Toista tai vaihda ilmoitusta numeroittain. Kysy tarjousta! ilmoitus.vesitalous@mvtt.fi Tuomo Häyrynen 050 585 7996. Vesitalous liikehakemisto Vesitalous 1/1 LIIKEHAKEMISTO VESITALOUS-LEHDEN Valitse osastosi ja nosta yrityksesi tunnettavuutta. Palstan leveys liikehakemistossa 80 mm, kaksi palstaa 170 mm
Vuosikerran hinta on printtilehtenä 65 € ja digilehtenä 50 €. Tämän numeron kokosivat Jari Ilmonen ja Siiri Söyrinki e-mail: jari.ilmonen@metsa.fi e-mail: siiri.soyrinki@metsa.fi Kansikuva: Sisältö 6/2022 Vesitalous 1/1 LIIKEHAKEMISTO VESITALOUS-LEHDEN Valitse osastosi ja nosta yrityksesi tunnettavuutta. TOIMITUSKUNTA Harri Koivusalo, tekn.tri., teknisen vesitalouden professori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Riina Liikanen, tekn.tri., vesiasiain päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Jyrki Laitinen, fil.tri., ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus Anna Mikola, tekn.tri., apulaisprofessori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Pekka Rossi, tekn.tri., apulaisprofessori, Oulun yliopisto, vesija ympäristötekniikka Maija Taka, fil.tri., akateeminen koordinaattori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Annina Takala, dipl.ins., Suomen Vesiyhdistys ry Saijariina Toivikko, dipl.ins., vesiasian päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Erkki Vuori, lääket.kir.tri., professori, emeritus, Helsingin yliopisto, oikeuslääketieteen osasto Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Jari Ilmonen FRESHABIT LIFE IP KOKEMUKSIA JA TULOKSIA 5 Kunnostusten seurannan sudenkuopat – kokemuksia Freshabit LIFE IP -hankkeesta Seppo Hellsten, Laura Härkönen, Jari Ilmonen, Jukka Ruuhijärvi, Saija Koljonen, Kristiina Vuorio, Antti Leinonen, Pekka Sojakka, Eeva Einola ja Teppo Vehanen 9 Veden laatua ja määrää seurataan jatkuvatoimisesti Puruveden Kuonanjoella Liisa Ukonmaanaho, Natalia Korhonen ja Pekka Sojakka 14 Purokunnostusten seurantaa tarve tehostaa Jari Ilmonen, Saija Koljonen, Pauliina Louhi, Pirkko-Liisa Luhta ja Janne Tolonen 19 Kalateiden seuranta niiden toimivuuden arvioimiseksi Teppo Vehanen, Petri Karppinen, Juha-Pekka Vähä ja Leena Rannikko 23 Kalasto virtavesikunnostusten seurannassa Teppo Vehanen, Tapio Sutela ja Mikko Hynninen 27 Lintuvesien kunnostuksen vaikutukset linnustoon ja kosteikkoluonnon tilaan Eeva Einola ja Jukka Ruuhijärvi 31 Mallien yhteiskäytöllä lisäarvoa vesiensuojelun tietotarpeeseen Niina Kotamäki, Aura Salmivaara, Marie Korppoo, Antti Leinonen ja Seppo Hellsten MUUT AIHEET 38 Interferenssin käyttö paineiskun vaimennuksessa Martti Pulli 39 Vesialan opinnäytetyöt 39 Ajankohtaista vesiyhdistykseltä 40 Millaisia vaikutuksia energiamarkkinoiden tilanteella on vesihuoltolaitosten toimintaan. Tuomo Häyrynen 42 Maatalouden kestävä vesienhallinta -seminaari 44 VESITALOUS 2022 –artikkelit 48 Liikehakemisto 50 Abstracts 51 Vieraskynä Risto Saarinen VESITALOUS www.vesitalous.fi VOL. Palstan leveys liikehakemistossa 80 mm, kaksi palstaa 170 mm. Vesitalous 1/2023 ilmestyy 3.2.2023. Kysy tarjousta! ilmoitus.vesitalous@mvtt.fi Tuomo Häyrynen 050 585 7996. Toista tai vaihda ilmoitusta numeroittain. Ilmoitusvaraukset 26.12.2022 mennessä. LXIII JULKAISIJA Ympäristöviestintä YVT Oy Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki Puhelin (09) 694 0622 KUSTANTAJA Ympäristöviestintä YVT Oy Tuomo Häyrynen e-mail: tuomo.hayrynen@vesitalous.fi Yhteistyössä Suomen Vesiyhdistys ry ILMOITUKSET Tuomo Häyrynen Puhelin 050 5857996 e-mail: ilmoitus.vesitalous@mvtt.fi PÄÄTOIMITTAJA Minna Maasilta Maaja vesitekniikan tuki ry Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki e-mail: minna.maasilta@mvtt.fi TOIMITUSSIHTEERI Tuomo Häyrynen Uuhenkuja 4, 80140 Joensuu Puhelin 050 585 7996 e-mail: tuomo.hayrynen@vesitalous.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Taina Hihkiö Maaja vesitekniikan tuki ry Puhelin (09) 694 0622 e-mail: vesitalous@mvtt.fi ULKOASU JA TAITTO Taittopalvelu Jarkko Narvanne, PAINOPAIKKA Forssa Print | ISSN 0505-3838 Asiantuntijat ovat tarkastaneet lehden artikkelit. 4 Onko koolla merkitystä vesiensuojeluhankkeissa. Seuraavassa numerossa teemana on Maatalouden kestävä vesienhallinta
Freshabit näytti, että strategisilla luontohankkeilla on tilausta. fi/projekti/freshabit/. S yksyllä 2013 kuulimme huhuja uudesta EU:n komission LIFE-rahoitusinstrumentista, jonka tarkoituksena oli kehittää rahoitusta entistä mittavampaan ja strategisempaan suuntaan. JARI ILMONEN projektipäällikkö, Metsähallitus jari.ilmonen@metsa.fi 4 www.vesitalous.fi PÄÄKIRJOITUS. Miten onnistuimme ja mitä opimme matkan varrella. Hankkeen opeista ja tuloksista voit lukea lisää tästä lehdestä sekä hankkeen verkkosivuilta https://www.metsa. Hankehallinnon byrokraattisuus ja yksityiskohtainen raportointi kerrytti Metsähallituksen koordinaatiotiimissä toisinaan harmaita hiuksia, ja jouduimme vahvistamaan tukijoukkoja matkan varrella. Tavoitteena on kerätä lisää hankkeen tavoitteita tukevaa rahoitusta ja hyödyntää paremmin muita rahoituslähteitä. Kesäkuussa 2014 avautui ensimmäinen LIFE integrated projects (LIFE IP) -hankehaku, jossa Suomi sai rahoituksen kahden vuoden valmistelun tuloksena sisävesiluonnon tilaa parantavalle Freshabit LIFE IP -hankkeelle. Hankkeessa kehitetty paikkatietoon perustuva purojen luonnontilaisuuden arviointimalli viimeisteltiin valtakunnalliseksi kartta-aineistoksi Purohelmi -hankkeessa. Se tuli esille ennen muuta hankkeen näkyvyyden ja hyväksyttävyyden kautta, kun jokainen kumppani levitti sanaa omien verkostojensa välityksellä. Kumppaneita hankkeessa oli yhteensä 31, mikä oli koordinoinnin kannalta haaste, mutta toteutuksen kannalta rikkaus. Ne antavat meille mahdollisuuden taklata yhdessä esteitä, jotta työ luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi olisi myös jatkossa helpompaa. Nyt voimme todeta, että todella hyvin selvisimme. Lisäksi valmistelussa on myös edellisiä merkittävästi suurempi strateginen luontohanke Priodiversity LIFE, joten rohkeus ei ainakaan ole loppunut. Viime vuonna alkoi Suomen toinen LIFE IP-luontohanke Biodiversea LIFE IP (2021–2029), joka keskittyy meriluontoon. Seurannassa on edelleen paljon kehitettävää valtakunnallisesti, eikä hankkeen seurantakaan vastaa kaikilta osin kysymyksiimme. Koko hankkeen elinkaaren aikana keskeistä on ollut kumppaniorganisaatioiden välinen yhteistyö ja koordinaatio. Hankkeen toteutukseen on osallistunut yli 400 henkilöä mikä tarkoittaa yli 10 miljoonan euron edestä palkkatyötä. Kun tieto hankkeen läpimenosta tuli joulun alla 2015, ensimmäisenä tuli mieleen, mitä tuli luvattua ja miten tästä selvitään. Olemme tehneet sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä ja kokemuksiamme on hyödynnetty myös uusissa hankkeissa. Onko koolla merkitystä vesiensuojeluhankkeissa. ennallistettiin 750 hehtaaria soita ja parannettiin metsätalouden vesiensuojelua Naturavesistöjen valuma-alueilla yli 24 000 hehtaarilla, rakennettiin kuusi kalatietä ja kunnostettiin lintuvesiä yli tuhannella hehtaarilla. Sovittelimme monia metsätalouden vesistökuormitusmalleja yhteen työkalusetiksi, joka sopii moneen tilanteeseen ja paransimme sekä koko ympäristöalan että yksittäisten toimijoiden valmiuksia yhteisiin luontoja vesistöhankkeisiin. Toisaalta seurannan osalta emme päässeet maaliin asti. Seitsemän hankevuotta vierähti nopeasti ja Freshabit päättyi syyskuussa 2022. Onnistumisena voi nostaa esiin myös täydentävän rahoituksen, joka on yksi IP-hankkeiden keskeinen ominaisuus. Virheistä otettiin opiksi ja nykyisin myös pienemmissä LIFE-hankkeissa on useimmiten projektipäällikön ja hankesihteerin tukena vähintään yksi projektisuunnittelija, jonka kanssa jakaa vastuuta. Saimme toteutettua hankkeen määrälliset tavoitteet ja myös strategiset tavoitteet etenivät merkittävästi. Aloitimme Mustionjoen ja Ähtävänjoen riutuvien raakkukantojen hätäelvytyksen kasvatustoimilla hankkeen aikana, ja nyt LIFE Revives (2021–2027) jatkaa kasvatustoiminnan vakiinnuttamista raakun suojelussa. Hankkeessa mm. Hakuvaiheessa täydentävien hankkeiden pottimme oli vaatimaton 4,3 miljoonaa euroa, mutta se kasvoi hankkeen aikana huimaan 230 miljoonaan euroon
