Katja Kokon vinkit kasvojen kuivakuppaukseen Ihanat joogastudiot Testaa, kuinka turvallisuushakuinen olet Uusia oivalluksia mystiikkakirjoista Hoitavat seerumit Miia Nuutila & henkinen matka Emma Salokoski ”Osteopaattini kosketus tekee ihmeitä ” Kannustava sisäinen puhe parantaa itsetuntoa ja ihmissuhteita Lisää lempeyttä elämään ”Olen antanut vanhemmilleni anteeksi turvattoman lapsuuteni” 4 Uud istunut MIKSI LIIKA TUNNEPUHE ON VAARALLISTA. ”Nichirenbuddhalaisuus antaa voimaa” VASTALIIKETTÄ KUMARALLE SELÄLLE Satun aasit toimivat terapeutteina KIRJAILIJA & VÄSYMYSOIREYHTYMÄ Susanna Hast Nro 4 2026 7,90 €
3 ”Aamusivut näyttävät, mitä haluan elämääni” IH A N AS TI UU DI ST UNU T Voimistu elämän kolhuista ”Masennuksen jälkeen en jaksa enää mitään teennäistä”. Skann aa minut rakkauden kieltä – tunnista omasi Jani Toivola Meeri Koutaniemi ”Migreeni yritti huutaa minulle, että tahtini on liian kiivas” HEVOSET OPETTAVAT VIESTIMÄÄN SELKEÄSTI Käsittele pettymyksiä ja uskalla unelmoida SOPIIKO HIUSTEN ENERGIALEIKKAUS SINULLE. Tutustu ja tilaa uudistunut Voi hyvin -lehti täältä! lue.eeva.fi/voihyvin-etu tai soita: 09 7596 600 arkisin ma-pe klo 8-20 ja la klo 10-15
Vaikka kyse oli tietenkin ajatusleikistä, se alkoi vaivata – niin kuin hyvillä kysymyksillä on tapana. Perhe näkee ehkä väsymyksen, ystävät huumoria, tutut tarmokkuutta. Saat valita yhden henkilön, joka kertoo sinulle, millainen ihminen olet. Silloin ymmärtäisi, ettei voi valita yhtä ihmistä selittämään identiteettiään. KUVITTELE , että menetät muistisi. 3 VO I H Y V I N. Aluksi yritin innokkaasti löytää ratkaisua. ONKO se valehtelua, jos muut näkevät ihmisestä erilaisia versioita. Sitten hieman järkytyin. Siksi aloin arvostaa erilaisia käsityksiä. Vaikka muistopuheet eivät raa’an rehellisiä olisikaan, silti niistä punoutuu monta versiota yhdestä persoonasta. Eikä ihminen tunne aina itseäänkään kunnolla. Vai hänelle, joka on tuntenut minut lähes koko ikäni, mutta ei tiedä mitään työpersoonastani. Näin kysyttiin somevideolla, joka sai minut pysähtymään. Mitä pidit tästä Voi hyvin -lehdestä. Kenet valitsisit. Ne ovat peilejä, joista oppii näkemään itseään muiden silmin. Joskus näkemykset omasta toiminnasta voivat olla vähän värittyneitä. Pyytäisinkö tehtävään ihmisen, joka on nähnyt minut paljaimmillani. Päädyin pohdinnoissani kahteen lopputulokseen: Erilaiset versiot eivät ole valehtelua vaan ihmisyyttä. Entä jos näitä tarinoita kuulisi jo elinaikanaan. Siihen tarvitaan pienen kylän verran tarinoita. pääkirjoitus Päästä varpaisiin MARI KARSIKAS PÄ ÄTOIMITTAJA mari.karsikas@a-lehdet.fi K U V A T E S S I L Y Y T IK Ä IN E N JA IS T O C K P.S. Kuulemme toimituksessa mielellämme palautetta. Silloin huomaa, miten rohkeana muut voivat pitää, vaikka itse painiskelisi epävarmuuden kanssa. Tajusin, ettei maailmassa ole yhtään ihmistä, joka tuntisi minut päästä varpaisiin. ELÄMÄSSÄ ON YKSI HETKI, jolloin kuulee samasta ihmisestä monta näkemystä: hautajaiset. Niin saisin tietää itsestäni raadollisiakin asioita. Vai uskoisinko identiteettini selittämisen hänelle, joka on nähnyt minut vain hyvinä hetkinä. Tutustakin ihmisestä voi oppia uutta
16 Maalaileeko sisäinen äänesi uhkakuvia. Lempeä itsepuhe lisää tutkitusti tyytyväisyyttä elämään. 50 Haluatko kosteuttaa, tasoittaa tai rauhoittaa kasvojen ihoa. KOSTEUTTAVA seerumi on tarpeen kaikille ihotyypeille. Valitsimme parhaat tehoseerumit. Nyt on rauhoittavan turpaterapian aika. 50. 32 Jonna Molin lakkasi sotimasta menneisyyttään vastaan ja löysi supervoimansa. Keho 36 Vaikka selkä olisi jo kumartunut, oikeat liikkeet auttavat parantamaan tilannetta. s. 28 Näyttelijä Miia Nuutila nauttii pitkistä aamukahveista henkisen kirjallisuuden parissa. 6 52 sisältö 58 Tunne itsesi: Osa on persoonaltaan turvallisuushakuisia, osa riskinottajia. Mystiikkaoppaat tuovat uusia näkökulmia. Ihmiset 6 Emma Salokosken kivut ja väsymys saivat selityksen, kun hänellä diagnosoitiin väsymysoireyhtymä. Pelaatko sinä varman päälle. 42 Viime aikoina tunteiden kuuntelemisesta on tullut suosittua, mutta onko siinä menty jo liian pitkälle. 52 Nichiren-buddhalaisuus on auttanut Susanna Hastia löytämään voiman vaikuttaa elämäänsä. Mieli 15 Etsitkö elämääsi uutta suuntaa. Kauneus 46 Akupunktiohoitaja Katja Kokkoneuvoo, kuinka kasvojaan voi hoitaa kuivakuppauksella. 4 VO I H Y V I N. 22 Vaikeiden tunteiden lähestyminen helpottuu, kun apuna on aasi
62. Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. Painopaikka PunaMusta Oy. Pusero H&M. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. (09) 759 6600 Sähköposti: info@aspa.a-lehdet.fi Sähköpostin vastausaika on noin viikko. lakko tai tuotannolliset häiriöt). Toimitus kertoo, mitkä joogasalit ja -tunnit ovat tehneet vaikutuksen. ISSN 0780-1122 40 Probioottiset ja fermentoidut ruuat ovat vastaisku ympäristön ja suoliston mikrobikadolle. Joka numerossa 3 Pääkirjoitus 61 Ristikko 62 Horoskooppi 65 Ensi numerossa & paras juttu 67 Voimakuva VOIMAVAIHE inspiroi oinaita rajanvetoihin ja uusiin avauksiin. Pitsitoppi Ril's 46 36 Päätoimittaja Mari Karsikas Johtava AD, Naisten media Reetta Röynä AD Sarleena Kinanen Graafikko Saara Hurme Toimituspäälliköt Anni Peltola ja Iiris von Knorring Vastaava tuottaja Heini Lehtosalo eeva.fi Milla Kukkonen ja Inka Simola Toimitusassistentti Päivi Ahonen Sähköpostit etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi Sivunvalmistus Heidi Asplund, Aste Helsinki Oy Kustantaja A-lehdet Oy Mediaryhmän johtaja Mari Paalosalo-Jussinmäki Toimitusjohtaja Heli Arantola Mediamyynti ja markkinointi mediaopas.a-lehdet.fi Ilmoitusten trafikointi PunaMusta Oy Käyntiosoite Risto Rytin tie 33, Helsinki Postiosoite Voi hyvin, 00081 A-LEHDET Sähköposti voihyvin@a-lehdet.fi Puhelin (09) 75 961 (vaihde) eeva.fi, facebook.com/voihyvin, Instagram: @voihyvin Asiakaspalvelu Nopeimmin asioit netissä: asiakaspalvelu.a-lehdet.fi Puhelimessa palvelemme nyt myös iltaisin ja lauantaisin ma-pe klo 8-20 ja la klo 10-15 p. s. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Voi hyvin ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Lehtitilaukset lehtitilaukset.a-lehdet.fi Virallinen osoitteenmuutos postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. 45 Tutustu ihaniin joogastudioihin. Aikakausmedia ry:n jäsen. Kannessa Kuva: Timo Pyykkö Tyyli, meikki ja hiukset: Ida Jokikunnas. 22. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. vuosikerta. 41
TEKSTI L AURA SAVOL AINEN KUVAT TIMO PY YKKÖ ”Väsymysoireyhtymä on helpompi sietää kuin masennus” 6 VO I H Y V I N. Sairaus on yhä mysteeri vailla logiikkaa, mutta eniten apua on tuonut hermoston rauhoittaminen. Muusikko Emma Salokosken kivut ja lamauttava väsymys saivat selityksen, kun hänellä diagnosoitiin väsymysoireyhtymä
7 VO I H Y V I N
”Baletin samojen harjoitusten toistaminen viikosta toiseen tuntui meditaatiolta.” M 8 VO I H Y V I N. ”Oireyhtymän viheliäs puoli on juuri se, etten ikinä pysty etukäteen ennakoimaan, millaista rasitusta keho tai hermosto kestää.” Pahimpina päivinä olo on niin tahmea, ettei Emma voi muuta kuin nukkua tai maata sängyssä. Jos Emma ponnisteli fyysisesti, hän kaatui sängynpohjalle päiväkausiksi. Oli vuosi 2022, ja Emma oli jo pitkään tuntenut itsensä voimattomaksi. Pitkästä aikaa hänestä tuntui, että hän pystyi mihin vain. Kunto koheni ja jalka nousi viikko viikolta korkeammalle. Koko viime syksyn Emma kykeni harrastamaan liikuntaa kuten ennen sairastumistaan – käymään aikuisten lempeillä balettitunneilla ilman, että ponnistelusta tuli minkäänlaisia jälkiseuraamuksia. Diagnoosista alkoi uudenlaisen elämän opettelu. Vahva hypoteesi on, että mukana ovat sekä fyysiset että henkiset stressitekijät. Mutta