Vesi ja hyvinvointi 5/2021 Irtonumero 12 € www.vesitalous.fi VT2105.indd 1 4.10.2021 15.32.04
Palstan leveys liikehakemistossa 80 mm, kaksi palstaa 170 mm. Kysy tarjousta! ilmoitus.vesitalous@mvtt.fi Tuomo Häyrynen 050 585 7996 VT2105.indd 2 4.10.2021 15.32.05. Toista tai vaihda ilmoitusta numeroittain. Vesitalous liikehakemisto Vesitalous 1/1 LIIKEHAKEMISTO VESITALOUS-LEHDEN Valitse osastosi ja nosta yrityksesi tunnettavuutta
Kysy tarjousta! ilmoitus.vesitalous@mvtt.fi Tuomo Häyrynen 050 585 7996 VT2105.indd 3 4.10.2021 15.32.05. mennessä. Toista tai vaihda ilmoitusta numeroittain. Tämän numeron kokosi Marko Järvinen, e-mail: marko.jarvinen@syke.fi Kansikuva: Seuraavassa numerossa teemana on Vesi ja kehitys. Tuomisto, Ari Kauppinen, Anna-Maria Hokajärvi ja Tarja Pitkänen 10 Kansalaiset, media ja sinilevät – leväpuhelimeen tulleet kysymykset 2008–2021 Marko Järvinen ja Kristiina Vuorio 15 tietoisuus pintavesistä tuottaa arvostusta ja hyvinvointia – rajavesihanke selvitti ihmisten kokemuksia ja valmiutta toimia Kaakkois-suomessa Virpi Lehtoranta, Matti Lindholm, Kai Myrberg, Ljudmila Vesikko ja Sari Väisänen 19 Valumavesien hygieenisen laadun parantamiseen liittyvät ratkaisut Josefiina Ruponen, Anna-Maria Hokajärvi, Harri Mattila, Markku Saastamoinen, Päivi Meriläinen, Annastiina Rytkönen, Tarja Pitkänen ja Tiina Tulonen 25 Vapaa-ajankalastus subjektiivisen hyvinvoinnin lähteenä Raija Komppula, Jarno Suni ja Lari Turunen MUUt aiheet 29 Mittaus ja dokumentointi luo pohjan omaisuudenhallinnalle Tuija Laakso ja Jenni Malmlund 32 tarkastelussa jätevedenpuhdistamoiden hiilijalanjälki Alexis Awaitey, Elina Merta, Henri Haimi ja Anna Mikola 38 Kavitaatio – vesilaitostekniikan haittailmiö Martti Pulli 42 Vanhat menetelmät uuteen käyttöön fosfaattifosforin mittauksessa Sirkka Tattari, Sari Mitikka, Juha Riihimäki, Jari Koskiaho, Liisa Ukonmaanaho ja Leena Finér 47 tommi Fred valittiin hsy:n uudeksi toimitusjohtajaksi Tuomo Häyrynen 48 Liikehakemisto 50 abstracts 51 Vieraskynä Esko Kuusisto VESITALOUS www.vesitalous.fi Vol. toimituskunta Hannele Kärkinen, dipl.ins. Sisältö 5/2021 Vesitalous 1/1 LIIKEHAKEMISTO VESITALOUS-LEHDEN Valitse osastosi ja nosta yrityksesi tunnettavuutta. tri, vesitalouden professori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Erkki Vuori, lääket.kir.tri., professori, emeritus, Helsingin yliopisto, oikeuslääketieteen osasto Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. lXII JulkaisiJa Ympäristöviestintä YVT Oy Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki Puhelin (09) 694 0622 kustantaJa Ympäristöviestintä YVT Oy Tuomo Häyrynen e-mail: tuomo.hayrynen@vesitalous.fi Yhteistyössä Suomen Vesiyhdistys ry ilmoitukset Tuomo Häyrynen Puhelin 050 5857996 e-mail: ilmoitus.vesitalous@mvtt.fi PäätoimittaJa Timo Maasilta Maaja vesitekniikan tuki ry Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki e-mail: timo.maasilta@mvtt.fi toimitussihteeri Tuomo Häyrynen Uuhenkuja 4, 80140 Joensuu Puhelin 050 585 7996 e-mail: tuomo.hayrynen@vesitalous.fi tilaukset Ja osoitteenmuutokset Taina Hihkiö Maaja vesitekniikan tuki ry Puhelin (09) 694 0622 e-mail: vesitalous@mvtt.fi ulkoasu Ja taitto Taittopalvelu Jarkko Narvanne, PainoPaikka Forssa Print | ISSN 0505-3838 Asiantuntijat ovat tarkastaneet lehden artikkelit. Vuosikerran hinta on 60 €. Palstan leveys liikehakemistossa 80 mm, kaksi palstaa 170 mm. 4 Vesien hyvä tila, monipuolinen vesiluonto ja vesien virkistyskäyttö luovat hyvinvointia Marko Järvinen Vesi ja hyVinVointi 5 Uimavesien riskinarviointi – työkalu terveysriskien arvioimiseen Päivi Meriläinen, Jouni T. Ilmoitusvaraukset 25.10. Riina Liikanen, tekn.tri., vesiasiain päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Saijariina Toivikko, dipl.ins., vesiasian päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Minna Maasilta, dipl.ins., toiminnanjohtaja, Maaja vesitekniikan tuki ry Pekka Rossi, tekn.tri., apulaisprofessori, Oulun yliopisto, vesija ympäristötekniikka Annina Takala, dipl.ins., Suomen Vesiyhdistys ry Riku Vahala, tekn.tri., vesihuoltotekniikan professori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Olli Varis, tekn. Vesitalous 6/2021 ilmestyy 3.12
Antoisia lukuhetkiä! Vesien hyvä tila, monipuolinen vesiluonto ja vesien virkistyskäyttö luovat hyvinvointia Marko Järvinen FT, dos., ryhmäpäällikkö Suomen ympäristökeskus (SYke) marko.jarvinen@syke.fi 4 www.vesitalous.fi Pääkirjoitus VT2105.indd 4 4.10.2021 15.32.06. Vesiekosysteemien ihmisille hyvinvointia tuottavissa tekijöissä riittää vielä selvitettävää. Onkin tärkeää, että pintaja pohjavesiemme hyvää tilaa ylläpidetään ja hoidetaan. Tämän Vesitalous-lehden teemana on vesi ja hyvinvointi. Tietoa tarvitaan muun muassa luonnonvesien virkistyskäytön yksilölle tuottamasta hyvinvointikokemuksesta. Vesistö on ihmisille virkistyksen lähde, joka yhdessä ympäröivän valuma-alueensa kanssa tuottaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Tietoisuus oman alueen vesistöistä, niiden tilasta ja vaikuttamismahdollisuuksista lisää hyvinvoinnin ja mielihyvän lisäksi vesistöjen arvostusta. Artikkelit käsittelevät aineellisia ja aineettomia hyötyjä rajavesistöissä, vapaa-ajankalastusta subjektiivisen hyvinvoinnin lähteenä, uimavesien terveysriskien arviointia uusin työkaluin, valumavesien hygieenisen laadun parantamiseen tähtääviä ratkaisuja vesivälitteisten epidemioiden torjunnassa, sekä kansalaisten ja tiedotusvälineiden mielenkiintoa ja huolta järvien sinilevätilanteesta. Vesien ihmisille tuottamaan hyvinvointiin kohdistuu myös uhkia. Aivan yhtä tärkeää on se, että vesiin kohdistuvat riskit tunnetaan, ja niihin osataan varautua ja reagoida asianmukaisesti. Tämän edellytyksenä on kuitenkin vesiekosysteemin hyvinvointi, mihin me kukin voimme omalla panoksellamme vaikuttaa – joko kansalaisina, tutkijoina tai viranomaisina. S uomalaiset viettävät ympärivuotisesti aikaa vesistöjen äärellä retkeillen, uiden, kalastaen, veneillen ja mökkeillen – ja vesiluontoa tarkkaillen. Myös reilut 90 prosenttia uimarantojemme vesistä on erinomaisessa tai hyvässä uimavesiluokassa. Teemanumeron viisi artikkelia tarkastelevat etenkin järvija jokivesien merkitystä ihmisten hyvinvoinnille – kukin omasta tulokulmasta ja eri tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. On osoitettu, että jo lyhytaikainen oleskelu luonnossa tuottaa ihmiselle hyvinvointia. Näistä hyvin ajankohtainen on ilmastonmuutos, joka voi monella tavalla muuttaa vesiekosysteemejä ja vähentää niiden tuottamaa hyvinvointia esimerkiksi lisääntyvien tulvien, kuivuuden, vesiepidemioiden, levähaittojen tai vieraslajien leviämisen kautta. Suomen järvien pinta-alasta 87 prosenttia on arvioitu olevan erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa tilassa vuosien 2012–2017 seuranta-aineiston perusteella. Oma lukunsa ovat lomakaudet, jolloin monet suomalaiset suuntaavat vesistöjen äärelle pidemmäksi ajaksi virkistäytymään. Monelle meistä lähellä tai vähän kauempanakin sijaitseva järvi, lampi, virtavesi tai merenranta on tärkeä henkireikä arjen kiireen keskellä. Vaikutus on kuitenkin vahvasti sidoksissa ympäristön tilaan. Vesien hyvä tila luo perustan hyvinvointihyödyille