Kirjaamista suuremmaksi ongelmaksi muodostui kuitenkin kunnostustoimenpideja seuranta-aineistojen tallennukseen soveltuvien tietokantojen puute, kun toimijakunta vaihteli ympäristöhallinnosta järjestöihin, yhdistyksiin, kuntiin ja yrityksiin. Mitkä ovat seurannan sudenkuoppia ja pullonkauloja. F reshabit LIFE IP -hankkeen tavoitteista keskeisin oli hankkeen kohteina olevien Natura 2000-alueiden tilan parantaminen. Life-ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden toimenpiteitä seurataan rahoittajan toimesta esimerkiksi kunnostettavien alueiden pinta-alana, rakenteiden määränä tai vaikkapa rakennettuina kalateinä. Kunnostusten seurantaa kuvataan usein vuorovaikutteisena kaaviona, johon sisältyvät myös vaikutusten arvioinnin perusteella tunnistetut täydentävät kunnostustoimenpiteet erillisine seurantoineen (Kuva 1 ) (Koljonen ym. Laajassa ja monipuolisessa hankkeessa toteumien kirjaaminen osoittautui kuitenkin haastavaksi. Ympäristöhallinto tallentaa osan kunnostustoimenpiteistä Vesistötyöt-tietojärjestelmä Vestyyn, mutta tallennusaste vaihtelee alueittain. Sen avulla voidaan myös kehittää kunnostusmenetelmiä ja havaita täydennyskunnostuksen tarve. Molemmat järjestelmät ovat Vesistökunnostustoimenpiteiden vaikuttavuutta on mahdotonta arvioida ilman kattavaa seurantaa. Mahdolliset lisätoimenpiteet Suunnitelma Seuranta Kunnostus Seuranta ja ylläpito Arviointi Ongelman Määrittely 5 Vesitalous 6/2022 Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Tehtyjen kunnostusja seurantatoimenpiteiden kirjaamista varten luotiin taulukkopohja, jonka oli tarkoitus palvella kaikkia hankkeen kohdealueita. Toimenpiteiden vaikutuksia esimerkiksi vesistöjen tilan paranemiseen ei kuitenkaan voida arvioida pelkällä teknisten tavoitteiden saavuttamisella. Silti niitä usein laiminlyödään tai toteutetaan puutteellisesti. Käytännössä näillä muuttujilla voidaan seurata hankkeen teknisten tavoitteiden toteutumista, mikä on rahoituksen ehto. SEPPO HELLSTEN Suomen ympäristökeskus LAURA HÄRKÖNEN Suomen ympäristökeskus JARI ILMONEN Metsähallitus JUKKA RUUHIJÄRVI Luonnonvarakeskus SAIJA KOLJONEN Suomen ympäristökeskus KRISTIINA VUORIO Suomen ympäristökeskus ANTTI LEINONEN Metsäkeskus PEKKA SOJAKKA Etelä-Savon ELY-keskus EEVA EINOLA Vanajavesikeskus TEPPO VEHANEN Luonnonvarakeskus Kunnostusten seurannan sudenkuopat – kokemuksia Freshabit LIFE IP -hankkeesta Kuva 1. Lisäksi valikoiduille kohteille oli määritelty hydrologisia ja ekologisia seurantamuuttujia. 2018). Jokaisella kunnostettavalla kohteella tuli seurata ainakin kunnostusalaa, käytettyjä materiaalimääriä ja mm. Seurantaa ja vaikutusten arviointia edellytetään useimmissa kunnostuksia rahoittavissa ohjelmissa. Vesistökunnostuksen seurannan kultainen kaavio (Koljonen ym. 2018). Haasteena tietokantojen puutteet tulosten tallennusalustana Seuranta-aineistojen ja -tulosten tulisi olla helposti koottavissa monivuotisen hankkeen aikana tapahtuvista henkilöstömuutoksista huolimatta. Freshabit-hankkeessa seurantaa varten perustettu teemaryhmä hahmotteli yksityiskohtaiset seurantamuuttujat jokaiselle kunnostustoimenpidetyypille. Seurantaan panostettiin erityisen paljon ja sen tärkeyttä korostettiin alusta alkaen. Naturaalueilla tehtäviä toimenpiteitä tallennetaan puolestaan Metsähallituksen ylläpitämään suojelualueiden kuviotietojärjestelmään. rakenteiden toimivuutta
Toteutettu seuranta oli paikoin liian suppeaa tai lyhytaikaista johtopäätösten tekemiseen Freshabit-hankkeessa 13 lintuvesikohdetta kunnostettiin ruoppaamalla, poistamalla vesikasvillisuutta, rakentamalla pesimäsaarekkeita ja nostamalla vedenpintaa. Vedenlaadun seuranta oli hankkeen lintuvesikunnostuskohteissa enimmäkseen niukkaa ja harvoin kerättyjen näytteiden perusteella 6 www.vesitalous.fi Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Edellä mainitut järjestelmät eivät kuitenkaan keskustele keskenään, eikä toteutettuja kunnostustoimenpiteitä voi kootusti tarkastella yhdestä järjestelmästä. 1993), joten vaikuttavuutta olisi arvioitava myös vedenlaadussa tapahtuvien muutosten perusteella. Erityisesti matalilla järvillä vesikasvillisuudella on suuri merkitys vedenlaatuun (Scheffer ym. Purokunnostuskohteilla, joita Oulun yliopisto ei seurannut systemaattisesti ei syntynyt kattavaa seuranta-aineistoa. Sama yhtenäisten tietojärjestelmien puute koskee myös seurantatiedon tallentamista. Vakiintuneiden tutkimusmenetelmien ja olemassa olleiden tietokantojen ja aiempien seuranta-aineistojen ansiosta toimenpiteiden tuloksellisuutta ja mahdollisia syitä onnistumisiin ja epäonnistumisiin oli suhteellisen helppo arvioida. Virtavesikunnostusten seuranta koostui erityisesti pohjaeläinseurannasta ja sähkökalastusaineistosta. Kalateiden toimivuuden seurantaa koordinoi Luke ja tulokset olivat monin tavoin selkeitä. Alasvaellustutkimuksilla pystyttiin kehittämään alasvaellusta tukevia rakenteita, ja löytämään kehitystarpeita kalateiden toimivuuden parantamiseksi. Ympäristöhallinnon avoimeen Hertta-tietokantaan tallennetaan vesienhoidon suunnittelussa toteutettujen seurantojen tulokset, mutta sekin on viranomaisjärjestelmä, johon ulkopuolisilla tahoilla, esim. Vesistökunnostusten seurantakysely kartoittaa kunnostushankkeissa toteutettuja seurantatoimenpiteitä (https://link.webropol. Kalateiden osalta seurannan mittarit – ylösja alasvaeltavien kalojen määrä – olivat suoraviivaisia, vaikka havainnointi ja lajinmääritys voivatkin olla haasteellisia. Mikäli seurantatulokset tallennetaan Hertta-tietokantaan, niiden myöhempi kokoaminen helpottuisi yhteisesti sovitulla määreellä, esimerkiksi hankenimellä. Freshabit-hankkeen kokemusten perusteella jokaisessa laajemmassa hankkeessa tulisi jatkossa varmistaa tulosten kokoaminen vähintäänkin yhteiseen, hankkeen alussa perustettuun tiedostosijaintiin. Freshabit-hankkeessa kunnostettiin lukuisia koskija virtavesikohteita, poistettiin patoja sekä perustettiin kalateitä. yliopistoilla ei ole kirjaamismahdollisuutta. 2021). viranomaisjärjestelmiä, joihin ympäristöhallinnon ulkopuolisilla toimijoilla ei ole kirjaamismahdollisuutta. Yhteisten tallennusalustojen ja -käytäntöjen puute kunnostusja seurantatiedon kokoamiseen on tunnistettu myös Helmi elinympäristöohjelmassa (GummerusRautiainen ym. com/s/kunnostustenseuranta) ja kunnostajan karttapalvelua kehitetään paraikaa sisältämään sama ominaisuus. Seurannoista opittiin yhtä ja toista Freshabit-hanke ylitti monella eri mittarilla arvioituna alkuperäiset tavoitteensa, mutta seurannan osalta voidaan edelleen todeta, että kehitettävää jäi hankkeen jälkeenkin. Mikään järjestelmä ei kuitenkaan tarjoa kaikille yhteistä alustaa seurantatulosten tallentamiselle. Seurannan keskittäminen mahdollisti tulosten johdonmukaisen tulkinnan ja tulokset olivat hyviä, vaikkakaan eivät kaikilta osin odotusten mukaisia. Vesikasvillisuuden poiston ja ruoppauksen tuloksellisuutta on helppo seurata esimerkiksi avovesialan lisääntymisenä, ja seurantaan hyödynnettiin myös drooneja. Isojoen ja Karvianjoen vesistöissä purokunnostusten seurantaa teki Oulun yliopisto, joka testasi kokonaisena kaadetun puun merkitystä kunnostustoimenpiteenä. ProAgrian ja SYKEn laatima, paikkatietopohjainen vesistökunnostajan karttapalvelu tarjoaa tallennuspohjan myös kansalaisjärjestöille (https://www.ymparisto.fi/vesistokunnostajankarttapalvelu). Seurannan keskittäminen kannattaa Virtavesiä voidaan käyttää esimerkkinä onnistuneesta seurannasta
