10/2025?|?11,90 € 13 vinkkiä, joilla onnistut ja säästät rahaa GLADIOLUKSET OTA MUKULAT TALTEEN TALVEKSI! PALLOKAKTUKSET HARRASTAJAN KOMEA KOKOELMA TUPASKASTIKKA JA MUUT ELOISAT KORISTEHEINÄT LUMOAVA PUUTARHA POHJOIS-RUOTSISSA Oma lummelampi, omenapuu seinällä ja kekseliäät kivi-ideat 100-vuotias Lauri Lehtinen hoivaa huolella puutarhaansa joka päivä KYLVÄ PERENNAT SYKSYLLÄ Plus Plus VERSOO HYVÄÄ
SISÄLTÖ V I H ER P I H A. LOKA–MARRASKUU 7 Kuukauden kasvi Mantšurianaralia hurmaa marjoillaan. 3. 9 Kasvit nyt Aika istuttaa monikukalliset tulppaanit. 8 Juuri näin Lepakot vähentävät pihan ei-toivottuja ötököitä, sanoo lepakkotutkija EevaMaria Tidenberg. TEEMA: SYKSY PUUTARHASSA 32 Ruskan aikaan Poimi inspiraatiota kauniista rakenteista ja harkituista kasviyhdistelmistä. Monelle lajille paras aika on loka–marraskuussa. 38 Viisaat vinkit Poimi niksit perennojen syyskylvöihin
vuosikerta. 26 Palava rakkaus Koristeheinien harrastajan parhaat lajit ja kasvatusvinkit. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. 38. 56 Pohjoisen helmi Uskaliaiden kasvikokeilujen puutarha Ruotsissa. Psst! Harmaamalvan siemenet kannattaa kylvää syksyllä, s. Tilatut lehdet toimitetaan forcemajeurevarauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakkotai tuotannolliset häiriöt). PIHOJA JA IHMISIÄ 10 Villimpi puoli Kosteasta ryteiköstä tunnelmallinen luontopiha. 66 Kolumni JOKA NUMEROSSA 5 Pääkirjoitus 67 Ensi numerossa 56 50 SISÄLLYS Päätoimittaja Jenny Brandt Toimituspäällikkö Liisa Häkli AD Hanna Linnamaa Vastaava tuottaja Henna-Kaisa Ranta Graafikot Anne-Mari Ahonen Susanna Lehto Johtava AD, asumisen toimitus Leena Majaniemi Sähköpostit etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi ja viherpiha@a-lehdet.fi Mediamyynti Myyntipäälliköt, mediaopas.a-lehdet.fi Kustantaja A-lehdet Oy Sisältöjohtaja, asuminen Maija Koski Käyntiosoite Risto Rytin tie 33, Helsinki Postiosoite Viherpiha, 00081 A-lehdet Puhelin (09) 759 61 (vaihde) Ilmoitusten trafikointi PunaMusta Oy Sivunvalmistus Aste Helsinki Oy, Heidi Asplund Painopaikka PunaMusta Tampere Aikakausmedia ry:n jäsen Viherpiha ilmestyy 11 kertaa vuodessa. 53 Hyötykasvi Hertta-aralia 57 Kuukauden kysymys Mitä tehdä, jos oksa repeää omenapuusta. ISSN 1236-990X Asiakaspalvelu ja lehtitilaukset asiakaspalvelu.a-lehdet.fi 09 7596 600 (ma-pe 8-20 ja la 10-15) Asiakaspalvelussa tarvittava tilausnumero löytyy lehden takakannen osoitetiedoista. Virallinen osoitteenmuutos Postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. KANNEN KUVA Teija Tuisku 44 Rujot möllykät Jussi on hurahtanut luonteikkaisiin pallokaktuksiin. 18 Aikaansa edellä Satavuotiaan tarhurin huolella hoidettu puutarha. 4 ?M EI LL Ä KOTO N A . FI. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. LISÄÄ TIETOA JA TAITOA 50 Pihalla nyt Gladiolusten nosto ja talvetus. 32
