AJANKOHTAISTA MAAJA VESITEKNIIKAN TUELTA 2 www.vesitalous.fi Annankatu 29 A 18 00100 Helsinki Laitamme vauhtia mahdollisuuksien virtaan Puh 09 694 0622 tuki(at)mvtt.fi Haluatko tietää, mitä vesialalla tapahtuu. Vesitalouden uutiskirje koostaa kerran kuussa vesiteemaisia uutisia Suomesta yhteen nippuun ja koko paketti kopsahtaa sähköpostilaatikkoosi, kun vain olet postituslistalla. Kävitkö tilaisuudessa, jonka sisällön pitäisi saavuttaa enemmän asiantuntijoita. Kävitkö tilaisuudessa, jonka sisällön pitäisi saavuttaa enemmän asiantuntijoita. • Tutkielmat ovat korkeakoulujen omilla verkkosivuilla vapaasti luettavissa. Oman ehdotuksen voi lähettää osoitteeseen toimitus@vesitalous.fi Lähetä suomentai englanninkielinen tiivistelmä (<800 merkkiä) osoitteeseen: maija.taka@aalto.fi Ajankohtaista -lehden tilaukset Painettuna kotiin vesitalous.fi/vesitalous-lehti/tilaa-lehti (Vuosikerta kestotilaus 65 €/vuosi. Vesitalous-lehti etsii ajankohtaisia juttuja. • Julkaisemme ensisijaisesti suomalaisten korkea koulujen maisterija tohtoritason opinnäytetöiden tiivistelmiä. VVY:n jäsenetuna yksi vuosikerta veloituksetta) Digitaalinen näköispainos Vesitalous-lehden digitaalisia näköispainoksia voi ostaa irtonumeroina ja vuositilauksina lehtiluukku.fi-palvelusta: lehtiluukku.fi/lehdet/vesitalous (Digitilaus 50 €/vuosi, irtonumero 9,00 €) Yrityksille ja yhteisöille Vesitalous-lehti on saatavilla yrityksille ja yhteisöille ePresspalvelussa emagz.fi AJANKOHTAISTA MAAJA VESITEKNIIKAN TUELTA Haluatko tietää, mitä vesialalla tapahtuu. Onko sinulla menossa vesialan projekti, josta haluaisit kertoa. Vesitalouden uutiskirje koostaa kerran kuussa vesiteemaisia uutisia Suomesta yhteen nippuun ja koko paketti kopsahtaa sähköpostilaatikkoosi, kun vain olet postituslistalla. VESITALOUS-LEHTI SÄHKÖISTYY Tiedotus: Paperilehti ilmestyy vielä vuoden 2026 ja jää sen jälkeen historiaan. Tilaukset: vesitalous.fi/uutiskirje V esitalous-lehden opinnäytetyöpalsta esittelee vesialan viimeisimpiä opinnäytetöitä tuodakseen uusinta tutki mustietoa helpommin löydettäväksi, sekä esitelläkseen alamme vastavalmistuneita asian tuntijoita. VVY:n jäsenetuna yksi vuosikerta veloituksetta) Digitaalinen näköispainos Vesitalous-lehden digitaalisia näköispainoksia voi ostaa irtonumeroina ja vuositilauksina lehtiluukku.fi-palvelusta: lehtiluukku.fi/lehdet/vesitalous (Digitilaus 50 €/vuosi, irtonumero 9,00 €) Yrityksille ja yhteisöille Vesitalous-lehti on saatavilla yrityksille ja yhteisöille ePresspalvelussa emagz.fi. Oman ehdotuksen voi lähettää osoitteeseen toimitus@vesitalous.fi Lähetä suomentai englanninkielinen tiivistelmä (<800 merkkiä) osoitteeseen: maija.taka@aalto.fi Ajankohtaista -lehden tilaukset Painettuna kotiin vesitalous.fi/vesitalous-lehti/tilaa-lehti (Vuosikerta kestotilaus 65 €/vuosi. Vesitalous-lehti etsii ajankohtaisia juttuja. Vuoden 2027 alusta Vesitalous-lehti on vapaasti saatavissa vesitalous.fi -sivustolta maksutta, jolloin lehti tavoittaa lukijat huomattavasti paremmin. • Julkaisemme ensisijaisesti suomalaisten korkea koulujen maisterija tohtoritason opinnäytetöiden tiivistelmiä. Onko sinulla menossa vesialan projekti, josta haluaisit kertoa. • Tutkielmat ovat korkeakoulujen omilla verkkosivuilla vapaasti luettavissa. Tilaukset: vesitalous.fi/uutiskirje V esitalous-lehden opinnäytetyöpalsta esittelee vesialan viimeisimpiä opinnäytetöitä tuodakseen uusinta tutki mustietoa helpommin löydettäväksi, sekä esitelläkseen alamme vastavalmistuneita asian tuntijoita
Ari Kangas 26 Katsaus typenpoiston uuteen kehitykseen ja menetelmiin Anna Mikola ja Henri Haimi Muut aiheet 29 Uusi työkalu vesihuoltolaitosten kyberturvallisuuden parantamiseen Otso Alasko, Tiina Ketolainen, Tuija Laakso ja Jere Grönman 32 Avustetuista hankkeista oppeja koko vesihuoltoalalle Markus Tirkkonen 33 Vesilaitosten selviytymiskyky konfliktien ja tahallisen häirinnän maailmassa – kokemuksia Ukrainasta Oleksii Tomin, Anna Mikola ja Olli Varis 38 Patoja vesiturvallisuutta suomalaisena vientituotteena Keski-Aasiaan Evgeny Bogdanov, Outi Laatikainen ja Ella Lukkari 40 Kohti parempaa vesistöseurantaa kansalaisten kanssa yhdessä kehittämällä Elise Järvenpää, Virpi Lehtoranta, Taru Peltola, Matti Lindholm ja Suvi Vikström 48 WaterShed Safety Plan – uusi toiminta malli hajakuormituksen hallintaan Josefiina Ruponen 52 YK:n apulaisasiantuntijat ja vapaaehtoiset ovia vaikuttaviin työuriin Jarmo J. 4 Yhdyskuntajätevesidirektiivi laadittiin uudelleen Ari Kangas ja Paula Lindell 5 Mikroepäpuhtauksien poistovelvoite tulee – paljonko se maksaa. Vesitalous-lehti etsii ajankohtaisia juttuja. Vuosikerran hinta on printtilehtenä 65 € ja digilehtenä 50 €. • Tutkielmat ovat korkeakoulujen omilla verkkosivuilla vapaasti luettavissa. Inka-Mari Sarvola ja Mona Arnold 8 Kokonaisvaltaiset kaupunkivesien hallintasuunnitelmat – kokemuksia Vaasan KUHA-hankkeesta Camilla Tuomela, Nora Sillanpää ja Heidi Vilminko 13 Energiapositiivinen jätevedenpuhdistamo Mirva Levomäki ja Jouko Tuomi 16 Energian tuotanto ja talteenotto – Pyrkimys energianeutraaliuteen Tiitus Korpela 19 Informaatiota jätevedestä Teemu Gunnar ja Ari Kangas 24 Eikö siitä typestä päästä eroon. • Julkaisemme ensisijaisesti suomalaisten korkea koulujen maisterija tohtoritason opinnäytetöiden tiivistelmiä. Haluatko tietää, mitä vesialalla tapahtuu. Vesitalouden uutiskirje koostaa kerran kuussa vesiteemaisia uutisia Suomesta yhteen nippuun ja koko paketti kopsahtaa sähköpostilaatikkoosi, kun vain olet postituslistalla. Tilaukset: vesitalous.fi/uutiskirje V esitalous-lehden opinnäytetyöpalsta esittelee vesialan viimeisimpiä opinnäytetöitä tuodakseen uusinta tutki mustietoa helpommin löydettäväksi, sekä esitelläkseen alamme vastavalmistuneita asian tuntijoita. Katko 56 Teollisuusja laitosjätevedet uuden EU:n yhdyskuntajätevesidirektiivin valossa – lisäsääntelyä vai sujuvuutta. VVY:n jäsenetuna yksi vuosikerta veloituksetta) Digitaalinen näköispainos Vesitalous-lehden digitaalisia näköispainoksia voi ostaa irtonumeroina ja vuositilauksina lehtiluukku.fi-palvelusta: lehtiluukku.fi/lehdet/vesitalous (Digitilaus 50 €/vuosi, irtonumero 9,00 €) Yrityksille ja yhteisöille Vesitalous-lehti on saatavilla yrityksille ja yhteisöille ePresspalvelussa emagz.fi. Onko sinulla menossa vesialan projekti, josta haluaisit kertoa. Oman ehdotuksen voi lähettää osoitteeseen toimitus@vesitalous.fi Lähetä suomentai englanninkielinen tiivistelmä (<800 merkkiä) osoitteeseen: maija.taka@aalto.fi Ajankohtaista -lehden tilaukset Painettuna kotiin vesitalous.fi/vesitalous-lehti/tilaa-lehti (Vuosikerta kestotilaus 65 €/vuosi. Vesitalous 1/2026 ilmestyy 7.2.2026 Ilmoitusvaraukset 27.12.2025 mennessä. Tämän numeron kokosivat: ympäristöneuvos Ari Kangas ympäristöministeriöstä, Ari.Kangas@gov.fi ja vesiasiain päällikkö Paula Lindell Suomen Vesilaitosyhdistyksestä, Paula.Lindell@vvy.fi Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Kansikuva: "Stora Enso Sunila". LXVI Sisältö 6/2025 Päivitetty yhdyskuntajätevesidirektiivi JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Ympäristöviestintä YVT Oy Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki Puhelin (09) 694 0622 Yhteistyössä Suomen Vesiyhdistys ry PÄÄTOIMITTAJA Minna Maasilta Maaja vesitekniikan tuki ry Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki e-mail: minna.maasilta@mvtt.fi TOIMITUSSIHTEERI / ILMOITUKSET Jarkko Narvanne Elontie 115, 00660 Helsinki Puhelin 045 305 0070 e-mail: toimitus@vesitalous.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Taina Hihkiö Maaja vesitekniikan tuki ry Puhelin (09) 694 0622 e-mail: vesitalous@vesitalous.fi ULKOASU JA TAITTO Taittopalvelu Jarkko Narvanne, PAINOPAIKKA Punamusta | ISSN 0505-3838 TOIMITUSKUNTA Harri Koivusalo, tekn.tri., teknisen vesitalouden professori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Vuokko Laukka, tekn.tri., johtava asiantuntija, Suomen ympäristökeskus Riina Liikanen, tekn.tri., vesiasiain päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Anna Mikola, tekn.tri., apulaisprofessori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Pekka M. Maria Sippala 57 Pohjoismainen vesihuollon huipputapahtuma kokosi asiantuntijat Osloon Saijariina Toivikko 60 Dispelling myths about water services -kirja pitäisi laittaa päättäjille jakoon Harri Mattila 62 Vesialan opinnäytetyöt 65 Liikehakemisto 66 Abstracts 67 Vieraskynä Antton Keto Seuraavassa numerossa teemana on Lumi. Rossi, tekn.tri., apulaisprofessori, Oulun yliopisto, vesija ympäristötekniikka Maija Taka, fil.tri., akateeminen koordinaattori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Annina Takala, dipl.ins., Suomen Vesiyhdistys ry Saijariina Toivikko, dipl.ins., kehittämispäällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Erkki Vuori, lääket.kir.tri., professori, emeritus, Helsingin yliopisto, oikeuslääketieteen osasto Asiantuntijat ovat tarkastaneet lehden artikkelit. Hukka ja Tapio S. VESITALOUS www.vesitalous.fi VOL. Kävitkö tilaisuudessa, jonka sisällön pitäisi saavuttaa enemmän asiantuntijoita
