Vesi ja kehitys 6/2021 Irtonumero 12 € www.vesitalous.fi
Agru agru Kunststofftechnik Gesellschaft m.b.H. | Ing.-Pesendorfer-Strasse 31 | 4540 Bad Hall, Austria | T +43 7258 7900 | sales@agru.at PIDEMPI KÄYTTÖIKÄ halkeilunkestävä PE 100-RC KORKEA TALOUDELLINEN TEHOKKUUS hiekkapohjaton asennus KESTÄVÄT LIITOKSET paremmat hitsaustulokset OSTOT YHDESTÄ PAIKASTA täydellinen PE 100-RC -putkistojärjestelmä HALKEILUNKESTÄVÄT LIITOSOSAT JA PUTKET AGRULINE
Sisältö 6/2021. Vesitalous 1/2022 ilmestyy 4.2. Riina Liikanen, tekn.tri., vesiasiain päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Saijariina Toivikko, dipl.ins., vesiasian päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Minna Maasilta, dipl.ins., toiminnanjohtaja, Maaja vesitekniikan tuki ry Pekka Rossi, tekn.tri., apulaisprofessori, Oulun yliopisto, vesija ympäristötekniikka Annina Takala, dipl.ins., Suomen Vesiyhdistys ry Riku Vahala, tekn.tri., vesihuoltotekniikan professori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Olli Varis, tekn. Tämän numeron kokosi Juho Haapala, e-mail: juho.haapala@aalto.fi Kansikuva: Seuraavassa numerossa teemana on Maaja metsätalouden ravinnekuormitus. Ilmoitusvaraukset 27.12. mennessä. tri, vesitalouden professori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Erkki Vuori, lääket.kir.tri., professori, emeritus, Helsingin yliopisto, oikeuslääketieteen osasto Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Vuosikerran hinta on printtilehtenä 65 € ja digilehtenä 50 €. lXII JulkaisiJa Ympäristöviestintä YVT Oy Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki Puhelin (09) 694 0622 kustantaJa Ympäristöviestintä YVT Oy Tuomo Häyrynen e-mail: tuomo.hayrynen@vesitalous.fi Yhteistyössä Suomen Vesiyhdistys ry ilmoitukset Tuomo Häyrynen Puhelin 050 5857996 e-mail: ilmoitus.vesitalous@mvtt.fi PäätoimittaJa Minna Maasilta Maaja vesitekniikan tuki ry Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki e-mail: minna.maasilta@mvtt.fi toimitussihteeri Tuomo Häyrynen Uuhenkuja 4, 80140 Joensuu Puhelin 050 585 7996 e-mail: tuomo.hayrynen@vesitalous.fi tilaukset Ja osoitteenmuutokset Taina Hihkiö Maaja vesitekniikan tuki ry Puhelin (09) 694 0622 e-mail: vesitalous@mvtt.fi ulkoasu Ja taitto Taittopalvelu Jarkko Narvanne, PainoPaikka Forssa Print | ISSN 0505-3838 Asiantuntijat ovat tarkastaneet lehden artikkelit. toimituskunta Hannele Kärkinen, dipl.ins. Katko Muut aiheet 36 haja-asutusalueen jätevesihuollon haasteita ja hyviä käytänteitä suomessa, Ruotsissa ja Norjassa Vuokko Laukka, Elisangela Heiderscheidt ja Inga Herrmann 42 strategioita tulevaisuuden urbaaneihin vesihaasteisiin Tuomo Häyrynen 45 Vesitalous-lehti uudistuu 45 ajankohtaista vesiyhdistykseltä 46 VesitaLOus 2021 –artikkelit 48 Liikehakemisto 50 abstracts 51 Vieraskynä Antti Rautavaara VESITALOUS www.vesitalous.fi Vol. 4 Kylä, temppeli ja patoallas Juho Haapala Vesi ja Kehitys 5 sanitaation parantamista Nepalissa, sambiassa ja Ghanassa infrastruktuurin rakentamisesta käyttäytymistieteisiin Sanna-Leena Rautanen ja Sari Laurila 9 suomen-Nepalin vesialan kehitysyhteistyön välittäjät Pamela White 14 Vesisektorin kehitysyhteistyössä Nepalissa sovitetaan pohjoismaisia arvoja perinteiseen paikalliskulttuuriin Juho Haapala 18 Vettä etiopialaisille kriisien keskellä Anni Juvakoski ja Arto Suominen 21 ilmatieteen laitos Vietnamin sääennusteita parantamassa Jenni Latikka, Sami Kiesiläinen, Harri Pietarila ja Matti Eerikäinen 26 100 vuotta suomen-Venäjän vesidiplomatiaa ja rajavesiyhteistyötä: kehitys sota-ajasta nykypäiviin Juho Haapala 30 Kestävät vesihuoltopalvelut: subsidiariteettiperiaate, monitaso hallinto ja resilienssi toimivien vesilaitosten edellytyksenä Jarmo J. Hukka ja Tapio S
Niiden hallinta ja käyttö ovat olleet aina paikallisen ja globaalin kehityksen keskiössä. kylä), sekä 3) rauha ja vesi (vrt. temppeli). Samanlainen kolminaisuus onkin havaittavissa mm. Saarta täplittävät edelleen tuhannet altaat, joiden reunoille kastellut pellot, kylät ja temppelit ovat rakentuneet. Suomen vesialan kansainvälisessä strategiassa, 2018 ”Finnish Water Way”, joka keskittyy kolmeen pilariinsa: 1) kestävä kehitys ja vesi (vrt. Teemanumero käsittelee niin sanitaatiotilanteen parantamiseksi tehtyä työtä (Laurila & Rautanen), kehitysyhteistyön toimijoita ja toimintatapoja (White), hanketoteutuksen kulmakiviä (Haapala), työskentelyä kriisien keskellä (Juvankoski & Suominen), sääennusteiden vaikutusta tulvien torjuntaan (Latikka, Kiesiläinen, Pietarila, Eerikäinen), Suomen-Venäjän rajavesiyhteistyön ja vesidiplomatian kehitystä läpi vuosisadan (Haapala), sekä kestävän vesihuollon instituutioita (Hukka & Katko). Toivotan kaikille Vesitalous -lehden lukijoille lukuiloa! Juho haapala post-doc -tutkija, Vesi ja kehitys -työryhmä, aalto-yliopisto juho.haapala@aalto.fi Kylä, temppeli ja patoallas 4 www.vesitalous.fi Pääkirjoitus. V esivarat luovat edellytykset yhteiskuntien kehitykselle ja luonnon elinvoimaisuudelle. Siten myös ehkäisevät toimet ovat tyypillisesti paikallisia, kun taas niitä ohjaavat rakenteet ja politiikkakehykset kansallisia tai kansainvälisiä. Tässä numerossa tutustummekin erilaisten suomalaisten vesialan työn vaikutukseen alueellisten vesiongelmien ratkaisussa ja yhteisöjen ja yhteiskuntien kehityksessä. Artikkelit kuvaavat osaltaan kuinka suuret ja pienet paikalliset toimet ja globaalien ongelmien ratkaisu lomittuvat erottamattomasti toisiinsa. Kehotankin lukijoita pohtimaan kunkin artikkelin kohdalla sitä, miten kylän, temppelin ja patoaltaan symboloimat tematiikat näkyvät kussakin kirjoituksessa. valtioiden on käsiteltävä yleisissä politiikkalinjauksissaan samoja teemoja, joita Sri Lankan kylä, temppeli ja patoallas symboloivat. Tuon trooppisen saarivaltion ikiaikainen kulttuuri on muodostunut tuhansien vuosien ajan kolmen elementin varaan: Kylä, temppeli ja patoallas. Huomionarvoista on, että vaikka arjessamme yhteys tähän perustaan onkin ehkä näkymättömämpi ja epäsuorempi kuin Sri Lankan maanviljelijöillä, se on myös meille ja yhteiskunnillemme edelleen yhtä tärkeä. Siksi mm. Veden tärkeys tuleekin usein ilmi maailmalla mielenkiintoisissa yhteyksissä: ”Ilman vettä ei ole mitään” sanoi Sri Lankassa reppureissullani vastaan sattunut paikallisopas pari vuotta sitten osoittaen kolmea kohdetta ympärillämme. Erona entiseen on lisäksi se, että nykyään vesiongelmat ovat yhtä aikaa sekä paikallisia että globaaleja. patoaltaat), 2) ihminen ja vesi (vrt. Vesi näyttää tällä tavoin läpileikkaavan luonnon kiertokulun ja sen sisältämän ihmistoiminnan muodostamaa suurta kokonaisuutta. Nämä linjaukset asettavat ohjenuoria ja kohdentavat vesialan toimia oleellisimpiin kohteisiin. Artikkelit muodostavat lisäksi kattavan kuvan siitä mitä tiedämme vesisektorin kehityksen käytäntöönpanon onnistumisen kannalta tärkeimmistä prosesseista ja toimintatavoista. Patoallas symboloi sitä luontoäidin tarjoamaa perustaa, josta kahden edellisen elinvoima kumpuaa. Sri Lankan kolminaisuudessa kylä edustaa ihmisiä ja perheitä ja temppeli merkitsee kulttuuria ja yhteiskuntarakenteita. Esimerkiksi globaalin ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat näkyviin ensisijaisesti paikallisina vesiongelmina, kuten alueellisina tulvina ja kuivuuksina. Artikkelimme keskittyvät käsittelemään yhtä tai useampaa kolmesta mainitusta teemasta – ja tarkemmin tarkasteltuna ne kaikki myös tuovat yhteen kaikkia kolmea osaaluetta oman aihepiirinsä sisällä