Lyhytaikaisen seurannan tulokset saattavat olla myös ei-toivottuja, sillä esimerkiksi ennallistamiskohteilla valumavesien ravinnepitoisuudet voivat nousta joksikin aikaa ennallistamisen jälkeen. Puruveden Lautalahteen rakennetun kosteikon alapuolisen puron kokonaisfosforipitoisuuksia. Kunnostusvaste on vaikea todeta Freshabit-hankkeessa toteutettiin monenlaisia valumaalueen kunnostuksia pienimuotoisista ojien tukkimisista laajojen suoalueiden ennallistamiseen. Aktiivinen kunnostustoiminta motivoi kansalaisjärjestöjä ja rajalliset voimavarat käytetään mieluummin kunnostamiseen kuin seurantaan. Kosteikko perustettiin loppuvuodesta 2017. Juutinen ym. on mahdotonta tehdä johtopäätöksiä muutoksista ja erottaa toimenpiteiden vaikutuksia luontaisesta vaihtelusta vedenlaadun osalta. Lintuvesillä seurattiin erityisesti pesimälinnuston lajija parimääriä, jotka ovat lintuvesikunnostuksille erinomaisia ekologisen vaikutuksen mittareita. Vastaavasti vesistöjen elpyminen on pitkäkestoinen prosessi, eikä kunnostuksella saavuteta nopeita tuloksia. Aiempia mittaustuloksia oli ainoastaan keväältä 2005. Pesimälinnusto ja erityisesti levähtävien ja ruokailevien lajien osuudet vaihtelevat vuosittain, mikä myös hankaloittaa vaikutusten arviointia. Miltei poikkeuksetta ravinneja kiintoainepitoisuudet suurenivat kosteikon perustamisen jälkeen ulosvirtaavassa vedessä, mutta tasaantuivat ajan myötä (Kuva 2 ). Kunnostajat haluavat kunnostaa, eikä seurata Kuormituksesta johtuva rehevöitymiskehitys on usein vienyt vuosikymmeniä. Vaikutusten arviointia yksittäisellä kohteella pitäisi tukea seuraamalla linnustossa tapahtuvaa vaihtelua, mutta aiemmin toteutetut laskentatulokset eivät aina ole avoimesti saatavilla. Kuva 2. Eräillä kohteilla seurattiin vedenlaatua myös jatkuvatoimisten mittareiden avulla, mutta koeluontoisen aineiston tulkinta oli mittaustuloksiin liittyvien epävarmuuksien takia vaikeaa. Parimäärien seurantaaika kunnostuksen toteutuksen jälkeen jäi kuitenkin kovin lyhyeksi ja tulokset olivat vaihtelevia. Seurannan puutteista huolimatta esimerkiksi punasotkan todettiin tavoitteiden mukaisesti suosivan sille perustettuja pesimäsaarekkeita. Erityistä huomiota kiinnitettiin luontodirektiivin IV-liitteen tiukasti suojeltujen lajien inventointiin ja seurantaan, koska näiden lajien lisääntymisja levähdysalueiden hävittäminen on kielletty. Ennallistamisen vaikutukset ovat vaikeasti mitattavissa, sillä lyhytaikainen seuranta alapuolisissa vesissä tai ojissa saattaa kertoa enemmän luontaisesta vesitilanteesta kuin kunnostustoimen vaikutuksesta. Usein tiedetään jo etukäteen, ettei vaikutuksia pystytä välttämättä todentamaan hankkeen aikana. 2020). Myös kosteikkokunnostusten vaikuttavuutta on vaikea arvioida lyhytkestoisen, harvakseltaan toteutetun seurannan perusteella. Lisäksi hankkeessa kunnostettiin lukuisia kosteikkoja erityisesti metsävaltaisille valuma-alueille. Useilla kohteilla havaittiin viitasammakon ja lampikorentolajien runsastuneen pian kunnostustoimien jälkeen. Monet kunnostustoimenpiteet edellyttävät toistoja, mikä aiheuttaa paitsi haasteita monien hankkeiden aikamittakaavassa, nostaa myös kunnostuksen kokonaiskustannuksia. 20 40 60 80 100 120 10.5.2016 22.9.2017 4.2.2019 18.6.2020 31.10.2021 15.3.2023 Ko ko na isf os fo rip ito isu us µg /l Päivämäärä Kosteikon perustaminen 7 Vesitalous 6/2022 Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Lisäksi yksinkertaisen ohjeistuksen puute seurantojen toteuttamisesta ja tulosten tulkinnasta johtaa helposti toimijoiden turhautumiseen. Aiempien arvioiden perusteella ennallistamisen vaikutukset ovat kuitenkin pitkällä tähtäimellä positiivisia (esim
Valtioneuvoston periaatepäätös. 2021. Rahoitukseen sisällytettävillä ehdoilla voidaan varmistaa, että hankkeissa toteutetaan seurantaa. Koljonen, S., Sammalkorpi, I., Kotamäki, N., Ilmonen, J., Louhi, P. Kirjallisuus Gummerus-Rautiainen, P., Alanen, A., Eisto, K., Ilmonen, J., Keskinen, H.-L., Krüger, H., Matveinen, K., Svensberg, M., Rintala, T., Raatikainen, R., Ryömä, R. Asiantuntija-arvio kunnostushankkeiden vaikutuksista ekosysteemipalveluihin FRESHABIT -hankkeessa. Cost-effective land-use options of drained peatlands – integrated biophysical-economic modeling approach, Ecological Economics 175: 106704. Vaikka hankkeessa tuotettiinkin seurantaohjeistus, jonka tavoitteena on yhtenäistää seurantojen toteuttamista myös hankerajojen ulkopuolella (Koljonen ym. 1993. 8 www.vesitalous.fi Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Toimenpiteiden merkityksen arviointikehikko (Marttunen ym. Seurannat vaativat tuekseen ohjeistusta ja riittävästi resursseja Freshabit -hankkeen kokemusten perusteella seurannan haasteita olivat ohjeistuksen ja resursoinnin puute sekä seurantojen aikajänne. 2020. Helmi-elinympäristöohjelma 2021–2030. Vesitalous 5/2018. 2020), helposti saatavissa olevaa ohjeistusta on kehitettävä edelleen. H., Meijer, M.-L., Moss, B. Kuva 3. 2018 Seuranta vesien kunnostusten kulmakivenä. 2022). Kyselyssä käytettiin uutta lähestymistapaa, jossa arvioitiin sekä toimenpiteen vaikutuksen voimakkuutta että laajuutta (Kuva 3 ). 2022. Scheffer, M., Hosper, S. Pitkäaikainen vaikuttavuusseuranta tulisi siten jatkossa varmistaa myös muuten, kuin pelkän hanketoiminnan kautta. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 13/2020. 8,8:275–278. URL: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-383-899-4. 2020. Vesistökunnostusten seurantojen toteuttaminen. & Jeppesen, E. Perinteistä seurantaa voidaan täydentää ekosysteemipalveluiden arvioimisella Hankkeen sosiaalista vaikuttavuutta seurattiin myös ekosysteemipalvelukyselyn kautta (Marttunen ym. & Siitonen, J. Valtioneuvosto, Helsinki. Marttunen, M., Turunen, V., Todorovic, S., Lehtoranta, V. Trends in Ecology and Evolution. Ekologiset vaikutukset ilmenevät kuitenkin useimmiten niin pitkän ajan kuluessa, ettei mikään hanke riitä niiden toteamiseen. 74 s. 2022). Subjektiiviseen arvioon perustuvan menetelmän avulla voitiin arvioida muuten vaikeasti mitattavia vaikutuksia esimerkiksi virkistyskäyttöarvoon. Alternative equilibria in shallow lakes. Juutinen, A., Tolvanen, A., Saarimaa, M., Ojanen, P., Sarkkola, S., Ahtikoski, A., Haikarainen, S., Karhu, J., Haara, A., Nieminen, M., Penttilä, T., Nousiainen, H., Hotanen, J.-P., Minkkinen, K., Kurttila, M., Heikkinen, K., Sallantaus, T., Aapala, K., Tuominen, S. Koljonen, S., Sammalkorpi, I., Vilmi, A., Hellsten, S. Hellsten, S. Raportti 61s. (toim.). Jatkossa seurantoja voitaisiinkin täydentää ekosysteemipalvelukyselyjen avulla vaikuttavuuden arvioimiseksi
