhain aamulla noin tunti ennen auringonnousua sellaiselle alueelle, jossa on vaihtelevia peltoja metsämaisemia. ”Hirvi. Hän otti ensimmäisen luontokuvansa jo kymmenvuotiaana
R. Cajander, J. Mitäpä jos viettäisit 322 päivää yksin pienehkössä purjeveneessä matkaten maailman ympäri. Juha Valste: Nisäkkäät Suomen luonnossa. Suomalaispurjehtija Tapio Lehtinen vietti, ja osallistui toissa vuonna Golden Globe -maailmanympäripurjehdukseen. ”Olennaista ei ole vastoinkäymisiltä välttyminen, vaan niistä selviytyminen. Yllätys oli melkoinen, kun paljastui, että niitäkin on kuutta eri lajia. Minerva 2020. Sjöholm, T. Samalla se on myös matka omaan itseen. Siellä eteen avautui lintuparatiisi: nokikanoja, ruskosuohaukkoja ja luhtahuitteja. Antamalla hänelle käteen lintukirjan, jossa on QR-koodit. Otava 2020.. Seuraavana listallamme on peltohiiri, joka liikkuu onneksi enemmän ulkosalla. Helppoa ja hauskaa! Tavoitimme kiikareilla Kokemäenjoen varrelta tukkasotkaparin. Kun vaatimaton joenranta ei meille enää riittänyt, suuntasimme PuurijärviIsosuon kansallispuistoon, joka sijaitsee parin kilometrin päässä kesäpaikasta. Kaunis, isokorvainen ja suurisilmäinen herra livahti ketterästi kaapin taakse. Linjamaa: Rantojen laulavat linnut. Meidän perheemme päätti aloittaa tutustumisen pienimmästä päästä: hiiristä. Lehtisen ja Ari Pusan kirja kertoo vastoinkäymisistä, huikeasta henkisestä kantista ja peräänantamattomuudesta. VOI HYVIN | 15 Suru häviää horisonttiin •Tuntuuko koronaeristys raskaalta. Koodien avulla lintujen ääniä voi tunnistaa suoraan kännykällä. Se tarkoittaa katkeruuden, vihan ja myös surun jättämistä taakse”. Lehtinen liittyi samalla niiden 240 ihmisen joukkoon, jotka ovat purjehtineet yksin Etelämantereen ympäri. Hyvää päivää, herra hiiri • Suomessa elää vakinaisesti yli 60 nisäkäslajia. Metsähiireen tutustuimme heti, kun avasimme kesämökkimme oven. Docendo 2020. Koiraan soidinääneen bi bi naaras vastasi krr krr. Tapio Lehtinen ja Ari Pusa: Yksin seitsemällä merellä. Tuolla on tukkasotka! • Miten saa 13-vuotiaan teinin houkuteltua luontoretkelle pelien keskeltä. Vertailun vuoksi: avaruudessa on käynyt huomattavasti useampi
”Tulevaisuus ei ole totta ja paluu tulevaisuuteen on tieteiskirjallisuutta.” 16 | VOI HYVIN. Tulevaisuus ei häntä kiehdo. GURU Jos Teemu Keskisarja voisi matkustaa ajassa, hän lähtisi menneisyyteen
Mikä ihmisessä on muuttumatonta ja mikä muuttuu. Kysymys kiinnostaa historioitsija Teemu Keskisarjaa. Häneltä itseltään halutaan kuitenkin vastausta siihen, auttaisivatko historian opit selviytymään nykyisestä kriisistä. TEKSTI MINNA HUJANEN KUVAT ISTOCK JA ANTTI VETTENRANTA ”Eläydyn kadonneisiin hetkiin” VOI HYVIN | 17
Aina kun mahdollista, poika seurasi vierestä myös muiden tarinointia menneistä ajoista. Erityisesti silloin kun vanhemmat miehet ottivat porukassa viinaa, he palasivat muistoihinsa. Teemu Keskisarja oli kymmenvuotias uppoutuessaan shakin maailmaan. Hän valmistui maisteriksi kahdessa vuodessa ja siitä kahden vuoden päästä väitteli tohtoriksi. Isovanhemmat kertoilivat lapsuuden tarinoitaan ja arvuuttelivat, kuka on tehnyt minkäkin rikoksen kotikylällä. Pyrin kuolleiden ihmisten mielen sisään ja elämään uudestaan sellaisia hetkiä, jotka ovat kadonneet tykkänään. Keskisarja on myös ahkera