nyt väsymys oli toisenlaista. Emma ihmetteli. Niinä päivinä hän ei jaksa edes avata Netflixiä. Hän saattaa nukkua 13 tuntia putkeen ja silti väsyttää. ”Samojen harjoitusten toistaminen viikosta toiseen tuntui meditaatiolta.” Baletin lisäksi Emma pystyi syksyllä treenaamaan kuntosalilla ja juoksemaan. Sellaisen, jossa ei koskaan etukäteen tiedä, millainen kunto minäkin päivänä on. Baletissa nilkan pitää olla juuri oikeassa ojennuksessa ja käsivarsien juuri oikeassa kulmassa. Emma nautti baletin kurinalaisuudesta ja liikekielen tarkasta säännöstöstä. iksi kaikki tuntuu näin raskaalta. Väsymys ei ollut Emmalle ennenkuulumatonta: hänellä oli aiemmin ollut monia masennuskausia. Jopa sen jälkeen, kun hän oli puolivanhingossa eksynyt rankalle circuit-tunnille, olo oli euforinen. Keskiössä on hermosto. huomasi muusikko Emma Salokoski, 49, miettivänsä. ”Kun en huonoina päivinä jaksa edes hakea teekupillista, juoksutan Emiliä.” Äkkiparaneminen Oliko pieni ihme tapahtunut. Emma on aina nauttinut fyysisestä rääkistä ja käyttänyt liikuntaa hyvinvointinsa edistämiseen. Tyypillisesti oireet ovat lamaavia ja pahenevat useimmiten fyysisen kuormituksen seurauksena monenkirjavina, silti ilman logiikkaa. Väsymysoireyhtymän takana on monimutkainen mekanismi, jota ei täysin tunneta. Ihmiset iloitsivat hänen puolestaan. Miten tämä on mahdollista. Nykyisin Emma ymmärtää, miksi moni asia on hänelle edelleen raskaampaa kuin monille muille: hänellä on väsymysoireyhtymä. Hermosto ja immuunijärjestelmä ovat hälytystilassa. Lopulta oireyhtymän saattaa laukaista virusinfektio. ”Kuin koko keho olisi tulehdustilassa.” Emman 18-vuotias poika on lukion toisella ja asuu vuoroviikoin Emman luona Vantaalla. Päivityksen näki 64 000 ihmistä. Kurkku oli kipeä, joka paikkaa särki, voimat olivat poissa ja aivot yhtä sumua. Olo saattoi olla henkisesti hyvä, mutta keho oli aivan lopussa. Joulukuussa terveitä viikkoja oli takana jo niin monta, että Emma uskalsi kertoa olonsa kohenemisesta Instagramissa. ”Ajattelin, että olin vihdoin parantunut. Se tuntui ihmeeltä.” Kunnes muutaman viikon kuluttua Emma makasi taas sängyn pohjalla
Ulkomailla tuntemattomille jutteleminen on helpompaa. Emma sai Emilin vuonna 2008. Yhtäkkiä oli vastuussa toisesta, herkästä olennosta, että hän pysyisi hengissä. Kun lääkärit kysyvät Emmalta, miksi juuri hän arvelee sairastuneensa väsymysoireyhtymään, hän luettelee nämä kolme tekijää. Sanat lauluun Emma synnytti raskauden ensimmäisellä kolmanneksella, kun kaikki tuntui ihmeelliseltä ja hauraalta. Samana vuonna julkaistiin hänen iso hittinsä Veden alla . ”Panikoin, siirränkö masennuksen lapselleni. Nyt kun olemme pärjänneet näin pitkälle, vaikuttaa siltä, että huh, selvisimme.” Erikoista viimesyksyisessä ”paranemisessa” oli se, että samaan aikaan kun Emma oli fyysisesti energinen ja ramppasi jumppatunneilla, 9 VO I H Y V I N. En itsekään ole juttelija, vaan usein introvertti vetäytyjä. Ehkä lapsuuden kokemukset ovat herkän hermoston lisäksi yksi syy siihen, miksi Emmalla on taipumus masentua. Hän asui ennen kouluikää isänsä työn vuoksi Moskovassa kolmisen vuotta. ”Ehkä voisimme jutella enemmän toisillemme. ”Masennus on ollut osa minua niin pitkään kuin olen ollut tietoisesti ajatteleva.” Emma pohtii, että maailma olisi parempi paikka, jos pitäisimme toisistamme parempaa huolta. Rankin masennusjakso sijoittui Emman lapsen ensimmäisiin elinvuosiin. Emma pohtii, että hänen mielensä on ollut koetuksella pienestä pitäen. Siellä sitä ei pidetä outona.” Masennus osa elämää Masennushistoria, herkkä hermosto ja toistuvat flunssat. Se oli todellinen kauhukuva. Se oli suurin vastuu, mitä minulla oli koskaan ollut.” Emilin syntymän jälkeen väsymys oli vuosia toivotonta, loputonta. Emmaa ei otettu porukoihin ja häntä nimiteltiin. ”Uuden elämän syntyminen oli niin iso asia, että se mullisti koko perspektiivin elämään. ”Masennus on ollut osa minua niin pitkään kuin olen ollut tietoisesti ajatteleva”, hän sanoo. Kiusaamista kesti kahdeksanteen luokkaan asti, kunnes Emma vaihtoi koulua. Suomeen palattuaan hän aloitti koulun Eiran hienostoalueella Helsingissä