nature-based solutions), jotka määritelmän mukaan ovat yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuja, jotka tukeutuvat luontoon tai inspiroituvat siitä. Metsäkeskus oli jo aikaisemmin, Freshabit hankkeen yhteydessä, rakentanut alueelle useita vesiensuojelurakenteita, kuten kosteikkoja, putkipatoja ja pintavalutuskenttiä, kiintoaineja ravinnekuorman vähentämiseksi, lisäksi metsänhakkuiden yhteydessä yleensä jätetyt suojakaistat/vyöhykkeet pidättävät ravinteita ja kiintoaineita. luontopohjaisina ratkaisuina (engl. Lisäksi on otettu käsin vesinäytteitä lähes kuukausittain mittausaseman vierestä. Vaikutukset ulottuvat myös biologiseen monimuotoisuuteen ja alueen virkistysarvoon. Ne tuottavat samanaikaisesti ekologista, sosiaalista ja taloudellista hyötyä (Sitra 2022). Ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoutuminen maaekosysteemeistä on usein ihmisen aiheuttamaa, johtuen maankäytöstä tai muutoksista siinä kuten metsänhakkuista tai maanviljelystä. Ensimmäisen seurantavuoden tavallista lämpimämpi talvi ja talvisateet heijastuivat etenkin veden virtaamaan, talvea seuranneena kesänä erityisesti klorofyllija sinileväpitoisuudet olivat huomattavasti korkeammat kuin seuraavana vuonna, jolloin talvi oli normaali. Jatkuvapeitteinen metsän kasvatus (eriikäisrakenteinen) puuston hakkuumenetelmänä on myös yleistynyt alueella, ja sen oletetaan vähentävän aineiden huuhtoutumia verrattuna avohakkuuseen (Routa ja Huuskonen 2022). Edellä mainittuja menetelmiä voidaan pitää myös ns. Jatkuvatoimisilla mittauksilla seurataan virtaamaa, klorofylliA:ta, sinilevien määrää, sähkönjohtavuutta, veden lämpötilaa, kokonaisja liuennutta orgaanista hiilipitoisuutta, sameutta, sekä happi-, kiintoaineja kokonaisfosforipitoisuutta. Maankäytön tai äärimmäisistä sääilmiöistä johtuvien muutosten havaitsemiseksi, tarvitaan jatkuvaa, reaaliaikaista vedenlaadun seurantaa. LIISA UKONMAANAHO Luonnonvarakeskus liisa.ukonmaanaho@luke.fi NATALIA KORHONEN Ilmatieteenlaitos natalia.korhonen@fmi.fi PEKKA SOJAKKA Etelä-Savon ely-keskus pekka.sojakka@ely-keskus.fi Freshabit ja Operandum -hankkeiden yhteydessä perustettiin jatkuvatoiminen veden laadun ja virtaaman mittausasema Kuonanjoelle syksyllä 2019. Veden laatua ja määrää seurataan jatkuvatoimisesti Puruveden Kuonanjoella 9 Vesitalous 6/2022 Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Tulokset ovat olleet vaihtelevia. Lisäksi ilmaston muutoksen myötä tietyt äärevät sääilmiöt kuten esimerkiksi rankkasateet yleistyvät, lisäten aineiden huuhtoutumista vesistöihin. Freshabit LIFE IP (Metsähallitus, 2022) ja Operandum (Operandum, 2022) (Horisontti 2020 ohjelma) -hankkeiden yhteydessä Luonnonvarakeskus (Luke) ja Etelä-Savon ely-keskus (Esa-Ely) hankkivat yhdessä jatkuvatoimisen vedenlaatu ja virtaamamittausaseman Puruveden Kuonanjokeen syksyllä 2019. R avinteiden ja kiintoaineen huuhtoutuminen maa-alueilta vesistöihin vaikuttaa vesiekosysteemin toimintaan ja johtaa veden tilan huonontumiseen ja muutoksiin eliöstössä. Erityisesti Operandum hankkeessa luontopohjaiset ratkaisut hydro-meteorologisten riskien vähentämiseksi ovat olleet fokuksessa
Virtaaman mittaamiseen käytetään Starflow 6527 QSD ultraääni-doppler-laitetta (Starflow 6527, 2019), joka on sijoitettu myös joenuoman pohjalla vedenlaatuantureiden läheisyyteen. Jatkuvatoimisen seurannan etuna on etenkin se, että se tuottaa reaaliaikaisesti tietoa vesistön tilasta ja muutoksista siinä (Tarvainen yms. Laitteet sijaitsevat noin 20 cm pohjan yläpuolella joen keskiuomasta. Veden laatua kuvaavat anturit on asennettu EXO2-sondialustalle (www.ysi. Vesi virtaa samalla tavoin monelta muultakin rehevöityneeltä osavaluma-alueelta Puruveteen, millä on väistämätön vaikutus Puruveden tilaan. tynyt ja pohjalietettä on kertynyt runsaasti. Mittaukset perustuvat fluoresenssitekniikkaan, pois lukien lämpötila ja johtavuus. Laite vaatii virtausnopeuden vähintään 2 cm/s ja veden syvyyden alle 2 m (Taulukko 1 ). EXO-anturit puhdistetaan mekaanisella laitteeseen integroidulla harjalla ennen automaattista mittausta. Se mittaa veden nopeutta ja syvyyttä ultraäänisyvyysanturilla. Kokonaisja liuennut orgaaninen hiili (TOC, DOC) lasketaan humusfluoresenssista (+sameus, lämpötila, klorofylli) ja kiintoaine käyttämällä sameutta. Vesinäytteitä on otettu määräajoin, talvella harvemmin kuin kasvukaudella, keskimäärin 15 kertaa vuodessa. Mitä ja millä seurataan. Ukonmaanaho), c) EXO2 sondialustalle sijoitetut anturit (Kuva: L. Siksi fosforin laskeminen vaatii lisäparametrejä, kuten klorofylli-A:ta ja sinileviä. Nykyisin Puruveden selkäalueillakin havaitaan sinilevää enenevässä määrin. Vesinäytteet esikäsitellään ja kemialliset analyysit tehdään kestävöimättömistä näytteistä Eurofinsin laboratoriossa, jossa on akkreditoitu laboratorio (Ti31 ENISO/IEC 17025) ja joka käyttää kemiallisiin analyyseihin SFStai ISO-standardeja. Laite mittaa anturin lukemien muutosta myös puhdistuksen aikana ja lopettaa puhdistuksen, kun lukemat ovat vakaita. Säännöllinen kuukausittainen käsin otettava vesinäytteenotto aloitettiin jatkuvatoimisen vedenlaatuja virtaamamittausaseman käyttöönoton yhteydessä vuonna 2019 (Kuva 3 ). com/EXO, Kuva 3c ). Antureiden kalibrointiväli on kuusi kuukautta ja antureiden käyttölämpötila -50 °C… +80 °C Mittaustuloksia on verrattu Esa-ELYn manuaalisen vesinäytteenoton tuloksiin ja käytetty laitteiston kalibrointiin, jotka on otettu samalta paikalta missä jatkuvatoiminen laite sijaitsee. Sojakka, b) Jatkuvatoimisen laitteisto virtalähde ja keruuasema näytteenottopisteen vieressä (Kuva: L. Näiden tietojen perusteella joen virtaama lasketaan autoKuva 3. Ukonmaanaho) a) b) c) 11 Vesitalous 6/2022 Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Kuonanjoen jatkuvatoimisella vedenmittausasemalla seurataan virtaamaa, klorofylli-A:ta, sinileviä, sähkönjohtavuutta, veden lämpötilaa, kokonaisja liuennutta orgaanista hiilipitoisuutta, sameutta, happi-, kiintoaineja kokonaisfosforipitoisuutta (Taulukko 1 ). Kokonaisfosfori määritetään yleensä pelkillä sameusarvoilla, mutta rehevöityneissä vesissä sameus ei yksin selitä fosforin muutoksia, koska suuri osa fosforista on sitoutunut leväbiomassaan, erityisesti sinileviin. Parametrit mitataan 30 minuutin välein. Perinteiset seurantamenetelmät perustuvat aikaa vieviin näytteenottoja analysointiprosesseihin, yleensä pintavesinäytteisiin, jotka kerätään in situ ja analysoidaan laboratoriossa noin kerran kuukaudessa tai harvemmin. Laitteen asennuksen yhteydessä suoritettiin kanavaprofiilin mittaus ja muutamia virtaamakalibrointimittauksia. a) Kuonanjoki, jonne on sijoitettu jatkuvatoiminen veden laadun ja määrän seuranta-asema (punainen piste) (Kuva: P. Kuonanjoen valuma-alueen vedenlaatua on seurattu vuodesta 1966 lähtien ottamalla ajoittain käsin vesinäytteitä alueen järvistä ja Kuonanjoesta (https://www.syke.fi/en-US/Open_ information/Open_web_services/Environmental_data_ API). 2015). Kesäisin antureita on puhdistettu myös manuaalisesti joka toinen viikko
Luode Consulting Oy on huolehtinut raakatiedon tallentamisesta ja välittämisestä internettiin sekä on huolehtinut datan laadun tarkistamisen. Talven 2019–2020 leutouden vuoksi lunta ei juuri ollut. Nieminen ym. Myös kesä ja syksy 2020 olivat tavallista lämpimämpiä ja sateisempia. 2018), vaikutusta ei voinut havaita jatkuvatoimisen mittauslaitteiston mittauksissa. Korkea lämpötila ja runsas sademäärä heijastuivat Kuonanjoen virtaamaan, joka oli talvella 2020 paljon suurempi kuin talvella 2021 ja siitä puuttui korkea keväthuippu, joka näkyy yleensä huhtikuussa, jolloin lumet ja jääpeite sulavat. 0,1 µg/. Mitta-antureiden ominaisuudet (Lähde: M. Kiirikki /Luode consulting Oy). Lisäksi Yläkuonaan, noin 900 metriä pohjoiseen veden virtaama ja laatu mittausasemasta on asennettu automaattinen sääasema lämpötila-, sadeja kosteusantureineen ilmatieteenlaitoksen toimesta (katso lisää automaattiasemia ja niiden mittauksia osoitteessa: https://virpo.fmi.fi/operandum/. Tulokset osoittavat myös hyvin selvästi, kuinka lämpimämpi vuosi vaikuttaa erityisesti klorofylliin, sinileviin, sameuteen, kiintoaineja kokonaisfosforipitoisuuksiin, sillä niiden pitoisuudet olivat loppukesällä 2020 erittäin korkeita Kuonanjoessa. Vuonna 2021 pitoisuudet olivat alhaisempia kuin kesällä 2020. Mitatuilla parametreillä oli selkeä vuodenaikaisrytmi pitoisuuksien ollessa yleensä korkeampia kesällä kuin talvella. 