luennoitsija. Jos suinkin pystyn välttämään, niin en ajattele nykyisyyttä tai tulevaisuutta.” YDINKYSYMYS Keskisarjalle on se, millä tavalla ihminen on muuttunut ja kuinka taas pysynyt samana vuosisadasta toiseen. Minulla on omituinen kaiho menneisiin aikoihin.” Ammatti muokkaa vahvasti sitä, kuinka kukin maailmaa katsoo. Kulkipa hän vilkkaiden kaupunkien kaduilla tai tyhjentyneissä kylissä, hän tekee jatkuvasti ympäristöstään havaintoja, jotka kertovat hänelle menneisyydestä. Olen keskittynyt historiaan joka solullani viimeiset kaksikymmentä vuotta.” Historioitsija toteaa, että historian tutkiminen on hänelle eräänlaista todellisuus”Menneet ajat ovat kiinnostavampia kuin nykyisyys tai tulevaisuus.” pakoa. Keskisarja asui lapsuutensa ja nuoruutensa Vantaalla, Pornaisissa ja Porvoossa, mutta ei ehtinyt juurtua mihinkään paikkaan. Käytännössä ne taistolaiset, jotka minä tiedän, ovat aivan yhtä mukavia ihmisiä kuin muutkin. Keskisarja on esimerkiksi nauttinut aina hautausmailla kiertelemisestä ja sen pohtimisesta, mitä menneisyyden ihmiset ovat ajatelleet ja tunteneet. Sitä edelliset parikymmentä vuotta hän pelasi intohimoisesti shakkia. Eipä minulla silti ole mitään vasemmistoa tai luonnonsuojelijoitakaan vastaan.” SUOMEN HISTORIAN tutkimiselle Teemu Keskisarja on omistautunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan. ”Historia on minulle henki, elämä ja veri, joka päivä ja jokaikinen yö läsnä. Perheessä oli seitsemän lasta, joista Teemu oli vanhin. Häntä kiinnostaa pohtia, olisiko hänellä kolmensadan vuoden takaisessa kestikie”Kun tutkii vuosikymmeniä jotakin äärettömän laajaa aluetta, niin huomaa, että ei ole yhtä absoluuttista totuutta”, Teemu Keskisarja sanoo. ”Minä olen yhden asian ihminen. Myös kaikki ystäväni olivat shakinpelaajia, se oli totaalisempaa kuin historian tutkimus.” Kolmekymppisenä Keskisarja ymmärsi, että intohimoisesta paneutumisesta huolimatta hän ei nousisi aivan huipulle. Työjutut ojankaivuusta Nivalan pitäjässä ovat jääneet Teemulle paremmin mieleen kuin muiden pikkupoikien jutut. koska minä tutkin shakkia öisinkin kaksikymmentä vuotta. Lapsena Teemukin kävi pioneerileirillä. ”Koti oli köyhä, mutta kirjamyönteinen. Minulle luettiin paljon, ja kirjoja oli paljon saatavilla, jos ei omassa kirjahyllyssä niin sitten isovanhemmilla. ”On shakista jotain henkisiä ominaisuuksia jäänyt, keskittymiskyky ja looginen ajattelu. Äiti oli erityisopettaja ja puheterapeutti, isä suomen kielen opettaja, historian laitokselta valmistunut. Erityisesti äiti oli lukenut ja lausunut paljon Aleksis Kiven tuotantoa. 18 | VOI HYVIN. Minulla ei valitettavasti ole mitään kotipitäjää niin kuin juurellisilla ihmisillä.” Poliittiselta kannaltaan vanhemmat olivat taistolaisia, eikä lapsia kastettu kristinuskoon. Teemu-niminen henkilö soittaa viulua ja haastaa riitaa Kiven Nummisuutareissa . Tutkimusaiheeni ovat minua käännyttäneet. ”Haluan elää kuolleiden ihmisten elämää. ”Minä olen kierrellyt ja kaarrellut. Shakki sai jäädä. ”Luultavasti olen käyttänyt elämässäni enemmän aikaa shakkiin kuin historiaan, TEEMU KESKISARJA, 48 on historioitsija, joka on kirjoittanut kymmeniä Suomen historiaa käsitteleviä teoksia rikollisista suurmiehiin sekä sotaja yrityshistorioita. Keskisarjan elämässä ei kulu tuntiakaan, ettei