Se on öljytön ja ilmajäähdytteinen, eikä se sisällä haitallisia voiteluaineita, vaarallista jäähdytystä tai käytössä kuluvia osia. Ota yhteyttä: sulzer.com/yhteystiedot Tervetuloa Yhdyskuntatekniikkatapahtumaan! Olemme Owatecin kanssa osastolla A427.. Integroitu äänenvaimennus luo hiljaisen työympäristön. HST™ 10 kestävämpään ja ympäristöystävällisempään jäteveden käsittelyyn. Aktiiviset magneettilaakerit eliminoivat mekaanisen kulutuksen, mikä pidentää käyttöikää. Sulzer K2 HST™ 10 -turbokompressori Vähemmän kulutusta, pidempi elinkaari HST™ 10 on kompakti ja tehokas turbokompressori
Vesitalous 4/2025 ilmestyy 5.9. Hukka ja Tapio S. Kansikuva: tampereenmessut.fi. Jarmo J. Seuraavassa numerossa teemana on Haitalliset aineet. mennessä. Vuosikerran hinta on printtilehtenä 65 € ja digilehtenä 50 €. Tämän numeron kokosi tekn.tri., vesiasiain päällikkö, Riina Liikanen, Suomen Vesilaitosyhdistys ry, Riina.Liikanen@vvy.fi Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Ilmoitusvaraukset 20.6. Katko 48 Liikehakemisto 49 Ajankohtaista vesiyhdistykseltä 50 Abstracts 51 Vieraskynä Paavo Taipale VESITALOUS www.vesitalous.fi VOL. 5 Vesihuolto kestävän tulevaisuuden ytimessä Mika Rontu VESIHUOLTO 6 Riihimäen Veden ja Hausjärven kunnan vesihuoltolaitoksen välinen operointisopimus Jarmo Rämö 10 Vesihuollon vähähiilisyystiekartta Vuokko Laukka ja Suvi Lehtoranta 14 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vesihuollossa – uusi verkkotyökalu vesihuoltolaitoksille Johanna Herttuainen ja Jari Rintala 18 Kuinka hyödyntää tekoälyä vesihuollossa Jaana Pulkkinen 22 Tekoälyn hyödyntäminen jätevedenpuhdistuksen prosessidatan analysoinnissa Taneli Pöysä 25 Talousveden klooridesinfioinnin varmistamisen vaihtoehdot Maija Sihvonen 31 Pohjavesilaitoksilla hengitysilman radon on vaikeasti hallittava säteilyturvallisuusriski Jukka Tyrväinen 36 Kuntotutkimushankintoihin laadittu ohjeistus ja asiakirjapohjat Henri Häsä ja Tuija Laakso 38 Puhdistamotarkkailun luotettavuus ja päästötarkkailuaineiston hyödyntäminen Jukka Lammentausta 43 Vesihuoltolain uudistuksella turvataan vesihuoltopalvelun toimintavarmuutta Sari Essayah MUUT AIHEET 44 Työntekijän innovaatiosta tarkkuutta lietepatjan mittaamiseen Mika Halme 46 Vesihuollon yksityistäminen Suomessa kuriin jo 160 vuodessa. LXVI Sisältö 3/2025 JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Ympäristöviestintä YVT Oy Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki Puhelin (09) 694 0622 Yhteistyössä Suomen Vesiyhdistys ry PÄÄTOIMITTAJA Minna Maasilta Maaja vesitekniikan tuki ry Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki e-mail: minna.maasilta@mvtt.fi TOIMITUSSIHTEERI / ILMOITUKSET Jarkko Narvanne Elontie 115, 00660 Helsinki Puhelin 045 305 0070 e-mail: toimitus@vesitalous.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Taina Hihkiö Maaja vesitekniikan tuki ry Puhelin (09) 694 0622 e-mail: vesitalous@vesitalous.fi ULKOASU JA TAITTO Taittopalvelu Jarkko Narvanne, PAINOPAIKKA Punamusta | ISSN 0505-3838 TOIMITUSKUNTA Harri Koivusalo, tekn.tri., teknisen vesitalouden professori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Vuokko Laukka, tekn.tri., johtava asiantuntija, Suomen ympäristökeskus Riina Liikanen, tekn.tri., vesiasiain päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Anna Mikola, tekn.tri., apulaisprofessori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Pekka M. Rossi, tekn.tri., apulaisprofessori, Oulun yliopisto, vesija ympäristötekniikka Maija Taka, fil.tri., akateeminen koordinaattori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Annina Takala, dipl.ins., Suomen Vesiyhdistys ry Saijariina Toivikko, dipl.ins., kehittämispäällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Erkki Vuori, lääket.kir.tri., professori, emeritus, Helsingin yliopisto, oikeuslääketieteen osasto Asiantuntijat ovat tarkastaneet lehden artikkelit
Lisäksi huolto-organisaatiomme on aina lähellä. KSB s.4 Hyvät asiat ovat nyt entistä parempia: uusi AmaRex Pro -uppopumppu on entistä älykkäämpi ja taloudellisempi automaattisen tukoksenpoistotoimintonsa ansiosta. 010 288 411 · www.ksb.fi. KSB:ltä löytyy täydellinen valikoima vesija jätevesihuollon pumppuja ja venttiileitä. Lue lisää: www.ksb.fi KSB:n uutuudet vesihuoltoon ja jäteveden käsittelyyn KSB Finland YT25 -näyttelyssä osastolla A101 KSB Finland Oy · Puh
Tekoälyn roolia käsittelevät artikkelit esittelevät, kuinka data-analytiikka voi parantaa sekä verkostojen hallintaa että jätevedenpuhdistusprosessien optimointia. 5 Vesitalous 3/2025 PÄÄKIRJOITUS. Teknologian kehitys ja digitalisaatio ovat tuoneet mukanaan uusia mahdollisuuksia vesihuollon tehokkuuden parantamiseen. Toinen merkittävä tulevaisuuden työkalu on ilmastonmuutokseen sopeutumiseen kehitetty vesihuolto laitosten uusi apuväline. Yksi vesihuollon keskeisistä kysymyksistä liittyy omistajuuteen ja hallintamalleihin. Tiekartta toimii sekä strategisena suuntaviivana että konkreettisena työkaluna ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Vesihuolto kestävän tulevaisuuden ytimessä MIKA RONTU Apulaisjohtaja Suomen Vesilaitosyhdistys ry Mika.Rontu@vvy.fi Kirjoittaja on Yhdyskuntatekniikka 2025 –näyttelyn johtaja. Vesihuolto on yhdyskuntatekniikan ytimessä, ja sen merkitys kasvaa entisestään ilmastonmuutoksen, digitalisaation ja resurssitehokkuuden vaatimusten myötä. Vieraskynä-tekstissä käsitellään vesihuollon omistajuuden merkitystä, ja aihe on ajankohtainen niin kunnallisessa päätöksenteossa kuin valtakunnallisessa keskustelussa. Lisäksi kansallinen vesihuoltouudistus tuo mukanaan merkittäviä muutoksia alan toimintaympäristöön. M yös vesihuoltoalan ammattilaiset kokoontuvat Yhdyskuntatekniikka 2025 -näyttelyn yhteydessä pidettäville Vesihuolto 2025 -päiville. Tapahtuma tarjoaa erinomaisen tilaisuuden verkostoitumiseen, yhteistyön edistämiseen ja uusien ratkaisujen löytämiseen vesihuollon ja infra-alan tulevaisuuden haasteisiin. Yhdyskuntatekniikka 2025 -näyttely on vuoden merkittävin tapahtuma yhdyskuntatekniikan ja vesihuollon alalla. Tapahtuma kokoaa yhteen asiantuntijat, yritykset ja päättäjät keskustelemaan uusista ratkaisuista ja alan kehityksestä. Päivien ohjelma tarjoaa kattavan katsauksen alan kehitykseen, innovaatioihin ja ajankohtaisiin haasteisiin. Vesihuoltouudistuksen tavoitteena on vesihuoltosektorin uudistumisen tukeminen ja rakenteellisten muutosten edistäminen. Tämä lehden artikkelit tarjoavat katsauksen siihen, miten vesihuolto voi vastata tulevaisuuden haasteisiin ja varmistaa kestävän ja toimintavarman palvelun niin tänä päivänä kuin tuleville sukupolville. Näyttelyssä esitellään uusimpia teknologioita, kestävän kehityksen mukaisia toimintamalleja sekä innovaatioita, jotka tukevat vesihuollon toimintavarmuutta ja resurssitehokkuutta. Vesitalous-lehden tämän numeron artikkelit heijastavat alan moninaisuutta ja tarjoavat tietoa sekä strategisista linjauksista että käytännön ratkaisuista. Myös vesiturvallisuus on keskiössä, kuten artikkelit talousveden klooridesinfioinnin varmistamisesta ja pohjavesilaitosten radonriskistä osoittavat. Vesihuollon kestävyyden ja resurssitehokkuuden edistäminen on keskiössä, kuten vähähiilisyystiekartta osoittaa. Vesihuolto on kriittinen infrastruktuuri, jonka kehittäminen ja turvaaminen edellyttää jatkuvaa yhteistyötä, innovaatioita ja asiantuntemusta. Vesilaitosyhdistys pitää kuntia luontevimpana tahona taajamien vesihuoltolaitosten omistajiksi Suomessa. Omistajapolitiikassa ja omistajaohjauksessa on tärkeää pitää fokus vesihuollossa ja vesihuoltopalvelujen käyttäjien edussa sekä toteuttaa vesihuoltoa parhaalla mahdollisella tavalla koko yhteiskunnan eduksi