esimerkkejä tarjoavat huussi ry:n toiminta Zambiassa ja Ghanassa, sekä bilateraalihanke nepalista. Sanitaation parantamista Nepalissa, Sambiassa ja Ghanassa infrastruktuurin rakentamisesta käyttäytymistieteisiin Sambian hanketiimi katsastamassa juuri avattua Kamwin koulun kuivakäymälää, jota käyttää lähes 500 koulun oppilasta. tarvitaan uusia avauksia ja tarmokkaita toimia. pelkkä vessojen laskeminen ei riitä, vaan pitää keskittyä niihin pääsyyn, sekä käyttöön ja ylläpitoon. artikkelissa käsitelläänkin erityisesti sanitaation parantamiseen tarvittavaa käyttäytymisenmuutosta. Vain puolella maailman väestöstä on pääsy turvallisen sanitaation piiriin. Viidennes (22 %) eli noin 1,7 miljardia ihmistä käyttää joko heikkolaatuista, turvatonta käymälää tai ulostaa maastoon. Sanna-leena Rautanen senior manager, FCG Finnish Consulting Group sanna-leena.rautanen@fcg.fi SaRi lauRila projektipäällikkö, Käymäläseura huussi ry sari.laurila@huussi.net V iimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana on otettu huima harppaus vesihuollon kattavuudessa maailmalla. Veden osalta saavutettiin myös vuosituhattavoitteet eli puolitettiin veden puutteesta kärsivien määrä: Vuoteen 2015 mennessä 181 maata saavutti vähintään 75 prosentin kattavuuden perusvesihuollon osalta. 5 Vesitalous 6/2021 Vesi ja kehitys. Maailmanlaajuisesti vain noin puolen väestön (54 %) eli 4,2 miljardin ihmisen käymälätuotokset käsitellään asianmukaisesti ja turvallisesti. Sanitaatiossa tulokset eivät valitettavasti olleet näin hyvät, vaikka kehitystä siinäkin tapahtui
Täytyy siis mennä hieman syvemmälle ymmärtääksemme, miksi sanitaatio on koettu vaikeaksi aiheeksi ja mitä voidaan tehdä tilanteen parantamiseksi. Julkisten saniteettitilojen käyttäjänä melkeinpä maassa kuin maassa voi huomata, kuinka yhdenkin ihmisen epätoivottava käyttäytyminen turmelee tarjolla olevan palvelun muilta käyttäjiltä. Jos vastaaja on hyvinkin tietoinen haitoista, mutta ei silti käytä käymälää, voimme päätellä, että ainakaan tiedon lisääminen ei tule vaikuttamaan tällä alueella. Maastoon 6 www.vesitalous.fi Vesi ja kehitys. Moni tupakoitsija ja sohvaperuna varmasti tunnistaa hyvin ongelman. Hankkeen kahden viimeisen vuoden aikana yhteensä 132 516 asukasta julistivat kotitaloutensa ”Total Sanitation”-taloiksi, joissa toteutuvat kaikki mittarit: On vessa ja sitä käytetään ja ylläpidetään, käsiä pestään, juomavesi säilytetään hygieenisesti ja jätehuolto sekä henkilökohtainen hygienia ovat kunnossa. Nykytahdilla kuitenkin tavoitteen täyttyminen vaatisi lähes pienen ihmeen, tai ainakin todella paljon nykyistä suuremman panostuksen sanitaatioon. Viimeisen vuosikymmenen aikana tämä onkin ollut monen sanitaatio-ohjelman tavoite: koko kyläyhteisö, sitten kunta, sitten lääni ja lopulta maa, julistautuu vapaaksi maastoon ulostajista (Open Defecation Free area, ODF). Eikä riitä yksinään koulutus ja tietoisuuden lisääminen: Vaikka kuinka tietäisimme, miten ei pitäisi toimia, moni toimii silti tieten tahtoen epätoivottavasti, eikä vain pakon sanelemana. •Kyky (Ability) – kysymyksissä tarkastellaan itseluottamusta siihen, että vastaaja voi halutessaan toimia nyt ja jatkossa toivotulla tavalla: ”Tiedän, miten käymälää käytetään, pääsen sinne, pystyn hoitamaan asiani käymälässä ja kunnossapitämään sitä”. Esimerkiksi Nepalin vesihankkeessa Rural Water Supply and Sanitation Project in Western Nepal (2013-2019) (www.rwsspwn.org.np) otimme käyttöön RANASmetodologian ymmärtääksemme paremmin, miksi lukuisia olemassa olevia käymälöitä ei aina käytetty tai miksi kaikki eivät niitä käyttäneet. Kirjaimet tulevat sanoista Risks, Attitudes, Norms, Abilities & Self-Regulation (Contzen & Mosler, 2015). Mikä erottaa ne, jotka toimivat niin kuin pitää, niistä, jotka eivät toimi. ”Doers” ja ”Non-Doers”) välillä. Tämä ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista kuin miltä se kuulostaa. (WASH Statistics, 2021). Jos ero oli vaikkapa riskeissä, kannattaa käytetyn menetelmien keskittyä tuomaan niitä esiin. •Asenne (Attitudes) – kysymyksillä mitataan asenteita ja tunteita esimerkiksi siitä, kuinka inhottavaa maastoon ulostaminen voi olla, tai millaisia hyötyjä ja kustannuksia tästä voisi seurata. Käyttäytymisen muutoksen tutkimus ja ymmärrys on saanut aikaan Nepalissa huomattavia tuloksia. •Itsesäätely (Self-Regulation) – kysymyksillä tarkastellaan vastaajan kykyä suunnitella tai säädellä omia tekojaan rutiininomaisesti: Sitä, miten ja missä hän toimii ja pystyykö hän selvittämään mahdolliset esteet, esimerkiksi löytämään avaimen lukittuun oveen. •Normi (Norms) – kysymykset käsittelevät vastaajan käsitystä siitä, miten muut ajattelevat ja mikä on yleisesti hyväksyttävää. Sanitaation parantaminen vaatii käyttäytymisen muutosta Sanitaatiossa ja hygieniassa on pitkälti kysymys kunkin ihmisen käyttäytymisestä, eli tietoisista ja tiedostamattomista valinnoista ja siitä toimimmeko kokonaisuutena mielekkäästi. Silti sanitaation kattavuuden lisääminen on ollut huomattavan haasteellista verrattuna kotitalousveteen: sanitaatiosta on vaikea jopa puhua, koska se mielletään likaiseksi. Sama koskee kotitalouksia, kouluja ja kyläyhteisöjä: ei ole kokonaisuuden kannalta toivottavaa, että kukaan jatkaa ulostamista maastoon. Näiden tekijöiden perusteella muodostetaan RANAS-metodiin kuuluvien haastattelujen kysymykset: •Riskit (Risk) – kysymykset koskevat esimerkiksi puutteellisen sanitaation mukanaan tuomia terveyshaittoja tai seurauksien vakavuutta. Työtä on siis paljon ja tavoite universaali: kaikkien pääsy turvallisen, asianmukaisesti käsitellyn sanitaation piiriin vuoteen 2030 mennessä. WHO:n tutkimuksen mukaan (WHO, 2019) panostukset sanitaatioon maksavat itsensä takaisin yhteiskunnille moninkertaisesti muun muassa pienentyneinä sairaanhoitokuluina ja vähentyneinä sairaspoissaoloilla töistä ja koulusta. Olemme jo pitkään ymmärtäneet, että pelkkä vessojen rakentaminen ei auta. RANAS-menetelmän avulla RWSSP-WN II ylitti itselleen asettamat tavoitteet: Yli 4,4 miljoonaa ihmistä asuu nyt ODF-alueilla. Sanitaation ja hygienian kannalta on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää käytöstä ja siihen vaikuttavia tiedostettuja ja tiedostamattomia tekijöitä. Tämä saavutetaan sillä, että kaikilla on käymälä, kaikkien on mahdollista käyttää sitä, ja että sitä myös käytännössä käytetään ja ylläpidetään. Kullakin alueella tulee käyttää niitä keinoja, jotka kohdistuvat nimenomaisesti eroon näiden kahden ryhmän välillä, vaikka tulos vaikuttaisi yllättävältä. Vastauksia tarkastellaan kahden ryhmän (ns. Kuinka käytös saataisiin juurtumaan osaksi normaalia olemista ilman erillisiä muistutuksia
Kaikki tieto, materiaalit ja osaaminen on siten juuri siellä, missä sitä tarvitaan eli paikallisten käsissä. Hankkeissa on lisäksi tehty muun muassa tutkimusta, kehitetty sanitaation arvoketjua ja käymälälannoitteiden (virtsan ja kompostin) tuotteistamista. Tavoitteena hankkeissa on ollut muun muassa tautien väheneminen, tietoisuuden lisääminen, käyttäytymisen muutos, kuivakäymäläkonseptin ja hyvien käytäntöjen levittäminen, sekä käymälöiden ja vesipisteiden rakentaminen. Hankkeiden pääajatuksena on ollut viedä tietoa hyvän sanitaation ja hygienian merkityksestä muun muassa tautien leviämisen ehkäisyssä ja ympäristön tilan parantamisessa. ulostaminen on vähentynyt merkittävästi ja Nepal julistautunut maana tästä vapaaksi. Kuivakäymälöillä kestävää sanitaatiota Käymäläseura Huussi ry (www.huussi.net) on jo vuodesta 2006 alkaen tehnyt hankkeita Afrikassa. 7 Vesitalous 6/2021 Vesi ja kehitys. Kuivakäymäläkonsepti mahdollistaa käymälätuotoksen helpon ja edullisen käsittelyn. Kaikki hanketoiminta perustuu mahdollisimman paikallisiin materiaaleihin ja ratkaisuihin, periaatteella paikallisilta ihmisiltä paikallisille ihmiselle. Kohdemaina ovat tähän mennessä olleet Sambia, Swazimaa (nyk. Näin paikallisille voi syntyä työpaikkoja ja toimeentuloa sanitaation arvoketjuun liittyvistä tuotteista ja palveluista, kuten käymälöiden rakentamisesta, tuotoksen lannoitekäytöstä ja niillä kasvatettujen tuotteiden myymisestä, sekä lannoitetuotteiden myymisestä ja tyhjennyspalveluista. Maassa on paljon kulttuurisia ja taloudellisia haasteita sanitaation suhteen, mutta esimerkiksi Suomen pitkään tekemä WASH-työ on helpottanut sanitaatiosta puhumista ja todellisia tuloksia on saatu aikaan sekä valtion että kylien tasolla. Eswatini), Tansania, Ghana ja viimeisimpänä yhteistyöhanke Keniassa. Käytäntö on kuitenkin toinen, ja nykyiset hankkeet keskittyvätkin nyt kestävyyteen ja käyttäytymiseen. Tuotosta voi käyttää parantamaan ruokaturvaa ja helpottamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia esimerkiksi käyttämällä kompostia puiden Kesäkuussa Sambiassa järjestetyssä tapahtumassa yli 200 tyttöä keskusteli avoimesti kuukautishygieniasta ja tilaisuuden lopussa jokainen tyttö sai hankkeen tekemän kestositeen