hän ajattelisi jotain menneisyyden asiaa. Hän asuu Helsingissä puolisonsa ja kolmen lapsensa kanssa, joista kaksi on edellisestä liitosta. Ei se aika ehkä täysin hukkaan ole valunut.” Sitten Keskisarja pääsi Helsingin yliopistoon lukemaan historiaa. K un Teemu Keskisarja oli pikkupoika, hän kuunteli tarkasti vanhempien ihmisten juttuja. Ensimmäiset maailmanhistoriaa käsittelevät kirjasarjansa Teemu sai kolmasluokkalaisena. Menneet ajat ovat hänestä kiinnostavampia kuin nykyisyys tai tulevaisuus. Koti oli hyvä ympäristö kulttuurisesti.” Perhe muutti usein. Myöhemmin minusta on tullut melko sinivalkoinen talousja sotahistorioitsija. ”Vanhempieni taistolaisuus ei jättänyt minuun kauheita vaurioita. Hän antoi kansalliskirjailijan innoittamana esikoispojalleen nimen Teemu Aleksis
Vai olisivatko jutut samankaltaisia kuin nykyajan kapakoissa. Ihmiset kehittyivät yksilöinä älykkäämmiksi.” ”Haluan elää kuolleiden ihmisten elämää ja pyrin heidän mielensä sisään.” S Uskon suomalaisten ihmisten historian tarkoitukseen ja merkitykseen. Vaikka elinolosuhteet, vaatteet ja ruoka ovat erilaisia, olivatko ihmiset tunne-elämältään ja mietteiltään samanlaisia kuin me. ”Oikeudenkäyntipöytäkirjoista huomaa sen, että ihmiset ovat olleet vähintään yhtä älykkäitä ja omaperäisiä kuin nyt. Tiedän omat sepustukseni vähäpätöisiksi ja katoavaisiksi. ”En kävele rikollisten tai suurmiesten nahoissa ja yritä metodinäyttelemistä, jotta pyrkisin itse olemaan heidän kaltaisensa. Muuten olen sitä mieltä, että internet on tuhottava. Kun historioitsija eläytyy lähes koko ajan menneiden ihmisten ajatuksiin, herää kysymys, samastuuko hän tutkittaviin hahmoihinsa. He eivät ole olleet harmaata massaa, vaan kaikin puolin kekseliäitä ja yksilöllisiä.” KESKISARJA AJATTELEE nykyisin jopa niin, että tämän päivän ihmiset ovat tasapaksumpaa massaa kuin ennen. Häntä kiinnostavat sellaiset kysymykset, kuten tuntuiko 1930-luvun kansakoululaisista koulukiusaaminen samalta kuin nykyajan nuorista nettikiusaaminen. varissa mitään muuta keskusteltavaa kuin sää. Luotan omaan työkykyyni ja sapetuskestävyyteeni. Pikemminkin tutkiminen on sitä, että yritän ymmärtää heitä ja tajuta, mitä tuo tyyppi on elämältään halunnut.” VOI HYVIN | 19. Ihmiset katsovat samaa ylikansallista viihdettä, ovat kaikki tietokoneyhteyden päässä ja omaksuvat samanlaisen luonnontieteellisen maailmankuvan. Keskisarja katsoo myös lähihistoriaan, ei vain satojen vuosien taakse. Ihmettelen suomalaisten vaurautta, joka ei voi perustua tuottavan työn tekemiseen. Keskisarjan tutkimuksen kohteena ovat olleet niin seksuaalija väkivaltarikolliset kuin historian merkkimiehet. Niissä pilkahtelee ajan ihmisten ajattelu. Unelmoin yhdestä ainoasta kuolemattomasta lähdelöydöstä arkistojen tai kuolinpesien kätköistä. Ovatko ihmisten kokemukset pohjimmiltaan ajattomia. Siitä syystä me olemme melko tyhmiä. Pysyykö ihmisen perusluonto samana aikakaudesta toiseen. ”Ihmishistorian peruskysymys on, mikä asia pysyy ennallaan ja mikä vaihtaa hahmoa, maailman muuttuvaisuus tai muuttumattomuus.” Valitettavasti 300 vuoden takaisilta piioilta ja rengeiltä ei ole jäänyt päiväkirjoja tai kirjeitä, emmekä koskaan saa todisteita siitä, mitä he ovat tuolloin ajatelleet. Iloitsen chesapeakelahdennoutajani tottelevaisuuden