Jäteveden mukana uimaveteen voi päätyä suolistoperäisiä taudinaiheuttajia. uimavesiopas on käytännöllinen ja kaikille avoin työkalu riskien arviointiin ja hallintaan paikallisille terveysviranomaisille, vedenpuhdistuslaitoksille ja veden käyttäjille. TuoMiSTo dos. Esimerkiksi jätevedenpuhdistamojen tilapäiset, rankkasateiden aiheuttamat ohijuoksutukset, jätevesiverkoston putkirikot ja kiinteistöjen vuotavat jätevesijärjestelmät voivat pilata uimaveden hygieenisen laadun. lisääntyneen sademäärän ja lämpötilan nousun takia. lT, tutkimusjohtaja, kausal oy johtava tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos jouni.tuomisto@thl.fi ari kauPPinen FT, erikoistutkija, ruokavirasto ari.kauppinen@ruokavirasto.fi annaMaria HokaJärvi FM, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos anna-maria.hokajarvi@thl.fi TarJa PiTkänen apulaisprof. Hankkeen aikana päivitettiin ”Uimavesiopas”, vesihuollon toimijoille, viranomaisille ja kansalaisille tarkoitettu vapaan lähdekoodin verkkopohjainen uimaveden riskinarviointityökalu (http://fi.opasnet.org/fi/Uimavesiopas). Ilmastonmuutos voi osaltaan vaikuttaa pintaveden laatuun mm. Uimaveden saastumisen syitä (THL 2021). (toinen kausi), dos. Kuva 1. Valumaalueelta luonnonilmiöiden seurauksena tai ihmisen kautta, ihmisistä tai ihmisten toiminnasta peräisin olevat veteen päätyvät taudinaiheuttajamikrobit aiheuttavat terveysriskejä virkistyskäyttäjille. Norovirukset ovat yleisin uimavesiepidemioiden aiheuttaja Suomessa (THL 2021). Jouni T. Hankkeessa tehdyn kartoituksen mukaan taudinaiheuttajamikrobeja löytyi tutkimuskohteina olleilta kahdelta eteläsuomalaiselta uimarannalta (Ruponen ym. 5 Vesitalous 5/2021 Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 5 4.10.2021 15.32.06. 2021). uimaveden riskinarviointityökaluja voidaan käyttää arvioitaessa taudinaiheuttajamikrobien aiheuttamia terveysriskejä luonnonvesissä. Päivi Meriläinen FT, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos paivi.merilainen@thl.fi kirjoittaja toimii erikoistutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Ympäristöepidemiologian tiimissä. Uimaveden riskinarviointia ja hygieniariskejä on tutkittu Kanta-Hämeessä EAKR:n ja Hämeen Liiton rahoittamassa hankkeessa ”Häme edelläkävijänä yhdyskuntajätevesien ja eläintilojen valumavesien hallinnassa vesivälitteisten infektioriskien torjumiseksi”. FT, johtava asiantuntija, Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tarja.pitkanen@thl.fi Uimavesien riskinarviointi – työkalu terveysriskien arvioimiseen uimavesi voi saastua monista eri syistä. Yhdyskuntajätevedet ovat merkittävin terveysriskien aiheuttaja uimavesissä. H yvälaatuinenkin uimavesi voi saastua monesta eri syystä (Kuva 1 ). erityisesti jätevesivuodot (pistekuormitus), mutta myös eläinperäinen hajakuormitus voivat uimavesiin päästessään aiheuttaa uimareille infektioita
Työkalun laskennallinen malli on probabilistinen eli se huomioi lähtötietojen epävarmuudet. Pintavedet ovat alttiita mikrobikontaminaatiolle, mikä aiheuttaa terveys riskin virkistysveden käyttäjille, kuten uimareille. 2017). Uimavesien hygieniariskit Luonnonvesissä uiminen on omiaan edistämään ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on kehitetty uimavesien terveysriskien arviointiin avoin riskinarviointityökalu, Uimavesiopas (Kuva 2 ), joka pohjautuu toiminnallisuuksiltaan talousveden riskinarviointityökaluun Vesiopas (http://fi.opasnet. Uimavesioppaan aloitussivu, jolle käyttäjä syöttää uimaveden lähtötiedot. Yleisimmät terveyshaitat ovat esimerkiksi pahoinvointia, kuumetta ja vatsaoireita. 2019). Erityisesti lapset ovat alttiita sairastumiselle, sillä he nielevät vettä suhteessa enemmän aikuisiin verrattuna, ja näin ollen altistuvat usein suuremmalle määrälle taudinaiheutta jamikrobeja (THL 2021). Epidemiat leviävät uimarannoilla erityisesti lämpimällä kesäkelillä, jolloin ihmiset hakeutuvat uimarannoille ja viihtyvät vedessä kauan (Kauppinen ym. Yleisten uimarantojen uimaveden laatua valvovat kuntien terveydensuojeluviranomaiset sosiaalija terveysministeriön (STM) asetusten mukaisesti (STM 2008). 6 www.vesitalous.fi Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 6 4.10.2021 15.32.08. org/fi/Vesiopas). Terveydensuojeluviranomaiset mittaavat valvontaohjelmien piiriin kuuluvilla yleisillä uimarannoilla uimakauden aikana säännöllisesti Escherichia coli -bakteerin ja suolistoperäisten enterokokkien lukumääriä, jotka ilmentävät uimaveden ulosteperäisen saastumisen määrää. Kuva 2. Valvira ohjaa kuntien terveydensuojeluviranomaisia uimaveden valvonnassa (Valvira 2021). [http://fi.opasnet.org/fi/uimavesiopas]. Uimavesiopas – terveysriskinarviointiin verkkotyökalu Riskinarvioinnissa selvitetään, aiheuttaako terveydelle haitallinen tekijä todetulla altistumistasolla todellisen terveysriskin, millainen ja kuinka suuri terveysriski on, ja mitä sen hallitsemiseksi tulisi tehdä. Uimavesivälitteinen infektioepidemia voi kuitenkin syntyä, jos uimarit nielevät ulosteella saastunutta vettä tai jos taudinaiheuttajamikrobeja päätyy likaisten käsien kautta suuhun esimerkiksi likaisten WC-tilojen ja huonon käsihygienian takia. Tämä johtaa pintavaluntojen lisääntymiseen, yhä useammin ylivuototilanteisiin jätevedenpuhdistamoilla ja muutoksiin suolistoperäisten taudinaiheuttajamikrobien säilymiseen tartuntakykyisenä vesiympäristöissä (Meriläinen ym. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puolestaan auttaa kuntien terveydensuojeluviranomaisia mahdollisten uimavesiepidemioiden selvittämisessä
Noroviruksen infektion aiheuttava annos on pieni, jopa alle 18 viruspartikkelia (Hall 2012), mistä johtuen jo pieni määrä viruspartikkeleita riittää aiheuttamaan vatsataudin. Lisäksi alttius sairauksille ja niiden vakavuus muuttuu iän myötä (Teunis ym. Uimavesiepidemiat ovat Nykytilanne Ilmastonmuutoksen vaikutus Puhdas Jätevesikontaminaatio Lisääntynyt sateisuus Rankkasateen jälkeinen jäteveden ylivuoto Noroviruksen määrä vedessä (GC/l) (min, keskiarvo, max) 0, 0, 10, 22, 70 12, 26, 84 20, 44, 140 Sairastuneiden lukumäärä/100 uimaria/vrk (min, keskiarvo, max) 0, 0, 7, 12, 22 8, 17, 25 11, 15, 27 Taulukko 1. Esimerkki Uimavesioppaan tuloskuvaajista. Jätevesiskenaariossa käytettiin sellaisia noroviruksen määriä (10–70 GC/l), joita esiintyi luonnonvesissä epäillyn jätevesikontaminaation yhteydessä. GC=genomikopio. Kuva 3. infektion todennäköisyytenä ja sairaustapausten lukumääränä (Kuva 3 ). Uimavesiopas ottaa huomioon uimisen aikana niellyn veden määrän sekä rannalla kävijöiden lukumäärän ja ikäjakauman. Niellyn veden kokonaismäärä uintitapahtumaa kohden lasketaan kertomalla nielty veden määrä altistusajalla, eli vedessä vietetyllä ajanjaksolla. GC=genomikopio. Keskimääräinen sairastuneiden lukumäärä/vrk eri ikäryhmille uimarannalla, jolla on 100 uimaria päivässä (norovirusmäärä uimavedessä 22 GC/l). 