Emma täyttää syksyllä 50 vuotta. Hän on sairastumisensa vuoksi pohtinut kuumeisesti, olisiko hänen mahdollista tehdä jotain hieman vähemmän kuormittavaa työtä, kuten musiikin opettamista. ”Nuoret ovat niin valloittavan ihania.” 10 VO I H Y V I N
Samaan aikaan hän jaksoi fyysisesti paremmin kuin vuosiin. Kaikki aika menee johonkin, ja kalenterimerkinnätkin menevät sekaisin”, hän manaa. Varmasti paranet, kun ryhdistäydyt ja jumppaat!” Emma pohtii, että armottomuus itseä kohtaan on aina ollut osa hänen persoonaansa. ”Olen sitä tyyppiä, joka soimaa itseään kaikesta. Minä mietin, että mikä minussa on vikana, kun olen näin laiska. Ennen diagnoosia olo oli huomattavasti epätoivoisempi. Tuntuu, että pitäisi koko ajan kasvaa paremmaksi ja tulla tehokkaammaksi. Esiintyessä on läsnä sekä stressiä että euforiaa. ”Stressaan pieniä asioita koko ajan. ”Mutta jos hermosto menee koko ajan tällä tavalla siksakkia, on vaara, että ihminen uupuu lopullisesti.” Solutason tietämys Kun Emma Salokosken kanssa juttelee, saattaa häntä kuunnellessa välillä harhautua ajattele11 VO I H Y V I N. Joillakin tulee tällaisessa tilanteessa pakokauhu, että apua, minussa on jotain kamalaa vialla, miksei syytä löydetä, kuolen kohta syöpään. Kaikkia muita kohtaan armollisuutta kuitenkin riittää. Vastuu aikatauluista ja työn määrästä on pelkästään itsellä. Kun on usein kipeä, moni asia jää tekemättä tai kesken. Emmalla on yleensä kalenteri sikin sokin täynnä erilaisia taideprojekteja, laulukeikkoja ja hänen oman kuoronsa treenejä. Hän pohtii, että osansa on varmasti myös ympäristön vaatimuksilla. ”Yhtäkään keikkaa en ole perunut väsymysoireyhtymän vuoksi. ”Olen suorittajatyyppiä.” Stressiä aamutoimista Miksi on koko ajan stressi päällä. Missä järjestyksessä teen aamutoimet?” ”Yhtäkään keikkaa en ole perunut väsymysoireyhtymän takia.” hänen mielensä oli musta. Missä järjestyksessä teen aamutoimet. Väsymys oli kuvausviikkojen aikana armoton, mutta haihtui aina taivaan tuuliin, kun Emma kipusi lavalle. ”Kapitalistinen edistysusko on vähän sellainen uskonnon kaltainen huuma, jossa me täällä pyörimme.” ”Mutta en myöskään ole sitä mieltä, että kaikkien pitäisi erakoitua ja vetäytyä vuorille tai kaivautua maapoteroihin ja elää omavaraistaloudessa. Tähän Emma ei ole löytänyt yleispätevää vastausta. Hermosto on lujilla, kun on puskettava itse itseä. Emma on aina ollut herkkä imuroimaan ympäristöstä kaikki virukset. Tällaiseen tuhlaan energiaani.” Työ musiikkialan yrittäjänä on joka tapauksessa väsyttävää. Masennus oli vuosien tauon jälkeen palannut melko pahana ja synkkyyttä kesti tuolloin pari kuukautta. Musiikkialan freelancerille jatkuva sairastelu on erityisen rampauttavaa. ”Stressaan pieniä asioita koko ajan. Tiukassa tilanteessa stressihormonit tekevät toimintakykyiseksi.” Näin tapahtui esimerkiksi viime keväänä Tähdet, tähdet -tv-ohjelman kuvauksissa. ”En ehdi tehdä puoliakaan niistä asioista, jotka olen luvannut. Keskimäärin kahdeksan flunssaa vuodessa. Stressi on siinä mielessä hämmentävä asia, että myös kivat ja innostavat asiat saavat hermoston kierroksille. ”Asioiden välillä ei tosiaankaan ole minkäänlaista selkeää ja loogista korrelaatiota.” Miksi olen laiska. Pesenkö hampaat ennen kuin otan aamulääkkeet. Emma on oivaltanut, että hänen kohdallaan stressi ei korreloi kiireen kanssa. Se on läsnä myös silloin, kun elämässä on rauhallista. Kaikenlainen tasapainon hakeminen on kuitenkin alkanut askarruttaa ja kiinnostaa sairauden myötä enemmän.” Stressi on osaltaan voinut laukaista sairauden, mutta miksi Emma stressaa, sitä hän ei tiedä