Koulut ovat myös otollista maaperää hygieniavalistukselle, sillä lasten kautta hyvät käytännöt leviävät toivottavasti myös koteihin ja edelleen seuraaville sukupolville. Tämän vuoksi moni tyttö on poissa koulusta kuukautisten aikana tai jopa keskeyttää koulun, mikä tietenkin heikentää tyttöjen mahdollisuuksia esimerkiksi jatko-opiskeluja ajattelen. 2019. www.washdata.org. RANAS, web-portal: https://www.ranasmosler.com/ranas. Uusimmalla, vuonna 2021 alkaneella hankekaudella olemme sisällyttäneet koulusanitaatioon myös kuukautishygieniakoulutusta ja -aktiviteetteja. 8 www.vesitalous.fi Vesi ja kehitys. Fact Sheets, https://www.susana.org/en/knowledge-hub/resources-and-publications/library/details/2397. Kouluilla on todella suuri tarve parempaan infrastruktuuriin, sillä usein niillä on vain muutama kuoppakäymälä käytössään ja lapsia on aina satoja, jopa tuhansia. Turvallinen vesi yhdistettynä hygieniatietoisuuteen ja parempaan sanitaatioon saa siis potentiaalisesti ihmeitä aikaan. Esimerkiksi ensimmäinen iso koulukäymälämme Sambian Livingstonessa ja koulun puutarhan tuotteiden myynti tuottaa vuosittain koulumaksut yli 20 vähävaraiselle perheelle. Tämä hyödyttää oppilaita ja heidän perheitään taloudellisesti. Kaupunkiolosuhteissa käymälälannoitetta ei välttämättä pystytä omalla tontilla käyttämään, joten keräysja kuljetuspalvelut hyötykäyttöalueille ovat tarpeellisia. Näin lapset oppivat ravinteiden kierrätyksen käytännössä ja näkevät millaisia tuloksia saadaan aikaan. Esimerkiksi Lusakan esikaupunkialueilla säännöllisesti tavatut koleraepidemiat ovat kiinnittäneet ihmisten huomiota nykyisten kuoppakäymälöiden turvattomuuteen; erityisesti sadekauden aikana taudinaiheuttajat leviävät niistä helposti pintaja pohjavesien kautta pitkiäkin matkoja ja sairastuttavat jopa tuhansia epidemioiden aikana. Käyttäytymisen muutoksella on ollut lukuisia hyviä seurauksia. Sanitation Fact sheet. Tulokset näkyvät terveellisempänä ja turvallisempana ympäristönä kaikille. WASHstatistics: WHO/ UNICEF, Joint monitoring program (JMP). Koko suljettu kierto toimii koulun alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Koulukonseptimme sisältää hygieniakasvatuksen lisäksi käymälätilojen rakentamista ja käymälätuotoksen käyttöopetusta koululle perustetulla puutarhalla. Toimilla on siis suuri merkitys myös kyseisten lasten kannalta, eivätkä he välttämättä muuten pystyisi jatkamaan koulua. Esimerkiksi eräässä hankkeessa saatiin alueella olleet ripulitapaukset vähenemään jopa 80 prosenttia hankeaikana, kun hygieniakoulutusten ja käymälöiden rakentamisen lisäksi paikallinen hallitus lisäsi alueella olevien porakaivojen ja vesipisteiden määrää merkittävästi. Tarvittaessa kehitämme myös koulun vesihuoltoa. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/sanitation. Koulusanitaatiota Sambiassa ja Ghanassa Viime vuosina Käymäläseura Huussi ry:n kohteina ovat yhteisöjen ja perheiden lisäksi olleet myös koulut. Heitä myös opetetaan valmistamaan kestositeitä itse. RANAS (Risks, Attitudes, Norms, Abilities, and Self-regulation) methodological fact sheets 6 methodological fact sheets on behavior change. Yhä edelleen todella moni kärsii niin sanotusta kuukautisköyhyydestä, eli heillä ei ole mahdollisuuksia asianmukaisiin kuukautissuojiin ja/tai heillä ei ole pääsyä tiloihin, jossa voivat hoitaa kuukautishygieniaansa asianmukaisesti. Koulutus ja tiedotus sanitaation tärkeydestä ja erityisesti kuivakäymälöistä on saanut ihmiset miettimään toimintatapojaan. WHO. Sanitaation parantaminen ei siis ole vain vessojen rakentamista vaan vaatii monenlaisten, usein kulttuurisesti vaikeiden tekijöiden huomioon ottamista. Ilmainen lannoite houkuttelee erityisesti maaseudulla, sillä lannoitteiden hinnat ovat jatkuvasti nousussa ja pienviljelijöiden keinot köyhtyvän maaperän kestävään lannoittamiseen ovat heikot. Kaupungeissa motivaationa toimivat erityisesti terveysnäkökohdat. Koulutuksissa oppilaat saavat paitsi tietoa kuukautisista myös rohkaisua puhumaan niistä avoimesti ja rikkomaan erilaisia kuukautisiin liittyviä tabuja. Kirjallisuus Rural Water Supply and Sanitation Project in Western Nepal Phase II, Completion Report and Research Briefs: www.rwsspwn.org.np. taimien kasvattamiseen, metsälannoitukseen tai parantamaan maaperän vedensitomiskapasiteettia. Contzen & Mosler, 2015
Viimeisten 11 vuoden aikana hän on työskennellyt Suomen rahoittamissa maaseudun vesihuollon kehityshankkeissa nepalissa. T ämä artikkeli perustuu väitöskirjaani (White, 2020), joka keskittyi mainittuihin välittäjiin, eli kehitysyhteistyön politiikkojen käytäntöönpanosta vastaaviin ihmisiin ja organisaatioihin. he ovat siten näiden arvojen ja osaamisen ”välittäjiä”. Väitöskirjani tutki heidän roolejaan, motiivejaan ja panostaan kehitysyhteistyössä. hänen työnantajansa on FCG, Finnish Consulting Group, ja hän toimii lyhytkestoisissa konsultaatiotehtävissä ympäri maailmaa. Käytän näistä ’teknisistä neuvonantajista’ (Technical Advisors) laajaa määritelmää: he ovat vapaaehtoisia, kansalaisjärjestöjen työnteSuomen-Nepalin vesialan kehitysyhteistyön välittäjät Kentällä työskentelevät henkilöt ja organisaatiot –mukaan lukien paikalliset sidosryhmät – voivat sekä vahvistaa että heikentää kehitysyhteistyötoimia. Kuva Nepalin kaukolännestä. pamela White pamela.white@fcg.fi 9 Vesitalous 6/2021 Vesi ja kehitys. Suomalaiset ja nepalilaiset vesialan asiantuntijat ovat työskennelleet yhdessä yli kolmen vuosikymmenen ajan välittäen suomalaisia arvoja ja teknistä osaamista muuttaakseen nepalin maaseutu yhteisöiden käytäntöjä. Kuva perheen naisten ja tyttöjen välisen yhteisymmärryksen ja naisten aseman parantamiseen tähtäävän koulu tuksen tauolta. hänen tohtorinväitöskirjansa hyväksyttiin hiljattain helsingin yliopistossa. he soveltavat käytäntöön avunantajien ja vastaanottajahallitusten arvoja, politiikkoja ja rahallisia resursseja ylhäältä alas sekä kehittävät uusia käytäntöjä ja ruokkivat oppimaansa alhaalta ylös takaisin politiikan laatijoille ja rahoittajille. Se käsittelee kehitysyhteistyötä tekevien ihmisten – konsulttien, viranomaisten, kansalaisjärjestöissä toimivien, eri maista tulevien, tutkijoiden ja muiden – rooleja ja motiiveja sekä niiden merkitystä käytännön työlle. Kirjoittaja on kehitysalan moniosaaja, joka on työskennellyt maaseudun kehittämishankkeissa ja vesihuoltoon, sanitaatioon ja hygieniaan liittyvissä hankkeissa (WaSh) sekä sukupuolija ihmisoikeuksiin liittyvissä tehtävissä