Kyseisten kasvien käyttöön tosin liittyy pari knoppia: On osattava valita oikea laji oikeaan rooliin. Sekin sai lopulta lähtöpassit, kun alkoi rönsyillä niin voimakkaasti, että vierellä olevat kasvit olivat jäämässä jal koihin. Entä tuoksukurjenpolvi. VALLOITTAJAROOLISSA PUOLIVARJON pihassani ovat kunnostautuneet erityi sesti peipit ja tuoksukurjenpolvi. Peittoja sovittelemassa Voi olla viisautta sanoa kasville heipat. Alppiruusun alle olen istutta nut nahkealehtistä taponlehteä ja sen ympärille karhunlaukkaa, rönsytiarellaa ja tarhavarjohiippaa sillä ajatuksella, että ne pitävät toinen toisensa ruodussa. Olen varmuuden vuoksi juurruttanut varjoyrtin pis tokkaita: jos sattuisi tulemaan tarve rajat asetta valle erotuomarille. Ja jos on tullut hutivalinta, ymmärrettävä, että voi olla viisautta sanoa heipat kasville. 5. (Aivan) kaikenlaisissa oloissa viihtyvä perenna siirtyi muutamassa vuodessa pihani rajojen ulkopuolelle. Esimerkiksi peittokurjenpolvi ’Biokovo’ saa pikkupihallani rauhassa muodostaa tuuheaa mattoa pallohortensia ’Lime Rickeyn’ alustalla, mutta se ei pääse leviämään, koska vastassa on yhdellä puolella penkin reunus ja toisella levittäytymis yritykset topakasti torppaava hopeasyysvuokko. KARKULAISTEN VÄLTTÄMISEN lisäksi olen oivaltanut, että maanpeittäjien kanssa onnistuu varmimmin antamalla niille sekä tilaa että selkeät rajat. Vaikka sen kitkemi sestä on jo kymmenisen vuotta, taimia putkahtelee yhä esiin sieltä täältä. V I H ER P I H A. Keltapei pin hankin aikoinaan ruukkuun, missä se talvehti moitteetta, mutta sai häädön, kun karkasi maahan ja alkoi levittäytyä uhkaa vasti kohti naapurin rajoja. Itselleni ainakin tuli aikoinaan hienoisena yllätyksenä, että osa maanpeittoperennoista voi peitota paitsi oman maan, myös lähitienoon mannut. Aika näyttää, ottaako joku kasveista niskalenkin. Sen sukulainen hopeatäpläpeippi ei ollut aivan yhtä ärhäkkä ja toi vaaleilla lehdillään mukavaa hehkua pihani perällä olevassa istutuksessa. K U V A J O H A N N A M Y L L Y M Ä K I J A A -L E H T IE N K U V A -A R K IS T O PÄ ÄKIRJOITUS LIISA HÄKLI Toimituspä ällikkö P O len aina ollut vähän lääpällään maanpeittoperennoihin – miten hienoja erilaisia lehtien muotoja ja värejä niillä saakaan maalailtua istutusten pohjalle
Puutarhakärry Irrotettavat laidat, maksimikuormitus 250 kg. Itse asiassa. 4,85! Suojapeite, 90 g/m² 1,6 x 1,85 m 14-9020 3,55 2,85 x 3,8 m 14-9021 6,55 3,8 x 5,7 m 14-9022 13,95 3 55 Alk.. 230 V. 14-0195 109,Kompostikehikko, 530 l Yhden seinäelementin mitat 68 x 88 cm. 18-580 Kuormausalan koko 96 x 48 cm Aukioloajat ma–pe: 8–20 la: 9–18 su: 10–18 Seuraa meitä @biltemasuomi Toimitukset alk. 40 litran keräyspussi, olkahihna ja käyttöä helpottava tukipyörä. Biltema. 45-313 10 95 36 95 Lehti-imuri/-puhallin LBS 2600 Imuritoiminnossa lehdet hienontuvat tehokkaasti 1/10 kokoisiksi
H E N N A -K A IS A R A N TA K U V A S A T U N Y S T R Ö M / A -L E H T IE N A R K IS T O JUURI NYT V I H ER P I H A. Kookkaan lehtiperennan vaaleat röyhykukinnot kehittyvät pikkuhiljaa rykelmiksi lähes mustia luumarjoja. Hämyisässä ja kosteassa kasvupaikassa kukoistava kasvi on suomalaisissa puutarhoissa harvinainen näky, vaikka se on melko talvenkestävä. 7. Aralia continentalis Mustat helmet Kun kesä kääntyy syksyksi, mantšurianaralia vetää vielä ässän hihastaan
