Vesi huolto V e si h uol t o p äi v ä t 3/2026 www.vesitalous.fi Lahden Messukeskus 20.-21.5.2026
• Julkaisemme ensisijaisesti suomalaisten korkea koulujen maisterija tohtoritason opinnäytetöiden tiivistelmiä. 2 www.vesitalous.fi Ajankohtaista Vesiyhdistykseltä Paperilehti ilmestyy vielä vuoden 2026 ja jää sen jälkeen historiaan. Vesitalous-lehti sähköistyy Ilmoitusmyynti: toimitus@vesitalous.fi | tel. Hallituksen jäseninä jatkavat kauden 2026 EevaLeena Rostedt, Piia Leskinen, Eliisa Lotsari ja Petrina Köngäs Kaudelle 2026–2027 yhdistyksen hallitukseen valittiin Aino Pelto-Huikko, Milla Sieranen, Asmo Huusko ja Mikko Ojanen. Vesitalouden uutiskirje koostaa vesiteemaisia uutisia Suomesta yhteen nippuun ja koko paketti kopsahtaa sähköpostilaatikkoosi joka kuukausi (paitsi kesä-heinäkuu). Suomen Vesiyhdistyksen vuosikokous järjestettiin 23.4.2026. Onko sinulla menossa vesialan projekti, josta haluaisit kertoa. Tilaukset: vesitalous.fi/uutiskirje. Vesitalous-lehti etsii ajankohtaisia juttuja. Kaudelle 2026–2028 vaalitoimikuntaan valittiin Vuokko Laukka. +358 45 305 0070 | Jarkko Narvanne V esitalous-lehden opinnäytetyöpalsta esittelee vesialan viimeisimpiä opinnäytetöitä tuodakseen uusinta tutki mustietoa helpommin löydettäväksi, sekä esitelläkseen alamme vastavalmistuneita asian tuntijoita. Yhdistyksen vaalitoimikunnassa jatkaa kauden 2026 Jussi Ahonen ja kauden 2026–2027 Annina Takala. • Tutkielmat ovat korkeakoulujen omilla verkkosivuilla vapaasti luettavissa. Vuoden 2027 alusta Vesitalous-lehti on vapaasti ladattavissa vesitalous.fi -sivustolta, jolloin lehti tavoittaa lukijat huomattavasti paremmin. seuraavat päätökset: Jäsenmaksuiksi vuodelle 2026 päätettiin asettaa: • Henkilöjäsenet 95 euroa, johon sisältyy Vesitalous-lehden digija kotiin kannettu versio • Henkilöjäsenet 60 euroa, johon sisältyy Vesitalous–lehden digiversio • Henkilöjäsenet 40 euroa ilman Vesitalous-lehteä • Opiskelijajäsenet 10 euroa, johon sisältyy tilauksesta Vesitalous–lehden digiversio • Yhteisöjäsenet 300 euroa ilman Vesitalous-lehteä Vesiyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana jatkaa Juhani Järveläinen. Kokouksessa tehtiin mm. Kävitkö tilaisuudessa, jonka sisällön pitäisi saavuttaa enemmän asiantuntijoita. Oman ehdotuksen voi lähettää osoitteeseen toimitus@vesitalous.fi Lähetä suomentai englanninkielinen tiivistelmä (<800 merkkiä) osoitteeseen: maija.taka@aalto.fi Ajankohtaista Vesialalla tapahtuu..
LXVII Sisältö 3/2026 – Vesi huolto JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Ympäristöviestintä YVT Oy Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki Puhelin (09) 694 0622 Yhteistyössä Suomen Vesiyhdistys ry PÄÄTOIMITTAJA Minna Maasilta Maaja vesitekniikan tuki ry Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki e-mail: minna.maasilta@mvtt.fi TOIMITUSSIHTEERI / ILMOITUKSET Jarkko Narvanne Elontie 115, 00660 Helsinki Puhelin 045 305 0070 e-mail: toimitus@vesitalous.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Taina Hihkiö Maaja vesitekniikan tuki ry Puhelin (09) 694 0622 e-mail: vesitalous@vesitalous.fi ULKOASU JA TAITTO Taittopalvelu Jarkko Narvanne PAINOPAIKKA Punamusta | ISSN 0505-3838 TOIMITUSKUNTA Harri Koivusalo, tekn.tri., teknisen vesitalouden professori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Vuokko Laukka, tekn.tri., johtava asiantuntija, Suomen ympäristökeskus Anna Mikola, tekn.tri., professori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Pekka M. Tuija Laakso, Pekka Rossi, Sina Masoumzadeh Sayyar ja Behnam Motamedi 12 Jätevesilietteet osaratkaisuna maatalouden kestävyyssiirtymässä Jenni Ylikahri 15 Luontopohjaiset hulevesien laadunhallintarakenteet kaipaavat seurantaa rakenteiden kehittämiseksi Marjo Valtanen ja Sari Hämäläinen 21 Alvan ja Muuramen vesihuollon operointiyhteistyö käynnistyi nopealla aikataululla Hanna-Kaisa Lahtisalmi ja Sanna Kiviaho 25 Putkirikkoja tukkeumasimuloinnit osana verkostojen kriittisyysarviointia Mika Kuronen 29 Kokemuksia kalvosuodatinlaitteiston soveltuvuudesta talousveden valmistukseen Suomen rannikkoolosuhteissa Julia Ijäs 34 Vesisäiliöiden kuntotutkimus: tavoitteena turvalliset rakenteet ja hyvä vesihygienia Laura Virtanen 36 Yhteistyö voimavarana vesihuollossa Saijariina Toivikko 37 Liittymisja käyttösopimuksen sopimusehtoja sekä yleisiä toimitusehtoja koskevien malliehtojen päivittäminen Maria Arjonen 38 Talousvesituotteiden turvallisuus Mikko Tapiola ja Emilia Uurasjärvi 41 VESFYhanke vahvistaa vesihuollon fyysistä turvallisuutta Emilia Jaatinen ja Matti Koskinen Muut aiheet 43 Aurinkovoiman vesistövaikutukset Jaakko Leppänen ja Janne Tolonen 51 Integroidun kasvinsuojelun avulla suojellaan vesistöjä sekä edistetään kestävää kasvintuotantoa Kati Räsänen 53 Vastavalmistuneen ajatuksia Maailman vesipäivän seminaarista 20.3.2026 Heli Kuru 54 Opinnäytetyöt 56 Liikehakemisto 58 Abstracts 59 Vieraskynä Tiina Elo. Ilmoitusvaraukset 24.6. VESITALOUS www.vesitalous.fi VOL. Vesitalous 4/2026 ilmestyy 9.9. Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä (PEFC/02-31-151) pefc.fi Kansikuva: 2 Ajankohtaista Vesiyhdistykseltä 4 Vesihuolto rakennetaan yhdessä – 70 vuotta ja katse eteenpäin Riku Vahala 5 Turvallinen vesihuolto vuonna 2050 – skenaariotarkastelun hyödyntäminen vesihuollon varautumisessa Vuokko Laukka 9 Millaista tarinaa vuotovesianalyysi ja viemärikuvauspohjainen kuntoennuste kertovat viemäreiden kunnosta. Tämän numeron kokosi: Saijariina Toivikko, dipl.ins., kehittämispäällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry, Saijariina.Toivikko@vvy.fi Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. mennessä. Seuraavassa numerossa teemana on Vesiosaamisen urapolut. Rossi, tekn.tri., apulaisprofessori, Oulun yliopisto, vesija ympäristötekniikka Maija Taka, fil.tri., akateeminen koordinaattori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Annina Takala, dipl.ins., Suomen Vesiyhdistys ry Saijariina Toivikko, dipl.ins., kehittämispäällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Asiantuntijat ovat tarkastaneet lehden artikkelit
Vesihuollon toimintaympäristö on monimutkaisempi kuin koskaan, ja erityisesti pienet toimi jat ovat kovilla. Myös kokeilut, kuten meriveden hyödyntäminen talousvesituotannossa, osoittavat alan kykyä etsiä uusia ratkaisuja mukavuusvyöhykkeen ulkopuolelta. Juhlavuosi antaa aihetta katsoa taaksepäin, mutta ennen kaikkea eteenpäin. Vesihuolto 2026 -tapahtuma kokoaa yhteen alan toimijat jatkamaan työtä, joka alkoi ämpäreistä ja kantovedestä. Tässä numerossa olevat artikkelit haitta-aineiden hallinnasta, hulevesien laadusta ja jätevesilietteiden hyödyntämisestä havainnollistavat, että vesihuolto ei ole vain palvelu, vaan keskeinen osa kestävää yhteiskuntaa ja kiertotaloutta. Tässä numerossa esitelty Suomen ympäristökeskuksen skenaariotarkastelu vuoteen 2050 muistuttaa, että vesihuollon tulevaisuutta ei rakenneta reagoimalla, vaan ennakoimalla. TUTKIMUS JA TUOTE KEHITYS LIIKETOIMINTA JULKIS YKSITYISET KUMPPA NUUDET KAUPALLISTAMINEN OSAAMINEN JA KOULUTUS TESTAUS JA PILOTOINTI Ilmoittadu ti 9.6. järjestettävään Finnish Lakeland Forumiin: mikkeliwaterweek.fi. Nyt haaste on toinen, mutta yhtä vaativa: korjausvelka ja verkostojen ikääntyminen. Maailman toimivin vesihuolto ei synny itsestään – se rakennetaan yhdessä, myös seuraavat 70 vuotta. Vesilaitosyhdistyksen perustehtävä – neuvoa, tukea ja edistää vesihuollon toimintaedellytyksiä – on siksi vähintään yhtä ajankohtainen kuin 70 vuotta sitten. Kaupunkien ulkopuolella vesi kannettiin ämpäreillä, veden välityksellä leviävät taudit olivat yleisiä ja vesihuollon rahoitus oli jatkuva haaste. Vesihuolto 2026 -tapahtuma ja Vesilaitosyhdistyksen 70-vuotisjuhlavuosi osuvat hetkeen, jolloin vesihuollon toimintaympäristö muuttuu nopeammin kuin vuosikymmeniin. Vesihuoltopäivät syntyivät jo 1950-luvulla tarpeesta jakaa tietoa ja oppia yhdessä – sama perinne jatkuu Vesihuolto 2026 -tapahtumassa. Vesihuolto rakennetaan yhdessä – 70 vuotta ja katse eteenpäin S eitsemänkymmentä vuotta sitten suomalainen vesihuolto oli lähtökuopissaan. Varautuminen ja riskienhallinta ovat nousseet vesihuollon keskiöön. Sama viesti nousee esiin vesihuollon fyysistä turvallisuutta käsittelevässä lyhyessä artikkelissa: toiminta varmuus edellyttää suunnitelmallisuutta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Vesilaitosyhdistyksen historia on ennen kaikkea yhteistyön historiaa. Tuija Laakson ja kumppaneiden (s. 9) artikkeli vuotovesianalyysien ja viemärikuvauksen hyödyntämisestä sekä Mika Kurosen (s. Vesihuollon nopea rakentaminen 1960ja 1970-luvuilla oli aikanaan valtava yhteiskunnallinen ponnistus. Tänään suomalainen vesihuolto on itsestään selvä osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria. Tämän lehden lyhyet jutut yhteistyöstä, malliehdoista ja talousvesituotteiden turvallisuudesta muistuttavat, että toimiva vesihuolto rakentuu yhteisille pelisäännöille, osaamiselle ja luottamukselle. Kysy lisää: juha.kauppinen@mikkeli.fi Mikkelissä, puhtaan veden pääkaupungissa testataan tulevaisuuden jätevesiratkaisuja. RIKU VAHALA Toimitusjohtaja, Suomen Vesilaitosyhdistys ry riku.vahala@vvy.fi Mikkeli 1/4 4 www.vesitalous.fi Pääkirjoitus Haemme uusia yhteistyökumppaneita hyödyntämään ainutlaatuista infraa. Ympäristönsuojelu on kulkenut vesihuollon kehityksen rinnalla jätevedenpuhdistuksen laajentuessa 1970-luvulta alkaen. Toinen keskeinen kysymys on infrastruktuurin kunto ja vesihuoltolaitosten investointikyky. Tästä todellisuudesta syntyi Vesihuoltoliitto, nykyään Vesilaitosyhdistys – tarpeesta yhdistää toimijat, edistää rahoitusta ja kehittää vesihuoltoa. Turvaamaan puhdas vesi, toimiva jätevesihuolto ja yhteiskunnan perustoiminnot myös tuleville sukupolville. 25) tarkastelu verkostojen kriittisyydestä osoittavat, että tiedolla johtaminen ja oikea-aikaiset investoinnit ovat avainasemassa, kun resursseja on kohdennettava entistä tarkemmin. Kehityksen kaari ei kuitenkaan ole päättynyt
Skenaariotarkastelut auttavat tulevaisuuden mahdollisten suuntien hahmottamisessa sekä kannustavat pohtimaan myös tulevaisuuksia, jotka eivät ole itsestään selviä. Vesihuoltoverkostot ja -laitokset ovat osa kriittistä infrastruktuuria ja niillä on keskeinen rooli yhteiskunnan toimintojen ylläpitämisessä. Viitekehykseen lisättiin myös turvallisuusnäkökulma (S = Security), joka laajentaa viitekehystä palvelemaan paremmin hankkeen tarpeita. Kuusivuotisen tutkimushankkeen tavoitteena on parantaa vesiturvallisuutta ja vesihuollon toimintavarmuutta aina raakavesilähteeltä kuluttajalle saakka. Toimintaympäristön seurannassa ja haastatteluissa hyödynnettiin PESTELS viitekehystä, jonka avulla tarkasteltiin toimintaympäristön Poliittista, Ekonomista, Sosiaalista, Teknistä, Ekologista ja Lainsäädännöllistä tilaa ja tulevaisuutta. Tulevaisuuskuvat laadittiin laajan aineiston pohjalta Osana Turvallista vettä kaikille -hankkeen* ennakointityötä laadittiin Suomen vesihuoltosektorille turvallisuuteen liittyviä skenaarioita, jotka perustuivat toimintaympäristön seurantaan (Toivonen & Viitanen, 2016), vesihuoltoon ja varautumiseen liittyvien strategisten asiakirjojen analyysiin sekä yhteensä yhteentoista asiantuntijahaastatteluun. H yvälaatuisen juomaveden turvaaminen asiakkaille on vesihuoltosektorin keskeinen perustehtävä. Tämä tutkimus tarjoaa esimerkin ennakointityöstä Suomen vesihuoltosektorilla. Esimerkiksi ilmastonmuutos muokkaa vesilaitosten raakaveden laatua ja määrää (ympäristö) tai digitalisaatio muuttaa vesihuollon teknologisia mahdollisuuksia ja tuo esiin uusia uhkia (teknologia). Hanke vastaa ilmastonmuutoksen, väestönkehityksen, geopolitiikan, ikääntyvän infrastruktuurin sekä muuttuneen turvallisuustilanteen tuomiin haasteisiin. Vesihuoltosektorin varautumisen vahvistaminen on luonteeltaan tulevaisuussuuntautunutta ja edellyttää pitkäjänteistä, systemaattista työtä strategisen ennakoinnin tukemana. Lisätietoja: www.turvallistavetta.fi VUOKKO LAUKKA Johtava tutkija, Suomen ympäristökeskus Vuokko.Laukka@syke.fi JOHANNES KLEIN Vanhempi tutkija Demos Helsinki JAANA HYVÄRINEN Vanhempi tutkija Demos Helsinki 5 Vesitalous 3/2026 VESI HUOLTO. Toimintaympäristön seuranta ja skenaarioanalyysit toimivat keskeisinä työkaluina mahdollisten tulevaisuuspolkujen tarkastelussa sekä sellaisten kehityskulkujen huomioimisessa, jotka eivät välttämättä näy tavanomaisten suunnittelukäytäntöjen kautta. Hankkeessa kehitetään uusia toimintamalleja ja ratkaisuja, joilla voidaan vahvistaa suomalaisen vesihuollon kriisinkestävyyttä ja varautumista niin paikallisiin kuin globaaleihin muutoksiin. * Turvallista vettä kaikille (Safe Water for All, Waterfall) -hanketta rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto. Vesihuolto on yhtenä tarkastelun kohteena mm. Turvallinen vesihuolto vuonna 2050 – skenaariotarkastelun hyödyntäminen vesihuollon varautumisessa Vesihuollon varautuminen on lähtökohtaisesti tulevaisuusorientoitunutta toimintaa ja se vaatii pitkäjänteistä työtä ja ennakointia. kansallisessa riskinarvioinnissa, jossa on tunnistettu riskejä, joilla on laajaa kansallista merkitystä ja vaikutusta yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin (Sisäministeriö 2023). PESTELS-viitekehys tarjosi jäsennellyn tavan analysoida vesihuollon toimintaympäristön muuttumista
Kerätyn aineiston perusteella tunnistettiin kahdeksan muutostekijää, jotka muodostivat perustan tulevaisuustaulukolle (Lätti ym., 2022), jota hyödynnettiin vuoteen 2050 sijoittuvien narratiivien eli tulevaisuuskuvien laatimisessa. Esimerkiksi tulevaisuuskuvassa 2 (taantuma ja romahdus) kuvataan kriisissä olevaa vesihuoltoa, joka on ilmastonmuutoksen, väestökadon ja geopoliittisten jännitteiden puristuksissa. Kuva 1. 