Kysy tarjousta! toimitus@vesitalous.fi Jarkko Narvanne p. Toista tai vaihda ilmoitusta numeroittain. Palstan leveys liikehakemistossa 80 mm, kaksi palstaa 170 mm. Vesitalous liikehakemisto Vesitalous 1/1 LIIKEHAKEMISTO VESITALOUS-LEHDEN Valitse osastosi ja nosta yrityksesi tunnettavuutta. 045 305 0070
Tämän numeron kokosivat ympäristöasiantuntija Markus Saari markus.saari@ely-keskus.fi ja ohjelmapäällikkö Essi Hillgren essi.hillgren@ely-keskus.fi Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Vesitalous 1/2025 ilmestyy 7.2.2025 Ilmoitusvaraukset 27.12.2024 mennessä. Vuosikerran hinta on printtilehtenä 65 € ja digilehtenä 50 €. Seuraavassa numerossa teemana on Vesienhallinta. Rossi, tekn.tri., apulaisprofessori, Oulun yliopisto, vesija ympäristötekniikka Maija Taka, fil.tri., akateeminen koordinaattori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Annina Takala, dipl.ins., Suomen Vesiyhdistys ry Saijariina Toivikko, dipl.ins., kehittämispäällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Erkki Vuori, lääket.kir.tri., professori, emeritus, Helsingin yliopisto, oikeuslääketieteen osasto Asiantuntijat ovat tarkastaneet lehden artikkelit. Kansikuva:. 4 Valuma-aluelähtöinen vesienhallinta on saapunut olohuoneisiin Markus Saari ja Essi Hillgren VALUMA-ALUELÄHTÖINEN VESIENHALLINTA 5 Valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan edistäminen – Kohti kokonaisvaltaisia vesiratkaisuja Markus Saari, Anne-Mari Rytkönen, Eeva Nuotio, Henri Vaarala, Essi Hillgren ja Sini Olin 8 Paikkatieto ja maanomistajahaastattelut valuma-aluesuunnittelussa – oivalluksia piloteista Mika Marttunen, Teija Rantala, Ville Turunen, Satu Räsänen, Maarit Satomaa, Aleksi Räsänen ja Miika Kajanus 13 Paikkatietotyökalut metsäisten valuma-alueiden suunnittelussa Maija Kauppila, Samuli Joensuu, Matias Virta ja Tarja Anttila 15 WSFS-Vemala-kuormitusmallin paikkatietorajapinta valuma-aluesuunnittelun tukena Maiju Narikka, Hanna-Sofia Virtanen ja Markus Huttunen 22 Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten seuranta valuma-aluetasolla Pasi Valkama 25 Valuma-aluesuunnittelun toimintamallin kehittäminen laajalle valuma-alueelle: esimerkkinä Kiiminkijoki Aleksi Räsänen, Olli Haanpää, Simo Sarkki, Maria Isolahti, Hanna Kekkonen, Karoliina Kikuchi, Ville Koukkari, Katri Kärkkäinen, Janne Miettinen, Erkki Mäntymaa, Mika Nieminen, Riina Rahkila, Anna Ruohonen, Sakari Sarkkola, Matti Välimäki, Kaisa Yliperttula ja Hannu I. LXV Sisältö 6/2024 JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Ympäristöviestintä YVT Oy Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki Puhelin (09) 694 0622 Yhteistyössä Suomen Vesiyhdistys ry PÄÄTOIMITTAJA Minna Maasilta Maaja vesitekniikan tuki ry Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki e-mail: minna.maasilta@mvtt.fi TOIMITUSSIHTEERI / ILMOITUKSET Jarkko Narvanne Elontie 115, 00660 Helsinki Puhelin 045 305 0070 e-mail: toimitus@vesitalous.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Taina Hihkiö Maaja vesitekniikan tuki ry Puhelin (09) 694 0622 e-mail: vesitalous@vesitalous.fi ULKOASU JA TAITTO Taittopalvelu Jarkko Narvanne, PAINOPAIKKA Punamusta | ISSN 0505-3838 TOIMITUSKUNTA Harri Koivusalo, tekn.tri., teknisen vesitalouden professori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Vuokko Laukka, tekn.tri., johtava asiantuntija, Suomen ympäristökeskus Riina Liikanen, tekn.tri., vesiasiain päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Anna Mikola, tekn.tri., apulaisprofessori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Pekka M. Heikkinen 33 Kaksitasouomien tulvatasanteet kiintoaineen ja fosforin pidättäjinä: tietoa mitoituksen, hoidon ja valuma-aluetekijöiden vaikutuksista Kaisa Västilä, Tom Jilbert, Matias Virta, Tiina Ronkainen, Jari Koskiaho, Jani Wikström, Pasi Valkama, Maija Kauppila ja Samuli Joensuu 42 Turvepeltojen valuma-alueilta vettä päästövähennyksiä varten Miika Läpikivi, Maarit Liimatainen ja Hannu Marttila 46 Valuntavesien hyödyntäminen kuivuuden torjumisessa – valuma-aluekohtainen lähestymiskeino Tuomas Haapala 49 Peltoalueen vesienhallintaa laskentatyökalun avulla Aleksi Salla, Tetiana Porokhivnyk, Harri Koivusalo, Heidi Salo, Minna Mäkelä ja Olle Häggblom 52 Valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan toteuttaminen käytännössä Länsi-Uudellamaalla Jussi Vesterinen 55 Raudan haitallisten vesistövaikutusten vähentäminen turvevaltaisilla metsätalousmailla valuma-aluelähtöisellä suunnittelulla Elina Raumanni, Petra Korhonen, Heini Postila, Hannu Marttila, Markus Saari ja Hannu Hökkä 59 Kokemuksia erilaisten ympäristön tilan seurantamenetelmien hyödyntämisestä valumaaluekunnostuksen yhteydessä Teija Rantala, Marko Häkkinen, Sanna Antikainen, Inka Nykänen ja Teemu Räsänen 65 Raakun elinympäristön huomioiminen valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan keinoin Katja Vainionpää 68 Vaasan Grundfjärdsbäckenillä suunnitellaan vesienhallintaa valuma-aluelähtöisesti Tiina Okkonen 71 Raaseporinjoen maatalousvaltainen valuma-alue luontopohjaisen vesienhallinnan esimerkkikohteena Saana Keskinen, Kaisa Västilä, Ville Lindgren, Sara Vaskio ja Harri Koivusalo MUUT AIHEET 74 Jätevesi fosforilannoitteen raaka-aineena Iiris Puhakka, Anna Halinen ja Pirjo Taube 77 Vesialan opinnäytetyöt 78 Vesitalous 2024 artikkelit 80 Liikehakemisto 81 Ajankohtaista vesiyhdistykseltä 82 Abstracts 83 Vieraskynä Seija Virtanen VESITALOUS www.vesitalous.fi VOL
Valuma-aluelähtöinen vesienhallinta on saapunut olohuoneisiin MARKUS SAARI Ympäristöasiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus markus.saari@ely-keskus.fi ESSI HILLGREN Ohjelmapäällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus essi.hillgren@ely-keskus.fi Todisteena valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan saapumisesta olohuoneisiin on sen taannoinen esille otto eräässä suositussa eränkäyntiin liittyvässä televisio-ohjelmassa. Tulevaisuuden valuma-aluekunnostajille ja vesienhallinnan toteuttajille tulee taata sellaiset tiedot, taidot, resurssit ja työkalut, että kokonaisvaltainen ja monitavoitteinen työ on mahdollista. Tällöin erilaiset veteen liittyvät tarpeet, tavoitteet ja toimintojen vaikutukset voidaan yhdistää kokonaisuudeksi, joka palvelee parhaalla mahdollisella tavalla koko valuma-alueen tarpeita, niin veteen liittyviä ja siitä riippuvaisia tahoja kuin maankäytön muotoja. On myös tiedossa, että valuma-alueet ovat se veden globaalin kierron osa, jota ihmistoiminta välittömästi ja suoraan muovaa. Maaja metsätalouden vesienhallinta ja sen toimeenpanon kehittäminen ja edistäminen kaikkien etuja huomioiden on varmasti maankäyttöjakaumankin perusteella avainasemassa siinä, kuinka hyvin pystymme valuma-alueitamme ehostamaan. Jokainen kirjoittaja on tietoineen, taitoineen ja kokemuksineen osaltaan mukana sen tulevan kokonaisuuden rakentamisessa, joka tulee määrittelemään vesiemme tilaan ja vesivarojen käyttöön liittyvien tavoitteiden täyttymistä. On tärkeää muodostaa tehokkaita käytäntöjä ja yhdistää erilaisia tarpeita ja tavoitteita toimivaksi valuma-aluetyön kokonaisuudeksi. Toimimaton ja rikkinäinen valuma-alue taas ei liene kenenkään etu. V aluma-alueet vesiemme luonteiden määrittelijänä ei ole tietenkään uusi asia, ja tiedossa on ollut, että valuma-alueiden ominaisuudet luovat perustan sille, millaisia vesiä ja niiden luomia vesiympäristöjä ja ekosysteemejä missäkin esiintyy. 