Se on öljytön ja ilmajäähdytteinen, eikä se sisällä haitallisia voiteluaineita, vaarallista jäähdytystä tai käytössä kuluvia osia. Ota yhteyttä: sulzer.com/yhteystiedot Tervetuloa Yhdyskuntatekniikkatapahtumaan! Olemme Owatecin kanssa osastolla A427.. Integroitu äänenvaimennus luo hiljaisen työympäristön. HST™ 10 kestävämpään ja ympäristöystävällisempään jäteveden käsittelyyn. Aktiiviset magneettilaakerit eliminoivat mekaanisen kulutuksen, mikä pidentää käyttöikää. Sulzer K2 HST™ 10 -turbokompressori Vähemmän kulutusta, pidempi elinkaari HST™ 10 on kompakti ja tehokas turbokompressori
Vesitalous 4/2025 ilmestyy 5.9. Hukka ja Tapio S. Kansikuva: tampereenmessut.fi. Jarmo J. Seuraavassa numerossa teemana on Haitalliset aineet. mennessä. Vuosikerran hinta on printtilehtenä 65 € ja digilehtenä 50 €. Tämän numeron kokosi tekn.tri., vesiasiain päällikkö, Riina Liikanen, Suomen Vesilaitosyhdistys ry, Riina.Liikanen@vvy.fi Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Ilmoitusvaraukset 20.6. Katko 48 Liikehakemisto 49 Ajankohtaista vesiyhdistykseltä 50 Abstracts 51 Vieraskynä Paavo Taipale VESITALOUS www.vesitalous.fi VOL. 5 Vesihuolto kestävän tulevaisuuden ytimessä Mika Rontu VESIHUOLTO 6 Riihimäen Veden ja Hausjärven kunnan vesihuoltolaitoksen välinen operointisopimus Jarmo Rämö 10 Vesihuollon vähähiilisyystiekartta Vuokko Laukka ja Suvi Lehtoranta 14 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vesihuollossa – uusi verkkotyökalu vesihuoltolaitoksille Johanna Herttuainen ja Jari Rintala 18 Kuinka hyödyntää tekoälyä vesihuollossa Jaana Pulkkinen 22 Tekoälyn hyödyntäminen jätevedenpuhdistuksen prosessidatan analysoinnissa Taneli Pöysä 25 Talousveden klooridesinfioinnin varmistamisen vaihtoehdot Maija Sihvonen 31 Pohjavesilaitoksilla hengitysilman radon on vaikeasti hallittava säteilyturvallisuusriski Jukka Tyrväinen 36 Kuntotutkimushankintoihin laadittu ohjeistus ja asiakirjapohjat Henri Häsä ja Tuija Laakso 38 Puhdistamotarkkailun luotettavuus ja päästötarkkailuaineiston hyödyntäminen Jukka Lammentausta 43 Vesihuoltolain uudistuksella turvataan vesihuoltopalvelun toimintavarmuutta Sari Essayah MUUT AIHEET 44 Työntekijän innovaatiosta tarkkuutta lietepatjan mittaamiseen Mika Halme 46 Vesihuollon yksityistäminen Suomessa kuriin jo 160 vuodessa. LXVI Sisältö 3/2025 JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Ympäristöviestintä YVT Oy Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki Puhelin (09) 694 0622 Yhteistyössä Suomen Vesiyhdistys ry PÄÄTOIMITTAJA Minna Maasilta Maaja vesitekniikan tuki ry Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki e-mail: minna.maasilta@mvtt.fi TOIMITUSSIHTEERI / ILMOITUKSET Jarkko Narvanne Elontie 115, 00660 Helsinki Puhelin 045 305 0070 e-mail: toimitus@vesitalous.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Taina Hihkiö Maaja vesitekniikan tuki ry Puhelin (09) 694 0622 e-mail: vesitalous@vesitalous.fi ULKOASU JA TAITTO Taittopalvelu Jarkko Narvanne, PAINOPAIKKA Punamusta | ISSN 0505-3838 TOIMITUSKUNTA Harri Koivusalo, tekn.tri., teknisen vesitalouden professori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Vuokko Laukka, tekn.tri., johtava asiantuntija, Suomen ympäristökeskus Riina Liikanen, tekn.tri., vesiasiain päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Anna Mikola, tekn.tri., apulaisprofessori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Pekka M. Rossi, tekn.tri., apulaisprofessori, Oulun yliopisto, vesija ympäristötekniikka Maija Taka, fil.tri., akateeminen koordinaattori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Annina Takala, dipl.ins., Suomen Vesiyhdistys ry Saijariina Toivikko, dipl.ins., kehittämispäällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Erkki Vuori, lääket.kir.tri., professori, emeritus, Helsingin yliopisto, oikeuslääketieteen osasto Asiantuntijat ovat tarkastaneet lehden artikkelit
Lisäksi huolto-organisaatiomme on aina lähellä. KSB s.4 Hyvät asiat ovat nyt entistä parempia: uusi AmaRex Pro -uppopumppu on entistä älykkäämpi ja taloudellisempi automaattisen tukoksenpoistotoimintonsa ansiosta. 010 288 411 · www.ksb.fi. KSB:ltä löytyy täydellinen valikoima vesija jätevesihuollon pumppuja ja venttiileitä. Lue lisää: www.ksb.fi KSB:n uutuudet vesihuoltoon ja jäteveden käsittelyyn KSB Finland YT25 -näyttelyssä osastolla A101 KSB Finland Oy · Puh
Tekoälyn roolia käsittelevät artikkelit esittelevät, kuinka data-analytiikka voi parantaa sekä verkostojen hallintaa että jätevedenpuhdistusprosessien optimointia. 5 Vesitalous 3/2025 PÄÄKIRJOITUS. Teknologian kehitys ja digitalisaatio ovat tuoneet mukanaan uusia mahdollisuuksia vesihuollon tehokkuuden parantamiseen. Toinen merkittävä tulevaisuuden työkalu on ilmastonmuutokseen sopeutumiseen kehitetty vesihuolto laitosten uusi apuväline. Yksi vesihuollon keskeisistä kysymyksistä liittyy omistajuuteen ja hallintamalleihin. Tiekartta toimii sekä strategisena suuntaviivana että konkreettisena työkaluna ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Vesihuolto kestävän tulevaisuuden ytimessä MIKA RONTU Apulaisjohtaja Suomen Vesilaitosyhdistys ry Mika.Rontu@vvy.fi Kirjoittaja on Yhdyskuntatekniikka 2025 –näyttelyn johtaja. Vesihuolto on yhdyskuntatekniikan ytimessä, ja sen merkitys kasvaa entisestään ilmastonmuutoksen, digitalisaation ja resurssitehokkuuden vaatimusten myötä. Vieraskynä-tekstissä käsitellään vesihuollon omistajuuden merkitystä, ja aihe on ajankohtainen niin kunnallisessa päätöksenteossa kuin valtakunnallisessa keskustelussa. Lisäksi kansallinen vesihuoltouudistus tuo mukanaan merkittäviä muutoksia alan toimintaympäristöön. M yös vesihuoltoalan ammattilaiset kokoontuvat Yhdyskuntatekniikka 2025 -näyttelyn yhteydessä pidettäville Vesihuolto 2025 -päiville. Tapahtuma tarjoaa erinomaisen tilaisuuden verkostoitumiseen, yhteistyön edistämiseen ja uusien ratkaisujen löytämiseen vesihuollon ja infra-alan tulevaisuuden haasteisiin. Yhdyskuntatekniikka 2025 -näyttely on vuoden merkittävin tapahtuma yhdyskuntatekniikan ja vesihuollon alalla. Tapahtuma kokoaa yhteen asiantuntijat, yritykset ja päättäjät keskustelemaan uusista ratkaisuista ja alan kehityksestä. Päivien ohjelma tarjoaa kattavan katsauksen alan kehitykseen, innovaatioihin ja ajankohtaisiin haasteisiin. Vesihuoltouudistuksen tavoitteena on vesihuoltosektorin uudistumisen tukeminen ja rakenteellisten muutosten edistäminen. Tämä lehden artikkelit tarjoavat katsauksen siihen, miten vesihuolto voi vastata tulevaisuuden haasteisiin ja varmistaa kestävän ja toimintavarman palvelun niin tänä päivänä kuin tuleville sukupolville. Näyttelyssä esitellään uusimpia teknologioita, kestävän kehityksen mukaisia toimintamalleja sekä innovaatioita, jotka tukevat vesihuollon toimintavarmuutta ja resurssitehokkuutta. Vesitalous-lehden tämän numeron artikkelit heijastavat alan moninaisuutta ja tarjoavat tietoa sekä strategisista linjauksista että käytännön ratkaisuista. Myös vesiturvallisuus on keskiössä, kuten artikkelit talousveden klooridesinfioinnin varmistamisesta ja pohjavesilaitosten radonriskistä osoittavat. Vesihuollon kestävyyden ja resurssitehokkuuden edistäminen on keskiössä, kuten vähähiilisyystiekartta osoittaa. Vesihuolto on kriittinen infrastruktuuri, jonka kehittäminen ja turvaaminen edellyttää jatkuvaa yhteistyötä, innovaatioita ja asiantuntemusta. Vesilaitosyhdistys pitää kuntia luontevimpana tahona taajamien vesihuoltolaitosten omistajiksi Suomessa. Omistajapolitiikassa ja omistajaohjauksessa on tärkeää pitää fokus vesihuollossa ja vesihuoltopalvelujen käyttäjien edussa sekä toteuttaa vesihuoltoa parhaalla mahdollisella tavalla koko yhteiskunnan eduksi