Viime kesänä Emma pääsi HUSin pitkittyneiden oireiden poliklinikan asiakkaaksi. ”Analyyttisyys on minun tapani jäsennellä maailmaa. Aluksi – ominaiseen tyyliinsä – Emma alkoi suorittaa rauhoittumista. Uskon myös, että tietämys oireyhtymästä kasvaa ja löytyy tehokkaampia keinoja ohjelmoida aivojaan hermostollisista virheluupeista pois.” Vaikka oireyhtymä on välillä vienyt Emman syvään epätoivoon, hän ei ole katkeroitunut. Emmalla on aina ollut jano tietää ja ymmärtää. Parhaillaan Emma opettelee huijaamaan aivojaan oireiden kitkemiseksi. Hän on oppinut paljon sympaattisen ja parasympaattisen hermoston toiminnasta ja osaa nyt kuvailla oireidensa syitä soluja mitokondriotasolla. ”Ehkä aivot eivät ole ymmärtäneet, että olen rasittanut itseäni, koska samaan aikaan olen pitänyt hauskaa tai ihmetellyt kaunista järvimaisemaa. ”Uskon, että vielä keksin, mikä mekaniikka juuri minun uupumisissani on takana, ja että opin tunnistamaan virheaskeleet ajoissa ja välttämään ne. Siellä häntä hoitaa moniammatillinen tiimi. Jos joku pohtii, että onko tämä kaikki minun päässäni, niin ei pelkästään”, hän virnistää. ”Ilmoittauduin vaikka mille meditaatioja mindfulness -nettikursseille ilman, että ehdin osallistua niille.” Ehkä parhaiten Emman hermostoa on auttanut rauhoittamaan osteopatia. maan, että haastateltavana on joko lääkäri, psykologi tai fysioterapeutti. Olen vain, eikä mikään vaivaa siinä hetkessä.” Usko paranemiseen Onko väsymysoireyhtymä loppuelämän kumppani, jonka kanssa on vain opeteltava elämään. Mutta ei tämä mitenkään yksinkertainen juttu tietenkään ole.” ”Tämä sairaus on ehdottomasti masennusta helpompi sietää. Laulamisen fysiologiaankin olen mennyt tosi syvälle.” Onneksi väsymysoireyhtymästä karttuu jatkuvasti lisää tietoa ja myös ihmisten tietoisuus on kasvanut. ”Väsymysoireyhtymän oireet ovat ihan oikeita fysiologisia oireita. HUSissa oppimani käsityksen mukaan on myös paremmat mahdollisuudet parantua, jos parantumiseen uskoo itse." Paranemiseensa Emma uskoo itsekin. Niin perehtyneeltä väsymysoireyhtymään hän vaikuttaa. P it si to p p i ja ho us ut R il' s. ”Mieliala ja toiveikkuus ovat suhteellisen korkealla. Parhaiten oireilun sietämisessä on nimenomaan auttanut ymmärrys sairauden mahdollisista mekanismeista. Vielä muutama vuosi sitten sairastuneet saattoivat kohdata epäuskoa ja vähättelyä nykyistä enemmän. ”Osteopaattini kosketus tekee ihmeitä.” Va al ea p us er o ja sa nd aa lit H & M . Pystyn elämään tämän kanssa. Huonoina hetkinä Emma ajattelee niin. Viimeistään poliklinikalla Emmalle on valjennut, kuinka monimutkainen mekanismi väsymysoireyhtymän takana on. Kun hän on luistellut Tuusulanjärvellä auringonpaisteessa ja hölöttänyt samalla kaverinsa kanssa, romahdusta ei sen jälkeen ole tullut. Diagnoosi oli helpotus, oireilla oli vihdoin nimi. Palatessani en tarvitse mitään. Otan väsymysoireyhtymän tällaisena kuin se nyt on tuhat kertaa mieluummin kuin masennuksen.” Mielen voima on ihmeellinen. Hän kokee, että on onnekas, ettei sairaus ole invalidisoinut häntä missään vaiheessa täysin. Eikä senkään jälkeen, kun hän on tanssinut bileissä aamuseitsemään. Tämä sairaus on todella mystinen.” v 12 VO I H Y V I N. ”Lääkäri sanoi uskovansa, että olen terve viiden vuoden kuluttua. ”Osteopaattini kosketus tekee ihmeitä. Hän on jo saattanut onnistua siinä. On myös niitä, jotka ovat joutuneet pyörätuoliin ja niitä, jotka lähestulkoon asuvat sängyssä. Tällaista viestiä hän on saanut lääkäriltäkin. Enää ei ajatella, että väsymysoireyhtymä on krooninen. Voittopuolisesti hän kuitenkin uskoo, että vielä jonain päivänä hän jumppaa ja vetää rankkojakin treenejä ilman lamaannuttavia seuraamuksia. Hänen luokseen lähijunalla mennessäni saatan selata maanisesti puhelintani. Emma kokee, että saa ymmärrystä osakseen.” Tärkeintä Emmalle on diagnoosin jälkeen ollut opetella, miten jatkuvassa hälytystilassa oleva sympaattinen hermosto rauhoitetaan
