• Tutkielmat ovat korkeakoulujen omilla verkkosivuilla vapaasti luettavissa. Vesitalouden uutiskirje koostaa kerran kuussa vesiteemaisia uutisia Suomesta yhteen nippuun ja koko paketti kopsahtaa sähköpostilaatikkoosi, kun vain olet postituslistalla. VVY:n jäsenetuna yksi vuosikerta veloituksetta) Digitaalinen näköispainos Vesitalous-lehden digitaalisia näköispainoksia voi ostaa irtonumeroina ja vuositilauksina lehtiluukku.fi-palvelusta: lehtiluukku.fi/lehdet/vesitalous (Digitilaus 50 €/vuosi, irtonumero 9,00 €) Yrityksille ja yhteisöille Vesitalous-lehti on saatavilla yrityksille ja yhteisöille ePresspalvelussa emagz.fi AJANKOHTAISTA MAAJA VESITEKNIIKAN TUELTA Haluatko tietää, mitä vesialalla tapahtuu. • Julkaisemme ensisijaisesti suomalaisten korkea koulujen maisterija tohtoritason opinnäytetöiden tiivistelmiä. VESITALOUS-LEHTI SÄHKÖISTYY Tiedotus: Paperilehti ilmestyy vielä vuoden 2026 ja jää sen jälkeen historiaan. Oman ehdotuksen voi lähettää osoitteeseen toimitus@vesitalous.fi Lähetä suomentai englanninkielinen tiivistelmä (<800 merkkiä) osoitteeseen: maija.taka@aalto.fi Ajankohtaista -lehden tilaukset Painettuna kotiin vesitalous.fi/vesitalous-lehti/tilaa-lehti (Vuosikerta kestotilaus 65 €/vuosi. • Tutkielmat ovat korkeakoulujen omilla verkkosivuilla vapaasti luettavissa. Tilaukset: vesitalous.fi/uutiskirje V esitalous-lehden opinnäytetyöpalsta esittelee vesialan viimeisimpiä opinnäytetöitä tuodakseen uusinta tutki mustietoa helpommin löydettäväksi, sekä esitelläkseen alamme vastavalmistuneita asian tuntijoita. Vesitalouden uutiskirje koostaa kerran kuussa vesiteemaisia uutisia Suomesta yhteen nippuun ja koko paketti kopsahtaa sähköpostilaatikkoosi, kun vain olet postituslistalla. Onko sinulla menossa vesialan projekti, josta haluaisit kertoa. Vesitalous-lehti etsii ajankohtaisia juttuja. Vuoden 2027 alusta Vesitalous-lehti on vapaasti saatavissa vesitalous.fi -sivustolta maksutta, jolloin lehti tavoittaa lukijat huomattavasti paremmin. AJANKOHTAISTA MAAJA VESITEKNIIKAN TUELTA 2 www.vesitalous.fi Annankatu 29 A 18 00100 Helsinki Laitamme vauhtia mahdollisuuksien virtaan Puh 09 694 0622 tuki(at)mvtt.fi Haluatko tietää, mitä vesialalla tapahtuu. Kävitkö tilaisuudessa, jonka sisällön pitäisi saavuttaa enemmän asiantuntijoita. • Julkaisemme ensisijaisesti suomalaisten korkea koulujen maisterija tohtoritason opinnäytetöiden tiivistelmiä. Oman ehdotuksen voi lähettää osoitteeseen toimitus@vesitalous.fi Lähetä suomentai englanninkielinen tiivistelmä (<800 merkkiä) osoitteeseen: maija.taka@aalto.fi Ajankohtaista -lehden tilaukset Painettuna kotiin vesitalous.fi/vesitalous-lehti/tilaa-lehti (Vuosikerta kestotilaus 65 €/vuosi. Tilaukset: vesitalous.fi/uutiskirje V esitalous-lehden opinnäytetyöpalsta esittelee vesialan viimeisimpiä opinnäytetöitä tuodakseen uusinta tutki mustietoa helpommin löydettäväksi, sekä esitelläkseen alamme vastavalmistuneita asian tuntijoita. Vesitalous-lehti etsii ajankohtaisia juttuja. Kävitkö tilaisuudessa, jonka sisällön pitäisi saavuttaa enemmän asiantuntijoita. VVY:n jäsenetuna yksi vuosikerta veloituksetta) Digitaalinen näköispainos Vesitalous-lehden digitaalisia näköispainoksia voi ostaa irtonumeroina ja vuositilauksina lehtiluukku.fi-palvelusta: lehtiluukku.fi/lehdet/vesitalous (Digitilaus 50 €/vuosi, irtonumero 9,00 €) Yrityksille ja yhteisöille Vesitalous-lehti on saatavilla yrityksille ja yhteisöille ePresspalvelussa emagz.fi. Onko sinulla menossa vesialan projekti, josta haluaisit kertoa
4 Pääkirjoitus: Vesiosaamisen lähteillä Katri Henttonen, Maija Taka ja Annina Takala 5 Vesihuoltolaitokset mukana kasvattamassa tulevaisuuden osaajia Veera Viitanen 8 Oivaltavia vesitutkimuksia Heurekassa Eeva Tiihonen 10 Vesialan tulevaisuus kasvaa lapsissa ja nuorissa Oona Kiviluoto, Paula Haikarainen, Eveliina Hietakymi, Heikki Jungman, Kristiina Ella Markkanen, Helena Salminen ja Alisa Uusi-Kilponen 13 Virta ammattiosaajille: Vesihuollon tulevaisuus ei saa kuivua Eveliina Ala-Juusela 15 Huippututkimus nostaa SAMKin vesihuoltoalan opiskelijat aallonharjalle Aino Pelto-Huikko ja Riika Mäkinen 17 WAT-osaajat vesialan tulevaisuutta luomassa Marko Keskinen ja Meeri Karvinen 20 Mitä minusta tulee isona. Kävitkö tilaisuudessa, jonka sisällön pitäisi saavuttaa enemmän asiantuntijoita. Oman ehdotuksen voi lähettää osoitteeseen toimitus@vesitalous.fi Lähetä suomentai englanninkielinen tiivistelmä (<800 merkkiä) osoitteeseen: maija.taka@aalto.fi Ajankohtaista -lehden tilaukset Painettuna kotiin vesitalous.fi/vesitalous-lehti/tilaa-lehti (Vuosikerta kestotilaus 65 €/vuosi. Rossi, tekn.tri., apulaisprofessori, Oulun yliopisto, vesija ympäristötekniikka Maija Taka, fil.tri., akateeminen koordinaattori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Annina Takala, dipl.ins., Suomen Vesiyhdistys ry Saijariina Toivikko, dipl.ins., kehittämispäällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Erkki Vuori, lääket.kir.tri., professori, emeritus, Helsingin yliopisto, oikeuslääketieteen osasto Asiantuntijat ovat tarkastaneet lehden artikkelit. Vesitalous 6/2025 ilmestyy 5.12. mennessä. Ilmoitusvaraukset 24.10. Onko sinulla menossa vesialan projekti, josta haluaisit kertoa. • Julkaisemme ensisijaisesti suomalaisten korkea koulujen maisterija tohtoritason opinnäytetöiden tiivistelmiä. Vesitalouden uutiskirje koostaa kerran kuussa vesiteemaisia uutisia Suomesta yhteen nippuun ja koko paketti kopsahtaa sähköpostilaatikkoosi, kun vain olet postituslistalla. Osaajaprofiilit tukemassa opintojen suunnittelua vesihuollon yliopistokoulutuksessa Tampereella Marja Palmroth, Hannele Auvinen ja Marika Kokko 23 Climate Smart WASH yhteisenä alustana vaikuttavuudelle ja osaamisen kehittämiselle vesialalla Julia Sundman, Nisha Javed, Aarni-Matti Mäntyselkä ja Kristina Eder 27 Merkityksellinen ja moderni vesiala – nuoret tekijöinä Iida Kauppila 29 Vastavalmistuneiden kestävyysosaaminen käyttöön työelämässä Tiina Pajukari ja Meeri Karvinen 32 Mitä vesialan tohtoriopinnot opettavat – ja minne ne vievät Lauri Ahopelto, Elina Lehikoinen, Amy Fallon, Matias Heino, Marko Kallio, Pekka Kinnunen ja Venla Niva 35 Vesistövaikutusarviointitöissä korostuvat monialaisuus ja syvällinen ymmärrys Eeva-Leena Anttila ja Anna Väisänen 38 Vesiosaaminen on jatkuvaa oppimista Milla Torkkel, Annina Takala, Eija Isomäki, Tero Väisänen, Markus Saari ja Timo Yrjänä 41 Vesialan oppimisen turvaaminen – yhteinen tehtävämme Liisa Hämäläinen ja Jari Heiskanen 43 Pia Rotko tuikkii valoa ja iloa ympärilleen Jannina Hämäläinen 49 Henkilökuvassa Timo Yrjänä – Oodi lukemiselle, kirjoittamiselle ja oppimiselle Milla Torkkel 55 Kutsu luennoimaan Vesihuolto 2026 56 Vesialan opinnäytetyöt 57 Liikehakemisto 58 Abstracts 59 Vieraskynä Karoliina Virtanen VESITALOUS www.vesitalous.fi VOL. Kansikuva: Haluatko tietää, mitä vesialalla tapahtuu. Tämän numeron kokosivat: koulutuspäällikkö Katri Henttonen (Suomen Vesilaitosyhdistys ry) katri.henttonen@vvy.fi, akateeminen koordinaattori Maija Taka (Aalto-yliopisto) maija.taka@aalto.fi ja vesitalousasiantuntija Annina Takala (ELY-keskus) annina.takala@ely-keskus.fi Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. LXVI Sisältö 5/2025 Vesi osaamisen lähteillä JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Ympäristöviestintä YVT Oy Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki Puhelin (09) 694 0622 Yhteistyössä Suomen Vesiyhdistys ry PÄÄTOIMITTAJA Minna Maasilta Maaja vesitekniikan tuki ry Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki e-mail: minna.maasilta@mvtt.fi TOIMITUSSIHTEERI / ILMOITUKSET Jarkko Narvanne Elontie 115, 00660 Helsinki Puhelin 045 305 0070 e-mail: toimitus@vesitalous.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Taina Hihkiö Maaja vesitekniikan tuki ry Puhelin (09) 694 0622 e-mail: vesitalous@vesitalous.fi ULKOASU JA TAITTO Taittopalvelu Jarkko Narvanne, PAINOPAIKKA Punamusta | ISSN 0505-3838 TOIMITUSKUNTA Harri Koivusalo, tekn.tri., teknisen vesitalouden professori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Vuokko Laukka, tekn.tri., johtava asiantuntija, Suomen ympäristökeskus Riina Liikanen, tekn.tri., vesiasiain päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Anna Mikola, tekn.tri., apulaisprofessori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Pekka M. Seuraavassa numerossa teemana on Päivitetty yhdyskuntajätevesidirektiivi. Vesitalous-lehti etsii ajankohtaisia juttuja. • Tutkielmat ovat korkeakoulujen omilla verkkosivuilla vapaasti luettavissa. Tilaukset: vesitalous.fi/uutiskirje V esitalous-lehden opinnäytetyöpalsta esittelee vesialan viimeisimpiä opinnäytetöitä tuodakseen uusinta tutki mustietoa helpommin löydettäväksi, sekä esitelläkseen alamme vastavalmistuneita asian tuntijoita. VVY:n jäsenetuna yksi vuosikerta veloituksetta) Digitaalinen näköispainos Vesitalous-lehden digitaalisia näköispainoksia voi ostaa irtonumeroina ja vuositilauksina lehtiluukku.fi-palvelusta: lehtiluukku.fi/lehdet/vesitalous (Digitilaus 50 €/vuosi, irtonumero 9,00 €) Yrityksille ja yhteisöille Vesitalous-lehti on saatavilla yrityksille ja yhteisöille ePresspalvelussa emagz.fi. Vuosikerran hinta on printtilehtenä 65 € ja digilehtenä 50 €