Selvityksiin ovat osallistuneet Riihimäen kaupunki sekä Hausjärven ja Lopen kunnat. Viimeisessä vuonna 2021 valmistuneessa selvityksessä selvitettävinä vaihtoehtoina olivat: (VE0) toiminnan jatka minen olemassa olevilla organisaatioilla erillisinä laitoksina, Riihimäen Vesi Toiminta muoto Liikelaitos Tehtävät Vedenhankinta, -käsittely, -jakelu, jäteveden ja huleveden viemäröinti, jäteveden käsittely Henkilöstö 31 (joista 2 siirtynyt Hausjärven kunnalta määräajaksi) Liikevaihto 11 miljoonaa euroa Tase 64 miljoonaa euroa Netto investoinnit 6,2 miljoonaa euroa (2024) Veden myynti 2,2 miljoonaa kuutiota vuodessa Jäteveden käsittely 4,5 miljoonaa kuutiota vuodessa (joista 0,9 miljoonaa kuutiota naapurikunnista) Vesijohto verkosto 236 km Viemäri verkosto 216 km (jätevesiviemäri verkosto), 153 km (hule vesi verkosto) JARMO RÄMÖ DI, vesihuoltojohtaja Riihimäen Vesi jarmo.ramo@riihimaki.fi Riihimäen Vesi ja Hausjärven kunnan vesihuoltolaitos käynnistivät vuoden 2025 alusta operointisopimuksen palvelusopimusmallilla. Aikaisempia yhdistymisselvityksiä Riihimäen seudulla on 2000-luvulla tehty useampikin selvitys alueellisen vesihuoltoyhtiön perustamisesta. Riihimäen Veden ja Hausjärven kunnan vesihuoltolaitoksen välinen operointisopimus Tietoja laitoksista: Hausjärven vesihuoltolaitos Taseyksikkö Vedenhankinta, -käsittely, -jakelu, jäteveden viemäröinti 2 vesihuoltoasentajaa (siirtyneet määräajaksi Riihimäen Vedelle), vesihuoltosihteeri, rakennuttamis insinööri (50 % työpanos), tekninen johtaja (10 % työpanos) 1,3 miljoonaa euroa 7 miljoonaa euroa 200 000 euroa (2023) 270 000 kuutiota vuodessa 460 000 kuutiota vuodessa johdetaan Riihimäelle 122 km 101 km 6 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Sopimuksen kesto on kolme vuotta, jonka aikana on tarkoitus neuvotella pitempiaikainen käyttöoikeussopimus
Esiselvityksessä selvitettiin mikä olisi paras toteutusmalli Hausjärven kunnan vesihuoltolaitoksen teknisten operointitehtävien hankkimiseksi Riihimäen Vedeltä. Poikkeuksena tästä on työajan ulkopuolella tapahtuvat häiriötilanteet, joissa asiakkaat ovat suoraan yhteydessä Riihimäen Veden päivystykseen. Tutkitut vaihtoehdot olivat 1) palveluhankintasopimus ja 2) käyttöoikeussopimus. Seuraavassa on kuvattu mallien välisiä eroja. Selvitykset eivät ole poliittisessa päätöksenteossa edenneet toteutukseen. Yhteydenoton jälkeen päätettiin yhdessä teettää esiselvitys operointiyhteistyö vaihtoehdoista. 2030 Maailman toimivin vesihuolto 7 Vesitalous 3/2025 VESIHUOLTO. Hausjärven vesihuoltolaitoksen asiakkaat säilyvät edelleen Hausjärven vesihuoltolaitoksen asiakkaina, ja heitä palvelee Hausjärven vesihuoltolaitoksen asiakaspalvelu. Esiselvitys operoinnista Hausjärvellä oli vuosien saatossa tultu siihen johtopäätökseen, että pienillä resursseilla pyöritetty vesihuoltolaitos oli liian haavoittuva, ja operatiiviseen toimintaan kaivattiin leveämpiä hartioita. Palveluhankintasopimus Palveluhankintasopimuksessa Hausjärven kunnan vesihuoltolaitos ostaa palvelua suoraan Riihimäen Vedeltä. Hausjärven kunnan vesihuoltolaitos omistaa verkostot ja laitokset. Koska yhdistymisselvitykset eivät olleet johtaneet konkreettisiin neuvotteluihin laitosten yhdistämisestä, Hausjärven kunta ehdotti vuonna 2023 Riihimäen Vedelle, että se alkaisi operoimaan Hausjärven vesihuoltoa. Vuonna 2021 laadittua yhdistämisselvitystä käytettiin esiselvityksen pohjana. Esiselvityksen liitteeksi laadittiin palvelusopimusmallin vastuunjakotaulukko, jossa kuvattiin kuinka osapuolten vastuut jakautuvat tarkemmin verkostojen ja laitosten käyttöja kunnossapitopalveluissa, investoinneissa, asiakaspalvelussa, talousja henkilöstöhallintopalveluissa sekä muissa hallintopalveluissa. Selvitystyön konsulttina toimi Ramboll Finland Oy, joka oli toiminut konsulttina myös aikaisemmin tehdyissä yhdistämisselvityksissä. (VE1) yhteisen alueellisen yhtiön perustaminen, johon siirretään kolmen kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta liiketoimintakaupalla ja (VE3) perustettava yhtiö Riihimäen Vesi Oy (Riihimäen kaupungin 100 % omistama) vastaa Hausjärven ja Lopen kuntien operatiivisesta toiminnasta ostopalveluna. Palveluhankintasopimus tulee kilpailuttaa, jos palvelu ennakoitu arvo ylittää erityisalojen hankintalain tavaroiden ja palvelujen hankintaa koskevan kynnysarvon 443 000 euroa. Vaihtoehdossa 3) operoijana toimisi yhteinen perustettava osakeyhtiö, joka tuottaisi molemmille laitoksille operointipalveluita. Palvelu sisältää vesija viemäriverkostojen (mukaan lukien paineenkorotusja jätevedenpumppaamot sekä vesitornit) sekä vesilaitoksen operoinnin
Käyttöoikeuden ohella käyttöoikeussopimuksissa siirtyy palvelujen tarjoamiseen ja hallinnoimiseen liittyvä toiminnallinen riski. • Käyttöoikeussopimus on pitkäaikaisena järjestelmänä yhtiöittämisen ja kilpailuttamisvelvoitteiden osalta selkeämpi ja riskittömämpi ratkaisu kuin palveluhankintasopimus. Sopimuksen tulee sisältää omaisuuden vuokraamiselementin (käyttöoikeuden antaminen). Tällöin operoija saa käyttöoikeuden operoitavan vesihuoltolaitoksen vesihuoltoomaisuuden ja ottaa vastuulleen omaisuuden kunnossapidon ja operoinnin. • Operoija saa käyttöoikeiden verkostoihin vuokraamalla operoitavan verkostot ja perii operoitavan laitoksen asiakkailta vesihuollon maksut ja saa nämä tulot. Riski voi liittyä joko kysyntään, tarjontaan tai molempiin. Työntekijät siirtyvät eri työnantajalle ja eri sopimusten piiriin, joka tässä tapauksessa koettiin hankalana. Käyttöoikeussopimuksen vastikkeellisuus ilmenee seuraavasti: • Käyttöoikeussopimus laaditaan kahden vesihuoltolaitoksen välille, joissa osapuolina on operoija ja operoitava vesihuoltolaitos. • Molemmissa sopimusvaihtoehdoissa operoitava vesihuoltolaitos päättää edelleen maksujen tasosta. SWOTanalyysin perusteella suositus tarkempaan tarkasteluun valittavista vaihtoehdoista oli 1) palvelunhankintasopimus