Ne ovat maailmalla suosittu puutarhalannoite – bat guanoa myydään purkissa kuten kanankakkaa. Lepakoita näkee harvoin. Paras hetki kohtaamiseen on kesäöisin puoli tuntia auringonlaskun jälkeen. On laskettu, että lepakko voi syödä yön aikana 2 700 hyönteistä. Pesäpaikaksi lepakko valitsee pihapiirissä vanhan rakennuksen ullakon tai raon seinässä. LEPAKON JÄTÖKSISSÄ SEN sijaan ei ole haitallisia taudinaiheuttajia Suomessa. Jos papanoita kuitenkin siivoaa sisätiloissa, kannattaa hanskat laittaa käteen varmuuden vuoksi. 8 ?M EI LL Ä KOTO N A . Niillä on toki taudinaiheuttajia, mutta ne tarttuvat ihmiseen äärimmäisen harvoin. Lepakon papanoista ei ole vain vaivaa. Lepakon kannalta huonoin vaihtoehto on pelkkä tasainen nurmikko. Lepakoihin liittyvät pelot ovat pitkälti tietämättömyyttä. Kaikki Suomen 13 lepakkolajia ovat hyönteissyöjiä. Tarkkailu saa aivan uuden vaihteen, jos ostaa lepakkodetektorin. Siinä menee kasapäin myös kasvituholaisia. Esimerkiksi rabiestartunnan voi saada vain lepakon puremasta tai raapaisusta. L epakot puutarhassa ovat ehdottomasti hyviksiä. Siellä eivät viihdy hyönteiset, joita lepakko saalistaa ravinnokseen, eikä sieltä löydy päiväpiilopaikkoja. JOS HALUAA HOUKUTELLA lepakoita, kannattaa harrastaa sallivaa puutarhanhoitoa. FI. T E K S T I N IN A R II H IM A A J A K U V A A D O B E S T O C K Lepakko on puutarhurin ystävä ”Bat guano on maailmalla suosittu lannoite.” Biologi, FM Eeva-Maria Tidenberg ” Pohjanlepakko on Suomen yleisin lepakkolaji. Maskinkaan käyttö ei ole huono idea, jos pölyäviä papanoita on paljon. Jo sadalla eurolla voi ostaa laitteen, joka tunnistaa lepakon ultraäänet, joita ihmiskorva ei kuule.” JUURI NÄIN! LEPAKOT VÄHENTÄVÄT TEHOKKAASTI PIHAN EPÄTOIVOTTUJA ÖTÖKÖITÄ, KERTOO LEPAKKOASIANTUNTIJA EEVA-MARIA TIDENBERG. Sitä voi tavata lentämässä avarissa maisemissa esimerkiksi pihoilla ja teiden varsilla. Siksi sisälle eksynyttä lepakkoa auttaessa suositellaan käyttämään hanskoja. Ehkä papanat voisi meilläkin haravoida tuoreeltaan kukkapenkkeihin ja peittää ohuella multakerroksella tai käyttää kompostoinnin jälkeen. Pesän voi tarjota myös nikkaroimalla tai ostamalla valmiin lepakkopöntön. Veden ääressä saalistavat lepakot kiittävät myös, jos pihalle tekee vesiaiheen. Parasta on monimuotoinen piha, jossa kasvaa puita ja pensaita
Pölyttäjiä houkutteleva monikukkainen lajike kuuluu kestäviin kasvitieteellisiin tulppaaneihin. 3 TULPPAANI ’DANIQUE’ avaa persikanpunaiset kukkansa toukokuussa. T E K S T I L II S A H Ä K L I K U V A T M Y Y J Ä T K ASVIT NY T 1 TRIUMFTULPPAANI ’PURPLE ELEGANCE’ kasvattaa yhdestä sipulista 3–5 valkopurppuraista kukkaa, jotka avautuvat touko–kesäkuussa. Haarautuvaan varteen avautuu 3–5 sitruunankeltaista, valkoja punajuovaista kukkaa. Impecta.fi. Kodin Kukat, puutarha.com. YHDESTÄ SIPULISTA VOI KASVAA JOPA VIIDEN KUKAN KIMARA. 