Lehden toimituskunta otti nämä toiveet vakavasti ja on toteuttanut muun muassa lukijakyselyn keväällä 2023. Tulevaisuuden työelämässä tarvittavaa osaamista on kartoitettu Kauppilan artikkelissa haastattelemalla rekrytointeja tekeviä asiantuntijoita, kun taas Anttila ja Väisänen käsittelevät erityisesti vesistövaikutusarvioinneissa tarvittavaa osaamista. Peräänkuulutimme myös monialaisempaa ja -äänisempää keskustelua. Vieraskynä on myös insinööriopiskelija Karoliina Virtasen kirjoittama. Kyselyn tulosten perusteella lehden kehittämisen painopisteiksi valittiin nuoremmat lukijat, ajankohtaisuus ja helppolukuisuus sekä lehden rooli toimialan aktiivisena kehittäjänä. Onkin tärkeä huomioida, että oletuksena ei ole, että yksilö osaisi kaiken, vaan tarvitaan moniammatillisia tiimejä ja verkostoja sekä yksilöllisiä osaajaprofiileja. Viitanen puolestaan kuvaa yrityskylä-konseptin käyttöä tulevien vesihuolto-osaajien kasvatuksessa ja AlaJuusela kirjoittaa ammatillisen osaamisen varmistamisesta vesihuollossa. Jotta Vesitalous olisi aikaisempaa moniäänisempi, on yhtenä kehittämistoimenpiteenä osaan teemanumeroista otettu käyttöön avoimet kirjoittajakutsut. Sundman kanssakirjoittajineen puolestaan antavat konkreettisen esimerkin Climate Smart WASH -hankkeessa kehitetystä mentorointimallista, jossa työelämän ja koulutuksen yhteistyö tapahtuu kansainvälisessä kontekstissa. Elämänkaaren alkupään oppiminen on esillä Rosenströmin kirjoittamassa tiedekeskus Heurekan vesiaktiviteettien kuvauksessa. Torkkel kollegoineen esittelee täydennyskoulutushanketta ja laajentaa kysymystä osaamisen tunnistamiseen ja hyödyntämiseen työelämässä. Yhtenä keskeisenä teemana lähes kaikissa tämän numeron artikkeleissa on työelämän ja oppilaitosten välisen yhteistyön ja vuoropuhelun merkitys. Osaamisen teemat tulevatkin siis näkymään myös tulevissa numeroissa. Aallon tohtorikoulutettavien (”majakkalaisten”) artikkelissa arvioitaan tohtoriopinnoissa kehittyvää osaamista ja kerrotaan hyviä syitä palkata väitellyt asiantuntija. Keskinen ja Karvinen kuvaavat artikkelissaan miten Aaltoyliopiston Vesija ympäristötekniikan maisteriohjelmassa opiskelijoita kannustetaan miettimään omaa osaamistaan T-osaajaprofiilien avulla. V iisi vuotta sitten Vesitalous-lehti juhli 60-vuotista taivaltaan. Koimme, että lehden lukijoiden muodostaman yhteisön monialaisessa osaamisessa on suuri potentiaali vesialan haasteiden ratkaisemiseksi. Lisäksi toivomme, että esittelyjen avulla ymmärrys nykyisistä koulutusrakenteista paranee ja vastavalmistuneiden uusi osaaminen niin työnteon tavoissa kuin sisällöissä pääsee tehokkaammin hyötykäyttöön työelämässä. Yhteistyön ja verkostoitumisen merkitys korostuu. Myös tämä numero on koottu pääasiassa avoimen kutsun kautta saaduista artikkeleista. Toivomme näiden esittelyjen kiinnostavan sekä opiskelijoita että aiemmin valmistuneita. Pajukari ja Karvinen tarkastelevat kestävyysosaamisen merkitystä ja toisaalta kysyvät, kuinka hyvin osaamme työelämässä hyödyntää vastavalmistuneiden osaamista. Toivottavasti lehti antaakin paljon eväitä vuoropuhelun edistämiseen. Silloisen juhlanumeron (6/2020) pääkirjoituksessa esitimme toiveen, että lehden asema kotimaisen vesialan keskustelun edistäjänä ja alan kehittäjänä vahvistuisi entisestään. Lisäksi lehden päätoimittaja Minna Maasilta on osallistanut opiskelijoita lehden kehittämiseen ainejärjestöjen kanssa. Pidetään myös mielessä, että osaamisen kehittäminen ja oppiminen eivät tapahdu ainoastaan koulutuksiin osallistumalla, vaan esimerkiksi Vesitalous-lehden lukeminen ja sen sisällöistä keskustelu ovat osa osaamisen kehittämistä. Kuten Viitanen vieraskynäkirjoituksessa toteaa, pitkät listat työelämässä nyt ja tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta voivat tuntua hengästyttävältä. Ilahduttavasti Hämäläinen ja Heiskanen kertovatkin uunituoreesta vesialalle perutetusta kansallisesta oppimisverkostosta, jonka tarkoituksena on viedä eteenpäin paitsi oppilaitosten välistä yhteistyötä myös näiden yhteistyötä työelämän kanssa. Mitä sinä opit tästä numerosta. Tämän numeron kokoajina ilahduimme, miten laajalti saimme artikkeliehdotuksia, ja miten niiden sisällöissä näkyy vesialan monipuolisuus ja elinikäinen oppiminen. Lisäksi saimme tähän numeroon kolme opiskelijoiden kirjoittamaa artikkelia (Ala-Juusela, Kauppila ja Viitanen) ajankohtaisista aiheista. Lehdessä onkin julkaistu oppilaitosten esittelyjä ja tässä numerossa vuorossa on Satakunnan Ammattikorkeakoulu. Vielä selkeämmin elinikäinen oppiminen näkyy henkilökuvissa, joissa käsitellään kahden kokeneen asiantuntijan, Timo Yrjänän ja Pia Rotkon, uraa osaamisen kehittymiseen ja oppimiseen peilaten. Kohtasimme myönteisen ongelman, sillä kaikki tähän numeroon toimitetut jutut eivät mahtuneet mukaan. Osaajaprofiileja on kehitetty myös Tampereen yliopiston ympäristöja energiatekniikan koulutusohjelmassa Palmrothin ja kollegoiden toimesta. Opiskelijatyöpajoissa on toivottu muun muassa katsausta siihen, missä ja millaisin painotuksin vesialaa voi Suomessa opiskella. Hän kirjoittaa avoimesti ja positiivisesti vesialalla opiskelusta ja alalle työllistymisestä sekä korostaa uteliaisuuden ja verkostoitumisen merkitystä. Toivomme, että tämä Vesitalous-lehden numero antaa uusia ajatuksia ja ajankohtaista tietoa vesiosaamisen lähteistä eri vaiheissa urapolkua oleville lukijoille. Vesiosaamisen lähteillä KATRI HENTTONEN Koulutuspäällikkö, Suomen Vesilaitos yhdistys ry katri.henttonen@vvy.fi MAIJA TAKA Akateeminen koordinaattori, Aaltoyliopisto maija.taka@aalto.fi ANNINA TAKALA Vesitalousasian tuntija, ELYkeskus annina.takala@ely keskus.fi 4 www.vesitalous.fi PÄÄKIRJOITUS
Ennen Yrityskylä-päivää koulussa käsitellään työelämän ja talouden peruskäsitteitä, kirjoitetaan työhakemuksia ja harjoitellaan työhaastatteluja. 5 Vesitalous 5/2025 VESI OSAAMISEN LÄHTEILLÄ. Kuva 1. Alakoulun Yrityskylässä oppilaat pääsevät töihin pienoiskaupungin yrityksiin. Myös vesihuoltolaitoksia on liittynyt lähivuosina Yrityskylän ohjelmaan, joka tarjoaa oppilaille käsinkosketeltavan elämyksen vesihuoltosektorilla. (NYT 2025a) Yrityskylä Alakoulun puolella yrityksille rakennetaan oma pienoisyritys osaksi pienoisyhteiskuntaa ja Yrityskylä Yläkoulun puolella oppilaat laitetaan yrityksen johtoon (NYT 2025b; NYT 2025c). Oppilaat saavat palkkaa tekemästään työstä, käyttävät rahaa kuluttajina ja toimivat kansalaisina osana yhteiskuntaa. (NYT 2025c) Vesihuoltolaitokset mukana kasvattamassa tulevaisuuden osaajia VEERA VIITANEN Opiskelija, LUTyliopisto veera.viitanen@student.lut.fi Kymmenet tuhannet lapset ja nuoret pääsevät vuosittain kokemaan työelämän ja yhteiskunnan toiminnan elämyksellisessä oppimisympäristössä, Yrityskylässä. (NYT 2025b) Yläkoulussa oppiminen taas tapahtuu pelillisessä ympäristössä. Oppilaat tekevät päätöksiä, johtavat yritystään ja reagoivat yllättäviin uutistapahtumiin pelin aikana. Yrityskylän Yläkoulu vie yhdeksäsluokkalaiset yritysjohtajiksi, jotka kilpailevat toisiaan vastaan kansainvälisillä markkinoilla. Nuorten yrittäjyys ja talous NYT:n kehittämä koulutusinnovaatio on palkittu kansainvälisesti, ja sen tavoitteena on vahvistaa nuorten talousosaamista, työelämätaitoja ja ymmärrystä yhteiskunnan toiminnasta. Menestys ei riipu vain taloudellisista tuloksista – myös vastuullisuus on keskeisessä roolissa. Yrityskylä tuo työelämän, talouden ja yhteiskunnan lähelle koululaisia ainutlaatuisella tavalla oppimiskokonaisuuksien tarjotessa koululaisille käytännönläheisiä kokemuksia yrittäjyydestä, vastuullisuudesta ja oman osaamisen hyödyntämisestä. Suuressa roolissa yrityskylässä toimivat kumppaniksi liittyneet yritykset, jotka ovat avain oppilaiden talous-, työelämäja yritystaitojen oppimiseen. Yrityskylä avaa ovet työelämään jo koululaisille Alakoululaisille suunnatussa Yrityskylässä oppilaat sukeltavat pienoiskaupungin arkeen omassa ammatissaan. Y rityskylä on maailmalla palkittu suomalainen koulutusinnovaatio, jonka elämyksellisen oppimisen keinot tavoittavat tänä lukuvuonna jo yli 90 % kaikista kuudesja yhdeksäsluokkalaisista