ja 2) käyttöoikeussopimus. SWOT-analyysi Esiselvityksen vaihtoehdoista laadittiin SWOT-analyysi, jossa pyriittiin ottamaan huomioon tärkeimpiä vaihtoehtoihin kohdistuvia vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Haasteena mallissa on lisäksi palveluiden hinnoittelu sekä kustannusten kohdentaminen. • Operoija antaa operoitavalle vesihuoltolaitokselle suoritteen, joka sisältää palvelujen tarjoamisen ja hallinnoimisen. Koska kunnat omistaisivat yhtiön, kyseessä olisi sidosyksikköhankinta, jota ei tarvitse kilpailuttaa. • Operoija maksaa sovitun osan tuloista operoitavalle vesihuoltolaitokselle eli maksaa vuokraa hallinnoimastaan operoitavan omaisuudesta, jolla operoitava vesihuoltolaitos kattaa pääomakustannukset, rahoituskulut ja muut toimintakulunsa. Toiminnallisen riskin on johduttava tekijöistä, joihin sopimuspuolet eivät voi vaikuttaa. Operoijalle siirtyy myös toimintaan liittyvä taloudellinen riski siitä, ettei palvelujen toteuttamiseksi tehtyjä investointeja ja niistä aiheutuneita kustannuksia saada takaisin tavanomaisissa käyttöolosuhteissa, vaikka osa riskistä jäisikin hankintayksikölle (operoitavalle). Vesihuoltolaitosten nykyinen henkilöstö siirtyy yhtiön palvelukseen ja yhtiö vuokraa henkilöstöä. Riskin ei tarvitse välttämättä olla suuri. • Asiakkailta perittävien vesihuollon maksujen periaatteet määritetään sopimuksessa. Mallin etuna nähtiin toimintatapojen yhtenäistäminen ja sitä kautta edellytysten parantaminen alueellisen vesihuoltolaitoksen perustamiseen. Samalla operoija ottaa riskin, että verkostojen kunnossa tapahtuu jotain, joka vaatii verkostojen kunnossapidon osalta investointeja. Perusteluna suositukselle olivat: • Palveluhankintasopimus on joustava ja kevyt järjestely, joka voidaan tehdä lyhyinä ja määräaikaisina sopimuksina. Yhteinen osakeyhtiö Kolmas tutkittu vaihtoehto oli perustettava yhteinen osakeyhtiö operointipalveluiden tuottamiseksi molemmille vesihuoltolaitoksille. Käyttöoikeussopimuksen tulee olla määräaikainen. • Operoitava vesihuoltolaitos rahoittaa operoijalta saamilla tuloilla omat käyttökulut ja investoinnit. 8 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Alla on lueteltu tehtäviä, jotka sisältyisivät tässä nimenomaisessa tapauksessa käyttöoikeussopimukseen: • Asiakaspalvelu ja –laskutus • Liittymissopimusten tekninen valmistelu • Viemäriverkoston ja jätevedenpumppaamoiden operointi ja kunnossapito • Vesijohtoverkoston, paineenkorotuspumppaamoiden, vesitornien ja vedenottamon operointi ja kunnossapito • Päivystystehtävät • Investointien valmistelu ja investointiesitysten laadinta omistajalle (operoitava vesihuoltolaitos), joka tekee päätökset mitä investointeja tehdään ja vastaa niiden toteutuksesta ja kustannuksista operoijalta saatavilla vuokratuloilla (jäävät operoitavan vesihuoltolaitoksen taseeseen). • Palveluhankintasopimuksesta on mahdollista siirtyä myöhemmin vaihtoehdon 2) käyttöoikeussopimukseen, joka on laajempi kokonaisuus. Toiminnallinen riski on ymmärrettävä riskiksi markkinoiden epävarmuustekijöille altistumisesta. Yhtiö ei kuitenkaan saisi myydä palveluitaan ulkopuolisille. Tarkemmassa tarkastelussa huomioitavia asioita olivat: • Palvelunhankintasopimuksessa on huomioitava myös kilpailuneutraliteettisäädökset. Käyttöoikeussopimus eli konsessiosopimus on vastikkeellinen sopimus. Käyttöoikeussopimussopimus Vesihuollon käyttöoikeussopimuksia koskeva lainsäädäntö on määritelty erityisalojen hankintalaissa ja kyseinen sääntely perustuu käyttöoikeussopimusdirektiiviin 2014/23/EU. Myös tässä mallissa molemmat vesihuoltolaitokset omistavat edelleen vesihuolto-omaisuutensa
• Palvelunhankintasopimusvaihtoehdossa on mahdollista, että palvelua tarjoavan kunnan vesihuoltolaitoksen toimintamuoto jouduttaisiin muuttamaan osakeyhtiöksi. Liikkeenluovutussopimus tarvittiin, koska kaksi Hausjärven vesilaitoksen kenttätyöntekijää siirtyy sopimuksen keston ajaksi Riihimäen Veden palvelukseen. Työn tavoitteena oli sopimusasiakirjojen valmistelu määräaikaiselle, 3 vuotta kestävälle, palveluhankintasopimukselle. • Alustavasti laitosten ajatuksena oli ollut, että asiakaslaskutus ei sisältyisi hankittavaan palveluun. kustannukset, prosenttiosuus edellä mainituista suorista kustannuksista) sekä voitto (prosenttiosuus edellä mainituista suorista kustannuksista). Syksyn 2024 aikana valmisteltiin sopimuksen täytäntöönpanoa, joka sisälsi muun muassa hankkeen ohjausryhmän kokoontumisia, Hausjärven kohteisiin tutustumista ja tietojärjestelmien yhtenäistämistä. • Naapurikunnan vesihuoltolaitokselle myytävien palveluiden verotuskäytäntö on erilainen, kuin oman kunnan alueella. Operointitoiminta käynnistyi vuoden 2025 alusta, paitsi päivystyksen osalta, joka tietojärjestelmien yhtenäistämisen keskeneräisyyden takia päästiin aloittamaan vasta helmikuussa 2025. Operoinnin myötä vaikutuksia tulee henkilöstöön. Edellä mainitut seikat edellyttävät yhteistoimintalain mukaisia muutosneuvotteluita molempien laitosten työntekijöiden kanssa. Palvelusopimuksen valmistelu Palvelusopimuksen valmistelu aloitettiin alkuvuonna 2024 ja se valmistui keväällä 2024. Konsulttina työssä jatkoi Ramboll Finland Oy. Konsulttikustannuksista 75 % saatiin Etelä-Savon ELY-keskukselta vesihuollon toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden parantamisen ohjelmasta. Riihimäen Veden osalta kenttähenkilöstön työskentelyalue kasvaa. Hausjärveltä siirtyvät henkilöt siirtyvät toisen työnantajan palvelukseen sopimuksen keston ajaksi. Palvelun tuottaja ylläpitää johtokarttaa, jota myös tilaaja voi digitaalisesti ja reaaliaikaisesti käyttää. Sopimuskauden aikana olisi tarkoitus valmistella Riihimäen Veden ja Hausjärven kunnan välinen käyttöoikeussopimus, jossa myös Hausjärven vesilaitoksen asiakaspalvelu ja asiakkaiden laskutus siirtyisivät Riihimäen Vedelle. Palvelusopimukseen on kirjattu, että ennen palvelusopimusvaiheen aloitusta Tilaajan vedenottamoiden, vesisäi liöiden ja -tornien, paineenkorotusasemien ja jätevesipumppaamoiden kaukovalvontajärjestelmät integroidaan palvelun tuottajan järjestelmiin sekä palvelun tarjoajan verkkotietojärjestelmä ulotetaan ja otetaan käyttöön tilaajan alueilla tilaajan vesihuollon investointien suunnittelemiseksi, sekä johtokarttojen ja verkostojen operointipalveluiden tuottamiseksi. • Naapurikunnan vesihuoltolaitokselle myytävien palveluiden kirjanpito tulee eriyttää. Tämän malli koettiin helpoimmaksi ja riskittömimmäksi vaihtoehdoksi osapuolille. • Palveluhankintasopimuksen ennakoidun arvon arvioiminen, joka vaikuttaa sopimuksen kestoon, jos sen halutaan pysyvän erityisalojen hankintalainsäädännön mukaisen kynnysarvon alapuolella. Palvelumaksu muodostuu seuraavista osista: toteutuneet henkilötyön suorat kustannukset (kenttähenkilöstö), työnjohdon kustannukset (prosenttiosuus edellisistä), muut suorat kustannukset (vakuutukset, ICT-, päivystys-, ym. Työn lopputuloksena saatiin kolmen sopimusasiakirjan kokonaisuus: 1) Palvelusopimus, 2) Palvelukuvaus ja 3) Liikkeenluovutussopimus. Etäisyyksien kasvamisen takia matkustamiseen kuluu hieman enemmän aikaa työpäivän aikana. Laskutuksen käytännön hoitaminen voisi kuitenkin sisältyä myös operointisopimuksen piiriin. 