0,1 mg/. Jatkuvan veden laatuja virtaamamittausten alustavat tulokset Vedenlaadunja virtaamanmittaukset Kuonanjoen jatkuva toimisella asemalla on esitetty kuvassa 4 kahden vuoden ajalta (24.10.2019–4.11.2021) ilman lämpötilan ja sademäärän lisäksi (Ilmatieteen laitoksen toimittama). Taulukko 1. 0,01 0,1 0,2 tai tarkempi Paineanturi 0–500 cm 0,1 0,50 % 0,50 % Virtausnopeus 0,02–1,6 m/s 0,001 1 % 5 % 12 www.vesitalous.fi Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Talvi 2019–2020 oli poikkeuksellisen leuto, ollen tilastojen lämpimin talvi vuodesta 1961 alkaen. Näiltä osin ilmastonmuutoksen odotetaan jo yksinäänkin vaikuttavan kielteisesti veden laatuun. . Talven 2019–2020 keskilämpötila oli noin 5,5 astetta vuosien 1991–2020 keskiarvoa lämpimämpi ja kokonaissademäärä oli noin 110 % vuosien 1991-2020 keskiarvosta. Jatkuvatoimisesta laitteistosta saadut tulokset osoittivat, että ne olivat odotetun mukaiset. Starflow ultaraääni-dopplerissa ei ole liikkuvia tai kuluvia osia, eikä se vaadi säännöllistä puhdistusta, huoltoa tai kalibrointia. R² > 90 % TOC, DOC mitattuna fluorometrillä * 0–100 mg/. Myös virtaamahuippu osui huhtikuulle eli normaaliin lumensulamisja jäiden lähtöajankohtaan. . R² > 80 % Sähkönjohtavuus 0–100.000 µS/cm 0,1 µS/cm ±1 % or 2 µS/cm R² >99 % Lämpötila ?5 … 50 °C 0,01 0,2 0,2 tai tarkempi Happi 0–50 mg/. Saattaakin kestää useampi vuosi, ennen kuin näinkin suurelle valuma-alueelle kohdistuneiden luontopohjaisten ratkaisujen (tai vesiensuojelurakenteiden) vaikutukset näkyvät jatkuvatoimisessa mittauksissa. Tarkastetut vuodet olivat kuitenkin hyvin erilaisia. Ilmastonmuutoksen myötä etenkin talvisateiden on ennustettu lisääntyvän ja sään lämpenevän, ja samalla lisääntyvät myös olosuhteet, jotka ovat suotuisia ravinteiden huuhtoutumisen ja eroosion kannalta. maattisesti. Anturi Mittausalue Erotuskyky Mittaustarkkuus, laitevalmistajan ilmoittama Mittaustarkkuus, Luode consulting kokemuksiin perustuva Sameus 0–4000 FNU/NTU 0,01 FNU/NTU 2 % tai 0,3 FNU/TNU R² tavallisesti > 98 % Klorofylli A ja sinilevä 0–400 µg/. Käytettyjen luontopohjaisten ratkaisujen, eli tässä yhteydessä vesiensuojelurakenteiden, joiden tiedetään olevan tehokkaita sitomaan kiintoaineita tai ravinteita tai molempia (esim
ja Leinonen A. Metsähallitus 2022. 2018. & Huuskonen, S. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 40/2022. Tutkimusraportti. ISBN: 978-952-275-280-2. 97.+-liitteet. 2021. 2015. Luonnonvarakeskus. (toim.). EteläSavon Ely-keskus. https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/ luontopohjaiset-ratkaisut/, viitattu 26.9.2022. Vuosien välinen vaihtelu mitatuissa pitoisuuksissa ja valunnassa voi olla suurta, ja siksi esimerkiksi luontopohjaisten ratkaisujen vaikutuksia ei lyhyen datan perusteella voi havaita. https://www.operandum-project.eu/, viitattu 26.9.2022. ja Heikkala, E. Lopuksi Merkittävin hyöty laitteiston käytössä on havainnoida vedenlaadullisia muutoksia eri kuormitustilanteissa vuodenaikojen ja ääri-ilmiöiden suhteen. Nieminen, M., Piirainen, S., Sikström, U., Löfgren, S., Marttila, H., Sarkkola, S., Laurén, A., Finér, L. Ylä-Kuonan sääasema: a) Kuonanjoen lämpötila ja sademäärä, Kuonanjoen jatkuvatoiminen veden laadun ja virtaaman mittausasema: b) veden lämpötila ja virtaama, c) sameus ja kiintoaine, d) Kokonaisklorofylli-A, sinilevä ja kokonaisfosfori, e) liuennut orgaaninen hiili ja kokonaisorgaaninen hiili. Lisäksi yhdistämällä vuorokautiset keskivirtaamatiedot laskennallisiin ravinnepitoisuuksiin voidaan laskea tarkennettu ainevirtaama ravinnekuormituksen laskemiseksi. Routa, J. https:// doi.org/10.1007/s13280-018-1047-6. Ambio 2018, 47:535–545. 132 s. Sedimentin laatu ja määrä, pohjaeläimistö, vedenlaatu sekä kuormitusja fosforimallitarkastelu kunnostussuunnittelun perustaksi. Helsinki. Operandum 2022. Ditch network maintenance in peat-dominated boreal forests: review and analysis of water quality management options. http://www. Puruveteen laskevan Kuonanjärven nykyinen tila. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus: Synteesiraportti. Sitra 2022. Kirjallisuus Hakala, A., Hagman A-M., Kangas, H. Uudet menetelmät vesistöjen seurannassa – mahdollisuudet ja haasteet. 2022. Myös säätekijöiden vaihtelu vaikeuttaa tulkintaa. Tarvainen, M., Kotilainen, H., Suomela, J. Ramboll, Etelä-Savon Elykeskus.75 s.-liitteet. doria.fi/handle/10024/120174 Tattari, S. https://www.metsa.fi/ projekti/freshabit/freshabit-hankkeen-tuottamia-aineistoja/ viitattu 26.9.2022. Starflow 2019. Tossavainen 2019. Kuva 4. https://www.unidata.com.au/products/watermonitoring-modules/starflow-qsd-sdi-12-instrument/#Overview. Karelia ammattikorkeakoulu. Raportti, 45 s. Sen sijaan on liian aikaista verrata seurantatuloksia perustilanteeseen. 2017. https://www.metsa.fi/projekti/freshabit/, viitattu 26.9.2022. Malliperheen soveltaminen Puruveden vesistöalueelle. Vesien hoidon yleissuunnitelma Puruveden kalatalousalueelle. Ilman lämpötila (°C) ja sademäärä (mm/tunti) Ilman lämpötila: 24.10.2019-31.1.2020 ja 18.-23.6.2020 Laukansaari, 1.2.-18.6.2020 ja 23.6.2020-4.11.2021 Yläkuona Sademäärä: 24.10.2019-31.1.2020 Laukansaari, 1.2.2020-4.11.2021 Yläkuona Ilm an läm pö tila (°C ) Sa de mä är ä (m m / tun ti) 24/1 0/20 19 01/0 1/20 20 01/0 4/20 20 01/0 7/20 20 01/1 0/20 20 01/0 1/20 21 01/0 4/20 21 01/0 8/20 21 04/1 1/20 21 40 60 30 20 -20 -40 a) b) c) d) e) 13 Vesitalous 6/2022 Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia
Ekologisten vaikutusten lisäksi voidaan seurata myös toimenpiteiden teknistä onnistumista ja uoman rakenteellisia muutoksia. Se myös edellyttää aina ELY-keskuksen lupaa ja tekijöiltä asianmukaista koulutusta. Lisääntymisen käynnistymistä voidaan havainnoida esimerkiksi laskemalla kutupesiä (Syrjänen ym. 2020). P uroille on käyttökelpoisia seurantamenetelmiä kunnostuksen tavoitteista riippuen (Koljonen ym. Putkilokasvillisuus on puroissa useimmiten niukkaa, mutta piileväja sammalyhteisöt runsaita ja monipuolisia. Hankkeiden resurssit eivät kuitenkaan yleensä riitä pitkäaikaiseen seurantaan. Seurannaksi molemmissa tapauksissa soveltuu esimerkiksi rummun ja uoman ominaisuuksia mittaava seuranta. Virtavesissä poikastuotannon arviointi onnistuu parhaiten sähkökoekalastamalla alueita syksyisin, jolloin samalla saadaan laajemminkin tietoa alueen koskissa esiintyvästä kalastosta. Tällöin on mielekästä seurata taimenpopulaation kehittymistä tai muuta kalastoa, kuten kunnostetun alueen kutevien kalojen määrää ja poikastuotannon kehittymistä (Koljonen ym. Kunnostusten ekologisten vaikutusten todentamiseksi tarvitaan usein pitkäaikaista seurantaa. Luotettavien tuloksien saamiseksi sähkökalastusta tulisi tehdä kunnostuskohteissa useamman vuoden ajan. Suositeltavaa olisi toteuttaa seurantaa standardisoidulla menetelmillä, kuten sähkökoekalastuksella tai pohjaeläinnäytteenotolla. Ekologinen seuranta Jokien ekologisen tilan seurannan ohjeistus käsittää biologisten muuttujien osalta piilevät, pohjaeläimet ja vesikasvit (Järvinen ym. 2013). Lisäksi voidaan arvioida toimenpiteiden vaikutuksia kalastoon sähkökoekalastuksen avulla. Nämä vaellusesteet pyritään poistamaan korjaamalla tierumpujen rakenne tai poistamalla se kokonaan (Eloranta & Eloranta 2016, Karppinen 2020). Tierumpujen kunnostaminen hyödyttää kalojen lisäksi myös muita vesieliöitä, kuten vesihyönteisiä, saukkoja ja suurempiakin nisäkkäitä, jos alitus korjataan riittävän