6 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. Työpajojen ryhmäkeskusteluissa tarkasteltiin erityisesti seuraavia teemoja: mitkä muodostavat merkittävimmät vesiturvallisuuteen kohdistuvat uhkat ja riskit vuoteen 2050 mennessä, keihin riskien toteutuminen vaikuttaisi kaikkein voimakkaimmin, millaisia uusia yhdistelmäuhkia ja -riskejä eri tulevaisuuskuvissa saattaa syntyä sekä miten vakaviksi ja todennäköisiksi nämä riskit arvioidaan. Tulevaisuuskuvassa 3 (uudistuksien aikakausi) puolestaan kuvataan toimintavarmaa vesihuoltoa osana teknologisen kehityksen, ennakoivan varautumisen ja kestävän sopeutumisen yhteiskuntaa. Kukin tulevaisuuskuva käsitteli keskeisten muutostekijöiden erilaisia mahdollisia kehityspolkuja (kuva 2 ). Työpajoissa kartoitettiin keskeiset uhkat ja riskit vesihuollolle Neljää tulevaisuuskuvaa käsiteltiin kansallisessa sekä alueellisessa sidosryhmätyöpajassa. Koottu aineisto validoitiin vielä hankkeen sisäisten asiantuntijahaastatteluiden avulla (4 kpl). Varsinainen työpajojen tuottama uutuusarvo syntyi yhdistelmäriskien tarkastelusta. Muutostekijöihin kuuluivat ilmastonmuutos, väestömuutos, Suomen turvallisuusympäristö, julkisen sektorin rooli, teknologiset innovaatiot, yhteiskunnan prioriteetit, ikääntyvä infrastruktuuri ja korjausvelka sekä teollisuuden, maatalouden ja kuluttajien valinnat. Yksittäiset riskit ja uhkat olivat jo haastatteluiden ja kirjallisuuden perusteella kattavasti tiedossa, joten työpajan riskien kartoituksessa tehtiin osaltaan niiden validointia. Alueellinen työpaja keskittyi Pirkanmaalle ja työpajaan osallistui 16 edustajaa eri viranomaistahoista, vesihuoltolaitoksilta, yhdistyksistä ja konsulttiyrityksestä. Vesihuollon tulevaisuuskuvat rakennettiin neljän erilaisen viitekehyksen mukaisesti (Dator 2009): jatkuvuus, taantuminen ja romahdus, transformaatio sekä rajat ja kurinalaisuus (kuva 1 ). Jälkimmäisessä tulevaisuuskuvat muokattiin Pirkanmaan vesihuollon viitekehykseen. Kansalliseen työpajaan osallistui 28 edustajaa eri viranomaistahoista, tutkimuslaitoksista ja ministeriöistä. Tulevaisuuskuvat Datorin (2009) viitekehystä soveltaen (kuvituskuvat tehty tekoälyavusteisesti)
Voidaan todeta, että Pirkanmaan työpajan tulokset tukivat kansallisen työpajan tuloksia. Näitä haasteita voimistavat digitalisaatioon ja kyberturvallisuuteen liittyvät riskit, ilmastonmuutoksen voimistuvat vaikutukset, informaatiovaikuttaminen sekä hajautunut vastuunjako ja hallintamallit, erityisesti pienten ja heikkojen toimijoiden kohdalla. Valtio keskittää päätöksenteon, ohjaa tiukalla sääntelyllä vedenkäyttöä ja investointeja huoltovarmuuden turvaamiseksi. Teknologia on standardoitua, innovaatiot harkittuja. Resilienssi, oikeudenmukaisuus ja ennakoiva varautuminen tekevät Suomesta vesiturvallisuuden ja kestävän sopeutumisen malli maan. Pienet laitokset kamppailevat suurissa vaikeuksissa. Vesihuollon katkokset heijastavat yhteiskunnan laajempaa haavoittuvuutta ja hallinnan menettämistä. TULEVAISUUSKUVA 4 (RAJAT JA KURINALAISUUS) Hallittu tasapaino Vuoteen 2050 mennessä Suomi on kurinalainen vesiturvallisuuden mallimaa. llmaston ääri-ilmiöt, väestökato, korjausvelka ja geopoliittiset jännitteet ovat romahduttaneet infrastruktuurin. Toisaalta myös Pirkanmaan työpajassa nousi esiin paljon samoja teemoja kuin kansallisessa työpajassa. TULEVAISUUSKUVA 2 (TAANTUMA JA ROMAHDUS) Äärisäiden ja rapautuvan verkoston puristuksessa Vesihuolto on kriisissä. TULEVAISUUSKUVA 1 (JATKUVUUS) Tasapainottelua talous edellä Suomen vesihuolto on vakaalla pohjalla, mutta merkittävät uudistukset etenevät hitaasti ja ovat vahvasti sidoksissa taloudelliseen kehitykseen. Alueellinen eriarvoisuus syvenee, ja julkinen sektori toimii kriisikohtaisesti vailla ennakointia. Työpajoissa määriteltiin jokaisen tulevaisuuskuvan olennaisimmat riskit ja haavoittuvuudet sekä kuvattiin esimerkkien avulla niiden mahdollisia vaikutuksia ja vastuutahoja. Kunnat menettävät itsenäisyyttään, kun valtio ottaa tiukemman roolin vesihuollon ohjauksessa. Työpajoja varten muodostettujen neljän tulevaisuuskuvan tiivistelmät. Kansallisen työpajan kaikissa skenaarioissa esimerkiksi painotettiin, että osaajapula ja hiljaisen tiedon katoaminen ovat keskeisiä riskitekijöitä ja että rahoituksen riittämättömyys heikentää kykyä hallita muitakin riskejä. Kuva 2. Vesihuolto toimii vakaasti, mutta yksilönvapaudet kaventuvat. Molempien työpajojen keskeisiksi riskiteemoiksi nousivat osaamisen ja työvoiman saatavuuden heikkeneminen, rahoituksen ja investointimahdollisuuksien puutteet, infrastruktuurin ikääntyminen ja kasvava korjausvelka sekä luottamuksen mureneminen kansalaisten, toimijoiden ja instituutioiden välillä. Julkinen sektori yllä pitää infrastruktuuria pitkän aikavälin suunnitelmin, ja yhteiskunta priorisoi kestävyyttä hallitun vakauden kautta. Pirkanmaan alueellisessa työpajassa korostettiin lisäksi aluekohtaisia erityispiirteitä, kuten väestönkehityksen epätasapainoa, erikokoisten toimijoiden kapasiteettieroja sekä alueellisen yhteistyön keskeistä roolia. Vesi tunnustetaan ihmisoikeudeksi, ja julkinen sektori varmistaa sen tasa-arvoisen saatavuuden. Nämä tekijät ovat kuitenkin olennaisia hyvin monella muullakin alueella Suomessa. Vedenlaadun ongelmat johtavat tuotannon pysähdyksiin ja kuluttajien jatkuvaan keittokehotuskierteeseen. Ilmastonmuutos on aiheuttanut kuivuusjaksoja, jotka lisäävät tuotannon katkoksia ja heikentävät kuluttajien luottamusta. Pirkanmaan työpajan skenaarioita yhdisti mm. huoli alueellisesta eriytymisestä ja reuna-alueiden heikkenevästä vesihuollosta. 7 Vesitalous 3/2026 VESI HUOLTO. Tulokset Neljä erilaista tulevaisuuskuvaa nosti esiin laajan kirjon erilaisia vesihuoltoon kohdistuvia riskitekijöitä. llmastonmuutoksen, väestömuutosten ja teknologisen murroksen keskellä vesihuolto on rakennettu uudelleen luontopohjaisien ratkaisujen, kiertotalouden ja älyteknologian varaan. Työpajan tulosten analyysissa kerättiin yhteen myös poikkileikkaavat havainnot. Vesihuollon järjestämisvastuu on kunnilla ja ohjausvastuu valtiolla. Osuuskuntien rooli vähenee, ja niiden vastuu siirtyy kunnallisille toimijoille. Pienetkin laitokset saadaan toimimaan kehittyneen yhteistyön avulla. TULEVAISUUSKUVA 3 (TRANSFORMAATIO) Uudistuksien aikakausi Vuonna 2050 Suomi on kääntänyt kriisit uudistumisen voimavaraksi. Hajautetun vastuun malli voi eri tilanteissa joko vahvistaa järjestelmän vakautta tai lisätä sen haavoittuvuutta, erityisesti pienissä laitoksissa ja talouden muuttuessa. Vesihuollon riskejä hahmotettiin raakavedenhankinnan, talousvedentuotannon ja jakelun konteksteissa. Tulevaisuuskuvat olivat keskenään hyvin erilaisia ja tarkoituksena oli sitä kautta löytää erilaisia riskejä, jotka perustuvat eri uhkakuviin. Digitalisaatio, vastuullisuus ja ennakoiva varautuminen etenevät hitaasti. llmastonmuutos, väestön keskittyminen ja geopoliittiset jännitteet lisäävät kuormitusta, mutta järjestelmä pysyy toimintakykyisenä jatkuvilla investoinneilta