9 Vesitalous 3/2025 VESIHUOLTO. Tällöin sopimuksen ennakoitu arvo jäisi alle erityisalojen hankintalain tavaroita ja palveluja koskevien kynnysarvon ja Hausjärven kunta voisi tehdä hankinnan Riihimäen Vedeltä ilman kilpailutusta. Palvelusopimukseen on muun muassa kirjattu, että kahden jälkimmäisen sopimusvuoden aikana osapuolet pyrkivät neuvottelemaan uuden sopimuksenvesihuoltoyhteistyön syventämiseksi konsessioksi. kustannukset), yleiskustannukset (hallinto-, matka-, tila-, kalusto-, ym. Päätös etenemisestä Syksyllä 2023 Riihimäen Veden johtokunta ja Hausjärven tekninen lautakunta hyväksyivät esiselvityksen ja tekivät päätöksen aloittaa operointisopimuksen valmistelun palveluhankintamallin pohjalta. Operoinnin aloitus Sopimus hyväksyttiin Riihimäen Veden johtokunnassa ja Hausjärven kunnanhallituksessa kesällä 2024. Jos ja kun sopimus johtaa käyttöoikeussopimuksen solmimiseen, siirto jää todennäköisesti pysyväksi. Liikelaitoksen tulee maksaa operointipalveluihin kohdistuvasta voitosta alennetun verokannan mukaista veroa, joka tällä hetkellä on 4,38 %. Palvelukuvauksessa tarkennettiin sopimuksen sisältöä eli kuvattiin yksityiskohtaisesti mitkä tehtävät sisältyvät palvelusopimukseen
Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut ilmastoja energialainsäädännön velvoitteisiin ja poliittisiin päätöksiin. Työja elinkeinoministeriön ohjauksessa valmistui vuonna 2020 yhteensä 13 eri toimialan vähähiilisyystiekarttaa ja niistä kahdeksan on edelleen päivitetty vuonna 2024 (TEM 2024). Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 pro senttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. VUOKKO LAUKKA TkT, johtava tutkija, Suomen ympäristökeskus Vuokko.Laukka@syke.fi SUVI LEHTORANTA FT, ryhmäpäällikkö ja erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Suvi.Lehtoranta@syke.fi 10 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. K ansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n (2023) mukaan ihmisten toiminnasta aiheutu vat kasvihuonekaasupäästöt ovat jo muuttaneet ilmastoa merkittävästi ja vaikutukset ovat jo nyt osin peruuttamattomia. Lakiin on kirjattu päästöjen vähentämisen tavoitteet portaittain ja niiden saavuttamista ja toimien riittävyyttä seurataan vuosittain julkaistavassa ilmastovuosikertomuksessa. Kansallisella tasolla ilmastopolitiikkaa ohjaa ilmastolaki (423/2022), jonka mukaan Suomen on oltava hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Vesihuolto on läheisesti kytköksissä erityisesti rakennus-, energiaja kemianteollisuuden alojen tiekarttoihin. Lisäksi EU:n tavoitteena on olla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Kuluvan vuosisadan ensim mäinen neljännes oli Suomessa 1,4 astetta lämpimämpi kuin viime vuosisadan viimeinen neljännes (Lehtonen 2024). Moni toimiala on tehnyt vähähiilisyystiekarttoja ohjaamaan sektorin päästövähennystoimenpiteiden edistämistä. Tulevien muutosten laajuus riippuukin siitä, miten kasvihuonekaasujen, erityi sesti hiilidioksidin, päästöt kehittyvät tule vaisuudessa. Tavoitteena 30 prosentin päästövähennys Vesihuollon vähähiilisyystiekartan (2025) on laatinut Suomen ympäristökeskus ohjausryhmän toimeksiannosta. Valtakunnallinen vesihuollon vähähiilisyystiekartta asettaa kansallisen päästövähennystavoitteen vuodelle 2035 ja kokoaa yhteen keskeiset toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi. Ohjausryhmään kuului kolme ministeriötä Vesihuollon vähähiilisyystiekartta Suomi on sitoutunut osana Euroopan unionia vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tiekartassa arvioidaan toimenpiteiden vaikutuksia sekä kustannuksia yleisellä tasolla. Vesihuoltolaitosten ja muiden toimijoiden tulee arvioida tapauskohtaisesti kuhunkin toiminta ympäristöön parhaiten sovellettavissa olevat toimenpiteet
Ne sisältävät toiminnasta aiheutuvat suorat päästöt sekä energianja materiaalin käytöstä aiheutuvat elinkaariset kasvihuonekaasupäästöt koko vesihuoltoketjun osalta: raakaveden pumppaus, talousvedentuotanto, vedenjakelu, jäteveden siirto, jäteveden ja lietteen käsittely. Vesihuollon vähähiilisyystiekartan tavoitteena on edistää vesihuollosta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja tarjota valtakunnalliset suuntaviivat tukemaan käytännön toimijoiden työtä. Vesihuollon elinkaariset kasvihuone kaasupäästöt (tonnia CO?-ekv vuodessa). Toiseksi suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde on jäteveden ja lietteen käsittelyssä sekä talousveden tuotannossa käytetyt kemikaalit sekä aktiivihiili (kuvassa kohdassa materiaalit) aiheuttaen noin 13 % kokonaispäästöistä. Valmisteluvaiheessa toteutettiin useita työpajoja, joihin osallistui ohjausryhmän ja vesihuoltolaitosten lisäksi muita alan toimijoita eri asiantuntijasektoreilta: lietteen käsittely, laitetoimitus, tutkimus, suunnittelu ja viranomaiset. (2023) ja Lehtoranta ym. Vesihuollon vähähiilisyystavoite tukee Suomen hiili neutraalisuustavoitteen saavuttamista. Päästö vähennystoimenpiteet on jaoteltu keskeisten Vesihuollon kasvihuonekaasupäästöt K eskitetyn vesihuollon toiminnan aikaiset kasvihuone kaasupäästöt ovat Suomessa noin 0,56 Mt CO 2 -ekv vuodessa ( kuva 1) (Lehtoranta ym. Lisäksi tiekarttaluonnoksesta jätettiin lausuntopyyntö helmikuussa 2025. (MMM, YM, STM), Vesilaitosyhdistys ja Kuntaliitto. Tiekarttaa ja sen jalkautusta on valmisteltu tiiviissä sidosryhmäyhteistyössä. Suurimmat päästöt aiheutuvat jätevedenkäsittelyn suorista päästöistä (typpioksiduuli ja metaani), jotka kattavat arvion mukaan noin 45 % vesihuollon kokonaispäästöistä. Tiekartassa asetetaan kansalliseksi päästöjen vähentämisen tavoitteeksi 30 % päästövähennys nykytilasta vuoteen 2035 mennessä. Tiekartassa kuvataan joukko päästö vähennystoimenpiteitä tavoitteiden saavuttamisen tueksi. 100000 200000 300000 400000 500000 600000 700000 Suorat päästöt Energia Materiaalit Yhteensä to nn ia CO 2 -e kv /v uo si Talousvedentuotanto Vedenjakelu Jäteveden siirto Jäteveden käsittely Lietteenkäsittely 11 Vesitalous 3/2025 VESIHUOLTO. 2025). Toimenpiteet koostuvat tuki toimista (kategoriat A ja E), sekä varsinaisista päästö vähennys toimista, jotka vähentävät vesihuollon suoria ja epä suoria kasvihuonekaasupäästöjä (kategoriat B-D). (2025) julkaisuihin. 2023; Lehtoranta ym. Päästöarvio perustuu Lehtoranta ym. Kuva 1. Energiankulutuksen päästöjen osuus on noin 10 % vesihuollon kasvihuonekaasupäästöistä