4 www.vesitalous.fi PÄÄKIRJOITUS. Se tarjoaa puhtaampine vesineen vesiekosysteemeille sellaiset edellytykset, että virtavesien ja järvien elinympäristökunnostuksia on mielekästä ja järkevää tehdä. Se tarjoaa myös mahdollisuuden toteuttaa veden ja vesiolojen mahdollistamia elinkeinoja kannattavasti ja kestävästi. Haastammekin lukijaa tarkastelemaan lehden sisältöä toimivan valuma-aluetyön rakennuspalikoina. Viime vuosina vesien ja merenhoidon toteutusta on eri ohjauskeinojen avulla pyritty viemään valuma-aluelähtöisyyttä korostavaan suuntaan. Tämän kokonaisuuden rakentamisessa käytettäviä palasia ja ainesosia on esitelty monipuolisesti tässä Vesitalous-lehden teemanumerossa. Toimiva valuma-alue on kaikkien etu. Tämän takia onkin ilmoille heitetty kysymys: ”Ovatko valuma-alueet rikki?” Valuma-aluekokonaisuudet tulee nostaa keskiöön, kun tarkastellaan, suunnitellaan tai toteutetaan erilaisia vesiin ja vesivaroihin liittyviä toimenpiteitä. Kohtauksessa korostettiin valumaaluetyön merkitystä osana vesiympäristöjen ja niiden elinolojen entisöintiä ja kohentamista. Valuma-aluelähtöisyys tarjoaa mahdollisuuden tarkastella vettä yhtenä alueellisena riippuvaisuussuhteita sisältävänä kokonaisuutena. Se tarjoaa erilaisille vedestä riippuville toimijoille ja maankäyttäjille tasavertaiset olosuhteet, joissa esimerkiksi kuivuudesta ja tulvista aiheutuvia ongelmia voidaan ehkäistä ja lieventää. Alkakaamme siis kunnostaa valuma-alueita – tai oikeammin jatkakaamme sitä. On tärkeää, että tulevaisuudessa on aikaa palasten järjestelyyn ja asetteluun siten, että hankkeissa ja muissa toimissa kerätty kokemus ja toimintatavat saadaan kaikkien käyttöön. Toimiva ja mahdollisimman vähän muunneltu valuma-alue palvelee kaikkia maankäyttöön ja veteen liittyviä toimia
Valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan edistäminen – Kohti kokonaisvaltaisia vesiratkaisuja 5 Vesitalous 6/2024 VALUMA-ALUELÄHTÖINEN VESIENHALLINTA. Valuma-alue on alue, jolta jokin vesimuodostuma kerää vetensä. Puhutaan vesienhallinnasta. V edet toimivat mahdollistajana monelle. Veden liikettä ympäristössä pyritäänkin usein muuttamaan ja muovaamaan, jotta sen tarjoamasta potentiaalista saadaan mahdollisimman suuri hyöty irti. Näihin ominaisuuksiin kuuluvat esimerkiksi maaperä, maankäyttö, valuma-alueen muoto, topografia, ojitusintensiteetti tai erilaisten alueella esiintyvien vesivarastojen kuten järvien määrä. Valuma-aluelähtöinen vesienhallinta edellyttää valuma-alueen ymmärtämistä. Kaikki nämä ominaisuudet vaikuttavat niin valuma-alueelta kertyvän ja siellä liikkuvan veden määrään kuin laatuunkin. Keino hallita vesivaroja laaja-alaisesti kytkeytyy valuma-aluelähtöiseen suunnitteluun ja vesienhallintaan. Valuma-alueille sijoittuvien veden liikkeeseen ja laatuun vaikuttavien toimien tunnistaminen ja niiden välisten syy-seuraussuhteiden ja yhteyksien tiedostaminen tarjoavat mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa vesistöihin ja vesioloihin vaikuttavaa toimintaa kokonaisvaltaisesti ja mahdollisimman monia eri tarpeita huomioiden. Tätä on pyritty eri sidosryhmien kesken edistämään ja kehittämään aktiivisesti viime vuosien aikana, ja tavoitteena onkin saada lähestymistapa vakinaistettua osaksi pysyviä rakenteita ja toimintamalleja. Hyvässä tilassa olevat vesistöt ylläpitävät monimuotoisia ekosysteemejä tarjoamalla hyötyjä luonnolle ja ihmisille, mutta vesivarat ja niiden hallittu käyttö ovat myös edellytyksenä monille maankäyttömuodoille Esimerkiksi maaja metsätalous ovat täysin riippuvaisia vedestä ja etenkin siitä, että sitä on tarjolla oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Luonnon monimuotoisuus, eri maankäytön muotojen toimintaedellytykset, energian tuotanto, vesistöjen hyvä ekologinen tila ja niiden lähiympäristöjen tarjoamat ekosysteemipalvelut sekä ilmastonmuutoksen hillintä MARKUS SAARI Ympäristöasiantuntija, PohjoisPohjanmaan ELY-keskus markus.saari@ely-keskus.fi ANNE-MARI RYTKÖNEN johtava vesitalousasiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus EEVA NUOTIO Johtava vesitalousasiantuntija, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus HENRI VAARALA Vesienhoidon asiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESSI HILLGREN Ohjelmapäällikkö (Saaristomeri -ohjelma), Varsinais-Suomen ELY-keskus SINI OLIN Erityisasiantuntija, ympäristöministeriö Hyvinvoiva vesiympäristö ja sen ekologia, ilmastonmuutoksen hillintä ja sen aiheuttamiin vesiolojen muutoksiin sopeutuminen sekä tuottoisat olosuhteet maaja metsätaloudelle voidaan taata vesivarojen käytön oikeanlaisella suunnittelulla ja toteutuksella. Kestävä vesienhallinta ei kuitenkaan pidä sisällään ainoastaan veden valjastamista siitä saatavan edun nimissä jonkin tarkoitusperän taakse, sillä myös esimerkiksi vesistöjen parempaan tilaan tähtäävät valuma-alueilla vettä pidättävät vesiensuojelutoimet sisältävät poikkeuksetta vesienhallintaa. Valumaalueen ominaisuudet taas määrittelevät veden kertymisen ja liikkeen luonnetta
Hankkeet ovat käynnistyneet vuosina 2020, 2021 ja 2022. Uudenmaan Pitkäjärven pilotissa kehitettiin Vantaan ja Espoon kaupungin kesken kuntavetoista lähestymistapaa rakennetun alueen vesienhallintaan. Pilotit ovat tätä kirjoittaessa loppusuoralla, ja niistä ja niiden kehittämistehtävien annista kuullaan lähikuukausina lisää. ja sen aiheuttamiin olosuhdemuutoksiin varautuminen ovat kaikki kokonaisuuksia, joissa vesi, vesitalous ja vesienhallinta toimivat määrittelevinä tekijöinä. 2020) ja ympäristöministeriö yhdessä maaja metsätalousministeriön kanssa ovatkin yhteisin tavoittein aktiivisesti edistäneet maaja metsätalouden vesienhallintaa sekä valuma-aluesuunnittelua vuodesta 2020 lähtien. Etelä-Savossa Kyyveden valumaaluetalkkarin tavoitteet ja kehittämistehtävät liittyivät nimensä mukaisesti valuma-aluelähtöisen koordinoinnin ja suunnittelun toteutustapojen tarkasteluun. Edelleen painottaen monitavoitteisia vesienhallinnan ratkaisuja. Työtä on kuitenkin edelleen paljon tehtävänä käytänteiden vakiinnuttamisen, tietojen ja taitojen kehittämisen sekä toimijoiden yhteensaattamisen suhteen, jotta voidaan taata kokonaisvaltaisen ja monitavoitteisen vesienhallinnan toteutuminen myös maaja metsätalou6 www.vesitalous.fi VALUMA-ALUELÄHTÖINEN VESIENHALLINTA. Yleisen vesienhallinnan edistämisen ja sen hyvien käytäntöjen kehittämisen ja levittämisen taustalla on ollut hankkeiden rahoituksen yhteydessä listattuna tarkemmin määriteltyjä tavoitteita. Jokaiselle näistä neljästä pilotista määriteltiin kaikille niille yhteisien edistämistavoitteiden ja käytännön vesienhallinnan toteutusten lisäksi johonkin teemaan liittyvät kehittämistavoitteet. On vaikeaa olla kuulematta vesistöihin liittyvää puhetta ilman, että kuulee mainittavan valuma-alueen merkitystä esimerkiksi vesienhoidon toteuttamisen, tulvasuojelun tai maankäyttösektorin toiminnan takana. Kahdella viimeisellä hakukierroksella painotettiin aiempaa enemmän vesienhallinnan toteutusta ja aiemmin laadittujen valuma-alueja yleissuunnitelmien käytäntöön viemistä konkreettisien vesienhallinnan toimenpiteiden avulla. Lyhyet hankeajat eivät mahdollista pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaisesti toteutettavaa vesienhallintaa ja valuma-aluetyötä. Hankkeista oppia ja suuntaa Yhteisten tavoitteiden taakse järjestäytynyt hanketoiminta on paitsi pystynyt luomaan vesienhallinnan kentälle uutta, myös tunnistamaan siellä ilmeneviä kipupisteitä ja pullonkauloja. Myös hankemuotoiseen toimintaan liittyvät ongelmat nousevat usein esiin tarkasteltaessa tavoitteiden toteutumista tai pikemminkin toteutumattomuutta. Samaa nihkeyttä aiheuttavat tietovarantojen saatavuus ja osittainen puutteellisuus sekä monialaisen osaamisen valtakunnallisesti epätasapainoinen sijoittuminen. Ensimmäisen hakukierroksen osatavoitteiksi määriteltiin: maaja metsätalouden muuttuviin sääja vesioloihin sopeutuminen, maatilatalouden toimintaedellytyksien parantaminen etenkin ilmastoja ympäristökestävyyden näkökulmasta, eri toimijoiden välisen valuma-aluelähtöisen yhteistyön kehittäminen sekä vesien tilan ja luonnon monimuotoisuuden parantaminen. ELY-keskusten koordinoimien avustusten kautta on saatettu toteutukseen 49 kpl maaja