TATin (Taloudellinen Tiedotustoimisto) Nuorten tulevaisuusraportti -tutkimuksen (2021) mukaan Yrityskylä vahvistaa nuorten ymmärrystä yhteiskunnan toiminnasta, ilmastovastuusta ja yhdenvertaisuudesta. Tutkimusten mukaan Yrityskylän oppimiskokemuksilla on monipuolisesti positiviisia konkreettisia vaikutuksia. Vaasan yliopiston tutkimus (2016) osoitti oppilaiden taloustaitojen kehittyvän ja Yrityskylään osallistuminen lisäsi oppilaiden kiinnostusta säästämiseen sekä omaan talouden hallintaan. Pienoiskaupungin ja pelillisen oppimisympäristön kautta kuudesja yhdeksäsluokkalaiset pääsevät tutustumaan muun muassa vedenjakelun ja jätevedenkäsittelyn merkitykseen arjessa. Lahti Aquan viestintäpäällikön Paula Nikulan mukaan lähteminen oli luonteva päätös: “Koimme, että Yrityskylässä voimme olla edistämässä lasten ja nuorten työelämä-, yrittäjyysja taloustaitoja. Lahti Aqua on ollut mukana Yrityskylä Hämeen Alakoulun toiminnassa sen ensimmäisestä lukuvuodesta 2022 alkaen. Lahti Aquan pienoisyritys Yrityskylä Hämessä. Samalla halusimme päästä kertomaan tulevaisuuden työntekijöille vesihuollon tärkeydestä osana yhteiskunnan huoltovarmuutta sekä vahvistamaan alan tunnettuutta.” Kuva 2. Oppilaat pääsevät työskentelemään vesihuoltoon liittyvissä rooleissa jo esimerkiksi Yrityskylä Varsinais-Suomessa, Yrityskylä Hämeessä sekä Yrityskylä Itä-Suomessa. 6 www.vesitalous.fi VESI OSAAMISEN LÄHTEILLÄ. Vesihuoltoa pienoiskoossa – Lahti Aqua avaa vesialan saloja kuudesluokkalaisille Vesihuoltolaitokset ovat mukana Yrityskylässä rakentamassa oppilaiden ymmärrystä yhteiskunnan toiminnasta
(2025a). Yrityskylä Yläkoulu NYT. Vesihuolto on elintärkeää.” sekä “Yrityskylä oli ihan sika kiva paikka ja Lahti Aqua oli kiva työpaikka.” Jotkut ovat jopa kertoneet pohtivansa vesihuoltoalaa tulevaisuuden ammattinaan. [verkossa] Saatavilla: https://nuortennyt.fi/palvelu/yrityskyla-alakoulu/ NYT. Taloustaitojen opettaminen tärkeää jo alakoulussa – pelillisestä oppimisesta hyviä tuloksia. Valittavana on LVI-asiantuntijan, verkostoasiantuntijan, vedentuotannon operaattorin tai toimitusjohtajan työtehtävät. (2016). Yrityskylä Alakoulu NYT. (2025c). NYT Yrityskylä. “Oppilaat voivat valita toimenkuvansa oikeista Lahti Aquan todellisista työrooleista. [verkossa] Saatavilla: https://nuortennyt.fi/palvelu/yrityskyla-ylakoulu/ NYT (2021). “Se on ehkä paras palaute, mitä voimme saada”, Nikula toteaa tyytyväisenä. Paula Nikulan mukaan palautteesta on välittynyt innostuneisuus ja oivallukset: “Lahti Aqua on tärkeä yritys yhteiskunnan toimivuuden kannalta. (2025b). Hänen mukaansa Yrityskylään osallistuminen on ennen kaikkea sijoitus tulevaisuuteen: “Yhteiskuntavastuun kantaminen tällä tavalla tuo tuloksia ja kantaa hedelmää vuosien päästä. Käytännössä Lahti Aquan toiminta näkyy Yrityskylässä pienoisyrityksenä, jossa kuudesluokkalaiset pääsevät kokeilemaan vesihuoltoon liittyviä työtehtäviä. Yrityskylään osallistuminen lisää tutkitusti nuorten ymmärrystä yhteiskunnan toiminnasta ja siihen vaikuttamisesta [verkossa] Saatavilla: https://nuortennyt. Nikulan mukaan vesihuollon merkitystä on haluttu tuoda esiin myös ennakkomateriaalien avulla: “Oppilaat katsovat ennen Yrityskyläpäivää vesihuoltotoimintaamme kuvaavan videon, ja siitä nousevia teemoja olemme pyrkineet konkretisoimaan työtehtävissä. Erityisesti vuotosimulaattori on saanut runsaasti kiitosta, sillä sen avulla nuoret näkevät käytännössä, mitä tapahtuu, jos vuotoa ei saada korjatuksi.”. [verkossa] Saatavilla: https://www.uwasa.fi/fi/news/ yrityskyla Maveplan Oy 1/3 7 Vesitalous 5/2025 VESI OSAAMISEN LÄHTEILLÄ. [verkossa] Saatavilla: https://nuortennyt.fi/yrityskyla/ NYT. Talous ja Nuoret TAT, https://nuortennyt.fi/wp-content/uploads/2021/11/ Nuorten_tyoelamamaisemat_web.pdf Vaasan yliopisto. Heidän tehtäviinsä kuuluu esimerkiksi liittymismaksujen laskemista, vesinäytteiden analysointia ja jopa vesijohtovuodon korjaamista vuotosimulaattorin avulla.” Myös työvaatteet ja yritysilmettä mukaileva ympäristö tuovat oppimiskokemukseen aitouden tuntua. Nuorten tulevaisuusraportti. fi/yrityskylaan-osallistuminen-lisaa-tutkitusti-nuortenymmarrysta-yhteiskunnan-toiminnasta-ja-siihen-vaikuttamisesta/ TAT 2021. Konkreettiset vaikutukset näkyvät todennäköisesti vasta myöhemmin, mutta tärkeintä on, että olemme saaneet nuorissa heräämään kiinnostuksen vesihuoltoalaa kohtaan.” Lähteet NYT
Vesinäyttelyn oppimateriaalien suunnittelutyön alkumetreillä toteutettiin kysely opettajille tarkoituksena kartoittaa vesiteemaisia aiheita, joiden opettamiseen opettajat kaipaisivat eniten lisämateriaalia. Veden fysikaalisiin ominaisuuksiin sekä veden kiertokulun osiin tutustutaan Vikkelä vesi -ohjelmassa. Kokemuksista kerätyn tiedon avulla ohjelmia kehitetään aktiivisesti. N äyttelyn rinnalle tuotetaan parhaillaan sen sisältöjä tukevia oppimateriaaleja. Näyttelyn teemaan liittyvien oppimateriaalien suunnittelutyössä pyritään huomioimaan opettajien tarpeet ja tukemaan heitä ajankohtaisten ilmiöiden käsittelemisessä eri-ikäisten oppilaiden kanssa. Kyselyssä nousivat hyvin vahvasti esiin mikromuovit, veden puhdistaminen ja veden tutkiminen kokeellisten töiden avulla. Menneenä kesänä testattavina vesiteemaisina sisältöinä ovat olleet veden fysiikkaan sekä veden kiertokulkuun ja mikromuoveihin painottuvat laboratorio-ohjelmat. Vesi ominaisuuksineen esitellään lapsille urheilun moniosaajana, joka taitaa niin pituushypyn kuin voimistelunkin. Oivaltavia vesitutkimuksia Heurekassa Vesi – elämän virta on tiedekeskus Heurekassa syksyllä 2025 aukeava kokonaisuus, joka rakentuu veden kiertokulun ympärille. Vesinäyttelyn teemoihin linkittyviksi oppimateriaaleiksi julkaistaan Heurekan verkkosivuilta vapaasti löydettäviä lyhytkestoisia vesiaiheisia kokeita sekä opettajille suunnattuja oppaita vesiaiheisten työpajojen ja tehtävien toteuttamiseksi koulussa. Mikromuovit ja vesitutkimukset päätyivät ohjelma-aiheiksi, koska mikromuovien havainnointi laboratorion mikroskoopeilla, veden puhtauden käsittely aiheena ja erilaiset vedellä tehtävät kokeelliset työt täydentävät luontevasti näyttelyn sisältöjä. Näyttelyn keskiössä ovat makean veden varannot, ihmisen toiminnan vaikutukset ja veden riittävyyden kannalta kestävät teot. Myös Heurekan varattavien kouluohjelmien tarjonta täydentyy vesiaiheisilla sisällöillä. Hiilidioksidisaippuakuplia puhallettaessa opitaan veden olomuodoista. Teemaan liittyvät sisällöt suunnitellaan kaikenikäisille ja kaikenikäisten kanssa. Yhdessä kokeileminen kannattaa Oppimateriaalien sekä uusien lukuvuoden aikana varattavien kouluohjelmien toimivuutta kokeillaan usein Heurekan tiedeleireillä suurilla osallistujamäärillä. Heurekan tiedeleireillä on vuosittain yli tuhat leiriläistä ja jokaista testattavaa ohjelmaa vedetään yksistään kesän leirien aikana kymmeniä kertoja. EEVA TIIHONEN FM, Tiedekeskus Heureka eeva.tiihonen@heureka.fi Yhdistämällä yllättävyys, hauskuus ja tiedesisältö saadaan aikaiseksi mieleenpainuva elämys ja erilainen tapa oppia uutta. 8 www.vesitalous.fi VESI OSAAMISEN LÄHTEILLÄ