Selvityksiin ovat osallistuneet Riihimäen kaupunki sekä Hausjärven ja Lopen kunnat. Viimeisessä vuonna 2021 valmistuneessa selvityksessä selvitettävinä vaihtoehtoina olivat: (VE0) toiminnan jatka minen olemassa olevilla organisaatioilla erillisinä laitoksina, Riihimäen Vesi Toiminta muoto Liikelaitos Tehtävät Vedenhankinta, -käsittely, -jakelu, jäteveden ja huleveden viemäröinti, jäteveden käsittely Henkilöstö 31 (joista 2 siirtynyt Hausjärven kunnalta määräajaksi) Liikevaihto 11 miljoonaa euroa Tase 64 miljoonaa euroa Netto investoinnit 6,2 miljoonaa euroa (2024) Veden myynti 2,2 miljoonaa kuutiota vuodessa Jäteveden käsittely 4,5 miljoonaa kuutiota vuodessa (joista 0,9 miljoonaa kuutiota naapurikunnista) Vesijohto verkosto 236 km Viemäri verkosto 216 km (jätevesiviemäri verkosto), 153 km (hule vesi verkosto) JARMO RÄMÖ DI, vesihuoltojohtaja Riihimäen Vesi jarmo.ramo@riihimaki.fi Riihimäen Vesi ja Hausjärven kunnan vesihuoltolaitos käynnistivät vuoden 2025 alusta operointisopimuksen palvelusopimusmallilla. Aikaisempia yhdistymisselvityksiä Riihimäen seudulla on 2000-luvulla tehty useampikin selvitys alueellisen vesihuoltoyhtiön perustamisesta. Riihimäen Veden ja Hausjärven kunnan vesihuoltolaitoksen välinen operointisopimus Tietoja laitoksista: Hausjärven vesihuoltolaitos Taseyksikkö Vedenhankinta, -käsittely, -jakelu, jäteveden viemäröinti 2 vesihuoltoasentajaa (siirtyneet määräajaksi Riihimäen Vedelle), vesihuoltosihteeri, rakennuttamis insinööri (50 % työpanos), tekninen johtaja (10 % työpanos) 1,3 miljoonaa euroa 7 miljoonaa euroa 200 000 euroa (2023) 270 000 kuutiota vuodessa 460 000 kuutiota vuodessa johdetaan Riihimäelle 122 km 101 km 6 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Sopimuksen kesto on kolme vuotta, jonka aikana on tarkoitus neuvotella pitempiaikainen käyttöoikeussopimus
Esiselvityksessä selvitettiin mikä olisi paras toteutusmalli Hausjärven kunnan vesihuoltolaitoksen teknisten operointitehtävien hankkimiseksi Riihimäen Vedeltä. Poikkeuksena tästä on työajan ulkopuolella tapahtuvat häiriötilanteet, joissa asiakkaat ovat suoraan yhteydessä Riihimäen Veden päivystykseen. Tutkitut vaihtoehdot olivat 1) palveluhankintasopimus ja 2) käyttöoikeussopimus. Seuraavassa on kuvattu mallien välisiä eroja. Selvitykset eivät ole poliittisessa päätöksenteossa edenneet toteutukseen. Yhteydenoton jälkeen päätettiin yhdessä teettää esiselvitys operointiyhteistyö vaihtoehdoista. 2030 Maailman toimivin vesihuolto 7 Vesitalous 3/2025 VESIHUOLTO. Hausjärven vesihuoltolaitoksen asiakkaat säilyvät edelleen Hausjärven vesihuoltolaitoksen asiakkaina, ja heitä palvelee Hausjärven vesihuoltolaitoksen asiakaspalvelu. Esiselvitys operoinnista Hausjärvellä oli vuosien saatossa tultu siihen johtopäätökseen, että pienillä resursseilla pyöritetty vesihuoltolaitos oli liian haavoittuva, ja operatiiviseen toimintaan kaivattiin leveämpiä hartioita. Palveluhankintasopimus Palveluhankintasopimuksessa Hausjärven kunnan vesihuoltolaitos ostaa palvelua suoraan Riihimäen Vedeltä. Hausjärven kunnan vesihuoltolaitos omistaa verkostot ja laitokset. Koska yhdistymisselvitykset eivät olleet johtaneet konkreettisiin neuvotteluihin laitosten yhdistämisestä, Hausjärven kunta ehdotti vuonna 2023 Riihimäen Vedelle, että se alkaisi operoimaan Hausjärven vesihuoltoa. Vuonna 2021 laadittua yhdistämisselvitystä käytettiin esiselvityksen pohjana. Esiselvityksen liitteeksi laadittiin palvelusopimusmallin vastuunjakotaulukko, jossa kuvattiin kuinka osapuolten vastuut jakautuvat tarkemmin verkostojen ja laitosten käyttöja kunnossapitopalveluissa, investoinneissa, asiakaspalvelussa, talousja henkilöstöhallintopalveluissa sekä muissa hallintopalveluissa. Selvitystyön konsulttina toimi Ramboll Finland Oy, joka oli toiminut konsulttina myös aikaisemmin tehdyissä yhdistämisselvityksissä. (VE1) yhteisen alueellisen yhtiön perustaminen, johon siirretään kolmen kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta liiketoimintakaupalla ja (VE3) perustettava yhtiö Riihimäen Vesi Oy (Riihimäen kaupungin 100 % omistama) vastaa Hausjärven ja Lopen kuntien operatiivisesta toiminnasta ostopalveluna. Palveluhankintasopimus tulee kilpailuttaa, jos palvelu ennakoitu arvo ylittää erityisalojen hankintalain tavaroiden ja palvelujen hankintaa koskevan kynnysarvon 443 000 euroa. Vaihtoehdossa 3) operoijana toimisi yhteinen perustettava osakeyhtiö, joka tuottaisi molemmille laitoksille operointipalveluita. Palvelu sisältää vesija viemäriverkostojen (mukaan lukien paineenkorotusja jätevedenpumppaamot sekä vesitornit) sekä vesilaitoksen operoinnin
Käyttöoikeuden ohella käyttöoikeussopimuksissa siirtyy palvelujen tarjoamiseen ja hallinnoimiseen liittyvä toiminnallinen riski. • Käyttöoikeussopimus on pitkäaikaisena järjestelmänä yhtiöittämisen ja kilpailuttamisvelvoitteiden osalta selkeämpi ja riskittömämpi ratkaisu kuin palveluhankintasopimus. Sopimuksen tulee sisältää omaisuuden vuokraamiselementin (käyttöoikeuden antaminen). Tällöin operoija saa käyttöoikeuden operoitavan vesihuoltolaitoksen vesihuoltoomaisuuden ja ottaa vastuulleen omaisuuden kunnossapidon ja operoinnin. • Operoija saa käyttöoikeiden verkostoihin vuokraamalla operoitavan verkostot ja perii operoitavan laitoksen asiakkailta vesihuollon maksut ja saa nämä tulot. Riski voi liittyä joko kysyntään, tarjontaan tai molempiin. Työntekijät siirtyvät eri työnantajalle ja eri sopimusten piiriin, joka tässä tapauksessa koettiin hankalana. Käyttöoikeussopimuksen vastikkeellisuus ilmenee seuraavasti: • Käyttöoikeussopimus laaditaan kahden vesihuoltolaitoksen välille, joissa osapuolina on operoija ja operoitava vesihuoltolaitos. • Molemmissa sopimusvaihtoehdoissa operoitava vesihuoltolaitos päättää edelleen maksujen tasosta. SWOTanalyysin perusteella suositus tarkempaan tarkasteluun valittavista vaihtoehdoista oli 1) palvelunhankintasopimus ja 2) käyttöoikeussopimus. SWOT-analyysi Esiselvityksen vaihtoehdoista laadittiin SWOT-analyysi, jossa pyriittiin ottamaan huomioon tärkeimpiä vaihtoehtoihin kohdistuvia vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Haasteena mallissa on lisäksi palveluiden hinnoittelu sekä kustannusten kohdentaminen. • Operoija antaa operoitavalle vesihuoltolaitokselle suoritteen, joka sisältää palvelujen tarjoamisen ja hallinnoimisen. Koska kunnat omistaisivat yhtiön, kyseessä olisi sidosyksikköhankinta, jota ei tarvitse kilpailuttaa. • Operoija maksaa sovitun osan tuloista operoitavalle vesihuoltolaitokselle eli maksaa vuokraa hallinnoimastaan operoitavan omaisuudesta, jolla operoitava vesihuoltolaitos kattaa pääomakustannukset, rahoituskulut ja muut toimintakulunsa. Toiminnallisen riskin on johduttava tekijöistä, joihin sopimuspuolet eivät voi vaikuttaa. Operoijalle siirtyy myös toimintaan liittyvä taloudellinen riski siitä, ettei palvelujen toteuttamiseksi tehtyjä investointeja ja niistä aiheutuneita kustannuksia saada takaisin tavanomaisissa käyttöolosuhteissa, vaikka osa riskistä jäisikin hankintayksikölle (operoitavalle). Vesihuoltolaitosten nykyinen henkilöstö siirtyy yhtiön palvelukseen ja yhtiö vuokraa henkilöstöä. Riskin ei tarvitse välttämättä olla suuri. • Asiakkailta perittävien vesihuollon maksujen periaatteet määritetään sopimuksessa. Mallin etuna nähtiin toimintatapojen yhtenäistäminen ja sitä kautta edellytysten parantaminen alueellisen vesihuoltolaitoksen perustamiseen. Samalla operoija ottaa riskin, että verkostojen kunnossa tapahtuu jotain, joka vaatii verkostojen kunnossapidon osalta investointeja. Perusteluna suositukselle olivat: • Palveluhankintasopimus on joustava ja kevyt järjestely, joka voidaan tehdä lyhyinä ja määräaikaisina sopimuksina. Yhteinen osakeyhtiö Kolmas tutkittu vaihtoehto oli perustettava yhteinen osakeyhtiö operointipalveluiden tuottamiseksi molemmille vesihuoltolaitoksille. Käyttöoikeussopimuksen tulee olla määräaikainen. • Operoitava vesihuoltolaitos rahoittaa operoijalta saamilla tuloilla omat käyttökulut ja investoinnit. 