metsätalouden vesienhallinnan edistämishankkeita. Tarve kehittää tätä kokonaisuutta on tunnistettu (Häggblom ym. Esimerkiksi yhteisten käytäntöjen ja valumaaluetyön koordinoinnin puute nousevat selkeästi esiin tarkasteltaessa sen yleistymisen ja valtavirtaistumisen hitaut ta. Vesienhallinnan hankekokonaisuudessa tunnistettuihin kehityskohteisiin tarttumiseksi otettiin vuonna 2022 käyttöön ympäristöministeriön rahoittamat valuma-aluepilotit. Kovesjoen pilotissa Pirkanmaalla keskityttiin turvemaavaltaisen valuma-alueen vesienhallinnan erityispiirteiden pähkäilyyn, samalla kiinnittäen huomiota siihen, kuinka jo suunniteltuja toimia saataisiin mahdollisimman tehokkaasti vietyä toteutusvaiheeseen. Niihin sisältyi valuma-aluesuunnitelmien laatimista, erilaisten vesienhallinnan toteutuksiin liittyvien toimintamallien työstämistä, käytännön toteutusta erilaisten vesirakentamisen urakoiden muodossa kuin myös tutkimusja kehityshankkeita. Työtä on tehty monin tavoin eri asiantuntijoiden työpanoksin, mutta näkyvimpänä työkaluna edistämisessä on toiminut valtakunnallisesti toteutettu ja tuettu hanketoiminta. Esimerkiksi yksityismaanomistajuuden tuomat haasteet nousevat vaikuttavimpien toteutusvaihtoehtojen tielle hyvin usein, kun käytettävissä ei ole riittävästi aikaa tai resursseja koota joukkoja yhteisten tavoitteiden taakse, perustelujen niiden tuomista hyödyistä jäädessä vaille ansaitsemaansa aikaa. Eri tarpeiden paras mahdollinen huomioiminen ja yhteensovittaminen valuma-aluetasoisen vesienhallinnan ja sen suunnittelun kautta on tavoite, johon pääsemiseksi vaaditaan eri sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja toimintaa. Kun palataan tarkastelemaan hanketoiminnan luomia hyötyjä ja valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan edistymistä, on todettava, että etenkin toimijaverkostojen kehittyminen ja eri vesiosaajien tietoisuuden lisääntyminen koskien valuma-aluetyötä, sen merkitystä ja siinä käytettäviä keinoja ovat huomattavia. Hankkeita toteutettiin valtakunnallisesti monin eri lähestymistavoin. Paattistenjoen pilotti Varsinais-Suomessa taas pureutui kuivuusriskien ja veden riittävyyden aiheuttamiin haasteisiin. Suurin osa hankkeista on jo päättynyt, mutta vuoden 2025 alkaessa käynnissä on vielä 15 hanketta
2024), joka kuvaa tavoitteita, joilla edetään kohti parempaa vesitalouden järjestäytymistä ja kokonaisvaltaisempaa sekä monitavoitteista toteutusta. Lähteet Häggblom O., Härkönen L., Joensuu S., Keskisarja V., Äijö H., (2020), Maaja metsätalouden vesitalouden suuntaviivat muuttuvassa ympäristössä, Maaja metsätalousministeriön julkaisuja 2020:6, pysyvä osoite: http:// urn.fi/URN:ISBN:978-952-366-186-8. Ohjelmassa korostetaan valuma-aluelähtöistä työtä. Koko ohjelman tavoitteena on hallituskaudella 2023-2027 saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön. Rytkönen A-M., Ahopelto L., Helkimo J., Olin S., Keto A., Leinonen A., Häggblom O., (2024), Valumaaluesuunnittelun tiekartta vuoteen 2030, Valtioneuvoston julkaisuja 2024:6, pysyvä osoite: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-383-727-0. den vesienhallintahankkeiden päätyttyä. Konkreettisesti tahtotila näkyy myös ympäristöministeriön vesien ja meren tilan parantamiseen tähtäävän Ahti-ohjelman tavoitteissa. Tämä ilmenee yhteisjulkaisuna toteutetusta Valuma-aluesuunnittelun tiekartasta (Rytkönen ym. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi Saaristomeren alueella tehtävässä pilottialuetyössä sekä vesienja merenhoidon avustushankkeissa, joissa molemmissa on asetettu tavoitteisiin selkeät painopisteet valuma-aluelähtöiselle toteutustavalle. 7 Vesitalous 6/2024 VALUMA-ALUELÄHTÖINEN VESIENHALLINTA YT25 ½-sivu TAMPERE 14.–15.5.2025 25 Yhdyskuntatekniikka 2025 • energiahuolto • liikenneja alueinfra • jäteja ympäristöhuolto • koneet, laitteet ja varusteet • mittaus-, tutkimusja muut palvelut • vesihuolto • Ilmoittaudu mukaan: yhdyskuntatekniikka.fi Alan parhaat yhdessä. Niin maaja metsätalousministeriö, kuin ympäristöministeriökin tukevat tätä tahtotilaa. Valuma-aluetyötä tekevien tahojen tulee olla varustettu riittävällä osaamisella sekä asiaankuuluvilla työkaluilla ja resursseilla. Valuma-aluelähtöisen ja monitavoitteisen vesienhallinnan omaksuminen osaksi pysyvää ja pitkäjänteistä tapaa suunnitella ja toteuttaa vesiratkaisuja on edelleen kehittymisvaiheessaan ja kaikkien vesien parissa toimivien tahojen osallistumista kaivataan toivotun kehityskulun varmistamiseksi. Tätä kaikkea tarvitaan, paitsi toiminnan parantamisen ja muokkaamisen suhteen, myös tätä toimintaa mahdollistavien ohjauskeinojen suhteen. Ja vieläpä syömättä. Eväät tähän on olemassa
Valuma-aluesuunnittelun kaksivaiheinen lähestymistapa Maaja metsätalousministeriön Hiiles tä kiinni -ohjelman rahoittamassa SysteemiHiili-hankkeessa kehitettiin kaksivaiheinen valuma-aluesuunnittelun malli (kuva 1 ). Tässä artikkelissa keskitytään päävaiheeseen 2. Toisessa päävaiheessa etsitään kestävyyttä edistäviä ja rajat ylittäviä ratkaisuja valitulle alueelle yhteistyössä maanomistajien kanssa. MIKA MARTTUNEN Ryhmäpäällikkö, Syke mika.marttunen@syke.fi TEIJA RANTALA Tki-asiantuntija, Savoniaammattikorkeakoulu VILLE TURUNEN Suunnittelija, Syke SATU RÄSÄNEN Suunnittelija, Syke MAARIT SATOMAA Maisemaja ympäristöasiantuntija, ProAgria Oulu ALEKSI RÄSÄNEN Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus MIIKA KAJANUS Tki-asiamies, Savoniaammattikorkeakoulu 8 www.vesitalous.fi VALUMA-ALUELÄHTÖINEN VESIENHALLINTA. Ensimmäisessä päävaiheessa paikkatiedon ja asiantuntija-arvioinnin avulla valittiin laajoilta valuma-alueilta ympäristövaikutusten kannalta priorisoitavia pienempiä alueita hyödyntäen vesistökuormitusta, ilmastopäästöjä, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja luonnon monimuotoisuutta kuvaavia indeksejä. Vaiheen kuvaus on julkaistu Vesitalouslehdessä 1/2024 (Marttunen ym.). Tavoitteena on luoda yleissuunnitelma, joka tukee maaja metsätalouden kestäviä käytäntöjä paikkatietoa hyödyntäen. Kaksivaiheisen lähestymistavan vaiheet. Kuvaamme, miten yleissuunnittelua voidaan pohjustaa hyödyntämällä paikkatietoa ja maanomistajahaastatteluja sekä jaamme kokemuksia kahdelta pilottialueelta. Valuma-alueen yleissuunnittelussa haasteena on moninaisten tavoitteiden yhteensovittaminen ja sopivankokoisten valuma-alueiden löytäminen, joilla vaikuttavia toimenpiteitä voidaan toteuttaa yhteistyössä maanomistajien kanssa. Paikkatieto ja maanomistajahaastattelut valuma-aluesuunnittelussa – oivalluksia piloteista Kuva 1
kuvan 2 viitetiedot) tukivat ongelma-alueiden ja toimenpiteiden tunnistamista sekä miten hyödyllisinä ja ymmärrettävinä aineistoja pidettiin. Molemmilla valuma-alueilla hyödynsimme karttoja ja paikkatietoaineistoja haastattelun kulun ohjaamisessa. Kiuruvedellä haastateltiin viittä maanomistajaa kahdessa vaiheessa. Haastateltavat valikoituivat lumipallomenetelmällä: ELY-keskuksen viranomaiset suosittelivat Kuva 2. Haastattelujen tavoitteena oli tunnistaa maaja metsätalouden vesienhallinnan ja hoidon toimenpiteitä, jotka vähentävät ympäristövaikutuksia sekä parantavat tilojen kannattavuutta ja sopeutumista ilmastonmuutokseen. Kysyimme myös, heräsikö haastatelluilla uusia näkemyksiä ratkaisuista haastattelun aikana. (iii) yleissuunnittelu : Määritetään kohteeseen sopivat maaja metsätalouden sekä vesienhallinnan toimenpiteet yhdessä asiantuntijoiden ja maanomistajien kanssa. Päävaiheeseen kuuluu: (i) kohteeseen tutustuminen : Alueen soveltuvuus tarkistetaan maastokäynnein ja keskusteluin maanomistajien kanssa. Keskustelut, haastattelut ja yhteiset tilaisuudet kuten tupaillat tukevat suunnittelua ja edistävät yhteisten näkemyksien muodostumista alueen maankäytön ja ilmastotoimien suhteen. Haastattelumenetelmän kehittämiseksi halusimme myös selvittää, kuinka hyvin monipuolinen paikkatietoaineisto ja SysteemiHiili-hankkeessa laaditut maaja metsätalou den tietokortit (kortit löytyvät vesi.fi:stä, ks. Maanomistajien haastattelujen toteuttaminen Yhteensä Kiuruvedellä ja Muhosjoella haastateltiin kahdeksaa maanomistajaa. Toteutustavat erosivat huomattavasti: Kiuruvedellä haastatteluihin liitettiin maastokäyntejä, kun taas Muhosjoella toteutettiin resurssisyistä vain kahden tunnin haastatteluja. Maanomistajahaastattelut pilottihankkeissa Pilotoimme lähestymistavan toista päävaihetta Kiurujoen valuma-alueella (1 419 km²) MMM:n Hiilestä kiinni -ohjelman HiiliVie-hankkeessa sekä Muhosjoen valuma-alueella (540 km²) Oulujoen vesistössä Euroopan aluekehitysrahaston ARVOVESI2-hankkeessa. 