Jätevesihuolto on kriittinen entiteetti, jonka resilienssi on varmistettava. Jätevesistä huolehtimisen saatavuuden varmistamisen edellyttäminen on omalta osaltaan osoitus jätevesisektorin kriittisyydestä, mikä onkin tullut esiin CER-direktiivissä. V uoden alusta voimaan tullut uusi versio yhdyskuntajätevesidirektiivistä ei enää tarkastele ainoastaan jätevesien puhdistamista ja vesistöön johdettavaa kuormaa. Sosiaalisen aspektin nostaminen teknis-luonnontieteelliseen direktiiviin osoittaa jätevesien yhteiskunnallista merkitystä ympäristönsuojelun rinnalla. Opas on ensimmäinen ohjeistus vesikäymälöihin perustuvan sanitaation laajamittaiseen häiriötilanteeseen. Luonnollisesti nekin ovat edelleen mukana, tiukentunein vaatimuksin, mutta nyt mukaan otettiin muutakin jätevesiin liittyvää. Entä jos vesikäymälää ei voikaan käyttää. Käsittelemätöntä sanitaatiojätettä syntyy nopeasti suuri määrä etenkin taajamissa tiheillä asuinalueilla, mikä muodostaa myös jätehuolto-ongelman. Tämän lehden artikkelien käsittelemien aiheiden ja vieraskynässä mainittujen kohteiden lisäksi direktiivi asettaa velvoitteita myös sanitaation saatavuuteen – riittävän kokoisissa taajamissa on oltava julkisissa rakennuksissa ilmaisia käymälöitä ja avoimissa yksityistiloissa kuten ravintoloissa ja kaupoissa käymälöitä olisi voitava käyttää alhaista palvelumaksua vastaan. Kuntaliiton opas sanitaatiosta yhteiskunnan häiriötilanteissa menee vielä pitemmälle. Tästä on lyhyt matka huoltovarmuuteen. Yhdyskuntajätevesidirektiivi laadittiin uudelleen PAULA LINDELL Vesiasiain päällikkö Suomen Vesilaitosyhdistys ry Paula.Lindell@vvy.fi Maveplan Oy 1/3 ARI KANGAS Ympäristöneuvos, Ympäristöministeriö Ari.Kangas@gov.fi 4 www.vesitalous.fi Pääkirjoitus. Nauttikaamme siitä nyt vallitsevissa oloissa, mutta pidetään mielessä, että jätevesihuolto on myös yksi kriittinen elementti liittyen nyky-yhteiskunnan toimivuuteen. Yhdyskuntajätevesidirektiivi on tehnyt ison siirtymän vesiensuojeludirektiivistä ympäristönsuojeludirektiiviksi
Euroopan parlamentti ei kuitenkaan ole vielä antanut tietoa tarkoista riskinarviointikriteereista, joten vielä ei pysty sanomaan, kuinka moni keskikokoisista laitoksista todellisuudessa Suomessa joutuu investoimaan lisäpuhdistukseen. Hän on perehtynyt yhdyskuntajätevesien sekä kaivosteollisuuden jätevesien hallintaan ja ympäristövaikutusten arviointiin elinkaarimenetelmää käyttäen. Mikroepäpuhtauksien poistovelvoite tulee – paljonko se maksaa. Riskinarviointi tehdään mm. Riskinarvioinnin perusteella velvoite voi koskea myös 10 000–150 000 AVL laitoksia, joita Suomessa on noin 70 kappaletta. Epäpuhtauksilla kyllästetty aktiivihiili tulisi sitten jatkokäsitellä erilliINKA-MARI SARVOLA MMM, VTT inka-mari.sarvola@vtt.fi Inka-Mari Sarvola toimii tutkijana VTT:llä. Jokaisella mainitulla ratkaisulla on omat hyvät ja huonot puolensa ja siksi jätevedenpuhdistamoiden tuleekin valita niistä omiin nykyisiin tiloihin, prosesseihin ja jätevesikuormaan sopivin lisäratkaisu. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät uuden yhdyskuntajätevesidirektiivin (Urban Waste Water Treatment Directive, UWWTD) syksyllä 2024. Kansainvälisesti esimerkkejä kuitenkin löytyy; joitakin laitoksia on jo investoinut mikroepäpuhtauksien puhdistamiseen. Jauhemaista aktiivihiiltä (PAC) puolestaan lisätään kontaktireaktoriin, jossa se adsorboi haitta-aineita kontaktiajan ollessa riittävän pitkä. purkupaikan veden vaihtuvuuden perusteella, jolloin pieniin vesistöihin jätevesiä purkavat puhdistamot joutuvat todennäköisemmin investoimaan lisäpuhdistukseen verrattuna suurempaan vesistöön purkaviin. Näiden kokemusten sekä suomalaisten laitosten omien ennakkoarvioiden perusteella voidaan arvioida, minkälaisista kustannuksista voisi olla kyse. U uden yhdyskuntajätevesidirektiivin asettama mikroepäpuhtauksien poistovelvoite koskee kaikkia yli 150 000 asukasvastineluvun (AVL) jätevedenpuhdistamoita, joita Suomessa on seitsemän kappaletta. Päivitys laajentaa erityisesti suurten puhdistamoiden velvoitteet haitta-aineiden eli niin kutsuttujen mikroepäpuhtauksien poistamiseen. Myös Ruotsissa on tehty arvioita mikroepäpuhtauksien kustannuksista ja maasta löytyy muutama toteutunutkin esimerkki. Rakeista aktiivihiiltä (GAC) käytetään kiinteissä suodattimissa, joiden läpi jätevesi johdetaan. Euroopassa Sveitsi on ollut edelläkävijä mikroepäpuhtauksien poistamisessa ja siellä toimii jo useita tällaisia jätevesilaitoksia. Useimmissa sovelluksissa pelkkä pääteknologia ei riitä, vaan prosessia on on täydennettävä jälkikäsittelyvaiheella tyypillisesti hiekkasuodattimella vaaditun puhtaustason saavuttamiseksi. Haitta-aineet adsorboituvat aktiivihiileen, ja suodatinmassa on vaihdettava säännöllisesti, kun suotimet kyllästyvät. MONA ARNOLD TkL, MBA, VTT mona.arnold@vtt.fi Mona Arnold toimii johtavana tutkijana VTT:llä. Suomessa mikroepäpuhtauksien poisto ei nykyisellään ole riittävä, joten puhdistamot tarvitsevat investointeja, joiden kustannuksia arvioidaan kansainvälisten ja kotimaisten esimerkkien perusteella. Direktiivin asettamat mikroepäpuhtauksien poistovaatimukset astuvat asteittain voimaan vuoteen 2045 mennessä, joten myös ajallinen aspekti luo epävarmuutta kustannusarvioihin. Puhdistusteknologia valittava tarpeiden mukaan Mikroepäpuhtauksien puhdistamiseen markkinavalmiita teknologisia ratkaisuja on tällä hetkellä vain muutama: otsonointi, jauhemainen aktiivihiili ja rakeistettu aktiivihiili sekä näiden ratkaisuiden yhdistelmät. Hänen asiantuntemuksensa liittyy laajasti eri veden hallinnan ratkaisuihin, kiertotalouteen ja kestävään liiketoimintaan. Mikroepäpuhtauksien poistaminen jätevesistä tässä mittakaavassa on Suomessa uutta eikä meillä ole vielä kotimaisia käytännön vertailukohteita. 5 Vesitalous 6/2025 PÄIVITETTY YHDYSKUNTAJÄTEVESIDIREKTIIVI. Näistä maista saadaan arvokasta tietoa paitsi kustannuksista myös puhdistusmenetelmien toimivuudesta
Aktiivihiilen kulutusmääriin vaikuttaa se, missä prosessivaiheessa sitä käytetään, kun taas otsonoinnin kulutukseen vaikuttaa lietteen nitraattipitoisuus. Otsonoinnissa haitta-aineet ja muu liuennut orgaaninen aines hapetetaan otsonin (O?) avulla. 2022). Kustannuksiin vaikuttaa moni asia Vaikka teknologiavalinta ei juurikaan vaikuta kustannuksiin, voi samankokoisten laitosten välillä olla isojakin eroja kustannuksissa. Ruotsissa kustannustiedot pohjautuvat pääasiassa laitoskohtaisiin esiselvityksiin (Svenskt Vatten 2021). Tekemässämme selvityksessä tarkaste6 www.vesitalous.fi PÄIVITETTY YHDYSKUNTAJÄTEVESIDIREKTIIVI. Koska puhdistusvelvoite astuu voimaan asteittain vuoteen 2045 mennessä, voi rakentamisen ja puhdistusteknologian hinnat muuttua vielä suurestikin. Tyypillisesti otsonointiprosessi sisältää laitteiston otsonin tuottamiseksi paikan päällä, reaktorin, jossa otsoni saatetaan kosketuksiin virtaavan aineen kanssa, ja ylijäämäotsonin hajotusyksikön. Otsonia voidaan tuottaa puhtaasta hapesta tai ilmasta. Mikroepäpuhtauksien poiston kokonaiskustannukset ovat kuitenkin linjassa sveitsiläisten kustannusten kanssa, selviää esiselvityksistä. senä fraktiona. Aktiivihiiliprosessin hiilijalanjälki on suurempi kuin otsonoinnin. Sveitsissä suurin osa laitoksista käyttää joko otsonointia tai jauhemaista aktiivihiiltä mikroepäpuhtauksien poistoon. Ilmastovaikutusta voi kuitenkin minimoida käyttämällä biopohjaista aktiivihiiltä fossiilisen hiilen sijaan. Kun Sveitsissä käytetyimmät teknologiat ovat otsonointi ja jauhemainen aktiivihiili, Ruotsissa puolestaan rakeinen aktiivihiili ja otsonointi ovat olleet useimmiten valitut teknologiat. maataloudessa. Lähes kaikki laitokset ovat yltäneet 80 % poistovelvoitteeseen. Jos kontaktireaktorina toimii aktiivilieteallas, aktiivihiilen erilliskäsittely ei ole mahdollista, vaan se käsitellään yhdessä aktiivilieteprosessin ylijäämälietteen kanssa. Suurin hintaan vaikuttava tekijä on olemassa oleva infrastruktuuri ja se, onko uudelle laitteistolle tilaa nykyisissä puitteissa: edellyttääkö uusi laitteisto uusia rakennuksia tai kallion louhintaa, onko puhdistamotontilla tilaa uudelle laitteistolle vai pitääkö jätevesi pumpata muualla rakennettavaan puhdistusyksikköön ja sieltä johdettava purkupaikalle. Erilaisten kustannusselvitysten keskinäinen vertailu on haastavaa myös sen takia, että systeemirajaus voi vaihdella laskentojen välillä. Suomessa suurista puhdistamoista neljä on rakennettu kallion sisälle ja uusi investointi voi vaatia lisälouhintaa tai erillisen maanpäällisen puhdistusyksikön rakentamista. Kokonaisuudessaan erot teknologiavaihtoehtojen kokonaiskustannuksissa ovat melko pienet, kun niitä tarkastellaan käsiteltyä jätevesikuutiota tai AVL-lukua kohti laskettuna (Hug ja Joller 2024). bromaattia ja nitrosamiineja, jotka ovat haitallisia ihmisten terveydelle (Pistocchi ym. Otsonointi kuluttaa enemmän energiaa aktiivihiilen käyttöön verrattuna. Myös energian ja rakentamisen hinnat vaikuttavat kustannuksiin. Joissakin tapauksissa hapettumisen kautta voi muodostua haitallisia hajoamattomia reaktiotuotteita, esim. Tämä rajoittaa lietteen hyödyntämismahdollisuuksia esim