Keski-Pukkila, M. villit kortit). Skenaariotarkastelun tulokset tullaan julkaisemaan raporttina alkuvuonna 2027. Heikkilä, P. https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-324-602-7 Toivonen, S., & Viitanen, K. Tulokset osoittavat, että vesihuollon haaste ei ole yksittäinen kriisi, vaan hitaasti kasaantuva negatiivinen kehitys, joka heikentää vesihuollon resilienssiä eli kykyä selvitä häiriöistä sekä ennakoida ja ennaltaehkäistä niiden syntymistä. Land use policy 52: 51-61. Villinä korttina voi toimia esimerkiksi kriisin aiheuttama muuttoliike syrjäseuduille, joka voi yllättäen vahvistaa myös harvaan asuttujen alueiden vesihuoltoa. Tämän välttämiseksi tulisi vesihuollon uhkiin vastata tukemalla ennakoivaa ohjausta, panostaa osaamiseen ja rahoitukseen sekä edistää kykyä uudistaa rakenteita ajoissa. In Tulevaisuudentutkimus tutuksi perusteita ja menetelmiä. Työpajoissa todettiin, että vesihuolto ajautuu todennäköisimmin joko jatkuvuuden (tulevaisuuskuva 1) tai rapautumisen (tulevaisuuskuva 2) polulle, joissa muutos tapahtuu vasta kriisin pakottamana. Vesihuollon merkittävimmät riskit muodostavat tiiviisti yhteen kytkeytyvän kokonaisuuden ja ovat vahvasti keskinäisriippuvaisia: heikkeneminen yhdellä osa-alueella lisää haavoittuvuutta muilla alueilla. Esimerkiksi kaupunkiseudun väestönkasvu yhdessä vedenlaadun radikaalin heikkenemisen kanssa voisi johtaa vesipulaan ja tiukkaan säännöstelyyn. Lätti, R., Malho, M., Rowley, C., & Frilander, O. Aalto, K. Varautumista ja riskienhallintaa ei voida kuitenkaan rakentaa pelkästään yksittäisten teknisten ratkaisujen varaan, vaan se edellyttää kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä strategista otetta, tiivistä yhteistyötä sekä valmiutta tarkastella rinnakkain useita vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja. Ennakointityö tukee heikkojen signaalien eli varhaisten muutoksen merkkien tunnistamista ja auttaa varautumaan myös yllättäviin, epätodennäköisiltä tuntuviin tapahtumiin (ns. 2016 Environmental scanning and futures wheels as tools to analyze the possible future themes of the commercial real estate market. Journal of Future Studies 14(2): 1-18. Kansallinen riskinarvio 2023. Sisäministeriö 2023. Ennakointityössä tarkastellaan yhden todennäköisen tulevaisuuden sijaan erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia, joiden järjestelmällinen tarkastelu voi vahvistaa vesihuollon strategista resilienssiä. Samalla ennakointi syventää ymmärrystä riskien keskinäisriippuvuuksista ja luo edellytyksiä ennakoivalle päätöksenteolle. 8 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. Jatkotyönä skenaariotarkastelulle järjestetään syksyllä 2026 vesihuollon visiotyöpaja, jossa luodaan vesihuollon visio ja kartoitetaan konkreettisia toimia vesihuollon resilienssin edistämiseksi. Kaikissa tulevaisuuksissa vesiturvallisuus riippuu ihmisistä, resursseista ja järjestelmistä – epäonnistuminen missä tahansa näistä osa-alueista kasvattaa epäonnistumisen todennäköisyyttä myös muilla. Mäki, & M. Esimerkkinä heikoista signaaleista voidaan mainita vesihuollon alueellinen eriytyminen, jolloin syrjäseutujen autioituminen voi haastaa koko oletuksen kattavasta ja yhdenvertaisesta vesihuollosta. Sisäministeriön julkaisuja 2023:4. Mikä tahansa näistä voi muodostua ratkaisevaksi pullonkaulaksi, ja yhden osa-alueen heikkeneminen kasvattaa nopeasti haavoittuvuutta myös muilla. (H-K. Johtopäätökset Nykyisessä epävarmuuden ajassa on tärkeää tarkastella mahdollisia – ei pelkästään todennäköisiä – tulevaisuuksia, jotta voimme paremmin ennakoida tulevaisuutta ja lisätä vesihuollon resilienssiä. Pöllänen, eds.). Ennakointityön keskeinen johtopäätös on, että vesiturvallisuus nojaa kolmeen keskenään riippuvaiseen osa-alueeseen: ihmisiin, resursseihin ja järjestelmiin. Tässä työssä ennakointi ja skenaariotarkastelu voi olla merkittävä apu. 2009 Alternative futures at the Manoa school. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian julkaisuja, 1, 2022. Tarjoamalla jäsennellyn lähestymistavan nousevien haasteiden ennakointiin tutkimus edistää entistä kestävämpien ja sopeutumiskykyisempien vesihuoltotoimintojen rakentamista. Tai tavallinen putkirikko yhdessä disinformaatiokampanjan kanssa voisi johtaa vesihuollon luottamuspulaan. Skenaarioja visiotyön tuottamat tulokset tukevat vesihuoltolaitoksia, viranomaisia ja päätöksentekijöitä strategisessa varautumissuunnittelussa, riskienhallinnassa ja pitkän aikavälin strategisessa kehittämisessä. Vesihuoltolaitoksen tulee vesihuoltolain (119/2001) mukaan laatia varautumissuunnitelma, joka kattaa riskienhallinnan ja häiriötilanteisiin varautumisen sekä harjoitella toimintaa häiriönsietokyvyn varmistamiseksi. Yhdistelmäriskien kartoittamisen ajatuksena oli tarkastella kahden tai useamman riskitekijän yhtäaikaisen realisoitumisen seurauksia. Lähteet Dator, J. 2022 Skenaarioiden rakentaminen tulevaisuustaulukkomenetelmällä. Ennakointityö viittaa tässä tutkimuksessa laajempaan tulevaisuustiedon tuottamisen prosessiin, jonka yhtenä menetelmänä käytettiin skenaariotarkastelua
Tutkimuksessa verrattiin määritetyn suotautumisen ja laaditun kuntoennusteen tuloksia. Olosuhteita alueen pohjavedestä ja verkoston vedenlaadusta oli tarkkailtu vuoden ajan. Oulun yliopiston ja Aalto-yliopiston WATCON-tutkimushankkeessa verrattiin viemäriverkoston kuntoennusteen ja mitatun pohjaveden suotautumisen tuottamaa käsitystä koealueen viemäriverkoston kunnosta. Tutkimusalueena oli HS-Veden Viialan n. Oulun yliopisto toteutti omassa hankeosuudessaan vuotovesimittauk sia yhdessä HS-Veden ja Aalto-yliopiston henkilökun nan kanssa ja tarkasteli sekä pelk kään sähkönjohtavuuteen (EC) että sähkönjohtavuuden ja kemialliseen hapenkulutuksen yhdistelmään (EC + COD) perustuvaa laskentamenetelmää. Tutkimus rajattiin koskemaan nimenomaan pohjaveden suotautumista, koska vuotovesistä osa kertoo tyypillisesti muista kuin putkiverkoston rakenteellisista ongelmista ja johtuu pintavalunnasta. Menetelmät laskevat verkostoalueelta tulevasta vedestä suotautumista ja jätevettä. Huonoksi kunnoksi katsottiin tarkastelussa se, että putkessa on luokan 3 tai 4 vika. BEHNAM MOTAMEDI DI, väitöskirjatutkija, vesi-, energiaja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto SINA MASOUMZADEH SAYYAR DI, väitöskirjatutkija, vesija ympäristötekniikan tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto PEKKA ROSSI TkT, apulaisprofessori, vesi-, energiaja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto TUIJA LAAKSO TkT, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto tuija.laakso@aalto.fi Kirjoittaja toimii tutkijatohtorina Aaltoyliopiston vesija ympäristötekniikan tutkimusryhmässä sekä johtavana asian tuntijana Sitowise Oy:llä.” 9 Vesitalous 3/2026 VESI HUOLTO. Kunnonmallinnus ja suotautumisen mittaus Viialan alueella Tutkimuksessa koealueena toimineen Viialan alueen viemäriverkosto jaettiin 21 verkostoalueeseen ja määritettiin näille aluekohtainen pohjaveden suotautuminen mittausten pohjalta. Kuntoennusteen laadinnassa huomioitiin myös viat, jotka eivät välttämättä aiheuta suotautumista, mutta kertovat verkoston rakenteellisista ongelmista. Millaista tarinaa vuotovesianalyysi ja viemärikuvauspohjainen kuntoennuste kertovat viemäreiden kunnosta. Myös Viialan alueen viemäreistä osa oli kuvattu. Vedenlaatunäytteet kerättiin yhden päivän aikana kuivan sään ja korkean pohjaveden aikaisella näytteenottokampanjalla. Kuntoennusteen muodostamiseen käytettiin HS-Veden koko kuvatun verkoston kuvaustuloksia. Tulosten pohjalta nämä kaksi erilaista lähestymistapaa antavat kunnosta samansuuntaisen kuvan, jolloin suotautumisen pohjalta voidaan kohdentaa kuntotutkimuksia ja kuntoennusteen pohjalta arvioida suotautumisen mahdollisuutta. Tutkimuksen yhtenä osana selvitettiin, antavatko suotautumismittaukset ja kuntoennuste viemäreiden kunnosta samansuuntaisen vai toisistaan eriävän käsityksen. Aalto-yliopiston tutkimusosuudessa hyödynnettiin koneoppimismalleja yksittäisten putkien huonokuntoisuuden ennustamiseksi. V iemäriverkostot ikääntyvät ja niiden kunnon selvittäminen on ajankohtaista. 60 km pituinen viemäriverkostoalue. Aalto-yliopiston ja Oulun yliopiston yhteisessä WATCON-hankkeessa mallinnettiin viemäriverkoston kuntoa olemassa olevien viemärikuvaustulosten pohjalta ja analysoitiin vuotovesien määrää ja sen jakautumista pohjaveden suotautumiseen ja muuhun vuotoveteen. Lisäksi ennustettiin matemaattisesti alueiden sisältämien putkien kuntoa