2018), joten sairastapaukset lasketaan kullekin ikäryhmälle erikseen. Jätevesikontaminaatioskenaariossa, joka perustuu mitattuihin norovirusmääriin, keskimääräinen päivittäinen sairastapausten määrä per sataa käyttäjää kohti vaihteli välillä 7 ja 22 sairastapausta (Taulukko 1 ). Terveysriskinarvioinnilla ennakointiin Hyvälaatuinenkin uimavesi voi saastua ja sen vuoksi uimarantojen vedenlaadun säännöllinen seuranta on tärkeää hygieniariskien minimoimiseksi. Ilmastonmuutosskenaariossa noroviruksen aiheuttamien päivittäinen vatsatautitapausten enimmäismäärä per sataa uimaria kohti oli 27. Uimavesioppaan lähtötiedot (noroviruksen määrä vedessä (GC/l; ylärivi) ja Uimavesioppaan tulos: sairastuneiden lukumäärä/100 uimaria/vuorokausi (min=minimi, keskiarvo, max=maksimi; alarivi). Normaalitilannetta kuvaavassa skenaariossa pintaveteen ei kohdistunut jätevesikuormitusta, eikä uimavedestä ollut havaittavissa norovirusta. Mallin tulokset ilmaistaan mm. Rankkasateen jälkeisessä jäteveden ylivuodossa norovirusmäärät nousivat 100 prosenttia jätevesikontaminaatioskenaarioon nähden kuvaten rankkasateen aiheuttamaa jäteveden ylivuototilannetta puhdistamolla. Ilmastonmuutosta kuvaavia skenaariota olivat ”lisääntynyt sateisuus” sekä ”rankkasateen jälkeinen jäteveden ylivuoto”. Tulos havainnollistaa sitä, että uimarantojen valvonnassa on huomioitava mahdolliset kontaminaatiolähteet, sääolosuhteet ja niiden aiheuttamat hygieniariskit. Lisääntyneessä sateisuudessa jäteveden norovirusmäärät nousivat 20 prosenttia verrattuna pelkkään jätevesikontaminaatioon kuvaten sateisuuden aiheuttaman lisääntyneen valunnan myötä kasvanutta kuormitusta (Taulukko 1 ). Ikäjakauma huomioidaan, koska eri-ikäiset ihmiset nielevät erilaiset määrät vettä ja viettävät keskimäärin eri aikoja vedessä (DeFlorio-Barker ym. 2021) (Taulukko 1 ). Työkalun esittelyyn käytettiin uimavesiepidemian esimerkkitapauksesta kerättyjä tuloksia (Meriläinen ym. 7 Vesitalous 5/2021 Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 7 4.10.2021 15.32.08. 2018). Skenaariot ”puhdas” ja ”jätevesikontaminaatio” kuvaavat vesistöjen nykytilannetta
Renlundin säätiö julistaa haettavaksi projektirahoitusta yhteensä n. Säätiö voi rahoittaa julkaisutoimintaa sekä tieteellisiä jatkotutkintotöitä, joiden aihepiiri liittyy säätiön tavoitteisiin. Säätiö tukee taloudellisesti käyttökelpoisten maan kamaran raakaaine ja vesivarojen etsintää, tutkimusta ja teknistaloudellisia selvityksiä. 2012). Uimaveden kvantitatiivisen mikrobiologisen riskinarvioinnin kehikko (muokattu Meriläinen ym. VT2105.indd 8 4.10.2021 15.32.08. Säätiö tukee mineralogian ja geologian alojen teknisiä innovaatioita sekä geologisesti suuntautuneita ympäristöhankkeita (ei kongressimatkoja eikä puhtaita laitehankintoja). Säätiö on valmis harkitsemaan myös monivuotista panostusta uuden malminetsintäidean testaamiseksi, mineraalivarojen kestävän käytön tai siihen liittyvän kiertotalouden edistä miseksi. onneksi harvinaisia ja riskinarviointi mahdollistaa riskitilanteiden ja muuttuvien olosuhteiden ennakoinnin, pienentäen riskin todennäköisyyttä entisestään. 2015; Federigi ym. Kvantitatiivista mikrobiologista riskinarviointia eli QMRA-menetelmää (Quantitative Microbial Risk Assessment; Meriläinen ym. Monet QMRA-työkalut ovat helposti saatavilla on-line versioina (Schijven ym. Renlundin säätiö, apurahoja geologisiin ja ympäristöprojekteihin vuodelle 2022 V uonna 1915 perustettu K.H. 2012) on käytetty myös uimavesien suolistoperäisten taudinaiheuttajamikrobien terveysvaikutuksien arvioinnissa (Ashbolt ym. 2012). Lisätietoja antaa: Professori Veli-Pekka Salonen, veli-pekka.salonen@khrenlund.fi. 900 000 euroa. Kuva 4. 2020) tai jopa mobiilisovelluksina, mutta useimmat työkaluista eivät ole suoraan tarkoitettu virkistysvesien riskinarviointiin. Rahoitushakemukset lähetetään sähköisesti säätiön kotisivun www.khrenlund.fi kautta 30.11.2021 mennessä. QMRA-menetelmä voi tuottaa tärkeää lisätietoa suurille 8 www.vesitalous.fi Vesi ja hyVinVointi K.H.Renlundin säätiö 1/2 K.H. 2010). Uimaveden QMRA noudattaa perinteisen QMRAmenetelmän kehikkoa (Kuva 4 , Meriläinen ym
Kirjallisuus Ashbolt N.J, Schoen M.E, Soller J.A, Roser D.J. Vesitalous 5/2021. 44, 4692–4703. Ilmastonmuutos vaikuttaa pintavesien laatuun. Health effects of norovirus contamination for recreational water users – online QMRA tool to assess impacts of climate change. Kauppinen A, Al-Hello H, Zacheus O, Kilponen J, Maunula L, Huusko S, Lappalainen M, Miettinen I, Blomqvist S & Rimhanen-Finne R. Mar. QMRAcatch: Microbial Quality Simulation of Water Resources including Infection Risk Assessment. 9 Vesitalous 5/2021 Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 9 4.10.2021 15.32.08. Child environmental exposures to water and sand at the beach: Findings from studies of over 68,000 subjects at 12 beaches. STM 2008. 2010. Suomen Ilmastopaneeli raportti 9/2019. Suullinen posteriesitys IWA Digital World Water Congress 24.5.2021-5.6.2021. 2020. Hall AJ. 2021. Vesitalous 3/2012. Teunis PFM, Moe CL, Liu P, Miller SE, Lindesmith L, Baric RS, Le Pendu J, Calderon RL. Juomaveden terveysriskit Kvantitatiivinen mikrobiologinen riskinarviointi (QMRA) Suomessa. 2020). https://iwa-network.org/wp-content/ uploads/2021/05/IWA_Digital_Congress_programme_FINAL.pdf. 157, 111318. Pollut. Predicting pathogen risks to aid beach management: The real value of quantitative microbial risk assessment (QMRA). Ilmastonmuutos ja vesihuolto. Valumavesien hygieenisen laadun parantamiseen liittyvät ratkaisut. Norwalk Virus: How Infectious is It. & Yli-Tuomi T. Uimavesiepidemiat. Bull. J Environ Qual. 2018. J Expo Sci Environ Epidemiol 28: 93–100. Pintavesiä käytetään myös juomaveden raakavetenä ja puhdistusprosessit valitaan raakaveden laatu huomioiden. Noroviruses: The Perfect Human Pathogens. Federigi I, Bonadonna L, Bonanno Ferraro G, Briancesco R, Cioni L, Coccia A.M, Della Libera S, Ferretti E, Gramaccioni L, Iaconelli M, ym. Uimavesiopas tarjoaa myös yksinkertaisen ja visuaalisen tavan ymmärtää taudinaiheuttajamikrobien terveysvaikutuksia pintavesien virkistyskäytössä. Uimavesi. THL 2021. Valvira 2021. Water Res. Ruponen J, Tulonen T, Hokajärvi A-M, Pitkänen T, Mattila H, Saastamoinen M, Meriläinen P & Rytkönen A. 2021. Sosiaalija terveysministeriön asetus (177/2008) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Siksi vesihuollon toimijoiden, viranomaisten ja kansalaisten on kyettävä arvioimaan ilmastoriskit sopeutuaksemme tuleviin haasteisiin ja varmistamaan ihmisten terveys ja hyvinvointi nykyisissä ja tulevissa skenaarioissa. 44, 1491-502. Uimaveden QMRA voisi jatkossa olla hyödyllinen lisä uintialueiden luokittelun parantamiseksi sekä perustana paikkakohtaisia terveysriskien hallintatoimia kehitettäessä myös Suomessa. Valvira ohjaa kuntien terveydensuojeluviranomaisia uimaveden valvonnassa. Meriläinen P, Lanki T, Miettinen I, Hokajärvi A-M, Simola A, Tiittanen P. 2015. DeFlorio-Barker S, Arnold B, Sams E, Dufour AP, Colford JM, Weisberf SB, Schiff KC, Wade, TJ. https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/uimarantavesi/uimavesivalitteiset-epidemiat. 2017. Schijven J, Derx J, de Roda Husman AM, Blaschke AP, Farnleitner AH. Puhtaat pintavedet tarjoavat virkistysarvoa ja hyvinvointia paikalliselle väestölle ja ovat myös matkailuvaltti. Meriläinen P, Kauppinen A, Tuomisto M & Tuomisto JT. 2019. Euro Surveillance 22: pii=30470. Journal of Medical Virology 80:1468-1476. Avoimet riskinarviointimallit, kuten Vesiopas ja Uimavesiopas, ovat niin viranomaisille kuin kansalaisillekin suunnattuja tehokkaita ennakoivia työkaluja arvioitaessa saastumisskenaarioiden, kuten rankkasateiden, merkitystä uimarannan terveysriskeihin. https://www.finlex.fi/fi/ laki/alkup/2008/20080177. Quantitative Microbial Risk Assessment as support for bathing waters profiling. 2012. 2008. Increase in outbreaks of gastroenteritis linked to bathing water in Finland in summer 2014. Meriläinen P, Pitkänen T, Miettinen IT. The Journal of Infectious Diseases 205 (11): 1622–1624. yleisille uimarannoille tehtävien uimavesiprofiilien valmisteluun, josta on keskusteltu myös EU:n uimavesidirektiivin tarkistuksen 2020/2021 yhteydessä (Federidi ym. 2012