Finnish Consulting Group FCG. Tulevina vuosina onkin tarkasti seurattava, mihin raja-arvoihin poistovelvoitteet asettuvat ja mitkä puhdistustavat ovat laitoskohtaisesti riittävät niitä poistamaan. Jos suomalaisille keskikokoisille laitoksille riskiarvioinnin mukaan kohdentuu puhdistusvelvoite, tulee ensimmäisen laitosjoukon aloittaa puhdistaminen vuoden 2033 loppuun mennessä. Arvio vaihtelee tulevan riskinarvioinnin tulosten mukaan, sillä niiden perusteella 0–100 % laitoksista saattaa joutua investoimaan mikroepäpuhtauksien poistoon. & Sarvola, I-M. (2024). Lista purkuvesistöistä, joissa yhdyskuntajätevesien mikroepäpuhtauksien pitoisuudet tai kertymä aiheuttaa ympäristötai terveysriskin, puolestaan on suunniteltu julkaistavaksi 31.12.2030 mennessä. (2024) tekemän haastattelututkimuksen mukaan osa Suomen suurista (> 150 000 AVL:n) jätevedenpuhdistamoista on jo ehtinyt aloittaa tulevien kustannusten selvittämisen. Yhteenlaskettuna Suomen suurten jätevedenpuhdistamoiden korvaamiskustannukset tulevat karkeasti arvioiden olemaan kokonaisuudessaan noin 240–350 miljoonaa euroa. Haastatteluissa vuotuiset käyttökustannukset ovat arvioitu skaalalla 0,6–9 miljoonaa euroa per laitos. (2022). Keskimäärin kootkin on olleet suomalaisten keskikokoisten laitosten kokoa, joten karkeaksi kustannusarvioksi voidaan olettaa 7 miljoonaa euroa per suomalainen keskikokoinen laitos. 1490.26. Suomalaiselle biopohjaiselle aktiivihiilelle voisi tässä kohtaa aueta markkinarako. Technical report. Evaluation of the energy and cost figures of processes for the elimination of micropollutants in wastewater treatment plants. Treatment of micropollutants in wastewater: Balancing effectiveness, costs and implications. Keskimäärin korvaamiskustannukset Sveitsin toteutuneissa investoinneissa ovat olleet 6 miljoonaa CHF (noin 7 miljoonaa euroa). Haastatteluiden ja kansainvälisten esimerkkien pohjalta tehty arvio osuu samaan haarukkaan, jos korkeintaan muutama keskikokoinen laitos joutuu puhdistamaan. limme korvaamiskustannusta (eng. Monella suomalaisella laitoksella on suunnitelmissa aktiivihiilen käyttäminen. Beställargrupp för minskade utsläpp av läkemedelsrester, mikroplaster och andra föroreningar via avloppsreningsverk. Hug, N. Jos taas riskinarvioinnissa on tiukat kriteerit ja poistettavien mikroepäpuhtauksien rajapitoisuudet hyvin alhaisia, voivat kustannukset kaksinkertaistua, jos kaikki keskikokoisetkin laitokset joutuvat investoimaan lisäpuhdistukseen. Keskikokoisilla laitoksilla taas ei vielä ollut arvioita tulevista kuluista. (2021). Uusi direktiivi määrää puhdistusvelvoitteeksi 80 % vähentymisen lähtötasoon verrattuna. Fossiilisen aktiivihiilen käyttö nostaisi kuitenkin laitoksen hiilijalanjälkeä, mikä on vastaan monien laitosten ilmastopäästövähennystavoitteita. Laitoskohtaiset vuotuiset monitorointikustannukset puolestaan arvioidaan olevan luokkaa kymmeniä tuhansia euroja, ja raportointikustannukset taas luokkaa tuhansia euroja per vuosi per laitos. 7 Vesitalous 6/2025 PÄIVITETTY YHDYSKUNTAJÄTEVESIDIREKTIIVI. Svenskt Vatten. VTT. Euroopan parlamentti on arvioinut julkaisevansa vesistöriskiarviointimenettelyn vuoden 2026 loppuun mennessä. replacement cost), joka kattaa laiteinvestointien lisäksi myös muutosja rakennustyökustannukset. Korvaamiskustannusten lisäksi laitoksille koituu myös uusia käyttö-, monitorointija raportointikustannuksia. https://micropoll.ch/wp-content/ uploads/2025/03/Energy-and-cost-key-figures-MPtreatment.pdf Pistocchi, A. Tulevaisuus näyttää, mihin kustannukset asettuvat Aikoinaan direktiivin valmisteluvaiheessa Suomeen kohdistuvat kustannukset oli arvioitu Valtioneuvoston U-kirjelmässä kokonaisuudessaan 400 miljoonaa euroa. Sveitsin viemärilaitokset ovat kapasiteetiltaan samanlaisia kuin Suomessakin ja investoinnit melko tuoreet, joten ne sopivat hyvin vertailukohteiksi. Arnoldin ym. Science of the Total Environment 850 157593. Rajala ym. 2023). Puhdistuslaitoksen koolla ja sijainnilla on suuri vaikutus näissä arvioinneissa. Lähteet Arnold, M., Naumanen, M. Korvaamiskustannus antaa paremman kokonaiskustannuksen direktiivin tuomista muutoksista kuin pelkkien laiteinvestointikustannusten tarkastelu. Laitosten arviot tulevista korvaamiskustannuksista vaihtelivat 1,6 ja 150 miljoonan euron välillä (katso mm. Haitta-aineiden poiston toteuttavuus ja vaikutukset suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla. Mikäli keskikokoisten laitosten kustannusarviot johdetaan Sveitsin samankokoisten laitosten perusteella, voidaan arvioida, että keskikokoisten jätevedenpuhdistamoiden korvaamiskustannukset olisivat enimmillään noin 460 miljoonaa euroa. (2023). ym. & Joller, T. Tällöin myös keskikokoisille puhdistamoille kertyvät kustannukset ovat paremmin arvioitavissa. (2024). Yhdyskuntajätevesidirektiivin uudistuksen kustannukset mikroepäpuhtauksien poisto ja hallinta. Rajala, Haimi & Lindholm
YAMK, Projektipäällikkö, Sitowise Oy heidi.vilminko@sitowise.com EU:n uusi yhdyskuntajätevesidirektiivi (2024/3019) edellyttää kokonaisvaltaisten kaupunkivesien hallintasuunnitelmien laatimista. Hallintasuunnitelmien tavoitteena on vähentää erityisesti hulevesien ja rankkasateiden aiheuttamien viemäriylivuotojen ympäristöja terveyshaittoja. KUHA-hanke (Kuormitus haltuun – Vaasan keskusta-alueen kaupunkivesien hallintasuunnitelma) toteutettiin 2024– 2025 Vaasan kaupungin ja Vaasan Veden yhteistyönä (Vaasan kaupunki, 2025). R ankkasateiden seurauksena syntyvät ylivuodot ja hulevedet muodostavat merkittävän kuormituslähteen vesistöille ja jätevedenpuhdistamoille. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2024/3019 yhdyskuntajätevesien käsittelystä (Yhdyskuntajätevesidirektiivi) velvoittaa jäsenvaltioita laatimaan kokonaisvaltaiset kaupunkivesien hallintasuunnitelmat. Lisäksi suunnitelma tulee laatia vuoden 2039 loppuun mennessä myös pienemmille taajamille, joiden asukasvastineluku on 10 000–100 000, jos rankkasateiden aiheuttamat ylivuodot tai hulevedet voivat aiheuttaa ympäristötai terveysriskejä. Kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen myötä kuormitus lisääntyy, mikäli hulevesien hallintaan ei panosteta. Direktiivin tavoitteena on vahvistaa kaupunkivesien hallintaa kokonaisvaltaisesti, edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista ja tukea kaupunkiekosysteemien ennallistamista. Hallintasuunnitelmassa esitetään toimenpiteitä, joilla rankkasateiden aiheuttamien ylivuotojen kuormitus rajoitetaan enintään kahteen prosenttiin vuosittaisesta yhdyskuntajätevesikuormasta, kuivan ajan virtaaman perusteella laskettuna. Vaasan kaupungin ja Vaasan Veden KUHA-hanke tarjoaa konkreettisen esimerkin siitä, miten direktiivin vaatimukset voidaan toteuttaa käytännössä. Kokonaisvaltaiset kaupunkivesien hallintasuunnitelmat – kokemuksia Vaasan KUHA-hankkeesta 8 www.vesitalous.fi PÄIVITETTY YHDYSKUNTAJÄTEVESIDIREKTIIVI. Monissa Euroopan maissa sekaviemäröinti on yleisempää, mikä vaikuttaa siihen, miten direktiivin vaatimukset kohdistuvat eri alueilla. Uusi direktiivi tarjoaa kattavan lähestymistavan kaupunkivesien hallintaan, mutta sen soveltaminen hulevesien osalta edellyttää kekseliäisyyttä ja kykyä soveltaa direktiiviä erilaisiin ympäristöihin. Suomessa on laajasti käytössä erillisviemäröinti, mutta erityisesti vanhemmilla kaupunkialueilla esiintyy edelleen sekaviemäröityjä alueita. Suomen toimintaympäristö poikkeaa monista muista Euroopan maista erityisesti viemäröintijärjestelmien osalta. Hallintasuunnitelmien sisältö ja direktiivin vaatimukset Kaupunkivesien hallintasuunnitelma tulee laatia kaikille taajamille, joiden asukasvastineluku on vähintään 100 000 vuoden 2033 loppuun mennessä. CAMILLA TUOMELA DI, Ympäristöinsinööri, Vaasan kaupunki camilla.tuomela@vaasa.fi NORA SILLANPÄÄ TkT, Palveluja ryhmäpäällikkö, Sitowise Oy nora.sillanpaa@sitowise.com HEIDI VILMINKO ins. Vastaava tilanne voi syntyä myös erillisviemäröidyillä alueilla, mikäli jätevesiviemäriverkosto ylivuotaa hulevesien tai vuotovesien vaikutuksesta. Direktiivissä rankkasateiden aiheuttamalla ylivuodolla tarkoitetaan käsittelemättömän yhdyskuntajäteveden päätymistä sekaviemäreistä vastaanottaviin vesistöihin. Tämä asettaa kunnille ja vesihuoltolaitoksille uudenlaisia velvoitteita, sisältäen verkostojen kokonaisvaltaisen tarkastelun sekä toimenpiteiden suunnittelun kuormituksen hallintaan. Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoittama hanke tuotti ensimmäisten joukossa direktiivin vaatimuksia vastaavan alustavan hallintasuunnitelman (Sitowise Oy, 2025)