Typpioksiduulipäästöjä voidaan vähentää esimerkiksi vähentämällä laitoksille ohjautuvaa typpikuormaa lisäämällä talteenottoa suoraan typpirikkaista lähteistä. päästölähteiden mukaan: suorat kasvihuonekaasupäästöt, energia ja mate riaalit, joka sisältää muun muassa aktiivihiilen ja kemikaalien käytön. Tiekartan päästövähennystavoitteet Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta keskeisimmät toimenpiteet vähähiilisyys tavoitteen saavuttamiseksi ovat jätevedenkäsittelyn suorien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, energiankulutuksen vähentäminen ja vähäpäästöisen energian tuotannon lisääminen sekä kemikaalien käytön päästöjen vähentäminen. Perusura kuvaa vesihuollon kasvihuonekaasupäästöjen kokonais kehitystä, kun otetaan huomioon tämänhetkiset politiikkatoimet ja velvoitteet ja niiden vaikutus päästöihin vuoteen 2035 mennessä. Tiekartassa tavoitellaan jätevesiperäisten päästöjen vähentämistä 30 prosentilla ja ehdotetut toimenpiteet keskittyvät erityisesti jätevedenkäsittelyn typpioksiduulipäästöjä vähentäviin toimenpiteisiin (B1), joka on kokonaisuuden kannalta vaikutuksiltaan suurin yksittäinen päästövähennystoimenpide ja kattaa noin puolet valtakunnallisesta päästövähennystavoitteesta. (kuva 2 ) Tiekartassa arvioidaan toimenpiteiden vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin sekä kustannuksia yleisellä tasolla. Perusura muodostaa siten viiteuran, johon päästövähennysskenaariota voidaan verrata. Vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin arvioitiin erikseen perusuralle sekä päästövähennysskenaariolle. Vesihuollon vähähiilisyystiekartassa tarkastellut päästövähennystoimenpiteet. Jätevedenkäsittelyn lisäksi suorien Kuva 2. Yhteenveto päästöjen vähentämisen tavoitteista 12 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. (kuva 3 ) Jätevesiperäiset suorat kasvihuonekaasupäästöt muodostavat selkeästi suurimman yksittäisen päästölähteen vesihuollossa ja ovat merkittävä päästölähde globaalissa mittakaavassa
vuosisadan ensimmäisen neljänneksen ilmasto Suomessa, 26(12), 8–10. päästöjen vähentämistä tavoitellaan erityisesti viemäriverkoston (?10 %) sekä lietteenkäsittelyn päästöjen vähentämisellä (?30 %). Päästövähennystoimenpiteiden avulla tavoiteltu vaikutus vesihuollon elinkaarisiin kasvihuonekaasupäästöihin vuoteen 2035 mennessä. 2025. Romero (eds.)]. Hiiliintensiivisten materiaalien, kuten aktiivihiilen ja tur peen korvaamiseen vähäpäästöisemmillä ratkaisuilla tulee pyrkiä määrätietoisesti. ek v/ vu os i Suorat päästöt Energia Materiaalit Nykytila Perusura 13 Vesitalous 3/2025 VESIHUOLTO. Journal of Environmental Management, 373: 123732. Vesihuollon kasvihuonekaasupäästöt Suomessa ja päästövähennystoimien vaikuttavuuden arviointi. prosessinojausjärjestelmien ja happimittausten avulla, jolloin vältetään turhaa ilmansyöttöä. Materiaaleja koskeviin päästövähennystoimenpiteisiin lukeutuvat hiili-intensiivisten materiaalien ja kemikaalien käyttöön liittyvien päästöjen vähentäminen. Kemikaalien käytöstä aiheutuvien päästöjen vähentämistä tavoitellaan 30 %:lla. Annettu Naantalissa ja Helsingissä 10.6.2022. & Laitinen, J. 100000 200000 300000 400000 500000 600000 2025 2026 2028 2030 2032 2034 2035 to nn ia CO . Energiasektorin kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisestä huolimatta energiankulutuksen vähentäminen ja energia tehokkuuden parantaminen ovat tärkeitä päästöjen vähentämisen keinoja vesihuollossa. Lisäksi tavoitellaan fossiilisista polttoaineista luopumista ja vähähiilisen sähkön tuotannon lisäämistä 45 % ja lämmön tuotannon lisäämistä 30 %. 2023. http:// hdl.handle.net/10138/566640. Lähteet Ilmastolaki 423/2022. Tiekartassa tavoitellaan energiankulutuksen vähentämistä vesihuoltolaitoksilla 10–30 prosenttia laitoskoko huomioiden. Kuva 3. Lehtoranta, S., Laukka, V., Mölsä, K., Linjama, J., Pesu, J. Lehtoranta, S., Laukka, V. Sivustolle on koottu yhteen käytännön ohjeita ja materiaalipankki sekä tarjotaan valmis tiekarttapohja vesihuoltolaitoksille. https://doi.org/10.1016/j. Lehtonen, I. TEM 2024. https://doi. Lee and J. Tiekarttatyön jalkautuksen alustana toimii vesi.fi-sivustolla julkaistava teemasivu: vesihuolto ja ilmastonmuutos. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Climate change impacts of municipal water sector and mitigation pathways: A national scale analysis and perspectives to carbon neutrality. https://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/2022/20220423. Contribution of Working Groups I, II and III to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Core Writing Team, H. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 31 | 2023. Tavoitteena on, että valtakunnallinen tiekartta antaa raamit laitoskohtaiselle vähähiilisyyden edistämistyölle, johon tarjotaan käytännön tukea teemasivun avulla. https://doi.org/10.59327/IPCC/AR6-9789291691647. jenvman.2024.123732. IPCC, 2023. 2024: 21. Päästöjä voidaan vähentää kemikaalien käyttöä optimoimalla ja korvaamalla joko materiaali tai menetelmä vähäpäästöisemmällä vaihtoehdolla. Energiankulutusta voidaan vähentää esimerkiksi vaihtamalla vanhoja laitteita energiatehokkaampiin, optimoimalla pumppujen ja moottoreiden mitoitusta, lisäämällä taajuusmuuttajat suorakäyttöisiin moottoreihin, optimoimalla pumppausta automaation avulla sekä suorittamalla säännölliset huoltoja kunnossapitotyöt. IPCC, Geneva, Switzerland, 184 pp. Vähähiilisyystyölle voi kukin laitos asettaa omat tavoitteet ja suunnitella niiden toteutusta juuri omaan kontekstiin sopivaksi, vesilaitoksen koon ja toiminnan mukaan. & Silvennoinen, K. org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2024-12-02. Ilmastuksen energiankäyttöä optimoidaan mm. Vähähiilisyystiekarttojen päivittäminen 2024. Saatavilla: Vähähiilisyystiekarttojen päivittäminen 2024 Työja elinkeinoministeriö (tem.fi). Lietteenkäsittelyssä päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi kiinnittämällä erityistä huomiota mädätyksen metaanipäästöjen vähentämiseen. Climate Change 2023: Synthesis Report