Esitän väitöskirjassani ajatuksen neuvonantajien toimimisesta välittäjinä tai soveltajina puhtaasti ”teknisten asiantuntijoiden” (perinteisesti esimerkiksi kv. Tämä voi johtaa siihen, että henkilöstöketju ja paikalliset edunsaajat menettävät kiinnostuksensa hanketoteutukseen. (White, 2015) Teknisten asiantuntijoiden on työssään toimittava sekä avunantajaja vastaanottajahallitusten normien ja määräysten että paikallishallintojen ja yhteisöjen paikallisten kulttuurien ja todellisuuden mukaisesti. vesitekniikan insinöörien tai metsänhoitajien) ja puhtaasti paikallisen tiedon asiantuntijoiden (yhteisöjen ihmiset) välillä. Toimiminen tehokkaasti ja kestävästi vaatii tietoa ja teknisiä taitoja, mutta myös kokemusta ja oikeaa asennetta. Kaikki tuovat mukanaan omat motiivinsa, arvonsa ja kannustimensa. 3) Mikä on teknisen avun rooli kestävän ja tasapuolisen vesihuollon saavuttamisessa Nepalissa. Yksilöt vaikuttavat ryhmiin, joissa he työskentelevät, mutta samalla ryhmän kulttuuri vaikuttaa yksilöihin. Viralliset politiikat ja ohjeistukset ovat kirjallisia, ja niiden pitäisi olla selkeitä kaikille. Ennen kaikkea toiminnan sopivuus paikalliskulttuuriin ja aito paikallinen osallistuminen mahdollistaa kestävän muutoksen. Toisaalta myös yksittäiset suomalaiset tai nepalilaiset tekniset neuvonantajat ja paikallinen henkilöstö voivat vahvistaa tai heikentää toteutusta. 2) Miten nämä henkilöt ja yritykset edistävät ja miten heidän tulisi edistää normien, sääntelykehysten ja arvojen kääntämistä käytäntöön monimutkaisissa toimintaympäristöissä. Toteutus sisältää edunsaajien, paikallishallintojen, avunantajahallinnon henkilöstön, kansalaisjärjestöjen ja tutkijoiden sekä teknisen avun antamiseen osallistuvien asenteet ja motivaatiot. kehitysyhteistyön kulttuurista joukkona ”lähetyssaarnaajia, palkkasotureita ja nalkkiin jääneitä”, joista voin varmasti tunnistaa myös itseni! Hänen ajatuksensa oli, että ihmiset tulevat usein alalle ”tekemään hyvää” joko vapaaehtoisina tai kansalaisjärjesWhiten väitöskirjan (2020b) tutkimuskysymykset ryhmiteltiin kolmeen osaan 1) Mitkä ovat yksilöiden ja kehitysyhteistyössä työskentelevien konsulttiyritysten roolit ja motivaatiot. Teknisten asiantuntijoiden motivaatio on tärkeää, samoin kuin tietty nöyryys ja halu oppia. Toiset käytäntöön vaikuttavat seikat ovat epämuodollisia kulttuurillis–kognitiivisia tapoja ja normeja, mutta ne ovat silti yhtä tärkeitä käytännön työn kannalta (Scott, 2008). Stirrat (2008) on maalannut kauniin kuvan kv. Myös Haapalan artikkeli tässä numerossa käsittelee aihetta. Kaikilla näillä ryhmillä on mahdollisuus edistää tai estää kehitystä. Nämä henkilöt muodostavat teknisen yhteistyön kirjon. Esimerkiksi rahoittajan aiheuttamat toiminnan hyväksymisen tai varojen lähettämisen viiveet, sekä paikallisten sidosryhmien epäasiallisesta oman edun tavoittelusta aiheutuvat ongelmat voivat vakavasti hidastaa toteutusta. 10 www.vesitalous.fi Vesi ja kehitys. Tutkimukseni perustuvat pitkälti kansainvälisissä tehtävissä työskentelevien suomalaisten ja nepalilaisten kokemuksiin, jotka havainnollistavat Suomen vesialan kehitysyhteistyötä 30 vuoden ajalta. Välittäjät ovat vuorovaikutuksessa kaikkien osapuolten kanssa välittäen ideoita, käytäntöjä ja toimintaa kontekstikohtaisesti (esim. Byskov, 2017 keskustelee tästä). Ihmiset avainroolissa Väitän, että koko kehityskompleksin toiminta – ja erityisesti käytäntöönpano – riippuvat ensisijaisesti inhimillisestä tahtotilasta ja kyvyistä, jotka esiintyvät yksilöiden ja organisaatioiden muodossa eivätkä pelkästään politiikoista tai loppuun hiotuista hankeasiakirjoista tai rahan tai tekniikan siirroista. kijöitä, konsultteja sekä valtioiden kahdenja monenvälisen yhteistyön henkilöstöä ja tutkijoita. Jokaisella näistä on tärkeää tietoa ja tietämystä muttei välttämättä koko kuvaa, joka tarvitaan projektin onnistuneeseen toteuttamiseen. Miksi on tärkeää, että tekniset asiantuntijat ovat motivoituneita ’oikeista asioista’. Varhaisissa kehityshankkeissa 1970-80 -luvuilla oli taipumus keskittyä pelkästään ammatillisiin tai teknisiin taitoihin (’kaivoja ja kaivinkoneita Afrikkaan’) mutta vähitellen on ymmärretty, että hankkeen onnistumiseksi tarvitaan enemmän. Siksi yksittäisilläkin ihmisten välisillä suhteilla voi olla suuri vaikutus
11 Vesitalous 6/2021 Vesi ja kehitys. ”Nalkkiin jääneet” ovat taasen niitä, jotka ovat pysyneet maailmalla niin kauan, että heidän on vaikea palata kotiin. Yhteistyö alkoi niin sanotulla Lumbinihankkeella (vaiheet I-III, 1990-2005), ja jatkui Rural Village Water Resources Management Project (RVWRMP eli ”RV”) -hankkeen vaiheissa I-III, (2006-2022) sekä maaseudun vesihuoltoja sanitaatio hankkeessa (”Pokhara-projekti”) Länsi-Nepalissa (vaiheet I-II, 2008-19). Kuva Nepalin kaukolännestä. Samalla heidän täytyy käsitellä monimutkaisempia tehtäviä, kuten hallita suuria hankkeita, valvoa rahavirtoja ja raportoida rahoittajille. Töiden jatkuessa alalla he tyypillisesti siirtyvät ammattilaisten (palkkasotureiden) rooliin – toisinaan parkkiintuneempina ”mahdollisuuksien tehdä hyvää” suhteen. Ovatko he inspiroituneita työhönsä ja inspiroivatko he myös muita vai tekevätkö he yksinkertaisesti sovitut tuntinsa palkkaa vastaan. Onko ihmisellä kanssaoppimisen asenne vai perinteisempi ylhäältä alaspäin suuntautuva lähestymistapa, joka saattaa aiheuttaa vastarintaa ja johtaa huomiotta jääviin kriittisiin seikkoihin. töissä työskennellen (lähetyssaarnaajat). Suomi on tukenut Nepalin vesialan yhteistyötä vuodesta 1989 Kenttätöissä vuorovaikutus on tärkeää. Kaikilla kehitysyhteistyön alalla työskentelevillä – sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla – on erilainen tausta. On ominaisuuksia, kuten perhetilanne, työeetos ja kulttuurinen herkkyys, joita on mahdotonta arvioida CV:n perusteella, mutta joilla voi olla suuri vaikutus työn vaikuttavuuteen
Arvot voivat vaihdella ryhmien ja kylien välillä ja sisällä. Kokemukseni mukaan rahoittajat ja kansalaiset pitävät usein kansalaisjärjestöille tai Yhdistyneille Kansakunnille työskenteleviä ’lähetyssaarnaajina’, kun taas hankkeissa työskenteleviä kohdellaan usein ’ahneina’ konsultteina, jotka hyötyvät köyhyyden vähentämisestä (White, 2015 ja 2020). Ei yksinkertaisesti ole mahdollista kunnioittaa jatkuvasti kaikkien näkemyksiä samaan aikaan. Olen myös keskustellut mahdollisesta suomalaisesta lisäarvosta kehitysyhteistyössä – ja onko sillä väliä. Lisäksi suomalaista lisäarvoa tuovat vahvat painotukset sukupuolten tasa-arvoon, ihmisoikeuksiin, hyvään hallintoon ja avoimuuteen – tosin monet muutkin avunantajat, erityisesti Pohjoismaat, puhuvat näistä. Tämä erottaa vesisektorin muista tärkeistä mutta vähemmän universaaleista sektoreista, kuten maatalousliiketoiminnasta tai yksityisen sektorin kehittämisestä. Myös muut seikat, kuten se että Suomi ei ole koskaan ollut siirtomaavalta, on huomionarvoinen etu. Tutkimukseni on kuitenkin osoittanut, että ’lähetyssaarnaajien’ ja ’palkkasotureiden’ välillä on huomattavaa päällekkäisyyttä ja että yksilöt siirtyvät usein erilaisten pestien välillä. Jokaisella on kiinnostus ja päivittäinen tarve käyttää sitä. fcg.fi/vesihuolto Vesitalous_2021__53x240.indd 1 1.2.2021 9.13.19. Lisäksi YK: n organisaatiojohtajat ovat suhtautuneet myönteisesti suomalaisiin stereotyyppisiin ominaisuuksiin, kuten ahkeraan työskentelyyn, suoraan puhumiseen ja luotettavuuteen (”he eivät juoruile käytävillä»). Hankesuunnittelijoiden tai -toteuttajien on ymmärrettävä ja kuultava osapuolia mahdollisimman laajasti ja löydettävä lopulta sekä paikallisyhteisölle ja hallinnoille että rahoittajien suunnitelmiin parhaiten sopiva ratkaisu. Maaseudun vesihuolto yhdistyy luonnollisesti moniin muihin aiheisiin, kuten sanitaatioon ja hygieniaan (joilla on ilmeinen merkitys COVID-19:n FCG 12 www.vesitalous.fi Vesi ja kehitys Suunnitelmat vesihuollon koko elinkaarelle. Vesisektori on hyvä esimerkki muulle kehitysyhteistyölle Vesi on yhteinen resurssi ja ihmisoikeus. Kentällä herää aina kysymys siitä, kenen arvoilla on väliä – rahoittajien, avunsaajahallinnon (kansallinen vai paikallinen taso?), paikallisten ihmisten (miehet tai naiset, etninen tausta ja asema?) vai teknisten neuvonantajien arvoilla. Asiasta on keskusteltu Suomen kehityspolitiikassa jo vuosia, ja sitä on vaikea määritellä. Suomen suhde kehitysmaiden yhteisöihin on erilainen kuin esimerkiksi brittien, ranskalaisten tai saksalaisten, joiden kehitysmaasuhteissa painaa historian painolasti molemmin puolin. Perinteisesti tietyt sektorit, kuten metsienhoito ja vesihuolto, on nähty erityisesti Suomen vahvuusaleina sekä kotimaassa että ulkomailla