Vesi on kaiken elämän perusta. Kaikki vesi, jota juot, kosketat tai käytät arjessasi, on kiertänyt planeetallamme jo miljardeja vuosia. 9 Vesitalous 5/2025 VESI OSAAMISEN LÄHTEILLÄ. Useampi tässä kesän suosikkiohjelmassa käytetty koe tuodaan kotitaloustarvikkeilla tehtävässä muodossa Heurekan verkkosivuille. Näyttelyn ja ohjelmien suunnitteluun on osallistunut Heurekan lisäksi tutkijoita ja asiantuntijoita muun muassa Aalto-yliopistosta, Ilmatieteen laitokselta, Geologian tutkimuskeskus GTK:sta ja Suomen ympäristökeskuksesta. Mikromuovien tutkiminen auttaa konkretisoimaan vesistöjen saasteongelmia. Vesinäytteiden haun jälkeen näytteitä tutkitaan laboratoriossa mikroskooppien avulla. Pintajännityskokeet huipentuvat saippuakuplien puhaltamiseen, jota ei tehdäkään suulla puhaltamalla, vaan käyttämällä apuna hiilidioksidijäätä. Veden puhtauteen ja vedenpuhdistukseen keskitytään Miljoonat mikromuovit -ohjelmassa. Tutkimustulosten syitä pohdittaessa on keskusteltu, kuinka Suomessa käytössä olevan jätevedenpuhdistuslaitosten tekniikan ansiosta puhdistettuun veteen jää jäljelle vain hyvin vähän mikromuoveja. Aiheen käsittely auttaa ymmärtämään itselle vierasta ilmiötä. Kun mikromuoveihin on tutustuttu, lapsille annetaan tehtäväksi selvittää, löytyykö Heurekan lähialueiden luonnonvesistä mikromuoveja. Samalla lasten kanssa keskustellaan, miten mikromuovit päätyvät vesistöihin ja kuinka tähän voi itse vaikuttaa oman toimintansa kautta. Mikromuovien kokoluokkaa on myös pohdittu: kaikki mikromuovit eivät välttämättä ole niin suuria, että leiriläiset olisivat voineet niitä käytetyillä mikroskoopeilla nähdä. Näyttelyn avautuminen on jo nurkan takana ja Heurekalla odotetaan mielenkiinnolla aikaa, jolloin kävijöiden toimintaa niin näyttelyn kuin vesiteemaisten ohjelmien parissa voidaan seurata. Esimerkiksi pienten vesikirppujen uiskentelun seuraaminen tuottaa ilon kiljahduksia. Lapset tutkivat ohjelmassa kapillaari-ilmiötä, veden taitetta sekä pintajännitystä erilaisten laboratoriokokeiden avulla ja he saavat huomata veden käyttäytyvän useissa tilanteissa hyvin yllättävillä tavoilla. Paitsi pienikokoisia mikromuovihippuja, näytteestä on usein löytynyt paljon muutakin kiinnostavaa. Siinä tutkitaan erityyppisiä mikromuovinäytteitä ja pohditaan, mistä arkipäivän tarvikkeista ne ovat lähtöisin. Nyt syksyllä materiaalien hiomista jatketaan ja ohjelmien rakenteisiin tehdään muutamia pieniä muutoksia kesän kokeiluista saatujen havaintojen perusteella. Vesi on kuplissa mukana niin saippuakuplan kalvon osana kuin kuplan täyttävän pilven kiteissä. Ohjelman suunnittelun alkuvaiheessa oli suureksi avuksi keskustelu Mikkelin yliopistokeskuksen Tiedepolun projektipäällikkö Heidi Huovisen kanssa. Vesi elämän virta -näyttely toteutetaan osittain Maaja vesitekniikan tuki ry:n sekä Maj ja Tor Nesslingin -säätiön rahoituksella
Heurekan, Aalto-yliopisto Juniorin, LUMAlab Gadolinin ja LUMA-keskus Suomen hankkeet osoittavat, kuinka tuki mahdollistaa pitkäjänteisen kehitystyön, jossa yhdistyvät tutkimus, pedagogiikka ja käytännön tekeminen. Heureka, Aaltoyliopisto Junior, LUMAlab Gadolin ja LUMAkeskus Suomi ovat saaneet Maa ja vesitekniikan tuki ry:ltä merkittävää tukea vesialan oppimisen kehittämiseen. Yhteistyön tuloksena syntyy elämyksellisiä näyttelyitä, työpajoja ja oppimismateriaaleja, jotka avaavat veden merkitystä arjessa, yhteiskunnassa ja globaalisti. Heurekassa virtaa vesi ja tieto Tiedekeskus Heurekassa avautuu lokakuussa 2025 uusi näyttely Vesi – elämän virta, joka tuo veden konkreettisesti osaksi näyttelytilaa. Vesi on aiheena ensimmäistä kertaa esillä Heurekassa tässä laajuudessa. Siksi on olennaista, että lapset ja nuoret oppivat ymmärtämään veden merkitystä ja vesialan roolia jo varhain. V esi on elämän edellytys, mutta sen arvo ja haavoittuvuus jäävät helposti arjessa huomaamatta. OONA KIVILUOTO Ajankohtaisartikkelin toimittaja, LUMAkeskus Suomi lumakeskus@helsinki.fi Artikkelin kirjoittajat: PAULA HAIKARAINEN Aaltoyliopisto EVELIINA HIETAKYMI LUMAkeskus Suomi HEIKKI JUNGMAN Tiedekeskus Heureka KRISTIINA ELLA MARKKANEN Vapaa toimittaja HELENA SALMINEN Aaltoyliopisto ALISA UUSI-KILPONEN LUMAkeskus Suomi Havainnekuva Vesi – elämän virta -näyttelystä. Näyttelyssä kuljetaan jäätiköltä mereen matkaavan virran mukana ja tutustutaan muun muassa veden kiertokulkuun, makean veden varantoihin ja ihmisen vaikutuksiin vesiekosysteemeihin. 10 www.vesitalous.fi VESI OSAAMISEN LÄHTEILLÄ. Vesiosaaminen ei ole vain luonnontieteellinen taito – se on osa kestävän tulevaisuuden rakentamista. Ilmastonmuutos, saastuminen ja veden epätasainen jakautuminen tekevät vesivarojen kestävästä käytöstä yhä tärkeämmän yhteiskunnallisen kysymyksen. Maaja vesitekniikan tuki ry:n myöntämällä tuella pystytään viemään vesialaa lasten ja nuorten ulottuville eri näkökulmista. Heurekan näyttelyt tehdään aina yhteistyössä alan tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa, ja sisältöjen suunnitteluun tai kommentointiin Vesialan tulevaisuus kasvaa lapsissa ja nuorissa Lasten ja nuorten vesiosaamista vahvistetaan monipuolisesti eri puolilla Suomea
on osallistunut tällä kertaa asiantuntijoita muun muassa Aalto-yliopistosta, Ilmatieteen laitokselta, Geologian tutkimuskeskus GTK:sta ja Suomen ympäristökeskuksesta. Etätyöpaja on kehitetty yhteistyössä LUMAlab Gadolinin, Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen sekä Junior Universityn kanssa. Oppilaat pääsevät tekemään omia vedenpuhdistuslaitteita ja oppimaan veden kiertokulusta konkreettisesti. Interaktiivinen sisältöpöytä tarjoaa mahdollisuuden sukeltaa syvemmälle näyttelyn teemoihin. Kävijä löytää virran ääreltä monenlaista kiinnostavaa veteen perustuvaa tekemistä, kuten patojen tai tulvimattoman kaupungin rakentamista. Kaikkiin oppimiskokonaisuuksiin kuuluu osio, jossa käydään yleistajuisella tavalla läpi vesitekniikkaan liittyvää tutkimusta. 11 Vesitalous 5/2025 VESI OSAAMISEN LÄHTEILLÄ. Hankkeessa järjestetään myös opettajille kokeellisuusklinikoita, joissa he pääsevät testaamaan vesiaiheisia projekteja. Työpajojen ohjaajina toimivat tekniikkaa opiskelevat Aalto-yliopiston opiskelijat, joten hankkeella on myös tärkeä työllistävä vaikutus. Etätyöpajoihin on helppo tulla mukaan mistä päin Suomea tahansa. Tästä vain 3 % on makeaa vettä, joka on kuitenkin elinehto meille.” LUMAlab Gadolin tuo veden kemian luokkaan Helsingin yliopiston kemian tiedekasvatukseen keskittyvä LUMAlab Gadolin kehittää käytännönläheisiä oppimiskokonaisuuksia, joissa vesialan tutkimus tuodaan lähelle oppilaiden arkea. Aalto-yliopisto Junior vie vesitekniikan kouluihin Aalto-yliopisto Junior kehittää vesiteemaan liittyviä työpajoja Otaniemen kampuksella ja kouluissa Uudellamaalla. ”Tarkoituksenamme on kehittää veteen liittyviä työpajoja, joissa opitaan ymmärtämään vesitekniikan tärkeys niin omassa arjessa kuin maailmanlaajuisestikin.” Työpajoissa ja -tuokioissa sujahdetaan vesitalouteen, veden tärkeyteen ja riittävyyteen ikäryhmälle sopivalla tasolla. Hankkeen opetusmateriaalit on suunniteltu niin, että niitä voidaan hyödyntää kouluissa ympäri maan. Virtaavan veden, vuorovaikutuksellisten näyttelykohteiden ja sisältöpöydän yhdistelmä tarjoaa kiinnostavaa sisältöä kaikenikäisille ja -mielisille. Keväällä työnsä aloittanut koordinaattori Sara Jääskeläinen on innoissaan uudesta tehtävästään. VesiTaito-hankkeen työpajoissa pohditaan esimerkiksi öljyonnettomuuden vaikutuksia Itämerellä tai kokeillaan vedenpuhdistusta ultraviolettivalolla. Näyttely tulee olemaan osa Heurekan perusnäyttelytarjontaa 5–10 vuoden ajan, ja vesiteemaa nähdään lähivuosina niin Heurekan leireillä, kouluohjelmissa kuin tapahtumissakin. ”Vesitaloudella ja vesitekniikalla on kasvava merkitys tulevaisuudessa ja haluamme opettaa näihin liittyviä teemoja myös lapsille ja nuorille”, sanoo Aalto-yliopisto Juniorin päällikkö Veli-Matti Ikävalko . Itämeri-etätyöpajassa tutustutaan Itämeren tilaan ja suojeluun monitieteisesti. Työpajoissa ja kokeiluissa käytetään tarvikkeita ja aineita, joita kouluissa joko on jo valmiiksi, tai joita on helppoa ja edullista hankkia. Näyttelyssä pääsee myös esimerkiksi kuuntelemaan jäätikön tarinan, arvioimaan piilovesimääriä ja etsimään hyviä vesitekoja pienoismalleista. Maapallosta on 2/3 vettä, joten kyse on todella isosta elementistä. Toiminta tavoittaa vuosittain yli 30 000 lasta ja nuorta. ”Olen taustaltani meribiologi, ja tuskin maltan odottaa, että pääsen perehdyttämään lapsia ja nuoria veden ja vesitekniikan maailmaan. “Materiaalien ansiosta opettajilla on mahdolliAalto-yliopisto Junior järjestää muun muassa toiminnallisia opintokäyntejä kampukselle sekä etätyöpajoja. Ensimmäisten työpajojen toteutus alkaa syyskuussa