9 Vesitalous 6/2024 VALUMA-ALUELÄHTÖINEN VESIENHALLINTA. SysteemiHiili-hankkeessa laadittu yhteenvetotaulukko maatalouden toimenpiteiden ympäristövaikutuksista (https://vesi.fi/aineistopankki/tietokortit-kestavan-maa-ja-metsatalouden-toimenpiteista-vesien-suojelemiseksi/). Tässä artikkelissa keskitymme maanomistajien haastattelumenetelmiin ja niistä saatuihin kokemuksiin. (ii) tietojen keruu ja analyysit : Kokonaiskuvan rakentaminen paikkatiedon, valuma-aluetyökalujen, maastohavaintojen ja maanomistajien tietojen avulla
Haastatteluissa hyödynsimme paikkatietoaineistoja maankäytön muutosten ja herkempien alueiden havainnollistamiseksi. Onko ollut yhteistyötä muiden valumaalueen tilojen kanssa. Muhosjoella haastateltavina oli kolme maatalousyrittäjää, joilla on lihakarjatila, maitotila ja kasvinviljelytila. Kuva 3. Neljä Kiuruveden viidestä haastatellusta oli aktiiviviljelijöitä ja yksi muualla asuva perikunnan osakas. Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, Suomen ympäristökeskus, Metsäkeskus, Luonnonvarakeskus, Ruokavirasto. Onko vesistöjen varsilla käytössä muita pitkäikäisiä nurmia. Haastattelujen tueksi laadimme osavaluma-aluekohtaisia teemakarttoja (kuva 3 ), joissa kuvattiin tiettyyn teemaan kytkeytyviä valuma-aluepiirteitä ja muodostimme niihin liittyviä kysymyksiä. • Uomien virtausnopeus, kosteikot, vedenpalautukseen sopivat alueet: Onko tilalla vettyviä/tulvaherkkiä alueita. • Peltojen eroosio ja suojavyöhykkeet: Missä sijaitsevat tilan eroosioherkimmät peltoalueet. Voiko turvepeltoja muuttaa kosteikoiksi tai metsittää. Onko tilalla hyödynnetty ympäristökorvauksen lohkokohtaista suojavyöhyketoimenpidettä. • Happamat sulfaattimaat: Missä niitä sijaitsee ja missä ne pitää ottaa huomioon toimenpiteitä suunnitellessa. Missä on soveltuvia paikkoja kosteikoille ja pidätysalueille. Panostimme haastatteluissa leppoisan ilmapiirin luomiseen ja keskusteluyhteyden syntymiseen; kyselimme kuulumisia, 10 www.vesitalous.fi VALUMA-ALUELÄHTÖINEN VESIENHALLINTA. • Ojitusyhteisöt, ojat, tilarajat, valuma-aluerajat: Onko tilalla tehty viime vuosina kuivatushankkeita. Onko tilalla ympäristösopimuskohteita (kosteikot tai maisema/ lumo). Haastattelut toteutettiin soveltaen samaa haastattelurunkoa. Seuraavassa kuvataan pääpiirteissään haastattelujen kulkua ja sisältöä. monimuotoisuudelle tärkeitä metsäalueita tai perinnebiotooppeja. • Turvepellot ja niiden potentiaalinen märkyys: Onko tilan alueella vajaatuottoisia turvepeltoja, voitaisiinko niiden viljelykäytäntöjä / kuivatusta / käyttötarkoitusta muuttaa, miten. Esimerkkejä teemakartoista, joita voi käyttää yksityiskohtaisen valuma-aluesuunnittelun tukena: A) Peltojen eroosio ja suojavyöhykkeet, B) Uomien virtausnopeus, kosteikot, vedenpalautukseen sopivat alueet. ensimmäisiä haastateltavia ja haastatellut maanomistajat uusia haastateltavia. • Monimuotoisuuskartta: Missä laajemmalla valuma-alueella sijaitsee esim. Onko tilalla sopivia kitutai joutomaita vedenpalautukseen. Onko tilan alueella uomia, joissa on havaittu ongelmia tai kunnostustarpeita
Tämän jälkeen valitsimme muutaman toimenpiteen ja keskustelimme niistä yksityiskohtaisemmin tietokortteja hyödyntäen. Mukana oli lihakarjatiloja, maitotila ja metsätila. Haastateltavalle kerroimme, miten työ jatkuu eteenpäin sekä hankkeessa että sen ulkopuolella. Kaikki haastatellut pitivät lähestymistapaa hyvänä ja valuma-aluetason monihyötyistä tarkastelua tarpeellisena. Yhdellä tilalla maastokäynti ja haastattelut innostivat omatoimiseen kehitystyöhön vesienhallinnan parantamiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. Osa maanomistajista kieltäytyi, koska ei kokenut suunnittelua tarpeelliseksi. Seuraavassa vaiheessa keskustelimme mahdollisista toimenpiteistä hyödyntämällä SysteemiHiili-hankkeen maaja metsätalouden tietokortteja ja niistä koottuja yhteenvetotaulukkoja (kuva 2 ). Hän myös arvioi, mitkä toimenpiteistä voisivat olla tilalle mahdollisia ja mitkä haasteet niiden toteuttamiseen liittyvät. Valinnassa käytettiin apuna paikkatietoa sekä ELYkeskuksen ja muiden maanomistajien suosituksia. Vertasimme kartta-aineistoja maanomistajan omiin havaintoihin ja täydensimme tietoja karttoihin. Keskustelimme, miten maaperän kasvukunnon parantaminen, ravinneja kiintokuormituksen vähentäminen, luonnon monimuotoisuuden ylläpito, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastopäästöjen vähentäminen näkyvät maatilan toiminnassa. Lisäksi kysyimme, miten ympäristön huomioiminen arvioidaan vaikuttavan tilan talouteen. Pyrkimyksenä oli kuvata tilan sijoittumista valuma-alueelle sekä eri osavaluma-alueiden, maaperän ja maankäyttömuotojen vaikutusta veden laatuun ja kasvihuonekaasupäästöihin. Kokemuksia Kiurujoen haastatteluista Haastateltavien valinta oli ensimmäinen haaste, koska haastatteluja oli mahdollista tehdä vain rajallinen määrä ja haastatteluihin toivottiin erityyppisiä tiloja. Paikkatietoaineistot herättivät mielenkiintoa, ja karttoja tarkasteltiin intensiivisesti. Seuraavaksi siirryimme teemakarttoihin. Yhdellä tilalla tilusjärjestelyt on toteutettu niin pitkälle kuin mahdollista. Esille nousi esimerkiksi näkökulma, että ympäristön tila vaikuttaa myös tilan kannattavuuteen. Kahdella tilalla tehtiin myös maastokäynnit, joiden aikana kartta-aineistoihin merkittiin kohteita, jotka joko vaatisivat toimenpiteitä vesienhallinnan parantamiseksi ja vesistöpäästöjen vähentämiseksi tai ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita. Tämän jälkeen selvitimme maanomistajan motivaatiotekijöitä kysymällä hänen toiveitaan, huoliaan ja tavoitteitaan toiminnan ja lähiympäristön tilan suhteen. Keskusteluissa pohdimme myös, löytyykö maaja metsätaloutta yhdistäviä tai tilarajat ylittäviä toimenpiteitä. Maanomistaja kertoi, mitä toimenpiteitä tilalla on jo toteutettu ja mitä kokemuksia niistä on saatu. Maastokäynnit toivat jatkokeskusteluihin syvällisyyttä. Konkreettisista toimenpiteistä keskustelu oli luontevaa, kun käytössä oli kartta-aineistoja sekä yhteenvetotaulukko mahdollisista toimenpiteistä. Käytännön konkreettisten toimenpiteiden löytyminen koettiin tärkeäksi. 