Myös jooga, baletin kauneus ja vapaa tanssiminen ilman sääntöjä hyvän musiikin tahtiin.” S I E L UA ”Kuorolaulu, yhteisöllisyys ja läheiset.” K U VA U S PA I K K A B O K V I L L A N J U H L A J A TA PA H T U M AT I L A A R A B I A N R A N TA 13 VO I H Y V I N. P it si to p p i ja ho us ut R il' s. M I E LTÄ ”Aurinko, klassinen musiikki, värit kuvataiteessa ja vaatteissa.” K E H O A ”Lepo, syvähengitys sekä osteopaattini, joka saa hermostoni rauhoittumaan. T äm ä r avi t s ee Va al ea p us er o ja sa nd aa lit H & M
Niitä on käytetty Pohjolassa satoja vuosia paitsi kirjoittamiseen myös elämäntilanteiden tutkiskeluun ja ennustamiseen. Loitsuissa on toivoa, uskoa parempaan. MARI KARSIKAS Mari Mort: Minun magiani Runollisia sanoja Jo yhdest lauseesta voi saada voimaa jaksaa ja manifestoida unelmia. Kirja on sinua varten, jos huomaat ympärilläsi merkkejä ja haluat vahvistaa tietoa niistä. Petra Strengin kirja sisältää tietoja ja runsaasti erilaisiin tarkoituksiin sopivia loitsuja. Samalla se tarjoaa lempeitä ajatuksia itsetutkiskeluun. HEINI LEHTOSALO Petra Streng: Loitsu – Valjasta sanojen voima HALUATKO syventää ymmärrystäsi astrologiasta. Ne ovat lempeitä, kaikille sopivia ja maadoittavia. Nämä oppaat tuovat uusia näkökulmia. Siinä kerrotaan, mitä manifestointi vaatii onnistuakseen ja milloin sillä ei voi saavuttaa haluamaansa. IIRIS VON KNORRING Sofia Kuujoki: Manifestointikirja Siirtymärituaaleja Onko suvussasi nainen, joka eli luonnon rytmissä tai näki henkiä. Kirja sopii niille, jotka uskovat korkeampaan voimaan ja energioihin. Etsitkö elämääsi uutta suuntaa. Meri Mortin kirja määrittelee noituutta uudella ja yllättävälläkin tavalla. Selkeästi rakennettu ja käytännönläheinen opas on hyvä perusteos siihen. Parasta kirjassa on sen antama rohkaisu: kun unelmasi on kirkkaana mielessäsi, uskot sen toteutumiseen ja toimit rohkeasti, tilaisuuden tullessa unelmasi voi toteutua. Hän on löytänyt suunnannäyttäjänsä riimuista. Teos kannustaa pysähtymään elämän isoihin tapahtumiin ja tekemään silloin siirtymärituaaleja. K U V A T A -L E H T IE N K U V A -A R K IS T O J A K U S T A N T A J A T Taianomaisia hetkiä MYSTII KK AKI R JAT KOONNUT HEINI LEHTOSALO Toteuta unelmasi Sofia Kuujoen kirja on helppo ja käytännönläheinen aloitusopas manifestoinnin saloihin. Riimuissa on heti jotakin tuttua, helposti lähestyttävää. Milja Haltsonen: Tulkitse kuin astrologi Vastauksia riimuista "Reyn til Runa", kulje mysteereitä kohti, kehottaa Kirsti Runavik. Kirja sopii niille, joita kiinnostavat muinainen maailmankuva ja yhteys luontoon. Niiden avulla voi rakentaa uudelleen luontosuhdettaan. Se myös neuvoo niin intiution kuin manifestoinnin hyödyntämisessä. Loitsut ovat muinaisia rituaalisia esityksiä, joiden avulla haettiin yhteyttä luonnonvoimiin, esivanhempiin ja jumaluuksiin. HEINI LEHTOSALO Kirsti Runavik: Pohjoiset riimut – myytit, käytännöt ja historia 15 VO I H Y V I N viisaita sanoja
Sen äänensävyä on mahdollista muuttaa. 16 VO I H Y V I N mielen päällä. Lempeä itsepuhe lisää tutkitusti tyytyväisyyttä elämään. TEKSTI JOHANNA L ÄT TI KUVAT ISTOCK Kenen äänellä puhut. Maalaileeko sisäinen äänesi uhkakuvia ja pelottelee epäonnistumisilla
17 VO I H Y V I N