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vesihuollossa – uusi verkkotyökalu vesihuoltolaitoksille Suomen ympäristökeskus on kehittänyt vesihuoltolaitoksille suunnatun ilmaisen verkkopohjaisen työkalun ilmastonmuutoksen vaikutusten hallintaan. Vilso-työkalu helpottaa vesihuoltolaitosten sopeutumista ilmastonmuutokseen. Muuttuva ilmasto voi koetella vesihuollon järjestelmiä. Vilso-työkalu auttaa vesihuoltolaitoksia sopeutumaan Vesihuoltolaitosten varautumista ja sopeutumista ilmastonmuutokseen helpottaa Vilso-työkalu, joka julkaistaan vesi.fi-sivustolla keväällä 2025 (kuva 1 ). Kuva 1. JOHANNA HERTTUAINEN Kemisti, erikoissuunnittelija, Suomen ympäristökeskus johanna.herttuainen@syke.fi 14 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. JARI RINTALA Maaperägeologi, erikoissuunnittelija, Suomen ympäristökeskus jari.rintala@syke.fi Kirjoittajat toimivat asiantuntijoina Suomen ympäristökeskuksessa vedenhankintaan ja vesihuoltoon liittyvissä tehtävissä. Käytettävissä olevan raakaveden laatu saattaa muuttua tai veden määrä vaihdella aiempaa enemmän. 2012) Pitkäaikaisten muutosten ohella vesihuoltolaitosten tuleekin varautua erityisesti rankkasateiden, myrskyjen ja kuivuuden kaltaisiin sään ääri-ilmiöihin. Verkkotyökalu kattaa kaikki vesihuollon osaalueet, ja se tukee pyrkimystä ilmastokestävään vesihuoltoon. I lmastonmuutos tuo vesihuollolle sekä haasteita, että mahdollisia hyötyjä. Työkalu auttaa arvioimaan laitosten ilmastonmuutokseen sopeutumistarpeita ja suunnittelemaan tarvittavia toimia. (Vienonen ym. Suomen vesihuollolle kriittisimpiä ovat yleistyvät äärisäät
Työkalussa tarkastellaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesihuollon eri osa-alueisiin. Käyttäjä voi valita itselleen relevantit osa-alueet; esimerkiksi pelkästään pohjavettä jakeleva vesihuoltolaitos voi ohittaa pintaveden hankintaan tai jäteveden käsittelyyn liittyvät kysymykset. Kysymyksiin vastaamisen tueksi työkaluun on kirjattu taustatietoa aiheeseen liittyen (kuva 2 ). Lopuksi työkalu tuottaa yhteenvetoraportin, josta vesihuoltolaitos saa tukea päätöksentekoon. Työkalu keskittyy seuraavien sääilmiöiden vaikutuksiin: • kuivuus • rankkasateet ja tulvat • lämpötilan muutokset, myrskyt ja ukkoset. Seuraavaksi käydään läpi tehtyjä varautumisja sopeutumistoimia, esimerkiksi sitä, onko raakavesilähteiden seuranta riittävää tai onko käytössä varavesilähdettä. Työkalun avulla laitokset voivat arvioida ilmastonmuutokseen liittyviä valmiuksiaan sekä tarkastella sopeutumistarpeitaan vuoteen 2070 ulottuvalla aikajänteellä. 15 Vesitalous 3/2025 VESIHUOLTO. Onko esimerkiksi kuivuus aiheuttanut pohjaveden laatumuutoksia, tai ovatko laatumuutokset lisänneet veden käsittelytarvetta. Verkkotyökalu kattaa koko vesihuollon Vilso-verkkotyökalu kattaa vesihuollon keskeiset osaalueet: vedenhankinnan, -käsittelyn, -jakelun sekä viemäröinnin ja jätevesien käsittelyn. Aluksi käyttäjä vastaa työkalun esittämiin kysymyksiin laitoksella jo todetuista ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Siinä edetään vaihe vaiheelta perustiedoista sopeutumistoimiin. Vilso-työkalu on helppokäyttöinen. Kuva 2. Työkalu ehdottaa uusia sopeutumistoimia, jotka vesihuoltolaitos voi sisällyttää lakisääteisiin suunnitelmiinsa, kuten WSPriskinarviointiin tai varautumissuunnitelmaan
Monilta laitoksilta puuttuu kuitenkin vielä kattava ilmastoriskien arviointi, eikä varautumissuunnitelmista aina löydy ilmastonmuutoksen huomioivia toimia. Lisääntyvä tarve teiden talviseen liukkaudentorjuntaan voi kasvattaa pohjaveden kloridipitoisuutta. Pitkät kuivuusjaksot voivat lisäksi kasvattaa viemäriverkoston tukkeutumisriskiä, ja maaperän halkeilu voi vaurioittaa vesija viemäriputkia. Tämä on kannustanut vesihuoltolaitoksia parantamaan varautumistaan: laatimaan suunnitelmia ja toteuttamaan käytännön toimia. Lisääntyvien tulvaja hulevesien mukana pohjaveteen voi kulkeutua entistä enemmän ravinteita, kiintoainesta ja haitta-aineita, mikä heikentää veden laatua erityisesti pienissä ja vain ohuen maakerroksen suojaamissa pohjavesimuodostumissa. Jätevesien viemäröinti voi niin ikään kuormittua, mistä seuraa ylivuotoja ja puhdistamo-ohituksia. Lämpötilan nousu vaikuttaa lisäksi viemäröintiin: hajuhaitat lisääntyvät, ja rikkivedyn muodostuminen voi vaurioittaa viemäriverkostoa. Lämpötilan nousu ja myrskyt vaikuttavat vesihuoltoon suoraan tai välillisesti Ilmastonmuutos tietää korkeampia lämpötiloja ja vaihtelevampia säitä, myös lisääntyviä äärisäitä. Rankkasateet huonontavat myös pintavesien laatua, sillä kasvavat virtaamat tuovat vesistöihin entistä enemmän orgaanista ainesta, patogeeneja ja ravinteita. 2022). 2025). Vedenlaatuongelmat saattavat vaivata myös pintavesilaitoksia; kuivuus voi aiheuttaa vesistöissä happikatoa, kalakuolemia ja sisäistä kuormitusta. ym. Myrskyjen ja ukkosten mahdollinen yleistyminen tuo epävarmuutta vesihuoltoon muun muassa sähkö katkojen myötä. Vesihuoltoa on kehitetty sekä paikallisesti että alueellisesti, ja kunnat ovat lisänneet yhteistyötä vedenjakelun, varaveden hankinnan ja jätevesien käsittelyn saralla. Muutokset vaikuttavat pohjaja pintaveden laatuun ja vesihuollon järjestämiseen. Pintavesilaitoksilla, samoin kuin rantaimeytysja tekopohjavesilaitoksilla, ongelmia voivat aiheuttaa pintavesien lämpeneminen, happipitoisuuden väheneminen ja leväkukintojen yleistyminen. 2018). Pohjaveden pinnan lasku voi lisäksi muuttaa veden virtaussuuntia ja lisätä rantaimeytymistä niin, että veden laatu huononee. Artikkelin teksti perustuu pääasiassa Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa -raporttiin (Vienonen, S. Rankkasateet ja tulvat koettelevat vesihuoltoa Rankkasateet ja tulvat yleistyvät Suomessa; tulvariskin ennustetaan jopa kolminkertaistuvan vuoteen 2100 mennessä (Parjanne ym. Ongelmia lisää se, että hellejaksojen aikana veden kulutus herkästi kasvaa, kun talousvettä käytetään runsaammin kasteluun. Vesihuolto on jo sopeutumisen tiellä, mutta lisää toimia tarvitaan Myrskyt, rankkasateet ja kuivuus ovat aiheuttaneet 2000luvulla merkittäviä vesihuoltohäiriöitä Suomessa. Kuivuus vaikuttaa veden saatavuuteen Ilmastonmuutoksen seurauksena kuivuusjaksot yleistyvät ja pitenevät varsinkin Eteläja Keski-Suomessa. 2019) Sopeutuminen edellyttää ennakoivaa suunnittelua ja skenaarioiden tarkastelua, jotta voidaan tehdä riskit minimoivia päätöksiä sopeutumisen kustannukset huomioiden. Kunnallisista toimialoista vesihuolto on kärkiluokkaa sopeutumisessa ilmastonmuutokseen (Hildén ym. Alavilla alueilla sijaitsevien vedenottokaivojen likaantumisriski kasvaa varsinkin, jos kaivojen rakenteet ovat puutteelliset. Talvisin pohjaveden muodostuminen lisääntyy, mutta mikrobiologinen aktiivisuus voi vähetä, mikä heikentää veden laatua. 2012) ja luonnosvaiheessa olevaan raportin päivitysversioon (Rintala, J. Pintavesien laadun heikkeneminen voi lisätä vedenkäsittelytarvetta pintavesi-, tekopohjavesija rantaimeytymislaitoksilla. Pohjaveden saatavuus heikkenee varsinkin, jos pohjavesi muodostuma on pieni tai vedenotto lähentelee jo sen maksimiantoisuutta. Vilso-työkalu edistää pitkäjänteistä ja ennakoivaa varautumista Ilmastonmuutos vaikuttaa vesihuoltoon sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, mutta vesihuoltolaitoksilla ei ole aina tiedossa selkeitä konkreettisia keinoja varautua siihen. Sateiden ja tulvien yleistyminen voi lisätä merkittävästi pohjaja pintaveden laatuvaihteluita sekä koetella jätevesien viemäröintija käsittelyjärjestelmiä. Pintavesien laatua voivat heikentää myös lämpimien säiden kirvoittama vesistöjen lisääntyvä virkistyskäyttö sekä maataloudessa tapahtuvat muutokset, kuten viljelytoimien erilainen ajoittuminen tai maatalouskemikaalien lisääntyvä käyttö. Tämä vaikuttaa erityisesti pohjavettä käyttäviin vesilaitoksiin, mutta myös pintavesilaitoksiin ja viemäröintiin. Siksi sopeutumistoimet saattavat puuttua erityi16 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Jäteveden laimeneminen tai viileneminen voivat puolestaan aiheuttaa häiriöitä biologisessa käsittelyprosessissa. Kukin näistä ilmiöistä asettaa omat haasteensa vesihuollolle ja edellyttää omanlaisiaan sopeutumistoimia. ym. (Meriläinen ym