Vedensaannin ja vessojen saatavuuden varmistaminen edellyttää, että tekniset asiantuntijat käsittelevät sukupuolten tasa-arvoa sekä kulttuurisia tabukysymyksiä, kuten kastisyrjintää ja kuukautisia. Forum for Development Studies, Volume 42, Issue 1, January 2015, pp 89-112. 2008. 3, p352-365. 4, pp. ‘The Go-Betweens – The Role of ‘Technical Assistance’ in International Development Cooperation’. Doctoral Thesis (synthesis plus seven published articles/chapters). Oxford Development Studies, Vol 45, No. Haapala, J. International Development Planning Review, 42(2): 219-240 White, P., 2020b. aikana), kotipuutarhoihin ja maatalouteen, luonnonvarojen hallintaan, energiantuotantoon ja katastrofiriskien vähentämiseen. Teknisten neuvonantajien ja kaikkien kehitysverkostojen toimijoiden motivaatiot ja asenteet ovat ratkaisevia toteutuksen kannalta. Kansallisilla ja paikallisilla hallinnon tasoilla on vastuu varmistaa kansalaistensa pääsy vesihuollon ja sanitaation piiriin, mutta hallinnot eivät usein ole tietoisia tästä oikeudellisesta vastuusta. Ne ovat pitkän aikavälin hankkeita, ja sitoutunut henkilöstö on kehittänyt valmiuksia työskennellä yhteisöjen ja kuntien kanssa. Tutkitut Suomen-Nepalin vesihankkeet toimivat suurelta osin syrjäisillä alueilla ja paikallishallinnon vastuulla. 31, Iss. ISBN 978-951-51-5656-3 https://helda.helsinki.fi/handle/10138/318714 13 Vesitalous 6/2021 Vesi ja kehitys. Vesi toimialana on hyödyllinen yhteisön kehityksen ja ihmisoikeuksien saavuttamisen tukemisessa edellyttäen, että käytössä on sopiva sekoitus teknisiä ja sosiaalisia valmiuksia, joilla toiminta mukautetaan paikalliseen ympäristöön sopivaksi. Unigrafia, Helsinki. 28, No. Approaching adulthood: the maturing of institutional theory. 2018. Liian tiukan tekninen lähestymistapa vesijärjestelmien rakentamiseen ja luovuttamiseen ei ole riittävä, sillä tuolloin infrastruktuurin konkreettiseen ylläpidon ja toiminnan edellytyksiin ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. ‘Mercenaries, missionaries and misfits: Representations of development personnel’, Critique of Anthropology, Vol. ‘Development through bricoleurs: Portraying local personnel’s role in implementation of water resources development in rural Nepal’. 406–425. Kirjallisuus Byskov, M., 2017, ‘Third Wave development expertise’. DOI: 10.1080/08039410.2014.997790 White, P. https://bit.ly/36AoXcz. DOI:10.1057/s41287-018-0173-0. Theory and Society 37: 427–442 Stirrat, R. ja Haapala, J., 2019. Johtopäätökset Olen esittänyt, että avunantajaja vastaanottajahallitusten tulee kiinnittää enemmän huomiota niihin ihmisiin, jotka taustalla toteuttavat politiikkojen ohjelmia ja hankkeita. RVWRMP:ssä henkilökunta puhuu ”RV-perheestä” ja ”RV-yliopistosta”, mikä heijastaa heidän läheisiä suhteitaan ja saamaansa työssä oppimisen astetta. ja White, P. Nykyään ammattilaiset hallitsevat molemmat ulottuvuudet. Tämä paikallistasolla tehty työ ja luotu työilmapiiri ovat olleet ratkaisevia toteutuksen onnistumisen kannalta. https://rdcu.be/9WY4 White, P., 2020. 3, (Jul 2019): 643-662. Vesihuollon kehittäminen voi olla merkittävää ja kestävää kun se toteutetaan hyvin paikallishallinnon kautta, mukaan lukien muuttamalla käyttäytymistä ja kehittämällä politiikkojen toimintaa. L., 2008. Niitä molempia myös seurataan ja mitataan erilaisten raportointimenetelmien ja indikaattorien avulla. ‘The Spectrum of Motivations, Expectations and Attitudes in Technical Development Cooperation’. ‘‘Bastard children’ – Unacknowledged consulting companies in development cooperation’. Tekniset neuvonantajat ovat tukeneet heitä sääntöjen ja toimintamallien kehittämisessä ja budjettien tekemisessä (White & Haapala, 2019). ‘Technical advisors as brokers: translating gender equality and human rights policies and values into practice in the water sector in Nepal’, European Journal of Development Research Vol. Silti paperille kirjoitetut oikeudet tarvitsevat tiedon jakamista ja tukea niiden soveltamiseksi käytäntöön. Huomattava kokemuspohja ja institutionaalinen muisti mahdollistavat teknisten tai institutionaalisten ongelmien välittömän ratkaisun. Tämä liittyy institutionaaliseen muistiin ja vahvoihin ryhmäarvoihin, jotka ovat ehkä helpommin kehitettävissä syrjäisessä paikassa, jossa useimmat työntekijät työskentelevät erossa perheestään ja viettävät paljon aikaa yhdessä. Scott, W.R. White, P., 2015. Water Alternatives 11(3): 979-998. Nepal allekirjoitti YK:n alaisen sopimuksen oikeudesta veteen ja sanitaatioon vuonna 2010, ja se sisällytettiin uuteen perustuslakiin vuonna 2015
Hankkeella on tällä ajanjaksolla yli miljoona paikallista edunsaajaa vesihuollon ja sanitaation, sekä maaseudun vesivaroihin perustuvien elinkeinojen piirissä. Juho haapala post-doc -tutkija, Vesi ja kehitys -työryhmä, aalto-yliopisto juho.haapala@aalto.fi Kirjoitus tarkastelee nepalin maaseudun vesihuollon konkreettista toteuttamista kentällä perustuen aiheesta julkaisemaani väitöskirjaan (haapala, 2018), sekä lähes neljän vuoden työkokemukseen maassa. Vesisektorin kehitysyhteistyössä Nepalissa sovitetaan pohjoismaisia arvoja perinteiseen paikalliskulttuuriin Vesihuoltojärjestelmän avajaiset ja sanitaatiosaavutusten juhlat koululla Nepalin kaukolännessä. Yksilöt toimivat erilaisten instituutioiden ja eriparisten tavoitteiden keskellä niiden luovina yhteensovittajina. Budjetti vuosille 2016-2022 on noin 70 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus on 15 miljoonaa, EU:n 20 miljoonaa ja Nepalin eri hallinnontasojen osuus 35 miljoonaa euroa. pääväitteeni on, että vesihuollon ja sanitaation käytäntöönpano on luonteeltaan hyvin orgaaninen prosessi, jossa yhteensovitetaan eri toimijoiden vaatimuksia ja tarpeita toimivaksi kokonaisuudeksi muodollisissa ja epämuodollisissa yhteyksissä. ajatuksena on avata tämän prosessin erityisiä luonteenpiirteitä. E simerkkinä tässä yhteenvedossa käytän Nepalin Kaukolännen (Sudurpaschim) pitkäaikaista hanketta (rvwrmp.org.np). 14 www.vesitalous.fi Vesi ja kehitys. Kyseessä on nykyisellään Suomen, Nepalin, ja EU:n yhteishanke, jonka tavoite on vähentää moniulotteista köyhyyttä ja parantaa terveyttä. Hankkeen toteutuksesta vastaa Finnish Consulting Group