Aina sisäinen puhe ei ole selkeitä lauseita, vaan puolivalmiita ajatuksia ja katkonaista virtaa. Kuka minua tässä arvioi?” Puheen sävy voi myös muuttua elämän varrella. Onneksi sisäinen ääni osaa halutessaan myös kannustaa: Kokeilen rohkeasti. Se käy läpi riitaa puolison kanssa ja miettii, tuliko sanottua liikaa. Turha tämän ikäisenä oli yrittää opiskella. Muistele, miten lapsuudessasi suhtauduttiin epäonnistumisiin. Miten vanhemmat ja muut aikuiset puhuivat itselleen ja sinulle. Onko puhetapa itse luotu vai perintönä tullut. ”Tämä luo uskomuksia siitä, millainen pitää olla ja millainen minä riittää. Niin nurinkurista kuin se onkin, kriittisen itsepuheen tarkoitus on suojella. Sisäinen puhe on jatkuvaa dialogia itsensä kanssa, eräänlaista pään sisäistä havainnointia, kuvailee sosiaalipsykologi ja psykoterapeutti Leena Rasanen. Silloin sietää paremmin epävarmuutta ja mahdollisia epäonnistumisia sekä vaikeita tunteita. ”Aivoissamme on negatiivinen vinouma. 2 Pysähdy kuuntelemaan. 1 Pohdi, kenen äänellä puhut. Merkitystä on erityisesti sillä, onko epäonnistumisten keskellä kannustettu vai viljelty ankaruutta: Kyllä sinun tämä pitäisi osata. Se voi myös etäännyttää ihmissuhteita. n minä kuitenkaan osaa, turha edes yrittää. Se saattaa sännätä paikalle jopa silloin, kun saa kiitosta ja kehuja esimerkiksi avunannosta ystävälle: Eihän minusta nyt kummoista apua ollut. Rasanen muistuttaa, että stressaantuneena tai väsyneenä käy sama kuin taskulampulle, josta patteri hiipuu: valokeila kapeutuu. Ääni yrittää ennakoida pettymyksiä ja estää häpeän ja arvottomuuden tunteita. Elämänkokemus voi tuoda itsevarmuutta ja armollisuutta: Tänään meni näin, huomenna on uusi päivä. Hän on kirjoittanut Mari Juotteen kanssa kirjan Kohti myötätuntoista mieltä sekä ollut mukana kirjoittamassa Pientä myötätunto-opasta. Miltä itsepuhe yrittää sinua suojata. Negatiivisuus voi kaventaa halua yrittää. Se saa välttelemään tai jännittämään uusia ja haasteelliseksi koettuja asioita. Silloin tekee herkemmin yksioikoisia tulkintoja.” ”Kriittinen ääni saa välttelemään tai jännittämään uusia ja haasteelliseksi koettuja asioita.” E 18 VO I H Y V I N. Mieli huomaa uhat helpommin kuin mahdollisuudet. ”Kuormittuneena on vaikeampi säädellä sisäistä puhetta. Se on evolutiivista: hengissä säilymisen edellytyksenä on ollut havaita vaarat.” Nykyään uhkat ovat villipetoja kesympiä, kuten häpeän välttämistä tai epäonnistumisen pelkoa. Silloin ennakoi pahinta, jotta pahin ei yllättäisi: Tiesinhän minä, ettei minulla ole kielipäätä. Sisäinen ääni rakentaa tarinaa siitä, miten sinulla menee ja millainen olet. Se tarkkailee, miten pärjää ensimmäisellä tanssitunnilla muihin verrattuna. Kyllä minä tästä selviän. Uhkan sijaan tarvitsemme turvaa. ”Ole tarkkana, mitä puhut itsellesi, koska sinä kuulet ja kuuntelet”, Rasanen kehottaa. Mutta niin tylsää kuin se onkin, kielteinen puhe kaappaa yleensä enemmän huomiota kuin myönteinen. Jos sisäinen ääni moittii ja vertailee jatkuvasti, se alkaa lamaannuttaa, laskea mielialaa ja heikentää itsetuntoa. Aikuisena on hyvä pysähtyä kysymään: Kenen puhetta kuuntelen. Toisilla ikääntyminen ja kehon muutokset, vaihdevuodet tai vaikka eläkkeelle jääminen herättävät arvottomuuspuhetta: Ei minusta ole enää mihinkään. Sisäinen ääni on toisinaan aikamoinen kriitikko. Leena Rasanen on sosiaalipsykologi ja psykoterapeutti. Ongelma on siinä, että kriittinen ääni herättää uhkatilan. ”Vanhempien tapa puhua antaa vahvan mallin myös lapselle.” Moni sisäinen ääni saa juurensa näistä kokemuksista. Silti aivot ovat yhtä valppaina ja sisäinenkin puhe vinoutuu herkästi. Siksi kannattaa pysähtyä kuuntelemaan, mitä mielesi sinulle puhuu
Kun toistuvat laukaisijat tunnistaa, niihin voi suhtautua tietoisemmin ja uteliaasti. ”Myönteistä puhetta voi harjoitella. Siitä on hyötyä esimerkiksi elämänmuutoksissa. ”Itsemyötätuntoinen ihminen sallii itselleen keskeneräisyyden. ”Motivaatio pysyy yllä, kun myös muistaa kiittää ja kehua itseään: Minulla on jo hyvä suunta, vaikken ole vielä siellä, missä haluan olla. Mitä tarvitsen pitääkseni itsestäni huolta?” 3 Vaimenna volyymiä ja löydä kriitikon vastavoimaksi itsemyötätunto. ”Et voi muuttaa mitään, mitä et tunnista.” Syttyykö kriittinen ääni uusista tilanteista, epävarmuudesta tai toisten katseista. ” Rasanen vinkkaa, että hyvä keino on myös puhua sinä-muodossa: Sinä pystyt tähän . Kun kriittisen lauseen nappaa kiinni, sen rinnalle voi kokeilla toista: Riittää, että teen parhaani. ”Vähän kuin kuuntelisi kannustavan valmentajan puhetta.” 