11 Vesitalous 6/2024 VALUMA-ALUELÄHTÖINEN VESIENHALLINTA. Maanomistajat pitivät tärkeämpinä henkilökohtaisia keskusteluja toimenpiteistä kuin esimerkiksi valuma-alueen yhteistä työpajaa tai tupailtaa. Osa tiloista oli jo tehnyt useita tietokorteissa esiteltyjä toimenpiteitä, mutta kiinnostusta oppia lisää oli myös. Karttatarkasteluissa tunnistettiin mahdollisia ongelmapaikkoja, joista he eivät aikaisemmin olleet tietoisia. Samalla tunnistimme ja merkitsimme potentiaalisia toimenpidekohteita. Myös haastattelussa esille tuotuja ympäristöteemoja pidettiin tärkeinä. Ennen kaikkea kartat auttoivat kuitenkin käynnistämään ja suuntaamaan maanomistajien kanssa käytäviä keskusteluja ja osalla haasteltavista ne laittoivat alulle toimenpiteiden toteutusmahdollisuuksien selvittämisen. Haastattelun alussa esittelimme tavoitteet ja alkulämmittelyssä hyödynsimme indeksikarttoja. Loppukeskustelussa keräsimme palautetta aineistojen hyödyllisyydestä ongelma-alueiden ja mahdollisten toimenpiteiden tunnistamisessa. puhuimme tilan historiasta ja kevät-/syystöiden etenemisestä. Kokemuksia Muhosjoen haastatteluista Haastatteluissa ilmeni, että maanomistajat olivat aiemmin kiinnittäneet ympäristöja ilmastoasioihin keskimääräistä enemmän huomiota. Tiloilla oli toteutettu useita toimia ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja monimuotoisuuden edistämiseksi: yksi tila on luomussa ja suosii monivuotisia nurmia ja hoitaa laiduntamalla arvokkaita perinnebiotooppikohteita, toinen hyödyntää kevennettyä muokkausta ja eroosioterasseja ja kolmannella on biokaasulaitos, jonka mädätysjäännöksiä käytetään lannoitteena. Toisella tilalla pohdittiin metsän suojelun ja talouskäytön yhdistämistä, ja esiin nousi tarve tietokortille, joka ohjeistaisi, miten maanomistaja voisi perustaa luonnonsuojelualueen osalle tilastaan. Motiivina kosteikolle oli riistalintujen lisääntyminen ja vesiensuojelu. Yksi tilallinen kiinnostui uinuvasta ojitusyhteisöstä, ja toisella vahvistui ajatus kosteikon perustamisesta DTW-kartan avulla. Suunnittelussa päädyttiin siihen, että haastateltavaksi pyydetään tiloja, joilla on merkittävä vaikutus valuma-alueen ympäristöön. Kaikilla tiloilla oli kiinnostusta ympäristöasioihin jo ennestään
Parituntisen haastattelun aikana tuli esille paljon uutta tietoa, ja toiveena oli, että maatalousyrittäjät palaisivat aineistoihin myöhemmin. Haastattelujen yhteydessä kerrottiin myös EU:n maaseuturahaston kautta saatavasta tuetusta neuvonnasta. & Kajanus, M. Rakennetta ja toimintaa tarkasteltiin kaaviokuvan avulla. Konkreettisten ja motivoivien keinojen ja kannustimien kehittäminen onkin tärkeää, jotta maanomistajien sitoutumista valuma-aluesuunnitteluun saadaan vahvistettua. Maanomistajien sitouttaminen valuma-aluesuunnitteluun on haastavaa. • Lannanlevityksessä paikkatietoanalyysit mahdollistavat lannan levitysmahdollisuuksien tarkastelun useamman tilan alueella, mikä on hyödyllistä erityisesti silloin, kun jollain tilalla on ylituotantoa. Oppeja ja oivalluksia Paikkatietopohjainen valuma-aluesuunnittelu voi tarjota maanomistajille merkittävää tukea esimerkiksi seuraavilla tavoilla: • Osavaluma-aluekohtaiset paikkatietoanalyysit auttavat tunnistamaan tilanteita, joissa tarvitaan tilatason ylittävää suunnittelua. (2024). Yhteenvetotaulukon (kuva 2 ) maataloustoimenpiteistä useimmat toimenpiteet olivat maanomistajille tuttuja ja osasta oli jo kokemuksia (mm. Tämä havainto korostaa tarvetta arvioida kriittisesti indeksitarkastelujen tarpeellisuutta ja käyttömahdollisuuksia jo suunnitteluvaiheessa, jotta resurssit voidaan hyödyntää järkevästi. Haastatteluihin osallistuneet maanomistajat olivat usein jo aktiivisia ympäristönsuojelutoimissa, mutta heidän ulkopuolelleen jäävien maanomistajien mukaan saaminen edellyttäisi uusia, houkuttelevia kannustimia. Huomasimme, että karttojen avulla maanomistajat pystyvät ymmärtämään valuma-aluekokonaisuutta paremmin. Vaikka ympäristösitoumuksen suojavyöhyke ei ollut tiloilla valittuna, osa tiloista hoiti vesistöjen varsilla olevia peltoja suojavyöhykkeen tavoin. Haastattelujen lopuksi maanomistajille luovutettiin tulostetut kartta-aineistot, toimenpidekortit ja yhteenvetotaulukot. Tällöin voidaan tarkastella sekä valuma-alueen vaikutuksia tilan maihin, kuten tulvaherkkyyttä että oman tilan vaikutuksia valuma-alueeseen, esimerkiksi eroosion muodossa. • Kuivatuksen suunnittelussa voidaan selvittää esimerkiksi ojitusyhteisöjen olemassaolo, mikä auttaa kokonaisvaltaisessa kuivatuksen hallinnassa. Keskusteluissa mainittiin myös VIPU-vesistöt-tietotuote, jonka avulla tilat voivat tarkastella vesistöjä muiden karttatietojen kanssa. Tulosten yksityiskohtainen esittely olisi lisäksi vienyt rajallista haastatteluaikaa, eikä niitä pidetty tilahaastattelujen kannalta keskeisinä. Haastatteluissa arvioitiin peltolohkojen soveltuvuutta suojavyöhykesitoumukseen. suorakylvö, viljelykierto, talviaikainen kasvipeitteisyys, täsmälannoitus). Vesitalous 1/2024: 20–27. Ne tukevat siten laajempaa yhteistyötä. Monitavoitteiset vesienhallintaja ilmastokestävyystarkastelut: Avain kokonaisvaltaiseen valuma-aluesuunnitteluun. Suojakaistat ja -vyöhykkeet olivat keskeisiä keskustelunaiheita kaikilla tiloilla. On tärkeää havainnollistaa maanomistajille, miten valumaaluetason kokonaisuus kytkeytyy heidän omiin maihinsa ja millainen rooli heidän tiloillaan on tässä kokonaisuudessa. Ruokaviraston vuoden 2024 tukihaun paikkatietoaineisto käytiin läpi tilakohtaisesti. Muhosjoen pilotissa ensimmäisen vaiheen prioriteettiosavaluma-alueiden tunnistaminen ja siihen liittyvät indeksipohjaiset tarkastelut jäivät taustalle, sillä tilojen valinta perustui ensisijaisesti maanomistajien kiinnostukseen. Osaa toimenpiteistä ei koettu soveltuviksi alueelle (rakennekalkki) tai tiloille (kosteikkoviljely). Kartat, paikkatietoaineistot ja tietokortit toimivat merkittävinä apuvälineinä, jotka auttavat hahmottamaan suunnittelun keskeisiä kysymyksiä ja inspiroivat ideoimaan vesienhallinnan ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Heillä on myös paikkatietoaineistoja tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa valuma-alueen ominaisuuksista ja mahdollisista ongelmakohdista Koko valuma-alueen indeksipohjaiset tarkastelut jäivät sivuosaan. Valuma-aluesuunnittelun alkuvaiheeseen sisällytetty asukastai tupailta voisi tarjota sopivan tilaisuuden indeksipohjaisten tarkastelujen esittelyyn, sillä ne voivat toimia alueen toimijoiden herättelijänä ja lisätä kiinnostusta hankkeeseen. Tämä aineisto on saatavilla myös VIPU-palvelussa. Erityisesti kaksitasouoma herätti kiinnostusta, vaikka termi oli tuttu vain yhdelle. Tämä tukee viljelysuunnittelua ja resurssien tehokasta käyttöä. Lähteet Marttunen, M., Turunen, V., Räsänen, A., Rantala, T. 12 www.vesitalous.fi VALUMA-ALUELÄHTÖINEN VESIENHALLINTA. Vaikka Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja ProAgria Oulun paikallistuntemus auttoi yhteydenotoissa, haastatteluihin saatujen maanomistajien määrä jäi odotettua pienemmäksi. Monet maatalousyrittäjät ovat taloudellisesti tiukoilla, ja osallistumisen hyödyt voivat tuntua epävarmoilta. Teemakartat, joissa indeksien sijasta kartoilla esitetään yksittäisiä indikaattoreita, ovat maanomistajille huomattavasti helpommin ymmärrettävissä kuin indeksit. Lisäksi keskusteltiin kosteikoiden perustamisen tukimuodoista. Vaikka kiinnostusta toimenpiteisiin löytyi, rahoitusmahdollisuuksien byrokratia huoletti tilallisia. Teemakartat ja tietokortit tukevat keskustelua ja lisäävät ymmärrystä valuma-alueen kokonaisuudesta
Samalla pyritään vaikuttamaan myös ravinneja humuskuormitukseen. Alueiden laajuuden takia tehokas suunnittelutyö edellyttää erinäisten paikkatietoaineistojen ja -työkalujen käyttöä. Metsistä tulee sekä luonnonhuuhtoumaa että metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta vesistöihin. Tehokas vesiensuojelu edellyttää hyvää suunnittelua koko valuma-alueella. Haastatellut olivat käyttäneet työssään laajasti erilaisia paikkatietoaineistoja ja laskentatyökaluja, mutta joukosta tunnistettiin näistä eniten käytetyt. Samalla ympäröivän talousmetsän vesiensuojelu hyötyy, kun ennallistettavaa aluetta voidaan käyttää pintavalutuskentän tavoin. Ojitukset nopeuttavat veden poistumista ojitusalueelta lisäten veden määrää alapuolisessa uomastossa. Metsätalouden toimenpiteet: lannoitus, hakkuut, maanmuokkaus ja ennen kaikkea ojien kunnostus aiheuttavat vesistökuormitusta. Tällä menettelyllä kohteen elinympäristön tila paranee. Menetelmä pidättää ojankaivuun seurauksena vapautuvaa kiintoainetta merkittävästi. Oikein mitoitetun putkipatorakenteen yhteydessä tapahtuva väliaikainen vesien varastointi ei nosta ympäröivän alueen pohjavedenpintaa tai vaikuta puuston kasvuun. Etenkin ojitetuista suometsistä tulee ojia pitkin