6 PIONITULPPAANI ’AQUILLA’ ihastuttaa kevätkesällä keltaisilla, punaraitaisilla kukillaan. Korkeus 10–20 cm. Viherlassila.fi. Fluwel.com. 2 KESÄMALJATULPPAANI ’ANTOINET TE’ kuuluu myöhään kukkivien yksinkertaiskukkaisten lajikkeiden ryhmään. OLETKO JO KOKEILLUT MONIKUKKAISIA TULPPAANEJA. Viherpeukalot.fi. 9. Korpikangassiemen.fi. Vankkavartinen lajike, korkeus 40– 50 cm. Kukkapilvi taattu 1 2 3 4 5 6 V I H ER P I H A. Lajikkeen vanhemmat ovat suositut ’Monte Carlo’ ja ’Negrita’. 5 PIONITULPPAANI ’ALISON BRADLEY’ avaa kerrannaiset purppuranpunaiset kukat vankkojen haarautuvien varsien päähän toukokuussa. Monikukkainen lajike kasvaa 35–40 cm:n mittaan. Korkeus 30–40 cm. Monikukkaisen lajikkeen korkeus on 50 cm. 4 PIONITULPPAANI ’BELICIAN’ valkoisia terälehtiä reunustavat vadelmanpunaiset raidat, jotka levenevät vähitellen. Korkeus 50 cm
Se on tehty vanhasta pinnasängystä. TEKSTI H E ID I HA APAL AHTI?K U VAT TE IJA T U I S KU Villimpi puoli Kuunliljojen kehystämä portti rajaa kosteikkoalueen muusta puutarhasta. Eeva Saine on muokannut kosteasta ryteiköstä tunnelmallisen osan puutarhaa, jonne luonnonkasvit ja sammalet ovat tervetulleita. FI. 10 ?M EI LL Ä KOTO N A
11. V I H ER P I H A. Rahkaja karhunsammalmättäät ovat levinneet Eevan istuttamista pienistä tupsuista. Etualalla veden äärellä kukkii päivänliljoja
Eeva ja hänen puolisonsa Hannu rakensivat itse suunnittelemansa talon 1980-luvun alussa Sarkkilanjärven rannalle suurelle tontille, joka oli ollut autiotilana kymmeniä vuosia. Eeva on kylvänyt puna-ailakin viskomalla siemeniä sinne tänne puutarhaan. – Aloitan päivän täällä. Kun taloa lähempänä olevat alueet oli raivattu ja rakennettu avaraksi puutarhaksi, Saineet alkoivat hiljalleen tutkia ja karsia pajuryteikköä. Jos en aamulla pääsekään kierrokselle, tuntuu että jotain puuttuu. 12 ?M EI LL Ä KOTO N A . Lammen keskellä oleva pieni saari on linnuille tärkeä. Se on hidas prosessi, Eeva kuvailee. Eeva halusi, että siitä tulee sekä käytännöllinen että kaunis. FI. Aloimme vuosikausia sitten täyttää risukolla niitä paikkoja, joihin vesi jäi seisomaan. – Sehän on se syy, miksi koko alue alun perin lähti kehittymään. Ainakin puutarhan laita-alueella olisi hyvin tilaa risuille, joita suurelta ja puustoiselta tontilta kertyy paljon joka vuosi. Nyt, noin 40 vuotta myöhemmin, sama alue on Eevan lempipaikka. Ehkä sillekin olisi jotain käyttöä. Sillan rakensi Hannu pitkällisen suunnitelun jälkeen. U skaltaako sinne edes mennä, Eeva Saine ajatteli uuden kodin laitamilla alavalla maalla olleesta epämääräisestä ja kosteasta ry teiköstä, jossa kasvoi heinää ja pajukkoa. Seuraavaksi olemme kasanneet risujen päälle lehtiä ja heinää. Talvella alue tulvi vettä
Verkkoaita on lasten suojaksi. 13. V I H ER P I H A. Mikä: Eevan luonto puutarha Ikaalisissa Vyöhyke: III Koko: noin 2000 m 2 Maa: Kosteaa ja soista metsänpohjaa Erityistä: Kiehtova yhdistelmä luontoa ja rakennettua puutarhaa Polku kiertää lammen ja haarautuu pidemmällä metsään
Kosteikkopuutarha sijaitsee muuhun tonttiin verrattuna notkelmassa. 14 ?M EI LL Ä KOTO N A . FI. Sinne kuljetaan isojen lehtikuusten välistä, Eevan mielestä melkein kuin omaan maailmaansa