väljäksi. Yhteisötason seuranJARI ILMONEN Metsähallitus jari.ilmonen@metsa.fi SAIJA KOLJONEN Suomen ympäristökeskus PAULIINA LOUHI Luonnonvarakeskus PIRKKO-LIISA LUHTA Metsähallitus JANNE TOLONEN Valonia Purojen kunnostaminen on yleistynyt mm. 2020), mutta yleisesti ottaen seurannan ohjeistuksessa ja toteutuksessa on edelleen parannettavaa niin purojen kuin muidenkin luontotyyppien kohdalla (GummerusRautiainen ym. Purokunnostuksen vaikutukset saadaan parhaiten todettua, jos kohteilla tehdään hyvin suunniteltua seurantaa ennen toimenpiteitä ja sopivan ajan kuluttua toimenpiteiden päättymisestä. Tärkeä ja yleistyvä kunnostustoimenpide virtavesissä on erilaisten vaellusesteiden poistaminen. Vaikka menetelmät on kehitetty suuremmille joille, niitä voidaan soveltaa myös puroilla. Puroissa yleisin vaelluseste on väärin asennettu tai huonokuntoinen tierumpu (Eloranta & Eloranta, 2016). Lisäksi voidaan parantaa elinympäristön määrää ja laatua tierummun molemmin puolin. Seurannalla voidaan myös parantaa kunnostusmenetelmiä ja lisätä toiminnan hyväksyttävyyttä kansalaisten, päättäjien ja rahoittajien suuntaan. Seurannan tehostaminen vaatii seurannan sisällyttämistä kaikkiin kunnostushankkeisiin, yhteistyön laajentamista ja uusien menetelmien omaksumista, sekä selkeää tavoitteiden määrittelyä. Purokunnostuksien tavoite on usein parantaa taimenen elinympäristöä. 2022). 2021). Haasteena on, että monen kunnostusmenetelmän seurantaan ei ole standardisoitua menetelmää. Purokunnostusten seurantaa tarve tehostaa 14 www.vesitalous.fi Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Helmi -elinympäristöohjelman myötä
Keskellä vertailuna puhdas naula. Yksinkertaistettu sovellus pohjan hapetus-pelkistyspotentiaalin mittaamisesta on ns. Elinympäristön muutosten seuranta Elinympäristön kunnostaminen tarkoittaa puroissa esimerkiksi peratun uoman vesittyneen pinta-alan lisäämistä kiveämällä, vanhojen mutkien uudelleen vesittämistä tai kivija puumateriaalin lisäämistä uoman monipuolistamiseksi (Koljonen ym. Se on suhteellisen nopea toteuttaa ja kuvaa puron yleistä tilaa hyvin. Pohjois-Pohjanmaalla on kehitetty puroinventointimenetelmä, jossa puro jaetaan jaksoihin uoman ja lähiympäristön ominaisuuksien perusteella (Hyvönen ym. nalla voidaan saada hyvä ja vertailukelpoinen kuva puron ekologisesta tilasta ja sen muutoksista tutkittavien eliöryhmien osalta, mutta menetelmät ovat työläitä ja seurantaa tulisi jatkaa vuosien ajan. Menetelmässä mitataan tai arvioidaan sekä uoman että sen lähiympäristön ominaisuuksia (uoman mitat ja monipuolisuus, kasvillisuuden peittävyys, lähiympäristön kasvupaikat ja kuormitustekijät) ja luonnontilaisuutta. Purojaksojen pituus voi vaihdella ominaisuuksien perusteella muutamista kymmenistä metreistä jopa yli kilometriin. 2005). Elinympäristön määrän lisääminen on yksinkertaisimmillaan esimerkiksi kutusoraikoiden kunnostamista tai poikastuotantoalueiden lisäämistä virtavesikutuisille kaloille, tai purouoman vesittyneen alan lisäämistä. Puroinventointimenetelmää voidaan käyttää myös seurantaan. Menetelmää vakioidaan parhaillaan LIFE Revives -hankkeessa. Esimerkiksi Iijoen latvapuron uoman Naulatesti Naulatesti on yksinkertainen puronpohjan hapetuspelkistyskyvyn mittausmenetelmä, missä 20 cm:n (8 tuumaa) pituisia ruostuvia rautanauloja upotetaan puron pohjaan viikoiksi, jonka jälkeen ne nostetaan ylös ja valokuvataan mittalevyllä. Kunnostus voi myös kohdistua kuormitukseen, kuten liettymisen tai hiekoittumisen vaikutusten vähentämiseen, tai rantavyöhykkeen tilan parantamiseen. 2020). Uoman palautuksessa peratusta alkuperäiseen uomaan voidaan mitata uoman pituutta tai vesipinta-alaa. Ruostumisen määrä ja alue naulassa kertoo suoraan, millä syvyydellä pohjassa on happea vai onko naula pysynyt ruostumattomana, jolloin pohja on hapeton. Elinympäristön monipuolisuutta ja toimintaa parantamalla voidaan olettaa parannettavan myös eliöyhteisöjen tilaa, vaikka niitä ei suoraan seurattaisikaan. Raakun elinkierron elvyttämisen kannalta kriittistä on mm. Laadun suhteen voidaan arvioida esimerkiksi pohjan raekokojen vaihtelua monimuotoisuuden ilmentäjänä, purossa olevan puun määrää tai esimerkiksi vesisammalten kokonaispeittävyyttä, joilla kaikilla on merkitystä puron eliöstön elinympäristön kannalta. Tällöin seurantaa voidaan tehdä melko yksinkertaisin leveysja pinta-alamittauksin, kuitenkin erilaiset virtaamatilanteet on huomioitava. veden ja pohjan laatu sekä väli-isäntänä toimivan taimenen tai lohen menestyminen vesistössä (Oulasvirta 2019). Erikoistapauksena ekologisesta seurannasta voidaan pitää jokihelmisimpukkaa eli raakkua. Vasemmalla puron kunnostetun alueen naulat (3 kpl) ja oikealla kunnostamattoman alueen naulat (3 kpl) kolmen viikon pohjassa pitämisen jälkeen. Inventointimenetelmää käytti pitkään lähinnä Metsähallitus Iijoen valuma-alueella, mutta viime vuosina sitä on levitetty myös muualle ja inventoitujen purojen määrä on kasvussa. Kutusoraikkojen tukkeutuminen on valuma-aluekuormittuneilla virtavesillä tavanomainen ongelma. naulatesti (ks. Raakun ja sen elinympäristön tilan arviointiin ja seurantaan käytetään Suomessa ja Ruotsissa populaation tilatutkimusmenetelmää, joka on soveltuvin osin kansainvälisen CEN (2017) standardin mukainen. 15 Vesitalous 6/2022 Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. tietolaatikko alla). Valuma-alueilta huuhtoutuva kiintoainekuormitus heikentää esimerkiksi taimenen lisääntymisalueita yleisesti. Naulatesti voisi kertoa myös kutusoraikkojen sisällä virtaavan veden hapen olemassaolosta tai sen puuttumisesta. Tällaisiin tapauksiin on niukasti valmiita seurantamenetelmiä. Menetelmä voisi soveltua virtavesien kunnostuksen seurantaan laajemminkin ennen ja jälkeen kunnostuksen
Yksinkertainen menetelmä tähän on keinotekoisten lehtien uittomenetelmä, missä arvioidaan uoman pidättämän lehtikarikkeen määrää (Koljonen ym. Elinympäristön määrän muutoksia voidaan seurata myös prosessien avulla. 2021). Kuitenkin purojakson pituuden kasvaessa arvioiden tarkkuus väistämättä heikkenee, kun kukin muuttuja arvioidaan koko jaksolle. Rännimäisestä uomasta karike ui pääsääntöisesti läpi, mutkittelun, kivien ja etenkin puun määrän lisääntyessä uomaan pidättyvän karikkeen määrä kasvaa. monipuolisuutta kuvaavien muuttujien todettiin kohentuneen selvästi ja luonnontilaisuuden hiukan 15 vuotta kunnostuksen jälkeen (Taulukko 1 ). Vielä yksinkertaisemmin saman voi havainnollistaa kuvaamalla purojaksoa syksyllä lehtienlähdön jälkeen ennen ja jälkeen kunnostuksen. Puroon pidättyvä lehtikarike on puroeliöstön kannalta elintärkeä ravinnon lähde ja kuvaa myös uoman monimuotoisuutta hyvin (ks. Myös kunnostushankkeiden sosiaaliset ja sosioekonomiset vaikutukset ovat toistaiseksi jääneet vähälle tarkastelulle. Kunnostusten seurannassa on kiistatta kehitettävää ja kunnostusten yleistyminen lisää painetta toteuttaa vaikutusten seurantaa. Pohjanlaadun sekä puun ja kasvillisuuden määrää voidaankin seurata tarkemmin kiinteiden poikittaislinjojen tai tutkimusalojen avulla, mutta tämä lisää työmäärää. Iijoen latvoilla sijaitsevan Nällinsuonpuron uoman tilaa kuvaavien muuttujien jakauma eri runsausasteikoilla (Kutupaikat – Puuaines: puuttuu 5 erittäin paljon; Luonnontilaisuus: suojeluarvo vähäinen 5 täysin luonnontilainen) ennen ja 15 vuotta jälkeen kunnostuksen. Kuinka purokunnostusten seurantaa tulisi kehittää. Saman puropituuden inventoinnissa ensimmäisessä inventoinnissa puro jaettiin seitsemään, toisessa 15 jaksoon. Helmi -kunnostuskohteilta edellytetään kustannustehokasta ja helposti toteutettavaa seurantaa ja ohjelmassa on luvattu jokaiselle elinympäristötyypille seurantaohjeistus. Taulukko 1. Ennen kunnostusta 15 vuotta jälkeen 5 4 3 2 1 Keskiarvo 5 4 3 2 1 Keskiarvo Kutupaikat 1 3 3 0,9 3 4 8 1,7 Montut 4 3 1,6 5 8 2 2,2 Suojapaikat 3 4 2,4 5 6 3 1 3,0 Mutkittelevuus 7 1 1 11 3 1,9 Leveysvaihtelut 2 5 1,3 2 9 4 2,9 Puuaines 2 5 0,3 5 3 3 4 2,6 Luonnontilaisuus 1 3 3 2,7 4 5 6 2,9 Kunnostetun Alahaapuanojan puusuisteet ja pintakivet pidättävät hyvin lehtikariketta, joka toimii hajotessaan puron tärkeimpänä ravintolähteenä. 2020). 16 www.vesitalous.fi Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Pelkästään Helmielinympäristöohjelmassa on tavoitteena kunnostaa 600 km puroja vuoteen 2030 mennessä (GummerusRautiainen ym. kuva oikealla)