19 VO I H Y V I N. Oleellista on vaimentaa volyymiä, jottei se määrittele liikaa ajatusja tunnemaailmaa. Tarvitsetko esimerkiksi kannustusta tai sallivuutta. Kielteinen itsepuhe on inhimillistä, joten siitä ei voi, eikä tarvitse, päästä kokonaan eroon. Kysy itseltäsi, mitä tarvitset moitteen sijaan. Jokainen voi oppia säätämään sisäisen puheen sävyä lempeämmäksi ja kannustavammaksi”, Rasanen lupaa. Rasanen puhuu huomaamisen voimasta. Jos haluaa liikkua enemmän, oleellista on sallia itselleen hidas eteneminen. Mikä minua tässä tilanteessa jännittää. Saa hapuilla ja haparoida – ja hymyillä mokilleen”, Rasanen kuvailee. Saan opetella. Itsemyötätunto on kriitikon vastavoima. ”Kun tämän hoksaa, voi opetella kuuntelemaan kriittisen äänen hyvää tarkoitusta: Miltä se yrittää minua suojella. Askel kerrallaan. Ajatuksiaan voi puntaroida: ovatko ne totta vai epävarmuuden värittämiä tulkintoja
Se lähettää viestin, että olet turvassa.” 4 Hoivaa itseäsi kuin ystävää – hengitä ja kosketa rauhaa kehoon. Kun rauhoitamme kehoa, mieli seuraa perässä. Jos kuulisit ystäväsi kokevan huonommuutta siitä, ettei hän jaksa vahtia lapsenlapsia monta kertaa viikossa, mitä sanoisit hänelle. Kun uusi tilanne jännittää ja sisäinen ääni värisee epävarmuudesta, itseään voi silittää kämmenselästä tai käsivarresta. Vaikeuksia ei tarvitse kiistää, mutta niihin ei tarvitse juuttua. Hän itsekin käyttää tätä kikkaa. ” 20 VO I H Y V I N. ”Itsepuheenkaan ei tarvitse olla täydellistä. Kun sisäisen puheen sävy muuttuu sallivammaksi, alkaa nähdä enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Sanoisitko ystävällesi, että oletpa surkea, jos hän on epäonnistunut. Kun keho rauhoittuu, mieli tyyntyy perässä.” 5 Käännä huomio itsesi arvostamiseen ja vahvista sitä, mistä pidät itsessäsi. Samoin liikunta, kuten kävely tai venyttely, tuo takaisin kehoon ja laittaa ajatukset vapautuneemmin liikkeelle. Se vaikuttaa myös siihen, millaista virettä ruokkii arjessa: epävarmuutta vai luottamusta. Jos huomio on puutteissa, ne vahvistuvat. Ihmissuhteiden tunnelma voi keventyä, kun ei tarvitse jatkuvasti puolustautua tai piilotella riittämättömyyden pelkoa. ”Muiden hoivaaminen onnistuu, itsestä huolehtiminen unohtuu. ”Moni on itselleen paljon ankarampi kuin läheisille. Todennäköisesti sanoisit, että hei se oli vaikea juttu, mutta opit tuosta ja nyt nostetaan katse eteenpäin.” Rasanen viittaa itsemyötätuntotutkija Kristin Neffiin, joka on tuonut esiin, että monissa kulttuureissa naisilta odotetaan hoivaa ja vastuunkantoa. ”Kosketus on puhetta keholle. Jos käännämme katseen arjen hyviin asioihin ja itsemme arvostamiseen, niiden merkitys tulee päivänvaloon.” Huomaamisen voima toimii siis kahteen suuntaan. Voimme opetella tunnistamaan kriittisen äänen, mutta myös vahvistamaan sitä, mistä pidämme itsessämme. Vähättely kutistaa kokemusta omasta pystyvyydestä. Se lähettää viestin, että olet turvassa. Syvä ja pitkä uloshengitys viestittää hermostolle, että voi hellittää. Sekaan mahtuu aina puppua. ”Tämä on klisee mutta totta: se, mihin suuntaamme huomiomme, alkaa kasvattaa merkitystään. Tässä on kuitenkin myös mahdollisuus: hoivaamisen taitoa on, joten täytyy vain tehdä u-käännös ja kohdistaa huolenpitoa myös itseen.” Itsemyötätunto ei kuitenkaan ole pelkkää ajatustyötä. Rasanen suosittelee myös kosketusta. Silloin voi hymyillen hymähtää: Taas soimaan itseäni, tilanne ei ole vielä muuttunut, mutta jatkan harjoittelemista. ”Tutkimuksista tiedetään, että ystävällinen itsepuhe ja itsemyötätunto vahvistavat tyytyväisyyttä elämään.” Rasanen lisää, että kun suhtautuu itseensä ymmärtäväisemmin, lämmin olemus välittyy usein muillekin. ”Kosketus on puhetta keholle