suus käydä oppilaiden kanssa läpi ajankohtaisia tutkimukseen liittyviä asioita. ”Kytkemme sen vesitalouden kautta arkisiin ilmiöihin, kuten sadannan seurantaan, virtausja tilavuuslaskelmiin, veden kulutuksen mittaamiseen ja hinnan määrittymisen kuluihin.” Materiaalit pilotoidaan yhteistyökouluissa ja julkaistaan avoimesti verkossa vuoden 2026 lopussa. Tavoitteena on istuttaa siemeniä siihen, että ehkä alalta löytyy jonkun nuoren tulevaisuus.” LUMA-keskus Suomi yhdistää matematiikan ja vesitalouden LUMA-keskus Suomen Pisara kerrallaan -hankkeessa vesitaloutta tarkastellaan matemaattisena ilmiönä yläkoulussa. ”Matematiikka näyttäytyy monelle oppilaalle abstraktina ja todellisuudesta irrallisena aineena,” toteaa hankkeen projektipäällikkö Alisa Uusi-Kilponen . Miten nämä asiat vaikuttavat suoraan omaan arkeemme?”, kertoo hankkeen ja LUMAlab Gadolinin koordinaattori Reija Pesonen . Mitä tutkimusta tästä aiheesta tehdään ja miksi. Tavoitteena on vahvistaa nuorten ymmärrystä siitä, miten matemaattisia taitoja tarvitaan arjessa, yhteiskunnassa ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa tuottamalla materiaalipaketti. Maaja vesitekniikan tuki ry:n panostus mahdollistaa tämän kehityksen, josta me tiedekasvattajat olemme kiitollisia. Vesialan ymmärrys ei ole vain tietoa vedestä – se on osa kestävän yhteiskunnan rakentamista. Näin oppilaat näkevät, miten heidän toimintansa liittyy laajempiin yhteiskunnallisiin ja ekologisiin kokonaisuuksiin. Oppimiskokonaisuus etenee omakohtaisesta tutkimisesta laajempiin kuntatai aluekohtaisiin vertailuihin ja voi sisältää yhteistyötä paikallisten vesihuoltotoimijoiden kanssa. 12 www.vesitalous.fi VESI OSAAMISEN LÄHTEILLÄ. “Haluamme saada oppilaat huomaamaan, miten paljon vesiala työllistää ihmisiä ja kuinka paljon siitä tehdään pelkästään Suomessa laadukasta tutkimusta. Yhteistyö, asiantuntijuus ja pedagoginen osaaminen yhdistyvät elämyksellisiksi oppimiskokemuksiksi, jotka voivat kylvää siemeniä tulevaisuuden vesiosaamiseen. Nyt matematiikalle tarjoutuu mahdollisuus näyttäytyä olennaisena osana kestävän kehityksen ilmiöiden ymmärtämistä ja ratkomista,” kertoo hankkeen suunnittelija Eveliina Hietakymi . Lisäksi opettajille järjestetään koulutuksia sekä lähiettä etätoteutuksina eri puolilla Suomea. Yhteinen tavoite: vesiosaamista tulevaisuuteen Tiedekeskus Heurekan, Aalto-yliopisto Juniorin, LUMAlab Gadolinin ja LUMA-keskus Suomen hankkeet osoittavat, kuinka monipuolisesti vesialaa voidaan tuoda lasten ja nuorten ulottuville. Pisara kerrallaan -hankkeen koordinaattorit Alisa Uusi-Kilponen (vas.) ja Eveliina Hietakymi vievät matematiikan opetusta uusiin uomiin vesiteemojen kautta. ”Vesija kiertotalous ovat aiheena sellaisia, joita on tavattu käsitellä muiden luonnontieteiden näkökulmasta
Jatkossa on yhä enemmän tarvetta vesialan ydinosaamisen lisäksi erilaisille osaamisen yhdistelmille, muun muassa digitalisaation ja data-analytiikan hyödyntäminen, tuoteturvallisuus ja -kehitys, sekä talousosaaminen. V esihuolto toimii arjessa näkymättömästi. Tarveselvityksessä mainittavia parannuskohteita ammatillisen työvoiman turvaamiseksi jatkossa ovat muun muassa vesialan imagon ja vetovoiman parantaminen, harjoittelumahdollisuuksien lisääminen, oppilaitosyhteistyön toteuttaminen ja muuntokoulutusten tarjoaminen alanvaihtajille. Yhteistyö oppilaitosten ja vesihuoltolaitosten välillä on avainasemassa ammatillisen työvoiman osaamisen ylläpitämiseksi tulevaisuudessa. Työvoimapula ei toistaiseksi ole vaarantanut vesihuollon toimintoja, mutta etenkin pienillä vesilaitoksilla riskit voivat kasvaa lähitulevaisuudessa ilman korjaavia toimenpiteitä. Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n julkaiseman vesihuoltoalan ammatillisen koulutuksen tarveselvityksen (2024) perusteella yli puolella (60 %) vesihuoltoalan henkilöstöstä on ammatillinen koulutus. Selvityksessä todetaan myös vesihuollossa hyödyntämättömänä potentiaalina ulkomainen työvoima, jossa keskeisin haaste on kielitaitovaatimusten täyttäminen. Ympäristömääräykset kiristyvät, puhtaan veden kriteerit tiukkenevat, vesihuoltolaitokset kehittävät jatkuvasti energiatehokkuuttaan ja pienentävät hiilijalanjälkeään. Vesihuollon osaaminen vaatii jatkuvaa kehittämistä, jotta vastuutahot onnistuvat kestävän vesihuollon varmistamisessa ja reagoinnissa tiukentuvaan lainsäädäntöön. Vettä työkengässä Vesihuoltoala on käännekohdassa, sillä merkittävä osa vesilaitosten työvoimasta eläköityy seuraavan vuosikymmenen aikana. Automaatiosta ja tekoälystä huolimatta vesihuoltoalan työllisyyden tulevaisuus on kirkas: Asiantuntijatyö ja suorittavat työtehtävät tarvitsevat osaavaa henkilökuntaa jatkossakin. Työn takana on osaava henkilöstö, joiden rinnalle tarvitaan uusia tekijöitä. Helsingin Seudun ympäristöpalvelujen jätevedenpuhdistuksen osastonjohtaja Kristian Sahlstedt peräänkuuluttaa vesihuoltoalan välttämättömyyttä ja monipuolisuutta. turkuamk.fi 13 Vesitalous 5/2025 VESI OSAAMISEN LÄHTEILLÄ. Sillä on kuitenkin kriittinen rooli turvata puhtaan veden saatavuus ja jätevesien asianmukainen käsittely, sekä osallistua aktiivisesti ympäristönhoitoon ja vesiensuojeluun (Maaja metsätalousministeriö). Vedenpitävä yhteistyö Monissa ammatillisissa perustutkinnoissa on joitakin tutkinnon osia, jotka valmistavat osaamista vesihuoltoalalle, kuten vesihuoltoVirta ammattiosaajille: Vesihuollon tulevaisuus ei saa kuivua Toimiva vesihuolto on yhteiskunnan hyvinvoinnin perusta, jota usein pidetään itsestäänselvyytenä. Vesihuoltoalalle on useampia mahdollisia opintopolkuja, sillä omaa ammatillisen opetuksen perustutkintoa ei ole. EVELIINA ALA-JUUSELA Energia ja ympäristö tekniikan insinööriopiskelija, Turun Ammatti korkeakoulu eveliina.alajuusela@edu. Vesitalous-lehti on aiemmin julkaissut (Aro & Hanhijako 2020) muuttuvan työympäristön tulevaisuudesta ja tarpeesta laaja-alaiselle, poikkitieteelliselle osaamiselle. Ratkaisu löytyy ammatillisen koulutuksen ja vesihuoltolaitosten välisestä yhteistyöstä
Yhdessä pinnalla Vesihuollon tulevaisuus riippuu vahvasti uusista osaajista. Tampereella molemminpuolinen sitoutuminen on tuottanut tulosta ja oppisopimuksen kautta useampi opiskelija on jo työllistynyt alalle. (n.d.). https:// mmm.fi/vesi/vesihuolto Suomen Vesilaitosyhdistys ry. Harjoittelupaikoilla jokaisen osapuolen on tärkeä tietää yhteiset tavoitteet: työtehtävien sopivuus tiettyihin tutkintojen osiin käydään läpi HSY:llä etukäteen harjoittelupaikoista vastaavien ja tutkintojen opettajien kesken, jotta työharjoittelun selkeät tavoitteet tulevat ilmi. Tampereen Vesi Oy ja Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu, ovat lehtori Heli Lampisen mukaan tehneet yhteistyötä jo toistakymmentä vuotta. Lähteet Aro, S., Hanhijoki, I. Vesialalla on kuitenkin paljon sellaista, joka vetoaa tämän päivän nuoriin – esimerkiksi ympäristövastuullisuus ja kehittyvä teknologia. Helsingin seudun ympäristöpalvelujen henkilöstökoordinaattori Sanna Juuma-Huuppola on ollut mukana HSY:n strategisen oppilaitosyhteistyön kehittämisessä vuodesta 2019, eli sen alusta asti. Lampinen kommentoi “vesilaitoslähettiläiden” tärkeyttä, jotta opiskelijat kuulevat suoraan vesilaitosten työntekijöiltä kokemuksia ja työnkuvaa. Vuorinen odottaa oppilaitoksilta aktiivisuutta etenkin molemminpuolisten laitosvierailujen