2025). Menetelmä yhdisti 1Dja 2D-simulaation, mahdollistaen verkostoja tulvamallintamisen yhtenä kokonaisuutena. Yhdistelmämallinnus mahdollisti myös viemäriylivuotojen aiheuttamien epäpuhtauspäästöjen laskennan ja kunkin sadetapahtuman aiheuttaman kuormituksen arvioinnin. Yhdistelmämallinnus mahdollisti verkostojen vuorovaikuttavan ja tulvivan veden määrän arvioinnin sekä vuorovaikutuksen aikana esiintyvien kapasiteetin pullonkaulojen tunnistamisen eri sadetilanteissa. Mallinnuksen riskikohteiden tulokset tukevat myös seurannan suunnittelua, kuten mahdollisten mittauspaikkojen valintaa ja sijaintia. Tarkastelualue jaoteltiin Corine 2018-aineiston pohjalta viiteen maankäyttöluokkaan: Kerrostaloalueet, Pientaloalueet, Teolliset, Kaupalliset ja julkiset alueet, Tiealueet ja Viheralueet. Kuormituksen arviointi Lähtötilanneanalyysin osana toteutettiin jätevedenpuhdistamolta, viemäriylivuodoista ja hulevesistä aiheutuvan kuormituksen arviointi. Mallinnuksen avulla pystyttiin kuvaamaan ja arvioimaan verkostojen toimintaa, tunnistamaan vuorovaikutuksia dynaamisesti sekä simuloimaan ilmastonmuutoksen eri skenaarioita. Jatkossa mallin avulla voidaan arvioida myös toimenpiteiden vaikutuksia, toteuttaa vertailuja ja ennustaa riskejä. Vaasan pilottialueella yhdistelmämallinnuksen avulla havaittiin useampi riskikohde ylivuodoille, joita ei havaittu verkostojen perinteisessä 1D-mallinnuksessa. Osana lähtötilannetarkastelua toteutettiin verkostojen mallinnus ja kapasiteetin arviointi, vaikka yhdyskuntajätevesidirektiivi ei vaadi erillisviemäröityjen järjestelmien mallinnusta. Alue kattaa noin 500 hehtaarin tiiviisti rakennetun kaupunkialueen ja rajautuu mataliin merenlahtiin, joiden tila on arvioitu välttäväksi. Lisäksi pinta-alalla painotettujen kuormitusarvojen (kg/km²/a) avulla tunnistettiin valumaalueet, jotka tuottavat pinta-alaansa nähden keskimääräistä 9 Vesitalous 6/2025 PÄIVITETTY YHDYSKUNTAJÄTEVESIDIREKTIIVI. Selvityksissä kartoitettiin huleja jätevesiverkostojen nykytila sekä tunnistettiin ylivuotoja kuormitusriskit. Vaasan kaupunki omistaa ja hallinnoi hulevesijärjestelmää ja -verkostoa, kun taas Vaasan Vesi omistaa, hallinnoi ja vastaa jätevesiverkoston sekä jätevedenpuhdistamon toiminnasta. Kullekin luokalle sovellettiin kirjallisuudesta saatuja ominaiskuormitusarvoja. Hankkeen keskeisiä vaiheita olivat sisältövaatimusten mukaisesti lähtötilanteen analyysi, jonka pohjalta määriteltiin alueelliset tavoitteet ja toimenpiteet viemäriylivuodoista aiheutuvan kuormituksen hallintaan. Näiden avulla laskettiin vuotuinen kuormitus sekä koko suunnittelualueelta että erikseen jokaiselta hulevesiviemärin valuma-alueelta (92 kpl). Nämä tiedot yhdistettiin käsittelemättömän jäteveden pitoisuuksiin. Vaasan keskustan kaupunkivesien hallinta perustuu erillisviemäröintiin: jätevedet johdetaan Palosaarella sijaitsevalle jätevedenpuhdistamolle ja hulevedet lukuisten purkupisteiden kautta mereen. Mallinnuksen avulla voidaan arvioida ylivuotojen määrää, aiheutunutta kuormitusta ja toimenpiteiden vaikutuksia. Osana lähtötilanteen analyysiä, direktiivi edellyttää sekaviemäröidyille järjestelmille dynaamista mallinnusta, joka kattaa hydrologian, hydrauliikan ja veden laadun. Yhdyskuntajätevesidirektiivin liitteessä viisi määritellään hallintasuunnitelmien vähimmäissisältö: • Lähtötilanteen analyysi : jätevesija hulevesiverkoston yksityiskohtainen kuvaus, nykytilan kartoitus, verkostojen varastointija johtamiskapasiteetin kuvaus, jätevesien käsittelykapasiteetti sateiden aikana, riskikohteet. Jätevesiverkoston sekä -puhdistamon kapasiteetti on arvioitu riittäväksi eikä ylitai ohivuotoja ole lähivuosina todettu. • Tavoitteiden asettaminen : selkeät tavoitteet kuormituksen vähentämiseksi ja verkostojen toimivuuden turvaamiseksi. Sitowise Oy (2025) toteutti hulevesien typpi-, fosfori-, kiintoaineja metallikuormituslaskennan hyödyntäen valuma-alueiden maankäyttötietoja ja ominaiskuormitusarvoja. Kuormitusarviota varten laskettiin ylivuotavien kaivojen määrä, ylivuodon kesto ja vesimäärä. Ylivuotojen kuormitus arvioitiin yhdistelmämallin eri skenaarioiden perusteella. Erillisviemäröidyille järjestelmille direktiivi edellyttää yksityiskohtaisen kuvauksen seurantavaatimuksista asianmukaisissa paikoissa, eli siellä missä hulevesien purku voi aiheuttaa merkittävää ympäristökuormitusta. Jätevedenpuhdistamon aiheuttamaa kuormitusta arvioitiin puhdistamon vedenlaatuaineiston perusteella. KUHA-hanke pilottina KUHA-hankkeessa laadittiin pilottina direktiivin vaatimuksia vastaavan kaupunkivesien hallintasuunnitelman alustava versio Vaasan keskusta-alueelle ja Palosaarelle. Mallinnus toi konkreettista tietoa siitä, miten hulevedet vaikuttavat jätevesiverkostoon ja missä tilanteissa ylivuotoja mahdollisesti syntyy. Mallinnuksen merkitys KUHA-hankkeen yhteydessä kehitettiin Fluidit Oy:n toimesta huleja jätevesiverkostojen yhdistelmämalli ja menetelmä erillisviemärien ristiin tarkastelulle. (Soikkeli, P. • Toimenpiteiden määrittely : ennaltaehkäisevät, toiminnalliset ja rakenteelliset ratkaisut tavoitteiden saavuttamiseksi
Lisäksi rakennustyömaiden hulevedet nostetaan esiin merkittävänä kuormituslähteenä. Taulukko 1. Tavoitteet ja toimenpiteet Vaasassa Lähtötilanneanalyysin ja kuormituksen arvioinnin tulosten perusteella tunnistettiin alueelliset tavoitteet jätevesistä, hulevesistä ja viemäriylivuodoista aiheutuvan ympäristöja vesistökuormituksen hallintaan ja vähentämiseksi. Absoluuttinen kiintoainekuormitus (kg/a) hulevesiviemäreiden valuma-alueilla. Uusimpien tutkimusten mukaan Suomessa aiemmin käytetty 20 % korjauskerroin sadetapahtumien arvioinnissa on riittämätön. Erityisesti katualueiden saneerauksien suunnittelun yhteydessä pitäisi säännönmukaisemmin tarkastella mahdollisuuksia hulevesien laadun parantamiseen. Tulosten perusteella hulevedet ovat merkittävin kiintoainekuormituksen lähde Vaasan rannikkoalueelle, kun taas ravinnekuormitus painottuu jätevedenpuhdistamolle (taulukko 1 ). Tavoitteiden toteuttamiseksi Vaasan kaupunkivesien hallintasuunnitelman toimenpiteet jakautuvat yhdyskuntajätevesidirektiivin vaatimusten mukaisesti kolmeen ryhmään: ennaltaehkäisevät toimet, toimintamallien kehittäminen ja rakenteelliset hulevesien hallintaratkaisut. Lisäksi suurimman kuormituksen valuma-alueille ehdotetaan hulevesien laadun ja määrän seurantajärjestelmää, joka mahdollistaa nopean reagoinnin muutoksiin. Hallintasuunnitelman toimenpiteet muodostavat konkreettisen rungon kaupunkivesien hallinnan kehittämiselle. Viemäriylivuotojen mallinnettu osuus kokonaiskuormituksesta on alle 1 %, mutta niiden paikalliset vaikutukset voivat silti olla merkittäviä. Kiinteistökohtaiselle hulevesien hallinnalle esitetään selkeitä vaatimuksia. Suunnitelmassa suositellaan käyttämään suurempia kertoimia (30–40 %) harvinaisten rankkasateiden vaikutusten arvioimiseksi. Työmaavesien hallinnan periaatteiden luominen ja niiden edellyttäminen kaikilta rakennuskohteilta on tärkeä askel kohti vastuullista rakentamista. Toimintamallien kehittämisessä korostuu hulevesien hallinnan integrointi kaupunkisuunnittelun eri vaiheisiin. Tavoitteena on edistää hulevesien määrällisen ja laadullisen hallinnan tilaa, huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset sademääriin ja ehkäistä kaupunkivesistä aiheutuvaa kuormitusta. Tavoitteet on jaoteltu kolmeen eri pääteemaan (taulukko 2 ), jotka painottuvat verkostojen toimivuuden turvaamiseen, tulvaherkkiin kohteisiin ja merialueiden kuormituksen ehkäisyyn. Kuva 1. enemmän kuormitusta. P 10 www.vesitalous.fi PÄIVITETTY YHDYSKUNTAJÄTEVESIDIREKTIIVI. Suunnittelualueen eri kuormitusmuotojen aiheuttama arvioitu vuotuinen kuormitus kg/a. Ennaltaehkäisevien toimien keskiössä on ilmastonmuutoksen huomioiminen vesienhallinnassa. Laskennallinen kuormituksen arviointi tukee direktiivin vaatimusta kuormituksen määrällisestä ja laadullisesta arvioinnista. Vuosikuormituksesta 93 % kiintoaineesta on peräisin hulevesistä, kun taas typpija fosforikuormitus muodostuu pääasiassa jätevedenpuhdistamolta. Suunnitelmassa esitetään, että hulevesisuunnittelu tulisi olla kiinteä osa kaavoitusta, toteutussuunnittelua ja ylläpitoa. TN TN % TP TP % TSS TSS % Jätevedenpuhdistamolta aiheutuva kuormitus 183 000 98 % 1 400 71 % 34 000 7 % Jätevesiviemäriverkoston ylivuodoista aiheutuva kuormitus* 16,5 0,01 % 2,2 0,1 % 108,8 0,02 % Hulevesikuormitus 3 456 2 % 558 28 % 463 222 93 % Yhteensä 186 473 100 % 1 961 100 % 497 331 100 % *Jätevesiviemäriverkoston ylivuodosta aiheutuvan kuormituksen määrä laskettu 1/100a (120 min) sateella tapahtuvan ylivuodon mukaan. Lupaprosessien yhteydessä edellytettävä hulevesisuunnitelma varmistaa, että ratkaisut tukevat kaupungin tavoitteita. Mustalla korostettu valumaalueet, joissa pinta-alalla painotettu kiintoainekuormitus (kg/km²/a) on keskimääräistä kuormitusta suurempi