Sinilevätilanteesta järvillä on soitettu ahkerasti Vuosien 2008 ja 2021 välillä asiantuntijat ovat vastanneet 1 443 leväpuheluun. Selvitimme asiaa tarkemmin analysoimalla neljäntoista vuoden aineiston puheluista, jotka on soitettu SYKEn koordinoiman valtakunnallisen sinileväseurannan asiantuntijoille. Pari viimeistä lämmintä kesää ovat herättäneet myös huolen siitä, miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan sinilevien esiintymiseen. Marko Järvinen FT, dos., ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus marko.jarvinen@syke.fi kirjoittaja on humusjärvien kasviplanktonin säätelystä väitellyt hydrobiologi, joka koordinoi valtakunnallista sinileväseurantaa vuosina 2010-2019. Kansalaisilta, toimittajilta ja muualta soitettujen puhelujen sisältö on tallennettu sähköisesti vuodesta 2008 alkaen, vain vuoden 2011 tiedot puuttuvat. Monet kysymykset liittyvät hyvinvointiin, etenkin vedenkäyttöön sekä lapsiin ja lemmikkieläimiin kohdistuviin terveysriskeihin kukintatilanteessa. Loput puheluista ovat koskeneet Itämeren ja sen rannikkoalueiden sinilevätilannetta. Tilanteesta tiedottaminen ja kansalaisten tietoisuus sinileväkukintojen riskeistä on lisääntynyt kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Sinilevien runsas esiintymä järvessä herättää kysymyksiä ja huolta vesistön tilasta ja tilan heikkenemisestä. Muut makeaa vettä koskeneet yhteydenotot ovat käsitelleet luonnollisia tai rakennettuja lampia (11 kpl), jokia (7 kpl) tai pohjavettä (4 kpl). Kansalaiset, media ja sinilevät – leväpuhelimeen tulleet kysymykset 2008–2021 kriSTiina vuorio FT, dos., erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus kristiina.vuorio@syke.fi kirjoittaja on järvien kasviplanktonista ja ravintoverkkojen rakenteesta väitellyt ekologi, joka on koordinoinut valtakunnallista sinileväseurantaa kesästä 2020 alkaen. Puheluista on kirjattu ajankohta, vastauksen antanut asiantuntija, soittaja (kansalainen, media, viranomainen), vesistön tai vesistöalueen nimi, esitetty asia/ kysymys ja annettu vastaus lyhyesti. Mikä sinilevissä ja levien massaesiintymissä puhuttaa. Aiempien vuosien (1998-2007) tiedot on kerätty paperilomakkeilla. 2012), jossa viikoittain tiedotetaan kesäkuusta syyskuuhun sinilevän esiintymisestä. Järvi-meriwikissä on myös koottuna ympäristö-, elintarviketurvallisuusja terveysviranomaisten ohjeistuksia ja tietoiskuja sinilevistä, levien tunnistamisesta ja mahdollisista riskeistä. Sinilevätilanne ja muut vesien luonnonilmiöt kiinnostavat suomalaisia. Lisäksi käytämme leväseurannan metatietoa vuosien 1998-2006 aikana saapuneiden puhelujen kokonaismäärästä (SYKE, julkaisematon). Asiantuntijahavaintojen lisäksi kuka tahansa voi tallentaa palveluihin havaintonsa sinilevien esiintymisestä ja runsaudesta sisävesissä tai Suomen merialueilla. Vuodesta 2011 alkaen seurannan havainnot on kirjattu Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämässä järvi-meriwiki -palvelussa (https://www.jarviwiki.fi/wiki/Etusivu), ja vuodesta 2021 alkaen niitä on voinut myös tallentaa vesi.fi -sivuston kautta (https://www.vesi.fi/sinilevatilanne/). 2020). Sitä on lisännyt muun muassa vuodesta 1998 toiminut viranomaisten ja yhteistyökumppanien toteuttama valtakunnallinen sinileväseuranta (Rapala ym. S inilevien eli sinibakteerien massaesiintymät ovat tyypillisiä kesäaikaan monessa suomalaisessa rehevämmässä järvessä (Vuorio ym. 10 www.vesitalous.fi Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 10 4.10.2021 15.32.08. Soitoista 863 on koskenut sisävesiä ja niistä 97 % järvien sinilevätilannetta. Tilanteessa mietityttää usein veden käyttö ja käyttöön liittyvät riskit. kolmentoista vuoden aikana sinileväseurannan asiantuntijoille soitetut puhelut osoittavat, että sinilevät, leväkukinnat ja niiden aiheuttamat haitat järvissä kiinnostavat ja huolestuttavat kansalaisia ja tiedotusvälineitä. Artikkelissa tarkastelemme puheluja, jotka koskevat levätilannetta sisävesillä vuosina 2008-2021
20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pu he lu je n m ää rä (k pl ) huhti touko kesä heinä elo syys loka Kuva 1. Leväpuhelujen osuus (%) niiden kokonaismäärästä kesä(vihreä), heinä(sininen) ja elokuussa (oranssi) vuosina 2008-2021 suhteessa ko. Soittoja on tullut eniten tarkastelujakson alussa vuosina 2008 ja 2009, yli 100 per vuosi (Kuva 1 ). (Vuoden 2011 tiedot puuttuvat). Tulkintaa tukee sinileväseurannan metatieto vuosilta 1998-2006. Tuolloin puheluja on saapunut 201-675 vuodessa (keskiarvo 373 kpl/vuosi, n=9, 1998-2004), mikä on selvästi enemmän kuin viime vuosikymmenellä järvi-meriwiki ollessa käytössä (vrt. Artikkelissa käsittelemme erityisesti puheluja, joissa teemana on ollut sinilevien aiheuttama huoli hyvinvoinnista ja terveysriskeistä. Lineaarinen korrelaatio: r=0,26 (n=39). Sisävesien sinilevätilannetta koskevien puhelujen määrä (kpl) huhti-lokakuussa 2008-2021. Järvi-meriwiki palvelu alkoi vuonna 2011, mikä on auttanut levähavaintojen keruuta ja tiedottamista. Infolaatikko sivu 13). Valtaosa puheluista (86-100 %) on soitettu kesä-elokuussa ja etenkin kesälomasesongin aikaan heinäkuussa (19-70 %, mediaani 53 %; n=13). Monissa puheluissa on kuitenkin keskusteltu useammasta aiheesta. Kesäja elokuussa soitettujen puhelujen osuus kokonaismäärästä on ollut 7-30 % per vuosi. Toisaalta elokuussa puheluja tulee yleensä selvästi vähemmän kuin heinäkuussa, vaikka sinilevätilanne on ollut usein intensiteetiltään samalla tasolla (yli 15 % seurattavista järvistä on havaittu sinilevää; Kuva 2 ). Soittoja on ollut kesäkuussa usein vähemmän niinä vuosina, jolloin sinilevää on havaittu vähän. Kuva 1 ). Järvimeriwikin käyttöönotto voi selittää myös osin sen, että puhelumäärät ovat pysyneet 2010-luvulta alkaen pienempinä. Lisäksi on kirjattu yksi puhelu huhtikuulta ja lokakuulta. Poikkeuksena ovat vuodet 2013 ja 2020, jolloin kesäkuussa on soitettu 51-54 % kesän leväpuheluista, sekä vuosi 2012, jolloin 63 % puheluista tuli elokuussa (Kuva 1 ). 10 20 30 40 50 60 70 80 10 20 30 Le vä pu he lu t (% ) Sinilevätilanne (%) Kuva 2. Toukokuussa soittoja on tullut vähän, alle viisi vuodessa. Kesälomakauden tilanne kiinnostaa kansalaisia ja tiedotusvälineitä Sisävesiä koskevien leväpuhelujen määrä on vaihdellut 16-85 välillä per kesä (keskiarvo 66 puhelua vuodessa; n=13; vuodet 2008-2021). Tarkastelua varten luokittelimme sisävesien sinilevätilannetta koskeneet puhelut niiden pääasiallisen sisällön perusteella kymmeneen aihealueeseen (ks. 11 Vesitalous 5/2021 Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 11 4.10.2021 15.32.09. Kyseisenä ajanjaksona vastaanotettiin 3359 puhelua (sisävesien ja Itämeren puhelujen kokonaismäärä, tieto sisävesiä koskevien puhelujen osuudesta puuttuu). Tyypillisesti tiedotusvälineiden yhteydenotot ovat alkaneet lisääntyä juhannusviikolla. kuukauden sinilevätilanteeseen (suurin %-osuus leväseurannan havaintopaikoista, joilla oli havaittu sinilevää). Ajankohdan sinilevätilanne selittää osin saapuneiden leväpuhelujen määrää, joskin lineaarinen riippuvuussuhde on heikko (r=0,26, n=39; Kuva 2 )