8 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Alla on lueteltu tehtäviä, jotka sisältyisivät tässä nimenomaisessa tapauksessa käyttöoikeussopimukseen: • Asiakaspalvelu ja –laskutus • Liittymissopimusten tekninen valmistelu • Viemäriverkoston ja jätevedenpumppaamoiden operointi ja kunnossapito • Vesijohtoverkoston, paineenkorotuspumppaamoiden, vesitornien ja vedenottamon operointi ja kunnossapito • Päivystystehtävät • Investointien valmistelu ja investointiesitysten laadinta omistajalle (operoitava vesihuoltolaitos), joka tekee päätökset mitä investointeja tehdään ja vastaa niiden toteutuksesta ja kustannuksista operoijalta saatavilla vuokratuloilla (jäävät operoitavan vesihuoltolaitoksen taseeseen). • Palveluhankintasopimuksesta on mahdollista siirtyä myöhemmin vaihtoehdon 2) käyttöoikeussopimukseen, joka on laajempi kokonaisuus. Toiminnallinen riski on ymmärrettävä riskiksi markkinoiden epävarmuustekijöille altistumisesta. Yhtiö ei kuitenkaan saisi myydä palveluitaan ulkopuolisille. Tarkemmassa tarkastelussa huomioitavia asioita olivat: • Palvelunhankintasopimuksessa on huomioitava myös kilpailuneutraliteettisäädökset. Käyttöoikeussopimus eli konsessiosopimus on vastikkeellinen sopimus. Käyttöoikeussopimussopimus Vesihuollon käyttöoikeussopimuksia koskeva lainsäädäntö on määritelty erityisalojen hankintalaissa ja kyseinen sääntely perustuu käyttöoikeussopimusdirektiiviin 2014/23/EU. Myös tässä mallissa molemmat vesihuoltolaitokset omistavat edelleen vesihuolto-omaisuutensa
• Palvelunhankintasopimusvaihtoehdossa on mahdollista, että palvelua tarjoavan kunnan vesihuoltolaitoksen toimintamuoto jouduttaisiin muuttamaan osakeyhtiöksi. Liikkeenluovutussopimus tarvittiin, koska kaksi Hausjärven vesilaitoksen kenttätyöntekijää siirtyy sopimuksen keston ajaksi Riihimäen Veden palvelukseen. Työn tavoitteena oli sopimusasiakirjojen valmistelu määräaikaiselle, 3 vuotta kestävälle, palveluhankintasopimukselle. • Alustavasti laitosten ajatuksena oli ollut, että asiakaslaskutus ei sisältyisi hankittavaan palveluun. kustannukset, prosenttiosuus edellä mainituista suorista kustannuksista) sekä voitto (prosenttiosuus edellä mainituista suorista kustannuksista). Syksyn 2024 aikana valmisteltiin sopimuksen täytäntöönpanoa, joka sisälsi muun muassa hankkeen ohjausryhmän kokoontumisia, Hausjärven kohteisiin tutustumista ja tietojärjestelmien yhtenäistämistä. • Naapurikunnan vesihuoltolaitokselle myytävien palveluiden verotuskäytäntö on erilainen, kuin oman kunnan alueella. Operointitoiminta käynnistyi vuoden 2025 alusta, paitsi päivystyksen osalta, joka tietojärjestelmien yhtenäistämisen keskeneräisyyden takia päästiin aloittamaan vasta helmikuussa 2025. Operoinnin myötä vaikutuksia tulee henkilöstöön. Edellä mainitut seikat edellyttävät yhteistoimintalain mukaisia muutosneuvotteluita molempien laitosten työntekijöiden kanssa. Palvelusopimuksen valmistelu Palvelusopimuksen valmistelu aloitettiin alkuvuonna 2024 ja se valmistui keväällä 2024. Konsulttina työssä jatkoi Ramboll Finland Oy. Konsulttikustannuksista 75 % saatiin Etelä-Savon ELY-keskukselta vesihuollon toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden parantamisen ohjelmasta. Riihimäen Veden osalta kenttähenkilöstön työskentelyalue kasvaa. Hausjärveltä siirtyvät henkilöt siirtyvät toisen työnantajan palvelukseen sopimuksen keston ajaksi. Palvelun tuottaja ylläpitää johtokarttaa, jota myös tilaaja voi digitaalisesti ja reaaliaikaisesti käyttää. Sopimuskauden aikana olisi tarkoitus valmistella Riihimäen Veden ja Hausjärven kunnan välinen käyttöoikeussopimus, jossa myös Hausjärven vesilaitoksen asiakaspalvelu ja asiakkaiden laskutus siirtyisivät Riihimäen Vedelle. Palvelusopimukseen on kirjattu, että ennen palvelusopimusvaiheen aloitusta Tilaajan vedenottamoiden, vesisäi liöiden ja -tornien, paineenkorotusasemien ja jätevesipumppaamoiden kaukovalvontajärjestelmät integroidaan palvelun tuottajan järjestelmiin sekä palvelun tarjoajan verkkotietojärjestelmä ulotetaan ja otetaan käyttöön tilaajan alueilla tilaajan vesihuollon investointien suunnittelemiseksi, sekä johtokarttojen ja verkostojen operointipalveluiden tuottamiseksi. • Naapurikunnan vesihuoltolaitokselle myytävien palveluiden kirjanpito tulee eriyttää. Tämän malli koettiin helpoimmaksi ja riskittömimmäksi vaihtoehdoksi osapuolille. • Palveluhankintasopimuksen ennakoidun arvon arvioiminen, joka vaikuttaa sopimuksen kestoon, jos sen halutaan pysyvän erityisalojen hankintalainsäädännön mukaisen kynnysarvon alapuolella. Palvelumaksu muodostuu seuraavista osista: toteutuneet henkilötyön suorat kustannukset (kenttähenkilöstö), työnjohdon kustannukset (prosenttiosuus edellisistä), muut suorat kustannukset (vakuutukset, ICT-, päivystys-, ym. Työn lopputuloksena saatiin kolmen sopimusasiakirjan kokonaisuus: 1) Palvelusopimus, 2) Palvelukuvaus ja 3) Liikkeenluovutussopimus. Etäisyyksien kasvamisen takia matkustamiseen kuluu hieman enemmän aikaa työpäivän aikana. Laskutuksen käytännön hoitaminen voisi kuitenkin sisältyä myös operointisopimuksen piiriin. 9 Vesitalous 3/2025 VESIHUOLTO. Tällöin sopimuksen ennakoitu arvo jäisi alle erityisalojen hankintalain tavaroita ja palveluja koskevien kynnysarvon ja Hausjärven kunta voisi tehdä hankinnan Riihimäen Vedeltä ilman kilpailutusta. Palvelusopimukseen on muun muassa kirjattu, että kahden jälkimmäisen sopimusvuoden aikana osapuolet pyrkivät neuvottelemaan uuden sopimuksenvesihuoltoyhteistyön syventämiseksi konsessioksi. kustannukset), yleiskustannukset (hallinto-, matka-, tila-, kalusto-, ym. Päätös etenemisestä Syksyllä 2023 Riihimäen Veden johtokunta ja Hausjärven tekninen lautakunta hyväksyivät esiselvityksen ja tekivät päätöksen aloittaa operointisopimuksen valmistelun palveluhankintamallin pohjalta. Operoinnin aloitus Sopimus hyväksyttiin Riihimäen Veden johtokunnassa ja Hausjärven kunnanhallituksessa kesällä 2024. Jos ja kun sopimus johtaa käyttöoikeussopimuksen solmimiseen, siirto jää todennäköisesti pysyväksi. Liikelaitoksen tulee maksaa operointipalveluihin kohdistuvasta voitosta alennetun verokannan mukaista veroa, joka tällä hetkellä on 4,38 %. Palvelukuvauksessa tarkennettiin sopimuksen sisältöä eli kuvattiin yksityiskohtaisesti mitkä tehtävät sisältyvät palvelusopimukseen
Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut ilmastoja energialainsäädännön velvoitteisiin ja poliittisiin päätöksiin. Työja elinkeinoministeriön ohjauksessa valmistui vuonna 2020 yhteensä 13 eri toimialan vähähiilisyystiekarttaa ja niistä kahdeksan on edelleen päivitetty vuonna 2024 (TEM 2024). Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 pro senttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. VUOKKO LAUKKA TkT, johtava tutkija, Suomen ympäristökeskus Vuokko.Laukka@syke.fi SUVI LEHTORANTA FT, ryhmäpäällikkö ja erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Suvi.Lehtoranta@syke.fi 10 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. K ansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n (2023) mukaan ihmisten toiminnasta aiheutu vat kasvihuonekaasupäästöt ovat jo muuttaneet ilmastoa merkittävästi ja vaikutukset ovat jo nyt osin peruuttamattomia. Lakiin on kirjattu päästöjen vähentämisen tavoitteet portaittain ja niiden saavuttamista ja toimien riittävyyttä seurataan vuosittain julkaistavassa ilmastovuosikertomuksessa. Kansallisella tasolla ilmastopolitiikkaa ohjaa ilmastolaki (423/2022), jonka mukaan Suomen on oltava hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Vesihuolto on läheisesti kytköksissä erityisesti rakennus-, energiaja kemianteollisuuden alojen tiekarttoihin. Lisäksi EU:n tavoitteena on olla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Kuluvan vuosisadan ensim mäinen neljännes oli Suomessa 1,4 astetta lämpimämpi kuin viime vuosisadan viimeinen neljännes (Lehtonen 2024). Moni toimiala on tehnyt vähähiilisyystiekarttoja ohjaamaan sektorin päästövähennystoimenpiteiden edistämistä. Tulevien muutosten laajuus riippuukin siitä, miten kasvihuonekaasujen, erityi sesti hiilidioksidin, päästöt kehittyvät tule vaisuudessa. Tavoitteena 30 prosentin päästövähennys Vesihuollon vähähiilisyystiekartan (2025) on laatinut Suomen ympäristökeskus ohjausryhmän toimeksiannosta. Valtakunnallinen vesihuollon vähähiilisyystiekartta asettaa kansallisen päästövähennystavoitteen vuodelle 2035 ja kokoaa yhteen keskeiset toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi. Ohjausryhmään kuului kolme ministeriötä Vesihuollon vähähiilisyystiekartta Suomi on sitoutunut osana Euroopan unionia vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tiekartassa arvioidaan toimenpiteiden vaikutuksia sekä kustannuksia yleisellä tasolla. Vesihuoltolaitosten ja muiden toimijoiden tulee arvioida tapauskohtaisesti kuhunkin toiminta ympäristöön parhaiten sovellettavissa olevat toimenpiteet
Ne sisältävät toiminnasta aiheutuvat suorat päästöt sekä energianja materiaalin käytöstä aiheutuvat elinkaariset kasvihuonekaasupäästöt koko vesihuoltoketjun osalta: raakaveden pumppaus, talousvedentuotanto, vedenjakelu, jäteveden siirto, jäteveden ja lietteen käsittely. Vesihuollon vähähiilisyystiekartan tavoitteena on edistää vesihuollosta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja tarjota valtakunnalliset suuntaviivat tukemaan käytännön toimijoiden työtä. Vesihuollon elinkaariset kasvihuone kaasupäästöt (tonnia CO?-ekv vuodessa). Toiseksi suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde on jäteveden ja lietteen käsittelyssä sekä talousveden tuotannossa käytetyt kemikaalit sekä aktiivihiili (kuvassa kohdassa materiaalit) aiheuttaen noin 13 % kokonaispäästöistä. Valmisteluvaiheessa toteutettiin useita työpajoja, joihin osallistui ohjausryhmän ja vesihuoltolaitosten lisäksi muita alan toimijoita eri asiantuntijasektoreilta: lietteen käsittely, laitetoimitus, tutkimus, suunnittelu ja viranomaiset. (2023) ja Lehtoranta ym. Vesihuollon vähähiilisyystavoite tukee Suomen hiili neutraalisuustavoitteen saavuttamista. Päästö vähennystoimenpiteet on jaoteltu keskeisten Vesihuollon kasvihuonekaasupäästöt K eskitetyn vesihuollon toiminnan aikaiset kasvihuone kaasupäästöt ovat Suomessa noin 0,56 Mt CO 2 -ekv vuodessa ( kuva 1) (Lehtoranta ym. Lisäksi tiekarttaluonnoksesta jätettiin lausuntopyyntö helmikuussa 2025. (MMM, YM, STM), Vesilaitosyhdistys ja Kuntaliitto. Tiekarttaa ja sen jalkautusta on valmisteltu tiiviissä sidosryhmäyhteistyössä. Suurimmat päästöt aiheutuvat jätevedenkäsittelyn suorista päästöistä (typpioksiduuli ja metaani), jotka kattavat arvion mukaan noin 45 % vesihuollon kokonaispäästöistä. Tiekartassa asetetaan kansalliseksi päästöjen vähentämisen tavoitteeksi 30 % päästövähennys nykytilasta vuoteen 2035 mennessä. Tiekartassa kuvataan joukko päästö vähennystoimenpiteitä tavoitteiden saavuttamisen tueksi. 100000 200000 300000 400000 500000 600000 700000 Suorat päästöt Energia Materiaalit Yhteensä to nn ia CO 2 -e kv /v uo si Talousvedentuotanto Vedenjakelu Jäteveden siirto Jäteveden käsittely Lietteenkäsittely 11 Vesitalous 3/2025 VESIHUOLTO. 2025). Toimenpiteet koostuvat tuki toimista (kategoriat A ja E), sekä varsinaisista päästö vähennys toimista, jotka vähentävät vesihuollon suoria ja epä suoria kasvihuonekaasupäästöjä (kategoriat B-D). (2025) julkaisuihin. 2023; Lehtoranta ym. Päästöarvio perustuu Lehtoranta ym. Kuva 1. Energiankulutuksen päästöjen osuus on noin 10 % vesihuollon kasvihuonekaasupäästöistä
Typpioksiduulipäästöjä voidaan vähentää esimerkiksi vähentämällä laitoksille ohjautuvaa typpikuormaa lisäämällä talteenottoa suoraan typpirikkaista lähteistä. päästölähteiden mukaan: suorat kasvihuonekaasupäästöt, energia ja mate riaalit, joka sisältää muun muassa aktiivihiilen ja kemikaalien käytön. Tiekartan päästövähennystavoitteet Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta keskeisimmät toimenpiteet vähähiilisyys tavoitteen saavuttamiseksi ovat jätevedenkäsittelyn suorien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, energiankulutuksen vähentäminen ja vähäpäästöisen energian tuotannon lisääminen sekä kemikaalien käytön päästöjen vähentäminen. Perusura kuvaa vesihuollon kasvihuonekaasupäästöjen kokonais kehitystä, kun otetaan huomioon tämänhetkiset politiikkatoimet ja velvoitteet ja niiden vaikutus päästöihin vuoteen 2035 mennessä. Tiekartassa tavoitellaan jätevesiperäisten päästöjen vähentämistä 30 prosentilla ja ehdotetut toimenpiteet keskittyvät erityisesti jätevedenkäsittelyn typpioksiduulipäästöjä vähentäviin toimenpiteisiin (B1), joka on kokonaisuuden kannalta vaikutuksiltaan suurin yksittäinen päästövähennystoimenpide ja kattaa noin puolet valtakunnallisesta päästövähennystavoitteesta. (kuva 2 ) Tiekartassa arvioidaan toimenpiteiden vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin sekä kustannuksia yleisellä tasolla. Perusura muodostaa siten viiteuran, johon päästövähennysskenaariota voidaan verrata. Vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin arvioitiin erikseen perusuralle sekä päästövähennysskenaariolle. Vesihuollon vähähiilisyystiekartassa tarkastellut päästövähennystoimenpiteet. Jätevedenkäsittelyn lisäksi suorien Kuva 2. Yhteenveto päästöjen vähentämisen tavoitteista 12 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. (kuva 3 ) Jätevesiperäiset suorat kasvihuonekaasupäästöt muodostavat selkeästi suurimman yksittäisen päästölähteen vesihuollossa ja ovat merkittävä päästölähde globaalissa mittakaavassa