Pidän niiden puolia heiniä vastaan. Vuosien mittaan niitä on kertynyt kymmenittäin. Eivät ne jaksa sieltä enää nousta, mutta enhän minä voi mennä tuonne haravoimaan. Alueen keskelle ruopattiin lampi, jonne Eeva ja Hannu siirsivät toisesta metsälammesta ruutanoita, mutta kaikki muut muutostyöt on tehty hellästi ja ilman sen kummempaa työsuunnitelmaa. – Rönsyleinikkikin on täällä todella ihana, vaikka puutarhan puolella se on minusta viheliäinen rikkakasvi. Pystyyn kuolleet puut ovat saaneet jäädä paikoilleen ja muuttua lahopuupökkelöiksi. Varsinkin alkuaikoina paikalle saattoi pölähtää pujoja ja nokkosia, mutta sellaiset Eeva karsii visusti pois. Ne pärjäävät, jotka pärjäävät. POHJATÖIDEN JÄLKEEN EEVA on enimmäkseen seurannut kärsivällisesti, mitä luonnonkasveja uusille alueille ilmestyy. Hän on kirjannut muistiin jokaisen tunnistamansa uuden lajin. 15. Esimerkiksi kissankellot, valkovuokot, puna-ailakit, suo-orvokit, vanamot ja ketunleivät ovat mieluisia tulokkaita. Myös korte kuuluu suosikkeihini, koska se tekee niin ihanan tunnelman. Itsestään ilmestyneiden kasvien lisäksi Eeva on heitellyt joukkoon mieluisten luonnonlajien siemeniä, kuten lehtoakileijaa, ja siirtänyt omasta metsästä hiirenporrasta, kotkansiipiä ja pieniä sammalten muruja, jotka ovat hiljalleen kasvaneet isommiksi tuppaiksi. Pidän niiden puolia heiniä vastaan.” Vanamo on tullut sammalten mukana, kuten metsätähdet ja oravanmarjatkin. V I H ER P I H A. VAIKKA TULVIEN TAI muuten hankalien talvien jäljiltä osa kasveista aina katoaa ja menetykset harmittavat, Eeva ajattelee, että se on luonnonvalintaa. Eeva on asetellut yksinkertaisia betonilaattoja niihin kohtiin, joissa on kosteaa maata. Mieheni tykkää ajaa nurmikkoa, minä töpöstelen mieluummin täällä villimmällä puolella. Eevalla on pieni viikate, jonka kanssa hän kiertää ajoittain puutarhaa ja ottaa valikoiduista paikoista pois heiniä. Sammalet ovat minulle kuitenkin rakkaimpia. Vuosien työn tuloksena syntynyt luonnonläheinen alue on Eevan mielestä jotakin luonnonsuojelu”Sammalet ovat minulle rakkaimpia. – Tiedän, että jotkut sammalet eivät tykkää, kun ne saavat lehtimassaa päälleen. Hän ei halua väkisin pakottaa mitään kasvia asettumaan tietylle paikalle. Juuri muuta hoitoa puutarha ei kaipaa. Hän haluaa pitää kasvuston matalana ja herkkänä
FI. Olen yrittänyt säilyttää ja korostaa tämän paikan salaperäisyyttä, sillä sellainen luonto minusta on. Sitä pitäisi tehdä useammin. Toistakymmentä vuotta Saineiden kesäasukkaina majaillut pihakurkipari kulkee täällä polkuja pitkin ja napsii nokkiinsa sammakoita. Telkkä on jokavuotinen asukas, mutta lammella käy myös sorsia. Kun istuu pitkään hiljaa paikal laan, näkee eläimiä. Joskus sinne laskeutuu haikarakin. Lammen rannalla odottaa pieni jolla. Puutarha on hänestä parhaimmillaan joka päivä. KUVATAITEILIJANA PITKÄN URAN tehneelle Eevalle puutarha on kokonaisvaltainen elämys, joka tarjoaa virkistystai lepohetken aina kun hän sellaista kaipaa. Portin