Toimia seurataan soveltuvilla monitorointimenetelmillä ja tulosindikaattoreilla, jotka usein linkittyvät esim. Rahoittajien arvojen liian tiukka pakottaminen hanketoteutuksessa saattaa aiheuttaa yhteensovittamattomia ristiriitoja paikallisen kulttuurin tai kyläyhteisön hierarkian kanssa. Tästä äärimmäisenä esimerkkinä mainittakoon joissain kyläyhteisöissä tapahtuva naisten pakottaminen kuukautisten aikana pieniin, kylmiin ja vaarallisiin majoihin ilman oikeutta koskea hanaveteen, sekä epämuodollisesti edelleen olemassa olevasta kastijärjestelmästä juontuvat erot todellisissa elämän mahdollisuuksissa, sekä yhteisön hierarkiassa, kohtelussa ja ennakkoasenteissa. YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (Sustainable Development Goals). Myös esimerkiksi vesipisteiden rakentaminen yhteispisteiden sijaan yksityisiin koteihin edesauttaa muutosta, koska ne sijaitsevat yksityisalueella, jolloin kyläyhteisön konservatiiviset paineet ja tavat eivät vaikuta entiseen tapaan perheiden vedenkäytön tapoihin (Haapala & White, 2015). Suuri osa yhteistyöstä on vesijärjestelmien instituutioiden vahvistamista kuntatasolta paikallisiin osuuskuntiin ja yhteisötason organisaatioihin, sekä paikallisten ihmisten kouluttamista vesihuollon, sanitaation ja maaseudun elinkeinojen harjoittajina. Uusien tapojen selittämiseen ja soveltuvuuteen yhteisössä pitää kiinnittää huomiota. Vesisektori on otollinen tälle toiminnalle, sillä vedenkäyttö ja vesipalvelut kytkeytyvät erottamattomasti lähes kaikkeen inhimilliseen toimintaan perusterveydestä elinkeinoihin ja ruokaturvasta ympäristöpolitiikkaan. Nepalissa ja useimmiten kehitysmaissa yleensäkin toimintaympäristö on pohjoismaisen rahoittajan ja toimijan arvojen ja toimintatapojen kannalta haasteellinen (Haapala & White, 2015). Hankkeessa sovitetaan paikalliskulttuurin tapoja yhteen pohjoismaisten arvojen kanssa Yllä kuvattua vesihanketta ja muita samankaltaisia hankkeita voidaan pitää organisaatioina, jotka toimivat usean tahon asettamia vaatimuksia ja reunaehtoja yhteensovittaen (Haapala et al, 2016; Haapala & Keskinen, 2018; Haapala & White, 2018). Suomen rahoittamassa hankkeessa komiteoissa tulee olla myös mm. Nämä ovat rahoittajan tavoitteiden mukaisia linjauksia, jotka kyläyhteisöt voivat hyväksyä osana yhteistyötä, vaikka ne muuttavat paikallishierarkiaa ja esittelevät uusia demokraattisia toiminnan tapoja. Soveltuvien käytäntöjen on siis oltava paikallistasolla hyväksyttäviä ja paikallisten ehdoilla toteutettuja, mutta samalla rahoittajien kannalta haluttuun suuntaan ohjaavia tekemisen tapoja. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen, sekä naisten ja vähemmistöjen aseman kohentaminen ovat hankkeen läpileikkaavia tavoitteita. Hankkeen tehtävänä on jalkauttaa näitä politiikkatason yleistavoitteita kestävästi käytännön tasolla konkreettisiksi teoiksi ja näkyviksi tuloksiksi. Implementoinnin vaikeus syntyy siitä, että Suomen valtion rahoittaman vesihankkeen tulee yhteensovittaa tämä paikallistason todellisuus pohjoismaisiin arvoihin sopivaksi toiminnaksi (Haapala & White, 2018). Hankkeessa kyläyhteisöt ovat itse vastuussa vesijärjestelmiensä rakentamisesta ja materiaalihankinnoista toki hankkeen tarjoaman työnjohtosekä asiantuntija-avun ja koulutusten avustamina. Se voi aiheuttaa vastarintaa ja tehdä näin yhteistyön mahdottomaksi, mikä olisi epäonnistuminen. Kyläkulttuuri Nepalissa on kylästä kylään muuttuvien paikallistraditioiden ohjaamaa, sekä sukupuolten että eri ihmisryhmien välisiä hierarkioita ylläpitävää. 15 Vesitalous 6/2021 Vesi ja kehitys. Esimerkkinä huonosta toteutuksesta mainittakoon Nepalin valtion vuosikymmen sitten harjoittama kuukautismajojen tuhoaminen, jonka seurauksena menstruoivat naiset saattoivat joutua ojasta allikkoon eli eläinsuojiin majojen sijaan (Haapala & White, 2015). paikallisväestön mukainen edustus vähemmistökasteista, sekä puolet naisia. Rahoittajilla on oleellinen valta asettaa tavoitteita ja reunaehtoja hankkeille. Se tarkastelee kehitysyhteistyön paikallistason toimeenpanon haasteita ja ratkaisuja, esitellen erityisesti instituutioiden ja yksilöiden, sekä muodollisen ja epämuodollisen toiminnan välistä vuoropuhelua. Hanke on alkanut jo vuonna 2006 ja se toimii jatkumona jo vuonna 1989 alkaneelle Suomen-Nepalin vesialan yhteistyölle. Sen sijaan toimiviksi keinoiksi on havaittu esimerkiksi kunnan kanssa tehtävä kokonaisvaltainen yhteistyö, sekä kyläeliitin kuten opettajien, poliitikkojen, parantajien, naisjohtajien, ja pyhien miesten vakuuttaminen ja käyttäminen äänitorvina. naisten asemaa parantamalla, ihmisoikeudet, oikeusvaltiokehitys, demokratiakehityksen vahvistaminen, toiminnan läpinäkyvyys, sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Esimerkiksi kylien vesijärjestelmien käyttäjäkomiteoiden hallitus tulee asettaa kylän ulkopuolella määritetyn ’hyvän hallintatavan’ mukaan äänestämällä, eikä kylähierarkian eliittejä kunnioittaen. Väitöstyö (Haapala, 2018) Väitöstyö (Haapala, 2018) käsittelee paikallis tason vesihuollon ja vesivarojen hallinnan kehittämiseen tähtäävää yhteistyötä Nepalissa. Suomen valtion rahoittamissa hankkeissa korostuvat tyypillisesti sellaiset teemat kuten köyhyyden vähentäminen mm
Tässä ulkomaisten asiantuntijoiden tuoma auktoriteetti, ulkopuolinen valvonta ja ohjaus, sekä arvojen edustajuus ovat merkittäviä tekijöitä tulosten kannalta. Kunnat omaksuvat usein toimiviksi todetut institutionaaliset rakenteet ja parhaat käytänteet, kuten RVWRMPn tapauksessa on käynyt. Tämä edellyttää pitkäaikaista paikallistason läsnäoloa ja ymmärrystä, jatkuvaa vuoropuhelua kaikkien oleellisten tahojen kanssa, sekä luottoa hankkeen työkaluihin ja sitoutumista sen arvoihin Kuva vesihuoltojärjestelmän avajaisista ja sanitaatio saavutusten juhlista koululla Nepalin kaukolännessä. Nämä ovat ihmisiä, jotka kykenevät vahvistamaan paikallisia toimintavalmiuksia ja ajamaan kehitystä haluttuun suuntaan pitkällä aikavälillä, mukaan lukien esimerkiksi naisten aseman parantavat toimet kuntatasolla. Näiden joskus ristiriitaisten paineiden lisäksi suomalaisen hankkeen on samalla vältettävä hallitsevien poliittisten puolueiden tai poliitikkojen mielivaltaisia tai korruptoituneita toimia. He luovivat paikallisen kulttuurin, paikallistason toiveiden, ja rahoittajien reunaehtojen ristitulessa, sovittaen niitä toimivaksi kokonaisuudeksi (Haapala & White, 2018; White & Haapala, 2019). Tällainen välittäjänä toimiminen tapahtuu paitsi muodollisten suunnitelmien, järjestettyjen tapahtumien, toimintaohjeiden ja sääntöjen puitteissa, myös mitä suurimmissa määrin epämuodollisten kanssakäymisten ja paikallisten neuvonpitojen kautta. Näistä yksilöistä ja heidän kyvystään riippuu paljolti se kuinka hyvin erilaiset vaatimukset ja reunaehdot hahmottuvat käytännölliseksi ja paikallistarpeet täyttäväksi konkreettiseksi kokonaisuudeksi. Tähän ajatukseen pohjautuen tutkimme miten vesihankkeen työntekijät toimivat bricoleureina (luovina, opportunistisina yhteensovittajina – katso myös Whiten artikkeli tässä lehdessä). Kestävä infrastruktuurin rakentaminen, instituutioiden kehittäminen ja käyttäytymismuutosten tukeminen ovat mahdollisia vain paikallishallinnon siunauksella. Hankkeen tulee samalla myös olla linjassa ensisijaisesti maan lakien ja asetusten kanssa, sekä toimia paikallishallinnon omia tavoitteita vahvistaen. Yhteistyö valtion ja paikallishallinnon kanssa on onnistuneelle hankkeelle välttämätöntä On tärkeää toteuttaa hanke kuntien kanssa yhteistyössä, korostaen pohjoismaisten arvojen merkitystä hyvässä hallinnossa. Näiden mm. 16 www.vesitalous.fi Vesi ja kehitys. Suomelle oleellisten tavoitteiden toteutuminen käytännössä vaatii resursseja: teknistä asiantuntijatukea ja pitkäaikaista osaavaa työvoimaa paikallistasoille. Tyypillisesti Nepalin valtio painottaa infrastruktuurin rakentamiseen käytettävän rahan määrää yhteistyöhankkeita suunniteltaessa, kun taas Suomen valtio ja EU ovat kiinnostuneita myös erityisesti tulosten kestävyydestä ja laadusta, hallinnan ja toimintavalmiuksien kehittämisestä, sekä muista demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyvistä arvoista. Lisäksi hankkeen tulee sovittaa yhteen ulkomaisten rahoittajien ja kotimaisen partnerin, kuten Nepalin valtion, tavoitteita ja vaatimuksia. Yksilöt tärkeitä yhteensovittajia sekä epämuodollisissa että muodollisissa tilanteissa Instituutiot ja kirjoitetut pykälät eivät itsestään muutu muutokseksi käytännössä, vaan ihmiskäsien kautta. Kuntien poliitikkojen ja virkamiesten kanssa tehty onnistunut yhteistyö parantaa paikallishallinnon omia toimintavalmiuksia, hyvää hallintotapaa, sekä osaamista. Vesijärjestelmien rakentamisen priorisointi on siksi tehtävä kuntapäättäjien kanssa selvien, läpinäkyvien ja yhdessä hyväksyttyjen sääntöjen, sekä luotettavan tausta-aineiston mukaisesti