vuosisadan ensimmäisen neljänneksen ilmasto Suomessa, 26(12), 8–10. päästöjen vähentämistä tavoitellaan erityisesti viemäriverkoston (?10 %) sekä lietteenkäsittelyn päästöjen vähentämisellä (?30 %). Päästövähennystoimenpiteiden avulla tavoiteltu vaikutus vesihuollon elinkaarisiin kasvihuonekaasupäästöihin vuoteen 2035 mennessä. 2025. Romero (eds.)]. Hiiliintensiivisten materiaalien, kuten aktiivihiilen ja tur peen korvaamiseen vähäpäästöisemmillä ratkaisuilla tulee pyrkiä määrätietoisesti. ek v/ vu os i Suorat päästöt Energia Materiaalit Nykytila Perusura 13 Vesitalous 3/2025 VESIHUOLTO. Journal of Environmental Management, 373: 123732. Vesihuollon kasvihuonekaasupäästöt Suomessa ja päästövähennystoimien vaikuttavuuden arviointi. prosessinojausjärjestelmien ja happimittausten avulla, jolloin vältetään turhaa ilmansyöttöä. Materiaaleja koskeviin päästövähennystoimenpiteisiin lukeutuvat hiili-intensiivisten materiaalien ja kemikaalien käyttöön liittyvien päästöjen vähentäminen. Kemikaalien käytöstä aiheutuvien päästöjen vähentämistä tavoitellaan 30 %:lla. Annettu Naantalissa ja Helsingissä 10.6.2022. & Laitinen, J. 100000 200000 300000 400000 500000 600000 2025 2026 2028 2030 2032 2034 2035 to nn ia CO . Energiasektorin kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisestä huolimatta energiankulutuksen vähentäminen ja energia tehokkuuden parantaminen ovat tärkeitä päästöjen vähentämisen keinoja vesihuollossa. Lisäksi tavoitellaan fossiilisista polttoaineista luopumista ja vähähiilisen sähkön tuotannon lisäämistä 45 % ja lämmön tuotannon lisäämistä 30 %. 2023. http:// hdl.handle.net/10138/566640. Lähteet Ilmastolaki 423/2022. Tiekartassa tavoitellaan energiankulutuksen vähentämistä vesihuoltolaitoksilla 10–30 prosenttia laitoskoko huomioiden. Kuva 3. Lehtoranta, S., Laukka, V., Mölsä, K., Linjama, J., Pesu, J. Lehtoranta, S., Laukka, V. Sivustolle on koottu yhteen käytännön ohjeita ja materiaalipankki sekä tarjotaan valmis tiekarttapohja vesihuoltolaitoksille. https://doi.org/10.1016/j. Lehtonen, I. TEM 2024. https://doi. Lee and J. Tiekarttatyön jalkautuksen alustana toimii vesi.fi-sivustolla julkaistava teemasivu: vesihuolto ja ilmastonmuutos. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Climate change impacts of municipal water sector and mitigation pathways: A national scale analysis and perspectives to carbon neutrality. https://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/2022/20220423. Contribution of Working Groups I, II and III to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Core Writing Team, H. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 31 | 2023. Tavoitteena on, että valtakunnallinen tiekartta antaa raamit laitoskohtaiselle vähähiilisyyden edistämistyölle, johon tarjotaan käytännön tukea teemasivun avulla. https://doi.org/10.59327/IPCC/AR6-9789291691647. jenvman.2024.123732. IPCC, 2023. 2024: 21. Päästöjä voidaan vähentää kemikaalien käyttöä optimoimalla ja korvaamalla joko materiaali tai menetelmä vähäpäästöisemmällä vaihtoehdolla. Energiankulutusta voidaan vähentää esimerkiksi vaihtamalla vanhoja laitteita energiatehokkaampiin, optimoimalla pumppujen ja moottoreiden mitoitusta, lisäämällä taajuusmuuttajat suorakäyttöisiin moottoreihin, optimoimalla pumppausta automaation avulla sekä suorittamalla säännölliset huoltoja kunnossapitotyöt. IPCC, Geneva, Switzerland, 184 pp. Vähähiilisyystyölle voi kukin laitos asettaa omat tavoitteet ja suunnitella niiden toteutusta juuri omaan kontekstiin sopivaksi, vesilaitoksen koon ja toiminnan mukaan. & Silvennoinen, K. org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2024-12-02. Ilmastuksen energiankäyttöä optimoidaan mm. Vähähiilisyystiekarttojen päivittäminen 2024. Saatavilla: Vähähiilisyystiekarttojen päivittäminen 2024 Työja elinkeinoministeriö (tem.fi). Lietteenkäsittelyssä päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi kiinnittämällä erityistä huomiota mädätyksen metaanipäästöjen vähentämiseen. Climate Change 2023: Synthesis Report
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vesihuollossa – uusi verkkotyökalu vesihuoltolaitoksille Suomen ympäristökeskus on kehittänyt vesihuoltolaitoksille suunnatun ilmaisen verkkopohjaisen työkalun ilmastonmuutoksen vaikutusten hallintaan. Vilso-työkalu helpottaa vesihuoltolaitosten sopeutumista ilmastonmuutokseen. Muuttuva ilmasto voi koetella vesihuollon järjestelmiä. Vilso-työkalu auttaa vesihuoltolaitoksia sopeutumaan Vesihuoltolaitosten varautumista ja sopeutumista ilmastonmuutokseen helpottaa Vilso-työkalu, joka julkaistaan vesi.fi-sivustolla keväällä 2025 (kuva 1 ). Kuva 1. JOHANNA HERTTUAINEN Kemisti, erikoissuunnittelija, Suomen ympäristökeskus johanna.herttuainen@syke.fi 14 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. JARI RINTALA Maaperägeologi, erikoissuunnittelija, Suomen ympäristökeskus jari.rintala@syke.fi Kirjoittajat toimivat asiantuntijoina Suomen ympäristökeskuksessa vedenhankintaan ja vesihuoltoon liittyvissä tehtävissä. Käytettävissä olevan raakaveden laatu saattaa muuttua tai veden määrä vaihdella aiempaa enemmän. 2012) Pitkäaikaisten muutosten ohella vesihuoltolaitosten tuleekin varautua erityisesti rankkasateiden, myrskyjen ja kuivuuden kaltaisiin sään ääri-ilmiöihin. Verkkotyökalu kattaa kaikki vesihuollon osaalueet, ja se tukee pyrkimystä ilmastokestävään vesihuoltoon. I lmastonmuutos tuo vesihuollolle sekä haasteita, että mahdollisia hyötyjä. Työkalu auttaa arvioimaan laitosten ilmastonmuutokseen sopeutumistarpeita ja suunnittelemaan tarvittavia toimia. (Vienonen ym. Suomen vesihuollolle kriittisimpiä ovat yleistyvät äärisäät
Työkalussa tarkastellaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesihuollon eri osa-alueisiin. Käyttäjä voi valita itselleen relevantit osa-alueet; esimerkiksi pelkästään pohjavettä jakeleva vesihuoltolaitos voi ohittaa pintaveden hankintaan tai jäteveden käsittelyyn liittyvät kysymykset. Kysymyksiin vastaamisen tueksi työkaluun on kirjattu taustatietoa aiheeseen liittyen (kuva 2 ). Lopuksi työkalu tuottaa yhteenvetoraportin, josta vesihuoltolaitos saa tukea päätöksentekoon. Työkalu keskittyy seuraavien sääilmiöiden vaikutuksiin: • kuivuus • rankkasateet ja tulvat • lämpötilan muutokset, myrskyt ja ukkoset. Seuraavaksi käydään läpi tehtyjä varautumisja sopeutumistoimia, esimerkiksi sitä, onko raakavesilähteiden seuranta riittävää tai onko käytössä varavesilähdettä. Työkalun avulla laitokset voivat arvioida ilmastonmuutokseen liittyviä valmiuksiaan sekä tarkastella sopeutumistarpeitaan vuoteen 2070 ulottuvalla aikajänteellä. 15 Vesitalous 3/2025 VESIHUOLTO. Onko esimerkiksi kuivuus aiheuttanut pohjaveden laatumuutoksia, tai ovatko laatumuutokset lisänneet veden käsittelytarvetta. Verkkotyökalu kattaa koko vesihuollon Vilso-verkkotyökalu kattaa vesihuollon keskeiset osaalueet: vedenhankinnan, -käsittelyn, -jakelun sekä viemäröinnin ja jätevesien käsittelyn. Aluksi käyttäjä vastaa työkalun esittämiin kysymyksiin laitoksella jo todetuista ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Siinä edetään vaihe vaiheelta perustiedoista sopeutumistoimiin. Vilso-työkalu on helppokäyttöinen. Kuva 2. Työkalu ehdottaa uusia sopeutumistoimia, jotka vesihuoltolaitos voi sisällyttää lakisääteisiin suunnitelmiinsa, kuten WSPriskinarviointiin tai varautumissuunnitelmaan