Kun arvioidaan järjestyksen samankaltaisuutta ns. Sekä kuntoennuste että suotautumisen määrä kuvastavat siten alueen keskimääräistä tilannetta. Kuvasta nähdään, että verkostoalueet järjestyvät ennustetun kunnon ja suotautumisen määrän perusteella pääosin hyvin samansuuntaisesti. Edellisestä sadetapahtumasta ennen näytteenottoa oli kulunut yli kolme vuorokautta. Tarkastellut 21 verkostoaluetta on järjestetty kuvassa 2 sekä ennustetun kunnon että suotautumisen määrän perusteella. Näytteitä kerättiin 37 viemärikaivosta 75 näytettä. C-indeksin eli järjestyksen samankaltaisuutta mittaavan concordance indexin avulla muiden kuin näiden kahden verkostoalueen osalta, havaitaan, että vertaillut järjestykset ovat varsin yhteneväiset C-indeksin arvo oli vähintään 0,75 eli järjestys oli samankaltainen. Kuva 2 esittää, kuinka samankaltainen tämä järjestys on. Vuotovesi kokonaisuudessaan sisältää tyypillisesti myös jätevesiverkostoon nopeasti pintavaluntana päätynyttä hulevettä. Kuva 1. Siinä on esitetty kunkin alueen järjestysnumeron erotus eri menetelmillä (ennustemallin pohjalta määräytynyt järjestysnumero – suotautumismäärän pohjalta määräytynyt järjestysnumero). Tämä vuotovesijae voi indikoida verkoston huonoa kuntoa tilanteessa, jossa pohjavettä pääsee verkostoon. Koska kuntoennuste oli putkikohtainen, tulokset aggregoitiin aluetasolla putkipituuksien mukaan. Vuotovesimittaukset keskittyivät nimenomaan verkostoon rakenteiden kautta päätyvään vuotoveteen eli pohjaveden suotautumiseen. tikkukaramellikuvaajan avulla (kuva 3 ). Tutkimuksessa Viialan alueen 21 verkostoaluetta järjestettiin parhaasta huonoimpaan sekä kuntoennusteen (kuvan 1 oikeanpuoleinen kartta) että kahden laatumittauksiin perustuvan menetelmän pohjalta arvioidun suotautumisen perusteella (kuvan 1 vasemmanpuoleinen ja keskimmäinen kartta). Kuvasta havaitaan, että 10 verkostoalueen tapauksessa järjestysnumeroiden erotus oli korkeintaan kolme, mitä voidaan pitää varsin hyvänä yhteneväisyytenä. Kuvassa 1 on esitetty vertailun pohjana käytetyt tiedot kartalla. Laatumittauksiin perustuvien menetelmien välillä tuloksissa oli hieman eroavaisuuksia, mutta tulosten perusteella pelkän EC:n arvio ei huomattavasti poikkea EC+COD-metodista. Vaikka alueiden järjestysnumerot eivät asetu samalle suoralle, kuvasta on nähtävissä samansuuntainen trendi, jossa järjestysnumerot ovat samankaltaiset. Alueiden keskinäisen järjestyksen samankaltaisuutta vertailtiin myös ns. Vasemmalla kartat vuotovesien määrän arviosta verkostoalueittain ja oikealla samojen alueiden putkien kuntoennuste. Näytteet otettiin kaivoon saapuvista haaroista, jotka kuvastivat kaivon yläjuoksulla sijaitsevien valuma-alueiden tilannetta. 10 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. Toisessa ääripäässä kahden verkostoalueen tapauksessa järjestysnumeroissa ero oli merkittävä, yli 10. Tästä syystä näytteet otettiin toukokuun alussa kuivana kautena lumensulannan jälkeen, kun pohjavedenpinnat olivat vuotuisessa maksimissaan. Suotautumista ja kuntoennustetta ei voi vertailla suoraan keskenään, koska ne eivät ole yhteismitallisia, mistä syystä vertailu täytyy tehdä järjestyksen pohjalta. Kuvasta näkyy, millaisia tuloksia saatiin suotautumisen määrälle ja viemäreiden kunnolle ja miten alueet vertautuvat menetelmien suhteen toisiinsa. Tutkimusalue ja tarkasteltu viemärisverkosto jaettuna verkostoalueisiin. Verkostoalueet on numeroitu (1–21)
Kenttämittauksia voidaan siten käyttää koneoppimiseen perustuvien kuntoennusteiden varmistamiseen, ja kuntoennustetta voidaan käyttää vuotovesinäytteenoton kohdentamiseen ja priorisointiin. Kuva 2. Lisäksi vedenlaatumittaukset eivät erottele, mistä pohjavesi tulee. 11 Vesitalous 3/2026 VESI HUOLTO. Käytännössä tutkimuksen tulokset tarkoittavat, että koneoppimiseen perustuva kuntoennuste ja suotautumismittaus antavat samansuuntaisen käsityksen verkostoalueiden kunnosta ja niiden keskinäisestä järjestyksestä. Jos näin ei ole, suotautumistiedon pohjalta ei voida tehdä päätelmiä rakenteellisesta kunnosta. Jos alueella on tonttikuivatusten laittomia liitäntöjä, myös ne näkyvät kohonneena pohjaveden määränä. Mikäli verkostoalueelle on saatavilla sekä suotautumistieto että kuntoennuste ja nämä antavat hyvin erisuuntaisen kuvan alueen kunnosta, kannattaa alueelle suunnata jatkotutkimuksena esimerkiksi virheellisten kuivatusvesien liitosten etsintää tapauksissa, joissa kuntoennusteen perusteella alueen pitäisi olla hyvässä kunnossa, mutta suotautumisen määrä on korkea. Kuva 3. Verkostoalueiden järjestäytyminen (ranking) parhaasta huonoimpaan kuntoennusteen ja kahden laatumittauksiin perustuvan menetelmän perusteella (EC vasemmalla ja EC+COD oikealla). Ensinnäkin suotautumista tapahtuu lähinnä alueilla, joilla viemärit ovat pohjaveden pinnan alla. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, missä määrin nämä kaksi lähestymistapaa antavat yhtenevän käsityksen verkostoalueiden kunnosta, Tutkimuksessa keskityttiin suotautumiseen, koska nimenomaan sen voidaan olettaa olevan yhteydessä verkoston huonoon kuntoon – pintavalunnasta peräisin olevia vuotovesiä voi päätyä verkostoon myös täysin ehjien rakenteiden kautta eikä tämä vuotoveden osuus siten kerro kunnosta. Tähän on useita mahdollisia syitä. Sekä suotautumismittauksissa että kuntoennusteessa tavoitteena on löytää verkostosta huonokuntoisia, saneeraustarpeessa olevia kohteita. Suotautumistiedon ja kuntoennusteen hyödyntäminen kunnonhallinnassa Tutkimuksessa verrattiin pohjaveden suotautumisen määrää ja kuntoennusteesta saatua keskimääräistä kuntoa tarkastellulla 21 verkostoalueella. Lisäksi osa viemärikuvausten havainnoista koskee muita kuin suotautumista aiheuttavia havaintoja (esimerkiksi painuma), eikä yhteyttä tällöin voi olla. Miksi sitten kuntoennuste ja suotautumisen määrä eivät aina anna samansuuntaista käsitystä verkoston kunnosta. Eroavaisuus on toisaalta myös itsessään tärkeää tietoa: kyseisten alueiden osalta on hyvä tehdä lisätutkimuksia sen selvittämiseksi, mikä todellinen tilanne on. Vihreällä merkittyjen verkostoalueiden tapauk sessa järjestys on eniten samanlainen, kun taas punaisella merkittyjen kohdalla järjestys poikkeaa selvästi. Suotautumisen ja kuntoennusteen pohjalta mää ri tetyn verkostoalueiden järjestyksen erotuksen suuruus