Governing Water for Local Development Solutions to Implementation Challenges in Remote, Rural Nepal. 2015. 2018. https://bit.ly/2QVn8QD. Tällä toiminnalla on erityisen konkreettisia ja kauaskantoisia vaikutuksia ihmisten arkeen ja kuntien vesihuoltoja sanitaatiopalveluiden laatuun. (Haapala & White, 2018). Tämä tekee vesihuoltopalveluiden järjestämisestä kokonaisuutena joka tasolla orgaanisesti kehittyvää, sekä muodollisia että epämuodollisia rakenteita hyödyntävää instituutioiden ja käyttäytymisen tapojen evoluutiota. Kestävän vesihuollon tulee sovittua saumattomasti hyväksyttäväksi osaksi paikalliskulttuuria, mutta tämän sovittamisen täytyy tukea eikä heikentää järjestelmän kestävyyttä ja hallintaa. Facilitating bricolage through more organic institutional designs. Tällaiseen toimintaan kykenevät parhaiten käytännössä pitkät paikallistasolla jatkuvasti vaikuttavat hankkeet, joissa on sitoutunut henkilökunta ja pohjoismaisia arvoja tukeva toimintakulttuuri. Toisaalta monet tällaiset tee-se-itse -ratkaisut voivat olla myös suuri uhka vesijärjestelmien kestävyydelle (Haapala et al, 2016). Haapala, J. Haapala, J., Rautanen, S.L., White, P., Keskinen, M. & Keskinen, M. https://bit.ly/2uuG8Ov. Pankkien ollessa kaukana tämä voi olla hyvä ratkaisu, jos paikallisten taloudellinen ymmärrys on riittävällä tasolla. International Journal of the Commons, 10(2): 1172–1201. Vuoden 2017 jälkeen Nepaliin perustetut uudet kunnat ovat ratkaisseet tämän ongelman ja ottaneet Suomen kuntien tapaisen vesihuollon järjestämisvastuun omilla alueillaan. & Haapala, J. 2018. Haapala, J. Kehitystoiminnan painopiste onkin siirtynyt 2020-luvulla kuntatasolle. Rahoittajien vaatimat demokraattiseen ja tasaarvoa edistävään vesihuollon hallintaan tähtäävät toimet tuovat myös tuontitavarana uudenkaltaisia institutionaalisia rakenteita kyliin, jotka ohjaavat ajattelua uusiin suuntiin. Technical advisors as brokers: translating gender equality and human rights policies and values into practice in the water sector in Nepal. 2018. 5(1):1-29. https://www.developmentbookshelf.com/doi/full/10.3362/1756-3488.2015.031. & White, P. Environmental Policy and Governance, 28(3): 141-152. (Doctoral Dissertation.) Aalto University. Development through bricoleurs: Portraying local personnel’s role in implementation of water resources development in rural Nepal. & Varis, O. https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/32640. Water Alternatives 11(3): 979-998. White, P. Nämä uudet ajattelumallit ja teknologiat epäilemättä muuttavat orgaanisella tavalla perinteisiä toiminnan ja ajattelun tapoja. Järjestely tukee kylätason instituutioita mahdollistaen selvästi kestävämmän vesihuollon, kokonaisvaltaisen vedenkäytön suunnittelun alueella, sekä laajemmat ylläpitopalvelut. Toisaalta voidaan todeta, että myös paikalliset ihmiset joustavat ja yhteensovittavat bricoleureinä omia perinteitään, kylähierarkioitaan ja perinteisiä selviytymismallejaan yhteen ulkopuolisten ajatusten, tehokkuusja kestävyysvaatimusten ja uuden vesihuoltotekniikan mahdollisuuksien kanssa (Haapala & White, 2015; Haapala et al, 2016). https://bit.ly/36AoXcz. & White, P. New Angle Nepal Journal of Public Policy and Social Science. 2016. 2019. 17 Vesitalous 6/2021 Vesi ja kehitys. Yhteenveto Hankkeen tehtävänä on toteuttaa kaikkien rahoittajien, paikallishallinnon, sekä erilaisten yhteisöjen usein erisuuntaiset tavoitteet samanaikaisesti vieläpä pysyen paikallisten kulttuurillisten reunaehtojen sisällä. Kirjallisuus Haapala, J. Myös paikalliset organisaatiot kehittävät omia ratkaisujaan ja yhteensovittavat luovasti ulkopuolisia ideoita paikalliseen kontekstiin. Kylätason usein vapaaehtoisuuteen perustuva hallinnointi on ollut aina haaste kestävyysnäkökulmasta, mutta vaihtoehtoisia institutionaalisia paikallisrakenteita ei ole yksinkertaisesti ollut olemassa. White, P. Tämä vaatii hyviä käytäntöjä, yksilöiden toimimista luovina yhteensovittajina, sitoutunutta henkilökuntaa, sekä jatkuvaa läsnäoloa kentällä ja kunnissa. The case of water users’ associations in rural Nepal. Pitkäaikaiset hankkeet, joilla on erityisen voimakas ja jatkuva läsnäolo kunnissa ja kentällä, ovat kehittyneet erityisen kykeneviksi tällaiseen välittämiseen ja yhteensovittamiseen. Why do some behaviours change more easily than others. Water use behaviour interventions in rural Nepal. Tässä kirjoituksessa toin ilmi erityisesti, että vaikeasti yhteensovitettavien tavoitteiden käytäntöönpano sosiaalisesti soveltuvalla tavalla on vaativaa ja haasteellista toimintaa, joka vaatii taitavaa yhteensovittamista. Waterlines, 34(4):347-364. https://www.thecommonsjournal.org/article/10.18352/ijc.688/. Haapala, J. 2018. Esimerkiksi kylätason käyttäjäkomiteat saattavat investoida uuden vesijärjestelmän vesimaksut toimimalla paikallisina epämuodollisina luotottajina (Haapala et al, 2016). & Haapala, J. European Journal of Development Research 31(3): 643-662. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/eet.1799. Influence of different discourses on the outcomes of development policies and projects: Insights from water project implementation in Nepal. Water Security and Social Inclusion: Local Governance within the Newly Established Rural Municipalities in Nepal
• COWASH on auttanut yli kuutta miljoonaa etiopialaista saamaan pääsyn puhtaaseen veteen ja sanitaatioon projektin alettua vuonna 2011. Etiopia taas perustelee, että pato on turvallinen, ei vähennä virtaamaa, ja että se on edellytys maan talouskasvulle sekä väestön energiataranni JuVaKoSKi väitöskirjatutkija, aalto-yliopisto anni.juvakoski@aalto.fi aRto Suominen CoWaSh-projektin vetäjä, niRaS • Community-Led Accelerated WASH (COWASH) on Suomen ja Etiopian välinen kehitysyhteistyöhanke, joka tukee veden, sanitaation ja hygienian kehitystä kuudessa Etiopian osavaltiossa ja 104 kunnassa. Ensinnäkin maassa on käynnissä vakava aseellinen konflikti kolmessa sen osavaltioista: Tigrayssa, Afarissa sekä Amharan pohjoisosissa. • Projektin toimintatapa nojaa yhteisövetoiseen lähestymistapaan (CMP), joka perustuu tuettujen yhteisöjen osallistamiseen suunnittelussa, rakentamisessa sekä vesisysteemien ja rakenteiden ylläpidossa. Vettä etiopialaisille kriisien keskellä Haastattelu tehtiin alun perin helmikuussa 2021, jonka jälkeen Arto ja Anni muokkasivat sisältöä vastaamaan paremmin tämän artikkelin julkaisuajankohtaa. tämä kirjoitus on muokattu versio aalto-yliopiston WDRG-tutkimusryhmän sivuilla helmikuussa 2021 julkaistusta blogista: https://wdrg.aalto.fi/providing-water-in-a-country-dealing-with-crises-left-and-right/#_edn6 18 www.vesitalous.fi Vesi ja kehitys. Tilanne Etiopiassa muuttuu koko ajan. miten nämä kaksi eroavat toisistaan käytännössä. Oromojen vastarintaryhmittymä uhkaa amharoihin kuuluvia ihmisiä Länsi-Etiopiassa (The Guardian, 2020) ja Gumuz-vastarintaliike ylänköalueilta muuttaneita ihmisiä Benishangul-Gumuz -osavaltiossa (New York Times, 2021). Neljännen poliittisen eripuran aiheuttaa kiistelty Suuri etiopialainen renessanssipato (GERD), jonka toinen täyttö tehtiin heinäkuussa 2021 (Reuters, 2021). Sudan ja Egypti katsovat padon aiheuttavan turvallisuusriskin sekä rajoittavan Niilin vesivaroja liiaksi kyseisissä alajuoksun maissa. Koronapandemia on tietenkin ollut merkittävä ongelma ympäri maailman, mutta sen lisäksi Etiopiaa uhkaavat useat sisäja ulkopoliittiset kahnaukset. anni Juvakoski haastatteli aiheesta arto Suomista, joka johtaa suomalais-etiopialaista