suunnittelussa. Kun koulutus ja työelämä kulkevat samaan suuntaan, vesihuolto pysyy vahvana ja elinvoimaisena. Työssäoppimisjaksot, opiskelijoiden harjoittelupaikat ja vierailut molemmin puolin auttavat uutta työvoimaa ymmärtämään vesilaitosten monipuolisia työtehtäviä. Hän ehdottaa tulevaisuuden osaajille yhdistelmäkoulutuksia: automaation lisääntyessä työtehtävien yhdistäminen ja moniosaajien kouluttaminen yrityksen tarpeisiin ovat välttämättömiä. Vesitalousyhdistyksen monistesarja nro 93. Hanat auki vuoropuhelulle Lampinen ja Vuorinen korostavat kumpikin jatkuvaa yhteistyötä ja molemminpuolista lähestymistä yhteistyön toimivuuden kulmakiviksi. Työssäoppiminen, harjoittelujaksot ja oppisopimus ovat tehokkaita keinoja opettaa käytännön osaamista tulevaisuuden työvoimalle, sekä tarjota opiskelijoille realistinen työnkuva. Yhteistyöstä vastaavina he molemmat painottavat henkilökemian tärkeyttä: yhteiset palaverilounaat säännöllisin väliajoin alentavat kynnystä kontaktille ja tukevat hiljaisen tiedon välittämistä. Tällaiset kumppanuudet ovat erityisen tärkeitä alueilla, joilla eläköitymisen trendi on nousussa ja koulutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Hän kommentoi työnantajan tunnettavuutta kriittisenä tekijänä työntekijöistä kilpaillessa: ”Ennen kaikkea muille vesilaitoksille haluaisin korostaa oppilaitosyhteistyön merkitystä: moni opiskelija ei ole ymmärtänyt, kuinka paljon tekniikan alan työtehtäviä meillä onkaan tarjolla!” Vastuullinen ohjaus pitää harjoittelun pinnalla Juuma-Huuppola kertoo myös sosiaalisen vastuun näkökulmasta yritysten velvollisuudesta tarjota nuorille vastuullisia kokemuksia työelämästä. 14 www.vesitalous.fi VESI OSAAMISEN LÄHTEILLÄ. Opiskelijoiden oma motivaatio, halu oppia ja kyky esittää kysymyksiä ovat Lampisen mukaan äärimmäisen tärkeitä. (2024). Vesihuoltoalan ammatillisen koulutuksen tarveselvitys – osaamisen ja työvoiman turvaaminen. Vesihuolto. Vesihuoltoala putkistoineen ja jätevesineen nähdään helposti “likaisena” tai yksinkertaisena. 2020. Tampereen Vesi Oy:n insinööri Sini Vuorinen sanoo, että yrityksen tarpeisiin vastaaminen yhteistyössä oppilaitosten kanssa on tärkeää. Tulevaisuuden vesialalla tarvitaan laaja-alaista osaamista kaikissa tehtävissä. Harjoittelijoita otetaan vesihuoltolaitokselle täydentäviin tehtäviin, joihin uusi työvoima voi harjoittelujakson jälkeen työllistyä. Vastuullinen ohjaus ja oppilaitosyhteistyö avaavat nuorille väyliä alalle, jossa yhdistyvät tekniikka, ympäristövastuu ja yhteiskunnallinen merkitys. Maaja metsätalousministeriö. Vesihuollon osaamisen turvaamiseksi tarvitaan yhteistyötä oppilaitosten ja vesihuoltolaitosten välillä. Vesitalous 6/2020. Varsinaiset vesialan sisällöt voivat kuitenkin helposti jäädä muiden aihealueiden jalkoihin. laitosten vedentuotantoa, jätevedenkäsittelyä, ja verkostotöitä. Tampereen Vesi Oy:n Sini Vuorinen sanoo, että työpaikkaohjaajien saaminen vesihuoltolaitoksella ei ole itsestäänselvyys. Lehtori Heli Lampinen pitää työpaikka ohjaajan roolia tärkeänä, ja vastuuhenkilön on oman osaamisen lisäksi tultava toimeen nuorten kanssa. Virtaavaa vetovoimaa Tietoisuuden lisääminen vesihuoltoalan monipuolisista tehtävistä nuorten ja alanvaihtajien parissa on tärkeä askel työvoiman varmistamiseksi. Suomen Vesilaitosyhdistyksen tarveselvityksen (2024) rekrytointiin liittyvien haastatteluiden perusteella on selvää, että monille työnhakijoille vesihuolto ei ole ensisijainen vaihtoehto
Tutkimuksessa keskeisessä roolissa ovat tosielämän laboratoriot eli Living Lab -tutkimusympäristöt Raumalla ja Porissa sekä pilottimittakaavan veden koeverkosto Raumalla. Myös opiskelijan laboratorio-osaamisen polkua perusteista soveltamiseen on pyritty selkeyttämään. Vesihuoltoalalle valmistavia laboratorio-opintoja on muun muassa kemian ja mikrobiologian perusopinnoissa sekä vedenja jätevedenkäsittelyn soveltavissa opinnoissa. Opintojaksot sisältävät myös simulaatioita ja vierailuja vesihuoltolaitoksilla, mikä antaa opiskelijoille mahdollisuuden soveltaa oppimaansa käytännössä. WANDERin pääkonttori toimii SAMKin Rauman Merimäen kampuksella, mutta sen tutkijoita työskentelee myös Porin kampuksella. Koulutusohjelma luotiin erityisesti Satakunnan yritysten osaamistarpeiden mukaan, mutta toki se antaa erinomaiset valmiudet toimia laajemminkin teollisuuden työtehtävissä. Yritysten kanssa tehdään tutkimusja tuotekehitysyhteistyötä esimerkiksi EU-rahoitteisissa projekteissa tai yritysten suorissa toimeksiannoissa. Teoriaopetusta ja laboratorio työskentelyä täydentää ainutlaatuinen tutkimusosaaminen: SAMKin Tutkimuskeskus WANDER tekee talousvesialan huippututkimusta. Prosessitekniikan suuntautumisvaihtoehdossa on mahdollista jatkaa yliopiston maisterivaiheeseen saakka. Vesialaa tukevia opintoja löytyy myös uudehkossa prosessija materiaalitekniikan koulutusohjelmassa, joka alkoi SAMKissa syksyllä 2024. AINO PELTO-HUIKKO DI, tutkijalehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Tutkimuskeskus WANDER aino.peltohuikko@samk.fi Huippututkimus nostaa SAMKin vesihuoltoalan opiskelijat aallonharjalle Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) vesihuollon opetus on osa energia ja ympäristötekniikan insinöörin tutkintoohjelmaa, jonka opetussuunnitelma uudistettiin 2023. Opinnot yhdistävät kiinnostavalla tavalla teoreettisen tiedon ja käytännön harjoitukset, unohtamatta kestävän kehityksen ja tulevaisuuden vesihuoltohaasteiden näkökulmia. Y mpäristötekniikkaan kuuluva vesihuoltotekniikan moduuli antaa nykymuodossaan opiskelijalle monipuolisen ja käytännönläheisen osaamisen veden ja jäteveden käsittelystä sekä jakelusta. Uunituore prosessija materiaalitekniikan laboratorio otetaan käyttöön 2026. Tutkimus on monialaista ja poikkitieteellistä, tutkimusprojektit ulottuvat alueellisista kansainvälisiin. SAMKin vesialan opetus täydentyy Tutkimuskeskus WANDERin huippuosaamisella Yksi SAMKin tutkimuskeskuksista, Tutkimuskeskus WANDER, keskittyy talousveden, veden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien ja niiden vuorovaikutusten tutkimiseen. Koulutusohjelma on vihreän siirtymän ytimessä myös vedenkäytön näkökulmasta, opiskelu kohdentuu kestäviä ratkaisuja tuottaviin teknologioihin. Alalle soveltuvaa osaamista täydennetään esimerkiksi kemian ja mikrobiologian opintojaksoilla ja laboratoriotöillä sekä kestävään yhteiskuntaan liittyvillä opinnoilla. RIIKA MÄKINEN FT, erikoistutkija, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Tutkimuskeskus WANDER riika.makinen@samk.fi 15 Vesitalous 5/2025 VESI OSAAMISEN LÄHTEILLÄ. Opiskelijan reitti perusteista soveltamiseen Opetussuunnitelman päivityksessä vesihuollon moduuli kasvatettiin 15 opintopisteen kokonaisuudeksi ja se sisältää nyt enemmän suomenkielisiä opintojaksoja
16 www.vesitalous.fi VESI OSAAMISEN LÄHTEILLÄ. Ajankohtaiset ja vesihuoltoalalle tärkeät aiheet ja erinomaiset opinnäytetyöntekijät johtavat usein siihen tilanteeseen, että nämä hyvät tyypit viedään käsistä muihin töihin. Lähellä valmistumistaan olevat ympäristöalan opiskelijat voivat osallistua projektityöhön tai tulla tutkimuskeskukseen kesätöihin. WANDER panostaa tutkimuksen ja opetuksen kohtauttamiseen. Osa tutkijoista opettaa SAMKin opintojaksoilla, osa myös ohjaa opinnäytetöitä. Alan parhaiden asiantuntijoiden osallistuminen opetukseen on sekä opiskelijoiden että SAMKin etu ja ensiarvoisen tärkeää. WANDER on myös työllistänyt useita vastavalmistuneita vuosien saatossa. Esimerkiksi vesihuoltoalan opintojaksolla opiskelijat ottavat vesinäytteitä Porin kampuksen vesijohtoverkoston Living Lab -tutkimusympäristöstä. video: https://www.youtube.com/ watch?v=4xLtsYocFZo Vesialan opetus osana Energiaja ympäristötekniikan opetusta SAMKissa: • Vesihuoltotekniikan moduuli • Ympäristöalan kemia ja mikrobiologia, Hiilineutraali yhteiskunta sekä Kestävä kehitys -moduulit • Oppimista tukevat osaamiskokonaisuudet Prosessija materiaalitekniikan koulutusohjelmassa: Prosessija säätötekniikan sekä Tehdassuunnittelun moduulit Tutkimuskeskus WANDERin asiantuntijuus: • Erilaiset