ravinnepäästöjä. Alkuvuodesta 2024 Tapio toteutti maaja metsätalousministeriön rahoittaman Hiilestä kiinni hankkeen ”Valumaaluesuunnittelun laskentatyökalut ja paikkatietoaineistot -selvitys” (Virta & Kauppila 2024). Paikkatieto suunnittelun pohjana Metsäisten latvavesien valuma-alueiden koko voi vaihdella pienistä, muutamien hehtaarien aloista suuriin, satoja tai jopa tuhansia hehtaareja käsittäviin kokonaisuuksiin. Metsänhoidon suosituksissa suositeltavia vesiensuojelurakenteita ovat laskeutusaltaat, lietekuopat, putkipadot, kaivukatkot, pohjapadot sekä kosteikot ja pintavalutuskentät. Näiden toimien kuormitus koostuu pääasiassa kiintoaine-, ravinne-, humusja raskasmetallipäästöistä. Selvitys toteutettiin haastatteluin, joiden avulla selvitettiin suunnittelijoiden työssään käyttämiään aineistoja ja työkaluja, sekä näissä havaittuja kehitystarpeita. Työn tärkeimpänä lopputuloksena oli sen osana tuotettu listaus kaikista tunnistetuista ja vapaasti saatavilla olevista paikkatietoaineistoista ja -työkaluista. Hankkeessa selvitettiin valuma-aluekohtaiseen suunnitteluun ja suometsänhoidon suunnitteluun käytettävissä olevia paikkatietoaineistoja ja työkaluja sekä näiden käyttökelpoisuutta. Kiintoaineen lisäksi ne poistavat valumavesistä myös liukoisia ravinteita. Niiden tarkoituksena on viivyttää ja väliaikaisesti varastoida vettä ojaverkostossa. Soiden ennallistamisen yhteydessä vettä voidaan myös palauttaa ennallistettavalle kohteelle. Näitä yleisimpiä aineistoja voidaan Paikkatietotyökalut metsäisten valuma-alueiden suunnittelussa Valuma-alueiden latvauomat sijoittuvat usein metsäisille alueille. Pintavalutuskentät ja kosteikot pidättävät tehokkaasti valumavesien kiintoainesta. Tällaisia menetelmiä ovat muun muassa erilaiset padottavat rakenteet, kuten putkipadot. MAIJA KAUPPILA Ympäristöasiantuntija, Tapio Oy maija.kauppila@tapio.fi SAMULI JOENSUU Vesiensuojelun johtava asiantuntija Tapio Oy MATIAS VIRTA Ennallistamisasiantuntija Tapio Oy TARJA ANTTILA Suometsien asiantuntija Tapio Oy 13 Vesitalous 6/2024 VALUMA-ALUELÄHTÖINEN VESIENHALLINTA. Vesistökuormitusta voidaan vähentää perkaamalla ainoastaan puuston kasvulle välttämättömät ojat sekä kiinnittämällä huomiota kunnostettavien ojien kaivuusyvyyteen välttämällä syvien ojien kaivua. Lisäksi hyödyntämällä puuston haihduttavaa vaikutusta riittävän kuivatustilan arvioinnissa, voidaan turhaa ojien kunnostusta välttää. M etsätaloudessa vesiensuojelumenetelminä käytetään yleensä rakenteita, joiden tavoitteena on hidastaa veden virtausnopeutta ja vähentää alapuoliseen vesistöön kohdistuvaa kiintoainekuormitusta. Parhaiten ojien kunnostamisen vesistövaikutuksia voidaan vähentää käyttämällä ojien perkaamisen yhteydessä sellaisia vesiensuojelurakenteita, jotka ehkäisevät eroosion syntymistä sen sijaan, että niiden avulla pyritään saamaan kiinni jo erodoitunutta ainesta
Lähteet Hökkä, H., Laurén, A., Stenberg, L., Launiainen, S., Leppä, K., Nieminen, M. Tällaisia aineistoja olivat muun muassa alueen laserkeilatut korkeusmallit, vinovalovarjosteet, ortoilmakuvat ja historialliset ilmakuvat. Silva Fennica 2021, 55, 10494. Tieto auttaa päätöksenteossa, kun harkitaan ojien kunnostuksen kannattavuutta tietyllä ojituskohteella. Tapio 2024. Yllä mainittuun KUNNOS-malliin on sisällytetty Hökän ym. Virta, M. Palviainen, M., Pumpanen, J., Mosquera, V., Maher Hasselquist, E., Laudon, H., Ostonen, I., Kull, A., Renou Wilson, F., Peltomaa, E., Könönen, M., Launiainen, S., Peltola, H., Ojala, A., Laurén, A. Tiedot auttavat arvioimaan eri syvyyteen kunnostettujen ojien vaikutusta samaan aikaan talouden, ilmaston ja vesiensuojelun näkökulmasta. Yhdessä kuormitustiedon kanssa toimenpiteiden suunnittelussa voidaan huomioida merkittävimmät kuormituslähteet ja kohdentaa suunnittelua keskeisimmille alueille. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10575. (2021) laskemat pohjavesipinnat. Extending the SUSI peatland simulator to include dissolved organic carbon formation, transport and biodegradation Proper water management reduces lateral carbon fluxes and improves carbon balance. Metsänhoidon suositukset: Vesiensuojelurakenteet ja –ratkaisut. org/10.14214/sf.10494. jakovaiheen valuma-alueilta. Kiintoaineen ja ravinteiden kokonaiskuormituksia mallinnetaan hyödyntämällä valuma-alueilta saatavilla olevia avoimia aineistoja Syken Hertta-palvelusta ladattavia mittauksia mahdollisimman lähellä olevilta alueilta, sekä Vemalan (Syke) kuormitustiedot, Corinemaankäyttöluokka, GTK:n pintamaalajitiedot, GTK:n soiden ravinteisuustaso, sekä MML:n Lidar 5P-aineiston avulla tulkitut ojien syvyydet, leveydet ja pituuskaltevuudet (eroosioherkkyys). Suosimulaattori SUSI on mallinnustyökalu ojitettujen suometsien hoidon suunnitteluun (Laurén ym. Drainage and Stand Growth Response in Peatland Forests—Description, Testing, and Application of Mechanistic Peatland Simulator SUSI. Viitattu 27.9.2024. 2024). Mallinnustyökalut auttavat kohdentamaan suunnittelutyötä Erikseen valuma-alueille tuotettavat analyysit tuovat merkittävää apua valuma-alueen vesiensuojelun suunnitteluun. & Kauppila, M. 2021b, Palviainen ym. Eri vesiensuojelurakenteiden, kuten pintavalutuskenttien, kosteikkojen, putkipatojen ja lisäksi ennallistettavien suoalueiden paikkojen etsimiseen hyödynnetään käyttäjän valitsemia rakennekohtaisia parametreja, kuten yläpuolisen valuma-alueen minimija maksimipinta-alat, jotka rajaavat sopivia rakenteiden paikkoja kartalta. Etenkin laajoissa valuma-alueen suunnitteluhankkeissa ennakkotieto sopivista rakenteiden paikoista auttaa suunnittelijaa suuntaamaan maastotyötä. https://doi.org/10.14214/ma.10575. pitää suunnittelun perusaineistoina ja -työkaluina, jotka muodostavat tarkemman suunnittelun pohjan. 14 www.vesitalous.fi VALUMA-ALUELÄHTÖINEN VESIENHALLINTA. Kun aineistoon yhdistetään laserkeilausaineistolla tulkittu ojasyvyys, puuston kuutiotilavuus ja maaprofiilin tyyppi, saadaan alueellinen kuivavaratulkinta. Julkaisematon, saatavana kirjoittajilta. (2021a). Laurén, A., Palviainen, M., Laiho, R., Leppä, K., Launiainen, S., Hökkä, H., Nieminen, M., Urzainki, I., Stenberg, L. (2021). Osoitteessa: https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/ toimenpiteet/vesiensuojelurakenteet-ja-ratkaisut#sectionp1083. Defining guidelines for ditch depth in drained Scots pine dominated peatland forests. http://doi. 20 s. https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2024.175173. (2021b). Suosimulaattori (SUSI) – uusi mekanistinen simulointimalli suometsien hoidon suunnitteluun. 2021a, Laurén ym. Science of the Total Environment 950, 175173. SUSI tuottaa arvion pohjavesipinnasta, puuston kasvusta, hiilitaseesta ja ravinnekuormituksesta erilaisilla ojasyvyyksillä. Varsinaisten metsätalouden toimenpiteiden suunnittelemiseen tunnistettiin kolme käytettävissä olevaa työkalua: Metsäkeskuksen tarjoamat laskeutusaltaan mitoituslaskuri, virtaamansäätöpadon laskentatyökalu ja säästöpuu -työkalu. https://doi.org/10.3390/f12030293. 2024. (2021) ovat laskeneet SUSI:lla pohjavesipintoja erilaisissa tilanteissa huomioiden ojasyvyyden, ojavälin, puuston tilavuuden, turvelajin ja maantieteellisen sijainnin. 2024. Se on kehitetty Itä-Suomen yliopistossa, Luonnonvarakeskuksessa ja Helsingin yliopistossa. Suometsien kuivavaratulkinta auttaa suunnittelijaa metsätaloustoimenpiteiden suunnittelussa tunnistamalla alueet, joilla kuivavara on riittävä huomioiden puuston määrän. KUNNOS-mallin on kehittänyt Tuomo Karvonen (Waterhope Oy). Valuma-aluesuunnittelun laskentatyökalut ja paikkatietoaineistot. Suunnittelijoiden yleisimmin käyttämät työkalut olivat puolestaan Syken VEMALA-malli ja eri palveluntarjoajien tarjoamat valuma-alueen määritystyökalut. Forests 2021, 12, 293. KUNNOS-malli on avoimesti saatavilla olevia paikkatietoaineistoja hyödyntävä ohjelmisto, jota voidaan käyttää esimerkiksi metsätalouden vesiensuojelurakenteiden mahdollisten paikkojen löytämiseen 3. Hökkä ym. Laurén, A., Palviainen, M., Launiainen, S., Leppä, K., Stenberg, L., Urzainki, I., Nieminen, M., Laiho, R., Hökkä, H