CoWaSh-bilateraaliprojektia. CoWaSh on lähes maanlaajuinen kehitysyhteistyöhanke, joka tukee vesija sanitaatioprojektien toteuttamista kriisien runtelemassa etiopiassa. Vastaavia klaanien välisiä konflikteja on myös käynnissä maan itäisissä osissa Afarja Somali-osavaltioissa (Addis Standard, 2020). Tämän lisäksi ennen rauhallinen ”pehmeä” rajavyöhyke Sudanin ja Etiopian välillä on käynyt kiistanalaiseksi, kun molemmat maat ovat ryhmittäneet joukkojaan alueelle viime aikoina (Council on Foreign Relations, 2021). Etiopian kansalliset joukot ovat marraskuusta 2020 lähtien taistelleet näissä osavaltiossa Tigrayta jo lähes 30 vuoden ajan johtanutta Tigrayn kansan vapautusrintamaa (TPLF) vastaan (Center for Disaster Philantrophy, 2021). Etiopiassa on kuitenkin varsinkin tänä ja viime vuonna ollut käynnissä useita vakavia kriisejä. Käynnissä on myös muita aseellisia etnisiä konflikteja. I lmapiiri pääkaupungissa Addis Abebassa oli rauhallinen ja arkinen haastatteluhetkellä helmikuussa 2021. • Lisää tietoa projektista osoitteessa [https://www.cmpethiopia.org/] on kehitysyhteistyötä, ja sitten on kehitysyhteistyötä kriisien keskellä
Suurin osa ihmisistä Addiksessa käyttää maskia, mutta tilanne kääntyy päälaelleen, kun siirtyy pääkaupungin ulkopuolelle. Sudanin rajan tilannetta joudun seuraamaan tarkasti uutisista, sillä sen mahdollinen kärjistyminen saattaa alkaa vaikuttaa projektiimme nopeasti. Pandemia on aiheuttanut muutoksia toimistoarkeemme: enemmän etäkokouksia, maskien käyttöä ja omia eväitä lounasravintoloiden sijaan. Minä ja muutamat muut jäimme tänne. (The Geopolitics, 2021). ”Kun pandemia alkoi, suurin osa ulkomaalaisista lähti Etiopiasta. 19 Vesitalous 6/2021 Vesi ja kehitys. peen täyttymiselle. Ovatko patokysymys, jännitteet Sudanin rajalla tai Itäja Länsi-Etiopian levottomuudet vaikuttaneet työhösi. ”Padon tilanne ei vaikuta omaan työhöni, vaikka se pitääkin samalla käytävällä vesiministeriössä työskentelevän vesiministerin hyvin kiireisenä. Koska yllä kuvatut olosuhteet odotettavasti vaikuttavat maanlaajuiseen kehitysyhteistyöhön, Anni Juvakoski haastatteli Arto Suomista siitä, miten hänen työnsä ja COWASH-projektin toiminta on muuttunut viime vuoden aikana. Tilanne on myös saanut rakennusja elintarvikkeiden hinnat kohoamaan huimasti.” Millaisia muutoksia koronapandemia on aiheuttanut työhösi. Afar-Somali-konflikti puolestaan vaikeuttaa työtämme estämällä tavarantoimitukset Djiboutista Etiopiaan. Poliittisten kriisien lisäksi Etiopia on kärsinyt tuhansien hehtaarien kasvillisuusja viljelysvahinkoja heinäsirkkainvaasioiden seurauksena (UN News, 2021). Nykyisellään valtavasta 110 miljoonan väestöstä puolet on vielä ilman sähköä. COWASH:n toimittamia hätäavussa käytettävä vesisäiliöitä Metekelissä. Etniset jännitteet ovat keskeyttäneet projektin etenemisen Länsi-Wollegan ja Metekelin alueilla, ja projektihenkilökunnan on liian vaarallista mennä kyseisille alueille. Jos pidät maskia maalla, ihmiset luulevat, että sinulla on korona. COWASH-projektilla on velvollisuus auttaa ihmisiä saamaan turvallista juomavettä myös näinä vaikeina aikoina. Kokonaan etätyöskentelyyn siirtyminen ei ole realistista täällä, koska internet-yhteys on ajoittain hyvin heikko, ja etäalueilla lähes olematon
Lopulta kuitenkin selvisi, että kaikki oli hyvin. The Geopolitics. UN News. Lisäksi suuri osa apua tarvitsevista ihmisistä on Etiopian sisäisiä pakolaisia, joita täytyy auttaa niissä (infrastruktuurittomissa) paikoissa, joissa he tällä hetkellä ovat. Projektimme on täytynyt mukautua pandemiaan lisäämällä koronatietoisuutta tiedotuskampanjoiden avulla sekä painottamalla käsihygieniaa yhä enemmän niin terveysasemilla, kouluissa kuin kodeissa. Yritämme myös saada alueelle siirreltäviä vedenpuhdistuslaitteita, joilla voi puhdistaa pintavedestä nopeasti juomavettä.” Onko Etiopian ulkopuolisilla ihmisillä mielestäsi oikea käsitys siitä, mitä Tigrayssa tapahtuu. 20 www.vesitalous.fi Vesi ja kehitys. The Controversial Geopolitics of Ethiopia’s Dam Building. Tämän lisäksi toimitamme vettä pakolaiskeskuksiin vesitankkiautoilla. [https://thegeopolitics.com/the-controversial-geopolitics-of-ethiopiasdam-building/] Luettu 13.2.2021. Meillä ei ollut mitään keinoa selvittää, olivatko he turvassa. [https://disasterphilanthropy.org/disaster/ethiopia-tigray-crisis/] Luettu 12.10.2021. [https://addisstandard.com/news-afarsomali-regions-trade-serious-accusations-after-renewed-violence-leaves-scores-dead/] Luettu 15.2.2021. Ongelmana on vain turvallisuus, sillä keskushallinto ei pysty turvaamaan toimittajien eikä apua alueella koordinoivien tahojen toimintaa kriisialueilla. Näiden toimien ohella olemme jatkaneet vesijärjestelmien kunnostamista ja käsienpesupaikkojen lisäämistä erityisesti kouluille.” Miten Tigrayn tilanne vaikuttaa projektin toimintaan. The Guardian. Luettu 13.2.2021. (2020). Toivommekin hartaasti, että konfliktin osapuolet pääsisivät pian sellaiseen sovintoon, joka tekisi hätäavun toimittamisesta alueen ihmisille helpompaa.” Kirjallisuus Addis Standard. Ethiopia Tigray Crisis. Useimmilla heistä on juomavettä ja ruokaa, mutta hygieniatarpeet kuten peseytymisvesi puuttuvat. Avun perille vieminen on monimutkaista, mistä minulla on kokemusta oman projektimme tapauksessa. Keskitymme auttamaan erityisesti raskaana olevia ja imettäviä äitejä, vammaisia henkilöitä sekä vanhuksia. Afar, Somali Regions Trade Serious Accusations after Renewed Violence Leaves Scores Dead. Yhteen aikaan emme saaneet siellä työskentelevään projektitiimiimme yhteyttä viikkoihin. Council on Foreign Relations. ”Kaikista meneillään olevista kriiseistä juuri Tigrayn kriisi vaikuttaa työhömme kaikkein voimakkaimmin. Dozens Die in Ethnic Massacre in Troubled Ethiopian Region. (2021). (2021). (2021). Tästä esimerkkinä olen nähnyt useita uutisotsikkoja kuten: ”Salliiko Etiopia hätäavun pääsyn Tigrayhyn?”, vaikka oikeasti kukaan ei yritä estää kriisiapua tarjoavia tahoja pääsemästä alueelle. (2021). Aputyöntekijöitä onkin tapettu tai murhattu. ”Mielestäni käynnissä on mediasota. Projektiaktiviteetit alueella ovat nyt muuttuneet hätäavuksi. Tigrayssa on noin 2,5 miljoonaa ihmistä hätäavun tarpeessa. New York Times. Yritämme toimittaa heille hygieniatarvikkeita Etiopian kriisikoordinointikeskuksen sekä Tigrayn-tiimimme kautta. [https://www.theguardian.com/world/2020/nov/02/killed-ethiopiamassacre-amnesty-oromia-amhara] Luettu 15.2.2021. [https://www.reuters.com/world/africa/second-filling-ethiopias-giantdam-nearly-complete-state-run-media-2021-07-19/] Luettu 12.10.2021. (2021). Tälläkin hetkellä (lokakuu 2021) Tigrayssa on 430 avustusrekkaa, jotka eivät ole päässeet palaaman takaisin alueelta. Ethiopia-Sudan Border Dispute Raises Stakes for Security in the Horn. (2021). East African countries better prepared, but desert locust threat ‘not over’. Reuters. Center for Disaster Philanthropy. [https://www.nytimes.com/2021/01/13/world/africa/ethiopiaethnic-killings.html] Luettu 15.2.2021. Työskentelemme seitsemässä woredassa (kunnassa) Tigrayn sisällä, emmekä pysty ollenkaan matkustamaan paikan päälle monitoroimaan projektin edistymistä tai toimittamaan tarvikkeita. [https://news.un.org/en/story/2021/01/1082512] Luettu 15.2.2021. Ethiopia says second filling of giant dam on Blue Nile complete. Tällä haastatteluhetkellä COWASH keskittyy yhteisöjen koronaresilienssin vahvistamiseen meidän 104 projektikunnassamme. At least 54 killed in Ethiopia massacre, says Amnesty. [https://www.cfr.org/blog/ethiopia-sudanborder-dispute-raises-stakes-security-horn]. Kansainväliset uutistoimistot vaikuttavat olevan hyvin Etiopia-vastaisia, mikä käy ilmi sävystä, jolla Tigrayn kriisistä uutisoidaan. (2020)