Rakenteelliset hulevesien hallintaratkaisut painottavat luontopohjaisten menetelmien hyödyntämistä. Edistetään tieja katualueiden suunnittelua ja saneerauksia siten, että erityisesti hulevesien laadunhallinta integroidaan osaksi prosessia. Suunnitelmassa tunnistetaan konkreettisia tulvaherkkiä kohteita, joihin esitetään viivytysratkaisuja ja vesien uudelleenohjausta (kuva 2 ). Klemetinpuiston vesienhallinnan kehittäminen, jotta alueen hulevesiverkoston kapasiteetista aiheutuvat haasteet asuinkiinteistöille voidaan välttää. Huomioidaan laadunhallinta teollisten, kaupallisten ja julkisten alueiden toimintojen maankäytössä kaavoituksen ja luvituksen keinoin. Lisäksi torialueilla, urheilukentillä ja piha-alueilla tulisi systemaattisesti hyödyntää läpäiseviä päällysteitä pintavalunnan vähentämiseksi. Jätevesiviemäriverkoston ylivuotoja tulisi tapahtua vain poikkeustapauksissa. Ehkäistään kaikissa tilanteissa verkoston ylivuodoista aiheutuvat terveyteen vaikuttavat haitat ja ekologiset haitat. Tunnistetaan laadunhallintaan soveltuvia kohteita olemassa olevassa ympäristössä. Osoitetaan hallintaratkaisuja jäteja hulevesien riskikohteisiin, joissa vesien sekoittuminen on mahdollista. Taulukko 2. Tunnistetaan riskitaso, jolla verkostojen tulee toimia moitteetta, eikä ylivuotoja saisi esiintyä. Kuva 2. Tulvahallinnan parantaminen tunnistetuissa tulvinnalle herkissä kohteissa. Hulevesien hallinnan hallintaratkaisujen kohdentamista ja potentiaalisten sijoituspaikkojen tunnistamista varten toteutettiin huhtikuussa 2025 maastokatselmus, jossa käytiin läpi olemassa olevia hulevesien hallintarakenteita ja karttatarkastelun perusteella tunnistettuja mahdollisia uusia kohteita. 11 Vesitalous 6/2025 PÄIVITETTY YHDYSKUNTAJÄTEVESIDIREKTIIVI. Vaasan kaupunkivesien hallinnan tavoitteet. Jätevesiviemäriin päätyvän huleveden määrän vähentäminen tulvaherkillä riskikohteilla. Verkostojen toimivuuden turvaaminen Olemassa olevat hulevesien hallinnan kehittämistä edellyttävät kohteet Merialueelle kohdistuvan kuormituksen ehkäisy Ylivuotojen osuus tulee olla alle 2 % vuosittaisesta yhdyskuntajätevesikuormituksesta kuivissa sääolosuhteissa. Biosuodatusrakenteet, läpäisevät päällysteet ja hiekanerotuskaivot ovat keskeisiä keinoja hulevesien laadun parantamiseksi erityisesti liikennöidyillä alueilla
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö hulevesistä aiheutuvaan hajakuormitukseen tulisi vaikuttaa myös pääosin erillisviemäröidyillä alueilla. Lähteet Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/3019 yhdyskuntajätevesien käsittelystä: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/3019 Vaasan kaupunki (2025). Toimintakenttä Suomessa eroaa monesta Euroopan maasta, joissa sekaviemäröinti ja siihen hulevesien kautta liittyvät ylivuoto-ongelmat ovat huomattavasti merkittävämpi vesistökuormituksen lähde Suomeen verrattuna. Kemira, 1/3 vaaka Johtopäätökset, opit ja suositukset Vaasan keskusta-alueelle laadittu kokonaisvaltainen kaupunkivesisuunnitelma toimii esimerkkinä yhdyskuntajätevesidirektiivin edellyttämästä hallintasuunnitelmasta. Esimerkkisuunnitelma voi toimia myös pohjana yhteistyön ja tiedonvaihdon alueelliselle vahvistamiselle eri kaupunkien välillä. WWW.KEMIRA.COM/ACTIVATED-CARBON. Jätevesija hulevesiverkoston nykytilanteen toiminnan ja arvioidun kuormituksen perusteella tunnistettiin Vaasan keskusta-alueen kaupunkivesien hallinnan tavoitteet, joiden avulla on mahdollista ennaltaehkäistä ja vähentää merialueille kohdistuvaa kuormitusta. (2025). Diplomityö, Tampereen yliopisto. Lisäksi positiivista on, että direktiivi selkeästi ohjaa monipuolistamaan vesienhallinnan keinovalikoimaa hulevesien kannalta olennaisten luontopohjaisten menetelmien suuntaan. Uusi yhdyskuntajätevesidirektiivi tarjoaa lähtökohdiltaan hyvän ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan kaupunkivesien hallintaan, sillä se tuo yhteen rakennetun ympäristön keskeiset hajaja pistekuormituslähteet. Tulokset kokoavan raportin liitteeksi koottiin nykytilakartalle lähtötilanneanalyysin tietoja verkostoista, valuma-alueista, purkupisteistä, pumppaamoista sekä tunnistetuista ylivuotojen riskikohteista. Kokonaisvaltaisista kaupunkivesisuunnitelmista saadut kokemukset auttavat kehittämään suunnitelmasisältöjä paremmin kaupunkien vesienhallintaa tukevaksi. Saatavilla: KUHA_loppuraportti_23.6.2025.pdf Sitowise Oy (2025). Saatavilla: Vaasan keskusta-alueen kaupunkivesien hallintasuunnitelma Soikkeli, P. Vaasan keskusta-alueen kaupunkivesien hallintasuunnitelma. Suunnitelman kokonaisvaltainen lähestymistapa auttaa kaupunkeja edistämään vesienhallinnan hyvää tilaa ja vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksia. Hulevesien laatu on ollut Suomessa paljon esillä viime vuosina, ja direktiivi ohjaa arvioimaan hajakuormituslähteitä suhteessa pistekuormittajiin. Hulevesien hallinnan näkökulmasta direktiivin teksti edellyttää soveltamista paikallisiin olosuhteisiin. Lisäksi toimenpidekartalla esitettiin ehdotuksia hulevesien hallinnan kehityskohteista ja mahdollisista käsittelyalueista. Kaupunkivesien hallintasuunnitelmassa toimenpiteiden sijoittuminen hulevesien osalta voi olla yhdistelmä kohteita verkostoissa ja niiden ulkopuolella. Suunnitelman osana laadittujen selvitysten ja aineistojen toteutustapaa ja sisältöjä voidaan hyödyntää myös muiden kaupunkien suunnitelmien mallina. Dynamic Catchment-Scale Modelling of Wet Weather Stormwater-Sewage Interactions – Supporting Integrated Urban Wastewater Management Plans. Ota meihin yhteyttä, niin keskustellaan yksilöllisistä tarpeistasi. Lisäämme aktiivihiilen reaktivointikapasiteettia alueellasi. Direktiivin lähtökohtana ovat viemäriverkostot, ylivuodot ja jätevedet. KUHA-hankkeen loppuraportti. 12 www.vesitalous.fi PÄIVITETTY YHDYSKUNTAJÄTEVESIDIREKTIIVI Kemiran aktiivihiilen reaktivointi Säännösten tiukentuessa, erityisesti PFAS-yhdisteiden osalta, olemme ylpeitä voidessamme tukea asiakkaitamme kestävillä ja tehokkailla ratkaisuilla. Lisäksi kuormituksen hallinta luontopohjaisten menetelmien osalta tapahtuu pitkälti direktiivin lähtökohdan eli verkostojen ulkopuolella
ostaa lietteenkäsittelyn palveluna ulkopuolelta, direktiivin energianeutraaliustavoite voi olla haasteellinen. Sivuvirtojen hyödyntäminen, mittarointi ja tehokkuushankkeet osoittavat, että puhdistamo voi olla energiaja ilmastotavoitteiden edelläkävijä. Päivitetty yhdyskuntajätevesidirektiivi tiukentaa vaatimuksia ja aiheuttaa toimenpiteitä myös Turun seudun puhdistamon jätevesiprosessiin. Tämä asia ei kuitenkaan ole vain Turun seutua ja Suomea koskeva kysymys, vaan myös muualla Euroopassa on erilaisia esimerkkejä ostopalveluna toteutettavasta energiantuotannosta jätevedenpuhdistusprosessin sivuvirroista. Jätevesi käsitellään mekaanisesti, kemiallisesti ja biologisesti sekä viimeistellään UV-hygienisoinnilla. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo on tukkupuhdistamo, joka käsittelee Turun seudun 300 000 asukkaan ja teollisuuden jätevedet. Seudullisen tukkupuhdistamon näkökulmasta, jossa käsitellään usean kunnan jätevesiä ja joka mm. JOUKO TUOMI Tuotantopäällikkö, Turun seudun puhdistamo Oy jouko.tuomi@ turunseudunpuhdistamo.fi MIRVA LEVOMÄKI Toimitusjohtaja, Turun seudun puhdistamo Oy mirva.levomaki@ turunseudunpuhdistamo.fi 13 Vesitalous 6/2025 PÄIVITETTY YHDYSKUNTAJÄTEVESIDIREKTIIVI. P äivitetty yhdyskuntajätevesidirektiivi haastaa puhdistamot kohti energianeutraaliutta. Direktiivin tulkintaa tarvitaan Direktiivi yhdyskuntajätevesien käsittelystä (2024/3019) edellyttää, että energianeutraaliustavoitteen saavuttamiseksi yksilöidään mahdollisuuksia kustannustehokkaisiin toimiin energian käytön vähentämiseksi sekä uusiutuvan energian käytön ja tuotannon parantamiseksi. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo on jo ottanut haasteen vastaan: sen yhteistyö paikallisten energiatoimijoiden kanssa sekä oma energiantuotanto tekevät laitoksesta energiapositiivisen. laitosten energian kokonaiskulutuksesta. Vuoden 2030 loppuun mennessä vähintään 10 000 AVL:n jätevedenpuhdistamoiden paikalla tai puhdistamon ulkopuolella tuottaman, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaismäärän tulee vastata kansallisella tasolla vähintään 20 prosenttia ko. Energiantuottovaatimus nousee asteittain ja vuoden 2045 loppuun mennessä vaatimus on 100 prosenttia. Vuonna 2009 käyttöön otettu puhdistamo korvasi 14 vanhaa laitosta ja puhdistaa vuosittain noin 30 miljoonaa kuutiometriä jätevettä. Haasteelliseksi tilanteen tekee direktiivin tulkinta siitä, tuleeko puhdistamoyhtiön omistaa energiantuotantoon liittyvät prosessit vai ei. Myös vesihuoltolaitoksilla on aktiivinen rooli direktiivin tulkintaan liittyvässä Energiapositiivinen jätevedenpuhdistamo Yhdyskuntajätevesidirektiivi haastaa puhdistamoita vähentämään energiankulutusta ja lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa kohti energianeutraaliutta. Direktiivin mukaan huomioon olisi otettava kaikki puhdistamojen joko paikalla tai puhdistamon ulkopuolella tuottama uusiutuva energia, kuten hydraulinen, aurinko-, lämpöja tuulienergia tai biokaasu. Direktiivin vaatimuksiin vastattaessa suurilla jätevedenpuhdistamoilla on merkittävä rooli alkuvaiheen raportoinneissa, jotta kansallinen tavoite saavutetaan
Turun seudun puhdistamolla on suunnitelmissa olla energiakatselmusten osalta edelläkävijä ja toteuttaa ensimmäinen direktiivin mukainen katselmus vuoden 2027 aikana. Yhdyskuntaliete Kuva 1. Direktiivin energianeutraaliusvaatimukset on pyritty Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla ottamaan huomioon jo hyvissä ajoin. Mittarointi keskiössä Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon energiankulutus koostuu prosessin tarvitsemasta sähköstä ja lämmöstä. Muita energiaa merkittävästi kuluttavia prosesseja ovat laitoksen lämmitys ja ilmanvaihto, tulopumppaus sekä lietteen kuivaus. Yksikköoperaatioista suurin energiankulutus on ilmastuksessa, joka kuluttaa noin 50 % sähkön kokonaismäärästä. energiamittareiden, yksikköhintojen, verkkoanalysaattoreiden, taajuusmuuttajien, virtausmittareiden ja eri yksikköoperaatioiden osalta. Energiaja ilmastopositiivista yhteistyötä Turun seudun puhdistamon merkittävin energiatehokkuustoiminto on yhteistyö paikallisten energialaitosten Turku Energian ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n sekä lietteenkäsittelytoimijan Gasum Oy:n kanssa. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon energiavirrat. työssä, sillä Euroopan Vesilaitosyhdistysten kattojärjestö EurEau valmistelee ehdotusta direktiivin tulkitsemiseksi. Tämän jälkeen katselmuksia toteutetaan vähintään joka neljäs vuosi. Mittarointi sisältää laajan kokonaisuuden seurantaa, mm. Kaiken perustana on kuitenkin se, että laitoksen energiankulutusta pystytään mittaroimaan tehokkaasti. Jäteveden hukkalämmöstä tuotetaan Kakolan lämpöpumppulaitoksella yli 10 % Turun seudun kaukolämpötarpeesta ja lähes kaikki Turun kaukokylmä (kuva 1 ). Jätevedenpuhdistamojen kannalta lopullinen toimintamalli tulee kansallisen lainsäädännön ja ympäristöluvan kautta. 14 www.vesitalous.fi PÄIVITETTY YHDYSKUNTAJÄTEVESIDIREKTIIVI. Energiakatselmuksissa yksilöidään mahdollisuuksia kustannustehokkaisiin toimiin energian käytön vähentämiseksi ja uusiutuvan energian käytön ja tuotannon parantamiseksi. Sisäisen mittaroinnin lisäksi energiatehokkuuden tasoa seurataan energiakatselmuksin. Oikein valitut mittarit kuvaavat prosessin tehokkuutta ja auttavat suorituskyvyn kehittämisessä. Katselmuksissa huomio on erityisesti biokaasun tuotantomahdollisuuksien tunnistamisessa ja hyödyntämisessä sekä hukkalämmön talteenotossa ja käytössä. Puhdistamolla on pitkäjänteisesti kehitetty energiatehokkuutta erilaisten tehostamishankkeiden kautta. Direktiivin mukaiset energiakatselmukset tulee yli 100 000 AVL:n puhdistamoilla olla tehtynä ensimmäisen kerran vuoden 2028 loppuun mennessä. Nämä energiantuotantotavat ovatkin jo Turun seudun puhdistamon toimien keskiössä
Edellä mainittujen toimien vaikutuksesta Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon sähkönkulutus puhdistettua jätevesikuutiota kohden on laskenut noin 10 % alkutilanteeseen verrattuna. Omaa energiantuotantoa Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla on noin 600 kotitalouden energiankulutusta vastaava määrä. Sähköä saadaan aurinkopaneeleista sekä puhdistetun jäteveden liike-energiaa hyödyntävästä turbiinista. Kuva 2. Tässä mielessä yhteistoiminnan kehittäminen paikallisten energialaitosten kanssa on kaikin puolin suotavaa ja edistää vesihuollon ilmastopositiivisuutta. Tähänkin haasteeseen pystytään vastaamaan suomalaisten vesihuoltolaitosten vahvuudella, eli laajamittaisella yhteistoiminnalla ja toimivien ratkaisujen jakamisella. Yhdyskuntajätevesidirektiivin energianeutraaliustavoite auttaa vähentämään myös yhdyskuntajätevesien käsittelyn vältettävissä olevia kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi pienempiä optimointeja sekä laitteistopäivityksiä tehdään vuosittain. Oma energiantuotanto koostuu sähköntuotannosta sekä kaukolämpöä korvaavasta lämmöntuotannosta. hyödynnetään Topinojan biokaasulaitoksella nesteytetyksi liikennebiokaasuksi (LBG) ja lämmöksi sekä ravinteiksi. Jätevedenpuhdistamon yhteistoiminta energiatoimijoiden kanssa edistääkin energiapositiivisuuden lisäksi myös kestävän kehityksen mukaisia hiilineutraalisuustavoitteita. PUHDISTAMON JA VERKOSTON ENERGIANKULUTUS • Turun seudun puhdistamo Oy, Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo 17 225 MWh/v • Omistajakuntien viemäriverkosto 7 000 MWh/v Energiankulutus yhteensä 24 225 MWh/v PUHDISTAMOKOKONAISUUDEN ENERGIANTUOTANTO • Turun seudun puhdistamo Oy, aurinkopaneelit + turbiini 46 MWh/v • Turun seudun puhdistamo Oy, oma lämmöntalteenotto 2 570 MWh/v • Turun seudun puhdistamo Oy, prosessivesilämpöpumppu 478 MWh/v • Turun Seudun Energiantuotanto Oy, lämpöpumppulaitos, kaukokylmän tuotanto (netto) 30 886 MWh/v • Turun Seudun Energiantuotanto Oy, lämpöpumppulaitos, kaukolämmön tuotanto (netto) 214 775 MWh/v • Gasum Oy, biokaasulaitos, lietteenkäsittely (TSP:n osuus netto) 3 336 MWh/v Energiantuotanto yhteensä 252 092 MWh/v 15 Vesitalous 6/2025 PÄIVITETTY YHDYSKUNTAJÄTEVESIDIREKTIIVI. Tulevaisuudessa pidempiaikaisena suunnitelmana on jatkokehittää energiatehokkaampaa pumppausta sekä luolan poistoilman ylijäämälämmön hyödyntämistä. Merkittävimpiä energiatehokkuushankkeita ovat olleet tulopumppauksen nostokorkeuden laskeminen jatkamalla paineputket tulokanavan pinnan alle, uusien lämmönvaihdinten hankinta ilmastuskompressoreihin sekä hukkalämmön hyödyntäminen lämpimän prosessiveden tuotannossa. Direktiivin energianeutraaliustavoite on siis saavutettu ja ylitetty moninkertaisesti, kun koko jätevedenpuhdistuskokonaisuus otetaan huomioon. Lämmöntuotannossa hyödynnetään ilmastuskompressoreilla ja ilmanvaihdossa muodostuvaa ylijäämälämpöä, jota käytetään tuloilman ja prosessiveden lämmittämiseen. Nämä jätevedenpuhdistuksen sivuvirroista saadut uusiutuvista lähteistä tuotetut energiat sekä tuotetaan että käytetään puhdistamon ulkopuolella. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoa on viisitoistavuotisen toimintakauden aikana kehitetty jatkuvasti ja tavoitteena on huomioida kokonaisuutena investointien kustannukset sekä saavutettu kehitys esimerkiksi energiatehokkuudessa tai puhdistustuloksissa. Turun seudun puhdistamo Oy:n energiatase vuonna 2024. Yhdyskuntajätevesien käsittelyn kokonaisuus, mukaan lukien energiatehokkuusyhteistyö sekä oma energiantuotanto, tuottaa energiaa noin kymmenen kertaa enemmän kuin se käyttää energiaa (kuva 2 ). Yksi suuri tulevaisuuden haaste jätevedenpuhdistuksessa on direktiiviin liittyvä mikroepäpuhtauksien poisto sekä sen energiankulututusta ja hiilijalanjälkeä lisäävä vaikutus