Hankkeen toteuttajana on Suomen ympäristökeskus ja pääyhteistyötahona Pirkanmaan ELY-keskus. Aineiston tarkoitus on tukea vesienhoidon suunnittelua kaikilla sektoreilla paikallistoimijoista ELY-keskuksiin. MAIJU NARIKKA Tutkija, Suomen ympäristökeskus (Syke) maiju.narikka@syke.fi HANNA-SOFIA VIRTANEN Ylitarkastaja, Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (ELY-keskus) MARKUS HUTTUNEN Hydrologi, Suomen ympäristökeskus (Syke) 15 Vesitalous 6/2024 VALUMA-ALUELÄHTÖINEN VESIENHALLINTA. Aineisto on tuotettu ja julkaistu osana ympäristöministeriön ja maaja metsätalousministeriön rahoittamaa VESSU-ST -hanketta, jossa kehitetään vesienhoidon suunnittelua tukevia työkaluja ja paikkatietoaineistoja (Syke 2024b). Useat järvet Kuortaneenjärven valuma-alueella ovat hyvää heikommassa ekologisessa tilassa korostaen tarvetta valuma-alueen kokonaisvaltaiselle tarkastelulle ja vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelulle. WSFS-Vemala-kuormitusmallin paikkatietorajapinta valumaaluesuunnittelun tukena * WSFS – Vesistömallijärjestelmä – Watershed simulation and forecasting system. Koko Suomen kattavalle aineistolle on lisäksi valmiita visualisointeja eli karttatyylejä sujuvoittamaan aineiston käyttöä. WSFS-Vemala-kuormitusmallin fosforin, typen ja orgaanisen hiilen mallinnusaineistoja on julkaistu avoimessa paikkatietorajapinnassa. Avoin aineisto sisältää vesienhoitoa ja valuma-aluetarkasteluja tukevia koko maan kattavia paikkatietoaineistoja, joiden hyödyntämistä havainnollistetaan esimerkkitarkastelulla Kuortaneenjärven valuma-alueella. Avoimesta mallinnusaineistosta voi tarkastella esimerkiksi eri vesimuodostumiin kohdistuvaa kuormitusta sekä eri maa-alueilta syntyviä kuormitusmääriä. WSFS-Vemala (eli Vemala) on Suomen ympäristökeskuksessa kehitetty kuormitusmalli, jonka keskeisimmät osamallit ovat hydrologiaa simuloiva WSFS-malli (Vehviläinen 1994) ja ravinneprosesseja simuloiva Vemala-malli (Huttunen ym. Julkaistu WSFS-Vemala kuormitustiedot -rajapinta on tuotettu ympäristöministeriön ja maaja metsätalousministeriön rahoittamassa VESSU-ST -hankkeessa, jossa kehitetään vesienhoidon suunnittelua tukevia työkaluja ja paikkatietoaineistoja. Rajapinnassa on nykytila-aineiston ohella skenaariotietoa, joka havainnollistaa ilmaston ja toimenpiteiden vaikutuksia ravinnekuormitukseen tulevaisuudessa. Vemalan simulaatiotuloksista on julkaistu avoimeen rajapintaan vedenlaatua kuvaavia fosforin, typen ja orgaanisen hiilen kuormitustietoja. Julkaistu paikkatietoaineisto edistää EU:n vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) toimeenpanoa vesien hyvän tilan saavuttamiseksi sekä Valuma-aluesuunnittelun tiekartan (MMM ja YM, 2024) toimeenpanoa tukemalla tiedon, osaamisen ja työkalujen kehittämistä. VEMALA – Vedenlaadun ja ravinnekuormituksen mallinnusja arviointijärjestelmä (syke.fi) W SFS-Vemala-kuormitusmallin aineistoista on julkaistu paikkatietorajapinta, jossa on avoimesti hyödynnettävissä mallin aineistoja koko Suomen alueelta (Syke 2024a). 2016). Kokonaiskuormituksen ohella kuormitustiedot ovat saatavilla sektorikohtaisesti eli erikseen seuraaville: peltoviljely, metsätalous, vakituinen haja-asutus, lomaasutus, hulevedet, pistekuormitus ja luonnonhuuhtouma. Kuormitustietojen lisäksi aineistossa on vesimuodostumien hydrologiaan liittyviä perustietoja, Vemalan valuma-aluejako sekä maankäyttötietoa eri valuma-alueilta
Hyvän tilan saavuttamisen vaatima Kuortaneenjärven ulkoisen fosforikuormituksen Kuva 1. Kuortaneenjärven valuma-alueen sijainti ja VHS-vesimuodostumien ekologinen tila. Rajapinnassa on nykytila-aineiston ohella myös skenaarioita tulevaisuuteen. Avoin aineisto sisältää vedenlaatua kuvaavia fosforin, typen ja orgaanisen hiilen mallinnettuja kuormitustietoja, vesimuodostumien hydrologiaan liittyviä perustietoja, Vemalan valuma-aluejaon sekä valuma-alueiden maankäyttötietoa. 44.04 44.05 44.07 44.08 Alueen purku-piste Kuortaneenjärvi Kuortaneenjärven valuma-alue 2. Taustatiedoksi Vemalan paikkatietoaineistojen hyödyntämiselle tarkasteltiin Vemala-mallin simulaation hyvyyttä esimerkkialueella. Seuraavassa havainnollistetaan aineiston sisältämien fosforin kuormitustietojen hyödyntämistä valuma-aluesuunnittelussa. Lisäksi rajapinnan kautta on saatavilla valmiita visualisointeja eli karttatyylejä tukemaan aineiston käyttöä. Vemalalla mallinnettua fosforipitoisuutta verrattiin havaittuihin pitoisuuksiin Lapuanjoen Lankilankosken maantiesillan mittausasemalla, joka sijaitsee reilu 20 km alavirtaan Kuortaneenjärvestä. Kuortaneenjärvi on nykyisellään tyydyttävässä tilassa ja myös useat muut järvet ja joet sen yläpuolisella valuma-alueella ovat hyvää heikommassa tilassa (kuva 1 ). Esimerkkikohteena on Lapuanjoen vesistöalueella (44) sijaitseva Kuortaneenjärvi ja sen valuma-alue (kuva 1 ). Koko Suomen kattava aineisto mahdollistaa laajankin valuma-alueen kokonaisvaltaisen tarkastelun. 16 www.vesitalous.fi VALUMA-ALUELÄHTÖINEN VESIENHALLINTA. Keskimääräinen Vemalalla simuloitu kokonaisfosforin pitoisuus jaksolla 2014–2023 on 63,2 µg/l ja keskimääräinen havaittu pitoisuus 63,6 µg/l. jakovaiheen raja Pintavesien ekologinen tila VHS 2022 (Syke, ELY-keskukset) Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Ekologinen luokittelu puuttuu Taustakarttarasterit (MML/WMTS) 5 km info: Kartoilla esitetyt aineistot ovat avoimesti hyödynnettävissä WSFS-Vemala kuormitustiedot -paikkatietorajapinnan kautta koko Suomen alueella. Kuortaneenjärvi esimerkkinä Vemalan aineistojen avulla voidaan tarkastella muun muassa yksittäiseen vesimuodostumaan kohdistuvan ravinnekuormituksen määrää sekä sen muodostumista koko vesimuodostuman yläpuolisella valuma-alueella. Ennen Vemalan tulosten tarkastelua valuma-alueella tarkasteltiin taustatiedoksi myös Kuortaneenjärven nykyistä ekologista tilaluokkaa ja hyvän tilan saavuttamisen vaatimaa kuormitusvähennystarvetta. Mallilla simuloitu pitoisuustaso on siis lähellä mitattua tasoa, jolloin mallin voidaan arvioida toimivan esimerkkialueella hyvin. Lisäksi rajallinen osa aineistosta löytyy vesi.fi-sivuston karttapalvelusta. Rajapinnan aineistoja voi hyödyntää itse paikkatieto-ohjelmilla yhdistämällä WMStai WFS-rajapintaan (Syke 2024a)
Toimenpiteiden kohdentamisen ja valuma-aluesuunnittelun pohjaksi aluetta tarkastellaan seuraavaksi Vemalan mallinnustulosten kautta. vähennystarve on Kotamäki ym. 2017). Fosforin kokonaiskuormitusta syntyy Kuortaneenjärven valuma-alueen eri osista hyvin vaihteleva määrä: osalta alueista alle 10 kg/km²/v ja toisilla yli 25 kg/km²/v (kuva 2b ). (2015) kehittämän Lake Load Response (LLR)-työkalun mallinnuksen perusteella n. Kuortaneenjärveen ja valtaosaan alueen muista vesimuodostumista kohdistuu erittäin merkittävä Ihmisperäisen Kuva 2. Kuortaneenjärven nykyinen EU:n vesipuitedirektiivin edellyttämää hyvää tilaa heikompi luokitus ja arvio kuormituksen vähennystarpeesta korostavat toimenpiteiden tarvetta alueella. Vastaavaa syntyvän kuormituksen jakautumista maa-alueittain on mahdollista tarkastella aineistosta myös eri kuormituslähteille ja eri aineille (P, N, TOC). 30 % nykyisestä kuormituksesta (FresHabit-hankkeen tulokset, Leinonen ym. Esimerkiksi 100 km ylävirtaan järvestä sijaitsevan suuren kuormituslähteen vaikutus tulee siis huomioiduksi kauempanakin alavirtaan sijaitsevan järven mallinnustuloksissa. Valuma-alueiden latva-alueilla sijaitseviin vesimuodostumiin kohdistuu vähiten kuormitusta (jopa alle 200 kg/v), kun taas alavirtaan eli lähemmäksi Kuortaneenjärveä siirryttäessä kuormitusmäärät kasvavat (kuva 2a ). Kokonaiskuva tarkastelualueen fosforikuormituksesta Kuortaneenjärveen tuleva fosforin nykyinen kokonaiskuormitus on vajaa 20 000 kg/v (mallinnettu, WSFSVemala). Vemalan vesimuodostumiin tuleva fosforikuorma kg/v (a) ja maa-alueilta syntyvä fosforikuorma kg/km²/v (b) (lähde: WSFS-Vemala/Syke, avoin rajapinta [1]) 17 Vesitalous 6/2024 VALUMA-ALUELÄHTÖINEN VESIENHALLINTA. Kuormituksen hot-spot-alueet painottuvat Lapuanjoen varrelle (punaisella, kuva 2b ). Tässä havainnollistuu, miten Vemala-mallissa huomioidaan kunkin vesimuodostuman yläpuolinen koko valuma-alue ja kaikki sieltä alavirtaan kulkeutuva ravinnekuormitus. Kuormitus tulee pääosin Lapuanjoen kautta, johon fosforikuormaa tulee Kätkänjoen (44.07), Töysänjoen (44.08) ja Alavudenjärven (44.05) valumaalueilta (kuva 2a )