vesijärjestelmät kuten talousvesi, käyttövesi, juomavesi sekä teollisuuden ja ympäristön vedet • Veden kanssa kosketuksissa olevat materiaalit • Sisäympäristön hygieniaa parantavat tuotteet ja ratkaisut Mikroskopointi on yksi osa laboratorioharjoituksia. Lähteet Kattavan kuvan Tutkimuskeskus WANDERin osaamisesta saa keskuksen kokoomajulkaisusta: Tutkimuskeskus Wander: Kokoomajulkaisu 2024. WANDERin asiantuntijat ovat mukana myös globaalissa ja eurooppalaisessa standardisointityössä ISO:n (International Organization for Standardization) ja CEN:n (European Committee for Standardization) työryhmissä, joissa työstetään uusia standardeja esimerkiksi vedenkäsittelykemikaaleille, materiaalien testausmenetelmiin, vesimikrobiologiaan ja -kemiaan liittyen sekä antimikrobisille pinnoitteille. Entisiä wanderilaisia työskentelee muun muassa ympäristövalvonnassa ja terveysvalvonnassa. WANDERin tutkijat ovat mukana muun muassa juomaveden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien Euroopanlaajuisen juomavesikelpoisuuden lainsäädännön luomisessa Suomen edustajana. Opiskelijat omaksuvat alan uusimpia tietoja ja vaadittavaa osaamista. https://urn. Ks. fi/URN:NBN:fi-fe2024040314318 (Theseus) Talousveden laadun tutkiminen SAMKin Porin kampuksella. Opinnäytetöiden aiheita löytyy WANDERin hankkeista teollisuuden lisäksi
Koimme kuitenkin tarvetta kehittää konseptia alallemme paremmin sopivaksi: tämän myötä T-osaajaprofiili täydentyi niin, että osaajalla on nyt erilliset jalat sekä myös keho, sydän ja pää. 2020; Karvinen ym. Sen sijaan alalla tarvitaan ennen kaikkea osaajia, jotka yhdistävät alakohtaisen erityisosaamisen (T-kirjaimen pystypalkki) laaja-alaisuuteen ja yhteistyökykyyn (T-kirjaimen vaakapalkki). Tässä kirjoituksessa pohdimme tätä pohjautuen kokemuksiimme Aaltoyliopiston vesi ja ympäristötekniikan maisteriohjelmasta, joka viettää kymmenvuotisjuhlavuottaan. Tällä tavalla muodostuu vesialan WATVesiala ja sen opetus on –taas– murroksessa: tekoäly muuttaa niin työtehtäviä kuin oppimistakin ja kestävyyshaasteiden ratkaisu vaatii uudenlaista ajattelua ja monitieteisiä ratkaisuja. T-osaajaprofiili tarjoaa opiskelijalle lähtökohdan pohtia omaa osaamistaan. Vesialan moninaiset osaajat Vesialan laaja-alaisuus ja yhteiskunnallinen merkitys edellyttävä, että vesialan osaajassa tulisi yhdistyä huikea määrä erilaista tietoa, taitoa ja ymmärrystä. Muutama vuosi sitten tehdyn vesialan sidosryhmäselvityksen (Renko ym. Sen ajatuksena on korostaa, että vesialalla ei pääosin tarvita suppeita erityisosaajia (profiilina syvyyteen keskittyvä I-kirjain) tai liian yleisellä tasolla toimivia yleisosaajia (profiilina vaakasuuntainen kampa). Vaikka annamme opetusta tässä ja nyt, koulutusohjelmistamme valmistuvat osaajat uudistavat alaamme pitkälle tulevaisuuteen. Siinä missä aiemmat kirjoituksemme ovat keskittyneet alan ja koulutusohjelmatason kuvauksiin, käännämme tässä kirjoituksessa katseen yksilöön: artikkelin keskiössä on siis vesialan tulevaisuuden osaaja ja hänen roolinsa alamme kehittämisessä. Tänä vuonna maisteriohjelmastamme valmistuva vesija ympäristötekniikan diplomi-insinööri tekee töitä vielä 2060-luvullakin; opetuksen aikajänteet ovat siis vuosikymmenien mittaisia. 2022). Omassa WAT-maisteriohjelmassamme olemme kannustaneet opiskelijoita miettimään omaa osaamistaan ja sen kehittämistä niin sanotun T-osaajaprofiilin kautta (Uhlenbrook & de Jong 2012; McIntosh & Taylor 2013). WAT-osaajat vesialan tulevaisuutta luomassa MEERI KARVINEN Yliopistonlehtori, WAT maisteriohjelman varajohtaja, Aaltoyliopisto meeri.karvinen@aalto.fi MARKO KESKINEN Professori, WAT maisteriohjelman johtaja, Aaltoyliopisto marko.keskinen@aalto.fi 17 Vesitalous 5/2025 VESI OSAAMISEN LÄHTEILLÄ. Aalto-yliopiston Vesija ympäristötekniikan maisteriohjelma (WAT) on myös saavuttanut hienon merkkipaalun: ohjelma aloitti syksyllä 2016 täysin uudistuneena ja täyttää tänä syksynä 10 vuotta. Jokainen alan osaaja on luonnollisesti oma yksilönsä, jolla on omat vahvuutensa, mielenkiinnon kohteensa ja arvonsa. 2020) perusteella vesialan osaajan tulisi hallita oman alansa substanssisisällöt ja keskeiset menetelmät, hahmottaa monimutkaisia syy-seuraussuhteita, ymmärtää taloutta, politiikkaa ja lainsäädäntöä sekä toimia vuorovaikutteisesti eri alan osaajien kanssa – ja kaikki tämä luonnollisesti jatkuvasti omaa osaamistaan muutosten tuulissa kehittäen. Olemme kuvanneet maisteriohjelmaamme ja sen kytköksiä alaamme aiemmissa Vesitalous-lehden artikkeleissa (Keskinen & Vahala 2014; Karvinen ym. Mitä tämä tarkoittaa yksittäisen opiskelijan eli alamme tulevan asiantuntijan näkökulmasta. K oulutus on tulevaan kurkottelua ja sen aktiivista luomista. Tällaiset odotukset asettavat alamme opiskelijat sangen suuren paineen alle: Millainen osaaja minun tulee olla, jotta vastaan työelämän vaatimuksiin samalla kun rakennan itselleni merkityksellistä osaamista ja työuraa
Tällainen käsitteellistäminen on totta kai yksinkertaistus, mutta olemme todenneet sen toimivaksi: kuva auttaa tuomaan usein turhan abstraktiksi jäävät koulutusohjelmatason osaamistavoitteet henkilökohtaisemmiksi ja helpommin hahmotettavaksi. Tavoitteena ei kuitenkaan ole, että jokainen WATosaajaprofiili näyttäisi samalta. Pyrimme Kuva 1. Muutosten tarjoamiin mahdollisuuksiin tarttuminen kun edellyttää sekä alan syvään ymmärrykseen pohjautuvaa, nopeasti tapahtuvaa kehitystyötä että kykyä aikaansaada systeemitason muutoksia. WAT-osaajien verkosto voikin parhaimmillaan edesauttaa niin yksilöiden, työyhteisöjen kuin koko alan kykyä vastata sekä työelämän että ympäristön muutokseen. 2020). Muutoksiin sisältyy aina epävarmuutta, joka on läsnä niin jokaisen meistä elämässä kuin ammatillisessa kehittämisessäkin. Se mitä profiilin avulla korostamme on kokonaisuus: vesialan tulevaisuuden osaajalla on hyvä olla niin jalat ja kädet kuin kehokin – sekä sydän paikallaan. WAT-osaajaprofiilin visualisointi suomeksi (iso kuva) ja englanniksi (pieni kuva). Osa muutoksista tapahtuu nopeasti (esimerkiksi tekoälyn nopea nousu tai geopoliittiset kuohut), kun taas luonnonympäristön muutoksiin sopeutuminen on hitaampaa ja edellyttää jatkuvaa seurantaa, ennakointia ja osaamisen päivittämistä. Jokainen saa profiilin pohjalta myös miettiä millä tavalla haluaa opintojensa ja työuransa aikana kasvaa: haluanko vaikkapa vahvistaa menetelmällistä pohjaani vai kasvattaa yhteistyökykyäni eri alojen osaajien välillä. 18 www.vesitalous.fi VESI OSAAMISEN LÄHTEILLÄ. Yhteistyöllä eteenpäin muutoksen tuulissa Ilmastonmuutos, ympäristön muutokset, kaupungistuminen ja digitalisaatio ovat alamme toimijoiden mukaan tärkeimmät muutostekijät, jotka sekä haastavat alaa että kannustavat uudistumaan (Renko ym. Toisaalta juuri epävarmassa ajassa T-osaajien monipuolisuus, yhteistyötaidot sekä kyky hahmottaa kokonaisuuksia korostuvat entisestään. Käytämmekin WAT-osaajaprofiilia työkaluna kunkin opiskelijan oman osaamisen ja opintojen hahmotteluun sekä itsereflektioon. Rinnakkaisten muutoksien luoma aikahorisontti haastaa myös opetusalan ja tekee opettajan nöyräksi. Jokaisella opiskelijalla saa olla profiilissaan juuri omanpituisensa jalat ja kädet sekä itselle sopivaksi koettu keho. osaajaprofiili, joka seisoo tukevasti alakohtaisen tiedon ja menetelmäosaamisen jaloilla, edistää asioita yhteistyöja vaikuttavuustaitojen käsillään, hyödyntää systeemisen näkemyksen kehoaan, katsoo rohkeasti eteenpäin ja kuuntelee sydäntään eli henkilökohtaisia arvojaan (kuva 1 )