Toisaalta jätevesi sisältää itsessään runsaasti energiaa, joka on mahdollista ottaa talteen. Energianeutraaliuden saavuttaminen 20 40 70 100 20 40 60 80 100 20 30 20 31 20 32 20 33 20 34 20 35 20 36 20 37 20 38 20 39 20 40 20 41 20 42 20 43 20 44 20 45 % -o su us kä yt et ys tä en er gi as ta Vuosi 16 www.vesitalous.fi PÄIVITETTY YHDYSKUNTAJÄTEVESIDIREKTIIVI. Taustalla on ajatus, että selkeät oikeudelliset velvoitteet takaavat todellisen edistyksen. Toisaalta etenkin oman energiantuotannon lisääminen aiheuttaa merkittäviä investointeja. 2023). TIITUS KORPELA Sähkötekniikan DI Envisor Oy, projekti-insinööri tiitus.korpela@envisor.fi Kuva 1. Omaksi tuotannoksi lasketaan jätevedenpuhdistamojen paikalla tai puhdistamojen ulkopuolella tuottama energia, sekä puhdistamojen puolesta tuotettu energia. Tässä artikkelissa esitetään keinoja, kuinka jätevedenpuhdistamot voivat lisätä omaa energiantuotantoaan. Avainasemassa biokaasu Suomen jätevedenpuhdistamoilla syntyy toiminnan sivutuotteena puhdistamolietettä noin 900 000 tonnia vuodessa, josta 70 % mädätetään (Vesilaitosyhdistys, n.d). Direktiivin velvoitteiden lisäksi syitä energianeutraaliuden tavoitteluun on ympäristökuorman pienentäminen ja energian hankintakustannusten laskeminen. Energia tulee tuottaa käyttäen uusiutuvia energialähteitä. Tämän hetken tulkinnan mukaan tämä kirjaus mahdollistaa sen, että puhdistamot voivat hyödyntää ulkoisia palveluntarjoajia energiantuotannon kumppanina ja silti saavuttaa direktiivin vaatimukset. Monet jätevedenpuhdistamot tarjoavat myös otollisia paikkoja esimerkiksi aurinkovoiman tuotantoon. Energianeutraalius ja energiantuotanto Päivitetyn yhdyskuntajätevesidirektiivin energianeutraalius tarkoittaa, että vähintään 10 000 avl:n kuormitusta käsittelevien jätevedenpuhdistamojen tulee kansallisella tasolla tuottaa yhtä paljon energiaa, kuin ne toiminnassaan kuluttavat. Lopullisen tavoitteen lisäksi matkalla on kuvan 1 havainnollistamia välitavoitteita. Päivitettyyn yhdyskuntajätevesidirektiiviin (2024/3019) on lisätty artikla 11 Energianeutraalius, joka velvoittaa jätevedenpuhdistamoja suorittamaan energiakatselmuksia neljän vuoden välein, sekä saavuttamaan energianeutraaliuden vuoden 2045 loppuun mennessä. Artikkelin pohjana toimii kirjoittajan diplomityössään tekemä tarkastelu energianeutraaliuden saavuttamisesta Lakeuden keskuspuhdistamolla Kempeleessä (Korpela, 2025). Päivitetty EU-direktiivi velvoittaa laitoksia tavoittelemaan energianeutraaliutta, mikä edellyttää paremman energiatehokkuuden lisäksi oman energiantuotannon ja -talteenoton tuntuvaa lisäämistä ja tehostamista. Mädätysprosessin yhteydessä sivuEnergian tuotanto ja talteenotto – Pyrkimys energianeutraaliuteen EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet velvoittavat jätevedenpuhdistamoja pienentämään ympäristökuormaansa. J ätevedenpuhdistus kuluttaa suuria määriä energiaa, pääosin sähköä (Lehtoranta ym
Haasteista huolimatta lämmöntalteenoton lisäämisen tarkastelu on kannattavaa toteuttaa puhdistamokohtaisesti. Puhdistamolietteen suuren määrän ja mädätyskäsittelyn yleisyyden vuoksi biokaasu on kuitenkin avainasemassa matkalla kohti energianeutraalia jätevedenpuhdistusta. tuotteena syntyy biokaasua, joka soveltuu erinomaisesti energiantuotannon polttoaineeksi korkean metaanipitoisuutensa ansiosta. Esimerkiksi kirjoittajan diplomityössään tekemässä tarkastelussa lämmöntalteenottoa rajoitti talviaikaan se, että poistuvan veden lämpötilan tuli olla riittävä ehkäisemään liiallinen jäätyminen jälkikäsittelyn aikana. Useimmat puhdistamot Suomessa hyödyntävät biologisia prosesseja jätevedenpuhdistuksessa (Vesilaitosyhdistys n.d.), joille kylmä jätevesi aiheuttaa jo nykyisellään haasteita. Diplomityössä tehdyn tutkimuksen pohjilta tehtiin johtopäätös, että taloudellisesti kannattavia ratkaisuja täyden energianeutraaliuden saavuttamiselle voi olla haastava löytää. Aurinkovoima erinomainen lisä energianeutraaliuden tavoittelussa Jätevedenpuhdistamot tarjoavat otollisia sijoituspaikkoja aurinkopaneeleille. Toisaalta juuri biokaasun energiasisältö aiheuttaa haasteita sen hyödyntämiselle jätevedenpuhdistamoilla. Jätevedenpuhdistamot kuluttavat toiminnassaan pääosin sähköenergiaa, kun taas CHP-laitoksilla syntyy huomattavasti enemmän lämpöenergiaa. Etenkin talviaikaan, jolloin lämmitystarve on korkeimmillaan, lämmöntalteenotto ei ole välttämättä lainkaan mahdollista tai lämpöä on mahdollista ottaa talteen vain vähän. Tässä kohtaa avoimeksi kysymykseksi jää, mitä puhdistamot tekevät mahdollisella ylimääräisellä lämpöenergialla ja miten se päivitetyn yhdyskuntajätevesidirektiivin näkökulmasta luetaan puhdistamojen omaan energiataseeseen. Yksistään sähköntuotannossa esimerkiksi kaasumoottorilla tuotettuna sähköntuotannon hyötysuhde on heikko, noin 25–45 %. Sähköenergiaa on mahdollista tuottaa merkittäviä määriä. Tästä syystä toimivin sijainti lämmöntalteenotolle lienee usein lähtevä vesi. Aurinkovoiman avulla ei ole realistista saavuttaa täyttä energianeutraaliutta, mutta se on kustannustehokas keino oman tuotannon lisäämiseen. Miten energiantuotannon lisääminen toteutetaan. Tämä voidaan toteuttaa lämpöpumppujen avulla suoraan jätevedestä. Lämpöä on mahdollista ottaa talteen tulevasta ja lähtevästä vedestä. Tämä johtaa ajatukseen, että sen sijaan, että kaikki 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 En er gi a (k W h) Kuukausi keskiarvo kulutus 2021-2023 aurinkopaneelien keskiarvo tuotto 2021-2023 Kuva 2. Suomessa lämmöntalteenotolle haasteen aiheuttavat kylmät jätevedet. Lämpöenergiaa on mahdollista ottaa talteen laitoksesta riippuen suuriakin määriä (Korpela, 2025; Motiva, 2025). Syntynyttä lämpöenergiaa ei kovin mielekkäin keinoin ole mahdollista muuntaa sähköenergiaksi. Täten on kannattavaa tuottaa energiaa yhteistuotantolaitoksissa (CHP-laitos, combined heat and power), joissa sähköntuotannossa syntyvä lämpöenergia otetaan myös talteen. Kuvasta näkee, että kuukausitasolla tarkasteltuna tuotot ovat tyypillisesti kaukana kulutuksesta. Kuvassa 2 on esitetty tehty tarkastelu puhdistamon kulutuksesta suhteessa aurinkopaneelien tuottoon. Pohjoinen sijainti haasteena lämmöntalteenotossa Toinen keino ottaa talteen jäteveden sisältämää energiaa on lämmöntalteenotto jätevedestä. Aurinkovoiman haasteena on tuotannon ja kulutuksen ajoittuminen eri aikaan. Biokaasua voidaan hyödyntää sähkönja lämmöntuotannossa. Paneeleita voidaan asentaa puhdistamorakennusten katolle, puhdistamojen tonteilla sijaitseville vapaille maa-alueille ja jopa avovesialtaiden päälle. Jos aurinkopaneelien määrä on suuri, voi olla kannattavaa tarkastella akkuenergiavaraston asentamista aurinkosähköjärjestelmän yhteyteen. Lämmöntalteenoton aiheuttama lämpötilan lasku lisäisi näitä entisestään. Aurinkovoiman tuotto verrattuna puhdistamon kulutukseen (Korpela, 2025) 17 Vesitalous 6/2025 PÄIVITETTY YHDYSKUNTAJÄTEVESIDIREKTIIVI. Ylimääräinen lämpöenergia tulisi lisätä osaksi puhdistamojen energiataseita ja saada laajemmin yhteiskunnan hyödynnettäväksi. CHP-laitosten kokonaishyötysuhde on noin 70–90 % (Latvala, 2009)
https://eur-lex.europa. (2025) Energianeutraaliusvaatimusten vaikutukset jätevedenpuhdistamojen toimintaan kansallisella tasolla. handle.net/10138/566640 Motiva (2025) Lämmöntalteenotto vesihuoltolaitoksilla. http://hdl. Ensimmäisenä askeleena on tärkeää puhdistamokohtaisesti määrittää mielekkäät keinot ja toimintamallit oman tuotannon lisäämiseen. Jätevedenpuhdistamot toteuttavat yhteiskunnan kannalta kriittistä tehtävää tiukassa taloustilanteessa. eu/eli/dir/2024/3019/oj/eng Korpela, T. Biokaasun tuotanto suomalaisessa toimintaympäristössä. This master’s degree opens a wide variety of career opportunities related to water treatment in industry, munici palities, and research institu tions. Palveluntarjoajien hyödyntäminen mahdollista sen, että kaikki puhdistamot saadaan toimimaan yhteisen tavoitteen eteen mahdollisimman tasapuolisesti. LUT is a trailblazer in promoting the energy transition and the regenerative use of natural resources and helps build resilient communities, industry, and businesses through data, research, and education. LUT University seeks solutions to global issues with its expertise in tech no logy, business, and social sciences. Jätevesi ja lietteet. http://hdl. https://www.motiva.fi/julkinen_sektori/vesihuoltolaitos/muut_energiatehokkuustoimet/lammontalteenotto_ vesihuoltolaitoksilla Vesilaitosyhdistys. energiainfra rakennetaan itse, voi usein kannattavin vaihtoehto olla tukeutuminen ulkoiseen palveluntarjoajaan. The programme is a combination of on-campus and online studies. https://urn.fi/ URN:NBN:fi:tuni-202502272485 Latvala, M. (2023) Vesihuollon kasvihuonekaasupäästöt Suomessa ja päästövähennystoimien vaikuttavuuden arviointi. Tästä hyötyy laajasti koko yhteiskunta. Ei ole realistista odottaa, että kaikki puhdistamot pystyvät itse vastaamaan energiantuotosta ja -talteenotosta. Todettakoon, että vielä ei ole varmuutta, miten puhdistamot voivat lukea tällä tavoin tuotetun energian omaan energiataseeseensa. After graduation, you will be an expert in novel, sustainable materials and technologies for water treatment. Tampereen yliopisto. handle.net/10138/37998 Lehtoranta, S., Laukka, V., Mölsä K., Linjama J., Pesu, J., Laitinen J. Suomen ympäristökeskus. Yhdyskuntajätevesidirektiivi tuo omat lisähaasteensa, mutta ulkopuolisella avulla, puhdistamojen hyvällä yhteistyöllä ja mahdollisesti taloudellisella tuella yhdyskuntajätevesidirektiivi kuitenkin mahdollistaa jätevedenpuhdistamojen toiminnan kehittämisen ja ympäristökuorman pienentämisen ja arvokkaiden energiaresurssien talteenoton. Lähteet Euroopan unioni (2024) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/3019. On tärkeää, että tämä on aikanaan selkeästi määritelty kansallisessa lainsäädännössä. Suomen ympäristökeskus. https://www.vesilaitosyhdistys.fi/mita-on-vesihuolto/jatevesi-ja-lietteet/ Lut 1/4 18 www.vesitalous.fi PÄIVITETTY YHDYSKUNTAJÄTEVESIDIREKTIIVI Master’s Programme in WATER TECHNOLOGY Regular admission: 15.12.2025–21.1.2026 Location: Mikkeli Language: English Duration: 2 years admission@lut.fi lut.fi/admissions lut.fi/water-tech The programme provides the latest knowledge about chemical engineering in water treatment. LUT’s campuses are in Lappeenranta and Lahti, and units in Kouvola and Mikkeli, Finland.. Mädätyksen ja CHP-tuotannon voi ulkoistaa toimintaan erikoistuneelle toimijalle, samoin lämmöntalteenoton