Fosforikuormituksen sektorikohtainen tarkastelu Kokonaiskuormituksen ja ihmisperäisen kuormituksen lisäksi Vemalan paikkatietorajapinnan kautta voidaan tarkastella yksitellen eri kuormituslähteitä. fosfori kuormituksen aiheuttama paine (kuva 3 ). Aineistosta on mahdollista tarkastella samaan tapaan myös muita sektoreita ja näin vertailla eri kuormituslähteiden merkitystä suhteessa toisiinsa tietyn vastaanottavan vesimuodostuman kannalta. Ekologisen tilan luokittelu ja toimenpideohjelmat päivitetään ja tarkastetaan kuuden vuoden välein. 18 www.vesitalous.fi VALUMA-ALUELÄHTÖINEN VESIENHALLINTA. Kuortaneenjärven alueella fosforikuormitus on pääasiassa erittäin merkittävää, mikä tarkoittaa ihmisperäisen kuorman olevan yli kaksinkertainen eli yli 200 % luonnonhuuhtoumaan verrattuna. Kuormitusta vähentävien toimenpiteiden kohdistamisen kannalta keskeisiä ovat juuri ihmisperäiset kuormituslähteet, joihin toimia on helpompi kohdistaa kuin luontaista kuormitusta eli luonnonhuuhtoumaa. Vesienhoito suunnitelmia tarkennetaan vesienhoidon toimenpide ohjelmilla. Ihmisperäisen fosforikuormituksen ollessa vähintään luonnonhuuhtouman verran eli 100 %, pidetään ihmistoimintojen vaikutusta vesistön fosforipitoisuuteen merkittävänä. Sektorikohtainen tarkastelu havainnollistaa, millaisia ravinnekuormituksen paineita tietyllä alueella on, eli mille sektoreille toimenpiteiden tulisi kohdistua järven ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi. Kuva 3. Vemalan vesimuodostumiin tulevan ihmisperäisen fosforikuorman merkittävyys: tuleva P-kuorma verrattuna luonnonhuuhtoumaan VHS-merkittävyysasteikolla (lähde: WSFS-Vemala/Syke, avoin rajapinta [1]). info: Alueellisissa ELY-keskuksissa tehtävä vesienhoidon suunnittelutyö on osa EU:n vesipuite direktiivin toimeenpanoa. Vesienhoidon suunnittelutyöhön kuuluu mm. Kuortaneenjärven, ja valtaosan esimerkkialueen järvien, kannalta maatalous on erittäin merkittävä tai merkittävä paine ja metsätalous silmälläpidettävä paine (kuva 4 ). Ihmisperäisiin kuormittajiin kuuluvat muun muassa maaja metsätalous. Nyt käynnissä on kolmas suunnittelukausi, joka koskee vuosia 2022–2027. Ihmisperäisen paineen arviointi perustuu vesienhoidon suunnittelussa käytettyyn arviointitapaan, jossa ihmisperäisestä toiminnasta syntyvää kuormitusta verrataan luonnonhuuhtoumaan. Toimenpideohjelmiin kirjataan alueellisesti ja maankäyttömuotokohtaisesti toimenpiteet, joilla pintavesien hyvä tila arvioidaan saavutettavan. Muista sektoreista esimerkiksi fosforin pistekuormitus alueen vesimuodostumiin ei ole merkittävää (kuva 4 ). pintavesien ekologisen tilan seuranta, luokittelu ja vesienhoitoalueittain vesienhoitosuunnitelman laadinta
Lisäksi aineistosta löytyy muuta tarkastelua täydentävää tietosisältöä esimerkiksi hydrologiaan ja yläpuolisen valuma-alueen maankäyttöön liittyen. Tätä aineistosta saatavaa tietoa kuormituksen syntymisestä tietyn valuma-alueen sisällä voidaan hyödyntää taustatietona toimenpiteiden kohdentamisessa ja tarkemmassa suunnittelussa alueella. 19 Vesitalous 6/2024 VALUMA-ALUELÄHTÖINEN VESIENHALLINTA. Lopuksi Vemalan avoimen paikkatietorajapinnan aineistot mahdollistavat Kuortaneenjärven esimerkin tapaisen tarkastelun halutun valuma-alueen fosforin, typen ja orgaanisen hiilen kuormituksesta niin alueittain kuin sektoreittain. Seuraavaksi tarkastellaan tarkemmin näiden kahden yksittäisen sektorin kuormituksen syntymistä koko Kuortaneenjärven yläpuolisen valuma-alueen eri osista: maatalouden kuormitusta syntyy varsin tasaisesti koko valuma-alueelta, kun taas metsätalouden kuormitusta syntyy erityisesti Kätkänjoen (44.07) valuma-alueelta (kuva 5 ). Vastaava tarkastelu on mahdollista toteuttaa valmista aineistoa hyödyntäen mille vain alueelle Suomessa ja se toimii pohjana toimenpiteiden tarkemmalle suunnittelulle ja kohdentamiselle. Vemalan vesimuodostumiin tulevan maatalouden, metsätalouden ja pistekuormituksen fosforikuorman merkittävyys: tuleva P-kuorma verrattuna luonnonhuuhtoumaan VHS-merkittävyysasteikolla (lähde: WSFS-Vemala/Syke, avoin rajapinta [1]). Avoimen rajapinnan paikkatietoaineiston käytössä tulee huomioida, että mallinnukseen pohjautuvaan aineistoon sisältyy mallinnukseen liittyvää epävarmuutta ja virhelähteitä. Näitä sektoreita vertaamalla nähdään myös, että valtaosalla alueesta metsätaloudesta syntyy maataloutta vähemmän fosforikuormitusta, mutta on myös yksittäisiä pienempiä alueita, joilla metsätalouden kuormitus on maataloutta suurempaa. Mallin tarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerKuva 4. Kuortaneenjärven osalta havaittiin edellä, että maatalous on merkittävä ja metsätalous silmälläpidettävä paine (kuva 4 )
(2017) ovat arvioineet Kuortaneenjärven hyvän tilan saavuttamisen olevan epätodennäköistä sen vaatimien toimenpiteiden kustannukset huomioiden. Esimerkiksi KUTOVA-työkalulla voidaan tarkastella toimenpiteiden toteutettavuuden taloudellista näkökulmaa, josta esimerkkinä Hjerppe ym. Kiitokset VESSU-ST-hanke on rahoitettu ympäristöja maaja metsätalousministeriöiden toimesta. 20 www.vesitalous.fi VALUMA-ALUELÄHTÖINEN VESIENHALLINTA. LLR-mallilla puolestaan voidaan arvioida muun muassa järven hyvän tilan saavuttamisen vaatimaa kuormitusvähennystarvetta. kuormitusvähennystarpeen arviointiin käytettävää LLRmallia, toimenpiteiden kohdennusta tukevaa KOTOMAa sekä kustannustehokkuuden arviointiin hyödynnettävää KUTOVAa. VESSU-ST-hankkeessa on kehitteillä myös muita työkaluja ja aineistoja, joilla on hyödyntämispotentiaalia valuma-aluesuunnittelun kaikissa vaiheissa kunnostustarpeen arvioinnista toimenpiteiden kohdentamiseen ja kustannusten arviointiin. Hankkeessa kehitetään mm. VESSU-ST -hankkeen sivuilla on lisätietoja WSFS-Vemala kuormitustiedot -paikkatieto rajapinnasta ja suunnitelmista hankkeessa kehitteillä oleviin työkaluihin liittyen (Syke 2024b). Nämä työkalut ja aineistot sujuvoittavat ja yhtenäistävät vesienhoidon suunnitteluprosessia sekä tukevat vesienhoidon parissa työskenteleviä toimijoita kaikilla sektoreilla paikallistoimijoista ELY-keskuksiin. kiksi lähtöaineistojen kuten mittaustiedon laatu, mallin alueellinen tarkkuustaso sekä mallissa huomioidut prosessit. Toimenpiteiden tarkkaan kohdentamiseen tuleekin hyödyntää tarkasteltavan alueen tarkimpia mahdollisia aineistoja ja paikallistietoa, ja mallinnusaineistoa hyödyntää soveltuvilta osin tämän tukena. Maa-alueilta syntyvä fosforikuorma (kg/km²/v) maataloudesta ja metsätaloudesta (lähde: WSFS-Vemala/Syke, avoin rajapinta [1]). LLRmallin osalta hankkeen tavoitteena on tuottaa mallinnustulokset kaikille vesienhoidossa tyypitellyille järville. (2024) ovat avanneet mallinnukseen liittyviä epävarmuustekijöitä sekä niiden merkitystä mallintamalla tuotettujen aineistojen käytössä. Esimerkiksi Ahkola ym. Kuva 5. Lisäksi kansallisen tason laajuudessa tuotettuun aineistoon sisältyy alueiden välillä vaihtelevaa epävarmuutta, joka voi korostua paikallisesti riippuen esimerkiksi lähtötietona käytettyjen aineistojen laadusta, tarkkuustasosta ja kattavuudesta yksittäisellä alueella