Tekninen seuranta voi olla yleiskatsaus rakenteiden ja materiaalien pysyvyydestä tai siinä voidaan soveltaa yllä kuvattuja elinympäristön tilaa mittaavia menetelmiä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun toimenpiteiden vaikutuksista saadaan tutkittua tietoa purojen monimuotoisuuteen. tietolaa tikko alla). Kunnostuksen tavoitteita ja olosuhteita on monenlaisia ja seuranta pitää sovittaa niiden mukaan. Myös kalatalousalueet voisivat lisätä käyttöja hoitosuunnitelmiinsa tärkeimpien alueidensa seurannan, mutta haasteeksi sielläkin on osoittautunut resurssien vähyys toteuttaa seurantoja. 2021). Laaja ekologinen seuranta kaikilla kunnostuskohteilla ei varmasti tule kyseeseen. Puron ylläpitämien ja puron terveyttä kuvaavien keskeisten ekosysteemitoimintojen osalta selvitetään purolevien perustuotantoa, purouoman eloperäisen aineksen pidätyskykyä, eloperäisen aineksen mikrobija selkärangatonperustaista hajotustoimintaa sekä puron metaboliaa. Kunnostuskohteiden tekninen seuranta ja jälkitarkastus olisi syytä toteuttaa kohteilla teknisen onnistumisen takaamiseksi. Minkälaisella tasolla kunnostuksia sitten pitäisi seurata. Pyrstö-tutkimushankkeen toteuttaa Oulun yliopisto ja Luonnonvarakeskus. Seurantaa voisi sisällyttää myös kuntien toteuttamaan ympäristön tilan seurantaan. Järjestelmällistä, pitkäkestoista seurantaa voidaan kuitenkin toteuttaa lähinnä valtion rahoittamana viranomaistyönä. vesipinta-alan arviointiin. Tietojen tallentaminen yhteisiin olemassa oleviin rekistereihin on myös tärkeää (koekalastusrekisteri, Hertta -vedenlaatu ja pohjaeläimet, lajitieto laji.fi), jotta tieto olisi avointa ja eri tahojen hyödynnettävissä. Kalastoon liittyvät seurantamenetelmät sopivat kunnostuksiin, missä tavoitteena on ollut kalaston elinympäristön parantaminen, mutta ne antavat vain hyvin kapean kuvan esimerkiksi kunnostuksien vaikutuksista vesieliöstön monimuotoisuuteen. Puroille olisi tarpeen perustaa soiden tapaan pysyvä seurantaverkosto pitkän aikavälin muutosten seuraamiseksi (Gummerus-Rautiainen ym. sijainti, materiaalimäärät), jotta seurantaa olisi mahdollista toteuttaa tulevaisuudessa, esimerkiksi erillisellä tutkimushankkeella. Metsähallituksen puroinventointi soveltuu uoman seurantaan, mutta tarvitsee rinnalleen myös muita menetelmiä. Rahoitusta tutkimukseen on saatu ympäristösekä maaja metsätalousministeriöltä. https://www.luke.fi/fi/projektit/pyrsto 17 Vesitalous 6/2022 Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Avoimilla paikoilla myös ilmakuvaus droonin avulla voi olla tehokas menetelmä esim. 2019). Verkostoa perustettaessa tulee kuitenkin huomioida purojen luontainen maantieteellinen vaihtelu, erilaiset kuormittavat tekijät eri alueilla sekä kunnostusPYRSTÖ – vesiekosysteemien ekologinen seuranta Pyrstö-tutkimushanke Pyrstö-tutkimushankkeessa seurataan suoluonnon ennallistamisen ja purokunnostuksen välittömiä erillisja yhdysvaikutuksia puroekosysteemien monimuotoisuuteen ja toimintaan. Minimivaatimuksena kaikilta kunnostushankkeilta voidaan vaatia toteutetun kunnostuksen mahdollisimman tarkkaa dokumentointia tilasta ennen kunnostuksia ja toteutetuista kunnostustoimista (mm. Seuranta toteutetaan vuosina 2022–23, jolloin kunnostuksista on kulunut vasta 1-3 vuotta, joten vastauksia saadaan vain toimenpiteiden lyhytaikaisista vaikutuksista. Kunnostustoimenpiteet toteuttaa Metsähallituksen Eräpalvelut ja näiden perusteella seurantaan valitut 25 purokohdetta sijaitsevat Rovaniemen, Taivalkosken ja Suomussalmen läheisyydessä. Myös erilaiset uoman mittaukset ja mallinnukset kuten uoman morfologian muutokset ennen-jälkeen kunnostuksen ovat potentiaalisia menetelmiä kunnostusten vaikutusten arvioinnissa (Huusko ym. Tutkimuksessa seurataan muun muassa taimenen ja muun kalaston sekä pohjaeläinja vesisammalyhteisöjen esiintymistä. Koska kunnostuksen vaikutukset näkyvät hitaammin kuin kunnostushankkeiden kesto, kunnostusten vaikuttavuuden osoittamiseen tarvitaankin hankkeista riippumattomia resursseja tai sitten resurssit tulee sisällyttää hankkeille myönnettäviin rahoituspäätöksiin. Verkoston perustamisessa voitaisiin hyödyntää olemassa olevia seurantoja, kuten Maaja metsätalouden kuormituksen ja sen vesistövaikutusten vaikutuksia mittaavaa MaaMet -seurantaa. Lisäksi tapauskohtaisia seurantatutkimuksia voidaan toteuttaa yhteistyönä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tai muiden oppilaitosten kanssa (ks. Kunnostustoimien lisäksi myös seurannalle kannattaa asettaa selkeät tavoitteet: mitä toteutetulla seurannalla halutaan osoittaa kunnostustoimien vaikutukseksi
2019. Helmi-elinympäristöohjelma 2021–2030. Suomen ympäristökeskus. 2019: Jokihelmisimpukan nykytila ja lajin suojelemiseksi tarvittavat toimet Suomessa. Elinympäristömallinnus kalataloudellisten kunnostusten arvioinnin työkaluna – esimerkkinä Simojoki. Esteet pois II. PohjoisPohjanmaan ympäristökeskus, Oulu. 2021, julkaisematon). äärevöityvän hydrologian välityksellä. 2020. Riista ja kalatalous. Metsähallitus. & Kangas, M. 2016. (toim.). 45 s. Koljonen, S., Sammalkorpi, I., Vilmi, A. Valtioneuvoston periaatepäätös. Hyvönen, S., Suanto, M., Luhta, P.-L., Yrjänä, T. Kunnostustoiminta on laajenemassa ja kustannustehokkuuden sekä tuloksellisuuden varmistamiseksi tarvitaan seurantaa, jolla vaikuttavuutta ja kunnostustoimien tehokkuutta voidaan arvioida. Valtioneuvosto, Helsinki. 28 s. & Moilanen, E. URL: https://www.eraluvat.fi/media/ dokumentit/esteet-pois/esteellisen-vesistorummun-kunnostamisopas_esteetpoisii.pdf. 2013. Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina 1998-2003. prEN 16859. URL: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-899-4. Järvinen, M., Aroviita, J., Hellsten, S., Karjalainen, S.M., Kuoppala, M., Mykrä, H., & Mitikka, S. 2005. URL: https://www.ymparisto.fi/download/ Jokienjarvienbiologisenseurannanohje_tarkistettu_1852022pdf/%7BB948034F-7F9D-4EAB-A153-92FA2DDEDBBE%7D/29725. Alueelliset ympäristöjulkaisut 403. & Siitonen, J. Kirjallisuus CEN 2017. 47 s. 25 s. Taimenen kutupesälaskenta – menetelmät ja esimerkkituloksia. Jokien ja järvien biologinen seuranta näytteenotosta tiedon tallentamiseen. Rumpurakenteiden ympäristöongelmat, niiden ehkäisy ja korjaaminen: Keskisuomalainen pilottitutkimus. tyyppien kirjo. KeskiSuomen ELY-keskus. Publication No: 6/2019: 46–84. 18 www.vesitalous.fi Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Purojen tilan muutoksia arvioivalle seurantaverkostolle olisi tarvetta monestakin syystä. Coastal watercourses – Methodological Development and Restoration (Kustmynnande vattendrag – Methodutveckling och Restaurering; Perämereen laskevia vesistöjä – Menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen). Alleco Oy raportti n:o 1/2019. Teoksessa: Broman, A., Nordblad, F., Johansson, M., Becher, M., Sohlenius, G., Öhrling,C., Boman, A., Josefsson, S., Mattbäck, S., Lindström, C., Olide, C., Liwata-Kenttälä, P., Huusko, A., Jokikokko, E., van der Meer, O., Lahti, M. & Eloranta A. Helmi -elinympäristöohjelman seurantaa selvittäneen alatyöryhmän pienvesiä koskevassa osiossa arvioitiin, että yhteensä 30 seurattavaa purokohdetta sisältävän verkoston vuosittainen kustannus olisi vähintään 80 000 €/vuosi (Lehtomäki ym. Oulasvirta, P. Länsstyrelsen i Norrbottens län, Luleå. 