Jätevesistä tapahtuva seuranta tarjoaa etenkin viranomaisten ja terveydenhuollon käyttöön hyödyntämismahdollisuuksiltaan poikkeuksellisen laajan aineiston, josta voidaan tarkkailla trendejä väestön toimintaa, terveyttä ja hyvinvointia kuvaavissa muuttujissa. Tietty tietoisuus fosforista näyttää kuitenkin jääneen joko pesuaineiden tuotekehitykseen tai kuluttajien käyttötottumuksiin – tai kumpaankin. epidemiologisissa tutkimuksissa, etenkin kun tutkittavia ilmiöitä kuvaavia indikaattoriyhdisteitä pystytään tunnistamaan ja hyödyntämään yhä enemmän. Mielenkiintoinen on 90-luvun alussa tapahtunut puhdistamoille tulevan fosforikuorman parinkymmenen prosentin lasku. Kuva 1. Kun sitten 90-luvun puolessavälissä uutisoitiin jo kuinka fosfaatittomat pesuaineet aiheuttavat sakkaumia pesukoneisiin, ja kun samalla tuotiin esiin myös, että viemäröidyillä alueilla puhdistamoilla tapahtuva fosforinpoisto on joka tapauksessa tehokasta, alkoi puhdistamoille tuleva fosforikuorma vähitellen palautua takaisin. Informaatiota jätevedestä Puhdistamaton jätevesi on käytettävissä yhdyskuntien elämää lahjomattomasti kuvaavana elämän peilinä niissä yhteiskunnissa, joissa sanitaatiojärjestelmät ovat veteen perustuvia. t/a Fosfori yhdyskuntajätevedessä 5000 4000 3000 2000 1000 19 71 19 73 19 75 19 77 19 79 19 81 19 83 19 85 19 87 19 89 19 91 19 93 19 95 19 97 19 99 20 01 20 03 20 05 20 07 20 09 20 11 20 13 20 15 20 17 20 19 20 21 20 23 Tuleva fosforikuorma [t/a] ARI KANGAS Ympäristöneuvos, Ympäristöministeriö Ari.Kangas@gov.fi 19 Vesitalous 6/2025 PÄIVITETTY YHDYSKUNTAJÄTEVESIDIREKTIIVI. Yhdyskuntajäteveden fosfori. Tulevaisuudessa jätevesitutkimukset tarjoavatkin uudentyyppisen lähestymistavan ja mahdollisuuden mm. Seurannassa saatava aineisto kuvaa viemäröintialueen vedenkäyttäjien toimintaa käytettävien muuttujien osalta niin, että jopa perinteiset jätevesitarkkailussa käytetyt muuttujat (ravinteet fosfori ja typpi) voivat tarkasteluun sopivissa aikasarjoissa paljastaa muutoksia yhdyskuntien kulutustottumuksissa ja toiminnoissa. Esimerkiksi kuvassa 1 nähdään yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille tulevan jäteveden fosforikuorma vuodesta 1971 alkaen. Perinteiset ympäristövaikutusmittarit Kun vettä käytetään kotitalouksissa ja jätevesiin huuhdotaan kaikki kiinteistön likaaineet, muodostuu jätevesiin viemäröintialueen vedenkäyttäjien sormenjälki. 70-luvun alkupuoliskolla ei välttämättä liittämisaste verkostoihin ollut kattava, saati tilastointi tuloksista mutta 70-luvun lopulta lähtien kuorma näyttää tasaantuneen. Analytiikka ei enää usein ole rajoittava tekijä, sillä uudet analyysimenetelmät ja detektorit mahdollistavat jopa jatkuvan seurannan ja hyvinkin pienten pitoisuuksien tarkan mittaamisen jätevedestä. Tarkasteltavien aikasarjojen on syytä olla riittävän pitkiä, jotta tavanomainen vaihtelu aineistossa voidaan ottaa huomioon. TEEMU GUNNAR Tiimipäällikkö, johtava asiantuntija Oikeuskemia/ Oikeustoksikologia Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) teemu.gunnar@thl.fi E nnen puhdistamista jätevedet voivat palvella yhteiskuntaa kemiallisista tutkimuksista sekä tartuntatautien ja mikrobilääkeresistenssin seurannasta saatavan tiedon kautta. Tätä notkahdusta on selitetty fosfaatittomien pesuaineiden tulolla markkinoille ja niiden saavuttamalla suosiolla
Jätevesiseurannan hyödyntäminen vaatii vähintään yhden yhdisteen, joka kuvaa tutkittavaa ilmiötä ja joka on peräisen ihmisen elimistöstä. Typen osalta taas jätevedestä on havaittu 90-luvun puolelta lähtien jatkuvaa vähitellen tapahtuvaa kuormituksen nousua (kuva 2 ). Myös aivan perinteinen jäteveden virtaamamittaus kertoo toiminnasta ja käyttäytymisestä viemäröintialueella. Jätevesistä on mitattavissa laaja joukko erilaisia kodintarvikkeissa käytettäviä kemikaaleja, joille ihmiset altistuvat jokapäiväisessä elämässä. Erityisesti yhtenäiskulttuurin aikaan suositut TV-ohjelmat rytmittivät veden käyttöä ja virtaamamittauksien piirtureilta saattoi todentaa, jollei nyt katsojalukuja niin viitteitä siihen suuntaan. On mielenkiintoista nähdä kuinka pitkään tätä kasvua voi jatkua ja saavutetaanko siinä joku saturaatiopiste. Tällaisia ovat muun muassa elintarvikkeissa, kosmetiikassa ja lääkevalmisteissa käytettävät säilöntäaineet, erilaiset UV-säteilyltä suojaavat kemikaalit, muovin ja kumin pehmentimet sekä palonestoaineet. Yhdyskuntajäteveden typpi. Sitä on selitetty elintason nousulla ja ravinnon proteiinipitoisuuden lisääntymisellä. Jo vuosikymmenien ajan jätevesistä on pystytty tunnistamaan suolistotauteja aiheuttavia bakteereja, viruksia ja alkueläimiä. Nämä tutkimusmenetelmät ovat maailmalla laajasti käytössä, ja Suomessakin huumausaineiden esiintymisestä jätevesissä on julkaistu toisistaan riippumattomien työryhmien tuloksia. Mitattavien yhdisteiden tarkalla valinnalla voidaan varmistaa, että esimerkiksi elimistön ulkopuolelta mahdollisesti viemäriin päätyvät yhdisteet eivät häiritse seurannan tuloksia. Kun jätevedestä tutkitaan erilaisia kemiallisia yhdisteitä, voidaan saada tietoa viemäriverkoston alueen väestön elintavoista, terveydentilasta tai esimerkiksi altistumisesta haitallisille kemikaaleille. Seurannan onnistumiseksi yhdisteen on oltava tarpeeksi pysyvä jätevedessä ja sitä on oltava riittävän paljon viemäriin päätyvissä eritteissä. Muita mittareita aineenvaihdunnasta Vakiintuneiden ympäristön tilan muuttujien lisäksi jätevesistä on löydettävissä myös muita yhteiskunnan terveyttä ja tilaa kuvaavia muuttujia. Tämä on uskottavaa, koska talousjäteveteen typpeä tulee lähinnä ihmisten aineenvaihdunnan kautta. Tiedon keruu Jätevesiseurannan tulosten oikeellisuuden kannalta näytteiden otto ja sen ajoitus, näytteiden säilytys ja käsittely sekä analysointimenetelmät ovat keskeisiä. Tyypillisesti mitattaviksi valikoituvat ihmisen elimistössä muodostuneet ja virtsaan erittyvät eri yhdisteiden aineenvaihduntatuotteet. Kompakteilla erillisviemäröidyillä alueilla näkyvät kotitalouksien aamuja iltatoimien aiheuttamat virtaaman kasvut hyvin. Huumausaineiden käytöstä on mahdollista saada ajan tasalla olevaa tietoa tutkimalla jätevesiä koska jätevettä voidaan pitää laimeana kollektiivisena virtsanäytteenä. Kuva 2. Jätevesitutkimuksissa mielenkiinnon kohteena ovat myös yhdyskunnissa käytetyt kuluttajakemikaalit ja hygieniatuotteet mukaan lukien niiden sisältämät mikromuovit sekä kasvien suojeluun käytettävät tuholaismyrkyt. On esitetty, että jätevesistä voidaan selvittää asukkaiden elintapoja, alkoholin ja tupakan kulutusta, ravitsemustilaa, raskauksien määrää, terveyttä ja sairauksia (muun muassa eräiden syöpämuotojen esiintymistä) sekä ihmisten stressin määrää. t/a 3000 2500 3500 2000 1500 500 1000 19 71 19 73 19 75 19 77 19 79 19 81 19 83 19 85 19 87 19 89 19 91 19 93 19 95 19 97 19 99 20 01 20 03 20 05 20 07 20 09 20 11 20 13 20 15 20 17 20 19 20 21 20 23 Tuleva typpikuorma [t/a] Typpi yhdyskuntajätevedessä 20 www.vesitalous.fi PÄIVITETTY YHDYSKUNTAJÄTEVESIDIREKTIIVI. Näistä mikrobiologisista tutkimuksista on jätevesien käyttö terveystiedon hankkimiseksi laajentunut koskemaan lääkeaineita ja huumausaineita. Tällainen analyysi ei enää onnistu, kun toiminta hajautuu, viemäröintialueet laajenevat ja veden viipymät jätevesiverkostossa kasvavat. Kun jätevesistä etsitään ihmisten terveystietoa, puhutaan jätevesiepidemiologiasta, jätevesitutkimuksesta tai jätevesiseurannasta