Vesilaitosyhdistyksen (2025) mukaan Suomessa käsitellyistä jätevesilietteistä 51 prosenttia ohjautuu maatalouden hyötykäyttöön, 42 prosenttia viherrakentamiseen ja loput maisemointiin, varastointiin tai polttoon. Jätevesilietteiden käyttöä edistävää tutkimusta on lisättävä, jotta niiden ravinnepotentiaali saadaan paremmin hyödynnettyä. J ätevesilietteiden hyödyntäminen maataloudessa on sallittua, kun ne käsitellään asianmukaisesti. Kotimainen maatalous tarvitsee sekä kannattavuuden että kestävyyden näkökulmasta ravinteiden tehokasta kierrättämistä. Sen toteutuminen edellyttää rohkeita toimijoita, vahvaa koko arvoketjun yhteistyötä ja luottamusta suomalaiseen osaamiseen. 12 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. Nestemäisen kierrätyslannoitteen vetoletkulevitys. Jätevesilietteiden hyödyntäminen maatalouden lannoitusja maanparannuskäytössä on sallittua Suomessa, kun lietteet on käsitelty asianmukaisesti ja lopputuotteet täyttävät lannoitevalmisteasetuksen vaatimukset. Suomen biomassat tarjoavat potentiaalia maatalouden haasteiden ratkaisemiseen. Käyttöä jarruttaa elintarvikeja rehuteollisuuden kielteinen suhtautuminen jätevesilietteisiin lannoitteiden raaka-aineena. Käytännössä kaikki elintarvikeja rehuteollisuuden toimijat ovat kieltäneet niiden käytön muutamia poikkeJENNI YLIKAHRI Tradenomi (YAMK), Agrologi, Toimitusjohtaja, Kiertoravinne Oy jenni.ylikahri@ kiertoravinne.fi Jätevesilietteet osaratkaisuna maatalouden kestävyyssiirtymässä Avainsanat: kierrätyslannoitteet, jätevesilietteet, kiertotalous, maatalous, tutkimus Kotimainen maatalous kamppailee kannattavuusja kestävyyshaasteiden kanssa. Teollisuus on kuitenkin asettanut omissa sopimuksissaan kieltoja niiden käytölle
Onko maataloudella varaa menettää kierrätysravinteet. Jätevesilietepohjaisia lannoitteita ei saa lainsäädännön mukaan käyttää kasveille, jotka syödään tuoreena kuten vihannekset ja rehunurmi. Nykytilanteessa viljelijät eivät voi hyödyntää näitä ravinteita edes niille kasveille, joille niiden käyttö on lain mukaan sallittua, kuten rehuja elintarvikeviljoille, koska teollisuus kieltää niiden käytön omissa sopimuksissaan. Maatalouden haaste on siinä, että tällaiset tuotteet ohjautuvat jatkuvasti voimakkaammin muun teollisuuden hyötykäyttöön, koska maatalouden kysyntä ei ole riittävä. Tuki Tietoa turvallisempien kierrätyslannoitteiden tueksi -tutkimushanke on Luonnonvarakeskuksen (2025), Ruokaviraston ja Kiertoravinne Oy:n yhteinen konsortiohanke. Suomessa on hyvin vähän orgaanisia lannoitevalmisteita, joiden jätteeksi luokittelu on päättynyt ja valmisteet ovat saaneet virallisen tuotestatuksen. Suomen erilaisissa biomassoissa on hyvä potentiaali tukea sekä kotimaisen maatalouden kestävyyssiirtymää että kannattavuuden positiivista kehittymistä. Toisaalta tarvitaan varmasti myös tietoisuuden lisäämistä elintarvikeja rehuteollisuuden päättäjille nykyaikaisten lannoitetuotteiden laadusta ja laadunhallinnasta sekä teeman tutkimustuloksista. Kotimaisia biomassoja jalostamalla voidaan Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan korvata kotimaisen maatalouden typen tarpeesta noin 40 prosenttia ja fosforin tarpeesta jopa 90 prosenttia, kun ravinteet hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti siellä missä niitä tarvitaan. Kotimaiset biomassat tukemaan kestävyyssiirtymää ja kannattavuutta Kotimainen maatalous ja erityisesti kasvinviljely sinnittelevät jo vuosia kestäneen kannattavuuskriisin kanssa. Suomen lannoitevalmisteasetus (964/2023) määrittää lannoitteiden laatuvaatimukset ja mahdolliset rajoitukset käyttömäärille. Vaatimukset pohjautuvat tutkimustietoon ja riskien arviointiin. Tiedonpuute ja myytit jarruttavat kierrätysravinteiden käyttöä Tarvitaan parempi ymmärrys siitä, liittyykö elintarvikeja rehuteollisuuden kielteinen suhtautuminen pelkoon haittavaikutuksista ruokaja rehuketjussa, maineriskiin vai johonkin muuhun. Kotieläintiloilla tilanne on parempi kuin kasvinviljelytiloilla, mikä johtuu osittain siitä, että kotieläintilat ovat omavaraisempia ravinteiden osalta. Ehkä jopa niin pitkään, että on tultu sokeiksi sille tosiasialle, että niiden käsittelymahdollisuudet ovat matkan varrella kehittynyt. Toisin kuin yleisesti ajatellaan, viljelijät ovat valmiita kokeilemaan jätevesilietepohjaisia lannoitustuotteita, koska ne ovat toimivia, kestävän kehityksen mukaisia ja parantavat maatilan kannattavuutta. Kustannustehokkaat ja paikalliset ravinneratkaisut ovat tarpeen enemmän kuin koskaan, kun toimintaympäristö haastaa maataloutta sekä geopoliittisen tilanteen kautta että maatalouden heikon kannattavuuden vuoksi. Tämä nostaa maatilojen riskiä ja lisää alkutuotannon lopputuotteiden ympäristöja ilmastovaikutuksia. Tarvitaan lisää tutkimuksia tällaisten lopputuotteiden laadusta ja riskeistä ruokaketjussa. Hankkeen tarkoitus on tuottaa päivitettyä julkista tietoa Suomessa kierrätyslannoitevalmisteina käytettävien tuotteiden tai niissä käytettävien raaka-aineiden mikromuovija muista haitta-ainepitoisuuksista, arvioida uusimman tutkimustiedon valossa niiden haitallisuutta sekä pohtia keinoja haittaaineiden vähentämiseksi ketjun eri vaiheissa. Jätevesiliete – inhokista kierrätysravinnemarkkinoiden huipulle Jätevesilietteitä on hyljeksitty pitkään. Kuitenkin yksi tällaisen hyväksynnän saaneista valmisteista on juuri jätevesilietepohjainen ammoniakkivesi, joka on niin pitkälle jalostettu, että siltä poistuu käsittelyprosessin myötä sekä jätestatus että käytön rajoitukset. Luultavasti tarvitaan kuitenkin paljon enemmän tutkimustietoa, jotta ruokaja rehuketjun toimijat voivat 13 Vesitalous 3/2026 VESI HUOLTO. Merkittävimmät biomassat orgaanisten kierrätyslannoitteiden valmistusta ajatellen ovat karjanlanta ja yhdyskuntien jätevesiliete. Ei ole. Kasvinviljelytiloille syntyy painetta monesta suunnasta – viljan hinta on alhainen ja samaan aikaan lannoitteiden saatavuus ja hinta heilahtelevat voimakkaasti. Päättäjillä saattaa olla vanhentunutta tietoa teemasta ja aiheeseen liittyykin vahva myytti, joka juontaa juurensa vuosikymmenien taakse, kun yhdyskuntien jätevesilietteiden laatu oli merkittävästi heikompi ja niitä käytettiin käsittelemättömänä peltoviljelykäyttöön. Yksi esimerkki tutkimushankkeista, joka vastaa edellä esitettyihin tiedontarpeisiin, on Tuki-hanke. Hankkeessa on mukana seitsemän yhteistyöyritystä, jotka ovat biokierron merkittäviä toimijoita Suomessa. Kotimainen maatalous perustuu pitkälti fossiilista alkuperää oleviin lannoitteisiin, joiden pääraaka-aine on tuontitavaraa. Negatiiviseen mielikuvaan saattaa liittyä myös käsitys siitä, että teollisuuden jätevesilietteet ohjautuisivat samaan käsittelyyn kuin yhdyskuntien jätevesilietteet kuten monesti muualla Euroopassa onkin. uksia lukuun ottamatta. Tällaisille lannoitteille on kuitenkin asetettu rajoituksia käyttökohteisiin, jotta mitään turhia riskejä ei synny. Tutkimusten mukaan jätevesilietteitä voidaan tiettyjen käsittelymenetelmien jälkeen hyödyntää lannoitteiden raaka-aineena