50 100 150 200 250 300 350 Pu he lu je n m ää rä (k pl ) kansalainen media viranomainen SUOMEN VESIYHDISTYS RY Water Association Finland v es i y h di st y ks e n v es ih uolto jaoston kokous Vesihuoltojaosto kokoontuu 17.11. Monessa puhelussa asia on huolestuttanut erityisesti pikkulasten ja koirien terveyden kannalta. klo 15 alkaen keskustakirjasto Oodin ryhmätyötilassa. Varsinkin kuluneena lämpimänä kesänä 2021 ilmaston lämpeneminen on herättänyt kysymyksen, voiko ilmastonmuutos lisätä tai voimistaa sinileväkukintoja (Kuva 3 ). Toimittajia on kiinnostanut erityisesti valtakunnallinen tai alueellinen ajankohtainen levätilanne (248 puhelua) ja siihen liittyen asiantuntijoiden haastattelumahdollisuudet tai tiedotteen julkaisuajankohta (43 kpl, kategoria: Tiedotus; Kuva 3 ja Infolaatikko ). Ilmoittautumiset puheenjohtajalle (Tiia Lampola, tiia.lampola@riihimaki.fi). Kansalaisten yhteydenoton takana on ollut lähes aina oman vesistön sinilevätilanne ja huoli siitä. a j a n ko h ta i s ta v e s i y h d i s t y k s e ltä 12 www.vesitalous.fi Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 12 4.10.2021 15.32.09. Toiseksi eniten yhteydenottoja on tullut tiedotusvälineiltä (43 %; sanoma-, iltapäivä-, nettija viikkolehdet, radioja tv-toimittajat). Viranomaiset ELY-keskuksista, kunnista ja ministeriöstä tai yritykset ovat kysyneet harvemmin tietoa tai tarkennuksia levätilanteesta (3 %). Kokoukseen on mahdollista osallistua myös etänä. Infolaatikko kuvaa yksityiskohtaisemmin aihealueiden (kategoriat) sisällöt. Toimittajat ovat tiedustelleet samasta aihealueesta pääasiassa yleisluontoisesti. Kansalaiset ovat kysyneet puheluissaan eniten (37 %) sinilevän tai leväkukinnan mahdollisista haittavaikutuksista, riskeistä ja varotoimenpiteistä (kategoria: Huoli/Riskit). He ovat halunneet tietoa, miten kyseisessä vesistössä esiintyvä runsas sinilevä vaikuttaa vedenkäyttöön kuten uimiseen, peseytymiseen tai käyttöön ravintokasvien kasteluvetenä tai löylyvetenä. Eri asiat kiinnostavat kansalaista ja mediaa Kansalaiset ovat olleet aktiivisin soittajaryhmä sinileväseurannan asiantuntijoille (54 % puheluista). Myös kansalaisia on kiinnostanut ajankohtainen levätilanne, mutta siinä pääasiassa oman lähitai mökkijärven tai uimarannan tilanne. Kansalaiset ovat ilmoittaneet levähavaintoja SYKEn asiantuntijoille ja usein myös pyytäneet tunnistusapua tai varmistusta sinilevien esiintymisestä, ja mahdollisuutta lähettää vesinäyte mikroskopoitavaksi (kategoria: Havainto/Tunnistus; Kuva 3 ). Kansalaisia on kiinnostanut myös jonkin verran sinilevien ekologia ja levien massaesiintymiä selittävät tekijät sekä ilmastonmuutoksen ja sääolojen vaikutukset (kategoria: Ekologia). Sisävesiä koskevien leväpuhelujen määrä (kpl) aihealueittain vuosina 2008-2021. Myös sinileväkukinnat ja muut luonnonilmiöt kuten veden värjäytyminen, vaahtoaminen ja erilaiset pintakalvon esiintymät, ovat herättäneet kansalaisissa kiinnostusta (kategoria: Kukinta/ Ilmiöt). Asiantuntijoille on tullut puheluja myös tilanteista, missä leväpitoista vettä on nielty, tai uimarilla tai rannalla kahlanneella lapsella tai koiralla on ilmennyt oireita, jotka saatKuva 3
Johtopäätökset Valtakunnallisen levätiedotuksen 13 vuoden aikana kansalaisilta ja tiedotusvälineiltä tulleet puhelut osoittavat, että sisävesien tila sekä mahdollinen riski oman lähivesistön tilan heikkenemisestä ja runsaista sinileväesiintymistä huolettavat kansalaisia ja ne myös kiinnostavat tiedotusvälineitä. • Järvien tila/Toimet:PuhelussaonhaluttupääsääntöisestitietoaSuomenjärvientilastajatilaan vaikuttavistatekijöistätaimillämenetelmällätaimitentoimimallavoikunnostaaomaavesistöäjaestää sinilevienmassaesiintymiä.Soittajaonkysynytesimerkiksijulkisuudessamainostetunmenetelmän soveltuvuudestakuormituksenvähentämiseentailevänpoistoon. • Tiedotus: Puhelussaonhaluttutietää,mistäuusinvaltakunnallinenlevätiedoteonlöydettävissäja/tai voisikotiedotteensaadaetukäteen(etenkinmedia).LisäksiSYKEnasiantuntijoidenhaastattelupyynnöt. Puhelujen aiheet linkittyvät muun muassa järvien virkistyskäytön, terveysriskin, mökkeilyn sekä rantakiinteistöjen arvon kautta moneen hyvinvoinnin osatekijään, joita ovat terveys, materiaalinen Tarkastelua varten valtakunnallisen levätiedotuksen sisävesiä koskevat yhteydenotot vuosilta 2008-2021 on luokiteltu seuraaviin aihealueisiin (kategoriat). • Kukinta/Ilmiöt: Puhelussaonkysyttyensisijaisestisitä,mitkätekijätselittävätsinilevienmassaesiintymiä. Joissain puheluissa on haluttu tietää, miten voi välttää siirtämästä sinilevää vesistöstä toiseen tai miten sinilevän runsaampi esiintyminen järvessä vaikuttaa mökin arvoon tai voiko vuokramökin hinnasta reklamoida sinilevätilanteeseen vedoten. Kysymyksiäonesitettyerityisestisääolojenvaikutuksesta,muttamyösvaluma-alueenkuormituksesta. Osapuheluistaonkoskenutvesistössähavaittuailmiötä,kutenvedenharmaatapintakalvoa,vaahtoamista taierivärisiälevienmassaesiintymiä. • Seuranta: Soittajaonhalunnutpääasiassatietääsinileväseurannantoteutuksestajaedustavuudestatai eriviranomaistenseurannoista,ml.uimarantojensinileväseurannat. • Muu: Yksittäisiäsoittojasinileväaiheenulkopuoleltamm.vedenlämpötiloista,limalevästä,rakennusten seinienleväkasvustoistajajuomavedestä. In fo la at ik ko 13 Vesitalous 5/2021 Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 13 4.10.2021 15.32.09. • Levätilanne: Puhelussaontiedusteltupääasiassasenhetkistäsinilevätilannettavaltakunnallisellatai alueellisellatasollataiyksittäisessäjärvessätaisenosassa.Lisäksiontiedusteltu,mitenlevätilanne suhteutuuaiempiinvuosiinjapyydettyarviotasenkehittymistä.Säännöllisestiontullutpuheluja,joissa soittajaonkysynytennakoivastitietynmökkijärventaiuimarannanlevätilanteestaennensinnemenoa. • Huoli/Riskit: Puhelussaonkysyttyensisijaisestitietoasinileväntailevätilanteenmyrkyllisyydestä, muistaterveysriskeistäsekävaikutuksistahyvinvoinnillejavedenkäytölle.Osasoittajistaon halunnutkeskustellaasiantuntijankanssa(’rauhoittelu’).Osavedenkäyttöönliittyvistäkysymyksistä onkoskenutkukintatilanteessavedenpuhdistamistajuomavedeksi,vedenottoa,myrkyllisyyden testaustataikalanhyötykäyttöä.Asiantuntijatovatohjanneetkeskusteluttarvittaessaterveys-tai elintarviketurvallisuusviranomaisille. taisivat johtua sinilevästä. Sinilevämyrkyt, vapautuneiden myrkkyjen säilyminen vedessä, varoajan kesto kukinnan päätyttyä sekä myrkkytestit ja niiden luotettavuus ovat nousseet esille soitoissa. Näissä tapauksissa on ohjattu soittamaan lääkäriin ja/tai myrkytystietokeskukseen. • Kritiikki: Soittajaonantanutkriittistäpalautettasinileväseurannantoteutuksestataikyseenalaistanutsen luotettavuuttataiyksittäisiähavaintoja.Palautettaonannettumyössiitä,ettäjärvi-meriwikissäilmoitettu levätietooneronnutomistahavainnoista. • Ekologia: Puhelussaonensisijaisestihaluttulisätietoasinilevienesiintymiseenjärvissävaikuttavista tekijöistä,sinilevälajienekologiastajaroolistavesiekosysteemissäsekäkukintojenkestosta.Osassa soittojaonihmetelty,miksisinilevääesiintyytaisepuuttuujärveltä,vaikka’olosuhteet’ovatvaikuttaneet levänkasvullesuotuisilta/epäsuotuisilta.Myöslevälajienhaitallisuudestaonvoitukysyä. • Havainto/Tunnistus: Puhelussaonensisijaisestiilmoitettulevähavaintotai-tilanne.Soittajaonkuvannut levärunsauttajauseinlähettänytvalokuvia.Asiantuntijatovatvarmistaneethavaintoajaohjeistaneet tunnistuksessa(mm.keppi-jalasitestit)jatiedontallennuksessajärvi-meriwikiin.Useinonkysytty mitentunnistaasinileväjamitensenerottaasiitepölystätairihmalevistäsekäminnetoimittaavesinäyte tunnistustavarten. Järvenlevätilanteestaonkysyttymyösmökinosto-taivuokraustilanteissa
Chorus (ed.), Current approaches to cyanotoxin risk assessment, risk management and regulations in different countries. pp. fcg.fi/vesihuolto Vesitalous_2021__53x240.indd 1 1.2.2021 9.13.19 VT2105.indd 14 4.10.2021 15.32.09. Environmental Systems Research 3:24. https://www.jarviwiki.fi/wiki/Etusivu. Kuten järvi-meriwikin esittelyssä todetaan: ”Järvi-meriwikin tavoitteena on jakaa tietoa Suomen järvistä ja merialueista, edistää vesienja merensuojelua ja lisätä kiinnostusta lähivesistöihin yhdessä tekemällä, positiivisia asioita painottamalla ja ketään syyttämättä.” Kirjallisuus Järvi-meriwiki. Kotovirta, V., Toivanen, T., Järvinen, M., Lindholm, M. & Kallio, K. In: I. hyvinvointi ja koettu hyvinvointi tai elämänlaatu (THL 2021). Kiitokset Kiitämme SYKEn asiantuntijoita, jotka ovat osallistuneet sinileväseurannan toteutukseen ja vastanneet saapuneisiin leväpuheluihin sekä järvi-meriwikin ja vesi.fi -palveluiden kehittäjiä ja ylläpitäjiä. Haitalliset levät ja terveys. 2014. 2011. fi -palvelut tekevät mahdolliseksi kansalaisten osallistamisen leväseurantaan. 54-62. Hyvinvointi. 2012. FCG 14 www.vesitalous.fi Vesi ja hyVinVointi Suunnitelmat vesihuollon koko elinkaarelle. 2020 Paha, hyvä sinilevä. Leväpuhelujen kautta kansalaiset ovat voineet keskustella asiantuntijan kanssa levätilanteeseen liittyvistä riskeistä, suhteuttaa sen vakavuutta sekä saada ohjeistusta tilanteessa toimimiseen. Vuorio K, Suikkanen S, Kankaanpää H, Järvinen M. Sinilevätilanteen seuranta ja siitä asianmukaisesti tiedottaminen auttavat kansalaisten ympäristötietoisuuden lisäämistä sekä ymmärrystä sinileväkukintojen esiintymisestä ja vaikutuksista. Finland: Guidelines for monitoring of cyanobacteria and their toxins. & Lahti, K. THL 2021. http://www.environmentalsystemsresearch.com/content/3/1/24 Rapala, J., Kilponen, J., Järvinen, M. Duodecim 127:1335-1340. ladattu 14.9.2021. https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-jaterveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi. Ympäristö ja Terveys 2020;1. Federal Environment Agency (Umweltbundesamt), Germany. Participatory Surface Algal Bloom Monitoring in Finland in 2011-2013. Kankaanpää H.T. http://www.uba.de/uba-info-medien-e/4390.html. Järvi-meriwiki ja vesi
Kerroimme, että 4 % 2 % 44 % 4 % 6 % 11 % 4 % 12 % 37 % 24 % 36 % 8 % 9 % 22 % 31 % 33 % 2 % 5 % 8 % 9 % 29 % 31 % 33 % 51 % 69 % 69 % % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Muuten, miten. Maksuhalukkaiden osuus suurin lomaasukkailla Virojoella Käytimme tällaista menetelmää Suomen puolen kyselyissä. vesihiihto, moottoriurheilu) Kasteluveden otto Kalastus, ravustus, pilkkiminen Luonnon tarkkailu, maiseman katselu, rannalla oleilu Virkistyskäyttö, kuten uiminen Virojoen vesistön alue (n=329) Seleznevka Venäjä (n=300) Rakkolanjoen vesistö (n=214) Kuva 2. maksuhalukkuuskyselyiden avulla (Alberini & Kahn 2006; Mitchell & Carson 1993, Vesitalous 1/2013 Taloudellinen arvottaminen). Vesistöjen käyttö kertoo arvostuksesta Vesistöihin voi kohdistua erilaisia arvostuksia lähekkäisilläkin vesistöalueilla. 16 www.vesitalous.fi Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 16 4.10.2021 15.32.10. Kysyimme kaikilta vastaajilta, miten he ovat käyttäneet alueen vesistöjä ranta-alueineen viimeisen kolmen vuoden aikana. Arvostuksen antaminen voi siis liittyä omaan tai perheen tulevaan käyttöön tai ylisukupolviseen koettuun hyötyyn ja kokemukseen vaikkapa vesistöjen monimuotoisuuden säilymisestä (Pearce & Turner 1990). Maksuhalukkuutta koskeva osio oli ainoastaan Suomen kyselyissä. Vakija loma-asukkaat käyttävät huomattavasti enemmän vesistöjä Virojoen kuin Rakkolanjoen vesistön alueella: enemmistö vastaajista Virojoen vaikutuspiirissä on tehnyt havaintoja, oleillut, virkistäytynyt ja/tai kalastanut alueella viimeisen kolmen vuoden aikana. Suomessa kyselytutkimus oli itsetäytettävä paperitai verkkolomake ja Venäjällä se toteutettiin haastatteluin kesäkuussa 2019. Virojoen alueen vastaajien koti tai vapaa-ajan asunto sijaitsi useimmiten vesistön rannalla tai rannan lähettyvillä (68 %) ja vesistöt liittyivät jollain tapaa heidän harrastuksiinsa (49 %). Rakkolanjoki ja sen vesistöalue jatkuu Venäjän puolella Seleznevka-nimisenä. Rakkolanjoki ja sen vesistöalue jatkuu Venäjän puolella Seleznevka-nimisenä. Pelkästään tieto siitä, että vesistön tilaa tutkitaan tai että niiden eteen suunnitellaan kauaskantoisia toimenpiteitä, voi tuottaa henkilölle mielihyvää tai turvallisuuden tunnetta. Vastaavat prosenttiosuudet Rakkolanjoen vesistön asukkaille olivat 19 % ja 29 %. Vastauksia saimme kaikkiaan 843, joista Suomesta 543 ja Venäjältä 300. Vesien arvostuksessa eroa vesistöalueilla Vesistöjen merkitystä oli mielenkiintoista selvittää kahdella vesistöalueella Kaakkois-Suomessa ja Venäjän rajamailla. Virojoen vesistöalueella asutus sijoittuu tasaisemmin vesistöjen äärelle kuin ekologiselta tilaltaan huonokuntoisemmalla Rakkolanjoella [1], jossa asutus sijaitsee pääosin kauempana vesistöistä Suomessa. Elinkeinoon liittyvä käyttö, kuten matkailu, maatalouskäyttö En käytä vesistöjä Vesilintujen metsästys Pesuja saunaveden otto Veneily (ml. Hyötyjä pintavesissä tapahtuvista muutoksista voidaan arvioida taloudellisen arvottamisen menetelmin, eli esimerkiksi ns. Venäjällä asutus ja mökit ovat keskittyneet jonkin verran enemmän Seleznevkan (=Rakkolanjoki) varrelle. Toisaalta melko suuri osa vastaajista sekä Rakkolanjoen Suomen, että Venäjän alueelta koki, etteivät vesistöalueen vesistöt liity heihin millään tavoin (44 % ja 36 %, Kuva 2 ). Menetelmän etuna on se, että sen avulla voidaan arvioida rahallisesti sekä vesistön käyttöön liittyviä että käytöstä riippumattomia arvoja. Kuvasimme kyselyssä ehdollisen arvottamisen menetelmää käyttäen kuvitteellisen tulevaisuudenkuvan paikallisesta vesienhoitoja kunnostusyhdistyksestä. Ehdollisella arvottamisella tietoa aineettomista hyödyistä Vesistöjä voi arvostaa, vaikka niitä ei käyttäisi. Tulosten mukaan vesistöjen laadulla ja sijainnilla asutukseen nähden oli merkitystä siihen, miten vakija lomaasukkaat kokevat vesistöjen liittyvän omaan elämäänsä
Kuitenkin vain seitsemän prosenttia vastaajista Suomen puolella oli ennen kyselyä tietoinen Järvija meriwikistä. Kuva 3. Kysyimme sen jälkeen, olisiko vastaaja halukas maksamaan vuotuista jäsenmaksua yhdistykselle vesistöjen paremman tilan saavuttamiseksi. Vesistön tilaan ei olla tyytyväisiä Vesistöissä tapahtuvia muutoksia oli havaittu eri määrin tutkimusalueilla. Kysyimme suomalaisilta kyselyn saaneilta heidän halukkuuttaan maksaa vuotuista jäsenmaksua, mikäli alueelle perustettaisiin paikallinen vesienhoitoja kunnostusyhdistys. 7 % 13 % 36 % 32 % 39 % 26 % 61 % 48 % 38 % Rakkolanjoen vesistön asukas (n=214) Virojoen vesistön vakiasukas (n=208) Virojoen vesistön loma-asukas (n=121) Olisitko valmis maksamaan vuotuista jäsenmaksua yhdistykselle paremman vesien tilan saavuttamiseksi. Suurempi osa Virojoen alueen (39 %) kuin Rakkolanjoen alueen (19 %) vastaajista koki, että vesistöalueen vesistöissä olisi tapahtunut muutoksia huonompaan viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomen puolella. Tulosten perusteella Virojoen vesistöalueen asukkaat olivat maksuhalukkaampia kuin Rakkolanjoen vesistöalueen asukkaat. Todennäköisyys maksaa oli suurin Virojoen alueen lomaasukkaiden joukossa. yhdistys toteuttaisi toimenpiteitä vesistöissä ja valumaalueella keräämillään jäsenmaksuilla ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Lähes joka viides vastaaja kertoi jo kirjaavansa ylös erilaisia luontohavaintoja Virojoen ja Rakkolanjoen vesistöalueella Suomessa. Puolet (52 %) Virojoen ja 39 % Rakkolanjoen alueen vakiasukkaista maksaisi tai olisi valmis harkitsemaan vuotuista jäsenmaksua pintavesien tilan parantamiseksi (Kuva 3 ). Kyllä Ehkä Ei 17 Vesitalous 5/2021 Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 17 4.10.2021 15.32.10. Muutokset liittyivät esimerkiksi rehevöitymiseen ja umpeenkasvuun: ”Onkamaanjärvi on jatkanut rehevöitymistä ja umpeen kasvua.”, ”Lapjärvi rehevöityy, lumpeet, ulpukat lisääntyvät vuosi vuodelta. Järven kirkasvesiosuus pienenee koko ajan.” Rakkolanjoella muutoksia huonompaan oli huomannut 19 % vastaajista, mutta Seleznevkan alueella niitä oli huomannut enemmistö (59 %) vastaajista. Toisaalta roskia voisi kerätä Seleznevkan alueella peräti 80 % vastaajista. Vapaaehtoistyö nousi useammin esille suomalaisten kuin venäläisten vastauksissa, kun kysyimme ideoita toimenpiteistä vesien tilan parantamiseksi. Vain harva vastaaja Venäjän puolella oli tyytyväinen Seleznevkan tai Viipurinlahden tilaan: erittäin tai melko tyytyväinen Seleznevkan tilaan oli ainoastaan 15 % ja vastaava luku Viipurinlahden tilasta oli 9 %. 13 % vastaajista mainitsi osallistuneensa tai haluavansa osallistua talkoisiin Virojoen ja Rakkolanjoen alueella. Vesiin liittyviä havaintoja voikin jo tallentaa esimerkiksi Järvija meriwikiin (www.jarviwiki.fi) Suomessa ja vastaavaan järjestelmään Venäjällä. Kansalaisseurantaan lisää mahdollisuuksia. Roskien keruu kiinnostaa Venäjällä Pintavesien arvostus voi ilmetä myös omaehtoisena vapaaehtoistyönä tai talkootyönä, mikäli sellaista järjestettäisiin alueella. Suomalaisista keskimäärin joka kymmenes vastaaja Rakkolanjoella ja Virojoella olisi valmis tallentamaan näkösyvyys-, levätilanne-, jäätilannetai roskaisuushavaintoja tähän sivustoon. Vesistöjen arvostus voi näkyä virkistyskäytön tai maksuhalukkuuden lisäksi monenlaisena aktiivisuutena. Virojoen vesistöalueella 38 % vastaajista oli huomannut muutoksia huonompaan suuntaan viimeisten kymmenen vuoden aikana. Noin kuusi prosenttia vastaajista Venäjän puolella voisi osallistua ympäristökampanjoihin. Viimeisen viiden vuoden aikana noin puolet vastaajista oli havainnut poikkeavuuksia Seleznevkan tilassa leväkukintojen, sameuden tai hajun muodossa. Suomen puolella roskien keruun mahdolliseksi toimeksi mainitsi kuusi prosenttia vastaajista. Vastaajien kuvauksen perusteella vedet ovat yleisesti ”likaantuneet”, juomaveden laatu on heikentynyt ja on havaittu kuivuutta ja kalakuolemia
18 www.vesitalous.fi Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 18 4.10.2021 15.32.11. SEVIRA-hanke SEVIRA-hanke (2018–2022; https://www.syke.fi/hankkeet/sevira) testaa käytännössä, miten raja-alueen asukkaita, nuoria, tutkijoita, viranomaisia ja päätöksentekijöitä voi kannustaa yli hankkeiden kestävään yhteistyöhön parempien vesien tilan ja viime kädessä Itäisen Suomenlahden puolesta. Asukaskyselystä kummunnut yhteydenotto toi yhteen ”Friends of the Baltic” -ympäristöjärjestön ja osan kansalaisista. Vastaavasti Virojoen vesistöalueella on 13 vesimuodostumaa, joista hyvässä ekologisessa tilassa on kuusi ja tyydyttävässä tilassa on kuusi vesimuodostumaa. 51 s. Tuloksia esitellään paikallisille päättäjille, alueen asukkaille ja Suomalais-Venäläiselle rajavesikomissiolle eri keskustelutilaisuuksissa. Laajat kansalaiskyselyt lisäsivät tietoa pintavesistä ja vaikuttamisen mahdollisuuksista: kansalaisseurannasta sai täysin uutta tietoa 36 % ja osin uutta tietoa jopa 53 % suomalaisista vastaajista. He päättivät yhdessä alkaa selvittää ja tutkia syitä juomaveden heikentyneeseen laatuun ja laativat näiden pohjalta kirjelmän venäläiselle viranomaisille. Maveplan 1/3 Viitteet [1] Rakkolanjoen vesistöalueella on kolme vesimuodostumaa, joista kaksi on huonossa ja yksi tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Kirjallisuus Alberini A, Kahn JR (2006) Handbook on contingent valuation. Taloudellinen arvottaminen. Tiedot ovat peräisin vesienhoidon vesimuodostumat-tietojärjestelmästä (VEMU III), luettu 14.9.2021. Vesitalous 1/2013. Suurempaa innokkuutta kansalaisseurantaan selitti tietoisuus joella toteutettavasta seurannasta ja uuden tiedon saaminen tilan parantamisen keinoista. Kyselyiden lisäksi hanke on kartoittanut Virojoen ja Rakkolanjoen vesistön tilaa monipuolisella seurannalla yhteistyössä Venäjän tutkijoiden kanssa. Niissä pohditaan, miten saatuja tuloksia voidaan parhaiten ottaa mukaan osaksi käytännön vesien ja merenhoidon työtä. Resources for the Future, 1616 P Street, N.W., Washington, D.C. 20036. Pearce D, Turner RK (1990) Measuring Environmental Damage I: Total Economic Value. Mitchell RC, Carson RT (1993) Using Surveys to Value Public Goods: The Contingent Valuation Method. Yksi vesimuodostuma on luokiteltu välttävään tilaan. In: Economics of Natural Resources and the Environment. Edward Elgar Publishing Inc., Massachusetts, USA. Tietoisuus alueen vesistöistä, niiden tilasta ja vaikuttamismahdollisuuksista voi siten lisätä niiden arvostusta ja niistä koituvaa hyvinvointia. John Hopkins University Press, Baltimore, p 378. Third edn. Kolmasosa vastaajista Venäjällä antoi yhteystietonsa mahdollista yhteydenottoa varten kansalaisseurantaan liittyen. Tarvitaan erilaisia vaikuttamisen kanavia Tulevaisuuden suunnittelijoita ja päättäjiä – eli alueen nuoria – rohkaistiin SEVIRA-hankkeessa seuraamaan lähivesistöjään uusien opetusmateriaalien avulla ja viranomaisten ja opettajien opastamana. Tietoisuus voi lisätä pintavesien arvostusta Kyselytutkimusten perusteella asukkaat Venäjällä eivät useimmiten tienneet, miten toimia ja kehen olla yhteydessä, mikäli jokivesistön tilassa havaitaan merkittävää heikkenemistä
2017). Kehittyneiden menetelmien myötä on lisäksi mahdollista selvittää uimaja muista pintavesistä yhä tarkemmin kuormitusta aiheuttava saastelähde eli ulosteperäisten mikrobien lähteenä ollut eläinlaji (Pitkänen ym. Myös Suomessa esiintyy vesivälitteisiä epidemioita, kun taudinaiheuttajamikrobeilla saastuneita vesiä päätyy juomavesikäyttöön tai virkistysvesiin. Vaikka Suomessa riittää pääsääntöisesti vettä vihannesja marjaviljelmien kastelutarpeisiin, ilmaston ääri-ilmiöiden lisääntyessä myös PohjoisEuroopassa kasteluveden riittävyyden ja puhtauden varmistaminen voi tulla nykyistä haasteellisemmaksi. Puhdas vesi ja toimiva vesihuolto ovatkin olennainen osa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (United Nations 2021) ja myös Euroopan komissio on äskettäin julkaissut asetuksen (2020/741), riittävän kasteluvesien laadun turvaamiseksi. Hetkellisesti erityistilanteissa, kuten tulvien tai viemäreiden rikkoutumisen seurauksena, mikrobien määrät vesistössä voivat kasvaa merkittävästi. Vesivälitteisiä epidemioita, jotka johtuvat taudinaiheuttajien kulkeutumisesta pintavesiin, todetaan kuitenkin ajoittain ja sairastuneita voi olla kymmeniä tai jopa satoja (Kauppinen ym. Mikrobeja kulkeutuu päästölähteistä uimarannoille ja muihin virkistyskäyttövesiin mm. Vesien hygieenisen laadun valvonta perustuu indikaattorimikrobien määritykseen. 19 Vesitalous 5/2021 Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 19 4.10.2021 15.32.11. kaupunkien ja eläintilojen valumavesien sekä käsiteltyjen jätevesien mukana. Maailmanlaajuisesti tarve pintavesien hygieenistä tilaa kohentaville ratkaisuille on suuri. 2013, Rytkönen ym. Ihmisille tautia aiheuttavien bakteerien, virusten ja alkueläinten esiintymisestä ja kulkeutumisesta saatua tietoa voidaan hyödyntää JoSeFiina ruPonen FM, projektikoordinaattori lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto josefiina.ruponen@helsinki.fi kirjoittaja on vesistöasiantuntija, joka koordinoi tällä hetkellä Helsingin yliopiston lammin biologisella asemalla valumavesien hygieniariskejä tutkivaa eu-hanketta. anna-Maria HokaJärvi FM, tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos anna-maria.hokajarvi@thl.fi Harri MaTTila dosentti, TkT, tutkijayliopettaja Hämeen ammattikorkeakoulu harri.mattila@hamk.fi Markku SaaSTaMoinen dosentti, MTT, johtava tutkija luonnonvarakeskus, Tuotantojärjestelmät markku.saastamoinen@luke.fi Päivi Meriläinen FT, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos paivi.merilainen@thl.fi annaSTiina rYTkönen FM, tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto annastiina.rytkonen@helsinki.fi TarJa PiTkänen apulaisprofessori (toinen kausi), dosentti, FT johtava asiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Helsingin yliopisto tarja.m.pitkanen@helsinki.fi Tiina Tulonen FT, hydrobiologi lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto tiina.tulonen@helsinki.fi Valumavesien hygieenisen laadun parantamiseen liittyvät ratkaisut Pintavesien hygieenisen tilan merkitys paikallisesti ja maailmanlaajuisesti on vesivarojen hyötykäytön kannalta erittäin suuri. ihmisten hyvinvointiin vaikuttavista terveys riskeistä ja niiden hallinnasta ei toistaiseksi ole riittävästi tietoa. K esäaikainen terveydensuojeluviranomaisten toteuttama laadunvalvonta osoittaa uimavesien hygieenisen tilan olevan Suomessa suurimmassa osassa tutkituista uimarannoista hyvä tai erinomainen (European Environment Agency 2021). Toimivia ja kustannustehokkaita ratkaisuja haittojen ehkäisemiseksi tarvitaan lisää. Ilmastonmuutos sään ääri-ilmiöineen lisää muutenkin valumavesien hallinnan tarvetta tulevaisuudessa (Meriläinen ym. 2019). Monessa maassa puhtaan kasteluveden saanti on vaikeaa ja kasteluvesiä joudutaan puhdistamaan jopa suoraan laimentamattomasta jätevedestä. 2021). kaupunkien ja eläintilojen valumavedet sekä hygienisoimattomien jätevesien johtaminen vesistöihin lisäävät vesivälitteisiä infektioriskejä varsinkin erilaisissa häiriötilanteissa
coli, suolistoperäiset enterokokit ja Clostridium perfringens, havaittiin vähintään 10 kertainen määrä, kuin muissa pintavesissä (Taulukko 1 ). Tutkimuskohteina oli yhteensä 16 kpl jätevedenpuhdistamojen, hulevesien sekä eläintilojen valuma-alueita ja niillä sijaitsevia uimarantoja, talousveden raakavesija kasteluvesikohteita. vastaanottavan vesistön koko, muoto, virtaukset sekä vesimassan lämpötila ja kerrostuneisuus. Tällaisia häiriötilanteita ovat etenkin ohijuoksutukset, ylivuodot, prosessihäiriöt ja putkirikot. n = havaintojen lukumäärä, MPN; todennäköisin lukumäärä, PMY; pesäkkeen muodostava yksikkö. Kehitystä jarruttavat korkeat perustamisja käyttökustannukset, joiden vuoksi pienemmillä puhdistamoilla ei monesti ole varaa investoida desinfiointilaitteistoihin. Vastaanottavien vesistöjen hygieenisen tilan parantamiseksi erilaiset jäteveden hygienisointikäsittelyt ovat yleistymässä puhdistamoilla. Kaupunkitaajamissa jäteveden purku on pääsääntöisesti suunniteltu siten, että puhdistetun jäteveden mukana kulkeutuvat taudinaiheuttajamikrobit sekoittuvat ja laimenevat mahdollisimman hyvin vastaanottavassa vesistössä (Perkola ym. terveysriskien suuruuden arvioinnissa, mikäli pintavettä hyödynnetään virkistyskäyttöön, talousveden raakavetenä, kasteluvetenä tai eläinten juomavetenä. Ympäristöolosuhteilla ja niiden muutoksilla on keskeinen merkitys mahdollisen hygieniariskin muodostumisessa. Indikaattorimikrobien lukumäärän keskiarvo ja vaihteluväli (minimi ja maksimi) kartoituskohteiden (yhteensä 16) valumaja pintavesissä vuonna 2020. Sen sijaan tiedetään hyvin vähän, mikä vaikutus on vastaanottavan vesistön vedenlaadulla tai rehevyystasolla mikrobien aiheuttaman terveysriskin muodostumisessa. Jaloittelualueet ovat sijoittuneet pääosin Eteläja Lounais-Suomeen ja muualla maassa suurimpien kaupunkien läheisyyteen. Kyseisiltä uimarannoilta Taulukko 1. Uimavesien indikaattorimikrobimäärät eivät ylittäneet yksittäiselle sisämaan uimarantavesinäytteelle asetettuja hygieenisen laadun rajaarvoja (Esherichia coli 500 pmy/mpn/100 ml ja suolistoperäiset enterokokit 200 pmy/mpn/100 ml, STM 2008) (Taulukko 1 ). Jätevedenpuhdistamojen purkupaikan läheisyydessä havaittiin kaikkia tutkittuja taudinaiheuttajia ainakin yhdellä näytteenottokerralla: lämpökestoisia kampylobakteereja, salmonellaa, adenovirusta, norovirusta sekä sapovirusta. Riihimäen, Ypäjän, Forssan ja Hämeenlinnan alueella vuonna 2020 tehdyssä kartoituksessa havaittiin vaihtelevia määriä suolistoperäisiä mikrobeja kaikista seurannassa mukana olleista valumaja pintavesistä. Hanketta tukevat myös vesihuoltoyhtiöt HS-Vesi Oy sekä Riihimäen Vesi. Hevosia pidetään yleisesti vuoden ympäri kasvipeitteettömillä jaloittelualueilla, joita on Suomessa yhteensä noin 3 000 ha. Myös sääolosuhteilla kuten tuulella, sateella ja hellekausilla on merkitystä mikrobien kulkeutumiseen ja säilymiseen elinkykyisinä valuma-alueella ja luonnon pintavesissä. Kaupunkitaajamien hulevesistä todettiin enimmillään noin 1000 kertaisia indikaattorimikrobilukumääriä verrattuna uimaja muihin pintavesiin. Saastelähteen leviäminen vesialueilla vaihtelee, sillä siihen vaikuttavat suuresti mm. Myös eläintilojen ja eläinten ulkoilualueilta huuhtoutuvien valumien hygieenisestä tilasta tarvitaan lisää tietoa. Tietoa kaivataan etenkin hevostiloilta, sillä hevosten määrä kasvaa Suomessa koko ajan (Hippolis 2021). Määritys Uimavesi Muu pintavesi Hulevesi Hevostilan valumavesi Puhdistamon purkuvesialue (n=24) (n=13) (n=8) (n=5) (n=9) Esherichia coli (MPN/100 ml) 3 (<1-10) 150 (2-390) 930 (80-3100) 490 (4-2400) 4500 (280-20000) Suolistoperäiset enterokit (PMY/100 ml) 4 (<1-10) 30 (<1-150) 360 (70-1600) 260 (26-900) 970 (20-3200) Clostridium perfringens (PMY/100 ml) 4 (<1-20) 81 (<1-500) 80 (0-400) 6 (<1-20) 280 (30-1100) 20 www.vesitalous.fi Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 20 4.10.2021 15.32.11. Valumavesien infektioriskejä ja niiden vähentämiseen pyrkiviä uusia ratkaisumalleja tutkitaan Kanta-Hämeessä EAKR:n ja Hämeen Liiton rahoittamassa hankkeessa ”Häme edelläkävijänä yhdyskuntajätevesien ja eläintilojen valumavesien hallinnassa vesivälitteisten infektioriskien torjumiseksi 2019-2021”. Erityisesti jätevedenpuhdistamoilla ja viemäriverkostossa, kuten pumppaamoilla, tapahtuvissa häiriötilanteissa riski mikrobimäärien lisääntymiseen jätevesien vaikutusalueella kuitenkin kasvaa. Kartoituksessa jätevesien purkupaikan välittömässä läheisyydessä indikaattorimikrobeja, E. Tutkituista kahdelta neljästä mukana olleesta jätevedenpuhdistamon valuma-alueella sijaitsevalta uimarannalta havaittiin kerran lämpökestoisia kampylobakteereja ja toiselta samalla kertaa myös salmonellaa. Valumavesien hygieeninen laatu vaihtelee Suomessa yhdyskuntajätevedet käsitellään yleensä kemiallis-biologisen prosessin avulla ennen niiden johtamista vesistöihin. 2015)