kehityksestä. Pelkään suomen kielen jyräytymistä pakkoenglannin alle. Mutta 300 vuotta sitten oli armottoman kova, myöskin henkisiä ominaisuuksia vaativa, elämäntaistelu. Oikeudenkäyntipöytäkirjoja sen sijaan on, ja niitä Keskisarjakin on käyttänyt tutkiessaan esimerkiksi rikollisuutta ja väkivaltaa. ”Tämän päivän ihmiset ovat kotikissoja, jotka eivät joudu juurikaan ajattelemaan tai ponnistelemaan selvitäkseen elämästä hengissä. Tai ovatko työuupumuksen kokemukset samanlaisia nyt kuin silloin, kun työpäivät olivat 16-tuntisia
En minä vähättele koronaa.” Historian tutkija ei lähde ennustamaan, mitä me voisimme oppia globaalista kriisistä. ”Silmästä silmään -keskustelut ovat oikein hyviä kaikenlaisten ihmisten kanssa.” Nyt luennot on peruttu toistaiseksi ja työtä historioitsija tekee kotona. Paloviinan ohella se oli ainoa psyykenlääke Suomessa. Onnettomuuksiin ylivarautuminen ei ole toimiva ratkaisu.” . Myös kirkkoon ja uskontoon Keskisarjalla on historioitsijan näkökulma. Keskisarja kerää satapäisiä yleisöjä kirjastoihin ja juhlasaleihin. Hän esiintyy usein provosoivaan tyyliin ja nauttii vastaväitteistä, joita kuulee, kun puhuu arkaluontoisista aiheista. ATEISTISESSA KODISSA kasvanut Keskisarja liittyi evankelis-luterilaiseen kirkkoon viime vuonna. Yksi tutkittavista historian henkilöistä on ollut Aleksis Kivi, jota kohtaan Keskisarja sanoo tuntevansa lämmintä ja kiihkeää sympatiaa. ”Toistaiseksi korona on historian mittareilla pientä, mutta vaikea sanoa, kun kipukynnykset ovat eri korkeudella eri aikakausina. ”Historiasta säteilee näkemystä, mutta siitä ei ole nykyisyyden käyttöoppaaksi.” ”Puhutaan paljon uskontojen uhreista, mutta meidän pitäisi puhua uskonnottomuuden uhreista”, hiljattain kirkkoon liittynyt Teemu Keskisarja sanoo. Korona-aikana työnteko on ollut kotioloissa hieman haastavaa, sillä vauvaikäisen kuopuksen lisäksi kotona ovat olleet päivisin myös kaksi vanhempaa lasta, jotka ovat käyneet etäkoulua. Täysjärkinen uskonto ja täysjärkiset papit ovat hyvin tärkeä menestystekijä Suomen kannalta.” Keskisarja näkee, että papit tekivät valtavan sivistystyön ja edistivät yhteiskunnan kehitystä monella saralla. Syy kirkkoon liittymiseen oli usko Jumalaan ja se, että hän halusi kastaa nuorimmaisen lapsensa kristillisesti. Keskustelu on erilaista, kun ollaan vitivalkoisella Lapualla tai tulipunaisella Kuusankoskella. ”Mielelläni vielä lietson aggressioita sillä tavalla, että puhun valkoisilla paikkakunnilla kuin punikki ja punaisilla paikkakunnilla kuin lahtari. Keskisarja kirjoittaa lehtijuttuja ja kolumneja. Hän kirjoitti myös sarjan ensimmäisen osan, vuonna 2010 julkaistun Vihreän kullan kirous . ”Puhutaan paljon uskontojen uhreista, mutta meidän pitäisi puhua uskonnottomuuden uhreista. Keskisarjalla on tutkimustyössä useita avustajia, mutta poikkeustilanteen vuoksi heidän työnsä on vaikeutunut, sillä kirjastot ja arkistot ovat olleet suljettuina. Tietokonetta on vaikea näppäillä, kun joku jatkuvasti reuhtoo ja juoksee ympärillä. Tapaus ei ole hänelle itselleen erityisen merkittävä, sillä uskon asiat ovat kiinnostaneet häntä jo pitkään eikä hänen arkensa ole muuttunut seurakunnan jäsenenä. Historia kyllä toistaa itseään, mutta se toistaa itseään joka kerta erilaisena. Tosin siitä hän kiittää sitä, ettei ole sosiaalisessa mediassa. ”Historian tutkiminen on lisännyt suunnattomasti arvostusta, jota tunnen nimenomaan Suomen luterilaista kansankirkkoa kohtaan. ”Jos koko elämä ylivirittyisi katastrofien torjuntaan, rakentaisimme aina vain bunkkereita, emmekä koskaan kirjastoa, aina vain ydinpommin kestäviä väestönsuojia, emmekä koskaan uimahallia.” ”On pakko elää enemmän tai vähemmän huomisesta huolehtimatta, muuten yhteiskunta olisi vieläkin kivikaudella. 