Tämän takia olisikin ensiarvoisen tärkeää kysyä toimijoilta, mitä tietoa he päätöksenteon tueksi tarvitsevat. Yhdyskuntien ravinteet on pystyttävä palauttamaan peltoon. Pystymme ratkaisemaan nämä haasteet. Jätevesilietteisiin liittyvän negatiivisen suhtautumisen vuoksi ne toimijat, jotka asiaa edistävät, ovat kovin vähissä. Kotimaisen maatalouden kestävyyden ja kannattavuuden turvaamiseksi meidän on kuitenkin pystyttävä luomaan tiekartta myös jätevesilietteiden hyödyntämiselle. Kierrätysravinteet isossa roolissa maatalouden kestävyyssiirtymässä On selvää, että suurin potentiaali lannoittamisen kestävyyssiirtymässä liittyy ravinteiden kierrättämiseen. Koska kotimaiset maatalousyrittäjät uskovat näihin ravinteisiin ja ovat erittäin tyytyväisiä niiden satovasteeseen ja maanparannusvaikutukseen, tulee meidän muiden arvoketjun toimijoiden pystyä ratkaisemaan muut haasteet. Varmasti kaikki toimijat haluavat mahdollistaa viljelijöille kotimaisten, ympäristöystävällisten kierrätyslannoitteiden käytön, kunhan saavat riittävästi tietoa päätöksentekonsa tueksi. Meillä Suomessa on erinomaista osaamista niin vesien käsittelyssä kuin orgaanisten jakeiden laadunhallinnassa. Tällä hetkellä ravinteiden kierrätyksen painopistealue on karjanlannan hyödyntäminen ja siihen liittyvät upeat investoinnit Suomeen. (Luke) 14 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. pdf Kaavio 1. Kuten aikaisemmin totesin, jätevesilietteitä pystytään jalostamaan jo todella korkean jalostusarvon lopputuotteiksi ihan teollisessa mittakaavassa. https://www.vesilaitosyhdistys.fi/site/assets/files/10041/yhdyskuntalietteen_ kasittelyn_ja_hyodyntamisen_nykytilannekatsaus_2025. Sekin on selvää, että suurin ravinnepotentiaali on karjanlannasta ja toiseksi suurin ravinnepotentiaali löytyy yhdyskuntien jätevesilietteistä kuten kaaviosta 1 näemme. Kierrätettävät biomassat vuosittain. https://www.luke.fi/fi/ projektit/tuki Vesilaitosyhdistys (2025). arvioida uudelleen suhtautumistaan jätevesilietettä sisältäviin lannoitteisiin. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että kotieläintalous ja kasvinviljely on maantieteellisesti hyvin eriytynyt, jolloin yhdyskuntien ravinteiden hyödyntäminen on erityisesti kasvinviljelytiloille elintärkeää. Tuki – Tietoa turvallisempien kierrätyslannoitteiden tueksi. Yhdyskuntalietteen käsittelyn ja hyödyntämisen nykytilannekatsaus. Lähdeluettelo Luonnonvarakeskus (2025)
Lisäksi rakenteiden huollon parantamisella pyritään ylläpitämään puhdistuskykyä. Luontopohjaiset hulevesien laadunhallintarakenteet kaipaavat seurantaa rakenteiden kehittämiseksi Avainsanat: luontopohjainen hulevesirakenne, laadunhallinta, seuranta, kehittäminen, kunnossapito SARI HÄMÄLÄINEN Insinööri (AMK), kehitysinsinööri Mikkelin kaupunki 15 Vesitalous 3/2026 VESI HUOLTO. Rakenteisiin suunnitelluilla kehitystoimilla pyritään jatkossa parantamaan puhdistuskykyä. niiden puhdistuskyvystä, toimivuudesta ja kunnosta on ollut suppeasti tietoa. Rakenteita on kansallisella tasolla seurattu vähän niiden perustamisen jälkeen, joten mm. Myös kunnossapito on voinut olla vähäistä tai siihen ei ole ollut tietotaitoa, vaikka oikeanlaisella hoidolla voitaisiin lisätä rakenteiden puhdistuskykyä ja elinikää. L uontopohjaiset hulevesirakenteet ovat verraten uusi osa suomalaista kaupunki-infrastruktuuria. Rakenteiden suunnittelu on myös kehittynyt viimeisten vuosien aikana, kun puolestaan ensimmäisten MARJO VALTANEN FT, projektipäällikkö Ramboll Finland Oy marjo.valtanen@ramboll.fi Luontopohjaisten hulevesirakenteiden tarkastelussa huomattiin vaihtelua rakenteiden puhdistuskyvyssä sekä tarpeita pudistuskyvyn ja rakenteiden parantamiseen. Toimenpiteiden vaikuttavuutta selvitetään jatkoseurannoissa
Näytteet otettiin rakenteisiin tulevasta sekä lähtevästä vedestä ja niistä analysoitiin kokonaisravinteet, kiintoaines, kloridi, raskasmetallit, PAHyhdisteet, öljyhiilivedyt, PCB-yhdisteet, kolimuotoiset bakteerit sekä viisi parametria. Näytteet otettiin kokoomanäytteinä (4-6 osanäyttä/hulevesirakenne) ja niistä analysoitiin orgaanisen aineksen määrä, raskasmetallit, öljyhiilivedyt ja kokonaisravinteet. StormTac:n tulokset edustavat pidemmän aikavälin tutkittua keskiarvoa vastaavista valuma-alueista ja hulevesirakenteista. StormTac-tarkastelu toteutettiin kaikille rakenteille. Hulevesien hallintarakenteiden sijainnit Mikkelissä sinisillä pisteillä sekä rakenteiden valumaalueiden alat (ha) ja rajaukset mustalla (taustakartta MML) 16 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. Vesinäytteidenotto toteutettiin 11 rakenteelle kertaluontoisena syyskuussa 2024. HAITTA – Taajamien hulevesien laadunhallinta Mikkelissä -hanke sai rahoitusta Ympäristöministeriön Ahti-ohjelmasta ja toteutettiin vuosina 2024-2025. Kuva 1. Sedimenttinäytteenotto ja sedimenttikerroksen paksuuden mittaus toteutettiin seitsemälle hulevesirakenteelle kertaluontoisena helmikuussa 2025. Hulevesirakenteiden toimintaa tarkasteltiin usein menetelmin Mikkelissä sijaitsee 12 pidempään käytössä ollutta hulevesien luontopohjaista laadunhallintarakennetta (kuvat 1 ja 2 ), jotka on perustettu vuosina 2009-2022. HAITTA-hankkeen avulla selvitettiin Mikkelissä olemassa olevien hulevesirakenteiden puhdistuskykyä ja kehitystarpeita sekä suunniteltiin puhdistuskyvyn parantamiseksi erilaisia hyväksi havaittuja tehostamistoimia ja hoitotoimenpiteitä. Kunkin rakenteen kuntoa ja toiminnallisuutta tarkasteltiin maastokatselmuksella. StormTac on ruotsalainen ohjelmisto, joka sopii tilanteisiin, joissa lähtötieto on puutteellista. rakenteiden perustamisesta on vierähtänyt enemmän aikaa. Rakenteiden vaikutusta vedenlaatuun ja haitta-aineiden pidättämiseen tutkittiin puolestaan vesija sedimenttinäytteenotoin sekä StormTac-ohjelman avulla. Hulevesien ainepitoisuudet ja hulevesirakenteiden puhdistuskyky voivat vaihdella suuresti ajankohdan mukaan, joten näytteet toimivat ennen kaikkea tukena ja vertailukohteena StormTac-tarkastelun tuloksille ja aiempien hankkeiden näytteidenotoille, joiden tulokset koottiin tarkasteluun mukaan
Ylhäällä vasemmalla Karilan allas ja oikealla Kaihun allas. Kuva 2. Alhaalla vasemmalla Visulahden allas ja oikealla Lentokentänkadun allas. 17 Vesitalous 3/2026 VESI HUOLTO
Lusk ym. StormTac-ohjelmaan syötettiin hulevesirakenteiden rakenteelliset tiedot sekä valuma-alueiden maankäyttömuodot, joilla määritettiin rakenteisiin tulevan huleveden laatu. 18 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. Kuvassa 3 on esitetty avoimiin hulevesirakenteisiin tulevan veden kokonaisfosforin ja -typen pitoisuuksia sekä näiden pitoisuusreduktioita. Hulevesirakenteiden puhdistuskykyyn vaikuttavat useat tekijät, kuten tulevan veden pitoisuudet, vuodenaika, kasvillisuus, veden viipymä ja rakenteen mitoitus. HAITTA-hankkeen näytteet otettiin syksyllä, jolloin on huomioitava, että biologiset vedenpuhdistustoiminnot voivat olla heikommat kuin lämpiminä kuukausina. Sedimenttinäytteenoton perusteella kiintoainesta oli kertynyt rakenteisiin huomattava määrä (sedimenttikerroksen paksuuden mediaani 0,4 m, min-max 0,1-2,3 m), mikä kertoo, että kiintoaineen ja siihen sitoutuneiden aineiden pidättäminen on joltain osin toiminut ja sedimentti tulisi hoidon yhteydessä poistaa. Ohjelma sopii hyvin mm. Lisäksi Mikkelin seudun ympäristöpalvelut on toteuttanut näytteidenottoa vuosina 2015-2018, jolloin kertanäytteiden määrä oli 2 näytettä/hulevesirakenne (Kaihun allas, Visulahden allas, Suojalammen allas). Esim. Hulevesirakenteiden ravinteiden puhdistuskyky (reduktio) vaihteli suuresti hulevesirakenteen mukaan sekä näytteidenoton että StormTac-tulosten perusteella (kuva 3 ). Osalle rakenteista (Lentokentänkadun ja Ratinlammen altaat) ei ole tehty aiemmin vedenlaadun seurantaa. vaikuttavuuden arviointiin. Tarkasteluissa havaittiin, että suurin osa rakenteista oli mahdollisesti