Monilta laitoksilta puuttuu kuitenkin vielä kattava ilmastoriskien arviointi, eikä varautumissuunnitelmista aina löydy ilmastonmuutoksen huomioivia toimia. Lisääntyvä tarve teiden talviseen liukkaudentorjuntaan voi kasvattaa pohjaveden kloridipitoisuutta. Pitkät kuivuusjaksot voivat lisäksi kasvattaa viemäriverkoston tukkeutumisriskiä, ja maaperän halkeilu voi vaurioittaa vesija viemäriputkia. Tämä on kannustanut vesihuoltolaitoksia parantamaan varautumistaan: laatimaan suunnitelmia ja toteuttamaan käytännön toimia. Lisääntyvien tulvaja hulevesien mukana pohjaveteen voi kulkeutua entistä enemmän ravinteita, kiintoainesta ja haitta-aineita, mikä heikentää veden laatua erityisesti pienissä ja vain ohuen maakerroksen suojaamissa pohjavesimuodostumissa. Jätevesien viemäröinti voi niin ikään kuormittua, mistä seuraa ylivuotoja ja puhdistamo-ohituksia. Lämpötilan nousu vaikuttaa lisäksi viemäröintiin: hajuhaitat lisääntyvät, ja rikkivedyn muodostuminen voi vaurioittaa viemäriverkostoa. Lämpötilan nousu ja myrskyt vaikuttavat vesihuoltoon suoraan tai välillisesti Ilmastonmuutos tietää korkeampia lämpötiloja ja vaihtelevampia säitä, myös lisääntyviä äärisäitä. Rankkasateet huonontavat myös pintavesien laatua, sillä kasvavat virtaamat tuovat vesistöihin entistä enemmän orgaanista ainesta, patogeeneja ja ravinteita. 2022). 2025). Vedenlaatuongelmat saattavat vaivata myös pintavesilaitoksia; kuivuus voi aiheuttaa vesistöissä happikatoa, kalakuolemia ja sisäistä kuormitusta. ym. Myrskyjen ja ukkosten mahdollinen yleistyminen tuo epävarmuutta vesihuoltoon muun muassa sähkö katkojen myötä. Vesihuoltoa on kehitetty sekä paikallisesti että alueellisesti, ja kunnat ovat lisänneet yhteistyötä vedenjakelun, varaveden hankinnan ja jätevesien käsittelyn saralla. Muutokset vaikuttavat pohjaja pintaveden laatuun ja vesihuollon järjestämiseen. Pintavesilaitoksilla, samoin kuin rantaimeytysja tekopohjavesilaitoksilla, ongelmia voivat aiheuttaa pintavesien lämpeneminen, happipitoisuuden väheneminen ja leväkukintojen yleistyminen. 2018). Pohjaveden pinnan lasku voi lisäksi muuttaa veden virtaussuuntia ja lisätä rantaimeytymistä niin, että veden laatu huononee. Artikkelin teksti perustuu pääasiassa Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa -raporttiin (Vienonen, S. Rankkasateet ja tulvat koettelevat vesihuoltoa Rankkasateet ja tulvat yleistyvät Suomessa; tulvariskin ennustetaan jopa kolminkertaistuvan vuoteen 2100 mennessä (Parjanne ym. Ongelmia lisää se, että hellejaksojen aikana veden kulutus herkästi kasvaa, kun talousvettä käytetään runsaammin kasteluun. Vesihuolto on jo sopeutumisen tiellä, mutta lisää toimia tarvitaan Myrskyt, rankkasateet ja kuivuus ovat aiheuttaneet 2000luvulla merkittäviä vesihuoltohäiriöitä Suomessa. Kuivuus vaikuttaa veden saatavuuteen Ilmastonmuutoksen seurauksena kuivuusjaksot yleistyvät ja pitenevät varsinkin Eteläja Keski-Suomessa. 2019) Sopeutuminen edellyttää ennakoivaa suunnittelua ja skenaarioiden tarkastelua, jotta voidaan tehdä riskit minimoivia päätöksiä sopeutumisen kustannukset huomioiden. Kunnallisista toimialoista vesihuolto on kärkiluokkaa sopeutumisessa ilmastonmuutokseen (Hildén ym. Alavilla alueilla sijaitsevien vedenottokaivojen likaantumisriski kasvaa varsinkin, jos kaivojen rakenteet ovat puutteelliset. Talvisin pohjaveden muodostuminen lisääntyy, mutta mikrobiologinen aktiivisuus voi vähetä, mikä heikentää veden laatua. 2012) ja luonnosvaiheessa olevaan raportin päivitysversioon (Rintala, J. Pintavesien laadun heikkeneminen voi lisätä vedenkäsittelytarvetta pintavesi-, tekopohjavesija rantaimeytymislaitoksilla. Pohjaveden saatavuus heikkenee varsinkin, jos pohjavesi muodostuma on pieni tai vedenotto lähentelee jo sen maksimiantoisuutta. Vilso-työkalu edistää pitkäjänteistä ja ennakoivaa varautumista Ilmastonmuutos vaikuttaa vesihuoltoon sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, mutta vesihuoltolaitoksilla ei ole aina tiedossa selkeitä konkreettisia keinoja varautua siihen. Sateiden ja tulvien yleistyminen voi lisätä merkittävästi pohjaja pintaveden laatuvaihteluita sekä koetella jätevesien viemäröintija käsittelyjärjestelmiä. Pintavesien laatua voivat heikentää myös lämpimien säiden kirvoittama vesistöjen lisääntyvä virkistyskäyttö sekä maataloudessa tapahtuvat muutokset, kuten viljelytoimien erilainen ajoittuminen tai maatalouskemikaalien lisääntyvä käyttö. Tämä vaikuttaa erityisesti pohjavettä käyttäviin vesilaitoksiin, mutta myös pintavesilaitoksiin ja viemäröintiin. Siksi sopeutumistoimet saattavat puuttua erityi16 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Jäteveden laimeneminen tai viileneminen voivat puolestaan aiheuttaa häiriöitä biologisessa käsittelyprosessissa. Kukin näistä ilmiöistä asettaa omat haasteensa vesihuollolle ja edellyttää omanlaisiaan sopeutumistoimia. ym. (Meriläinen ym
ym. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-420-0. (2018) Suomen tulvariskit nyt ja tulevaisuudessa – Varautuminen maankäytön, talouden ja ilmaston muutokseen. Tampereen yliopisto. (2019). (2012). Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa – nykytila ja kehitysnäkymät. Vilso-työkalu auttaa laitoksia tunnistamaan nämä toimet ja kokoamaan keskeiset tiedot, mikä edistää ennakoivaa varautumista sekä investointien ja talouden pitkäjänteistä suunnittelua. Suomen ympäristö 24/2012. Kehitystyötä tuki myös Tampereen Vesi Oy:n kanssa tehty yhteistyö, mistä syksyllä 2024 valmistui opinnäytetyö ilmastonmuutoksen riskeistä talousveden tuotannolle (Alatalo 2024). Parjanne, A. Hildén, M. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:55. TUTKIMUS JA TUOTE KEHITYS Ku va : V is it Sa im aa LIIKETOIMINTA JULKIS YKSITYISET KUMPPA NUUDET KAUPALLISTAMINEN OSAAMINEN JA KOULUTUS TESTAUS JA PILOTOINTI Kysy lisää: juha.kauppinen@mikkeli.fi, 040 162 6894 17 Vesitalous 3/2025 VESIHUOLTO. Suomen ympäristökeskus. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Diplomityö. Suomen ympäristökeskuksen raportteja. Rintala, J. https://helda.helsinki. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa. https://helda.helsinki.fi/items/2bcdc04e-be624603-8133-8c336934c90d. Lähdeluettelo Alatalo, V. BEM 1/3 Haemme uusia yhteistyökumppaneita hyödyntämään ainutlaatuista infraa. (2022). ym. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/160351/ AlataloVille.pdf?sequence=2&isAllowed=y. ym. Mikkelissä, puhtaan veden pääkaupungissa testataan tulevaisuuden jätevesiratkaisuja. Raportti 10/2019. ym. Ilmastonmuutos ja vesihuolto – varautuminen ja terveysvaikutukset. fi/items/b26c2426-e833-4d08-87d8-f42a570c5cea. sesti pitkän aikavälin suunnitelmista. ym. Vienonen, S. Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä ELY-keskusten valtakunnallisten vesihuoltoja ilmastoyksiköiden kanssa sekä kuultiin laajasti sidosryhmiä. Suomen ilmastopaneeli. https://ilmastopaneeli.fi/haejulkaisuja/ilmastonmuutos-ja-vesihuolto-varautuminenja-terveysvaikutukset/. (2024). 2024-25). Luonnos. Monet jo toteutetut ja tunnistetut toimet kuitenkin tukevat sopeutumista, vaikkei tätä aina tiedosteta. (2025). Meriläinen, P. Ilmastonmuutoksen vaikutukset talousveden tuotantoon Pintaja pohjavesien laadun pitkän ajan kehitys. Vesihuollon sopeutuminen ilmastonmuutokseen. Vilso-työkalu kehitettiin ja sen tietosisältö koottiin Suomen ympäristökeskuksen toteuttamassa ja maaja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa (v. Teknisestä toteutuksesta vastasi Daddy Finland -digitoimisto. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 30/2018