2022; Kokkonen ym. Pari vuotta myöhemmin kuuntelemme ylpeydellä heidän upeita, alaa eri vinkkeleistä katsovia diplomityöesityksiään, joiden myötä he sitten siirtyvät työelämään rakentamaan sekä omaa uraansa että koko alaamme. Samalla muistamme myös sen, millainen hurja voima alamme nuorissa osaajissa on: uusien opiskelijoiden into ja jännitys kuplivat luokkahuoneissa joka syksy yhtä inspiroivana. & de Jong, E. Vesitalous 6/2020. & Karvinen, M. Vesitalous 1/2014. McIntosh, B. & Vahala, R. Lähteet Valtaosa opetuksemme kehittämiseen liittyvistä selvityksistä ja julkaisuista on ladattavissa täältä: https://bit.ly/WATpublications Karvinen, M., El Asri, O., Ojala, S. & Keskinen, M. Karvinen ym. (2014). Toisaalta kanditason opetuksemme uudistui merkittävästi vain kolme vuotta sitten ja ohjelmaamme tulevat Aallon omat opiskelijat opiskelevat nykyään kestävät yhdyskunnat -nimisessä kandipääaineessa yhdessä tulevien maankäytön ja liikennetekniikan asiantuntijoiden kanssa: tämä on muutos, jolla toivomme olevan kauaskantoisia, positiivisia seurauksia alallamme. ja Keskinen, M. Uhlenbrook, S. Aalto-yliopisto. Koulutuksen rakenteet muuttuvat hitaasti, joten annamme edelleen koulutusta kurssimuotoisesti ja opetuksen rutiinit toistuvat melko saman kaltaisina vuodesta toiseen. & Keskinen, M. Vesitalous 5/2022. Yliopistojen ja työelämän on siis edelleen tiivistettävä vuoropuheluaan. Näkymiä menneeseen ja tulevaan Yllä oleva pohdinta pohjautuu omiin kokemuksiimme, mutta hyödynnämme myös tekemiämme selvityksiä sekä keskusteluja opiskelijoiden, kollegoidemme ja alan toimijoiden kanssa. Samalla työelämä tulee tietoisemmaksi nykykoulutuksesta ja uransa alussa olevien nuorten osaajien kyvyistä. (2012). Vesialan tulevaisuuden huipputekijä syntyy koulutuksen ja työelämän yhteispelillä. Journal of Contemporary Water Research & Education. Vesitalous 5/2025. Vastavalmistuneiden kestävyysosaaminen käyttöön työelämässä. Samalla koulutuksen sisältöön on kymmenen vuoden aikana tullut isoja uudistuksia: esimerkiksi verkkoopiskelu ja tekoälyn rooli sekä myös globaalit muutosvoimat ovat aivan eri tavalla läsnä nyt kuin 10 vuotta sitten. Karvinen ym. Yhdessä muodostettu kokonaiskuva työelämän sekä yhteiskunnan tarpeista – lyhyellä ja pitkällä aikavälillä – antaa parhaat edellytykset tuottaa työelämälle relevanttia koulutusta niin uran alkumetreillä kuin sen aikanakin. Samalla tiedostamme, että koulutusohjelma tarjoaa vain pohjan jatkuvasti muuttuvaan työelämään: varsinainen alaosaaminen rakentuu vähitellen työuran aikana. Developing T-Shaped Water Professionals: Building Capacity in Collaboration, Learning, and Leadership to Drive Innovation. Olemme kehittäneet WAT-maisteriohjelmaa sen alusta saakka tutkimusperustaisesti ja yhteistyössä alan toimijoiden kanssa (kts. Keskinen, M. (2025). Aallon vesitekniikan opetus uudistuu: kohti tulevaisuuden superosaajaa. Pajukari & Karvinen, 2025). Kun mietimme maisteriohjelmamme kymmenvuotista taivalta, tunne on nurinkurinen: moni asia on ennallaan, mutta samalla paljon on muuttunut. & Taylor, A. Hydrology and Earth System Sciences. Renko, J., Kaikko, A., Karvinen, M. Taakse katsoessa ymmärrämme, kuinka tärkeää on ollut tiivistää työelämäyhteistyötä juuri tässä ajassa ja luoda uusia, osaamista ylläpitäviä ja sitä kehittäviä tapoja vuoropuhelussa alan toimijoiden kanssa. Ymmärrys vastavalmistuneiden osaamisesta on näet edellytys sille, että heille osataan antaa tilaa ja mahdollisuuksia osaltaan vauhdittaa työelämässä tarvittavia muutoksia (ks. kehittämään opetustamme nykyisen työelämän tarpeet huomioiden, mutta myös niin että se mahdollistaa uutta luovaa ajattelua. Vesija ympäristötekniikan alalla tarvitaan elämänlaajuista oppimista: esittelyssä Lifewide WAT -hanke. (2022). Aalto-yliopiston Vesija ympäristötekniikan maisteriohjelman sidosryhmäselvitys 2019–2020: yhteenvetoraportti: Alan tulevaisuus, osaamistarpeet ja vastavalmistuneiden rooli. (2013). Opetuksemme kehittämisessä ja sen työelämäyhteistyön edistämisessä merkittävässä roolissa ovat olleet MVTT ry:n rahoittamat kaksi kehityshanketta, joista jälkimmäinen eli LifeWideWAT-hanke päättyy ensi keväänä. (2020). Nuorten osaajien uudistuskyky, tulevaisuusorientoituneisuus ja taidot voivat toimia valtavana muutosvoimana, mikäli olemme tälle avoimia niin koulutuksessa kuin työelämässäkin. (2020). 2022). Tämä korostaa jatkuvaa, elämänlaajuista oppimista, jonka olisi hyvä tapahtua yhä läheisemmässä vuorovaikutuksessa yliopistojen kanssa erilaisia yhteiskehittämisen muotoja hyödyntäen (ks. T-shaped competency profile for water professionals of the future. Karvinen, M., Renko, J., Kaikko, A. Pajukari, T. 2024). 2020; Karvinen ym. 19 Vesitalous 5/2025 VESI OSAAMISEN LÄHTEILLÄ
Osaajaprofiiliprojektin kulku Tampereen yliopiston ympäristöja energiatekniikan osaajaprofiiliprojektissa on hyödynnetty haastatteluja ja työpajoja projektin (kuva 1 ). Aikaisemmin urasuunnittelu ja opinto-ohjaus oli vähäisempää ja opiskelijat tekivät valintoja opiskelijatuutorien, kaverien kokemuksien ja opintooppaan perusteella. T ampereen yliopisto on kouluttanut vesihuoltoalalle diplomiinsinöörejä 1970-luvulta alkaen, ensin rakennustekniikan ja myöhemmin ympäristötekniikan ja ympäristöja energiatekniikan koulutuksissa. Osaajaprofiilit ovat olleet käytössä vuodesta 2019 ja tässä artikkelissa kerromme niiden kehityksen vaiheista, jotta muutkin oppilaitokset voivat hyödyntää kokemuksiamme. TEK (2024)). Yritykset ja muut työelämätahot otettiin mukaan projektiin aikaisessa vaiheessa. Haastatteluissa oli mukana yksi opettaja kustakin pääaineesta (ympäristötekniikka, energiaja prosessitekniikka ja biotekniikka) sekä haastattelujen vetäjä. Aluksi haastattelimme 16 kuntaja yrityssektorin toimijaa. MARIKA KOKKO TkT, professori, Tampereen yliopisto HANNELE AUVINEN TkT, ympäristötekniikan yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto Työelämäedustajien työpaja osaajaprofiilien päivittämiseksi Osaajaprofiilit valmiina opetussuunnitelmaan ja niiden käyttö opintojen ohjauksessa Työpajat työelämän edustajille ja opiskelijoille Tulosten analysointi ja osaajaprofiilien ensimmäiset versiot Työelämäedustajien haastattelut 20 www.vesitalous.fi VESI OSAAMISEN LÄHTEILLÄ. Osaajaprofiilit tukemassa opintojen suunnittelua vesihuollon yliopistokoulutuksessa Tampereella Marja, Hannele ja Marika ovat vastuussa vesihuollon opetuksesta Tampereen yliopistossa. Mitä minusta tulee isona. Näistä syistä aloitimme vuonna 2018 osaajaprofiiliprojektin. Mukana oli paitsi vesialan toimijoita, myös teollisuus-, energiaja jätehuoltoalan edustajia. Haastatteluissa selvitettiin, millaisia työtehtävämahdollisuuksia vastavalmistuneilla on, sekä millaisia tietoja, taitoja ja yleistä osaamista työnantajat odottavat vastaKuva 1. Yritykset ja muut työelämätahot ovat olleet mukana osaajaprofiilien kehittämisessä. Opiskelijat tarvitsevat tukea tutkinnon suunnitteluun, jotta he voivat saavuttaa työelämän taitovaatimukset (Levander et al., 2007). Opiskelijan näkökulmasta uran havainnollistaminen jo opintojen alkuvaiheessa osaajaprofiileihin tutustumalla voi parhaimmillaan selventää opintojen kulkua, lisätä opiskelumotivaatiota ja auttaa oman osaamisen rakentamisessa ja tunnistamisessa. Osaajaprofiilit kuvaavat vastavalmistuneen työtehtäviä ja niihin suuntaavia opintojaksoja, ja niiden avulla opiskelijat voivat suunnitella opintojaan ja tutustua eri uravaihtoehtoihin. Osaajaprofiiliprojektin vaiheet. MARJA PALMROTH ympäristötekniikan yliopistonlehtori, TkT, dosentti ympäristötekniikka, Tampereen yliopisto marja.palmroth@tuni.fi Tampereen yliopiston ympäristö ja energiatekniikan koulutuksessa on kehitetty osaajaprofiileja havainnollistamaan erilaisia työelämämahdollisuuksia vesihuollon alalla. Nykyään opintojen ohjausta on tarjolla laajemmin. Lisäksi yhteistyön kautta työelämätoimijoilla on selkeämpi käsitys koulutuksemme sisällöstä ja yhteistyöverkostomme ovat laajentuneet. Tavoitteemme oli luoda esimerkkiprofiilit kuvaamaan erilaisia tyypillisiä vastavalmistuneen työmahdollisuuksia ja selvittää millaista osaamista uran alkuvaiheen työpaikkoihin tarvitaan. Käytämme esimerkkinä luomiamme vesihuollon osaajaprofiileja. Diplomi-insinöörin tutkinto on monipuolinen, eikä se valmista vain yhteen ammattiin. Projektissa on tehty yhteistyötä työelämätahojen (yritykset ja kunnalliset toimijat) kanssa selvittääksemme vastavalmistuneelta edellytettäviä taitoja työelämässä ja saatuja tietoja hyödynnettiin osaajaprofiilien luomisessa. Noin puolet diplomi-insinööriopiskelijoista kokee saavansa liian vähän neuvoja urasuunnitteluun ja tietoja työelämämahdollisuuksista omalla alallaan (esim