mitoitukseltaan liian pieniä, mutta toimivat siitäkin huolimatta osin vesien puhdistuksessa. Puhdistuskyvyssä vaihtelua ja parannettavaa Vedenlaadun seurannan tuloksista otettiin tarkempaan tarkasteluun kokonaisravinteet, kiintoaines, raskasmetallit, PAH-yhdisteet, öljyhiilivedyt sekä kloridi, sillä näiden osalta näytteissä esiintyi määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia. Ravinnekuormituksen vähentäminen on yksi keskeisimpiä vesiensuojelun tavoitteita ja siten ravinteet olivat tärkeä tarkastelun kohde. Lisäksi kertanäytteenotto edustaa vain hetkellistä tilannetta, eikä Kuva 3. Tuloksiin kootut aiemmat näytteidenotot on tehty HULA-hankkeessa, jossa näytteiden määrä vaihteli 3-9 kertanäytettä/rakenne (Naistingin hulevesiallas, Karilan hulevesiallas). Hulevesirakenteisiin tulevan veden kokonaisfosforin ja typen pitoisuudet (µg/l) palkkeina sekä pitoisuusreduktiot (%) pisteinä StormTacilla määritettynä, aiemmissa näytteidenotoissa (HULAhanke tai 20152018 näytteidenotot) sekä HAITTAhankeen näytteidenotossa. (2025) avaavat ravinteiden pidättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Puhdistuskyvyt StormTac:lla määritettyinä olivat pääosin hyviä ja paremmat kuin näytteenotoin määritetyt. Vesinäytteidenotoissa tulevan veden pitoisuudet olivat pääosin huomattavasti pienempiä kuin StormTacilla määritettyinä, joka on voinut vaikuttaa puhdistuskykyjen eroavaisuuteen StromTac:n ja näytteenoton välillä
Taulukossa 1 on koostettuna kehitystoimenpiteet, joilla vaikutetaan hulevesirakenteiden virtauksen ohjaamiseen ja veden viipymän lisäämiseen, jotka puolestaan parantavat rakenteiden vesien puhdistuskykyä. Lentokentänkadun hulevesiallas X X X Suojalammen kosteikko X X X X Karilan hulevesiallas X X 19 Vesitalous 3/2026 VESI HUOLTO. Naistingin hulevesirakenne X X Purkupisteen pato rakennetaan korkeammaksi. Kehityssuunnitelmat tehtiin seitsemälle hulevesirakenteelle ja ne tuotettiin rakennussuunnitelmamuotoon. Penkereessä ollut sortuma korjataan ja pengertä vahvistetaan rankanipuin sekä korotetaan katusaneerauksien massoilla. Hulevesikasetin kuvaus ja puhdistus. Kaikille 12 hulevesirakenteelle Taulukko 1. StormTacin tuloksissa vedenlaatu edustaa tutkittua pidemmän aikavälin keskiarvoa samantyyppisiltä maankäyttömuodoilta. vuosittaisesta vedenlaadun keskiarvosta. Suunnitellut kehitystoimenpiteet hulevesirakenteille. (2002) on arvioinut hulevedenlaadun kohtuullisen keskiarvon saamiseksi tarvittavan seitsemän mitattua sadetapahtumaa vuodessa. Eri ajankohtiin sijoittuvalla jatkoseurannalla voidaan varmentaa vedenlaadun keskiarvoa kohteissa ja sen yhteensopivuutta StormTac:n antamien arvioiden kanssa. Hyvä hoito luo jatkuvuutta rakenteiden puhdistuskyvylle Hankkeessa tehdyissä tarkasteluissa ilmeni hulevesirakenteiden hoidon tarvetta. Leecaster ym. Kaihun hulevesiallas X Ratinlammen hulevesiallas X Vanhan tulo-ojan tukkiminen, jonka tilalle vedenjakajaksi kampaojasto. Esim. Lisäksi hulevesirakenteisiin lisättiin kasvillisuutta ja suodattavia rakenteita. Kasvillisuudella pyritään parantamaan mm. Osassa rakenteista tarvittiin kiintoaineen poistoa, jolla mm. estetään kertyneen kiintoaineen huuhtoutuminen ja lisätään rakenteen vesitilavuutta. Ensimmäiset rakentamistoimenpiteet aloitettiin hankkeen loppuvaiheessa huhtikuussa 2025 ja loput toimenpiteet toteutetaan tulevina vuosina. Vaikka näytteidenottojen määrä oli kokonaisuudessaan pieni, tukivat näytteiden lisäksi maastokatselmuksella tehdyt havainnot rakenteiden kehittämisja kunnostamistarpeita. Tarkempia tuloksia vedenlaadun tarkastelusta on esitetty Välikankaan (2025) diplomityössä. ravinteiden poistoa sekä hidastamaan virtausta. kerro esim. Kuitenkin myös samanlaisten maankäyttömuotojen välillä esiintyy vedenlaadun vaihtelua. Hulevesirakenne Rankaniput Padotus/ kynnystäminen Suotopato Tulvatasanne Kiintoaineen poisto Muuta Pitkäjärven hulevesijärjestelmä (suotopadot, hulevesikasetti, suodatuskaivot) X Suodatuskaivojen suodatinmateriaalien vaihto erilaisiin materiaaleihin
Diplomityö. Water Research, 36(6): 1556-1564. Paikkatietoistamisella pyritään hulevesirakenteiden kunnossapidon rutinoitumiseen ja kehittämiseen. Teknillinen tiedekunta. Luontopohjaisten hulevesirakenteiden kehittämisessä ja hulevesien laadun tutkimisessa olisi huomioitava mm. Lisäksi luontopohjaisten rakenteiden kehityksen pitkäkestoisuus ja dynaamisuus olisi syytä huomioida seurannan aikajänteessä jatkohankkeissa. Taajamien hulevesien laadunhallinta Mikkelissä. Lähteet Leecaster, K. Hankkeen aikana oli määrä tehdä vesinäytteenottokierros kehitystoimenpiteiden vaikutuksista, mutta ensimmäiset rakentamistoimet tehtiin vasta hankkeen loppupuolella. laadittiin hoitokortit rakenteiden kunnossapitoa varten. Mikkelin kaupunki on paikkatietoistanut hulevesiin liittyvää tietoa hulevesijärjestelmistä alkaen (Valtanen ym. Vesinäytteiden lisäksi sedimenttinäytteenotto on tärkeä osa niiden hulevesirakenteiden seurantaa, joihin on tarkoitus pidättää hulevesien kiintoainesta ja siinä kulkevia epäpuhtauksia. com/journal/water-research Lusk, G. Kuntatekniikka 2/2019. Kehittämistä toteutetaan mm. Hoitotoimenpiteet suunniteltiin rakennekohtaisesti ylläpitämään rakenteiden toimintakykyä. M. ym. Hoitokortit tuotettiin paikkatietomuotoon, jolloin korteilla on hyvä saavutettavuus ajasta ja paikasta riippumatta. Pitkäaikaisseuranta on tärkeä osa hulevesien hallinnan kehittämistä. ym. (2019). (2025). Hulevesijärjestelmän paikkatietopohjainen kuvaaminen – tukea hulevesien hallintaan ja maankäytön suunnitteluun. Assessment of efficient sampling designs for urban stormwater monitoring. päivittää toistumistiheyksiä tai tarkastella esiintyneitä ongelmia. Välikangas, T. (2002). Oulun yliopisto. https://oulurepo.oulu.fi/ handle/10024/57178 Maveplan Oy 1/3 20 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. Edustava näytteenotto vaikutuksista tulee tehdä vähintään useamman kuukauden jälkeen rakentamisen päätyttyä, jolloin rakentaminen ei vaikuta vedenlaatuun. Kehitystoimien vaikuttavuuden seuraaminen jatkuu Näytteenottoa pyritään jatkamaan kaikista hulevesirakenteista. (2025) Stormwater ponds: Unaccounted environmental challenges of a widely-adopted best management practice in urban landscapes. Journal of Environmental Management 374: 124170. Toimenpiteisiin kuuluu mm. https://www.sciencedirect. vuodenaikainen vaihtelu ja ilmastosta sekä säästä johtuvat epävarmuudet, jotka voivat johtaa mm. Rakenteiden pohjalle kertyneen lietteen tutkimuksen pohjalta voidaan tarkastella rakenteisiin pitkällä aikavälillä pidättyvää haitta-ainekuormaa. Valtanen, M. ym. näytteenoton puuttumiseen tai poikkeaviin tuloksiin. paikan päällä maastossa työn yhteydessä. kunnossapidon hoitokorttiin merkitsemien kirjausten perusteella, joiden avulla voidaan esim. Sedimentin määrän seuranta on myös tärkeä osa rakenteiden hoidon kehittämistä. Tällöin sekä tarvittavien toimenpiteiden tarkastelu että kirjaukset voidaan tehdä esim. rakenteen yleiskunnon tarkastelu, roskien poisto, kasvillisuuden hoito, virtausesteiden poisto, huoltoyhteyksien tarkastus ja lietteen poisto. 2019). Tieto voidaan paikkatiedossa yhdistää tarkasteltavaksi yhdessä vedenlaatutietojen kanssa