ym. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-420-0. (2018) Suomen tulvariskit nyt ja tulevaisuudessa – Varautuminen maankäytön, talouden ja ilmaston muutokseen. Tampereen yliopisto. (2019). (2012). Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa – nykytila ja kehitysnäkymät. Vilso-työkalu auttaa laitoksia tunnistamaan nämä toimet ja kokoamaan keskeiset tiedot, mikä edistää ennakoivaa varautumista sekä investointien ja talouden pitkäjänteistä suunnittelua. Suomen ympäristö 24/2012. Kehitystyötä tuki myös Tampereen Vesi Oy:n kanssa tehty yhteistyö, mistä syksyllä 2024 valmistui opinnäytetyö ilmastonmuutoksen riskeistä talousveden tuotannolle (Alatalo 2024). Parjanne, A. Hildén, M. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:55. TUTKIMUS JA TUOTE KEHITYS Ku va : V is it Sa im aa LIIKETOIMINTA JULKIS YKSITYISET KUMPPA NUUDET KAUPALLISTAMINEN OSAAMINEN JA KOULUTUS TESTAUS JA PILOTOINTI Kysy lisää: juha.kauppinen@mikkeli.fi, 040 162 6894 17 Vesitalous 3/2025 VESIHUOLTO. Suomen ympäristökeskus. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Diplomityö. Suomen ympäristökeskuksen raportteja. Rintala, J. https://helda.helsinki. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa. https://helda.helsinki.fi/items/2bcdc04e-be624603-8133-8c336934c90d. Lähdeluettelo Alatalo, V. BEM 1/3 Haemme uusia yhteistyökumppaneita hyödyntämään ainutlaatuista infraa. (2022). ym. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/160351/ AlataloVille.pdf?sequence=2&isAllowed=y. ym. Mikkelissä, puhtaan veden pääkaupungissa testataan tulevaisuuden jätevesiratkaisuja. Raportti 10/2019. ym. Ilmastonmuutos ja vesihuolto – varautuminen ja terveysvaikutukset. fi/items/b26c2426-e833-4d08-87d8-f42a570c5cea. sesti pitkän aikavälin suunnitelmista. ym. Vienonen, S. Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä ELY-keskusten valtakunnallisten vesihuoltoja ilmastoyksiköiden kanssa sekä kuultiin laajasti sidosryhmiä. Suomen ilmastopaneeli. https://ilmastopaneeli.fi/haejulkaisuja/ilmastonmuutos-ja-vesihuolto-varautuminenja-terveysvaikutukset/. (2024). 2024-25). Luonnos. Monet jo toteutetut ja tunnistetut toimet kuitenkin tukevat sopeutumista, vaikkei tätä aina tiedosteta. (2025). Meriläinen, P. Ilmastonmuutoksen vaikutukset talousveden tuotantoon Pintaja pohjavesien laadun pitkän ajan kehitys. Vesihuollon sopeutuminen ilmastonmuutokseen. Vilso-työkalu kehitettiin ja sen tietosisältö koottiin Suomen ympäristökeskuksen toteuttamassa ja maaja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa (v. Teknisestä toteutuksesta vastasi Daddy Finland -digitoimisto. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 30/2018
Esiselvitys tekoälyn hyödyntämisestä vesihuollossa -julkaisu antaa lukijalleen peruskatsauksen eri tekoälyratkaisuihin ja niiden vahvuuksiin sekä siihen, mitä tekoälyä hyödynnettäessä tulee ottaa huomioon niin datan laadun kuin tietoturvankin näkökulmasta. Tehtävien suorittamisen lisäksi koneiden toivotaan pystyvän myös tekemään päätöksiä oppimansa tiedon perusteella. On tärkeää, että tekoälyratkaisua valitessa tunnistetaan nämä erilaiset työkalut ja osataan valita kuhunkin käyttökohteeseen ja tarpeeseen sopivin. Suurena tavoitteena on yleinen tekoäly (general AI), joka pystyisi suorittamaan kognitiivisia tehtäviä kuten ihminen. Tekoälyllä tai AI:lla (Artificial Intelligence) tarkoitetaan tietotekniikan alaa, jonka tavoitteena on luoda koneita ja ohjelmistoja, jotka suorittavat itsenäisesti ihmismäistä älykkyyttä vaativia tehtäviä. Julkaisuun on kerätty teorian lisäksi konkreettisia case-esimerkkejä. Tekoälyratkaisua käytettäessä onkin ensisijaisen tärkeää varmistaa, että hyödynnettävät lähtötiedot, eli data, on kunnossa (kuva 2 ). Kun tavoitteena on havaita poikkeamia suuresta määrästä numeerista dataa, ei luonnollisen kielen käsittelyyn (Natural Language Processing), laajoihin kielimalleihin (Large Language Models) sekä neuroverkkoihin pohjautuva ChatGPT ole oikea työkalu. Myös vesihuoltoalalla pohditaan jatkuvasti, miten tekoälyä voisi hyödyntää ja millaista apua siitä voisi olla. Kaiken keskiössä on data On tärkeää muistaa, että tekoäly on pohjimmiltaan erittäin suuri joukko todennäköisyysfunktioita. Tekoälyn antamien vastausten oikeellisuuteen tulee siis suhtautua varauksella, koska tekoälyn opetukseen käytetyllä datalla on äärimmäisen suuri vaikutus lopputulokseen. Tekoälyn historia juontaa juurensa 1940-luvulle, esimerkiksi neuroverkkojen tutkimuksen ensimmäiset vaiheet ovat tuolta ajalta. Vanha tuttu sanonta ”hyvin suunniteltu, on puoliksi tehty” pätee myös tekoälyratkaisujen hyödyntämiseen. Vesihuoltoalalla tämä tarkoittaa usein sitä, että tarvitaan kahden eri substanssin osaajat: vesihuollon sekä tekoälyratkaisujen. Tällä hetkellä käytössä yleisimmin käytössä olevat tekoälyratkaisut on suunniteltu toteuttamaan laajojen kokonaisuuksien sijaan spesifejä tehtäviä (kuva 1 ). kapeasta tekoälystä (weak/narrow AI). neuroverkot Artificial Neural Networks), havainnointiin (luonnollisen kielen käsittely NLP ja konenäkö), koneoppimiseen (Machine Learning) ja symboliseen tekoälyyn (asiantuntijajärjestelmät). Selkeä suunnitelma ja tavoitteet auttavat tulosten tehokkaassa ja tarkoituksenmukaisessa hyödyntämisessä. Kuinka hyödyntää tekoälyä vesihuollossa JAANA PULKKINEN Osastopäällikkö, Digitaaliset ratkaisut ja omaisuudenhallinta Sweco Finland Oy jaana.pulkkinen@sweco.fi ChatGPT:n julkaisun jälkeen tekoäly on ollut kovassa nosteessa. Tekoälyä voisikin verrata työkalupakkiin, josta löytyy erilaisia työkaluja, eli tekoälyratkaisuja käytettäväksi. V aikka laajoihin kielimalleihin ja neuroverkkoihin pohjautuva ChatGPT tuleekin usein ensimmäisenä mieleen tekoälyratkaisuja pohdittaessa, ei se suinkaan ole ainoa. 18 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Tekoäly voidaan jaotella myös laskennalliseen älykkyyteen (esim. Esimerkiksi chatbotit, suositusalgoritmit ja puheentunnistusjärjestelmät ovat esimerkkejä nk