2022. Laajempi seurantaverkosto vähentäisi myös yksittäisten kunnostushankkeiden seurantatarvetta sekä niihin tarvittavaa rahoitusta. & Valkeajärvi, P. 2020. 2019. 74 s. 94 s. & Hellstén, S. Gummerus-Rautiainen, P., Alanen, A., Eisto, K., Ilmonen, J., Keskinen, H.-L., Krüger, H., Matveinen, K., Svensberg, M., Rintala, T., Raatikainen, R., Ryömä, R. 2021. Syrjänen, J., Sivonen, K., Sivonen, O. Water quality – Guidance standard on monitoring freshwater pearl mussel (Margaritifera margaritifera) populations and their environment. Esteellisen vesistörummun kunnostamisopas. Eloranta, A. Huusko, A., Jokikokko, E., van der Meer, O., Lahti, M. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 13/2020. Tällaisen verkoston luominen ei onnistu yksittäisiltä toimijoilta, vaan se edellyttää valtakunnallista suunnittelua ja valtion rahoitusta. Versio: 18.5.2022. & Kangas, M. Alleco Oy 21.1.2019. European committee for standardization. Valuma-alueen kuormitus kertyy suurempiin vesistöihin purojen kautta, ja maankäytön muutosten lisäksi ilmastonmuutos vaikuttaa myös puroihin mm. Vesistökunnostusten seurantojen toteuttaminen. Karppinen, A. Tutkimuksia ja selvityksiä 9/2013
Olemassa olevien kalateiden toimivuuden seuranta ja tutkimus on tärkeää myös uusien kalateiden rakenneratkaisuja suunniteltaessa. K alatien rakentaminen on luontaisin ratkaisu kalan kulun turvaamiseksi, kun padon poisto ei ole mahdollista. Kalateiden tehokkuutta, eli kuinka suuri osa vaellusesteen alapuolelle nousseista kaloista lopulta nousee kalatiehen ja sen läpi, on selvitetty harvemmin. Työssään hän on tutkinut rakennettujen vesien vaelluskaloja. Kalatieratkaisuiden yhteydessä tulee nousuvaelluksen lisäksi huomioida myös alasvaellusreitit lajien koko elinkierron mahdollistamiseksi. Ennen kalateiden rakentamista Åminneforsin padon alapuolella liikkuvien potentiaalisten nousukalojen määriä arvioitiin TEPPO VEHANEN erikoistutkija, Luonnonvarakeskus teppo.vehanen@luke.fi Kirjoittaja on Luken Freshabit –projektin koordinaattori. Näistä kahteen alimmaiseen rakennettiin kalatiet vuosina 2018-2019. Freshabit -projektin yhteydessä valmistuivat tekniset kalatiet Mustionjokeen Åminneforsin (2020) ja Billnäsin (2020) voimalaitoksille, sekä Saarijärven reitille Hietaman (2020) ja Leuhun (2021) voimalaitoksille. Kiskonjoen Koskenkartanon koskeen (2022) ja Hålldamin (2022) patoalueelle tehtiin luonnonmukaiset kalatiet. 19 Vesitalous 6/2022 Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Lisäksi osana Freshabit –hanketta poistettiin Isojoelta Villamon pato (2018). Billnäsin kalatie Mustionjoella, ja vaelluspoikasia ohjaavan aidan rakennustyö meneillään voimalaitoksen yläpuolella. Seuranta ja siitä saadut tulokset ovat tärkeä keino kehittää olemassa olevan kalatien toimintaa, sillä heti valmistuessaan kalatie harvoin toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Rakentamisen jälkeen kalateiden toimivuutta tulee seurata ja niiden toimintaa tarvittaessa kehittää. Joessa on neljä vaelluskalojen nousun estävää voimalaitospatoa, jotka ovat alavirrasta lukien: Åminnefors, Billnäs, Peltokoski ja Mustionkoski. Suomessa kalateiden toimivuutta on pääosin selvitetty seuraamalla kalatiessä kulkevien kalojen määrää, kokoa ja lajistoa erilaisin kalalaskurein. Mustionjoki: Åminnefors ja Billnäs Mustionjoki on Karjaanjoen vesistön alin osuus laskien Lohjanjärvestä Suomenlahteen. Kalateiden suunnittelun lähtökohtana oli mahdollistaa kalojen ylösvaellus. PETRI KARPPINEN tutkija, Kalaja vesitutkimus Oy petri.karppinen@kalajavesitutkimus.fi JUHA-PEKKA VÄHÄ hankepäällikkö, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry juha-pekka.vaha@luvy.fi LEENA RANNIKKO kalastusbiologi, Varsinais-Suomen ELY leena.rannikko@ely-keskus.fi Kalateiden seuranta niiden toimivuuden arvioimiseksi Freshabit –projektin yhteydessä rakennettiin kuusi kalatietä ja poistettiin yksi pato
Åminneforsin alapuolella saatiin suhteellisen runsaasti havaintoja yli 50 cm:n mittaisista kaloista, joista osa tunnistettiin lohiksi ja taimeniksi. Lohista ja taimenista tehtiin vuonna 2020 42 ja vuonna 2021 15 havaintoa. Havaintoja on tehty kahdestatoista eri lajista, joista ainakin vimpan tiedetään myös kutevan kalatien kivipohjalle. Saarijärven reitti: Hietama ja Leuhu Saarijärven reitti on yksi Keski-Suomen merkittävistä järvitaimenen vaellusväylistä. Turvallisemman alasvaelluksen takaamiseksi tarvitaan vähintään ohjausrakenteita ja myös erillisiä alasvaellusrakenteita. Kalatiet otettiin käyttöön vuonna 2020 ja ne ovat auki vuosittain 1.5. 2022). Vuonna 2021 kalahavaintojen määrä oli osin seurantalaitteiden käyttökatkoista johtuen pienempi (1148), mutta vuoden 2020 mukaisesti, havaituista liikkeistä suurin osa (78%) suuntautui ylävirtaan (Vähä ja Tammivuori 2022). Åminneforsissa kalatieseurantaa jatketaan vuonna 2022 aiempien vuosien tapaan, minkä lisäksi kuluvana vuonna on aloitettu vastaava seuranta myös Billnäsin kalatiessä. Työn perusteella rakennettavien teknisten kalateiden tulisi olla vesitettynä ainakin marraskuun loppupuolelle. Tässä jatkotutkimuksessa keskeneräiseksi jäänyt ohjausrakenne sekä kalojen huono terveydentila (vesihome) haittasivat tutkimuksen toteutusta ja vaikeuttivat tulosten tulkintaa, mutta ohjausrakenteen vaikutusta kalojen liikkeisiin voidaan pitää lupaavina. Leuhun (2020) ja Hietaman (2021) teknisten kalateiden valmistuminen avasi taimenille jälleen kulkuyhteyden tälle Keski-Suomen vesireitille. Voimalaitosten alakanavan kalamääriä seurattiin monikeilakaikuluotaimen avulla Hietamalla 2020-2021 ja Leuhulla Alaslaskeutuvien taimenen vaelluspoikasten radiolähetinseurantaa Hietaman kalatiessä ja ohitusuomassa. Tulosten perusteella vaelluskuolleisuuden vähentämiseksi tarvitaan alasvaellusratkaisuja, joilla turbiinija patoallaskuolleisuutta voidaan vähentää. 2017). Åminneforsin kalatien läpi uivien kalojen määrää ja lajijakaumaa seurataan VAKI-kalalaskurilla ja sen yhteyteen asennetulla videokameralla. DIDSON -luotaimella (Valjus ym. 2017). Runsaasti havaintoja tehdään myös lahnoista ja muista särkikaloista, kuten salakoista ja suutarista. Myös alasvaellusta on tutkittu. Kummallakaan voimalaitoksella kalatiehen ei mennyt yhtään kalaa. välisen ajan. Kalatiehen menevä virtaama ei ollut riittävä houkuttelemaan kaloja laskeutumaan kalatiehen. Tässä vaiheessa tulosten perusteella Åminneforsin kalatien voidaan todeta toimivan: monet kalalajit löytävät kalatien, hakeutuvat sinne ja läpäisevät sen. Ensimmäisen vuoden (2020) aikana kalatieltä tehtiin havainto 2231 kalasta, joista 73% kulki laskurin läpi ylävirtaan (Vähä 2021). Työ toistettiin Åminneforsissa ja Billnäsissä kalateiden rakentamisen jälkeen (Karppinen ym. Vesivoimalaitosten rakentaminen 1960-luvulla katkaisi taimenen luontaisen vaellusyhteyden reitillä. 30.11. Tavoitteena oli selvittää jokeen pyrkivien mahdollisten vaelluskalojen määrää sekä vaellusaktiivisuuden ajoittumista. Ennen kalateiden rakentamista lohen vaelluspoikasten käyttäytymistä ja kuolleisuutta alasvaelluksen aikana tutkittiin lähetinseurannan avulla kaikilla neljällä voimalaitoksella (Karppinen ym. 20 www.vesitalous.fi Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia