Jos innostuit asiasta, laita viestiä Anne-Marille (anne-mari.aurola@afry.com) tai Eeva-Leenalle (eeva-leena.rostedt@turunseudunvesi.fi). Uusimmat numerot ovat toistaiseksi vielä maksumuurin takana, mutta vuodesta 2027 alkaen myös viimeisimpien vuosien lehdet tulevat maksuttomasti kaikkien luettaville. Linkin hakemistoon saa määräajaksi. 2 www.vesitalous.fi Annankatu 29 A 18 00100 Helsinki Laitamme vauhtia mahdollisuuksien virtaan Puh 09 694 0622 tuki(at)mvtt.fi AJANKOHTAISTA MAAJA VESITEKNIIKAN TUELTA Ajankohtaista vesiyhdistykseltä Vesi – kohtuullisesti nautittuna – on terveellistä. Hanke saa rahoituksen Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+)-ohjelmasta ja Maaja vesitekniikan tuki ry:ltä. Tiedostoista voi myös etsiä esimerkiksi tietyn kirjoittajan artikkeleita tai tutkia kuinka monta kertaa jokin tietty sana on mainittu eri vuosina. Puheenjohtajana pääset verkostoitumaan talousvesiosaajien kanssa, toteuttamaan ja kehittämään Suomen Vesiyhdistyksen jaostotoimintaa, ja olet ajankohtaisten asioiden hermolla! Puheenjohtajan tällä hetkellä toimiva Anne-Mari Aurola on siirtymässä rivijäseneksi ja sihteerinä on lupautunut jatkamaan Eeva-Leena Rostedt. Hakemistoa täydennetään myöhemmin vuosien 2001–2021 lehdillä ja vuonna 2027 sitä uudemmilla lehdillä. Verkosto toimii jatkossa Vesiyhdistyksen jaostona ja sille perustetaan www-sivut vesiyhdistyksen sivuille. Kokouksissa käsitellään mm. Mahdollisuuksia on monia. Lehtiä vuosilta 2001–2021 on voinut lukea digitaalisena lehtiarkistossa verkossa osoitteessa vesitalous.fi. Suomen Vesiyhdistyksen talousvesijaosto hakee jaoston puheenjohtajaa jäsenistöstään Vesialan oppimisverkosto Vesiyhdistyksen jaostoksi K okoonnumme vuosittain pari-kolme kertaa kokouksen merkeissä, teemme ekskursioita kiinnostaviin kohteisiin sekä järjestämme noin kahden vuoden välein ajankohtaisseminaarin. Lehdistä voi etsiä vaikkapa itselle tarpeellista vanhaa artikkelia tai laittaa oman tekoälysovelluksen pureskelemaan lehtiä ja laatia uuden artikkelin hyödyntäen tätä materiaalia. veden laatuun, talousveden riskienhallintaan sekä puhdistusprosesseihin liittyviä teemoja laaja-alaisesti. VESITALOUS-LEHDET DIGITOITUNA VUODESTA 1960 ALKAEN Vanhat Vesitalous-lehdet vuodesta 1960 alkaen on digitoitu koneluettaviksi pdf-tiedostoiksi ja aineisto on saatavilla tutkijoille ja muille, jotka tarvitsevat aiempien vuosikymmenten vesialan artikkeleita. Nämä lehdet ovat edelleen luettavissa samassa paikassa. Lehti alkoi ilmestyvä vuonna 1960 paperilehtenä neljä kertaa vuodessa. Verkostoitumisen tavoitteena on tiivistää vuoropuhelua, jotta oppilaitosten yhteistyö koulutusten sisältöjen ja opetusmateriaalien tuottamisessa lisääntyisi, vesialan koulutus vastaisi jatkossakin työelämän tarpeisiin ja alalle syntyisi lisää käytännön yhteistoimintaa. Tekijänoikeussyistä vanhoja digitoituja lehtiä ei ikävä kyllä voi julkaista vapaasti verkossa. Tiedostot on koottu hakemistoon, johon saa linkin pyytämällä sitä Maaja vesitekniikan tuki ry:n toimistosta osoitteesta taina.hihkio@mvtt.fi. V esialalle on perustettu oppimisverkosto, joka kokoaa yhteen koulutustoimijoita, koulutettavia ja työnantajia. Myöhemmin ilmestyminen tihentyi kuuteen kertaan vuodessa. Verkoston rakentaminen on osa ”Verkostot vesille” -hanketta, jota toteuttavat SYKLI, Savonian ja Turun ammattikorkeakoulut sekä Suomen vesistösäätiö. Nyt digitoitu aineisto kattaa paperilehtivuodet 1960–2000
Rossi, tekn.tri., apulaisprofessori, Oulun yliopisto, vesija ympäristötekniikka Maija Taka, fil.tri., akateeminen koordinaattori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Annina Takala, dipl.ins., Suomen Vesiyhdistys ry Saijariina Toivikko, dipl.ins., kehittämispäällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Erkki Vuori, lääket.kir.tri., professori, emeritus, Helsingin yliopisto, oikeuslääketieteen osasto Asiantuntijat ovat tarkastaneet lehden artikkelit. Tämän numeron kokosivat tekn.tri. Ilmoitusvaraukset 5.9. Vuosikerran hinta on printtilehtenä 65 € ja digilehtenä 50 €. Vainio ja Piia Leskinen 23 Muovien sisältämät haitta-aineet Itämeren ravintoverkossa – kokeita ja kenttätutkimusta Maiju Lehtiniemi, Pinja Näkki ja Outi Setälä 27 Ikuisuuskemikaalit Porvoonjoessa Ville Junttila ja Emmi Vähä 34 Arkemme kuormittaa Itämerta – mitä voimme tehdä toisin Minna Huovinen MUUT AIHEET 36 Seurannoilla on suuri rooli Irlannin virtavesikunnostuksissa Timo Yrjänä, Aurora Hatanpää ja Esa Laajala 40 Digitaaliset työkalut kuntien ja kaupunkien apuna valumaaluelähtöisessä suunnittelussa Pietu Pankkonen 44 Kongon sisäiset pakolaiset unohdetun kriisin keskellä Elina Lehikoinen 48 Ilmoitus: Kaivopäivillä keskitytään vedenottokaivoihin Anna-Maija Hallikas 49 Liikehakemisto 50 Abstracts 51 Vieraskynä Taneli Rajala VESITALOUS www.vesitalous.fi VOL. 2 Ajankohtaiset tiedotteet PÄÄKIRJOITUS 5 Haitallisten aineiden vähentäminen ympäristöstä vaatii monen tason toimintaa Noora Perkola ja Riina Liikanen HAITALLISET AINEET 6 PFAS-yhdisteet talousvedessä – raja-arvot ja niiden perusteet Panu Rantakokko 10 Bisfenoli A:n (BPA) esiintyminen juomavedessä ja siihen liittyvät mahdolliset terveysriskit Jani Koponen 12 Riskinarvioinnin perusteella seurattavien yhdisteiden esiintyminen suomalaisissa raakavesissä Hanna Hautamäki ja Laura Paulasalo 16 Rakennusmateriaalien haitalliset aineet hulevesissä Riikka K. mennessä. Vesitalous 5/2025 ilmestyy 17.10. Kansikuva:. Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Riina Liikanen, Suomen Vesilaitosyhdistys ry, Riina.Liikanen@vvy.fi ja ja FT Noora Perkola, Suomen ympäristökeskus Syke, Noora.Perkola@syke.fi. Seuraavassa numerossa teemana on Vesiosaamisen lähteillä. LXVI Sisältö 4/2025 JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Ympäristöviestintä YVT Oy Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki Puhelin (09) 694 0622 Yhteistyössä Suomen Vesiyhdistys ry PÄÄTOIMITTAJA Minna Maasilta Maaja vesitekniikan tuki ry Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki e-mail: minna.maasilta@mvtt.fi TOIMITUSSIHTEERI / ILMOITUKSET Jarkko Narvanne Elontie 115, 00660 Helsinki Puhelin 045 305 0070 e-mail: toimitus@vesitalous.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Taina Hihkiö Maaja vesitekniikan tuki ry Puhelin (09) 694 0622 e-mail: vesitalous@vesitalous.fi ULKOASU JA TAITTO Taittopalvelu Jarkko Narvanne, PAINOPAIKKA Punamusta | ISSN 0505-3838 TOIMITUSKUNTA Harri Koivusalo, tekn.tri., teknisen vesitalouden professori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Vuokko Laukka, tekn.tri., johtava asiantuntija, Suomen ympäristökeskus Riina Liikanen, tekn.tri., vesiasiain päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Anna Mikola, tekn.tri., apulaisprofessori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Pekka M
Päivitetyssä juomavesidirektiivissä ja sitä toimeenpanevassa talousvesiasetuksessa on määritetty raja-arvot entistä useammalle kemikaalille, mukaan lukien tiettyjen PFAS-yhdisteiden summalle ja bisfenoli A:lle. PFAS-yhdisteitä käytetään laajasti paitsi teollisuudessa myös esimerkiksi kosmetiikassa ja lääkkeissä. RIINA LIIKANEN vesiasiain päällikkö, VVY ry riina.liikanen@vvy.fi 5 Vesitalous 4/2025 PÄÄKIRJOITUS. Kemikaalien lisäksi mikromuovit eli pienenpienet muovihiukkaset ja niiden sisältämät kemikaalit leviävät tuotteista ja materiaaleista ympäristöön ja ovat päätyneet jopa aivoihimme. Ville Junttilan ja Emmi Vähän tutkimukset Porvoonjoella osoittavat, että varsinkin hulevesissä voi olla tuntemattomia PFAS-yhdisteitä monta kertaa enemmän kuin niitä, mitä yleensä tutkitaan. mikromuovien ja muoveissa UV-stabilisaattoreina käytettyjen aineiden kertymistä ravintoverkossa ja vaikutuksia vesieliöille. Myös kuluttajilla on valta vähentää kemikaalien kulutusta ja valita tuotteita, jotka ovat ympäristöystävällisempiä. T ällä hetkellä yksi tapetilla oleva kemikaaliryhmä ovat perja polyfluorialkyyliyhdisteet (PFAS). Käytön vähentäminen tai lopettaminen on luonnollisesti tehokkain keino pienentää päästöjä. Päästöjen hallinta sääntelyn tai erilaisten puhdistustekniikoiden avulla ei kuitenkaan ole ainoa keino vähentää saastumista. Hanna Hautamäki ja Laura Paulasalo taas tarjoavat katsauksen yhdisteiden pitoisuuksista suomalaisissa raakavesinäytteissä. Myös rakennuksissa käytetyt materiaalit sisältävät lukuisia kemikaaleja, jotka voivat huuhtoutua ulkopinnoilta sadeveden mukana ympäristöön, kuten Riikka Vainion ja Pia Leskisen tutkimus osoittaa. Kesäkuussa perustettiin kemikaaleja, jätettä ja saastumista koskeva kansainvälinen paneeli (International Panel on Chemical Pollution, IPCP), jonka tavoitteena on vähentää saastumista globaalisti. Haitallisimmiksi tunnistettuja yhdisteitä on ehdotettu myös vesipuitedirektiivin uusiksi prioriteettiaineiksi, ja uudistetussa jätevesidirektiivissä edellytetään entistä tehokkaampien tekniikoiden käyttöönottoa mikroepäpuhtauksien poistamiseksi. Ympäristölle tai ihmisille haitallisten kemikaalien hallinta tuotannosta käyttöön ja kierrätykseen tai hävittämiseen siten, että altistuminen pysyy turvallisissa rajoissa, onkin siksi avainasemassa. Mikromuovien käyttöä taas on rajoitettu EU:ssa REACH-asetuksella. Sääntely tai edes tutkimus eivät kuitenkaan pysy kemikaalien kehitystyön ja käytön perässä, vaikka esimerkiksi REACH:in kaltaisilla järjestelmillä pyritään rajoittamaan haitallisten kemikaalien pääsyä EU-markkinoille. Tämä edellyttää esimerkiksi käyttörajoituksia, raja-arvoja elintarvikkeissa ja juomavedessä sekä tarvittaessa ympäristön puhdistamista. Kemikaaleja käytetään ja tarvitaan kaikkialla. Tässä lehdessä Minna Huovinen kertoo kampanjasta, jolla lisättiin pääkaupunkiseudun asukkaiden tietoutta haitallisista aineista ja miten jokainen voisi itse vähentää niiden pääsyä ympäristöön. Arjen kemikaalit, kuten kosmetiikka, hygieniatuotteet ja puhdistusaineet sisältävät lukuisia erilaisia yhdisteitä, kuten liuottimia, väriaineita ja pinta-aktiivisia aineita, joilla saadaan tuotteisiin haluttuja ominaisuuksia. Esimerkiksi biosidit ovat tärkeitä tuotteiden säilyvyyden kannalta, mutta myrkyllisiä eliöille. Maiju Lehtiniemen, Pinja Näkin ja Outi Setälän hankkeessa tutkittiin mm. Haitallisille aineille altistumista ei voi täysin välttää, koska monet aineet ovat levinneet kaikkialle ympäristöön ja sitä kautta myös elintarvikkeisiin. Raja-arvojen taustoihin ja Euroopan elintarvikeviraston uusimpiin turvallisen saannin arvioihin voit perehtyä Panu Rantakokon ja Jani Koposen artikkeleissa. Perfluoriyhdisteiden pysyvyyden vuoksi PFASyhdisteitä kutsutaan usein ikuisuuskemikaaleiksi. Tässä haitallisiin aineisiin keskittyvässä teemanumerossa on katsaus ajankohtaisiin selvityksiin ja tutkimushankkeisiin Suomessa. Haitallisten aineiden vähentäminen ympäristöstä vaatii monen tason toimintaa NOORA PERKOLA FT, ryhmäpäällikkö, Syke noora.perkola@syke.fi Saastuminen on osa planetaarista kolmoiskriisiä, joka uhkaa paitsi ekosysteemejä ja yhteiskuntia myös taloutta. Vaikka PFAS-yhdisteet ovatkin laaja joukko erilaisia kemikaaleja, ne ovat vain pieni osa synteettisistä kemikaaleista, joita käytämme. Vaikka PFASyhdisteitä on tutkittu paljon viime vuosikymmeninä, tämä tuhansien tai jopa miljoonien yhdisteiden joukko on vieläkin osittain hämärän peitossa. Mutta kuten vieraskynän kirjoittaja Taneli Rajala toteaa, myös vesilaitoksilla on merkittävä rooli päästöjen ja altistumisen hallinnassa. Sen kautta saamme toivottavasti lisää paitsi näkyvyyttä kemikalisoitumiselle, myös rahoitusta ja sitä kautta ratkaisuja haitallisimpien kemikaalien tunnistamiseksi sekä niiden käytön ja päästöjen vähentämiseksi
PFAS-yhdisteet talousvedessä – raja-arvot ja niiden perusteet EU on asettanut viime vuosina kasvavalle määrälle PFAS-yhdisteitä raja-arvoja, joiden tavoitteena on vähentää ympäristön saastumista ja ihmisten altistumista. PFAS-materiaalien erittäin vaikeasti korvattava erikoisominaisuus on, että monet tai kaikki näistä ominaisuuksista esiintyvät tietyissä materiaaleissa, kuten teflonissa, samanaikaisesti (Hasegawa 2017). Näiden ominaisuuksien ansiosta PFAS-yhdisteitä, sekä vapaita yhdisteitä että polymeerejä, käytetään lähes kaikilla teollisuuden aloilla laitteissa ja valmistusprosessien eri vaiheissa sekä lukemattomissa kuluttajatuotteissa (Gluge ym. Tieteen ja sen juridisen tulkinnan kehitys on kuitenkin ollut viime vuosina niin nopeaa, että erityisesti talousveden raja-arvot vaikuttavat vanhentuneen jo ennen kuin niiden seurantavelvollisuus on edes alkanut. Tärkeimmät teolliset valmistajat länsimaissa aloittivat haitallisimmiksi tunnettujen yksittäisten PFAS-yhdisteiden, PFOA:n (perfluorioktaanihappo) ja PFOS:n (perfluorioktaanisulfonihappo) käytön rajoitukset jo 2000-luvun alussa. Ympäristöön päässeiden lukemattomien PFAS-yhdisteiden ja -polymeerien yksi erikoispiirre on niiden PANU RANTAKOKKO Filosofian tohtori, dosentti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos panu.rantakokko@thl.fi Kirjoittaja on tutkinut THL:ssä ihmisen altistumista haitallisille aineille yli 25 vuotta. PFAS-yhdisteiden ominaisuudet, käyttö ja rajoitukset Fluoriatomin pieni koko, korkea elektronegatiivisuus ja matala polarisoituvuus alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä antavat perja polyfluorialkyyliyhdisteille (PFAS) ja erityisesti PFAS-materiaaleille ainutlaatuisen käyttökelpoisia ominaisuuksia, kuten vedenja öljynhylkivyyden, kemiallisen ja fysikaalisen stabiilisuuden, pinta-aktiivisuuden ja liukkauden sekä ehkä vähemmän tunnetusti, myös sähköneristävyyden. 6 www.vesitalous.fi HAITALLISET AINEET. Myöhemmin myös EU on rajoittanut PFOS:n, PFOA:n ja PFHxS:n (perfluoriheksaanisulfonihappo) sekä niiden johdannaisten käyttöä pysyvinä orgaanisina yhdisteinä POP-asetuksen (EU 2019) sekä C9-C14-perfluorikarboksyylihappojen (PFCA) käyttöä REACH-asetuksen liitteen XVII nojalla. Toisaalta PFAS-yhdisteiden laaja käyttö, äärimmäinen pysyvyys ja vaihteleva myrkyllisyys ovat tehneet niistä monitahoisen ja pitkäaikaisen ympäristön saastumisja terveysriskiongelman. 2020). Tuotettujen PFAS-yhdisteiden lukumäärä riippuu PFAS-määritelmästä, mutta viimeisimmän OECD:n (2021) määritelmän mukaan niitä on jopa miljoonia (PubChem). Tässä artikkelissa kuvataan kehityksen syitä ja eri EU-maiden juridisia valintoja talousveden raja-arvojen asettamisessa
terminaalisiksi, pienimolekyylisiksi PFAS-yhdisteiksi, joiden tiedetään olevan erityisen haitallisia. kohdassa mainittua PFASyhdisteiden seurantaa varten käytettävien analyysimenetelmien määritysrajojen asettamista. Myös tutkimustietoa luonnonja talousvesien PFASpitoisuuksista oli jonkin verran saatavilla eri EU-maista. Näistä syistä johtuen viisi EU:n jäsenmaata jätti helmikuussa 2023 Euroopan kemikaalivirastoon (ECHA) laajan koko PFAS-yhdisteiden ryhmää koskevan rajoitusehdotuksen (ECHA 2023), jonka käsittely on edelleen kesken. Saksan talousvesikomissio asetti jo vuonna 2006 ohjearvon 300 ng/l PFOS:lle ja PFOS:lle yksittäisinä yhdisteinä sekä saman ohjearvon niiden summalle (Trinkwasserkommission 2006). Turvalliseksi arvioitu saanti laski siis edelleen noin viidesosaan vuodesta 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on Joint Action Prevent NCD -hankkeen (preventncd.eu) yhteydessä kerännyt tietoa asetuksen 2020/2184 toimeenpanosta eri jäsenmaissa. Valittu raja-arvo 100 ng/l kahdenkymmenen PFAS-yhdisteen summalle (PFAS-20) oli sen hetkiset eri näkökulmat huomioiden toteutettavissa oleva kompromissi. Käytännössä asetuksen 2020/2184 raja-arvoja asetettaessa otettiin siis EFSA:n vuoden 2018 riskinarvioinnin lisäksi huomioon mittausmenetelmien kyky mitata luotettavasti matalia pitoisuuksia, eri maiden seurantatiedot, olemassa olevat kansalliset raja-arvot ja paine toimiin varovaisuusperiaatteen mukaisesti. EFSA vahvisti siedettäväksi viikkosaanniksi (TWI) 13 ng/kg/viikko PFOS:lle ja 6 ng/kg/viikko PFOA:lle. hidas mutta vääjäämätön hajoaminen ns. Siedet tävä saanti PFOS:lle laski siis 1,2 %:iin ja PFOA:lle 0,06 %:iin aikaisemmasta. Ruotsissa tuli vuonna 2014 voimaan toimintaraja 90 ng/l seitsemän PFASyhdisteen summapitoisuudelle ja vuonna 2016 sama toimintaraja yhdentoista PFAS-yhdisteen summalle niiden potentiaaliseen riskiin perustuen (Banzhaf ym. Tällä olisi merkitystä veden raja-arvoja laskettaessa, koska Bil ym. Kriittisempiäkin äänenpainoja aina vain kiristyneitä riskinarviointeja kohtaan on esiintynyt. suhteellisia vastekertoimia [RPF] jyrsijöiden maksatoksisuuskokeista (Bil ym. Vuoden 2020 jälkeen PFAS-seosten suun kautta tapahtuvan saannin riskinarviointiin on edelleen johdettu ns. Kaikissa näissäkin maissa kuitenkin säilytettiin PFAS-20 raja-arvo 100 ng/l. (2021) arvioi esimerkiksi PFNA:n (perfluorinonaanihappo) olevan 10 kertaa toksisempaa kuin PFOA. 2021). Tämä oli valtava tiukennus verrattuna vuoden 2008 riskinarvioon, jossa siedet tä vä päiväsaanti (TDI) PFOS:lle oli 150 ng/kg/päivä ja PFOA:lle 1500 ng/kg/päivä (EFSA 2008). Komissio julkaisi 7.8.2024 tiedonannon C/2024/4910, jossa ”suositellaan, että määritysraja yksittäisille aineille on enintään 1,5 ng/l, jotta havaittujen aineiden kokonaismäärälle 20 PFAS-aineen 7 Vesitalous 4/2025 HAITALLISET AINEET. PFAS-yhdisteiden toksikologisten riskien arviointi Vuoden 2018 riskinarvioinnissa Euroo pan elintarviketurvallisuusviran omainen (EFSA) tunnisti PFOS:n ja PFOA:n kriittisiksi vaikutuksiksi aikuisten seerumin kokonaiskolesterolin nousun ja lisäksi PFOS:lle lasten rokotevasteen heikkenemisen. talousveden eri PFAS-yhdisteiden mitatut pitoisuudet kerrotaan kunkin yhdisteen RPF-kertoimella ja lasketaan kerrotut tulokset yhteen. Arvioinnissaan EFSA oletti kaikkien neljän PFAS-yhdisteen heikentävän immuunijärjestelmää yhtä paljon, minkä perusteella EFSA laski aikuisille TWI-arvoksi 4,4 ng/kg/viikko PFAS-4:lle (EFSA 2020). Toistaiseksi RPF-arvoja ei kuitenkaan ole otettu lainsäädännölliseen käyttöön, vaikka tiettyjen lakien luonnosteksteissä ne ovatkin esiintyneet. Kansalliset ja EU-raja-arvot vesilainsäädännössä EU:n direktiivi 2020/2184 ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta syntyi siis PFAS-yhdisteiden toksikologisen tutkimuksen hyvin dynaamisessa vaiheessa. Ruotsissa ja Saksassa oli jo käytössä kansallisia rajaarvoja PFAS-yhdisteille ennen EU-laajuisten raja-arvojen säätämistä. Käytännössä myös EU-tasolla on tavallaan mukauduttu EFSA:n riskinarvioinnin tuloksiin, kun tarkastellaan talousvesiasetuksen 13 artiklan 7. Mutta vain kaksi vuotta myöhemmin, 2020, EFSA teki uuden riskinarvioinnin, jossa mallinnettiin neljän PFAS-yhdisteen eli PFAS4:n (PFOA, PFOS, PFNA, PFHxS) yhteispitoisuuden 17,5 ng/ml aiheuttavan 1-vuotiaiden lasten seerumissa immuunivasteen heikkenemisen kymmenellä prosentilla. EU maista esim. Muut THL:n kyselyyn vastanneet jäsenmaat noudattavat asetusta 2020/2184 sellaisenaan ja seuraavat muuttujaa ”PFAS-aineiden summa”. 2017). Saksassa PFAS-4 raja-arvo 20 ng/l tulee voimaan vuoden 2028 alusta lähtien (Trinkwasserverordnung 2023) ja Italiassa monitoroidaan 24 yhdistettä 20 sijaan (Gazzettaufficiale 2023). Riippumattoman asiantuntijapaneelin mielestä heikentynyt rokotevaste ei ole käyttökelpoinen riskinarvioinnin itsenäisenä mittarina. (Garvey ym 2023). RPF-kertoimilla lasketaan näytteen PFAS-kokonaistoksisuus siten, että esim. Paneelin mielestä saantirajojen tulisi perustua moniin korkealaatuisiin tutkimuksiin, joita ei immunosuppressioon liittyen ole tehty. Kuitenkin EFSA:n vuoden 2020 riskinarvioinnin julkaisu synnytti asetuksen 2020/2184 vaatimuksia kireämpää lainsäädäntöä muutamissa EU:n jäsenmaissa. Tanskan Ympäristöministeriö asetti jo vuonna 2021 EFSA:n riskinarvioinnin pohjalta talousvedelle PFAS-4 raja-arvon 2 ng/l (Miljøministeriet 2021) ja Ruotsin Livsmedelsverket asetti PFAS-4 raja-arvoksi 4 ng/l (Livsmedelsverket 2025) vuoden 2026 alusta
Muuttujan juridinen käytettävyys ja tulosten vertailtavuus on siis tällä hetkellä varsin heikko. 2024) hajoamistuotteet voivat olla tärkeitä. Koska PFAS-4 yhdisteiden pitoisuudet ovat yleensä korkeimmasta päästä talousvesiasetuksen mukaan juomavedessä seurattavista 20 yhdisteestä, muiden muuttujassa ”PFAS-aineiden summa” olevien PFAS-yhdisteiden esiintyvyys tai toksikologinen merkittävyys tullee käytännössä olemaan varsin pieni. 8 www.vesitalous.fi HAITALLISET AINEET. Tämä on ymmärrettävää monestakin syystä. Muiden lähteiden suhteellista merkitystä ei tunneta kovin hyvin, mutta alueellisesti esimerkiksi torjunta-aineiden (Joerss ym. Arvioinnin tuloksista riippuen WHO voisi antaa uusia suosituksia juomavedessä olevan trifluorietikkahapon pitoisuuksista.” Ruotsissa Vättern-järven massataselaskut osoittavat TFA:n pitoisuuden olevan selvässä nousussa (Björndotter ym. … Maailman terveysjärjestö (WHO) arvioi parhaillaan TFA:n terveysvaikutuksia uusimman tieteellisen tiedon perusteella. 2024) ja elektroniikkajätteen (Baqar ym. Muuttuja PFAS:t yhteensä Asetuksessa 2020/2184 on muuttuja ”PFAS:t yhteensä”, jonka raja-arvo on 500 ng/l ja joka tarkoittaa perja polyfluorialkyylien kokonaismäärää. Jäsenvaltiot voivat päättää käyttää jompaakumpaa muuttujista ’PFAS:t yhteensä’ tai ’PFAS-aineiden summa’ tai niitä molempia. THL:n Joint Action Prevent NCD -hankkeen yhteydessä keräämistä tiedoista ei käy ilmi, että yksikään jäsenmaa seuraisi ensimmäistä muuttujaa. lyhytketjuisia PFAS-yhdisteitä (esim. Se, miten näiden aineiden haittojen vähentäminen suoritetaan ja miten suuri toksikologinen merkitys käytännössä otetaan huomioon, jos PFAS-4 pitoisuus on vaikkapa 20 ng/l ja 100 ng/l välillä, vaikuttaa ainakin tällä hetkellä olevan jokaisen jäsenmaan itse päätettävissä oleva asia. perflurobutaanihappo) saatetaan jonkin verran havaita, mutta ne kertyvät vain hyvin vähäisessä määrin ihmiseen. Komission tiedonannossa todetaan, että ”tällä hetkellä millään yksittäisellä analyysimenetelmällä ei täysin kyetä kattamaan tai kvantifioimaan kaikkia mahdollisia valtavaan aineluokkaan kuuluvia aineita.” Tiedonannossa luetellaan kolme menetelmää muuttujan seuraamiseksi, mutta todetaan edelleen, että ”yhdelläkään näistä kolmesta suuntaa-antavasta menetelmästä ei voida määrittää tarkasti muuttujaa ”PFAS:t yhteensä”, mutta niiden avulla voidaan tehdä suuntaa-antavia mittauksia”. Erityisesti autojen ilmastointilaitteista ilmaan karkaava kylmäaine HFO-1234-yf on TFA:n tärkeä ja laajalle leviävä päästölähde (Wang ym. perfluoridodekaanija perfluoritridekaanihappojen) vesiliukoisuudet ovat taas niin matalia, että määritysrajoja ylittäviä pitoisuuksia tuskin juuri esiintyy. Pitkäketjuisten PFAS-yhdisteiden (esim. Trifluorietikkahappo (TFA) muodostaa muuttujaan liittyen tärkeän erikoistapauksen tulevaisuuden seurannoissa. PFHxS:n, PFOA:n, PFOS:n ja PFNA:n (huolta aiheuttavia PFAS-yhdisteitä EFSAn vuoden 2020 arvioinnin mukaan) osalta tavoitemääritysrajan olisi oltava selvästi alle 1,5 ng/l, jotta voidaan vähentää mahdollisia haitallisia vaikutuksia ja ottaa huomioon näiden neljän aineen suuri toksikologinen merkitys” (Komission tiedoksianto 2023). 2018). 2022). Maveplan Oy 1/3 osalta saadaan merkityksellinen luku. Komission tiedonannossa todetaan, että ”TFA:n seurantatulokset raakavesilähteistä eri jäsenvaltioissa osoittavat, että sen pitoisuudet voivat vaatimustenmukaisuuden määrittelykohdassa ylittää merkittävästi direktiivissä asetetun muuttujan ”PFAS:t yhteensä” arvon
C/2024/4910. Ultra-Short-Chain PFASs in the Sources of German Drinking Water: Prevalent, Overlooked, Difficult to Remove, and Unregulated. DOI: 10.1021/acs.est.4c05646. & Jianbo Zhang. https://www.oecd. Risk Assessment of Per. org/en/publications/reconciling-terminology-of-the-universe-ofper-and-polyfluoroalkyl-substances_e458e796-en.html. bund.de/bgbl/1/2023/159/VO.html. Weight of evidence evaluation for chemical induced immunotoxicity for PFOA and PFOS: findings from an independent panel of experts. TWK—Trinkwasserkommission (2006) Vorläufige Bewertung von PFT im Trinkwasser am Beispiel ihrer Leitsubstanzen PFOA und PFOS—Stellungnahme der Trinkwasserkommission des Bundesministers für Gesundheit (BMG) am UBA vom 21. DOI: 10.1080/10408444.2023.2194913. Environmental Toxicology and Chemistry 40: 859–870. DOI 10.1007/s13280-016-0848-8. Wang, Z., Wang, Y., Li, J., Henne, H., Zhang, B., Hu, J. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ TXT/?uri=OJ%3AC_202404910. Garvey, G., Anderson, J., Goodrum, P. ENVIRONMENT DIRECTORATE, CHEMICALS AND BIOTECHNOLOGY COMMITTEE. ultralyhytketjuiset PFAS-yhdisteet muodostivat noin 98 % havaittujen PFAS-yhdisteiden kokonaismäärästä (Neuwald ym. 2018. 2024. Ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä olevien perja polyfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS) seurannassa käytettäviä analyysimenetelmiä koskevat tekniset suuntaviivat. https://www.livsmedelsverket.se/foretagande-regler-kontroll/dricksvattenproduktion/kontroll-pfas-miljogifter-dricksvatten-egenfangad-fisk. Environmental Science & Technology 56: 251259. Critical Reviews in Toxicology 53: 34-51. and Polyfluoroalkyl Substance Mixtures: A Relative Potency Factor Approach. https://www.recht. Identification of Emerging Perand Polyfluoroalkyl Substances (PFAS) in E-waste Recycling Practices and New Precursors for Trifluoroacetic Acid. Kirjallisuusviitteet Banzhaf, S., Filipovic, M., Lewis, J., Sparrendom, C., & Barthel R. 2021. Environment International 193: 109061. DOI: 10.1002/tcr.201700018. Pesticides can be a substantial source of trifluoroacetate (TFA) to water resources. https://pubchem.ncbi.nlm.nih. Gazzettaufficiale 2023. doi.org/10.1021/acs.est.1c07949. & Karlsson, P. Komission tiedonanto 2023. Bil, W., Zeilmaker, M., Fragki, S., Lijzen, J., Verbruggen, E. DOI: 10.1021/acs.est.7b05960. Suomessa ei ole tällä hetkellä juuri ollenkaan tietoa TFA:n pitoisuuksista luonnonja talousvesissä, mikä on PFAS-yhdisteisiin liittyen yksi kaikkein keskeisimmistä kansallisista tietoaukoista. Saksan talousvedessä TFA ja muut ns. & Wang Z,2020. Björndotter, M., Yeung, L., Kärrmann, A. Livsmedelsverket 2025. Joerss, H., Freeling, F., van Leeuwen, S., Hollender, J., Liu, X., Nödler, K., Wang, Z., Yu, B., Zahn, D. Trinkwasserverordnung 2023. Tilanne oli sama Ruotsin ja Norjan talousvesien kartoituksessa, jossa PFAS-4 pitoisuudet olivat tyypillisesti 0,2–4 ng/l kun TFA:n pitoisuudet vaihtelivat 100–400 ng/l (Hees ym. 6. https://echa.europa.eu/fi/-/echa-publishes-pfasrestriction-proposal EU 2019. Myös TFA:n käyttäytyminen ja erityisesti sen mahdollinen lisämuodostuminen jäteveden käsittelyssä erilaista prekursoreista on kiinnostava tutkimusteema, kun direktiiviä yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EU 2024/3019) aletaan soveltamaan. The Chemical Record 17, 903917. Ng, C., Trier, X. https:// www.retsinformation.dk/eli/lta/2021/2361. doi: 10.1039/d0em00291g. Environmental Science: Processes & Impacts 22, 2345. Jos lääkejäämien ja kosmetiikan 80 % poistovaatimuksen saavuttaminen edellyttää tehostettua hapettimien käyttöä, on mahdollista, että äärimmäisen vaikeasti poistettavan TFA:n muodostuminen ja päästöt luonnonvesiin edelleen lisääntyvät. efsa.europa.eu/en/news/efsa-opinion-two-environmental-pollutants-pfos-and-pfoa-present-food Euroopan Kemikaalivirasto 2023. & Hays, S. ECHA publishes PFAS restriction proposal. https://www. https://doi.org/10.1021/acs.est.1c04472 EFSA 2008. Miljøministeriet 2021. & Jogsten, I. 2023. FI, C-sarja. 06, überarbeitet am 13. https:// www.gazzettaufficiale.it/eli/id/2023/03/06/23G00025/sg. Environmental Science & Technology 58: 16153-16163. Baqar, M., Zhao, M., Saleem R., Cheng, Z., Fang, B., Dong, X., Chen, H., Yao, Y. Impacts of the Degradation of 2,3,3,3-Tetrafluoropropene into Trifluoroacetic Acid from Its Application in Automobile Air Conditioners in China, the United States, and Europe. 2023. 2022. EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2019/1021, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä. Hasegawa 2017. Ambio 46:335–346. PFAS och andra miljögifter i dricksvatten och livsmedel kontroll. Study presented at the Flouros 2023 conference 30 Aug – 1 Sep in Idstein (DE). 2022. Environmental Science & Technology 52: 2819-2826. 7. 21 July 2008. Glüge J., Scheringer, M., Cousins, I., DeWitt, J., Goldenman, G., Herzke, D., Lohmann, R,. A review of contamination of surface-, ground-, and drinking water in Sweden by perfluoroalkyl and polyfluoroalkyl substances (PFASs). Bekendtgørelse om vandkvalitet og tilsyn med vandforsyningsanlæg; BEK nr 2361 af 26/11/2021. Zweite Verordnung zur Novellierung der Trinkwasserverordnung Vom 20. 2006. & Sigmund, G. & Sun, H. Eurofins study Ultrashort PFAS in Swedish and Norwegian drinking water. Euroopan Unionin virallinen lehti. ENV/CBC/MONO(2021)25. Reconciling Terminology of the Universe of Perand Polyfluoroalkyl Substances: Recommendations and Practical Guidance Series on Risk Management No.61. Euroopan unionin virallinen lehti L-sarja 12.12.2024. Attuazione della direttiva (UE) 2020/2184 del Parlamento europeo e del Consiglio, del 16 dicembre 2020, concernente la qualità delle acque destinate al consumo umano. PubChem Classification Browser. 2024. 2017. 2022). OECD 2021. Environmental Science & Technology 56: 63806390. 9 Vesitalous 4/2025 HAITALLISET AINEET. Physicochemical Nature of Perfluoroalkyl Compounds Induced by Fluorine. An overview of the uses of perand polyfluoroalkyl substances (PFAS). Mass Balance of Perfluoroalkyl Acids, Including Trifluoroacetic Acid, in a Freshwater Lake. https://cdnmedia.eurofins.com/european-east/ media/2867434/eurofins_ultrashort_pfas_drink_water_23.pdf. EU 2024. 7.8.2024. Neuwald, I., Hübner, D., Wiegand, H., Valkov, V., Borchers, U., Nödler, K., Scheurer, M., Hale, S., Arp, H.P., & Daniel Zahn, D. EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2024/3019, annettu 27 päivänä marraskuuta 2024, yhdyskuntajätevesien käsittelystä. & Bokkers B. EFSA opinion on two environmental pollutants (PFOS and PFOA) present in food. Tyndall, K., Cox, A., Khatami, M., Morales-Montor, J., Schoeny, R., Seed, J., Tyagi, R., Kirman, C. Juni 2023. van Hees, P., Sundelin, T. gov/classification/#hid=120. DOI: 10.1002/etc.4835. 2023). Euroopan unionin virallinen lehti L 169/45 – L 169/77
EU:n selkeänä tavoitteena on BPA:n käytön asteittainen poistaminen kokonaan markkinoilta. Se sisältää suosituksia ja raja-arvoja useille terveydelle haitallisille kemikaaleille, mukaan lukien BPA. BPA:ta saa olla juomavedessä enintään 2,5 mikrogrammaa litrassa. Tämä asetus on tiukempi kuin edellinen (10/2011), joka salli BPA:n vapautumisen elintarvikkeeseen (0,05 mg/kg elintarviketta). BPA poistuu elimistöstä nopeasti virtsan kautta, eikä se jää Bisfenoli A:n (BPA) esiintyminen juomavedessä ja siihen liittyvät mahdolliset terveysriskit JANI KOPONEN Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, jani.koponen@thl.fi 10 www.vesitalous.fi HAITALLISET AINEET. Käyttö sallitaan tietyissä erityistapauksissa, kuten polysulfonisuodatuskalvoissa ja suurissa elintarviketeollisuuden säiliöissä, sillä edellytyksellä, että BPA:ta ei siirry näistä tuotteista elintarvikkeisiin. Lisäksi asetuksessa korostetaan tarvetta löytää turvallisia vaihtoehtoja BPA:lle sekä muille bisfenoleille. BPA:n mahdollisten terveysriskien vuoksi ihmisten altistuminen ja altistumisen vaikutus terveyteen on jatkuvan tutkimuksen kohteena. Tämä direktiivi asettaa laatuvaatimukset ihmisille tarkoitetulle juomavedelle. BPA:ta sisältäviä materiaaleja löytyy yleisesti elintarvikeja juomapakkauksista, kuten vesipulloista ja säilyketölkkien sisäpinnoista. B isfenoli A (BPA) on laajalti käytetty kemikaali, jota hyödynnetään polykarbonaattimuovien ja epoksihartsien valmistuksessa. BPA:n esiintyvyys maailmassa on niin yleistä, että suurin osa ihmisistä altistuu tälle kemikaalille. BPA:n esiintyvyys maailmassa on kuitenkin niin yleistä, että suurin osa ihmisistä altistuu tälle kemikaalille, pääasiassa elintarvikkeiden ja juomien kautta. BPA:n käyttöä ja esiintymistä kuluttajatuotteissa on tutkittu laajasti ja sääntelyviranomaiset ovat asettaneet rajoituksia sen käytölle. BPA:ta käytetään myös vesiputkien pinnoitteissa, lääketieteellisissä laitteissa ja monissa muissa kuluttajatuotteissa, mikä lisää ihmisten altistumisen riskiä. BPA:ta sääntelee myös EU:n juomavesidirektiivi (2020/2184). Bisfenoli A:n vaikutus ihmisten terveyteen BPA on tunnettu hormonitoimintaa häiritsevä aine, joka voi aiheuttaa ihmisen luonnollisen hormonitasapainon muutoksia ja erilaisia terveysongelmia. BPA:lle altistumisen on havaittu liittyvän moniin terveysongelmiin, kuten lisääntymishäiriöihin (naisten heikentynyt hedelmällisyys, miesten heikentynyt siittiöiden laatu), lasten käyttäytymismuutoksiin ja kognitiivisiin häiriöihin, eturauhasen ja rintarauhasen häiriintyneeseen kehitykseen, sydänja verisuoniongelmiin (korkea verenpaine ja sepelvaltimotauti) sekä lisääntyneeseen riskiin hormoniriippuvaisten syöpien, kuten rintaja eturauhassyövän, kehittymisessä. Bisfenoli A:n sääntely ja rajoitukset EU lainsäädännössä EU komission asetus (2024/3190) kieltää BPA:n käytön monissa elintarvikkeiden kanssa kosketukseen joutuvissa materiaaleissa, kuten muoveissa, painomusteissa ja pinnoitteissa
On kuitenkin huomioitavaa, että nämä tutkimukset kuvastavat ääriesimerkkejä BPA:n liukenemisesta vesijärjestelmistä juomaveteen. 50:75134. Tutkimuksessa oli mukana 10 taloyhtiötä eri puolilta maata. 11 Vesitalous 4/2025 HAITALLISET AINEET. (2022) J Xenobiot 12:181. Nämä epoksiputket sisältävät BPAjohdannaisia, jotka joutuessaan veteen hajoavat BPA:ksi. 50:75134. Salami ym. Ääriesimerkkejä veden BPA-pitoisuudesta eräissä kansainvälisissä tutkimuksissa. Juomaveden kohdalla uusi EFSA:n raja-arvo tarkoittaa sitä, että EU:n juomavesidirektiivin raja-arvoa 2,5 µg/l pitäisi alentaa monituhatkertaisesti. (2021) Sci Rep Sep 16:18411 Mohammadi ym. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto (EFSA) julkaisi vuonna 2023 päivitetyn lausunnon BPA:n terveysvaikutuksista uusien tutkimustulosten ja tieteellisten tietojen perusteella. Vaikka BPA erittyy tehokkaasti, elimistössä on jatkuvasti pieniä määriä tätä ainetta. Eloi Costa ym. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että lämpimästä käyttövedestä löytyi BPA:ta kaikista kohteista. Esther A. Pitoisuus (µg/l) Maa Näytteiden lukumäärä 1 129 000 Italia 3 174 000 USA 27 160 000 Brasilia 12 99 000 Kiina 6 37 300 Puola 3 6 000 Espanja 11 1 550 Malesia 155 1 500 Kanada 11 1 100 Japani 2 Lähde: Mohammadi ym. Keshavarz-Maleki ym. Bisfenoli A juomavedessä BPA:n pitoisuus juomavedessä on yleensä hyvin alhainen, eikä se yleensä ylitä EU:n asettamaa raja arvoa 2,5 mikrogrammaa litrassa. 2022 Environ Sci Pollut Res Int. Esimerkiksi eräässä Italiassa tehdyssä tutkimuksessa raportoitiin juomaveden BPA-pitoisuudeksi 1 129 000 mikrogrammaa litrassa, mikä johtui BPA:n liukenemisesta polymeeriputkista. (2017) J Expo Sci Environ Epidemiol 27:175. Lisäksi näiden pinnoiteja putkimateriaalien tuotantoprosessi voi johtaa BPA:n ristikontaminaatioon, mikä osaltaan lisää riskiä BPA:n liukenemiselle juomaveteen. (2024) Arch Toxicol 98:1. Ejaredar ym. EU (2024/3190) Asetus bisfenolien käytöstä tietyissä elintarvikkeiden kanssa kosketukseen joutuvissa materiaaleissa ja tarvikkeissa. Nämä tutkimustulokset vahvistivat hyvää yleistä ohjetta, että juomiseen ja ruuanlaittoon ei pidä ottaa hanasta lämmintä vettä, vaan kylmäksi juoksutettua vettä. Lähteet Fonseca ym. (2022) Environ Sci Pollut Res Int. BPA:n pitoisuus hanavedessä vaihtelee merkittävästi riippuen käytettyjen vesiputkien tyypistä, putkien iästä ja ympäristöolosuhteista. BPA:ta on havaittu useissa juomavesijärjestelmissä ympäri maailmaa (Taulukko 1 ). Tutkimus osoitti, että yhdenkään taloyhtiön kylmästä talousvedestä ei löytynyt BPA:ta. EU (2020/2184) Direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta. Muissa maissa on myös raportoitu BPA:n esiintymisestä juomavedessä, pitoisuuksien yltäessä jopa yli 160 000 mikrogrammaan litrassa. (2024) Tox Rep 13:101773. Tällöin ollaan kuitenkin niin pienissä pitoisuuksissa, että analyysimenetelmien herkkyydet eivät käytännössä riitä niiden mittaamiseen. Vettä juoksuttamalla voi pienentää sekä putkistomateriaaleista veteen mahdollisesti liuenneiden kemikaalien että mikrobien, kuten bakteerien ja homeiden, aiheuttamia terveysriskejä. Lausunnossaan EFSA totesi, että BPA:lla on useita haitallisia vaikutuksia, erityisesti immuunijärjestelmään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tutkinut Suomessa vuonna 2024 epoksipinnoituksen vaikutusta taloyhtiöiden käyttöveden BPA-pitoisuuteen. Kylmä käyttövesi eli juomavesi oli siis EU-säädösten mukaista. EFSA myös toteaa lausunnossaan, että nykyinen BPAaltistuminen ylittää TDI-arvon kaikissa väestöja ikäryhmissä moninkertaisesti. Taulukko 1. Ongelmallista altistumisen ja terveyshaittojen kannalta on kuitenkin se, että BPA:lle altistutaan päivittäin monista eri lähteistä. kudoksiin tai verenkiertoon kuten monet muut ympäristön haitta-aineet. EFSA Journal (2023) 21(4):6857. Tämä arvo on 20 000 kertaa pienempi kuin vuonna 2015 EFSA:n lausunnossa määritetty TDI-arvo, joka oli 4 mikrogrammaa painokiloa kohti. BPA:n pitoisuudet lämpimässä käyttövedessä vaihtelivat kolmesta mikrogrammasta yli 100 mikrogrammaan litrassa. Tämä huomattava vähennys TDI-arvossa kuvastaa kasvavaa huolta BPA-altistukseen liittyvistä mahdollisista terveysriskeistä. Tämän perusteella EFSA julkaisi siedettäväksi päiväsaanniksi (TDI, tolerable daily intake) 0,2 nanogrammaa painokiloa kohti. Mikäli BPA:ta havaitaan juomavedessä, on sen pääasiallinen lähde usein vedenjakelujärjestelmissä käytettyjen epoksihartsipinnoitteiden ja polykarbonaattiputkien liukeneminen. Näihin kuului muun muassa Yhdysvaltojen kansallisen toksikologiaohjelman kaksivuotisen kroonisen tutkimuksen tulokset. Epoksihartseja on käytetty pinnoitteina suojaamaan putkia korroosiolta ja täten lisäämään putkien käyttöikää
HANNA HAUTAMÄKI Ympäristöja energiatekniikan DI, yksikön päällikkö KVVY Tutkimus Oy hanna.hautamaki@kvvy.fi Riskinarvioinnin perusteella seurattavien yhdisteiden esiintyminen suomalaisissa raakavesissä Uuden juomavesidirektiivin myötä kansallisessa toimeenpanossa on tarkennettu vaatimuksia raakaveden riskienhallinnasta ja omavalvonnasta. Omavalvonnassa tarkkailtavat muuttujat on valittava tarkkailuun vedentuotantoketjun riskinarvioinnin perusteella. Raakavesien omavalvonnan on oltava ajan tasalla jatkuvasti ja omavalvontasuunnitelma tarkistetaan riskienhallintasuunnitelman yhteydessä. Paikallisten olosuhteiden takia näytteenottojen ajankohdat vaihtelivat vesilaitoksittain. V esilaitosyhdistys toteutti yhteistyössä vesilaitosten kanssa kansallisen selvityksen PFAS-aineiden (polyja perfluoratut alkyyliyhdisteet), 17-beetaestradiolin, nonyylifenolin, bisfenoli A:n ja somaattisten kolifaagien esiintymisestä raakavesissä. 2023). (Valvira 2024) PFAS-aineita voi päätyä ympäristöön, kun niitä sisältäviä tuotteita valmistetaan, käytetään, varastoidaan tai hävitetään (Valvira 2024). LAURA PAULASALO Ympäristötekniikan DI, tutkimusinsinööri KVVY Tutkimus Oy laura.paulasalo@kvvy.fi 12 www.vesitalous.fi HAITALLISET AINEET. Vesilaitoksilta edellytetään siis muutaman seuraavan vuoden aikana toimenpiteitä raakaveden riskienhallinnan ja omavalvonnan saattamiseksi lainsäädännön vaatimusten mukaiseksi. PFAS-yhdisteiden esiintyminen suomalaisissa raakavesissä PFAS-yhdisteitä käytetään monissa kuluttajatuotteissa ja valmistusprosesseissa, koska niissä on vettä, likaa ja rasvaa hylkiviä ominaisuuksia ja ne kestävät hyvin lämpöä ja aggressiivisia kemikaaleja. Vesilaitosyhdistyksen hankkeessa tutkittiin näiden muuttujien esiintymistä pohja-, tekopohjaja pintavesissä. Tieto joistakin asetuksissa mainituista muuttujista suomalaisissa raakavesissä on puutteellista. Näytepisteitä oli yhteensä 139, joista suurin osa oli pohjavesipisteitä 105 kpl. Hankkeen työryhmässä olivat mukana analyysilaboratoriot Eurofins Environment Testing Finland Oy ja Metropolilab Oy, koordinoijana ja raportoijana KVVY Tutkimus Oy sekä ohjausryhmässä edustus vesihuoltolaitoksilta, viranomaisista ja tutkimuslaitoksilta. PFAS-yhdisteet saattavat aiheuttaa riskin ihmisen kehitykselle ja terveydelle. Tarkoituksena oli myös koostaa tietoa vuodenaikojen ja raakaveden muodostumisalueen riskitoimintojen vaikutuksista yhdisteiden pitoisuuksiin. Vesilaitoksilla tulee olla lainsäädännön mukainen raakavettä koskeva riskienhallintasuunnitelma viimeistään kesällä 2027. PFASyhdisteistä osa hajoaa pysyviksi lopputuotteiksi ja osa ei juurikaan hajoa ympäristössä ja elimistössä. Hankkeeseen osallistui 40 vesilaitosta, jotka ottivat näytteitä käyttämistään raakavesilähteistä kaikkina vuodenaikoina. Tekopohjavesipisteitä oli 19 kpl ja pintavesipisteitä 15 kpl. PFAS-yhdisteitä voi kulkeutua ympäristöön esimerkiksi teollisuudesta, yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilta ja puhdistamolietteistä, kaatopaikoilta, pilaantuneesta maaperästä, sammutusvaahdoista sekä ilmalaskeumasta (Perkola ym. Näytteet otettiin talvella lumipeitteiseen aikaan, keväällä sulamisvesien ja kevättulvien aikaan, kesällä lämpimään ja kuivaan aikaan sekä syksyllä syyssateiden aikaan. Vesilaitokset tunnistivat oman toimintaalueensa riskitoimintoja heille toimitetun esitietokyselyn avulla. Yhteensä hankkeessa tutkittiin noin 460 vesinäytettä
Sen sijaan PFAS24-summa ylittyi noin 4 % ja PFAS4-summa 1,5 % pohjavesinäytteistä (taulukko 1 ). (EFSA 2020) • Euroopan komissio on puolestaan ehdottanut pohjaja pintavesien kemiallisen tilan luokitteluun 24 PFAS-aineen summapitoisuudelle PFOA-ekvivalenttina laatunormia 4,4 ng/l (PFAS24-summa) (Euroopan komissio 2022). Suurin PFAS24-summa oli 230 ng/l ja PFAS4-summa 29 ng/l. Määritysrajan alittaneiden summapitoisuuksien osuus oli noin 20 %. 90 persentiilin pitoisuudet vaihtelivat 3,3–4,5 ng/l välillä riippuen summaan laskettavista aineista. Noin 60 % summapitoisuuksista alitti laboratorion määritysrajan (kaikki summaan laskettavat yhdisteet alittivat määritysrajan). Yhdessäkään pohjavesinäytteessä ei havaittu talousvesiasetuksen mukaisen PFAS20-summan laatuvaatimuksen ylittäviä pitoisuuksia PFAS-yhdisteitä. PFAS-yhdisteet tutkittiin 330 pohjavesinäytteestä. Tekopohjavesinäytteiden talousvesiasetuksen mukainen PFAS20-summa oli suurimmillaan 33 ng/l, mikä ei ylittänyt talousvesiasetuksen laatuvaatimusta (taulukko 2 ). Pohjavesien osalta PFAS20-summa oli suurimmillaan 60 ng/l. Vesilaitosyhdistyksen hankkeessa vesihuoltolaitosten raakavesistä tarkasteltiin kolmea PFAS-aineiden summapitoisuutta: • Talousvesiasetuksessa 2015/1352 on määritetty 20 PFASaineen summapitoisuudelle laatuvaatimus 0,10 µg/l, joka ei saa ylittyä talousvedessä (PFAS20-summa). 2025). Pintavesien osalta tarkasteltiin lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin mukaista perfluoro-oktaanisulfonihapon (PFOS) laatunormia 0,65 ng/l sisämaan pintavesille (2013/39/EU). • Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto (EFSA) on tarkastellut raportissaan PFAS-yhdisteiden elintarvikkeiden välityksellä aiheuttamaa riskiä ihmisen terveydelle. Kaikki näytekierrokset Yksikkö PFAS20-summa PFAS24-summa* PFAS4-summa Näytemäärä kpl 71 71 71 Määritysrajan alittaneet** kpl 13 13 14 Mediaani ng/l 1,2 1,5 0,6 Keskiarvo ng/l 3,0 8,5 2,1 90 persentiili ng/l 4,5 4,2 3,3 Minimi ng/l Maksimi ng/l 33 230 29 Raja-arvo ng/l 100 4,4 4,4 Raja-arvon ylittävät kpl 7 7 Raja-arvon ylittävien osuus % 9,9 9,9 *Laskettu PFOA-ekvivalentteina **Summapitoisuuksien osalta näytteet, joissa kaikki summaan laskettavat analyysit alle laboratorion määritysrajan 13 Vesitalous 4/2025 HAITALLISET AINEET. Pohjavesinäytteiden PFAS-summapitoisuudet ja vertailu laatuvaatimukseen ja laatunormeihin (Paulasalo ym. Kaikki näytekierrokset Yksikkö PFAS20-summa PFAS24-summa* PFAS4-summa Näytemäärä kpl 330 330 330 Määritysrajan alittaneet** kpl 187 188 192 Mediaani ng/l Keskiarvo ng/l 1,8 1,1 0,5 90 persentiili ng/l 4,2 2,5 1,9 Minimi ng/l Maksimi ng/l 59,6 40,0 6,2 Raja-arvo ng/l 100 4,4 4,4 Raja-arvon ylittävät kpl 14 5 Raja-arvon ylittävien osuus % 4,2 1,5 *Laskettu PFOA-ekvivalentteina **Summapitoisuuksien osalta näytteet, joissa kaikki summaan laskettavat analyysit alle laboratorion määritysrajan Taulukko 2. EFSA arvioi PFOA, PFOS, PFNA ja PFHxS summapitoisuudelle turvallisen altistumisen rajaksi juomavedessä 4,4 ng/l (PFAS4-summa). 2025). Tekopohjavesien osalta PFAS-yhdisteet tutkittiin 71 näytteestä. 90 persentiilin pitoisuudet vaihtelivat 1,9–4,2 ng/l välillä riippuen summaan laskettavista aineista. Suurin PFAS24-summa oli 40 ng/l ja PFAS4-summa 6,2 ng/l. Yhdenkään pintavesinäytteen summapitoisuus ei alittanut laboratorion määritysrajaa eli kaikissa näytteissä vähintään Taulukko 1. Noin 10 % tekopohjavesinäytteistä ylitti PFAS24ja PFAS4-summapitoisuuksien laatunormit. Tekopohjavesinäytteiden PFAS-summapitoisuudet ja vertailu laatuvaatimukseen ja laatunormeihin (Paulasalo ym
Muilta osin määrät vaihtelivat 0–20 pmy/100 ml välillä. Tekopohjavesinäytteitä tutkittiin 68 ja niistä ainoastaan kevään näytekierroksella todettiin kahdessa näytteessä kolifaageja suurimmillaan 3 pmy/100 ml. Pintavesinäytteiden PFAS-summapitoisuudet ja vertailu laatuvaatimukseen ja laatunormeihin (Paulasalo ym. Myös PFOS:n pintaveden laatunormi ylittyi neljässä näytteessä. Kaikissa raakavesissä PFAS-yhdisteistä suurimmat pitoisuudet todettiin TFA:n (trifluorietikkahappo) osalta, mutta tämän yhdisteen näytemäärä oli erittäin vähäinen (pohjavesinäytteitä 9 kpl, tekopohjavesinäytteitä 1 kpl, pintavesinäytteitä 7 kpl). Jos muuttujan pitoisuus raakavedessä on suurempi kuin toimenpideraja, seurantaa on tehtävä myös sen selvittämiseksi, miten laitoksen käytössä olevat vedenkäsittelymenetelmät vähentävät muuttujan pitoisuutta vedessä. coli-bakteerit ja suolistoperäiset enterokokit, jotka ovat mikrobiologisen laadun indikaattoreita ja ilmentävät suolistoperäistä saastumista (Valvira 2024). Pintavesien PFAS20ja PFAS4-summat eivät ylittäneet yhdessäkään 59 näytteestä niille asetettuja laatuvaatimuksia ja -normeja (taulukko 3 ). Seuraavaksi suurimmat PFAS-pitoisuudet pohjavesinäytteissä olivat yhdisteillä PFPeA ja PFHxA, tekopohjavesinäytteissä yhdisteillä PFNA ja PFOS sekä pintavesinäytteissä yhdisteillä PFBA, PFOA, PFOS ja PFHxA. Kaikki näytekierrokset Yksikkö PFAS20-summa PFAS24-summa* PFAS4-summa PFOS Näytemäärä kpl 59 59 59 59 Määritysrajan alittaneet** kpl 14 Mediaani ng/l 2,7 2,7 0,70 0,20 Keskiarvo ng/l 3,2 2,9 0,94 0,26 90 persentiili ng/l 6,3 4,6 1,9 0,51 Minimi ng/l 0,67 0,77 Maksimi ng/l 8,5 6,5 3,3 1,4 Raja-arvo ng/l 100 4,4 4,4 0,65 Raja-arvon ylittävät kpl 6 4 Raja-arvon ylittävien osuus % 10 6,8 *Laskettu PFOA-ekvivalentteina **Summapitoisuuksien osalta näytteet, joissa kaikki summaan laskettavat analyysit alle laboratorion määritysrajan 14 www.vesitalous.fi HAITALLISET AINEET. Suurimmillaankin näytteiden bisfenoli A -pitoisuudet olivat 4–11 % talousveden laatuvaatimuksesta. TFA voidaan luokitella lyhytketjuiseksi PFAS-aineeksi ja sitä päätyy ympäristöön esimerkiksi torjunta-aineiden, teollisten kemikaalien, lääkeaineiden ja pitempiketjuisten PFAS-aineiden hajoamistuotteena (EurEau 2025). Somaattisten kolifaagien määrät korkeimpia pintavedessä Somaattiset kolifaagit ovat Escherichia coli -bakteerin viruksia, joiden esiintyminen indikoi veden saastumista suolistoperäisillä viruksilla. (7/2023) Somaattisia kolifaageja tutkittiin 322 pohjavesinäytteestä eikä yhdenkään näytteen virusmäärä ylittänyt toimenpiderajaa. Kesän ja syksyn näytteissä somaattisia kolifaageja ei todettu ja talvella ja keväällä suurimmat määrät olivat 3–6 pmy/100 ml. (Valvira 2024) Raakaveden omavalvonnan toimenpideraja somaattisille kolifaageille on 50 pmy/100 ml. Syksyn näytekierroksella yhden näytteen kolifaagimäärä ylitti toimenpiderajan, ollen 76 pmy/100 ml. PFAS24-summan laatunormin ylityksiä havaittiin kaikkina vuodenaikoina, yhteensä noin 10 % pintavesinäytteitä. coli-bakteerien tai suolistoperäisten enterokokkien välistä yhteyttä ei voitu todeta, sillä niitä kaikkia todettiin vain pienessä osassa näytteitä. Hormonihäiriköiden pitoisuudet olivat matalia Bisfenoli A on ihmisten lisääntymiselle haitallinen aine, joka häiritsee hormonitoimintaa. Bisfenoli A ei kerry eliöihin eikä maaperään. Talousveden laatuvaatimus ei ylittynyt yhdessäkään näytteessä. (Valvira 2024) Talousveden laatuvaatimus bisfenoli A:lle on 2,5 µg/l. Hankkeessa tutkittiin myös E. Yhdiste analysoitiin 325 pohjavesinäytteestä, 67 tekopohjavesinäytteestä ja 57 pintavesinäytteestä. Noin 80 % raakavesinäytteiden bisfenoli A -tuloksista alitti laboratorion määritysrajan 0,01 µg/l. 90 persentiilin pitoisuus vaihteli summien välillä 1,9–6,3 ng/l. TFA ei ole mukana edellä mainituissa PFAS-aineiden summapitoisuuksissa. Bisfenoli A:ta käytetään epoksihartsija polykarbonaattimuovien rakennusaineena, joten yhdistettä löytyy muun muassa vesijohtojen pinnoitteista ja useista muovisista kuluttajatuotteista. Taulukko 3. Pintavesinäytteitä tutkittiin yhteensä 57 ja niistä noin kolmasosassa näytteitä todettiin somaattisia kolifaageja. Tutkimuksen perusteella somaattisten kolifaagien ja E. yksi summaan laskettavista yhdisteistä ylitti määritysrajan. 2025). Kolifaagit kulkeutuvat hyvin maaperässä ja pysyvät pitkään elinkelpoisina
Estradiolivalmisteita käytetään laajasti hormonihoidoissa, ja sitä päätyykin vesiympäristöön jätevesistä (Valvira 2024).17-beeta-estradiolin raakaveden omavalvonnan toimenpideraja on 1 ng/l. ym. Laboratorion määritysrajan, 100 ng/l, ylittäviä pitoisuuksia ei havaittu. Ehdotettujen laatunormien voimaantullessa pitoisuudet otetaan huomioon vesienhoidon tulevissa pintaja pohjavesien tila-arvioinneissa. https://www. Issue 9. EFSA Journal. 17-beeta-estradioli tutkittiin 459 näytteestä, joista myös suurin osa oli pohjavesinäytteitä. PFAS-yhdisteet ympäristössä – tietopaketti. Myöskään vuodenaikojen vaikutusta pitoisuuksiin ei pystytty erittelemään. Euroopan komissio. 2020. Suomen ympäristökeskus. Tarkemmat tiedot hankkeen tuloksista on esitetty Vesilaitosyhdistyksen monistesarjassa julkaistussa loppuraportissa Raakaveden omavalvonnan tutkimukset vesihuoltolaitoksilla. Raakaveden omavalvonnan tutkimuksille edelleen tarvetta Hankkeen tulosten perusteella ei pystytty tunnistamaan vedenottopisteen vedenmuodostumisalueiden riskitoimintojen vaikutusta yhdisteiden pitoisuuksiin raakavesinäytteissä. Nonyylifenoleja ja sen etoksylaatteja on käytetty muun muassa maalien sekä pyykinja astianpesuaineiden valmistuksessa. Laboratorion määritysrajan, 0,8–2,0 ng/l, ylittäviä pitoisuuksia ei havaittu. Vesilaitosten tulisikin tutkia hankkeessa mukana olleiden haitta-aineiden esiintymistä riskinarvioinnin perusteella tapauskohtaisesti. PFAS-aineiden pitäminen viranomaisvalvonnan näytteenottosuunnitelmassa ainakin harvennetusti on suositeltavaa, vaikka ne voitaisiinkin poistaa talousvesiasetuksessa esitetyin perustein. Valtioneuvoston asetus talousveden tuotantoketjun riskienhallinnasta ja omavalvonnasta 7/2023 (annettu 5.1.2023) https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20230007. Valvira, Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto. Raakaveden omavalvonnan tutkimukset vesihuoltolaitoksilla -hankkeen loppuraportti. https://www.eureau.org/resources/publications/eureau-publications/8072-eureau-pfasphase-out-a-prerequisite-for-a-water-resilient-europe/file. PFAS-aineet ovat ikuisuuskemikaaleja, joita ei saada poistettua ympäristöstä ja ne aiheuttavat huolta vedenkäyttäjille. KVVY 1/4 15 Vesitalous 4/2025 HAITALLISET AINEET KVVY Tutkimus Oy Vesien asiantuntija Ympäristövastuuta yhdessä Tutustu palveluihimme Ota yhteyttä: myynti@kvvy.fi, 03 246 1301. ymparisto.fi/sites/default/files/documents/PFAS_tietopaketti.pdf. 2023. Talousvesisäännösten soveltamisohje – Osa 2: Enimmäisarvojen perusteet. (7/2023) Nonyylifenoli tutkittiin 449 näytteestä, joista suurin osa oli pohjavesinäytteitä. Yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun direktiivin 2000/60/EY, pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta annetun direktiivin 2006/118/EY ja ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla annetun direktiivin 2008/105/EY muuttamisesta. https://www.finlex. 2025. Lähteet EFSA. EurEau. ym. Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 99. valvira.fi/documents. Perkola, N. Talousvesiasetuksen mukaisesti PFAS-aineet ja bisfenoli A tulee lisätä vesilaitosten talousveden jaksottaiseen seurantaan. Paulasalo, L. 60 s. 2024. Ne ovat hitaasti biohajoavia ja voivat kertyä joihinkin eliöihin. (2025). https://www.vesilaitosyhdistys.fi/verkkokauppa/tuotteet/raakaveden-omavalvonnan-tutkimukset-vesihuoltolaitoksilla/. 2022. Risk to human health related to the presence of perfluoroalkyl substances in food. Hankkeen näytteissä havaittiin Euroopan komission pintaja pohjavesille ehdottaman 24 PFAS-aineen summan laatunormin ylityksiä. 33 s. ISSN1831-4732. Sosiaalija terveysministeriön asetus talousveden laadusta ja valvonnasta sekä rakennusten vesilaitteistojen riskienhallinnasta 2015/1352 (annettu 17.11.2015). Volume 18. Nonyylifenolin raakaveden omavalvonnan toimenpideraja on 300 ng/l (7/2023). fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151352. PFAS Phase Out: A Prerequisite for a Water Resilient Europe. Myös nonyylifenoli ja 17-beeta-estradioli ovat hormonitoimintaa häiritseviä aineita. 391 s
Useissa tutkimuksissa Euroopassa ja muualla maailmassa on löydetty rakennusmateriaaleissa käytettäviä haitallisia aineita hulevesistä. 2020). (2020) kirjallisuuskatsaukseen sisälletyistä tutkimuksissa eurooppalaisista hulevesistä on löydetty mm. Biosidit voidaan sekoittaa materiaaliin tai lisätä pintakäsittelynä (Paijens ym. VAINIO FT, Turun ammattikorkeakoulu riikka.vainio@turkuamk.fi PIIA LESKINEN FT, Turun ammattikorkeakoulu piia.leskinen@turkuamk.fi Rakennusmateriaaleissa esiintyy erilaisia ihmisten ja ympäristön terveydelle haitallisia aineita. NonHazCity3 – hankkeessa haluttiin selvittää rakennusmateriaaleista mahdollisesti huuhtoutuvien haitallisten aineiden pitoisuuksia hulevesissä ottamalla hulevesinäytteitä alueilta, joissa on uutta ja/tai vielä rakenteilla olevaa rakennuskantaa. Esimerkiksi useimpien REACHasetuksen erityistä huolta aiheuttavien aineiden (SVHC) listalla olevien aineiden käyttö tuotteissa on niiden tunnetuista tai epäillyistä haittavaikutuksista huolimatta sallittua, kunhan aineista ilmoitetaan niiden pitoisuuden ollessa yli 0,1 % tuotteen painosta. lämpötila, sadetapahtumien välinen aika, UV-altistus, biosidin ominaisuudet, materiaalin koostumus sekä sääolosuhteet (Paijens ym. Lisäksi useita biosidejä, kuten isotiatsolinoneja, käytetään tuotteiden varastoinnin säilytysaineina esimerkiksi maaleissa. Lisäksi usein biosidien vapautumista tutkivat kokeet on tehty vaihtelevin metodein, jotka usein eivät vastaa luonnonolosuhteita. Monet tuotteet sisältävät useampaa kuin yhtä biosidiä toimintatehon lisäämiseksi. Suomesta tätä tietoa on kuitenkin metalleja lukuun ottamatta ollut suppeasti saatavilla. Rakennusmateriaalien haitalliset aineet hulevesissä 16 www.vesitalous.fi HAITALLISET AINEET. Tuote voi olla täysin lainmukainen, vaikka siinä olisi ympäristölle ja/tai terveydelle haitallisiksi luokiteltuja kemikaaleja. Paijens ym. Ulkorakennusmateriaaleista haitalliset aineet voivat huuhtoutua hulevesien mukana ympäristöön. Lisäksi markkinoilla on useita haitallisia aineita, jotka eivät ole vielä sääntelyn piirissä. karbendatRIIKKA K. NonHazCity3-hankkeessa rakennusmateriaaleissa käytettäviä haitallisia aineita löydettiin myös suomalaisista hulevesistä. 2020). Kirjallisuuskatsaus rakennusmateriaalien haitallisista aineista hulevesissä Biosidit Biosidejä käytetään erityisesti rakennuksien ulkopinnoilla estämässä mikro-organismien kasvua. Biosidien toimintamekanismit eivät usein kohdistu yksittäisiin lajeihin tai lajiryhmiin, ja useat biosidit ovatkin ympäristössä haitallisia maaperäja vesieliöille. Työ aloitettiin kirjallisuuskatsauksella, jonka avulla pyrittiin selvittämään mitä aineita näytteistä kannattaisi ensisijaisesti mitata. Biosidien vapautuminen rakennusmateriaaleista tunnetaan kuitenkin huonosti. Käytössä on myös paljon aineita, joiden terveysja ympäristövaikutukset tunnetaan huonosti. EU:ssa biosidien käyttöä säännellään biosidi asetuksella, joka luokittelee biosidit niiden käyttötarkoituksen mukaan. Biosidien huuhtoutumismekaniikkaan vaikuttavat mm. Tässä esitämme sekä kirjallisuuskatsauksen että näytteenoton tuloksia. Varastoinnin säilytysaineina käytettävät aineet eivät yleensä säily materiaaleissa pitkiä aikoja, mutta useita biosidejä ja niiden muuntumistuotteita voi vapautua materiaaleista useita vuosia. Rakennusmateriaalin lainmukaisuus ei takaa haitattomuutta Nykyisissä markkinoilla olevissa rakennusmateriaaleissa käytetään suurta määrää erilaisia kemiallisia aineita, joista osa on haitallisia ihmisten ja muiden lajien terveydelle
Useassa tutkimuksessa oli havaittu myös biosidien muuntumistuotteita, joita syntyy mm. Karbendatsiimia ja terbutryyniä löytyi kaikista hulevesinäytteistä, ja yhdisteiden mediaanipitoisuudet olivat korkeita verrattuna muihin havaittuihin yhdisteisiin. Yhdessä materiaalin huuhdontanäytteessä havaittiin terbutryynin ja diuronin muuntumistuotteita, mutta ei alkuperäisiä yhdisteitä. Lisäksi PFBS ja PFHpA kuuluvat erityistä huolta aiheuttavien aineiden kandidaattilistaan niiden haitallisuuden takia. OSBlastulevyt ja vaneri, PFAS-yhdisteet peräisin mahdollisesti käytetyistä liimoista), aurinkopaneeleissa ja tekonurmissa (Green Science Policy Institute 2021). Linke ym. PFAS-yhdisteet ovat ympäristössä erittäin pysyviä ja useat PFAS-yhdisteet on tunnistettu terveydelle haitallisiksi, minkä takia PFAS yhdisteiden rajoituksia on kiristetty viime vuosina. Näytteitä otettiin hulevesilammesta, -putkista ja rakennuksien julkisivuista kastelemalla. Hulevesilampinäytteistä löytyi diuronia, terbutryyniä sekä molempien muuntumistuotteita. (2021) tutkivat terbutryynin ja diuronin sekä niiden muuntumistuotteiden pitoisuuksia näytteenoton aikaan 13 vuotta vanhalta kerrostaloalueella Saksassa. Toisin kuin useiden aiempien tutkimuksien perusteella on vaikuttanut tapahtuvan, Linke ym. siimia, isotiatsolinoneja, diuronia, isoproturonia, sybutryyniä, terbutryyniä, terbutyyliatsiinia, propikonatsolia ja tebukonatsolia, joista korkeimpina pitoisuuksina ovat esiintyneet diuroni, karbendatsiimi ja isoproturoni. (2022) tutkivat Pariisin kaupunkiympäristöstä Seine-jokeen kulkeutuvia biosidejä. UV-altistuksen seurauksena. OECD:n (2022) pinnoitteita, maaleja ja lakkoja koskevassa raportissa kerrotaan valtaosan ko. (2019) havaitsivat rakennusmateriaaleissa (pinnoitteet, petsit, OSB-levy, saumausaine, julkisivumateriaalien ja lasin päällystekalvo) useita perfluorikarboksyylihappoja, fluoritelomeerisulfonaatti 6:2 FTS:ää sekä fluoritelomeerialkoholeja. (2021) havaitsivat biosidejä irtoavan materiaaleista edelleen vuosia rakentamisen jälkeen. PFAS-yhdisteet PFAS-yhdisteisiin, eli perja polyfluorattuihin alkyyliyhdisteisiin, kuuluu määritelmästä riippuen tuhansia, jopa miljoonia yhdisteitä. Ulkomateriaaleista PFAS-yhdisteitä (mukaan lukien fluoripolymeerejä) on löydetty mm. eri väri) erosivat myös biosidi profiililtaan. Metallit Erilaisista metallisista rakennusmateriaaleista huuhtoutuu metalleja ympäristöön. Suurin osa PFAS-yhdisteistä on kuitenkin sääntelemättömiä. liikenne. niiden vettä ja likaa hylkivien ominaisuuksien takia. Rakennusmateriaaleista metallien lähteitä ovat esimerkiksi metalliset kattomateriaalit (peltikatot) sekä metallista valmistetut sadevesiräystäät ja syöksytorvet. PFAS-yhdisteitä havaittiin kaikissa tuotekategorioissa; korkeimpia PFAS-yhdisteiden summapitoisuudet olivat puuja eristemateriaaleissa. Lisäksi useista näytteistä löytyi mm. PFOS, PFHxS ja PFOA kuuluvat Tukholman yleissopimuksella maailmanlaajuisesti rajoitettuihin yhdisteisiin, minkä lisäksi hiiliketjultaan 9-14 hiilen perfluorikarboksyylihappojen käyttöä on EU:ssa rajoitettu. diuronia, isoproturonia ja propikonatsolia. tuotteissa esiintyvistä fluoriyhdisteistä olevan fluoripolymeerejä. Lisäksi PFAS-yhdisteitä löytyy joistakin rakentamisessa käytettävistä maaleista, puulakoista, muovien pinnoitteista, saumausaineista, kiteistä, liimoista, teipeistä ja sähköjohdoista (Green Science Policy Institute 2021). metallikattojen materiaaleista, bitumikermieli huopakatoista, tasakattojen vedenpitävissä kalvoista, ränneistä, betonisista kattotiilistä, ikkunoiden pinnoitteista, puutuotteista (esim. Metalleilla on kuitenkin myös paljon muita päästölähteitä, kuten esim. Myös Janousek ym. Maaleissa ja lakoissa on tunnistettu kuitenkin myös esiintyvän ei-polymeerisiä PFAS-yhdisteitä, kuten lyhytketjuisia sulfonija karboksyylihappoja ja eettereitä, sekä haihtuvia PFAS-yhdisteitä, kuten fluoritelomeerialkoholeja ja perfluorifosfaattiestereitä (OECD 2022, Cahuas ym. Isotiatsolinoneja löytyi korkeita pitoisuuksia joistakin näytteistä, mahdollisesti indikoiden yhdisteiden kulkeutumista polymeeripartikkelien (maalit) mukana. Yhdisteiden huuhtoutumista tapahtui sadetapahtumien aikana jatkuvasti, eikä ’first flush’-tapahtumana. Terbutryynin muuntumistuotteen pitoisuudet ylittivät terbutryynin pitoisuudet kaikissa hulevesilampinäytteissä, ja päästöjen lähteeksi tunnistettiin talojen julkisivut. Eri rakennuksien hieman eroavat julkisivumateriaalit (esim. Huleveden määrän ja usean biosidin (diuronin, isoproturonin, terbutryynin, tebukonatsolin ja karbendatsiimin) pitoisuudet näytteissä korreloivat positiivisesti, mikä katsottiin indikoivan, että hulevedet olivat näiden aineiden pääasiallinen lähde. Tanskan ympäristöviraston tekemässä tutkimuksessa biosidien esiintyvyyttä ja liukenemista tutkittiin laboratoriokokein, ulos sijoitetuilla testipaneeleilla sekä ottamalla näytteitä pientaloasuinalueen hulevesiviemäreistä, jätevesistä ja pintavedestä (Danish Environmental Protection Agency 2014a). Paijens ym. 2022). 17 Vesitalous 4/2025 HAITALLISET AINEET. Niitä käytetään erilaisissa materiaaleissa ja tuotteissa mm. analysoivat PFAS-yhdisteitä vuosina 1986-2010 valmistetuista OSB-levyistä ja puumateriaaleista, eristeistä, saumasuaineista, julkisivumateriaaleista, polystyreenistä ja ilmanvaihtomateriaaleista
(2019) analysoivat DNOP:n, DEHP:n, DIDP:n ja DINP:n huuhtoutumista erilaisista rakennusmateriaaleista. Müller ym. sinkkiä, kuparia, nikkeliä, alumiinia, kromia ja lyijyä (esim. 2019). Tanskan ympäristöviraston 2014 tekemän raportin mukaan kloorattuja parafiineja käytetään myös ulkorakennusmateriaaleissa, esimerkiksi erilaisissa rappausja kattomaaleissa ja pinnoitteissa, sekä saumausaineissa (Danish Environmental Protection Agency 2014b). Ftalaatit Ftalaatteja käytetään muovinpehmentiminä erilaisissa muovia sisältävissä materiaaleissa ja tuotteissa. Zhou ym. 2019). NonHazCity3-hankkeen hulevesinäytteenotto Turun ammattikorkeakoulu tutki rakennusmateriaaleissa käytettäviä haitallisia aineita hulevesistä Turun seudulla osana NonHazCity3-hanketta. Turun seudun lisäksi hulevesiä tutkittiin hankkeessa lisäksi Helsingissä sekä Ruotsissa Tukholmassa ja Västeråsissa. Lisäksi markkinoilla on käytössä pitkäketjuisia kloorattuja parafiineja (long chain chlorinated paraffins, LCCP), joiden hiiliketjun pituus on >C 18 . Viime vuosien tutkimustiedon perusteella vaikuttaa siltä, että myös osa organofosforipalonestoaineista on haitallisia ympäristölle, ja niiden pitoisuudet ympäristössä ylittävät nykyisin monin paikoin BDE:iden huippuvuosien ympäristöpitoisuudet (Blum ym. 2022). Joustavista PVC-kattomateriaaleista huuhtoutui kaikkia tutkittuja ftalaatteja; erityisesti DINP:n pitoisuudet olivat korkeita. OPFR:iä, kuten TCPP:tä ja TCEP:tä, on löydetty hulevesistä mm. Ruotsissa Tukholman kaupunkiympäristössä mitattiin maaseutua korkeampia kloorattujen parafiinien pitoisuuksia ulkoilmasta, mikä voi johtua aineiden esiintymisestä ulkorakennusmateriaaleissa (Fridén 2010). MCCP:t lisättiin Tukholman yleissopimukseen keväällä 2025 niiden haitallisuuden ja pysyvyyden vuoksi. OPFR:iä on useissa tutkimuksissa mitattu sisätiloista (esim. Haitallisuuden takia useiden ftalaattien, kuten DEHP:n käyttöä on rajoitettu EU:ssa. Klooratut parafiinit Kloorattuja parafiineja käytetään muovinpehmentiminä ja palonestoaineina mm. 2019, Zhou ym. tiivisteja eristevaahdoissa, muovija kumituotteissa, tiivisteissä ja liimoissa (Blum ym. SCCP:iden kielto on johtanut niiden korvaamiseen keskimittaisilla klooratuilla parafiineilla (medium chain chlorinated paraffins, MCCP), joiden hiiliketjun pituus on C 14-17 tai jotka sisältävät 45 % painostaan klooria. Metallisista ulkorakennusmateriaaleista on havaittu huuhtoutuvan mm. (2017) löysivät OPFR:iä myös ulkoilmanäytteistä; pitoisuudet olivat odotettavasti sisäilmaa alempia. 2019). Lyhytketjuisen klooratut parafiinit (short-chain chlorinated paraffins, SCCP) kuuluvat Tukholman yleissopimuksen käytöstä poistettavien aineiden listaan (UNEP/POPS/SC-8/11). Lisäksi useat ftalaatit ovat myrkyllisiä vesieliöille. Rajoituksien ja haitallisuuden takia ftalaatteja on korvattu useissa materiaaleissa ns. Nykyisin BDE:t on useissa käytöissä korvattu mm. Wicke ym. 2017). Saksassa (Mertens ym. 2022, Müller ym. McGrath ym. organofosforipalonestoaineilla (OPRF), joista joitakin yhdisteitä käytetään myös muovinpehmentiminä. Monilla ftalaateilla on tunnettuja haittavaikutuksia, ja ne voivat häiritä hormonitoimintaa, lisääntymistä ja aiheuttaa syöpää. Bromatut palonestoaineet ja organofosfaattipalonestoaineet Aiemmin palonestoaineina laajassa käytössä olleet bromattujen difenyylieetterien (BDE) ja heksabromisylododekaanin (HBCDD) käyttö on kielletty Tukholman yleissopimuksella niiden pysyvyyden ja myrkyllisyyden takia. Valtaosa rakennusmateriaalien kloorattuja parafiineja tarkastelevista tutkimuksista keskittyy sisätiloihin ja sisätilojen materiaaleihin (esim. Ulkorakennusmateriaaleissa ftalaatteja esiintyy esimerkiksi kattomateriaalien pinnoitteissa, maaleissa, saumausaineissa ja muoviputkissa. 2021). Ei ole myöskään selvää, kuinka laajasti aineita esiintyy Suomessa käytössä olevissa ulkorakennusmateriaaleissa. Rakennusmateriaaleissa organofosforipalonestoaineita käytetään mm. Blum ym. vaihtoehtoisilla muovinpehmentimillä, kuten DINCH:llä, jotka nykytiedon valossa ovat korvattuja ftalaatteja vähemmän haitallisia. Kirjallisuuskatsauksen perusteella kloorattujen parafiinien liukenemista ulkorakennusmateriaaleista ei ole siis juurikaan tutkittu. 2018, Wicke ym. Yleisesti ottaen ftalaatit hajoavat ympäristössä melko nopeasti, mutta niiden käyttömäärät ovat suuria, minkä takia niiden ympäristökuormituksenkin voidaan olettaa olevan jatkuvaa. Myös hulevesistä palonestoaineita on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin sisätiloista, ja monen palonestoaineen kohdalla onkin epäselvää, kuinka paljon niitä käytetään ulkomateriaaleissa ja paljonko niitä huuhtoutuu ympäristöön. muoveissa (enimmäkseen PVC:ssä), kumeissa, maaleissa, saumausaineissa sekä polyuretaanivaahdoissa (Danish Environmental Protection Agency 2014b). 18 www.vesitalous.fi HAITALLISET AINEET. Muovinpehmentimiä löytyy erityisesti pehmeistä ja joustavista muovimateriaaleista, mutta niitä voidaan lisätä myös koviin muovimateriaaleihin helpottamaan tuotantoprosessia
Rakennusmateriaaleissa käytössä olevien biosidien propikonatsolin, tebukonatsolin ja diuronin esiintyvyys ja pitoisuudet olivat suurimpia puutalovaltaisella Illoisten alueella (kuvaaja 1 ). Sateen aikana hulevesiputkista kerätyt näytteet olivat tunnin kokoomanäytteitä, jotka koostettiin 10 minuutin välein otetuista osanäytteistä. Tutkitut yhdisteryhmät olivat metallit, biosidit ja niiden muuntumistuotteet, PFAS-yhdisteet, organofosforipalon estoaineet, ftalaatit ja klooratut parafiinit. Tarkemmat tiedot näytteenotosta sekä listaus analysoiduista yhdisteistä CAS-numeroineen ja laboratorion määritysrajoineen löytyvät NonhazCity3-hankkeen näytteenottotulosraportin liitteestä 1 (NonHazCity3 2024, alkaen s. Näytteenotto Näytteet kerättiin syksyllä 2023 Turun seudulta neljästä näytteenottopaikasta, jotka erosivat toisistaan rakennuskannaltaan (taulukko 1 ). Suuremman näytemäärän mahdollistamiseksi lyhytja pitkäketjuisia kloorattuja parafiineja, biosidien muuntumistuotteita, sekä osaa biosideistä tutkittiin kultakin näytteenottopaikalta vain ensimmäisistä näytteistä. 0,5 1 1,5 2 IL1 IL2 IL3 PV1 PV2 PV3 KA1 KA2 KA3 LK1 LK2 Pi to is uu s µg /l Propikonatsoli Tebukonatsoli Terbutryyni Diuroni 19 Vesitalous 4/2025 HAITALLISET AINEET. Neljän rakennusmateriaaleissa käytettävän biosidin pitoisuudet hulevesinäytteissä. 0,06 ha 20.9.2023 1.11.2023 Taulukko1. Näytteenoton tulokset ja pohdinta Biosidit Biosidejä havaittiin Illoisista, Pääskyvuoresta ja Kaarinan keskustasta, mutta ei lainkaan kontrollipaikka Länsikeskuksesta. Kaikki neljä edellä mainittua biosidi a on luokiteltu Paikka Valuma-alueen rakennuskanta Valuma-alueen ala Näytteenottopäivät Illoinen (IL) Pääosin puurakenteisia omakotitaloja, jotka näytteenottoaikaan olivat joko vasta valmistuneita tai rakenteilla. Näytteet pakattiin kylmälaukkuihin ja analysoitiin Eurofinsin laboratorioissa. 4 ha 20.9.2023 11.10.2023 23.11.2023 Kaarinan keskusta (KA) Pienen kaupungin keskusta-alue, jossa sekä uusia että vanhoja rakennuksia. Kaikista näytteistä tutkittiin biosidejä, ftalaatteja, metalleja, PFAS-yhdisteitä, keskipituisia kloorattuja parafiineja sekä organofosfori palon estoaineita. 87). Näytteenoton tarkoituksena oli selvittää, mitä rakennusmateriaaleissa käytettäviä aineita suomalaisissa hulevesissä esiintyy. Myös terbutryyniä havaittiin yhdestä näytteestä Illoisista; pitoisuudet olivat kuitenkin matalampia kuin Kaarinan keskustassa. 33 ha 4.10.2023 31.10.2023 22.11.2023 Länsikeskus (LK) Vilkas liikennealue, ei rakennuksia. 6 ha 19.9.2023 31.10.2023 22.11.2023 Pääskyvuori (PV) Alueella uusia tiiliverhoiltuja kerrostaloja. Kaikki näytteenottovälineet oli valmistettu elintarvikekelpoisesta polypropeenista. Analyysit tehtiin suodattamattomille näytteille. Kaikista havaituista biosideistä korkeimmat pitoisuudet olivat diuronin pitoisuudet Illoisissa, mutta pitoisuuksissa oli suurta vaihtelua näytteiden välillä. Näytteet kerättiin joko hulevesiputkesta sateen aikana (Illoinen, Kaarina) tai sateen jälkeen hulevesialtaasta (Länsikeskus, Pääskyvuori). Analysoitujen yksittäisten aineiden suuren määrän takia alla olevassa tulosten tarkastelussa keskitytään havaittuihin yhdisteisiin. Hulevesialtaista otetut näytteet kerättiin sadetapahtuman jälkeen ottamalla tarvittava vesimäärä näytteenottosaaviin 10 cm syvyydestä pohjaa häiritsemättä, jonka jälkeen näyte sekoitettiin huolellisesti ja pullotettiin. Näytteenottopaikkojen kuvaukset sekä näytteenottoajankohdat Kuvaaja 1
Kuten Turun seudulla, myös muiden NonHazCity3Kuvaaja 2. Diuroni on tällä hetkellä hyväksytty käyttöön kalvojen säilöntäaineena (esim. Korkeimmat havaitut PFAS-yhdisteiden summapitoisuudet ylittivät Suomessa aiemmin hulevesissä raportoidut pitoisuudet (Vahtera ym. Illoisten puutaloalueen PFASpitoisuudet olivat selvästi matalammat kuin Pääskyvuoressa ja Kaarinassa. PFAS24-summien keskiarvot ja keskihajonta sekä ehdotettu PFAS24 vuosikeskiarvon ympäristölaatunormi. Sen takia puumateriaalien suojaamiseen tarkoitetuissa materiaaleissa, kuten maaleissa, saatetaan käyttää useammin biosidejä, mahdollisesti myös suuremmissa pitoisuuksissa. Illoisten alue on myös muita näytteenottopaikkoja vähemmän liikennöity, mikä osin voi selittää tulosta. punkkipannoissa käytettävää neonikotinoidi imidaklopridia ja hyönteiskarkotteenakin käytettävää DEET:tä. PFAS24 summat laskettu PFOA-toksisuusekvivalentteina (RPF = relative potency factor). muuraustuotteet ja komposiittimateriaalit). tuoreita perustuksien ja seinärakenteiden muurauksia. Puumateriaalit ovat epäorgaanisia materiaaleja kuten betonia herkempiä mikroeliöiden aiheuttamille vaurioille. B. Ruotsissa NonHazCity3hankkeessa analysoiduista kahdeksasta ulkomaalista viisi sisälsi diuronia, joten ulkomaalit ovat olleet mahdollisesti yksi diuronin lähteistä myös Illoisissa. ?PFAS24 (PFOA ekv.) Nykyinen PFOS AA-EQS 0,65 ng/l Ehdotettu PFAS24 (RPF) AA-EQS 4,4 ng/l 20 www.vesitalous.fi HAITALLISET AINEET. Tämä voi selittää suurempia biosidi pitoisuuksia puutaloalueella. ?PFAS (havaitut) 6:2 FTS PFOS PFHxS PFBS PFNA PFOA PFHpA PFHxA PFPeA PFBA 5 10 15 20 IL PV KA LK B. kaikkien havaittujen PFAS-yhdisteiden summa. PFAS-yhdisteet PFAS-yhdisteitä havaittiin kaikissa näytteissä, myös kontrollialueelta (kuvaaja 2 ). 10 20 30 40 50 60 IL 1 IL 2 IL 3 PV 1 PV 2 PV 3 KA 1 KA 2 KA 3 LK 1 LK 2 Pi to is uu s ng /l A. tiili-, betonija lasipintoja, joissa vettä ja likaa hylkivät PFAS-käsittelyt ovat mahdollisia. 2022); muuten pitoisuudet olivat samankaltaisia. PFOS keskiarvo ja keskihajonta sekä nykyinen PFOS:in vuosikeskiarvon ympäristölaatunormi (2008/105/EC). C. Diuronin pitoisuuden keskiarvo Illoisissa (0,8 µg/l) ylitti aineelle Vesipuitedirektiivissä asetetun sallitun vuosikeskiarvon ympäristölaatunormin 0,2 µg/l, minkä lisäksi suurin havaittu pitoisuus (1,9 µg/l) ylitti myös suurimman sallitun pitoisuuden ympäristölaatunormin 1,8 µg/l (2008/105/EC). Pääskyvuoressa ja Kaarinassa on Illoista enemmän mm. maalit) sekä rakennusmateriaalien säilytysaineena (esim. PFOS 10 20 30 40 50 60 IL PV KA LK C. A. Turun seudulta mitatut PFAS-pitoisuudet vastasivat myös muista NonHazCity3-hankkeessa hulevesiä tutkineiden kaupunkien PFAS-pitoisuuksia (NonHazCity3 2024), sekä muita Turun seudun hulevesiä (PFAS24 14-30 ng/l; EMPEREST-hanke, julkaisematon). NonHazCity3-hankkeessa Helsingissä tehdyissä materiaalianalyyseissä PFAS-yhdisteitä löydettiin betonin pintakäsittelyaineesta (NonHazCity3 2024). Biosideillä (kuten myös muilla aineilla) saattaa olla myös muita lähteitä, kuten esimerkiksi lietepohjaiset maanparannusaineet; näiden käytöstä tutkimusalueilla ei kuitenkaan ole tietoa. vesieliöille haitallisiksi, minkä lisäksi niillä on myös muita tunnettuja tai epäiltyjä haittavaikutuksia, kuten karsinogeenisyys (diuroni) ja lisääntymiselle haitallisuus (propikonatsoli). Rakennusmateriaaleissa käytettävien biosidien lisäksi hulevesistä löytyi myös rikkamyrkkynä ja hyönteiskarkoitteina käytettyjä aineita, kuten rikkamyrkky MCPA:ta, mm. Lisäksi näytteenottopaikalla oli rakennusvaiheessa olevia rakennuksia, joissa oli mm
Kaarinassa ja Pääskyvuoressa PFAS-yhdisteiden summapitoisuudet olivat keskenään samaa suuruusluokkaa, mutta havaittujen aineiden profiilit poikkesivat toisistaan. Euroopan kemikaalivirastolle toimitettujen luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskevien CLP-ilmoitusten perusteella aine on haitallinen vesieliöille ja sen epäillään aiheuttavan syöpää ja vaurioittavan sikiöitä. Nykyisillä analyysimenetelmillä mahdollisista PFASyhdisteistä mitataan vain pieni osa ja esimerkiksi laajasti rakennusmateriaaleissa käytössä olevien fluoripolymeerien mittaamiseen ei ole ainakaan toistaiseksi saatavilla luotettavia mittausmenetelmiä. TCPP:tä havaittiin myös hankkeessa Tukholman ja Helsingin hulevesinäytteissä sekä huonepölyja materiaalinäytteissä, joten tulosten perusteella aine vaikuttaa olevan laajassa käytössä ja mahdollisesti kuormittavan myös ympäristöä. Analysoiduista 18:sta ftalaatista näytteenotossa havaittiin neljä (DMP, DEHP, DiBP ja DBP) 0,1–0,4 µg/l pitoisuuksina. Muut tutkitut yhdisteet Metallien, biosidien ja PFAS-yhdisteiden lisäksi osassa näytteistä havaittiin ftalaatteja ja organofosfori palon estoaine TCPP:tä. kaupunkien näytteenotoissa havaittiin PFAS-pitoisuuksien vaihtelua, pitoisuuksien ollen suurimmat kaupunkimaisemmilla alueilla (NonHazCity3 2024). Tulosten perusteella PFAS-yhdisteet näytteenottopaikoilla ovat ainakin osin peräisin myös muista lähteistä kuin rakennusmateriaaleista, kuten liikenteestä, ilmalaskeumasta ja mahdollisesti maaperästä. Ftalaatteja havaittiin kaikilta näytteenottopaikoita Pääskyvuorta lukuun ottamatta. Useat ftalaatit, mukaan lukien havaitut DEHP, DiBP ja DBP, häiritsevät hormonitoimintaa ja lisääntymistä ja ovat myös myrkyllisiä vesieliöille. PFAS-yhdisteillä on rakennusmateriaalien lisäksi useita tunnettuja lähteitä, esimerkiksi sammutusvaahdot, erilaiset pinnoitteet ja voiteluja hydrauliikkanesteet. Koska ftalaattien käyttö muovimateriaaleissa on hyvin yleistä, oli ftalaattien löytyminen näytteistä odotettua. 0,02 0,04 0,06 0,08 0,1 0,12 IL1 IL2 IL3 PV1 PV2 PV3 KA1 KA2 KA3 LK1 LK2 Pi to is uu s m g/ l Nikkeli Kupari Sinkki Lyijy Kromi 21 Vesitalous 4/2025 HAITALLISET AINEET. Metallien pitoisuuksia hulevesinäytteissä. Pääskyvuoressa perfluorikarboksyylihappo PFHxA:n pitoisuudet olivat kahdessa näytteessä koholla verrattuna muihin havaittuihin PFAS-yhdisteisiin, kun taas Kaarinassa perfluorisulfonihappo PFOS:in pitoisuudet erottuivat muista PFAS-yhdisteistä. Useat havaituista PFAS-yhdisteistä, kuten PFOS ja PFOA, ovat lainsäädännöllä rajoitettuja. Myös TCPP:tä voidaan käyttää muovinpehmentimenä palonestoaineena käytön lisäksi. Metallit Metalleja havaittiin kaikkien näytepaikkojen hulevesistä. Muihin NonHazCity3-hankkeen kaupunkeihin verrattuna Turun seudun hulevesien metallipitoisuudet vastasivat Tukholmassa mitattuja pitoisuuksia, kun taas Helsingissä ja Västeråsissa pitoisuudet olivat matalampia (NonHazCity3 2024). Havaitut rajoitetut PFASyhdisteet voivat olla joko kuormitusta materiaaleista ajalta ennen rajoitusten voimaantuloa, tai seurausta näiden yhdisteiden sääntelemättömien prekursoriyhdisteiden hajoamisesta pysyviksi PFAS-yhdisteiksi. Pääskyvuoressa ja Illoisissa nikkelin keskipitoisuus hulevesissä ylitti nikkelin vuosikeskiarvon ympäristölaatunormin 4 µg/l, kun taas lyijyn vuosikeskiarvon ympäristölaatunormi ylittyi Illoisissa, Kaarinassa ja Länsikeskuksessa. Kuvaaja 3. PFAS-yhdisteiden analyysipakettiin (>50 yhdistettä) kuului myös useita prekursoriyhdisteitä, mutta näitä ei 6:2 FTS:ää lukuun ottamatta havaittu hulevesinäytteissä. Illoista lukuun ottamatta PFAS-pitoisuudet ylittivät sekä nykyiset (2008/105/EC) että ehdotetut vuosikeskiarvon ympäristölaatunormit (Euroopan komissio 2022, kuvaaja 2 ). PFAS-yhdisteistä ja biosideistä poiketen metallien pitoisuudet eivät juurikaan eronneet näytepaikkojen välillä, minkä perusteella vaikuttaa, että liikenne ja mahdollinen ilmalaskeuma ovat rakennusmateriaaleja suurempia metallikuormituksen lähteitä. Näytteenottotulosten voidaankin katsoa olevan vain kapea katsaus hulevesissä ja laajemmin ympäristössä esiintyviin PFAS-yhdisteisiin. PFAS-yhdisteitä havaittiin myös kontrollipiste Länsikeskuksesta, toisen näytteen summapitoisuuksien ollen samaa tasoa kuin matalimmat pitoisuudet Kaarinasta ja Pääskyvuoresta
1614. Vahtera, H. ym. https://greensciencepolicy.org/docs/pfas-building-materials-2021.pdf. Lähteet Becanova, J. ym. Fridén, U. ym. Danish Environmental Protection Agency (2014a) Water driven leaching of biocides from paints and renders: Methods for the improvement of emission scenarios concerning biocides in buildings. Zhou, L. water 13: 1312. Nykyään hulevesien hallintaa pyritään toteuttamaan niin, että hulevesirakenteet tukisivat luonnon monimuotoisuutta, jolloin erityisesti rakennusmateriaaleista liukenevat biosidit voivat aiheuttaa ongelmia. ym. Janousek, R. (2022) Seasonal variation of short-, mediumand long-chain chlorinated paraffin distribution in Belgian indoor dust. Mertens, F.M. Environmental Science and Technology 56: 17070-17079. Science of the Total Environment 680: 190-197. 70, Environment, Health and Safety, Environment directorate, OECD. (2022) KasviHAVA-hanke – Haitta-aineiden pidättyminen hulevesialtaissa. Blum, A. Wicke, D. 156. ym. OECD Series on risk management of Chemicals, no. (2019) Building surface materials as sources of micropollutants in building runoff: A pilot study. Environment International 170: 107616. Johtopäätöksiä Tässä tutkimuksessa tehty näytteenotto oli liian suppea pitkälle menevien johtopäätösten tekemiseksi. Doctoral thesis in Applied Environmental Science, Stockholm University. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Julkaisu 90/2022. (2020) Biocide emissions from building materials during wet weather: identification of substances, mechanisms or release and transfer to the aquatic environment. ym. Paijens, C. (2010) Sources, emissions, and occurrence of chlorinated paraffins in Stockholm, Sweden. Danish Environmental Protection Agency (2014b) Survey of shortchain and medium-chain chlorinated paraffins. Environmental Science and Technology Letters 6: 638-649. Environmental Project no. ym. Part of the LOUSreview. Linke, F. ekologisesti arvokkaita kaupunkipuroja. Tulosten perusteella voimme kuitenkin todeta, että rakennusmateriaalit näyttävät olevan yksi haitallisten aineiden lähde kaupunkialueiden hulevesissä. (2022) Emissions from building materials – a threat to the environment. (2016) Screening of perfluoroalkyl acids in consumer products, building materials and wastes. Hydrology and Earth System Sciences 25: 44954512. ym. Pesticide Research no. (2021) Micropollutants in urban stormwater runoff of different land uses. Kaupunkiympäristön hulevesissä esiintyviä biosidejä on tutkittu Suomessa hyvin vähän ja lisätutkimusta biosidien esiintymisestä ja huuhtoutumisdynamiikasta tarvitaankin lisää. Kloorattuja parafiineja ei havaittu missään näytteessä, mikä voi mahdollisesti olla seurausta joko niiden huonosta vesiliukoisuudesta tai siitä, että näytteenottopaikoilla ei ollut käytetty kloorattuja parafiineja sisältäviä materiaaleja. (2019) Organophosphate ester flame retardants: are they a regrettable substitution for polybrominated diphenyl ethers. Paijens, C. Cahuas, L. (2022) Paints: A source of volatile PFAS in air – Potential implications for inhalation exposure. On hyvä huomioida, että tutkituilla yhdisteillä on rakennusmateriaalien lisäksi myös muita käyttötarkoituksia ja siten päästölähteitä kuin rakennusmateriaalit. (2019) Previously unidentified sources of perfluoroalkyl and polyfluoroalkyl substances from building materials and industrial fabrics. Euroopan komissio (2022) https://environment.ec.europa.eu/ publications/proposal-amending-water-directives_en [luettu 19.6.2025]. ym. water 14: 303. (2022) Biocidal substances in the Seine River: contribution from urban sources in the Paris megacity. ym. ym. (2017) Organophosphate flame retardants (OPFRs) in indoor and outdoor air in the Rhine/Main area, Germany: comparison of concentrations and distribution profiles in different microenvironments. McGrath, T.J. (2018) Micropollutants in stormwater discharge in the Swist river basin. ym. NonHazCity3 (2024) Occurrence of substances of concern in Baltic Sea Region buildings, construction materials and sites. Environmental Science Water Research & Technology 8: 2358. Environmental Science Processes & Impacts 21: 1936-1945. ym. Tässä tutkimuksessa löydetyt metallien ja PFASyhdisteiden pitoisuudet vastaavat kaupunkiympäristön hulevesien pitoisuuksia. Biosidit voivat kuormittaa myös mm. (2021) Sources and pathways of biocides and their transformation products in urban storm water infrastructure of a 2 ha urban district. Environmental Science and Pollution Research 27: 3768-3791. ym. Green Science Policy Institute (2021) Building a better world – Eliminating unnecessary PFAS in building materials. International Journal of Environmental Impacts 1: 288-297. Environmental Science and Pollution Research 24: 10992-11005. 22 www.vesitalous.fi HAITALLISET AINEET. Wicke, D. Chemosphere 164: 322-329. Müller, A. https://interreg-baltic.eu/wp-content/uploads/2024/06/Occurrence-of-SoC-inBSR-final_smaller.pdf. OECD (2022) Perand polyfluoroalkyl substances and alternatives in coatings, paints and varnishes (CPVs), report on the commercial availability and current uses
2024). Lisäksi muovit keräävät kemikaaleja myös ympäristöstä, niihin valmistusvaiheessa lisättyjen aineiden lisäksi. 2023). Hiljattain julkaistussa raportissa tunnistettiin yli 16 000 kemikaalia, jotka mahdollisesti esiintyvät muoveissa tarkoituksellisesti tai tahattomasti (Wagner ym. Tunnettuja esimerkkejä haitallisista muoveissa käytettävistä yhdisteistä ovat bisfenoli-A, ftalaatit sekä perja polyfluorialkyyliyhdisteet (PFAS). Eliöt syövät mikromuoveja ja altistuvat niiden mukanaan kuljettamille haitta-aineille muun ravinnon ohessa. Muovin päätyessä ympäristöön, se hauras tuu, jauhautuu ja sen sisältämät kemikaalit voivat vapautua luontoon. hormonitoimintaan, käyttäytymiseen, lisääntymiseen ja immuunijärjestelmään kertyy jatkuvasti lisää tietoa (Lehtiniemi ym. 23 Vesitalous 4/2025 HAITALLISET AINEET. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että muoveissa käytetyt kemikaalit voivat vapautua esimerkiksi ympäröivään veteen, maaperään tai ilmaan, ja niitä löydetään jatkuvasti niin eliöistä kuin abioottisestakin ympäristöstä. 2021; Tuuri ja Leterme 2023). Isommat muoviroskat kulkeutuvat tuulen, hulevesien ja jokien kuljettamina kauaskin lähteiltään päätyen useimmiten vesistöihin. Mikromuovit siis voivat ravintoverkon rakenteesta riippuen paitsi kulkeutua, myös kertyä ravintoverkon ylemmille tasoille. MAIJU LEHTINIEMI FT, Tutkimusprofessori Suomen ympäristökeskus maiju.lehtiniemi@syke.fi PINJA NÄKKI FT, Erikoistutkija Suomen ympäristökeskus pinja.nakki@syke.fi OUTI SETÄLÄ FT, Johtava tutkija Suomen ympäristökeskus outi.setala@syke.fi Muovien sisältämät haitta-aineet Itämeren ravintoverkossa – kokeita ja kenttätutkimusta Muovien kuljettamat haitalliset aineet ovat herättäneet huolta. 2024). Kun muoviroska päätyy ympäristöön, on riesana kemikaalien kulkeutuminen ja vapautuminen. Ne haurastuvat hitaasti yhä pienemmiksi palasiksi ja hiukkasiksi, mikromuoviksi. Muoveissa käytetään tuhansia yhdisteitä Tietoa muoveissa käytetyistä ja niistä käytön myötä vapautuvista kemikaaleista on niukasti. PLASTER-hanke tuotti uutta tie toa muovin haurastumisesta luonnossa, mikromuovien kulkeutumisesta ravintoverkossa, muovien sisältämien haitallisten aineiden esiintymisestä Itämeren ekosysteemissä sekä niiden haitoista vesieliöille. Mikromuovit kulkeutuvat ravintoverkon alimmilta tasoilta ylemmille saalistajan syödessä mikromuovia sisältävän saaliseläimen. Näistä vain 6 % käyttöä on kansainvälisesti säännelty. Aiemmissa rannikkovesiemme äyriäisillä tehdyissä kokeissa on havaittu, että ravintoverkon ylempien tasojen saalistajiin kertyi enemmän mikromuovia niiden altistuessa mikromuoveille ravintoverkon kautta kuin altistumalla vedessä vapaana oleville mikromuoveille (Kangas ym. Suurimmasta osasta tunnistetuista kemikaaleista ei ollut tarpeeksi tietoa niiden haitallisuuden määrittelemiseksi, kun taas 25 % on tunnistettu haitallisiksi joko ihmisille tai ympäristölle (Wagner ym. Monien kemikaalien haitallisista vaikutuksista mm. Mikromuovia on löydetty ympäri maailman kaikista tutkituista elinympäristöistä (merestä ja makeista vesistä, sedimentistä, maaperästä, lumesta, jäästä ja ilmasta). Yhdessä kasvaneen muovituotannon kanssa myös muovimateriaaleissa käytettyjen kemikaalien tuotanto on kasvanut. Taustaa Muovien tuotanto ja kulutus ovat maailmanlaajuisesti kasvaneet 1950-luvulta saakka, eikä kasvuvauhti osoita tasaantumisen merkkejä
Kokeellisen lähestymistavan avulla muovien ja niihin liittyvän kemikaalialtistuksen vaikutuksia eliöstössä pystyttiin tutkimaan. PFAS ja/tai BUV-yhdisteitä löytyi kaikilta ravintoverkon tasoilta merikotkiin asti. Hankkeen tulokset osoittavat tutkitun Itämeren ekosysteemin eliöiden altistuvan muoville ja mikromuoville kautta koko ravintoketjun alimmilta tasoilta aina pääpetoihin saakka. Hankkeessa kerättiin eliönäytteitä eläinplanktonista, sinisimpukoista ja kaloista ylempien ravintoverkon tasojen merilintuihin (haahka, merimetso, merikotka) asti. (Kuvat: Merikotka: Ron Holmes/U. erilaisten muovien haurastumisesta ja mikromuovien muodostumisesta ottaen huomioon lämpötilan, valon ja ilmankosteuden vuodenaikaisvaihtelut. Fish and Wildlife Service (alkuperäinen kuva), T. S. Hankkeessa tehtiin useita pitkäaikaisia, jopa useamman vuoden mittaisia kokeita mm. Esimerkiksi BUV-yhdisteisiin kuuluva UV-320 lukeutuu Euroopan kemikaaliviraston luokituksessa suuren riskin yhdisteeksi (SVHC) sekä pysyväksi, biokertyväksi ja toksiseksi yhdisteeksi (PBT), mutta monien muiden BUV-yhdisteiden suhteen luokittelu on vielä kesken. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että mikromuovihiukkasia löytyy alemmilta ravintoverkon tasoilta mm. Kokeita toteutettiin sekä laboratoriossa että luonnollisemmissa kenttäolosuhteissa. S. Kuva 1. sinisimpukoista. Alustavat tulokset paljastavat eläinplanktonin, sinisimpukoiden ja kalojen sekä niitä syövien merilintujen altistuvan muoville, mikromuoville ja/tai tutkituille muoviin lisättäville kemikaaleille. B) Kenttäolosuhteissa toteutettu yhdistelmäkoe mikromuovien, muovien ja BUV-yhdisteiden ylisukupolvisista vaikutuksista vesikirppuihin. C) Laboratoriokoe eri BUV-yhdisteiden akuutista toksisuudesta vesikirppujen poikasille. Kokeellisia vaikutustutkimuksia tehtiin kalliolammikoissa yleisesti esiintyvällä isovesikirpulla (Daphnia magna). 2017). BUV-yhdisteitä on löydetty satunnaisesti toteutetuissa kartoituksissa vesiympäristöistä eri puolilta maailmaa, ja ne vaikuttavat kertyvän eliöihin, erityisesti ylemmille ravintoverkon tasoille (Peng ym. Vuosina 2021–2025 käynnissä olleessa, Suomen Akatemian rahoittamassa PLASTER-hankkeessa tutkittiin muoviroskan haurastumista ympäristössä, ympäristössä esiintyvän mikromuovin ja/tai muovien sisältämien kemikaalien kulkeutumista Itämeren ravintoverkossa jopa huippupetoihin asti sekä muovien ja niiden sisältämien kemikaalien vaikutuksia alemmilla ravintoverkon tasoilla (kuva 1 ). Tutkimuksilla pyrittiin etsimään yhteyttä muovialtistuksen, haitallisten aineiden pitoisuuksien (erityisesti BUV-yhdisteet) ja mahdollisten vaikutusten välille pohjoisen Itämeren ravintoverkoissa. Michael Keesey (vektorisointi) (CC BY 3.0); haahka: Rebecca Groom (CC BY 3.0); maksa, lihas, maha: J. Tähtäimessä bentsotriatsoli UV-stabilisaattorit Eräs haitalliseksi tunnistettu, mutta puutteellisesti tunnettu yhdisteryhmä on bentsotriatsoli-UV-stabilisaattorit (BUV-yhdisteet), joita lisätään muoveihin suojaamaan niitä UV-säteilyn aiheuttamalta haurastumiselta. PLASTER-hankkeen BUV-yhdisteisiin liittyviä tutkimuksia. Eläimistä analysoitiin BUVja PFAS-yhdisteiden ja mikromuovien osalta kudos-, sulkatai ruoansulatus/ulostenäytteitä. Tässä hankkeessa tutkittiin mikromuoveja myös ravintoverkon ylempien tasojen eläimistä ja mikromuovia havaittiin löytyvän merimetsoista ja haahkoista. Choi, MD (CC BY 4.0); kakka: Font Awesome Free 5.2.0 by @fontawesome – https://fontawesome.com (CC BY 4.0); muut: CC0.) Haahka Merimetso Merikotka Sinisimpukka Kalat UV-P UV-320 UV-350 B A C 24 www.vesitalous.fi HAITALLISET AINEET. Mikromuovit ja muoveihin liittyvät kemikaalit eliöissä Hankkeessa kerättiin ja analysoitiin eliönäytteitä kolmija neliportaisesta ravintoketjusta Itämerellä (kuva 1A ja kuva 2 ): sinisimpukka-haahka-merikotka ja eläinplankton-kalat-merimetso-merikotka. A) Kenttänäytteenotto ravintoverkon eri tasoilta, keltaisella pohjalla kudokset, joista analysoitiin BUV-yhdisteet ja vihreällä näytematriisit, joista eristettiin mikromuoveja
Kalliolammikkojen vesikirput tuottavat kesän aikana useita sukupolvia. Korkein altistuspitoisuus asetettiin lähelle kunkin yhdisteen tunnettua maksimivesiliukoisuutta, minkä lisäksi koeasetelma sisälsi myös standardikokeen vaatimusten mukaisesti neljä alhaisempaa pitoisuutta sekä kontrollikäsittelyt. Merimetson nokan mittausta näytteenoton yhteydessä (C). Kuvat A, B ja D Maiju Lehtiniemi, C Pinja Näkki. Kokeen ensimmäisenä kasvukautena, neljä kuukautta kestäneen muovialtistuksen jälkeen tuotetut lepomunat kerättiin talteen koeyksiköistä ja jätettiin talvehtimaan saarelle luontaisiin olosuhteisiin syksystä kevääseen. Eliönäytteiden keräämiseen liittyvää työskentelyä. magna -vesikirppuja, ja lasketaan eri pitoisuuksille altistetut liikkumattomat ja kuolleet yksilöt 24 tunnin ja 48 tunnin kohdalla altistuksen alkamisesta. Kuoriutumismenestyksellä on vaikutusta taas muodostuvan vesikirppuyhteisön kokoon. Kalliolammikoissa elävät vesikirput altistettiin näille käsittelyille mahdollisimman luonnollisessa ympäristössä ulkosaaren avokalliolle pystytetyissä kokeissa (kuva 3 ). 202; kuva 1C ). Kokeen lopputuloksena pystytään arvioimaan yhdisteiden akuuttia myrkyllisyyttä vesiympäristössä. Sinisimpukoiden keräystä analyyseihin ja mittausta kentällä (D). Kokeen lopuksi lepomunat kerättiin jälleen talteen ja niiden annettiin kuoriutua kevättä vastaavissa olosuhteissa laboratoriossa. BUV-yhdisteet vaikuttavat vesikirppujen kuolleisuuteen ja kasvuun BUV-yhdisteiden vaikutuksia vesikirpuille tutkittiin myös kokeellisesti standardoidun akuutin toksisuustestin avulla (OECD Acute Immobilization Test No. Näistä lepomunista muodostuu suotuisissa olosuhteissa seuraavan vuoden ensimmäinen vesikirppuyhteisö. Kokeen tulokset osoittavat, että koeasetelmassa toteutettu muovialtistus vähentää tuotettujen lepomunien määrää ja voi siten heikentää yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksia pienemmän yhteisökoon myötä. Keväällä munat siirrettiin jälleen koeyksiköihin ja altistuskäsittely tehtiin uudelleen. Tarkasteluun valittiin kolme yhdistettä: UV-P, UV-320 ja UV-350. Rasvarauhasnäytteenottoa (A) sekä pään mittausta (B) haahkanaaraasta. Standarditestimenetelmästä poiketen altistusta jatkettiin 48 tunnin jälkeen vielä toiset 48 tuntia. Tutkituista yhdisteistä UV-P aiheutti korkeimmissa altistuspitoisuuksissa annosriippuvaista kohonnutta kuolleisuutta, mutta yhtä selkeitä vaikutuksia ei havaittu UV-320ja UV-350yhdisteillä. Testissä käytetään mallieliöinä vastakuoriutuneita D. Kesän lopulla vesien kylmentyessä vesikirput tuottavat lepomunia, jotka talvehtivat lammikoiden pohjan mudassa. Pidennetyn kokeen aikana tarkasteltiin myös vesikirppupoikasten kasvua. Kaksivuotisen kokeen aikana pystyttiin seuraamaan altistumisesta mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia vesikirppujen lisääntymiseen ja seuraavan vuoden yhteisön muodostumiseen. Mielenkiintoinen havainto oli, että korkeammissa UV-P-pitoisuuksissa vesikirppujen Kuva 2. Muovin pitkäaikaisvaikutukset vesikirppuyhteisölle Mikromuovihiukkasten ja muovisesta suojapeitteestä vapautuvien kemikaalienvaikutusta vesikirppuihin tutkittiin Tvärminnen saaristossa pohjoisella Itämerellä (kuva 1B ). A B C D 25 Vesitalous 4/2025 HAITALLISET AINEET. Molemmat kokeessa käytetyt käsittelyt, eli mikromuovialtistus ja muovista liukenevat kemikaalit, aiheuttivat alemman lepomunien tuoton verrattuna kontrolliolosuhteisiin, joissa ei ollut muovitai kemikaalilisäystä
https://doi. PLASTER-hanke tuotti uutta tietoa erityisesti muovien haurastumisesta luonnossa, mikromuovien kulkeutumisesta Itämeren ravintoverkossa, muoveissakin käytettyjen PFASja BUV-yhdisteiden esiintymisestä Itämeren ekosysteemissä sekä muovien ja niihin liittyvien kemikaalien haitoista vesieliöille. Lasisia koeyksiköitä sijoitettiin 4-5 kpl suuremman saavin sisälle, jotta ne pysyivät pystyssä ja ehjinä kalliolla 4 kk kokeen ajan. & Zimmermann, L. Koe sisälsi yhteensä 42 koeyksikköä, joissa oli satunnaistetusti kaksi erilaista altistusta, joko kokeessa käytetystä muovipeitteestä valmistettuja mikromuovihiukkasia tai yksi isompi muovinpalanen samasta materiaalista. State of the science on plastic chemicals – Identifying and addressing chemicals and polymers of concern, http:// dx.doi.org/10.5281/zenodo.10701706. OECD Acute Immobilization Test No. 173:113103. Lehtiniemi, M., Hartikainen, S., Turja, R., Lehtonen, K.K., Vepsäläinen, J., Peräniemi, S., Leskinen, J., Setälä, O. 202, (2004). Näin ollen olisi tärkeää asettaa käyttörajoituksia, joilla näiden pysyvien ja kertyvien aineiden siirtymistä ympäristöön voitaisiin hillitä ja ympäristöriskejä vähentää. (2023). kasvu hidastui, millä saattaa olla kauaskantoisia populaatioja ekosysteemitason vaikutuksia. Tieto puutteellisesti säänneltyjen kemikaalien vapautumisesta ympäristöön, kulkeutumisesta ja kertymisestä ravintoverkoissa ja haitallisuudesta lisääntyy maailmanlaajuisesti. Wagner, M., Monclús, L., Arp, H.P.H., Groh, K.J., Løseth, M.E., Muncke, J., Wang, Z., Wolf, R. Marine Pollution Bulletin, 196. https:// www.oecd.org/en/publications/2004/11/test-no-202-daphnia-sp-acute-immobilisation-test_g1gh28f3.html Peng, X., Fan, Y., Jin, J., Xiong, S., Liu, J., Tang, C. A B C 26 www.vesitalous.fi HAITALLISET AINEET. Bioaccumulation and biomagnification of ultraviolet absorbents in marine wildlife of the Pearl River Estuarine, South China Sea. A) ja B) Koeasetelma pystytettynä Tvärminnen saaristoon. Tutkimustietoa tarvitaan siis edelleen kipeästi monista lisätyistä kemikaaleista, niiden biokertyvyydestä ja vaikutuksista ympäristössä luotettavan riskinarvioinnin toteuttamiseksi ja tarvittavan sääntelyn kehittämiseksi. Erot eri yhdisteiden vaikutuksissa saattavat johtua osittain niiden vesiliukoisuudesta; UV-P on tutkituista yhdisteistä vesiliukoisin ja siten sen biosaatavuus on mahdollisesti korkein. Mar Pollut Bull. envpol.2023.121156. Muoviin lisätyistä tai niihin päätyneistä 16 000 kemikaalista kuitenkin vain 6% on toistaiseksi sääntelyn alaisia (Wagner ym. org/10.1016/j.marpolbul.2023.115553. Environmental Pollution 225: 55–65. (2017). Exposure to leachates from post-consumer plastic and recycled rubber causes stress responses and mortality in a copepod Limnocalanus macrurus. https:// doi.org/10.1016/j.envpol.2017.03.035 Tuuri, E.M., Leterme, S.C, 2023. Kuvat Maiju Lehtiniemi. https://doi.org/10.1016/j.marpolbul.2021.113103. 2024). How plastic debris and associated chemicals impact the marine food web: A review, Environmental Pollution 321, https://doi.org/10.1016/j. Kuva 3. (2024). C) Kenttälaboratorio koeyksiköistä kerättyjen näytteiden jatkokäsittelyä varten. Tietoa kaivataan riskinarvioinnin ja sääntelyn kehittämisen tueksi Monet muoviin valmistettaessa lisätyt, myöhemmin haitallisiksi todetut aineet ovat päätyneet kansainvälisen sääntelyn alle ja niiden käyttöä on rajoitettu tai käyttö on kielletty. (2021). Kirjallisuus Kangas, A., Setälä, O., Kauppi, L., Lehtiniemi, M. Trophic transfer increases the exposure to microplastics in littoral predators
Yläjuoksun korkeat pitoisuudet yllättivät Näytteenotto aloitettiin kevättulvan aikaan huhtikuussa 2024 (kuva 1 ). Porvoonjoen osalta tietoa PFASpitoisuuksista joen ylätai keskiosassa ei ollut, kunnes EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelman osarahoittaman PARC-hankkeen (Partnership for the Assessment of Risks from Chemicals) myötä Syken tutkijat saivat tilaisuuden tarkastella Porvoonjokea tarkemmin. Vesinäytteitä otettiin sekä keväällä että kesällä 2024, sillä haluttiin saada selville pitoisuustasot sekä korkean että alhaisen virtaamaan aikana. Näytteet kerättiin seitsemältä pisteeltä Porvoonjoesta, Hennalan hulevesiojasta sekä kahPorvoonjoki •143 km pitkä joki, joka saa alkunsa Salpausselän eteläpuolelta Kärkölän, Lahden ja Hollolan kuntien alueelta ja laskee Orimattilan, Pukkilan, Askolan ja Porvoon läpi Suomenlahteen •Valuma-alueella (1270 km²) asuu noin 100 000 asukasta •Ekologinen tila tyydyttävä–välttävä •Jokeen lasketaan Lahden Kariniemen ja Ali-Juhakkalan, Nastolan sekä Orimattilan jätevedenpuhdistamoilla puhdistetut jätevedet. Näytteenottoajankohdat ja näytteenottajat on merkitty kuvaajaan ympyröinä. Vantaanjoella on sittemmin tehty tutkimuksia, joissa on selvitetty PFAS-yhdisteiden päästölähteitä ja puhdistuskeinoja (VHVSY 2024). Näytteenottoa edelsi lyhyt takatalvi, jonka aikana sataneet lumet olivat juuri sulamassa, joten valumavesien määrä joessa oli suuri. 11 km päässä jokisuusta vuonna 2024. Näytepisteet sijoitettiin näiden oletettujen päästölähteiden yläja alajuoksulle. Kuva 1. Suomessa on muitakin vesistöjä, joissa PFAS-pitoisuudet ovat korkeita, kuten Helsingissä Vantaanjoen edustalla oleva Vanhankaupunginlahti (Siimes ym. 28 www.vesitalous.fi HAITALLISET AINEET. Syken tutkijoiden oletuksena oli, että PFAS-yhdisteistä merkittävä osa tulisi Porvoonjokeen etenkin Lahden, sekä pienemmissä määrin myös Nastolan ja Orimattilan jätevedenpuhdistamoilta. Näytteet analysoitiin PARC-hankkeen yhteistyökumppanin laboratoriossa Ruotsissa (IVL Svenska Miljöinstitutet). 2019, Junttila ym. Lisäksi haluttiin selvittää, tuleeko PFAS-yhdisteitä jokeen Lahden Hennalan hulevesikosteikolta, jonne johdetaan hulevedet Lahden keskustan alueelta. Joen virtaama jatkuvatoimisella Virtaalan mittausasemalla n. 2019) sekä Pirkkalan Hahmojärvi (STT 2024)
Virtaamaolosuhteilla oli selkeä vaikutus joen PFASpitoisuuksiin (kuva 3 ). Toinen yllätys oli, että PFOS:n pitoisuus jokivedessä ylitti kesäkuussa ympäristönlaatunormin jo ensimmäisellä näytepisteellä Lahdesta yläjuoksulle päin (Porvoonjoki 1, kuva 2 ja 3 ). Myös huhtikuussa PFOS-pitoisuus oli laatunormin tuntumassa jo tällä näytepaikalla. Kuva 2. Lahden ja Orimattilan välillä täytyy siis sijaita yksi tai useampi PFAS-pitoisuutta ylläpitävä päästölähde. Näytteenottokuukausien kuormat on esitetty muodossa huhtikuu/kesäkuu. delta pisteeltä Palojoesta Nastolan jätevedenpuhdistamon alajuoksulta (kuva 2 ). Yllättävää oli, etteivät PFAS-yhdisteiden pitoisuudet laimentuneet Lahden ja Orimattilan välillä, vaikka joen virtaama kasvoi kaupunkien välillä huhtikuussa 27 % ja kesäkuussakin 18 %. 29 Vesitalous 4/2025 HAITALLISET AINEET. Joessa kulkeva PFAS-kuorma on merkitty vihreällä, kuormituslähteistä (jätevedenpuhdistamot ja hulevesioja) jokeen päätyvä PFAS-kuorma punaisella. Lahden yläpuolinen valuma-alue ei siis olekaan PFAS-yhdisteiden suhteen puhdasta aluetta, vaan oletuksesta poiketen yläjuoksullakin sijaitsee jokea merkittävästi kuormittavia PFAS-päästölähteitä. Joen virtaama oli hyvin pieni ja jätevesien osuus joen kokonaisvirtaamasta suuri. PFOSja PFAS-kuorma (g/vrk) pintavesissä ja jätevesissä huhtikuussa ja kesäkuussa. PFAS-yhdisteiden summapitoisuus Porvoonjoessa oli kesäkuussa jopa nelinkertainen verrattuna huhtikuun summapitoisuuteen. Jätevedenpuhdistamojen purkupisteet on esitetty kolmioina, pintavesinäytepisteet ympyröinä. Toinen näytteenotto ajoittui kesäkuun alkuun kuivan jakson keskelle. Esimerkiksi noin puoli kilometriä Lahden jätevedenpuhdistamojen purkupisteestä alajuoksulle päin sijanneella näytepisteellä (Porvoonjoki 2, kuva 2 ) joen virtaamasta lähes 20 % oli puhdistettua jätevettä, kun huhtikuussa jätevesien osuus oli vain 5 %
Näytepisteiden välillä jokeen päätyneestä PFOS-kuormasta noin 70 % oli peräisin Lahden jätevesistä ja 25 % hulevesistä. tiedonanto). Kesäkuussa PFAS-kuormassa havaittiin selvä kasvu Lahden jätevedenpuhdistamoiden purkupisteen jälkeen. Ensimmäisen ja toisen näytepisteen välisestä PFOSkuorman kasvusta 80 % oli peräisin Lahden jätevedenpuhdistamoilta. Orimattilan taajama-alueella sijaitsee kuitenkin runsaasti vanhoja ja nykyisiä teollisuuskiinteistöjä, joiden maaperään on voinut päätyä PFAS-yhdisteitä. Toinen selkeä nousu PFAS-kuormassa havaittiin Palojoen yhtymäkohdan ja Orimattilan jätevedenpuhdistamon purkupisteen jälkeen. Kuorman laskenta perustui PFASanalyysien tuloksiin ja jokinäytepisteillä VEMALA-mallin (Huttunen ym. Kesäkuussa Hennalan hulevesiojan PFASkuorma oli mitätön ojan ollessa lähes kuiva. Alueella on myös ollut sammutusvaahtojen käyttöä vaatineita tulipaloja (Kirsi LiukkonenHämäläinen, suul. Kuva 3. Hulevedet ovat merkittävä PFASpäästölähde ainakin runsaan pintavalunnan aikaan: huhtikuussa hulevesiojan PFOS-kuorma Porvoonjokeen oli yli kaksinkertainen verrattuna Nastolan ja Orimattilan jätevedenpuhdistamojen yhteenlaskettuun PFOS-kuormaan. PFOS:n pitoisuus ja PFAS-yhdisteiden summapitoisuus huhtija kesäkuun näytteissä. Huhtikuussa PFAS-yhdisteiden kuorma kasvoi lähes tasaisesti ensimmäisen ja toiseksi viimeisen näytepisteen välillä. Tuloksiin vaikuttaa myös jokivedessä esiintyvä PFASpitoisuuden ajallinen vaihtelu. Jätevesikuormat perustuvat puhdistettujen jätevesien mittaustuloksiin ja vesilaitosten toimittamiin tietoihin jokeen johdetun puhdistetun jäteveden määrästä. Kaupunkivedet ja jätevedet merkittäviä PFAS-päästölähteitä PFAS-yhdisteiden päästölähteiden merkityksen selvittämiseksi laskettiin joessa kulkeva PFAS-kuorma eri näytepisteillä, sekä PFAS-kuorma jätevedenpuhdistamoilta ja Hennalan hulevesiojasta Porvoonjokeen. Kesäkuussa PFASkuorma näyttää pienentyvän kolmanneksi viimeisen näytepisteen jälkeen. 30 www.vesitalous.fi HAITALLISET AINEET. PFOS-kuorman kasvu Porvoonjoen kahden ylimmän näytepisteen välillä aiheutui huhtikuussa lähes täysin Hennalan hulevesiojan ja Lahden jätevesien PFOSkuormituksesta. Hennalan hulevesiojan ja Palojoen ylimmän näytepisteen virtaamat mitattiin virtaamamittarilla näytteenottojen yhteydessä. Todellisuudessa tällaista ilmiötä tuskin tapahtuu, vaan tulos on seurausta näytteenottohetkelle ajoittuneesta keskimääräistä matalammasta PFAS-pitoisuudesta. Nastolan jätevedenpuhdistamon osuus Palojoen kokonaiskuormasta oli puolestaan vain 5 %, joten valtaosa PFOS-kuorman alkuperästä jäi epäselväksi. Palojoen kokonaiskuorman osuus PFOS-kuorman noususta oli noin 30 % ja Orimattilan jätevedenpuhdistamon osuus vain 2 %. Punainen katkoviiva osoittaa PFOS:n AA-EQS-ympäristönlaatunormin tason. Näytepaikkojen sijainnit on esitetty kuvassa 3. Valtaosa huhtikuun kuormasta koostui yhdisteistä perfluoributaanihappo (PFBA), perfluoriheksaanihappo (PFHxA) ja PFOS. 2015) mukaan simuloituihin virtaama-arvioihin
jätevesinäytteet, PFOA-pitoisuuden vaihteluväli oli 0,055–12 ng/l. Lahden kaupunki puolestaan keräsi joulukuussa näytteitä Kujalan kiertotalouskeskuksen ja Nastolan suljetun kaatopaikan alueen ojista sekä Hennalan hulevesikosteikkoon tulevasta ja lähtevästä vedestä. Huippuvuorilla (Hartz ym. 31 Vesitalous 4/2025 HAITALLISET AINEET. Kesällä kuivaan aikaan valumavesien kuorma jokeen on pieni eikä yhdisteitä päädy puhdistamoillekaan hulevesien mukana. 2018) ja lumesta mm. Joen keskiosan PFAS-pitoisuutta ylläpitävät päästölähteet sijaitsevat siis todennäköisesti lähempänä Lahtea, mihin Vartio-ojan tulokset viittaavatkin. Näytteet analysoitiin tällä kertaa Syken laboratoriossa. Näille yhdisteille yhteenlaskettu kuorma oli huhtikuussa 1,6 g/vrk, kesäkuussa ja marraskuun alussa 0,19 g/vrk ja marraskuun lopussa 0,085 g/vrk. Kumpikaan uoma ei kuitenkaan osoittautunut merkittäväksi PFAS-päästölähteeksi, vaan niiden yhteenlaskettu yhdistekohtainen osuus Porvoonjoen keskiosan PFAS-kuormasta oli enimmilläänkin alle 5 %. Syken ja IVL:n laboratorioissa analysoitiin 17 yhdistettä verrattavissa olevalla tarkkuudella. Köylinjoki saa alkunsa Kujalan kiertotalouskeskuksen läheltä ja Miekantien ojanäytepisteen vedet valuvat siihen. Vartio-ojan PFAS-kuorma oli samaa suuruusluokkaa kuin Hennalan hulevesiojassa huhtikuussa. Nastolan vanhan kaatopaikan näytteessä havaittiin erityisen korkeana pitoisuutena PFOA-yhdistettä (52 ng/l). Kaikissa muissa näytteissä, ml. Miekantien ja Nastolan vanhan kaatopaikan näytepisteiden vedet virtaavat Palojokeen, kun taas Linnaistentien näytepisteen oja yhdistyy Vartio-ojaan, joka puolestaan liittyy Porvoonjokeen Lahden eteläpuolella Jokimaan raviradan lähellä. Syksyllä pintavalunta taas lisääntyy, mutta jokeen ei huuhtoudu PFAS-yhdisteitä samaan tapaan kuin lumien sulamisen yhteydessä. Lahdessa ennen jätevedenpuhdistamojen purkupistettä joessa kulkevasta PFOS-kuormasta noin 30 % arvioitiin olevan peräisin Vähäjoesta ja 60 % Porvoonjoen ylimmän näytepisteen valuma-alueelta Kärkölän suunnasta. Yksi mahdollinen selittävä tekijä kevään suurempaan kuormaan voisikin olla, että keväällä jokeen huuhtoutuvat talven aikana laskeuman, lumen ja sateen mukana tulleet PFAS-yhdisteet. Syke otti näytteitä kolmelta yläjuoksun näytepisteeltä sekä Hollolan ympäristöviranomaisten vinkin perusteella myös Porvoonjokeen laskevasta Vähäojasta. Vähäojaan virtaa Hollolan keskustaajaman hulevesiä ja joen valuma-alueella sijaitsee suljettu kaatopaikka. Vartio-oja oli Lahden kaupungin näytepisteistä ainoa, jolle pystyttiin laskemaan PFAS-kuorma. Myös Vähäjoen suulla PFOS-pitoisuus oli korkeahko, 0,89 ng/l. PFAS-yhdisteitä on havaittu Ruotsissa laskeumasta (Johansson ym. Lahden ja Orimattilan kaupungit alkoivat loppuvuodesta selvittää alueillaan sijaitsevia PFAS-päästölähteitä. Palojokeen laskevista sivu-uomista tutkittiin kahta, eli Köylinjokea ja Heinjokea. Kumpikin sivu-uoma osoittautui merkittäväksi Palojoen PFAS-kuormituksen kannalta. Kaatopaikkojen valumavedet voivat siis sisältää huomattavan suuria PFAS-pitoisuuksia ja aiheuttaa merkittävää kuormitusta vesistöihin. PFOS-pitoisuus ylitti ympäristönlaatunormin edelleen jopa ylimmällä näytepisteellä, joka sijaitsi n. Näytteet analysoitiin Syken laboratoriossa. Yläjuoksun päästölähteen etsintä jatkuu Yläjuoksun yllättävän korkean PFOS-pitoisuuden syy haluttiin selvittää ja marraskuussa Porvoonjoen yläjuoksulta otettiin lisää näytteitä. PFOS:n osalta Köylinjoen osuus oli 31 % ja Heinjoen 18 %, eli yhteensä sivu-uomien osuus oli noin puolet Palojoessa näytepäivänä kulkeneesta PFOS-kuormasta. Hulevesiojan virtaama oli huhtikuussa lähes sama kuin Vartio-ojassa joulukuussa ja myös näytepisteiden aineprofiilit vastasivat toisiaan, joten näitä kahta uomaa voi pitää samanlaisina PFAS-kuormittajina. PFOS-kuorman alkulähde ei kuitenkaan vieläkään selvinnyt. Orimattilan kaupunki otti näytteet marraskuussa Palojoen sivu-uomista sekä Porvoonjoen keskivaiheilla jokeen yhtyvistä uomista. Lahden ja Orimattilan välillä Porvoonjokeen yhtyy useita pieniä puroja, joista Rengonoja ja Untamonoja valittiin näytepaikoiksi niiden valuma-alueilla sattuneiden tulipalojen perusteella. 2024). Tulokset viittaavat siihen, että keväällä lumien sulamisen aikaan runsaat valumavedet huuhtovat PFAS-yhdisteitä valuma-alueen tuntemattomista päästölähteistä jokeen. 23 km Lahdesta yläjuoksulle päin. PFAS-kuorman ajallinen vaihtelu on merkittävää Orimattilan näytteiden tulokset paljastivat, että Palojoen kuljettamassa PFAS-kuormassa esiintyy suurta vaihtelua. Kaatopaikat päästölähteinä Sekä Kujalan kiertotalouskeskuksen että Nastolan suljetun kaatopaikan lähiojien vesistä havaittiin korkeita PFASpitoisuuksia. Vartio-ojan kuorma joulukuun näytteenottopäivänä Porvoonjokeen oli suurempi kuin Palojoen kuorma kesätai marraskuun näytteenottopäivänä ja suurempi kuin Vähäojan kuorma marraskuun näytteenottopäivänä. Linnaistentien, Miekantien ja Nastolan vanhan kaatopaikan näytepaikoilla havaittiin 13 eri PFASyhdistettä, kun taas muilla Lahden näytepaikoilla yhdisteitä havaittiin 9–11. Köylinjoen osuus Palojoen PFHxA-kuormasta oli 46 % ja PFOA-kuormasta 29 %
Kuva 4. Muutaman kymmenen PFAS-yhdisteen mittaaminen ei kuitenkaan riitä, jos halutaan arvioida kaikkien PFAS-yhdisteiden esiintymistä ympäristössä. TOP-analyysi. 32 www.vesitalous.fi HAITALLISET AINEET. Tulokset osoittivat, että valtaosa Porvoonjoessa esiintyvistä PFAS-yhdisteistä ovat tuntemattomia prekursoreita (kuva 4 ), joiden alkuperä ja ympäristövaikutukset tunnetaan huonosti. Pysyvien PFAS-yhdisteiden ja prekursorien summapitoisuudet huhtija kesäkuun näytteissä. Osa huhtija kesäkuun näytteistä analysoitiin myös tällä menetelmällä IVL:ssä. Kokonaispitoisuuksissa prekursorit korostuvat Yleisesti target-analytiikalla mitataan korkeintaan kymmeniä PFAS-yhdisteitä. Tätä tarkoitusta varten on kehitetty Total Oxidizable Precursor Assay eli ns. TOP-analyysissä pyritään vahvan hapettimen ja kuumentamisen avulla hajottamaan mahdollisimman suuri osa näytteen prekursoreista pysyviksi PFASyhdisteiksi
2024. Paikallistietämys onkin tärkeää kartoituksia suunniteltaessa. 2018. Lähteet Hartz, W., Björnsdotter, M., Yeung, L., Humby, J., Eckhardt, S., Evangeliou, N., Jogsten, I., Kärrman, A., Kallenborn, R. 33 Vesitalous 4/2025 HAITALLISET AINEET. http://hdl.handle.net/10138/301460. Water 11:4. Siimes, K., Vähä, E., Junttila, V., Lehtonen, K.K., Mannio, J. Tietoa PFAS-yhdisteiden päästölähteistä tarvitaan lisää ja oletettavaa onkin, että PFAS-yhdisteiden kartoitustarpeet eivät tulevaisuudessa vähene. Kartoituksissa tulisikin kiinnittää huomiota siihen, että valittu laboratorio pystyy analysoimaan näitä eri yhdisteitä riittävällä määritystarkkuudella. Haitalliset aineet Suomen vesissä. https://doi.org/10.1007/s10666-015-9470-6. PFASs in Finnish Rivers and Fish and the Loading of PFASs to the Baltic Sea. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n internetsivut, viitattu 7.2.2025. Porvoonjoen kartoituksessa Lahden, Orimattilan ja Hollolan ympäristöviranomaiset auttoivat niin paikkojen valinnassa, näytteenotossa kuin tulosten tulkinnassakin, minkä ansiosta päästöjen lähteitä voitiin tunnistaa paremmin. Environmental Science and Technology 58(49). 2015. Mikäli kartoitukset suunnitellaan huolellisesti yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa, voidaan kohtuullisilla kustannuksilla saada erilaisten vesistöjen tilannetta selvitettyä. (toim.). Valmistelussa on PFOSnormin muuttaminen 24 PFAS-yhdisteen summaksi ja raja-arvojen kiristyminen. vhvsy.fi/sivut/PFAS-hanke. Tilanne ja seurannan suuntaviivat. Spatial variation in the atmospheric deposition of perfluoroalkyl acids: source elucidation through analysis of isomer patterns. Toinen merkille pantava asia on näytteenottoajankohtien valinta. Sources and Seasonal Variations of Perand Polyfluoroalkyl Substances (PFAS) in Surface Snow in the Arctic. STT Suomen Tietotoimisto, tiedote 29.11.2024: Kaloista löytyi suuria pitoisuuksia haitta-aineita entisen paloharjoitusalueen läheltä Pirkkalassa. https://www.sttinfo.fi/ tiedote/70719883/kaloista-loytyi-suuria-pitoisuuksia-haittaaineita-entisen-paloharjoitusalueen-lahelta-pirkkalassa?publi sherId=69817881&lang=fi. https://doi.org/10.1021/acs.est.4c08854. Mitä kartoituksesta opittiin. Environ Model Assess 21, 83–109. https://doi.org/10.3390/w11040870. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8/2019. Huttunen, I., Huttunen, M., Piirainen, V. Viitattu 7.2.2025. Osan näytteistä kustansivat Lahden ja Orimattilan kaupungit. Porvoonjoen kartoitus osoittaa, että PFAS-yhdisteiden päästölähteitä voi sijaita lähes missä tahansa. Etenkin virtavesistä olisi hyvä ottaa useampi näyte vuodessa erilaisten virtaamaolosuhteiden aikoihin, sillä pitoisuuksissa voi olla huomattavia eroja eri vuodenaikoina. Johansson, J., Shi, Y., Salter, M., Cousins, I.T. https://doi.org/10.1039/C8EM00102B. A National-Scale Nutrient Loading Model for Finnish Watersheds—VEMALA. Environmental Science: Processes & Impacts 2018(20). Kiitokset • Kirsi Liukkonen-Hämäläinen, Orimattilan kaupunki • Ismo Malin, Lahden kaupunki • Mari Pihlaja-Kuhna ja Sameli Männistö, Hollolan kunta • Olli Leino, Katri Siimes, Noora Perkola ja Lauri Äystö, Suomen ympäristökeskus Tutkimuksen rahoitti EU Partnership for the Assessment of Risks from Chemicals (Horisontti Eurooppa, www.eu-parc.eu). Korppoo, M., Lepistö, A., Räike A., Tattari, S., Vehviläinen, B. VHVSY 2024. Jätevedenpuhdistamot ovat selkeä yksittäinen päästölähde, mutta niiden lisäksi hulevedet ja kaatopaikkojen sekä pilaantuneiden maiden suotovedet voivat aiheuttaa merkittäviä päästöjä. https://www. Junttila, V., Vähä, E., Perkola, N., Räike, A., Siimes, K., Mehtonen, J., Kankaanpää, H., Mannio, J. 2019. 2019. Euroopan komissio valmistelee parhaillaan päivitystä EU:n ympäristönlaatunormidirektiiviin
(Kuva HSY, kuvaaja Antton Vainio) 34 www.vesitalous.fi HAITALLISET AINEET. Toukokuussa päättyneessä projektissamme me Helsingin seudun ympäristöpalveluilla muistutimme asukkaita siitä, että pienillä arjen valinnoilla jokainen voi suojella Itämerta. Nuorten tavoittamiseksi tuotimme projektissa videoita, joissa hyödynnettiin sosiaalista mediaa ja kohderyhmälle tuttuja vaikuttajia. Videot käsittelivät muun muassa siivouksen, kosmetiikan ja pikamuodin haitallisia aineita, kodin vaarallisia jätteitä sekä yleisemmin arjen kemikaalikuormaa. Myös lääkkeiden ja vaarallisten jätteiden vääränlainen hävittäminen kuormittaa Itämerta. Niitä päätyy vesistöihin aivan tavallisten arjen tuotteiden ja tavaroiden käytön myötä. Vaikuttajavideoiden lisäksi toteutimme neljä animaatiota, joita nähtiin kevään aikana sosiaalisen median lisäksi muun muassa pääkaupunkiseudun korkeakoulujen infonäytöillä. Haitallisista aineista voi viestiä monella tapaa. Lisäksi järjestimme sekä asukkaiden että median huomion herättämiseksi näyttävän tempauksen Helsingin Kansalaistorilla. Toukokuisessa tempauksessamme wc-pytyt kertoivat, miten jokainen voi tehdä arjessaan ympäristöystävällisempiä valintoja. MINNA HUOVINEN Filosofian maisteri (Ympäristö tieteet), projektipäällikkö projektissa "Haitalliset aineet – arjen valintojen vaikutus Itämeren tilaan", Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY minna.huovinen@hsy.fi Arkemme kuormittaa Itämerta – mitä voimme tehdä toisin Haitalliset aineet uhkaavat Itämerta. Videoita julkaistiin YouTubessa, Instagramissa sekä TikTokissa. Vaikuttavaa viestintää somessa ja tapahtumassa Projektissa valmistui yhteensä kolmetoista videota. Näistä yhdeksän toteutettiin vaikuttajayhteistöinä, joissa mukana olivat Jesusguised, PinkkuPinsku, Aurikatariina, Olivia Vidael sekä Toimistopojat. Y mpäristöministeriön Ahti-ohjelmasta rahoitusta saaneessa projektissamme Haitalliset aineet – arjen valintojen vaikutus Itämeren tilaan (10/2024–5/2025) tavoitteena oli lisätä pääkaupunkiseudun asukkaiden ja erityisesti nuorten (16–30-vuotiaiden) ymmärrystä haitallisista aineista ja motivoida toimimaan siten, etteivät nämä aineet päätyisi Itämereen
Kuva HSY, kuvaaja Antton Vainio. •Vie vaaralliset jätteet oikeaan keräykseen. Samalla pytyt kertoivat, miten jokainen voi helpoilla ja yksinkertaisilla teoilla suojella Itämerta arjessaan. Tuotimme projektissa yhteensä kolmetoista videota, jotka lähestyivät haitallisia aineita eri näkökulmista. Samalla muokataan sosiaalisia normeja kohti kestävämpiä käytäntöjä. Näitä ovat esimerkiksi turhan kulutuksen vähentäminen, vähemmän haitallisten vaihtoehtojen suosiminen sekä vaarallisten jätteiden asianmukainen hävittäminen. Projektin keskeinen tavoite oli herättää huomio siihen, miten jokainen voi tehdä osansa. Lisäksi viestimme näkyivät ja kuuluivat useissa lehdissä ja radiokanavilla. Toukokuun alussa järjestimme Helsingin Kansalaistorilla ”Pytyllä on asiaa” -tempauksen, jonka vetonaulana oli 42 wc-pytystä koostuva teos Itämeren portit. 35 Vesitalous 4/2025 HAITALLISET AINEET. Kohti kestävämpää arkea Vaikka yksittäisen ihmisen valinnat voivat tuntua vähäisiltä, niiden vaikutus on välitön ja esimerkillä on voimaa. Teos kiinnitti huomion reitteihin, joita pitkin haitalliset aineet kulkeutuvat kotoa viemäriin. Animaatiokuvitukset on tehnyt Laura Tuppurainen) Tempauksemme houkutteli runsaasti asukkaita sekä mediaa tutustumaan arjen haitallisiin aineisiin. Videot keräsivät toukokuun loppuun mennessä yhteensä yli miljoona katselukertaa. (Kuvakaappaus HSY:n YouTube-soittolistalta. Onnistuimmekin projektissa lisäämään tietoisuutta ja herättämään keskustelua aiheesta. •Suosi ympäristömerkittyjä tuotteita. Katsojista noin 85 % oli iältään 13–34-vuotiaita. Vaikuttajayhteistyöt olivatkin tehokas keino tavoittaa nuoria: valtaosa katselukerroista kertyi vaikuttajien kanavista, ja näistä katseluista noin 90 % tuli 13–34-vuotialta. Tempaus houkutteli paikalle runsaasti asukkaita ja mediaa. Videot ja tempaus tavoittivat suuren määrän yleisöä ja herättivät keskustelua niin videoiden kommenttikentissä, tapahtumassa kuin mediassakin. Suojele Itämerta omassa arjessasi •Ennen kuin ostat uutta, harkitse mitä todella tarvitset. •Noudata käyttöja annosteluohjeita. Tietoisuuden lisääminen ja helpot keinot arjen kemikaalikuorman vähentämiseksi madaltavat kynnystä toimia ympäristöystävällisesti. Keskustelimme päivän aikana yli 1300 asukkaan kanssa, minkä lisäksi paljon ihmisiä kävi itsekseen tutkimassa teostamme
Isommat joet ovat meillä pääosin vesivoimantuotannossa, eikä niiden tilaa ole pääsy laajemmassa mitassa parantamaan. Ongelmien hallitsemiseksi on toteutettu isoja kunnostusohjelmia. Tehokas laidunnus on lisännyt eroosiota. Uitto loppui vesistö kerrallaan ja virtavesikunnostus pääsi vauhtiin 1980luvulla. Sisävesissä esiintyy useita endeemisiä kalalajeja, minkä takia vieraslajien istutusten suhteen ollaan erityisen varovaisia. Kalastuksen ylläpitämät ekosysteemipalvelut tuottavat Irlannissa huomattavia sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä maaseutualueille, muun muassa noin 11 000 työpaikkaa ja noin 850 miljoonan euron rahallisen tuoton. Metsien raju väheneminen ja tehokas maankuivatus ovat nopeuttaneet valunnan päätymistä vesistöihin. Irlannissa tulvavirtaamille mitoitetut kuivatusuomat ovat yksipuolisia ja normaalivirtaamilla liian matalia. Hydrologisissa oloissa on toki eroja. Suomalaisetkin kokemukset olivat esillä. Yhteistä maille on, että turvetuotanto vaikuttaa vesiin eikä varsinaista vuoristoa ole. Kalastus sisävesillä ja rannikolla on lähes kokonaan vapakalastusta. Nämä työt kohdisSeurannoilla on suuri rooli Irlannin virtavesikunnostuksissa ESA LAAJALA DI, Vesistökunnostus VesKu Oy esa.laajala@gmail.com AURORA HATANPÄÄ FM, Lapin ELY-keskus aurora.hatanpaa@elykeskus.fi TIMO YRJÄNÄ Filosofian tohtori Irlannin Westportissa järjestettiin vuonna 2002 kansainvälinen lohijokien kunnostusseminaari, jossa kerättiin tietoa alkamassa olevaa laajaa kunnostusohjelmaa varten. 36 www.vesitalous.fi VIRTAVESIKUNNOSTUKSET. Silti myös Suomessa on edelleen paljon kuivatusta ja tulvasuojelua varten perattuja pieniä jokia, joiden tila ei ole hyvä. Lohikaloihin kohdistuva kaupallinen kalastus on käytännössä lopetettu myös rannikkovesillä. Toimenpiteiden vaikutuksia on seurattu laaja-alaisesti. Vuonna 2023 järjestettiin Dublinissa miniseminaari, jossa vertailtiin virtavesiin liittyviä käytäntöjä Irlannissa ja Suomessa. Menetelmät olivat aluksi kehittymättömiä, mutta osaaminen kehittyi pikkuhiljaa. IFI toteuttaa kunnostuksia myös toisen valtion viraston OPW (Office of Public Works) rahoituksella. Vesistöjen jyrkkäpiirteisillä latvaosilla ongelmana on puuttomien rinteiden syöpyminen ja uoman liikkuminen. Talvet Irlannissa ovat leudompia kuin Suomessa, sademäärä on suuri ja se tulee lähes kokonaan vetenä varsinkin länsirannikolla. Suomessa metsiä on yli 70 % maapinta-alasta, mutta kuivatus on täälläkin äärevöittänyt valuntaa, kun yli puolet soista on ojitettu. Asukastiheys on yli nelinkertainen Suomeen verrattuna. Tulvavirtaamille mitoitetut uomat ovat yksipuolisia ja pienillä virtaamilla liian matalia. Seurantatulosten hyödyntämisestä voitaisiin ottaa oppia Suomessakin. Virtavesien tila Irlannissa on 74 000 km erilaisia virtavesiuomia. Kalastusta säädellään sisävesillä vain merivaelteisten lohikalojen osalta. Irlannissa Instream Fisheries Ireland -virasto (IFI) vastaa laajasti kalakantojen hoidosta ja suojelusta, samoin seurannoista ja tarvittavista vesistökunnostuksista. Näitä tehtäviä hoitavat meillä tällä hetkellä pääosin Luonnonvarakeskus ja ELY-keskukset. M etsien hakkaaminen, maankuivatus ja ylilaidunnus ovat muuttaneet Irlannin virtavesiä. Tehokas laidunnus lisää merkittävästi eroosiota. Toimintaa kehitetään edelleen. Suomen virtavesissä toteutettiin massiivinen perkausoperaatio sotien jälkeen puutavaran uiton helpottamiseksi. Vesistöalueiden kaltevilla latvaosilla ongelmana on puuttomien rinteiden syöpyminen sekä uomien leviäminen ja liikkuminen. Irlannin maapinta-alasta laidunta on 55 % ja peltoa 7 %, mutta metsää vain noin 10 %
Rantakasvillisuuden merkityksen esille tuominen on tärkeä osa tätä työtä. Selvitysten perusteella sovitaan millaisiin päämääriin milläkin vesistönosalla kannattaa pyrkiä. Myös jokivarsilla laiduntavien eläinten määrään on saatu sovittua rajoituksia. Kunnostuksiin sisältyy myös vaellusesteiden systemaattinen poistaminen sekä padoista, rummuista, että luonnonputouksista. Jyrkille puuttomille rinteille istutetaan puustoa eroosion estämiseksi ja valunnan hidastamiseksi. Sen on todettu auttavan kunnostushankkeiden läpivientiä. Ne tuottavat materiaalia habitaattien rakennusaineeksi ja eliöiden kiinnittymispinnoiksi. Kuva 1. ”Raskaampia” töitä, kuten uoman mutkittelun palauttamista käytetään siellä, missä se on mahdollista. 37 Vesitalous 4/2025 VIRTAVESIKUNNOSTUKSET. Ojitettuja soita on kunnostettu ja tehty kosteikkoja maatalousalueille, mutta laajempi valuma-alueiden vesienhallinnan järjestäminen on meilläkin vasta aluillaan. Lisäksi ne vastaavat pienissä uomissa pääosasta perustuotantoa. Jyrkkäpiirteisillä alueilla kiinnitetään uomakunnostusten lisäksi huomiota rantavyöhykkeeseen ja jokilaaksojen rinteisiin. Rakenne kerää kasvillisuutta ja estää eroosion jatkumisen ja uoman siirtymisen. Rantapuuston ja uomassa olevan puumateriaalin merkitys on suuri virtavesisysteemille. Tämä on erityisen tärkeää loivilla ja tulvavirtaamille mitoitetuilla uomilla, joilta kosket ja virta-alueet ovat lähes kokonaan hävinneet (kuva 1 ). Puuja kivimateriaalista rakennetut suisteet ja muut virtausta ohjaavat rakenteet panevat joen luontaiset prosessit töihin. Irlannissa kasvillisuuden palauttaminen on paljon suuremmassa roolissa kuin Suomessa ja piikkilanka on siellä erittäin tärkeä kunnostusmateriaali! (kuva 2 ). Puumateriaalin pinnalle muodostuva biofilmi ottaa kiinni vedessä liikkuvia ravinteita ja tuo niitä vesieliöstön käyttöön. tuvat vesistöihin, joissa kuivatus on edelleen keskeinen intressi. Suomessakin laajempia valuma-aluetoimia on tehty vielä varsin vähän. Syvänneuran (thalweg) ohjailu on tärkeässä roolissa kohteissa, joissa koko uoman mutkittelua ei maankäyttösyistä voida palauttaa. Rantojen aitaaminen on tärkeä kunnostustoimi, sillä varmistetaan ”sorkkaeroosion” loppuminen. Irlannissa käytetyt kunnostusmenetelmät Irlannissa kunnostusta edeltää perusteellinen selvitysvaihe. Valuma-alueen uomien ja jokilaakson ominaisuudet kartoitetaan, samoin kalaston ja muun vesieliöstön koostumus. Rantoja suojataan kiinnittämällä havupuiden runkoja oksineen syöpyvään törmään. Toisiinsa kytkettyjä puunrunkoja käytetään päävirtauksen ohjailuun. Puunrungot pysyvät pohjaan ankkuroituna paikoillaan, koska pohjoisille joille ominaista paksua jääkantta ei synny. Kokeiluhankkeissa aidatulle alueelle on rakennettu aurinkokennoilla toimivia vesiautomaatteja karjalle. Jokivarsille on saatu perustettua suojavyöhykkeitä kansallisten ympäristömääräysten avulla. IFI:n alueorganisaatiot käyvät jatkuvaa vuoropuhelua maanomistajien ja muiden asianosasten kanssa. Sen jälkeen suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet, jotka ovat tähän saakka kohdistuneet pääasiassa uomiin ja niiden lähivaluma-alueille. Virtavesieliöille sopivaa habitaattia rakennetaan pääosin konetyönä, mutta ”kevyin” ja edullisin menetelmin. Perinteisempiä kunnostustoimenpiteitä ovat syvänteiden kaivaminen ja suojakivien lisääminen sekä kutusoraikkojen rakentaminen. Irlannissa yleisesti käytettäviä virtausta kiihdyttäviä ja padottavia ”kevyitä” kunnostusrakenteita. Irlannissa uomakunnostuksissa käytetään yleensä vain muutamaa perusmenetelmää. Samantyyppinen vuoropuhelu olisi Suomessakin tarpeellista. Virtausta kuristavat rakenteet kasvattavat vesisyvyyttä, nostavat virtausnopeutta sekä karkeuttavat pohjaa vesieliöstölle suotuisammaksi
Toteutus jatkuu vuoteen 2027 saakka. Lohen ja taimenen poikasmäärissä on usein todettu tiheyden huomattava kasvu heti kunnostuksen jälkeen. Viime vuosina on otettu mukaan myös valumaaluekunnostukset. Tavanomainen lohisaalis joen suualueella Ballinan kaupungin kohdalla oli ennen kunnostustoimia enää 5 000 lohta vuodessa ja pääosan siitä pyysivät ammattikalastajat. Tuloksia on koottu yhteen ja analysoitu. Tällaisesta voidaan Suomessa vain haaveilla. Pääosa rahoituksesta tuli aluksi Euroopan aluekehitysrahaston varoista. Yksi tunnetuimmista kunnostuskohteista Irlannissa on Moy-joki (kuva 3 ). Koskialueet kunnostettiin 2000-luvun alussa ohjailemalla syvänneuraa kaksoissuisteiden avulla, kaivamalla syvänteitä suisteiden väliin ja sijoittamalla syntyneisiin ”pooleihin” muutamia suuria lohkareita. Irish Fisheries Enhancement Program toteutettiin vuosina 1995–2000 ja sen aikana kunnostettiin 400 km virtavesihabitaatteja. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tehtyjen väitöskirjatutkimusten kautta meilläkin on saatu tietoa jokikunnostusten vaikuttavuudesta (esimerkiksi Marttila 2017, Turunen 2018), mutta lisää tietoa tarvittaisiin, varsinkin kun EU:n ennallistamisasetus tuo lähivuosina painetta virtavesien vaellusyhteyksien ja luonnontilan palauttamiseen. Kunnostus ja ammattikalastuksen lopettaminen paransivat lohikannan tilannetta merkittävästi. Piikkilanka suojaa rantoja. Toisinaan tarvitaan keinotekoisia juomapaikkoja, koska karja ei enää pääse rantaan. Sen jatkona toteutettiin Tourism Angling Measures (TAM) -ohjelma. Seurantojen suuri merkitys Irlannissa jokikunnostuksia on seurattu systemaattisesti ja laaja-alaisesti. Moy-joen suosittu kalastuskohde Ballinan kaupungin kohdalla. Seurantatulosten perustella on laadittu useita yhteenvetoja ja ohjekirjoja, joissa hyviä käytäntöjä jaetaan tuleKuva 2. Koska seurannoista vastaa sama taho kuin kunnostuksista eli IFI, on niiden ajoittaminen onnistunut hyvin. Kuva 3. EREP-ohjelman alussa keskityttiin suuntaviivojen laatimiseen ja koulutukseen, sen jälkeen tehtiin hydro-morfologisia parannuksia ja vaellusesteiden poistoa. Kuivatustaja tulvasuojelua varten perattujen jokien tilan parantamiseen kohdistunut Environmental River Enhancement Program (EREP) -ohjelmaa on toteutettu vuodesta 2008 lähtien. Näiden ohjelmien rahoitus oli yhteensä 24 M€. Moy on ollut jo pitkään kansainvälisesti tunnettu kalastuskohde. EREP-kohteilla toimenpiteiden valinnassa ja mitoituksessa on otettu huomioon kalojen elinolojen parantamisen lisäksi kuivatuksen ja tulvasuojelun tarpeet. 38 www.vesitalous.fi VIRTAVESIKUNNOSTUKSET. Seurantoja on jatkettu jopa 20 vuotta kunnostusten jälkeen. Irlannissa seurannan kohteena ovat olleet rakenteiden kunto, kalasto, kasvillisuus, linnusto ja luonnon monimuotoisuus. Isot kunnostusohjelmat Irlannissa on ollut isoja lohikalajokien kunnostusohjelmia jo 1990-luvulta alkaen. Sen lisäksi virkistyskalastajien saaliiksi riittää 6 000 – 11 000 lohta vuodessa. Sen jälkeen poikasmäärä on usein tasaantunut. Tällä hetkellä 16 000 lohta päästetään joka vuosi jokeen lisääntymään. Muutoksella on ollut suuri vaikutus koko jokilaaksolle. Tarkkailu on ollut mukana koko ajan
Kongressimatkoja koskevien apurahojen hakuajat ovat: • 1.9.-28.2. 2020: Vesistökunnostusten seurantojen toteuttaminen. Olosuhteiden erilaisuudesta huolimatta irlantilaisten kokemuksia voidaan hyödyntää meilläkin. Sen jälkeen esteiden poiston kiireellisyys voidaan arvioida. 4. Ainoastaan riittävien seurantojen avulla jatkotoimenpiteet voidaan suunnata ja mitoittaa oikein. Suomen ympäristökeskuksen julkaisuja 13. MVTT 1/4 ville kunnostajille ja kunnostushankkeille (esim. O’Grady 2006, Kelly ym. Kirjallisuus Huusko, A., Louhi, P. 2006: Channels and Challenges. Tuettavia kohteita ovat esimerkiksi alan tutkimus, opetus, opinnäytetyöt ja matkat. välillä verkkopalvelussa lähetetty hakemus käsitellään hakuajan jälkeen 30.4. & McLoone, P. 54. Marttila, M. Apurahoja vesija ympäristötekniikkaa uudistavaan tutkimukseen ja aloitteisiin, jotka ovat sovellettavissa laajasti niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Matkan tulee olla hakuajan jälkeen. mennessä. Muuta kuin kongressimatkaa koskevan hakemuksen tulee olla lähetetty apurahapalvelussa viimeistään 30.9.2025 ja se käsitellään 30.11.2025 mennessä. & Hellsten, S. 45 s. Kelly, F.L., King, J.J., O’ Leary, C., Shephard, S., Delanty, K., Fitzgerald, C., Millane, M. Kunnostusohjeissa suositellaan ennallistamistekniikoita, jotka edistävät luonnollisia prosesseja ja auttavat jokia toipumaan itsestään. • 1.3.-31.8. Yhteenveto seurantatutkimuksista. Freshwater Fisheries Ecology & Management Series No. Periaatteena on: “Give river a helping hand and then let it do the rest itself”. Oppia voisi ottaa myös siitä, miten Irlannissa kansalaishavainnointi on saatu Barrier Tracker -sovelluksen kautta vahvasti mukaan vaellusesteiden paikallistamiseen. Suomessakin on viime vuosina tehty samantyyppisiä päätelmiä (Huusko ym. Luonnonvaraja biotalouden tutkimuksia 52/2021. 2020). mennessä. Asiantuntijoiden vastuulle jää vain järjestelmään tallennettujen kohteiden tarkistaminen tietojärjestelmien tai maastohavaintojen avulla. 2021: 40 vuotta koskikunnostuksia Suomessa. IFISH: Fish and Habitats: Science and Management, Volume 2, 117pp. Tiedustelut puh. s. Inland Fisheries Ireland, 3044 Lake Drive, Citywest Business Campus, Dublin 24, Ireland. The Enhancement of Salmonid Rivers. Koljonen, S., Sammalkorpi, I., Vilmi, A. 09 694 0622, e-mail: tuki@mvtt.fi 39 Vesitalous 4/2025 VIRTAVESIKUNNOSTUKSET. Acta Universitatis Ouluensis A703. 142p. River Restoration Works – Science based Guidance Centred on Hydromorphological Principles in an Era of Climate Change. Seurantatulosten kokoaminen, raportointi ja hyvien käytänteiden systemaattinen siirtäminen eteenpäin ovat seikkoja, joista kannattaa ottaa oppia. 2021, Koljonen ym. 2017: Ecological and social dimensions of restoration success in boreal river systems. Irish. välillä verkkopalvelussa lähetetty hakemus käsitellään hakuajan jälkeen 31.10. Apurahaa haetaan apurahapalvelussamme, johon on linkki kotisivuillamme www.mvtt.fi. Seurannat antavat vahvan näytön siitä, että päämäärään päästään harvoin vain yhdellä toimenpiteellä. & Marttila, M. 2020). O’Grady, M. ISSN: 2565-6244 (online). (2020). Irlannissa kalaistutuksista on luovuttu lähes kokoaan, koska istukkaiden on todettu menestyvän huonosti ja aiheuttavan haittaa luonnonkalakannoille
Esimerkiksi GIS-ohjelmistot tarjoavat kattavan perustan tiedon varastoimiseen ja analysointiin, tukien kokonaisvaltaista valuma-alueiden hallintaa. Digitaaliset työkalut tukevat tätä kehitystä tarjoamalla ratkaisuja alueellisiin haasteisiin ja tehostamalla suunnitteluprosessia. V aluma-alueajattelu on keskeinen osa vesien alkuperän ja virtausreittien kartoittamisessa, mikä on tärkeää hulevesien ja tulvariskien hallinnan sekä siihen liittyvän maankäytön suunnittelun kannalta. PIETU PANKKONEN DI, FM; Markkinapäällikkö tanskalaisessa ohjelmistoyrityksessä Scalgo pietu.pankkonen@scalgo. Tämä lähestymistapa tukee kestävää hulevesien hallintaa, sillä se mahdollistaa veden luonnollisten virtausreittien hyödyntämisen ja muiden maankäyttömuotojen vaikutusten arvioinnin. com Kirjoittaja on hulevesien hallinnan asiantuntija, jolla on laaja kokemus hulevesiin liittyvästä tutkimustyöstä, suunnittelusta ja rakennuttamisesta. Digitaalisten työkalujen käyttö valumaaluelähtöisessä suunnittelussa tuo monia etuja ilmastonmuutokseen sopeutumiselle ja kestävälle kehitykselle. Digitaaliset työkalut kuntien ja kaupunkien apuna valumaaluelähtöisessä suunnittelussa Kunnilla ja kaupungeilla valuma-aluelähtöinen vesienhallinta ja -suunnittelu ovat tärkeitä, kun pyritään edistämään kestävää hulevesien hallintaa ja sopeutumista ilmastonmuutokseen luontopohjaisten ratkaisuiden avulla. 40 www.vesitalous.fi VALUMA-ALUEET. Ne tehostavat tiedon siirtoa, mahdollistavat ajantasaisen tiedon hyödyntämisen ja nopeuttavat päätöksentekoa sekä parantavat suunnitteluprosessin laatua
Näin digitaaliset työkalut helpottavat kestävien ja luontopohjaisten ratkaisujen suunnittelua valuma-alueilla, mikä auttaa kuntia ja kaupunkeja tekemään entistä kestävämpiä ja paikallisesti sopivampia päätöksiä. 41 Vesitalous 4/2025 VALUMA-ALUEET. Pilvipohjaiset ratkaisut mahdollistavat skaalautuvan ja kustannustehokkaan tiedonsiirron, mikä parantaa kunnallisten yksiköiden yhteistyötä ja tiedon saatavuutta. Tämä voi estää tehokasta päätöksentekoa ja johtaa epäoptimaalisiin ratkaisuihin (Dhakal & Chevalier 2017; Deely ym. Askeleet digitaalisten työkalujen hyödyntämiseen kunnille [1] Kokonaisvaltainen näkymä valuma-alueiden hallinnassa Perinteiset menetelmät valuma-alueiden suunnittelussa keskittyvät usein yksittäisiin alueisiin ilman kattavaa kokonaiskuvaa. Kuvassa 1 on esitetty Vantaanjoen valuma-alue sekä maanpeiteaineisto Scalgo Live -ohjelmassa. 2022). Avoimen lähdekoodin työkalut tarjoavat edullisia ja tehokkaita ratkaisuja, jotka voivat parantaa tiedon luotettavuutta ja erityisesti edistää tiedon hyödyntämistä moneen tarkoitukseen hulevesiselvityksistä, vesistöjen suojeluun ja kiinteistöjen tulvaongelmien ratkaisuun. 2012; Sandlin ym. [2] Tiedonsiirron tehostaminen sidosryhmien välillä Kunnilla voi olla haasteita tiedon kulkeutumisessa suunnittelusta ylläpitoon, mikä johtaa tiedon siiloutumiseen ja tehottomaan päätöksentekoon (Barbosa ym. Kuva 1. 2016). Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ja rajapinnat voivat parantaa eri järjestelmien yhteensopivuutta (Fernández ym. 2020). Esimerkiksi GIS-ohjelmistot tarjoavat kattavia työkaluja, joiden avulla voidaan yhdistää ja analysoida suuria tietomääriä ilman suuria kustannuksia (Kaur & Gupta 2022). [3] Käytössä olevien ohjelmistojen yhteensopivuus Kunnat voivat käyttää useita irrallisia ohjelmistoja, joilla ei ole skaalautuvuutta tai yhteensopivia tiedostomuotoja keskenään. Digitaaliset työkalut mahdollistavat laajojenkin alueiden analysoimisen, mikä on välttämätöntä kokonaiskuvan luomiseksi. Tämä voi johtaa tiedon sirpaloitumiseen ja sen hyödyntämisen tehottomuuteen. Lisäksi digitaalisten työkalujen avulla on mahdollista päivittää ja kehittää kaava-alueita ottaen huomioon resurssit ja ylläpitotarpeet. Purkupisteen valuma-alue vihreällä ja valuma-alueen tiedot (lähde: Scalgo Live). Rajapinnat (API) tarjoavat ratkaisuja tähän ongelmaan mahdollistamalla tiedon sujuvan jakamisen eri järjestelmien välillä. Ne auttavat kohdealueeseen sopivien päätösten tekemisessä, parantavat yhteistyötä ja tukevat sopeutumista muuttuviin ympäristöolosuhteisiin
Muuttujien attribuutit pisteytettiin ja luoduille tasoille annettiin painotus lukuarvona niiden merkityksen perusteella sinivihreän infrastruktuurin näkökulmasta. Aineistot yhdistettiin rasterilaskennalla yhdeksi tasoksi ja siitä tuotettiin 10x10 ruudukko, joka tuotiin maanpintamallina takaisin Scalgo Live -ohjelmaan tarkastelua varten. Data käsiteltiin vektorija rasterianalyyseillä QGISsovelluksessa. Analyysi visualisoi soveltuvimmat alueet sinivihreä infrastruktuurin ja hulevesien määrällisen hallinnan näkökulmasta [1] . Painoarvot on sovellettu Kaur & Gapta (2022) analyysin pohjalta, joka hyödyntää luokittelussaan analyyttistä hierarkiaprosessia, jotta muuttujien painotuksien vertailu olisi keskenään subjektiivista ja yhdenmukaista. Esimerkiksi yksinkertaiset mallinnustyökalut voivat auttaa erilaisten skenaarioiden vertailemisessa ja päätöksenteon tukemisessa (Kaur & Gupta 2022). Tapausesimerkki: Digitaalisten työkalujen mahdollisuudet Huom. Laadullista hallintaa varten voidaan jatkokehittää vedenlaatuindeksi, joka Taulukko 1. Sitä varten Scalgo Live -ohjelmasta ladattiin ja määritettiin kohdealueelle viisi muuttujaa taulukon 1 mukaan ja ne vietiin QGISohjelmaan jatkoanalyysejä varten [3] . Monet avoimet ja maksulliset ohjelmistot tarjoavat paljon sellaista tietoa, jossa yhdistyy kokonaisvaltainen valuma-aluetarkastelu [1] , ohjelmistojen yhteensopivuus [3] , helppokäyttöisyys sekä useita muita muuttujia. Aineisto paikkatietoanalyysiin sinivihreän infrastruktuurin sijoittamiseksi. Tuloksena saatiin kuvassa 2 esitetty lämpökartta, jossa sinisen ja vihreän sävyt kuvaavat soveltuvimpia alueita sinivihreän infrastruktuurin edistämiseksi määrällisen hallinnan näkökulmasta, kun taas punaisella esitetyt alueet soveltuvat mahdollisesti heikommin. 42 www.vesitalous.fi VALUMA-ALUEET. Soveltuvuuden määrittäminen vaatii jatkotarkasteluja, mutta digitaalisesti luotu malli edesauttaa päätöksenteon prosesseissa, aineiston visualisoinnissa ja vaihtoehtojen rajaamisessa merkittävästi [2] . [5] Vanhojen kaava-alueiden päivittäminen Vanhojen kaava-alueiden päivittäminen ja kehittäminen on haaste monille kunnille. Esimerkiksi maalaji, maanpinnan jyrkkyys ja läheisyys tiestä vaikuttavat, voiko ratkaisua ylläpitää tai edes soveltaa kohteeseen [4] . Tämä helpottaa kaavoituksen päivittämistä ja kehittämistä nykyisten ja tulevien tarpeiden mukaan sidosryhmätarpeet huomioiden (Voinov & Bousquet 2010). Erilaiset datalähteet, kuten julkiset karttapalvelut tai -ohjelmat, tarjoavat ajankohtaista ja kattavaa tietoa ilman merkittäviä lisäkustannuksia (Falkenmark & Rockström 2006; Fernández ym. Oleellista on, että aineisto on helposti tarkasteltavissa ja mahdollisimman paljon päätöksen teon tukena sekä suunnittelun että rakentamisen aikana [2] . Digitaaliset paikkatietojärjestelmät mahdollistavat vanhojen ja uusien kaava-alueiden tarkastelun ja vertailun. Näiden tietojen integrointi ja hyödyntäminen digitaalisten analyysityökalujen avulla voi merkittävästi parantaa suunnitteluprosessien laatua. Taulukkoon 1 on koottu valitut muuttujat sekä miten niitä hyödynnettiin analyysin tuottamisessa. Artikkelin kirjoittaja on tuottanut Kaur & Gupta (2022) kehittämään paikkatietoanalyysiin perustuen lämpökartan sinivihreän infrastruktuurin hyödyntämisestä vanhalla kaava-alueella [5] . Tekstissä on hakasulkein ilmaistu askeleen [1,2,3,4,5] huomioiminen osana tapausesimerkkiä. 2016). Aineisto Käyttötarkoitus Alkuperäinen lähde Maanpintamalli 1 m resoluutiossa Pinnan kaltevuuden määrittäminen MML, Scalgo Live Maaperäkartta Maalajin soveltuvuus GTK Neuroverkkomallinnuksella tuotettu maanpeitemalli Sopivien viheralueiden kartoittaminen Scalgo Live Tiet ja väylät Rakenteen ylläpitäminen Väylävirasto Päävirtausreitit 1 ha tarkkuudella Sijoittaminen nykyisen virtausreitin varrelle Scalgo Live [4] Lähtötietojen ajantasaisuus ja kattavuus Puutteelliset tai vanhentuneet lähtötiedot voivat estää valuma-aluelähtöistä suunnittelua ja päätöksentekoa
Springer, Cham. Land Use Policy, 99, 105108. IWAAL AmIHEALTH UCAmI 2016 2016 2016. Managing urban stormwater for urban sustainability: Barriers and policy solutions for green infrastructure application. Environmental Modelling & Software, 25, pp. Journal of Environmental Management, 203 (1), pp. Voinov A. (2020). (2016). (eds) Ubiquitous Computing and Ambient Intelligence. & Chevalier L. (2006). (2017). Deely, J., Hynes, S., Barquín, J., Burgess, D., Finney, G., Silió, A., Álvarez-Martínez, J. Journal of Water Resources Planning and Management, 132 (3), pp. Blue-Green Infrastructure (BGI) network in urban areas for sustainable storm water management: A geospatial approach. & Gupta, K. Kaur, R. M., Bailly, D., & BalléBéganton, J. Denmark: Copenhagen. (2010). Kuva 2. (2022). & Bousquet F. 129-132 Fernández, P., Santana, J., Sánchez, A., Trujillo, A., Domínguez, C., Suárez, J.P. Barrier identification framework for the implementation of blue and green infrastructures. Key issues for sustainable urban stormwater management. 171-181. A GIS Water Management System Using Free and Open Source Software. Falkenmark, M., & Rockström, J. Synthesis and mapping of status in the Nordics. (2022). and Þrastardóttir, R. Lecture Notes in Computer Science, vol 10070. Nordic Council of Ministers. 1268-1281. huomioi myös esimerkiksi alueen maankäyttöön liittyviä muuttujia ja liikennemääriä ja niistä muodostuvia haitta-aineita ja määriä. In: García, C., Caballero-Gil, P., Burmester, M., Quesada-Arencibia, A. Modelling with stakeholders. (2012). 43 Vesitalous 4/2025 VALUMA-ALUEET. Sandin, L., Seifert-Dähnn, I., Furuseth, I.S., BaattrupPedersen, A., Zak, D., Alkan Olsson, J., Hanson, H., Sadat Nickayin, S., Wilke, M., Koivula, M., Rastas, M., Enge, C., Øie Kvile, K., Lorentzi Wall, L., Hoffmann, C.C. Dhakal, K. & David, L. The New Blue and Green Water Paradigm: Breaking New Ground for Water Resources Planning and Management. Water Research, 46 (20), 6787-6798. Lähteet Barbosa, A., Fernandes, J. Lämpökartta sinivihreän infrastruktuurin sijoittamiseksi, missä sinisen ja vihreän sävyt indikoivat soveltuvimpia kohteita. Working with NatureBased Solutions. City and Environment Interactions, 16, 100087
Näky on yhtä aikaa pysäyttävä ja epätodellinen.” Kongon demokraattinen tasavalta (tästä lähtien lyhyesti ”Kongo”) on luonnonvaroiltaan rikas valtio keskisessä Afrikassa. Nykyään konfliktiin kytkeytyy vahvasti monimutkainen geopolitiikka, laiton mineraalikauppa sekä syvät etniset sävyt. Maan sotaisa historia juontaa juurensa jo Belgian Kuninkaan, Leopold II:n siirtomaa-aikaan, jolloin yli 10 miljoonaa kongolaista menetti henkensä. M aailmassa on tällä hetkellä useita päällekkäisiä humanitaarisia kriisejä. Siirtomaa-aikaa on kuvattu yhdeksi aikansa julmimmista. Goman kaupungin laitamat peittyvät sisäisten pakolaisten telttamereen. Sen väkiluku on yli 100 miljoonaa ja pinta-alaltaan se on noin neljännes Euroopasta. Erityisesti itäisessä Kongossa vallitsee hyvin kompleksinen humanitaarinen kriisi. Satoja tuhansia ihmisiä on paennut ympäröivistä maakunnista, eikä virta ole pysähtymässä. Kongon sisäiset pakolaiset unohdetun kriisin keskellä Kongon demokraattinen tasavalta on luonnonvaroiltaan yksi maailman rikkaimmista valtioista ja samaan aikaan vuosikymmeniä pitkittyneen humanitaarisen kriisin keskittymä. Maan sisäisten pakolaisten tarinat kertovat toisaalta syvästä epäoikeudenmukaisuudesta, toisaalta hämmästyttävästä selviytymiskyvystä. Sen rannoilla vallitsee kuitenkin toinen todellisuus. Myös Fida International toimitti humanitaarista apua kyseiselle leirille. Tilannekuva Kongon demokraattisesta tasavallasta “Lentokone kaartaa koskemattomien vihreiden vuorten yllä ja alla oleva järvi kimaltaa kauniin turkoosina. Maan sisäisten pakolaisten leiri Pohjois-Kivussa, jossa asui yhteensä noin 40 000 ihmistä. Mutta kuten pienet pisarat muodostavat sateen, toivottavasti tämä kirjoitus tuo yhden unohdetun kriisin lähemmäksi meidän yhteistä tietoisuuttamme. 44 www.vesitalous.fi Ajankohtaista. Kirjoittaja asuu tällä hetkellä Burundissa ja työskentelee siellä kehitysyhteistyön neuvonantajana, mutta on koordinoinut myös humanitaarista työtä Kongon maan sisäisten pakolaisten leireillä. Tässä kirjoituksessa kuljetaan itäisen Kongon maisemissa – veden ja ruoan puutteen, väkivallan ja selviytymisen todellisuudessa – siellä, missä ihmisarvo on kaiken ytimessä. Sota ei ole silti ole ohi, vaikka valtio itsenäistyi jo 1960luvulla. ELINA LEHIKOINEN Tekniikan tohtori (ympäristötekniikka) Fida International elina.lehikoinen@fida.fi Kursivoidut sitaatit ovat kirjoittajan omia merkintöjä kentältä. Teksti on vain pieni osa suurempaa kokonaisuutta, eikä se voi tavoittaa kriisin koko mittakaavaa. Jokaisen kriisin taustalla on lukemattomia ihmisiä ja tarinoita, jotka ansaitsevat tulla kuulluiksi
Työ keskittyi ruokaturvaan ja käteisavustukseen sekä psykososiaaliseen tukeen ja koulunkäynnin tukemiseen kriiseissä. Miten voin olla neutraali, kun edessäni tapahtuu ääretöntä julmuutta. Pääsääntöisesti leireillä työtä koordinoidaan YK:n Humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston (OHCA) toimesta ja järjestöt käyvät monissa työryhmäkokouksissa, missä heidän työtään ohjataan ja varmistetaan etteivät eri toimijat tee päällekkäistä työtä. Vesi ja sanitaatio leireillä ”Mun täytyy osata juoda riittävästi ennen leireille lähtöä, mutta ei kuitenkaan liikaa ja vesipulloon on hyvä sekoittaa vähän mehua energiaksi. Samoin täytyy syödä viisaasti aamulla jotain, mikä pitää nälän loitolla, mutta ei pakota käymään vessassa päivän aikana. Tämä on vaikeuttanut erityisesti humanitaarisen avun perille pääsyä. Lisäksi mun täytyy varmistaa, että repusta löytyy aina vessapaperia ja käsidesiä ihan varmuuden vuoksi.” Fida International tuki koulunkäyntiä muuan muassa tarjoamalla ruokaa kouluissa, jossa osa lapsista oli maan sisäisiä pakolaisia. Leireillä naiset työllistivät itseään tekemällä donitseja Fida Internationalin ohjaamissa naisten ryhmissä ja myymällä niitä elantonsa ansaitsemiseksi. Humanitaarisen avun rahoitus on toistaiseksi katkolla, mutta kehitysyhteistyö jatkaa vielä toimintaansa maassa. Kongossa on yli seitsemän miljoonaa maan sisäistä pakolaista, yli miljoona ihmistä on paennut maan rajojen yli, ja viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana yli kuusi miljoonaa ihmistä on menettänyt henkensä. Tuntuu melkein häpeällisestä, että minä satuin syntymään Suomeen, jossa en koskaan ole joutunut miettimään, miten puhuisin kapinalliselle tai mitä sanoisin lapsisotilaalle.” Humanitaarinen apu pohjautuu kansainvälisesti sovittuihin toimintatapoihin, jotka perustuvat neljään periaatteeseen: inhimillisyys, tasapuolisuus, puolueettomuus ja riippumattomuus. Työskentelin vuosien 2024 ja 2025 aikana Kongon humanitaarisen avun maaohjelmakoordinaattorina ja teimme töitä maan sisäisten pakolaisten parissa. Kongon tilanteen on todettu olevan yksi aikakautemme vakavimmista, mutta unohdetuimmista kriiseistä. Fida International on työskennellyt Suomen Ulkoministeriön rahoittamana itäisessä Kongossa vuodesta 2008 alkaen humanitaarisen hätäavun parissa ja vuodesta 2018 asti pitkäjänteisen kehitysyhteistyön turvin. Humanitaarinen apu ”Miten voin pysyä puolueettomana, kun näen epäoikeudenmukaisuutta joka suunnassa. Vaikka työ ei liittynyt sanitaatioon, sen puutteen ja siitä johtuvat haasteet oli silti helppo havaita, ja niitä osittain kuvataan myös tässä tekstissä osana holistista lähestymistapaa ihmisarvoon ja turvallisuuteen. Itäisessä Kongossa leirit ovat massiivisia ja yhdellä leirillä voi olla kymmeniä tuhansia maan sisäisiä pakolaisia. 45 Vesitalous 4/2025 Ajankohtaista. Ehtona on, että apua tulee antaa yksinomaan tarpeeseen perustuen eikä poliittisista, sotilaallisista tai taloudellisista syistä. Tammikuun 2025 alussa sota sai uuden ulottuvuuden ja eskaloitui entisestään, kun kapinnallisryhmä otti kriittisiä kaupunkeja haltuun maan itäisissä osissa ja julisti niihin oman paikallishallintonsa
Sanitaatiotilojen tulisi olla valaistuja ja lukittavia, esteettömiä ja lähellä käyttäjää. Erityisesti yöaikaan leireille laskeutuu pimeys ja se luo lisähaasteita turvallisuuteen, mutta tarve käyttää sanitaatiotiloja ei katso kellonaikaa. Saatavilla olevat tilastot ovat puutteellisia, mutta joidenkin arvioiden mukaan vettä jaetaan leireillä keskimäärin noin 8 litraa henkilöä kohden päivässä. Osa maan sisäisistä pakolaisista on syntynyt pakolaisleireille ja elänyt koko elämänsä siirtyen leiriltä toiselle. Pahimmassa tapauksessa leireillä on vain yksi vessa 1 500 ihmistä ja vain yksi suihku 3 000 ihmistä kohden. Ruokaturvattomuus lisää myös erityisesti tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ja hyväksikäytön riskiä. 46 www.vesitalous.fi Ajankohtaista. Puhdas vesi ja turvallinen käymälä ovat paitsi ihmisoikeuksia, myös suojelun ja ihmisarvon mittareita. Fida International jakoi perheille ruoka-apua, johon kuuluu muun muassa jauhoja riisisäkkejä. Kun ihmiset saavat tehdä itsenäisiä päätöksiä siitä, mitä tarvitsevat eniten, heidän omanarvontuntonsa vahvistuu. Veden ja käymälöiden puute ei ole pelkästään terveysriski, vaan se on suoraan yhteydessä väkivaltaan, erityisesti seksuaaliväkivaltaan, mitä tapahtuu niin leireillä kuin niiden ulkopuolella. Ruokaturva leireillä ”Minä en jaksa kantaa edes kahta säkkiä pääni päällä pientä matkaa, mutta nämä naiset kulkevat sulavasti lapset selässään ja säkit päänsä päällä pitkiä matkoja ruokajakelusta takaisin leireille. Vesipisteiden ja käymälöiden sijoittelu ei ole siis vain tekninen kysymys vaan keskeinen osa turvallisuuden suunnittelua. Lukuja saattaa lisäksi vääristää se, että osa laskennallisista sanitaatiotiloista on epäkunnossa tai käyttökelvottomia. Ongelman taustalla on paitsi infrastruktuurin puute, niin myös se, että leirit on alun perin tarkoitettu vain tilapäisiksi ratkaisuiksi. Todellisuudessa määrä saattaa olla vain 2–4 litraa, mikä ei riitä edes perustarpeisiin. Tämä on erittäin tärkeää pakolaisille, jotka joutuvat asumaan pitkiä aikoja paossa kodeistaan. Joskus naiset joutuvat hankkimaan lisätuloja Fida International tukemalla leirillä puuttuu perusinfrastruktuuria: ruokaa valmistettiin esimerkiksi ulkona avotulella, vettä kannettiin telttoihin kanistereissa ja roskien keräys oli sattumanvaraista. Paikallisilta markkinoilta ostettu ruoka voi siis samalla vahvistaa viljelijöiden toimeentuloa sekä lisätä yhteisöjen kestävyyttä kriiseissä. Heidän voimansa ei ole vain fyysistä vaan se on elämän tahtoa, joka ei anna periksi, vaikka maailma ympärillä murenisi.” Ruokaturvattomuus on laajalle levinnyt haaste Kongossa, jossa lähes 28 miljoonaa ihmistä kärsii ruokaturvattomuudesta. Käteisavustus ja kotitaloustarvikkeiden jakaminen tukevat perheiden kykyä hankkia ruokaa omatoimisesti. Monilla pakolaisleireillä vallitsee huutava pula puhtaasta vedestä ja toimivista käymälöistä. Pelkän ruoka-avun lisäksi on tärkeää panostaa myös siihen, että ruoka hankitaan paikallisesti, jolloin tuetaan maan sisäistä taloutta ja pienennetään riippuvuutta ulkopuolisista toimitusketjuista
Työtä leireillä tehdään kuitenkin erityisesti naisten ja lasten parissa, ja aktiviteetteihin kuuluu muun muassa turvallisten tilojen rakentaminen. Afrikassa on valtavasti potentiaalia niin nuoren väestön, monipuolisen kulttuurin kuin rikkaiden luonnonvarojen suhteen eikä manner ei kaipaa sääliä. Saatavilla: https://www.unocha.org/democratic-republic-congo UNHCR (2025). Heissä on enemmän arvokkuutta kuin kenessäkään, ketä tunnen. He kyllä itse tietävät, mitä tarvitsevat. Kursivoidut sitaatit ovat kirjoittajan omia merkintöjä kentältä. Loppupäätelmät ja suositukset ”Usein omat sanat loppuvat kesken, kun yritän kuvailla, mitä olen nähnyt tai kuullut. Psykososiaalinen tuki leireillä ”En voi kuin ihailla ja kunnioittaa näitä naisia. Osa naisista on myös erilaisissa yrittäjyysryhmissä, jossa he esimerkiksi leipovat donitseja tai valmistavat saippuaa, jotta he voivat kehittää yrittäjyystaitojaan ja saavuttaa taloudellista itsenäisyyttä. Näissä tiloissa lapset voivat rauhassa leikkiä ja kokea hetken lapsuutta ilman sodan kauhuja. Suosituksia: • Panostetaan sanitaation saavutettavuuteen humanitaarisessa avussa, erityisesti turvallisuus ja esteettömyys huomioiden. Päälähteet: (tarkempaa lisätietoa lähteistä voi kysyä kirjoittajalta) Fida International (2025). He ovat opettaneet minulle enemmän kuin mikään koulutus voisi: miten toivoa kannetaan yhdessä, silloinkin kun taakka on raskas. Tämä on kammottava tapa tehdä tuhoa, sillä se hajottaa perheitä ja särkee yksilöitä niin henkisesti kuin fyysisesti. Kehitysyhteistyö Kongon demokraattisessa tasavallassa. He kertovat uskomattomia tarinoitaan ja laulavat yhteen ääneen paremmasta huomisesta. Pikkuhiljaa on alettu puhua myös miesten kokemasta seksuaaliväkivallasta, sillä miehiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on valitettavasti tuntemattomampi ja aliraportoitu ilmiö, johon tulisi myös puuttua. Ehkä se on just hyvä niin, sillä tämä ei ole minun tarinani kerrottavaksi vaan Kongon maan sisäisten pakolaisten, ketä olen tavannut. Afrikka tarvitsee reiluja ja vastavuoroisia kumppaneita, jotka eivät tule ottamaan vaan rakentamaan yhdessä parempaa globaalia järjestelmää, missä kaikki maat ja yksilöt ovat tasavertaisia. Saatavilla: https://fida.fi/ tutustu-fidaan/mita-teemme/avustustoiminta/kehitysyhteistyo/kehitysyhteistyo-kongossa/. Vaikka olen ollut mukana vain hetken tässä työssä, voin sanoa, että he puhuvat myös minun siskoistani ja veljistäni, sillä lopulta me kaikki olemme osa samaa ihmiskuntaa. Kirjoittaja asuu tällä hetkellä Burundissa ja työskentelee siellä kehitysyhteistyön neuvonantajana, mutta on koordinoinut myös humanitaarista apua Kongon maan sisäisten pakolaisten leireillä. • Vahvistetaan psykososiaalista tukea ja suojelutyötä erityisesti naisille ja lapsille, jotka ovat kriisin keskellä haavoittuvaisimpia. Naiset tapaavat vertaistukiryhmissä, jossa he voivat jakaa tarinoitaan ja saada psykososiaalista tukea traumoista toipumiseen. He puhuvat faktoista, mutta heidän äänensä kantaa empatiaa, sillä he puhuvat omasta kansastaan. • Tuetaan paikallisia markkinoita ja kotitalouksien omia valintoja, esimerkiksi käteisavun ja paikallisten ruokajakeluketjujen kautta. Heille tarjotaan tarpeen mukaan myös psykososiaalista tukea. DR Congo emergency. Olen syvästi kiitollinen työkavereilleni Kongossa, jotka ovat ottaneet minut rinnalleen työkaverikseen. Democratic Republic of Congo. Saatavilla: https://www.unhcr.org/emergencies/dr-congo-emergency. Ruoka on elinehdon lisäksi myös turvallisuuden kysymys, erityisesti jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille. 47 Vesitalous 4/2025 Ajankohtaista. Kongolaiset eivät ole pelkkiä selviytyjiä vaan muutoksen tekijöitä omassa elämässään. tai ruokaa vaarallisissa olosuhteissa, kuten keräämällä polttopuuta turvattomilta alueilta tai turvautumalla niin kutsuttuun ”selviytymisseksiin”, mikä altistaa heidät hyväksikäytölle ja raiskauksille. He ovat kulkeneet helvetin läpi eivätkä luovuttaneet. Minun tehtäväni on vain kuunnella ja viedä viestiä eteenpäin.” Tulevaisuudessa kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu tulevat varmasti muuttamaan muotoaan, sillä myös maailman valtasuhteet ovat muuttumassa. Samaan aikaan heissä on hyvin vahvaa ja syvää hiljaista voimaa.” Joidenkin tilastojen mukaan Kongossa tapahtuu jopa kymmeniä seksuaaliväkivallan tapauksia tunnissa ja seksuaalista väkivaltaa pidetään yhtenä vaikuttavana sodankäynnin välineenä. OCHA (2025). • Edistetään kumppanuuteen perustuvaa, pitkäjänteistä yhteistyötä, jossa kongolaiset toimijat ovat suunnittelun ja päätöksenteon ytimessä
Päivitetystä kalkkikivialkalointi oppaasta kertoo yksi oppaan kirjoittajista. Ja tietenkin kehittyä edelleen.” Satu Hyötylän kokemuksen mukaan eniten puutteita ja ongelmia pohjavesikaivojen vedenlaadulle aiheuttavat rauta ja mangaani, hygieniaongelmat, kaivojen ilmanvaihdot, pintavesien hallinta, maaston muodot ja läpiviennit. Valitettavasti joukossa on myös heikkokuntoisia, saneerauksen tarpeessa olevia kaivoja. Iltapäivän lopuksi kuullaan esityksiä pohjaja työmaavesien hallinnasta kaivojen muutosja saneeraustyömailla sekä mukana olevien yritysten puheenvuoroja. Sillä voidaan poistaa myös jonkin verran rautaa. Saneeraussuunnitelmia tehtäessä kaivot unohtuvat monesti työlistojen hännille, vaikka kaivojen kunnolla on merkittävä vaikutus raakaja talousveden laatuun. Se soveltuu hyvin Suomen pehmeille ja happamille pohjavesille. Kaivopäivillä vedenottokaivoihin ja pohjaveden laatuun liittyviä aiheita käsitellään asiantuntijaluennoin, alan toimijoiden puheenvuoroin sekä yritysten tuotteisiin ja palveluihin tutustumisen kautta. ”Maanrakennus Jokinen Oy on rakentanut ja saneerannut kaivoja Suomessa kymmeniä vuosia. Tärkeitä ovat käytäväja illalliskeskustelut, kuulumisten ja kokemusten vaihtaminen. Kaivopäivien ”äiti” Maanrakennus Jokinen Oy:n toimitusjohtaja Satu Hyötylä kertoo, että ajatus Kaivopäivien järjestämisestä syntyi tarpeesta jakaa kaivojen parissa kertynyttä osaamista. K aivopäivät järjestetään toista kertaa. Torstain teemana kaivot ja alavesisäiliöt Kaivotyyppejä ja kaivojen varustelua sekä kaivojen ja alavesisäiliöiden saneerausta käsitellään asiantuntijoiden puheenvuoroin ja vesihuoltolaitosten esimerkein. Mukaan järjestelyihin on kutsuttu alalla toimivia yrityksiä, joiden palveluihin ja tuotteisiin voi tutustua ohjelman tauoilla. pohjaveden hankinnassa ja käsittelyssä. Syyskuussa 2024 tapahtuma keräsi lähes 100 osallistujaa Ikaalisiin. Työkalussa tarkastellaan kolmea teemaa: kuivuutta, rankkasateita ja tulvia sekä lämpötilaa, myrskyjä ja ukkosia. Kalkkikivialkalointia käytetään yleisesti pohjavesilaitoksilla veden alkalointiin. Tutustu Kaivopäivien ohjelmaan, puhujiin ja ilmoittaudu mukaan: Kaivopäivät 2025.. Vesihuoltolaitosten käyttöön on kehitetty VILSO-työkalu, jonka avulla laitokset voivat tunnistaa sopeutumistarpeitaan mm. Hyvä palaute rohkaisi järjestämään tapahtuman uudelleen, päivitetyillä aiheilla. Esimerkkejä tapahtuneista tilanteista kertovat niitä hoitaneet henkilöt. AMK, Mykon Oy, anna-maija@mykon.fi ILMOITUS Kaivopäivillä keskitytään vedenottokaivoihin Tapahtuma: Kaivopäivät Aika: 29.-30.10.2025 Paikka: Ikaalinen Spa 48 www.vesitalous.fi Vesihuoltolaitoksien, kuten myös yksityisten kiinteistöjen kaivojen kunto vaihtelee. Asiantuntijaluentoja pohjaveden suojelusta ja sopeutumisesta ilmastonmuutokseen Kaivopäivien ensimmäisenä päivänä kuullaan asiantuntijaluentoja pohjaveden suojelusta ja vesihuoltolaitosten sopeutumisesta ilmastonmuutokseen. Kohderyhmää vesihuoltolaitokset, viranomaiset ja yritykset Kaivopäivien kohderyhmää ovat veden hankinnan parissa työskentelevät henkilöt, terveydensuojeluviranomaiset, laboratoriot, kaivojen rakentajat ja saneeraajat, laitetoimittajat ja konsultit. Hyvälaatuinen pohjavesi on hyvän talousveden perusta. Oikeissa olosuhteissa kalkkikivisuodatus soveltuu erinomaisesti mangaanin, alumiinin ja ammoniumin poistoon. Keskiviikon teemana varautuminen ja toiminta häiriötilanteissa Vesihuoltolaitosten varautumista ja toimintaa häiriötilanteissa käsitellään lainsäädännön, valvonnan ja tarvittavien vesinäytteiden kautta. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan myös vesihuoltoon, esimerkiksi raakaveden laatuun, vedentuotannon jatkuvuuteen sekä jätevesien viemäröintiin ja käsittelyyn. Käsiteltävän veden pH-arvo ei kohoa vaarallisen korkeaksi. Teksti: ANNA-MAIJA HALLIKAS ins. Kokemusta monenlaisista ratkaisuista on kertynyt. Kaivopäivä -ajatus syntyi, kun mietittiin, miten yritykselle kertynyttä ja muillekin kaivojen parissa työskenteleville tai niitä suunnitteleville kertynyttä osaamista voitaisiin jakaa. Kaivojen kunnossapidossa ja saneerauksessa puutteita Alun perin aloite päivien järjestämiseen tuli kaivojen parissa työskenteleviltä yrityksiltä, jotka näkevät tarpeita niiden kunnossapidossa ja saneerauksessa. Työkalun lopputulemana syntyvän yhteenvetoraportin toimenpiteet ovat vietävissä vesihuollon lakisääteisiin suunnitelmiin, kuten varautumissuunnitelmaan tai WSP-riskinarviointiin
MATKA KOHTI VESIEN KÄSITTELYN KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ TUOTTEIDEN TOIMIVUUDESTA TINKIMÄTTÄ JATKUU. ja lietteenkäsittelylaitteet HUBER Technology Nordic AB | Puh 0207 120 620 info@huber.fi | www.huber.fi Vesihuollon suunnittelun ykkönen Vesien käsittely, hulevesien ja tulvariskien hallinta, vesivarojen hallinta, vesihuoltoja jätevesiverkostot ramboll.com/fi-fi/vesi www.kaiko.fi Kaiko Oy Henry Fordin katu 5 C 00150 Helsinki Puhelin (09) 684 1010 kaiko@kaiko.fi www.kaiko.fi • Vuodonetsintälaitteet • Etäluettavat vesimittarit • Annostelupumput • Venttiilit • Vedenkäsittelylaitteet. WWW.KEMIRA.COM/BIOMB-WEBINAR AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIENJA LIETTEENKÄSITTELY SUUNNITTELU JA TUTKIMUS VEDENKÄSITTELYLAITTEET JA -LAITOKSET Jäteveden . 49 Vesitalous 4/2025 VESITALOUDEN LIIKEHAKEMISTO Auma Finland (80 x 50) Huber (80 x 50) Sweco (80 x 40) KVVY (80 x 60) Ramboll (70x80) Kaiko (80 x 50) VESIKEMIKAALIT Kemira (80x80) Biopohjaisilla polymeereilla kohti kestävää kehitystä KEMIRA ALOITTAA ENSIMMÄISENÄ MAAILMASSA BIOPOHJAISIIN RAAKAAINEISIIN POHJAUTUVIEN POLYMEERIEN VALMISTUKSEN
Maiju Lehtiniemi: Harmful substances contained in plastics in the Baltic Sea food web – experiments and field research T he harmful substances carried by plastics have raised concerns. Elina Lehikoinen: Internally displaced people in Congo in the middle of a forgotten crisis Taneli Rajala: Poison in a glass of water. In the NonHazCity3 project, harmful substances used in construction materials (biocides, PFAS, metals, phthalates and one organophosphate flame retardant) were also found in Finnish stormwater. This article describes the reasons for this development and the legal choices of different EU countries in setting limit values for domestic water. The use and occurrence of BPA in consumer products has been extensively studied, and regulatory authorities have placed restrictions on its use. Harmful substances from outdoor construction materials can be washed into the environment with stormwater. Materials containing BPA are commonly found in food and beverage packaging, such as water bottles and the insides of cans. The survey revealed that it is not easy to find the sources of PFASs even in a relatively short river system. However, the development of science and its legal interpretation has been so rapid in recent years that the limit values for domestic water in particular seem to be outdated already before their monitoring obligation has even begun. O thers: Timo Yrjänä, Aurora Hatanpää and Esa Laajala: River Enhancement Works in Ireland and in Finland Differences and similarities Pietu Pankkonen: Digital tools in watershed-based planning for municipalities Laura H. River Porvoonjoki was chosen as a case study river in PARC project due to known environmental quality standard exceedances. Helsinki Region Environmental Services project (10/20245/2025) aimed to raise awareness of harmful substances and motivate people to act in an environmentally friendly way by producing videos and organising an event. Riikka K. Wastewater treatment plants were known to be a significant source, but the new results reveal that storm waters and landfills also play a role in PFAS pollution. Härkönen, Leena Nurminen, Kaarina Lukkari, Juha Grönroos, Soila Silvonen, Jukka Horppila, Meri Back, Suvi Lehtoranta, Riitta Lemola, Tapio Salo and Meri Vuorivirta: Closed-circuit hypolimnetic withdrawal as part of sustainable lake restoration Elise Järvenpää, Virpi Lehtoranta, Taru Peltola, Matti Lindholm and Suvi Vikström: Towards better water monitoring through co-creation with citizens. Vainio and Piia Leskinen: Harmful substances of building materials in stormwater B uilding materials contain various substances that are harmful to the health of humans and other species. Panu Rantakokko: PFAS compounds in domestic water – limit values and their justification I n recent years, the EU has set limit values for a growing number of PFAS compounds, with the aim of reducing environmental contamination and human exposure. Information on some of the variables mentioned in the regulations in Finnish raw water is incomplete. When plastic ends up in the environment, it becomes brittle, grinds and the chemicals it contains can be released into nature. Minna Huovinen: Our daily lives are straining the Baltic Sea what we can do differently H armful substances enter the Baltic Sea through the use of everyday products, and small choices by individuals can help protect the environment. Hanna Hautamäki: The occurrence of compounds monitored based on risk assessment in Finnish raw water W ith the new Drinking Water Directive, the requirements for risk management and selfmonitoring of raw water have been specified in the national implementation. 50 www.vesitalous.fi FINNISH JOURNAL FOR PROFESSIONALS IN THE WATER SECTOR Published six times annually | Editor-in-chief: Minna Maasilta | Address: Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki, Finland ABSTRACTS. The PLASTER project produced new information on the brittleness of plastic in nature, the transport of microplastics in the food web, the occurrence of harmful substances contained in plastics in the Baltic Sea ecosystem and their harm to aquatic organisms Ville Junttila and Emmi Vähä: Survey of PFASs in river Porvoonjoki P FAS compounds have raised concerns in recent years. However, the prevalence of BPA in the world is so widespread that most people are exposed to this chemical, mainly through food and beverages. Due to the potential health risks of BPA, human exposure and the impact of exposure on health are the subject of ongoing research. BPA is also used in water pipe coatings, medical devices, and many other consumer products, increasing the risk of human exposure. Jani Koponen: The presence of bisphenol A (BPA) in drinking water and its potential health risks B isphenol A (BPA) is a widely used chemical used in the manufacture of polycarbonate plastics and epoxy resins. The variables monitored in self-monitoring must be selected for monitoring based on the risk assessment of the water production chain. The videos attracted more than a million views, and the event attracted the attention of residents and media. The project of the Water Works Association investigated the occurrence of these variables in groundwater, artificial groundwater and surface water
Esimerkiksi öljynporauksen ja muovintuotannon side on tiivis, ja torjunta-ainejäämillä on arvaamattomia yhteyksiä ekosysteemeihin. Esimerkiksi miesten spermanlaatu on pudonnut 50 prosenttia viimeisen 50 vuoden aikana, ja 2000-luvulla lasku on vain voimistunut. Turvallista pitoisuutta ei välttämättä ole, mikä on vaikea pala haitattomiin kynnysarvoihin luottavalle sääntelykoneistolle. Rajoituksia viivyttelevänä taktiikkana tuttu jaanaus molekyylin X riskistä Y tilanteessa Z näyttää saavan vastaparikseen systeemisemmän kertaiskun, jonka perusteeksi riittää kemikaalin kuuluminen tiettyyn aineryhmään. Paitsi elämän merkki vesi on myös arvokkaan elämäntehtävän merkki. Myrkky vesilasissa. Nykyisellä kahden prosenttiyksikön vuosivauhdilla ihmiskunnalla on vuonna 2050 käsillä hieman erilainen nettonollaskenaario kuin ympäristökeskustelussa yleensä halutaan ottaa puheeksi. Lopputulos: molekyylien valvomiseen keskittynyt kemikaalihallinta on ruuhkautunut perusteellisesti. Erityisen salakavalasti maantieteellisiä, lainsäädännöllisiä ja toksikologisia rajoja ylittävät hormonitoimintaa häiritsevät aineet. Niitä voi löytyä muun muassa muoveista, torjuntaaineista ja kosmetiikasta, joiden laajan käytön myötä aineiden ympäristökohtaloa ja kerrannaisvaikutuksia on haastavaa ennakoida. Terveysriskien kannalta hormonihäiriköt ovat erityisen hankalia siksi, että myrkyn tekee pikemminkin ajoitus kuin annos. TANELI RAJALA FM (kemia), Ympäristöpolitiikan väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto taneli.rajala@helsinki.fi Vesi on elämän merkki, mutta yhä useammin se on myös myrkyn merkki. Haavoittuvuutta määrittää se, viettääkö päivänsä kohdussa, koulussa, korallin pinnalla vai oksalla viserrellen. Molekyyliväsymys heijastuu myös EU-tasolle, jossa keskustellaan tuhansien PFAS-yhdisteiden rajoittamisesta kerralla. Tässä vesihuollon arvo korostuu entisestään. On hyvä kysymys, miksi keskustelu kemikalisoitumisesta tuntuu yhä jäävän lapsipuolen asemaan, vaikka kyseessä on ilmastonmuutoksen ja luontokadon sisarkriisi. Tiettyjen hormonihäiriköiden kuten bisfenolien ja ftalaattien kuitenkin tiedetään heikentävän lisääntymisterveyttä ja vastaavia epäilyjä kohdistuu myös lukuisiin PFAS-yhdisteisiin. 51 Vesitalous 4/2025. Toisin kuin ilmastosta ja luontokadosta, kemikaaleista kuitenkin puhutaan usein kovin pistemäisesti: aine kerrallaan, kohde kerrallaan, sektori kerrallaan – miksi. Jätevedenpuhdistamo on solmukohta, jossa hajakuormituksena saapuvien hormonihäiriköiden tie takaisin kiertoon voidaan katkaista. Hormonihäiriköt ovat paraatiesimerkki arjen kemikalisoitumisesta. Maailman tietokoneistuttua tikku-pallo -malli siirrettiin digitaalisiin tietokantoihin, ja samalla nousevien kemikaaliongelmien kehystettiin ratkeavan monenvälistä tiedonvaihtoa virittämällä. 1800-luvun loppupuolella arvovaltaiset kemistit sopivat tiedonvaihdon ja tuotekehityksen nopeuttamiseksi, että kemiallisen rakenteen voi yksinkertaistaa paperille viivojen ja kirjainten avulla. Mahdolliset häiriöt kohdistuvat hyvin herkkiin hormonijärjestelmiin, jotka säätelevät yksilöiden kehitystä, aineenvaihduntaa ja lisääntymistä. Huoli on akuutti. V iime vuosina maapallon sadevesistä on mitattu huolestuttavia määriä PFAS-yhdisteitä, ja esimerkiksi maailman joista suuri osa kuljettaa lääkejäämiä, jotka voivat edistää antibioottiresistenssiä. Paremman kemikaaliturvallisuuden kannalta on tärkeää, että julkinen ja asiantuntijakeskustelu etenevät molekyyleistä volyymeihin, laboratoriosta yhteiskuntaan. Tutkijat arvioivat kemikaalien planetaarisen turvarajan jo rikkoutuneen, koska riskinarviointi ei pysy globaalisti yltyvien kemikaalivolyymien vauhdissa. Historioitsija Evan Hepler-Smith selittää ilmiötä kemikaalibyrokratian pitkällä perinteellä, jossa molekyylit ovat tie, totuus ja elämä. On kuvaavaa, että kemikaaleja koskevan planetaarisen turvarajan ei katsota rikkoutuneen siksi, että molekulaarista riskitietoa on riittämiin – vaan siksi, että sitä ei ole
-21.9.2025 Mikkeli Water Week Katso koko ohjelma ja ilmoittaudu mukaan kuulemaan ajankohtaista asiaa mikkeliwaterweek.fi. edistää luontoarvoja kunnioittavaa ja kestävää elinkeinotoimintaa. Mikkeli K4 Mikkeli Water Week tuo esiin veden merkityksen! Finnish Lakeland Forum Finnish Lakeland Forum -seminaari ti 16.9. Viikolla mahdollisuus tutustua ainutlaatuiseen BEM-testitympäristöön vedenpuhdistamolla! 15. teemoina ovat jätevesien haitta-aineet ja vesiturvallisuus. Yritysten vesipäivä Yritysten vesipäivässä ke 17.9