20 | VOI HYVIN. Molemmat näkökulmathan ovat tieteellisesti oikeutettuja.” Tilaisuuksissa on ollut paljon väittelyitä, mutta Keskisarja ei ole kohdannut vihapuhetta. Uskonto on kautta vuosisatojen ollut ylivoimaisesti paras mielenterveyspalvelu. Sellaisia ovat olleet esimerkiksi vuoden 1918 kansalaissotaa käsittelevät luennot. KIRJOITUSTÖITÄ sen sijaan riittää. ”Historia ei toista itseään aina samalla tavalla. Sen perusteella ei ole helppo aavistaa tulevaisuutta. Normaalioloissa hän luennoi ympäri Suomea noin satana päivänä vuodessa. Ja niin on nytkin.” ”Yhtä jossain lahkossa hourahtanutta kohti on monta sataa sellaista uskovaista, jotka saavat mielenrauhaa, toivoa ja valoa uskonnosta.” KORONA TYHJENSI Keskisarjan kalenterin luentotilaisuuksista ja matkoista. ”Olen kehittänyt selviytymiskeinoja. Työn alla on pari kirjaprojektia, kuten Serlachius-suvun historiikin viimeinen eli neljäs osa. 1800-luvun Suomessa pappi oli aina se heppu, joka ensimmäisenä järjesti isorokkorokotuksia lukkarin kanssa, kokeili perunaa, levitti sanomalehtien tilauksia, perusti kansakoulun, vapaapalokunnan, nuorisoseuran ja maamiesseuran.” Lisäksi uskonto ja mielenterveys linkittyvät Keskisarjan ajattelussa yhteen. Hän näkee, että koko ihmiskunnan kehitys olisi jämähtänyt paikoilleen, jos olisimme käyttäneet voimavaramme vain tulevien uhkien ehkäisemiseen. Saneleminen on aika kätevää, minulla on nauhuri, johon sanelen tekstit. ”Suomen papit eivät ole koskaan olleet vanhoillisia jääriä, vaan edistyksen airuita. ”Historiasta säteilee sydämen sivistystä ja näkemystä, mutta historiasta ei ole ikinä nykyisyyden käyttöoppaaksi.” Keskisarjalle historia on monimutkainen kaaosteoreettinen inhimillisen toiminnan ekosysteemi. Lisäksi hän on kirjoittamassa sahateollisuudessa vaikuttaneen yrittäjäsuvun tarinaa, joka alkaa luovutetusta Karjalasta ja jatkuu näihin päiviin saakka. Hän ei myöskään ajattele, että menneisyys tarjoaisi meille työkalut nykyisistä tai tulevista kriiseistä selviämiseen. Ja siitä syystä eläminen saa merkityksensä.” Keskisarja ei ole varma oppiiko ihminen historiasta mitään – tai tarvitseeko oppiakaan. ”Olen ennustellut kaikenlaisia maailmanloppuja, mutta korona tuli kieltämättä puun takaa.” Suomen historiasta löytyy monia epidemioita, joihin nykytilannetta voisi verrata: 1700-luvun ruttoepidemia, 1900-luvun espanjantauti ja 1860-luvun nälkävuosinakin suurin osa kuolleista menehtyi tauteihin. Jos pienen hiljaisen tilan ja hetken löytää, niin töitä pystyy tekemään.” GLOBAALI PANDEMIA yllätti historioitsijan siinä missä kenet tahansa muunkin. Hän toimii myös matkaoppaana ja historian asiantuntijana muun muassa Viipuriin suuntautuneilla bussimatkoilla. Jos hänellä olisi rajaton rahoitus, hän voisi omistaa elämänsä kokopäiväisesti vielä löytymättömien Aleksis Kiven kirjeiden etsimiselle