Esiselvitys tekoälyn hyödyntämisestä vesihuollossa -julkaisu antaa lukijalleen peruskatsauksen eri tekoälyratkaisuihin ja niiden vahvuuksiin sekä siihen, mitä tekoälyä hyödynnettäessä tulee ottaa huomioon niin datan laadun kuin tietoturvankin näkökulmasta. Tehtävien suorittamisen lisäksi koneiden toivotaan pystyvän myös tekemään päätöksiä oppimansa tiedon perusteella. On tärkeää, että tekoälyratkaisua valitessa tunnistetaan nämä erilaiset työkalut ja osataan valita kuhunkin käyttökohteeseen ja tarpeeseen sopivin. Suurena tavoitteena on yleinen tekoäly (general AI), joka pystyisi suorittamaan kognitiivisia tehtäviä kuten ihminen. Tekoälyllä tai AI:lla (Artificial Intelligence) tarkoitetaan tietotekniikan alaa, jonka tavoitteena on luoda koneita ja ohjelmistoja, jotka suorittavat itsenäisesti ihmismäistä älykkyyttä vaativia tehtäviä. Julkaisuun on kerätty teorian lisäksi konkreettisia case-esimerkkejä. Tekoälyratkaisua käytettäessä onkin ensisijaisen tärkeää varmistaa, että hyödynnettävät lähtötiedot, eli data, on kunnossa (kuva 2 ). Kun tavoitteena on havaita poikkeamia suuresta määrästä numeerista dataa, ei luonnollisen kielen käsittelyyn (Natural Language Processing), laajoihin kielimalleihin (Large Language Models) sekä neuroverkkoihin pohjautuva ChatGPT ole oikea työkalu. Myös vesihuoltoalalla pohditaan jatkuvasti, miten tekoälyä voisi hyödyntää ja millaista apua siitä voisi olla. Kaiken keskiössä on data On tärkeää muistaa, että tekoäly on pohjimmiltaan erittäin suuri joukko todennäköisyysfunktioita. Tekoälyn antamien vastausten oikeellisuuteen tulee siis suhtautua varauksella, koska tekoälyn opetukseen käytetyllä datalla on äärimmäisen suuri vaikutus lopputulokseen. Tekoälyn historia juontaa juurensa 1940-luvulle, esimerkiksi neuroverkkojen tutkimuksen ensimmäiset vaiheet ovat tuolta ajalta. Vanha tuttu sanonta ”hyvin suunniteltu, on puoliksi tehty” pätee myös tekoälyratkaisujen hyödyntämiseen. Vesihuoltoalalla tämä tarkoittaa usein sitä, että tarvitaan kahden eri substanssin osaajat: vesihuollon sekä tekoälyratkaisujen. Tällä hetkellä käytössä yleisimmin käytössä olevat tekoälyratkaisut on suunniteltu toteuttamaan laajojen kokonaisuuksien sijaan spesifejä tehtäviä (kuva 1 ). kapeasta tekoälystä (weak/narrow AI). neuroverkot Artificial Neural Networks), havainnointiin (luonnollisen kielen käsittely NLP ja konenäkö), koneoppimiseen (Machine Learning) ja symboliseen tekoälyyn (asiantuntijajärjestelmät). Selkeä suunnitelma ja tavoitteet auttavat tulosten tehokkaassa ja tarkoituksenmukaisessa hyödyntämisessä. Kuinka hyödyntää tekoälyä vesihuollossa JAANA PULKKINEN Osastopäällikkö, Digitaaliset ratkaisut ja omaisuudenhallinta Sweco Finland Oy jaana.pulkkinen@sweco.fi ChatGPT:n julkaisun jälkeen tekoäly on ollut kovassa nosteessa. Tekoälyä voisikin verrata työkalupakkiin, josta löytyy erilaisia työkaluja, eli tekoälyratkaisuja käytettäväksi. V aikka laajoihin kielimalleihin ja neuroverkkoihin pohjautuva ChatGPT tuleekin usein ensimmäisenä mieleen tekoälyratkaisuja pohdittaessa, ei se suinkaan ole ainoa. 18 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Tekoäly voidaan jaotella myös laskennalliseen älykkyyteen (esim. Esimerkiksi chatbotit, suositusalgoritmit ja puheentunnistusjärjestelmät ovat esimerkkejä nk
Koneoppiminen Tekoälyn osia Luonnollisen kielen käsittely Puhe Asiantuntijajärjestelmä Suunnittelu ja optimointi Robotiikka Näetyn ymmärtäminen Syväoppiminen Ennakoiva analytiikka Tekstistä puheeksi Puheesta tekstiksi Konenäkö Kuvan tunnistaminen Luokittelu Käännökset Datan poimiminen Neuroverkot Data Suuret kielimallit 1. Keskustelu muiden laitosten kanssa käyttökokemuksista Arvioi valitun ratkaisun toimivuutta. Listaa toistettavat työtehtävät 2. Tekoäly voidaan ajatella työkalupakkina, josta löytyy erilaisia työkaluja. Kuva 1. Tutustu eri tekoälyratkaisuihin Esimerkiksi: • Tietojen syöttö järjestelmiin • Raporttien laatimien • Aikataulujen ja työtehtävien hallinta • Varastonhallinta • Talousanalyysit ja budjetointi • Resurssien jakaminen • Aikataulutus • Vedenkulutus • Reittien suunnittelu tai reittisuunnittelu Esimerkiksi: • Laajat kielimallit (esim. Osa ratkaisusta on jokaisen hyödynnettävissä, kuten laajat kielimallit (huomioi tietoturva) ja osa ratkaisuista tarvitsee toimiakseen AI-osaajaa, kuten laitoksen datan hyödyntäminen tekoälyratkaisussa. Valitun ratkaisun käyttöönotto Valittu ratkaisu ei todennäköisesti toimi välittömästi vaan vaatii toimiakseen aikaa ja resursseja. ChatGPT) • Koneoppiminen (esim. Kuva 2. Tekoälyn hyödyntämisen aloittaminen voi helpottua näiden vaiheiden avulla. 19 Vesitalous 3/2025 VESIHUOLTO. Toimisiko toinen ratkaisu paremmin vai tarvitaanko tekoälyä ollenkaan. asioiden luokittelu) 3. 4. Voitko ottaa ratkaisun käyttöön itse vai tarvitaanko apua AI-osaajalta
Tärkeintä on, että ongelma ratkaistaan tarkasti ja tehokkaasti. Menetelmien eroavaisuudet tuntemalla voidaan valita kuhunkin datatyyppiin ja ongelmaan sopivin. Vesilaitos voi hyödyntää saamaansa tietoa esimerkiksi verkoston pumppausten optimointiin. Ensinnäkin tulee tietää, millaista dataa tarvitaan, miten sitä kerätään ja tallennetaan sekä kuinka varmistetaan sen saatavuus. Koneoppivasta algoritmista on hyötyä esimerkkinä olleen vedenkulutusennusteen lisäksi mm. Datan laadun varmistamiseksi vesilaitosten olisi hyvä pohtia esimerkiksi, mihin käyttötarkoitukseen dataa kerätään, mistä ja miksi dataa kerätään sekä miten kerätty data merkitään. Vaikka malli olisi jo otettu käyttöön, on sitä edelleen päivitettävä ja optimoitava, jotta se vastaisi käyttötarpeisiin mahdollisimman hyvin. Malli opetetaan opetusdatalla ja sitä testataan testidatalla. Kärjistäen voidaan todeta, että valittavana on joko laskemisen tai lukemisen osaava ratkaisu. Ne voivat myös sisältää vääristymiä ja ennakkoluuloja, käytännössä kielimalli ei koskaan ole täysin puolueeton tai neutraali. Algoritmi on kuin resepti: joukko ohjeita ja sääntöjä, joita noudattamalla ratkaistaan ongelma tai tässä tapauksessa laaditaan vedenkulutusennuste. Pienetkin virheet voivat vaikuttaa merkittävästi tekoälyn toimintaan ja tuotettuihin tuloksiin. Jos kyse on esimerkiksi jätevedenpumppaamodataa käsittelevä malli, tulee se todennäköisesti antamaan jokusen turhan hälytyksen ennen kuin päästään tilanteeseen, jossa malli toimii optimaalisesti ja hälytysten taustalla on aina todellinen reagointia vaativa tilanne. Edellä on esitelty laskentaan perustuvia tekoälyratkaisuja ja niiden mahdollisuuksia, joten seuraavaksi luodaan katsaus kielellisiin tekoälyratkaisuihin. Myös datan määrällä on merkitystä esimerkiksi koneoppimismallien koulutuksessa. On hyvä pitää mielessä, että koneoppimiseen perustuva malli on harvoin täysin valmis heti käyttöönoton jälkeen. Koneoppimisessa on neljä päämenetelmää: ohjattu, ohjaamaton ja puoliohjattu koneoppiminen sekä vahvistusoppiminen. Koneoppimisprosessissa on neljä vaihetta: ongelman määrittely; datan keruu, esikäsittely ja jakaminen; mallin koulutus ja testaus sekä seuranta ja ylläpito. Tekoälyn ja tietojenkäsittelyn alana luonnollisen kielen käsittely keskittyy siihen, miten tietokoneet ymmärtävät, tulkitsevat ja käsittelevät ihmisten käyttämää kieltä. Datan keräämiselle sekä käsittelylle olisi hyvä olla selkeät prosessit ja mittarit. Laajat kielimallit pystyvät kääntämään tekstejä toisille kielille, vastaamaan kysymyksiin ja tiivistämään tekstisisältöjä. Koneoppivaa algoritmia koulutettaessa voidaan törmätä ongelmaan, jossa malli on liian monimutkainen suhteessa dataan, jolla se on opetettu. Avuksi kehitetään tekoälypohjainen koneoppiva algoritmi, joka hyödyntää vesilaitokselle kertyneen vedenkulutuksen historiadatan lisäksi esimerkiksi säätietoja ja viikonpäivää oppiakseen ennustamaan tulevaa vedenkulutusta. Tavoitteena on, että tietokone keskustelee kirjoittamalla tai puhumalla kuten toinen ihminen. Kun malli on opetettu ja sitä on testattu, päästään käytännön soveltamiseen. Laajat tai suuret kielimallit (Large Language Models), kuten OpenAI:n kehittämät GPT-3 ja