pieleen istutetut keijunkukat ja kuunliljat sekä peremmälle puutarhaan lisätyt siperiankurjenmiekkojen ja päivänliljojen tapaiset luonnonläheiset perennat ovat harkittuja jälkiä ihmisen läsnäolosta. Tyynessä metsälammessa on Eevan mielestä aivan oma vireensä, ja veden heijastukset ja sen pinnalla leikkivät sadepisarat ovat inspiroiva näky. – On aika jännä tunnelma katsella puutarhaa veden tasalta. Kymmenien linnunpönttöjen ansiosta puissa soi loputon linnunlaulu keväästä juhannukseen. Lammen rannalla on mietiskely ja tarkkailu paikka. Eeva on jättänyt puutarhaan hieno varaisia merkkejä ihmisen läsnäolosta. 16 ?M EI LL Ä KOTO N A . alueen ja hoidetun puutarhan välimaastosta
4 Tiheitä mättäitä tekevä suo-orvokki pitää hyvin puolensa muiden kasvien kanssa. 17. 1 2 3 5 1 Kannot ovat Eevasta kuin luonnon omia veistoksia. Linnut, ketut, kauriit ja muut metsän eläimet ovat tärkeä osa puutarhaelämystä. 3 Telkän pesässä on asukkaita joka kesä. 4 V I H ER P I H A. 2 Pienet yksityiskohdat kiehtovat Eevaa. Kuvassa on karhunsammalta. 5 Koristeellinen sara on alueen alkuperäistä kasvillisuutta
18 ?M EI LL Ä KOTO N A . Virkeän tarhurin neuvoista ja asenteesta sopii ottaa oppia. Satavuotias jyväskyläläinen Lauri Lehtinen hoitaa yhä puutarhaansa suurella sydämellä. Hoitajan mukaan komean kukinnan salaisuus on tasainen kastelu. TEKSTI T U OVI M U TAN E N?K U VAT TE IJA T U I S K U Aikaansa edellä Karjalanneito eli neitobegonia viihtyy puolivarjossa, suojassa pahimmalta paahteelta. FI
V I H ER P I H A. Syyshortensian uhkeat hattara kukinnot punertuvat loppukesästä. 19. Lauri raaskii taittaa moni runkoisista pensais taan oksia myös maljakkoon
– Eihän tässä vielä pitkää kokemusta ole, vasta 60 vuotta. – Meidän piti saada ruokaa halvalla. J o ulko-ovella näkyy, että talossa asuu taitava viherpeukalo. Puutarhassa perinteiset perennat kasvavat sulassa sovussa parsan, maa-artisokan ja ikivanhaa kantaa olevan raparperin kanssa. Kasvimaan reunalle vuosia sitten istutetut syysleimut loistavat elokuun lopun väriläikkänä. 100-vuotias Lauri Lehtinen suhtautuu itse kasvatustaitoihinsa vaatimattomasti. 20 ?M EI LL Ä KOTO N A . Tarhurin korkuiseksi venähtävän liljan lajikkeesta ei ole varmuutta, mutta kyseessä saattaa olla ’Anastasia’. Laurille kaikki kasvit ovat yhtä tärkeitä. FI. Lasiverannalla kukoistavat anopinkielet, ihmeköynnökset, pelakuut ja monet kaktukset. Tein sellaiset kuusi metriä pitkät laatikot, kolme lautaa päälLauri hoitaa puutarhaansa luonnon menetelmin. Liperin kukinto heiluu päätä korkeammalla, pionit muistuttavat tuuheita pensaita. Kun perhe kasvoi 1960-luvulla kahdella pojalla, syötäville lajeille varattiin puutarhasta reilusti tilaa. VETERAANITARHURI ON OLLUT monessa asiassa aikaansa edellä, sillä useat nykyään suositut konstit ovat olleet hänen puutarhassaan käytössä jo vuosikymmeniä. Kasvit saavat sadevettä, kananlantaa ja lempeää huolenpitoa. Perinteisen kasvimaan sijaan Lehtisen perheen porkkanat, punajuuret ja perunat kasvoivat Laurin rakentamissa viljelylaatikoissa