Koneoppiminen Tekoälyn osia Luonnollisen kielen käsittely Puhe Asiantuntijajärjestelmä Suunnittelu ja optimointi Robotiikka Näetyn ymmärtäminen Syväoppiminen Ennakoiva analytiikka Tekstistä puheeksi Puheesta tekstiksi Konenäkö Kuvan tunnistaminen Luokittelu Käännökset Datan poimiminen Neuroverkot Data Suuret kielimallit 1. Keskustelu muiden laitosten kanssa käyttökokemuksista Arvioi valitun ratkaisun toimivuutta. Listaa toistettavat työtehtävät 2. Tekoäly voidaan ajatella työkalupakkina, josta löytyy erilaisia työkaluja. Kuva 1. Tutustu eri tekoälyratkaisuihin Esimerkiksi: • Tietojen syöttö järjestelmiin • Raporttien laatimien • Aikataulujen ja työtehtävien hallinta • Varastonhallinta • Talousanalyysit ja budjetointi • Resurssien jakaminen • Aikataulutus • Vedenkulutus • Reittien suunnittelu tai reittisuunnittelu Esimerkiksi: • Laajat kielimallit (esim. Osa ratkaisusta on jokaisen hyödynnettävissä, kuten laajat kielimallit (huomioi tietoturva) ja osa ratkaisuista tarvitsee toimiakseen AI-osaajaa, kuten laitoksen datan hyödyntäminen tekoälyratkaisussa. Valitun ratkaisun käyttöönotto Valittu ratkaisu ei todennäköisesti toimi välittömästi vaan vaatii toimiakseen aikaa ja resursseja. ChatGPT) • Koneoppiminen (esim. Kuva 2. Tekoälyn hyödyntämisen aloittaminen voi helpottua näiden vaiheiden avulla. 19 Vesitalous 3/2025 VESIHUOLTO. Toimisiko toinen ratkaisu paremmin vai tarvitaanko tekoälyä ollenkaan. asioiden luokittelu) 3. 4. Voitko ottaa ratkaisun käyttöön itse vai tarvitaanko apua AI-osaajalta
Tärkeintä on, että ongelma ratkaistaan tarkasti ja tehokkaasti. Menetelmien eroavaisuudet tuntemalla voidaan valita kuhunkin datatyyppiin ja ongelmaan sopivin. Vesilaitos voi hyödyntää saamaansa tietoa esimerkiksi verkoston pumppausten optimointiin. Ensinnäkin tulee tietää, millaista dataa tarvitaan, miten sitä kerätään ja tallennetaan sekä kuinka varmistetaan sen saatavuus. Koneoppivasta algoritmista on hyötyä esimerkkinä olleen vedenkulutusennusteen lisäksi mm. Datan laadun varmistamiseksi vesilaitosten olisi hyvä pohtia esimerkiksi, mihin käyttötarkoitukseen dataa kerätään, mistä ja miksi dataa kerätään sekä miten kerätty data merkitään. Vaikka malli olisi jo otettu käyttöön, on sitä edelleen päivitettävä ja optimoitava, jotta se vastaisi käyttötarpeisiin mahdollisimman hyvin. Malli opetetaan opetusdatalla ja sitä testataan testidatalla. Kärjistäen voidaan todeta, että valittavana on joko laskemisen tai lukemisen osaava ratkaisu. Ne voivat myös sisältää vääristymiä ja ennakkoluuloja, käytännössä kielimalli ei koskaan ole täysin puolueeton tai neutraali. Algoritmi on kuin resepti: joukko ohjeita ja sääntöjä, joita noudattamalla ratkaistaan ongelma tai tässä tapauksessa laaditaan vedenkulutusennuste. Pienetkin virheet voivat vaikuttaa merkittävästi tekoälyn toimintaan ja tuotettuihin tuloksiin. Jos kyse on esimerkiksi jätevedenpumppaamodataa käsittelevä malli, tulee se todennäköisesti antamaan jokusen turhan hälytyksen ennen kuin päästään tilanteeseen, jossa malli toimii optimaalisesti ja hälytysten taustalla on aina todellinen reagointia vaativa tilanne. Edellä on esitelty laskentaan perustuvia tekoälyratkaisuja ja niiden mahdollisuuksia, joten seuraavaksi luodaan katsaus kielellisiin tekoälyratkaisuihin. Myös datan määrällä on merkitystä esimerkiksi koneoppimismallien koulutuksessa. On hyvä pitää mielessä, että koneoppimiseen perustuva malli on harvoin täysin valmis heti käyttöönoton jälkeen. Koneoppimisessa on neljä päämenetelmää: ohjattu, ohjaamaton ja puoliohjattu koneoppiminen sekä vahvistusoppiminen. Koneoppimisprosessissa on neljä vaihetta: ongelman määrittely; datan keruu, esikäsittely ja jakaminen; mallin koulutus ja testaus sekä seuranta ja ylläpito. Tekoälyn ja tietojenkäsittelyn alana luonnollisen kielen käsittely keskittyy siihen, miten tietokoneet ymmärtävät, tulkitsevat ja käsittelevät ihmisten käyttämää kieltä. Datan keräämiselle sekä käsittelylle olisi hyvä olla selkeät prosessit ja mittarit. Laajat kielimallit pystyvät kääntämään tekstejä toisille kielille, vastaamaan kysymyksiin ja tiivistämään tekstisisältöjä. Koneoppivaa algoritmia koulutettaessa voidaan törmätä ongelmaan, jossa malli on liian monimutkainen suhteessa dataan, jolla se on opetettu. Avuksi kehitetään tekoälypohjainen koneoppiva algoritmi, joka hyödyntää vesilaitokselle kertyneen vedenkulutuksen historiadatan lisäksi esimerkiksi säätietoja ja viikonpäivää oppiakseen ennustamaan tulevaa vedenkulutusta. Tavoitteena on, että tietokone keskustelee kirjoittamalla tai puhumalla kuten toinen ihminen. Kun malli on opetettu ja sitä on testattu, päästään käytännön soveltamiseen. Laajat tai suuret kielimallit (Large Language Models), kuten OpenAI:n kehittämät GPT-3 ja GPT-4, perustuvat syväoppimistekniikoihin ja ovat koulutettu valtavilla määrillä tekstidataa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vesilaitoksen henkilökunnalla on oltava selkeät toimintatavat, miten koneoppimismallin antamiin hälytyksiin reagoidaan ja miten mallia päivitetään. Mallin hienosäätäminen optimaaliseksi vaatii aina aikaa sekä resursseja. Tällöin malli mukautuu liikaa opetusdatan erityispiirteisiin ja sen suorituskyky heikkenee testidatalla. Haettaessa tietoa laajan kielimallin avulla on muistettava, ettei kielimalli pysty arvioimaan lähteiden luotettavuutta tai tulkitsemaan monimutkaista tietoa. Vesilaitoksilla olisikin tärkeää panostaa kerättävän datan laatuun, oli kyse sitten automaatiodatasta tai vaikka verkostotiedoista, jotta tekoälyratkaisujen avulla saataisiin luotettavia tuloksia nyt ja tulevaisuudessa. Luonnollisen kielen käsittely ja laajat kielimallit helpottamaan asiakaspalvelua Tällä hetkellä tekoälyratkaisut toteuttavat vain yhtä spesifistä tehtävää kerrallaan. Algoritmit ja koneoppiminen laatimaan analyysejä ja ennusteita Ajatellaan, että vesilaitos haluaa ennustaa vedenkulutusta. Koneoppimista ja algoritmeja voidaan hyödyntää myös jätevedenpuhdistamon ilmastusprosessin optimoinnissa. Algoritmi jauhaa väsymättömästi dataa ja laatii jatkuvaa ennustetta. Kielimallit voivat tuottaa uskottavalta kuulostavaa, mutta täysin perusteetonta tietoa, joten kielimallin käyttäjän vastuulla on varmistua vastauksen oikeellisuudesta ja vastuullisesta käytöstä. Suurella määrällä laadukasta, eli kattavaa, relevanttia ja virheetöntä dataa saadaan koulutettua parempia malleja. Vesihuollossa kielimalleja voi käyttää esimerkiksi asiakaspalvelun apuna sähköposteihin vastaamiseen tai muuhun 20 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Datan laadun varmistamisessa on monta huomionarvoista asiaa. Tätä kutsutaan ylisovittamiseksi. Algoritmit ovat koneoppimisen perusta ja ne voivat olla hyvin yksinkertaisia tai todella monimutkaisia. jätevedenpumppaamoiden datan käsittelyssä ja jätevesivirtaaman tai ylivuototilanteiden ennusteissa sekä tukosten havaitsemisessa