GPT-4, perustuvat syväoppimistekniikoihin ja ovat koulutettu valtavilla määrillä tekstidataa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vesilaitoksen henkilökunnalla on oltava selkeät toimintatavat, miten koneoppimismallin antamiin hälytyksiin reagoidaan ja miten mallia päivitetään. Mallin hienosäätäminen optimaaliseksi vaatii aina aikaa sekä resursseja. Tällöin malli mukautuu liikaa opetusdatan erityispiirteisiin ja sen suorituskyky heikkenee testidatalla. Haettaessa tietoa laajan kielimallin avulla on muistettava, ettei kielimalli pysty arvioimaan lähteiden luotettavuutta tai tulkitsemaan monimutkaista tietoa. Vesilaitoksilla olisikin tärkeää panostaa kerättävän datan laatuun, oli kyse sitten automaatiodatasta tai vaikka verkostotiedoista, jotta tekoälyratkaisujen avulla saataisiin luotettavia tuloksia nyt ja tulevaisuudessa. Luonnollisen kielen käsittely ja laajat kielimallit helpottamaan asiakaspalvelua Tällä hetkellä tekoälyratkaisut toteuttavat vain yhtä spesifistä tehtävää kerrallaan. Algoritmit ja koneoppiminen laatimaan analyysejä ja ennusteita Ajatellaan, että vesilaitos haluaa ennustaa vedenkulutusta. Koneoppimista ja algoritmeja voidaan hyödyntää myös jätevedenpuhdistamon ilmastusprosessin optimoinnissa. Algoritmi jauhaa väsymättömästi dataa ja laatii jatkuvaa ennustetta. Kielimallit voivat tuottaa uskottavalta kuulostavaa, mutta täysin perusteetonta tietoa, joten kielimallin käyttäjän vastuulla on varmistua vastauksen oikeellisuudesta ja vastuullisesta käytöstä. Suurella määrällä laadukasta, eli kattavaa, relevanttia ja virheetöntä dataa saadaan koulutettua parempia malleja. Vesihuollossa kielimalleja voi käyttää esimerkiksi asiakaspalvelun apuna sähköposteihin vastaamiseen tai muuhun 20 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Datan laadun varmistamisessa on monta huomionarvoista asiaa. Tätä kutsutaan ylisovittamiseksi. Algoritmit ovat koneoppimisen perusta ja ne voivat olla hyvin yksinkertaisia tai todella monimutkaisia. jätevedenpumppaamoiden datan käsittelyssä ja jätevesivirtaaman tai ylivuototilanteiden ennusteissa sekä tukosten havaitsemisessa
Tekoälymalli kuluttaa energiaa opetusja käyttövaiheessa. Hyvä kehote sisältää mm. Myös kielimalliin perustuvaa tekoälymallia täytyy kouluttaa, jotta siitä saadaan vesilaitoksen tarpeisiin vastaava. Tekoäly vesihuollossa Jotta tekoälyn potentiaali saataisiin valjastettua vesihuoltoalan käyttöön, on kiinnitettävä huomiota dataan ja sen laatuun. Euroopan unioni on laatinut EU AI Act -tekoälyasetuksen, joka edellyttää riskienhallintaa, ihmisen tekemää valvontaa sekä vakauden ja turvallisuuden varmistamista. Laaditun esiselvityksen perusteella tekoälyä kannattaa hyödyntää ennakoivassa kunnossapidossa, verkostojen vuotojen tai muiden poikkeamien havaitsemisessa ja energiankulutuksen optimoinnissa. https://www.vesilaitosyhdistys.fi/site/assets/files/9518/esiselvitys_tekoalyn_hyodyntamisesta_vesihuollossa.pdf. Lähde Lepistö ym. Näissä tehtävissä tekoälyn hyödyntäminen voi johtaa huomattaviin säästöihin. On siis hyvä arvioida, tuoko tekoäly varmasti todellista lisäarvoa vai onko sama lopputulos saatavissa ketterämmin jollain muulla tavoin. Vesihuoltolaitoksilla olisikin hyvä olla vastuuhenkilö datan laadulle, tallentamiselle ja säilyttämiselle. Asetus asettaa vaatimuksia etenkin korkean riskin tekoälysovelluksille, kuten kriittisen infrastruktuurin hallintaan liittyville järjestelmille. Datakeskuksilla on ympäristövaikutuksia ja pahimmillaan ne voivat lisätä kasvihuonekaasupäästöjä sekä aiheuttaa puutteita veden saannissa. Turvallisuus ja eettisyys Tekoälyteknologia on tuonut mukanaan monia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita turvallisuuden, lainsäädännön ja eettisyyden näkökulmasta. Yksityisyyden suoja ja tietosuoja ovat tietoturvan ohella huomioitavia asioita tekoälyä hyödynnettäessä. 21 Vesitalous 3/2025 VESIHUOLTO. Helsinki. Ihmisillä on suuri vastuu ja rooli tekoälyratkaisujen käytössä, niiden ohjaamisessa, tulosten tulkinnassa ja päätöksenteossa. Tekoälyjärjestelmien tulee olla selitettäviä, vikasietoisia ja tarkkailtavissa, jotta tietoturvasta ja tietosuojasta voidaan varmistua. tehtävänannon, aiheen, kohderyhmän ja roolin, kontekstin sekä tyylin ja muodon. Erityisesti koneoppimiseen perustuvat tekoälyjärjestelmät voivat olla alttiita erilaisille hyökkäyksille, esimerkiksi mallin manipuloinnille tai varastamiselle sekä vihamieliselle syötteelle. Riskikohtia on tekoälymallin rakentamisessa useita ja nämä riskit voivat vaikuttaa järjestelmän luottamuksellisuuteen, eheyteen ja saatavuuteen. Ensin on ymmärrettävä käsillä oleva haaste tai tehtävä, jonka jälkeen on osattava valita sopivin tekoälyratkaisu. EU:n perusoikeuskirja, perustuslait sekä eurooppalaiset ja kansalliset lait ja asetukset muodostavat perustan, jolla tekoälyn käyttöä säännellään. Tekoälyn tulevaisuus vesihuollossa edellyttää selkeää visiota ja tavoitteita. Kun vesilaitoksella on hyvät käytännöt datan keräämiseen ja tallentamiseen, voi se esimerkiksi irrottaa henkilöstöresursseja toistuvista rutiinitehtävistä hyödyntämällä tekoälyä. Tekoälyn vahvuuksia ovat väsymättömyys ja tarkkaavaisuus, nopeus, rutiinitehtävien toteutus, laskeminen, lyhytaikainen muisti ja yhtäaikaisten asioiden tekeminen. Tekoälyratkaisut ovat työkaluja, jotka vaativat asiantuntevaa käyttöä sekä jatkuvaa valvontaa. Vesihuoltoalalla käytössä olevia tekoälyratkaisuja* •Jätevedenpuhdistamon kasvihuonekaasupäästöjen vähen täminen •Automaatiojärjestelmään kertyvän datan poikkeamien havaitseminen ja ennustaminen (talousvesi ja jätevesikohteet: esimerkiksi verkostovuotojen havainnointi) •Koneoppivien mallien hyödyntäminen viemäriverkoston saneerausajankohdan ennustamisessa (väitös kirjatutkimus) •Jätevedenpuhdistamon ilmastuksen energiankulutuksen optimointi •Asiakaspalvelun työtehtävien tehostaminen: sähköpostivastausluonnosten laatiminen ja mittarilukematietojen käsittely * Tarkemmin Vesihuoltoalalla käytettyjä tekoälyratkaisuja on esitelty artikkelin lähteenä toimivassa julkaisussa. Tärkeintä on lähteä liikkeelle tarpeesta eikä teknologia edellä. Toisinaan voi olla järkevintä käyttää jotain muuta kuin tekoälyratkaisua. Laadukas ja runsas data luo parhaan lähtökohdan tekoälyn hyödyntämiselle. Yksikön oikeudet ja vapaudet ovat olennaisia myös tekoälyn eettisessä arvioinnissa. Lisäksi tekoäly voi tehdä havaintoja ihmisaistien ulkopuolella. Tekoälyn avulla voidaan helpottaa ja tehostaa useita työtehtäviä, mutta sen käyttö edellyttää harkintaa. 2024, Esiselvitys tekoälyn hyödyntämisestä vesihuollossa. Tekoälyn hyödyntämiseen tarvittava sähkö on tärkeää tuottaa uusiutuvien energianlähteiden avulla ja tekoälyn käytön hiilijalanjälkeä sekä energiatehokkuutta on tarpeen arvioida. Suomessa Traficom tuottaa ajantasaista tietoturvallisuuden tilannekuvaa sekä kehittää ja valvoo viestintäverkkojen toimintavarmuutta sekä turvallisuutta. Tekoäly ei korvaa ihmisiä, mutta voi muuttaa työn sisältöä. Esimerkiksi datakeskukset, joissa tekoälymalleja ajetaan, vaativat sekä sähköä että jäähdytystä. Kielimallien kanssa toimiessa käytetään keskustelunomaista kehotesuunnittelua (Prompt engineering). EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR vaikuttaa myös tekoälyratkaisujen tietosuojaan. tekstien laatimiseen. Lisäksi täytyy huolehtia myös tekoälyjärjestelmiin kytkeytyvien rajapintojen turvallisuudesta
N ykyteknologia mahdollistaa datan keruun ja varastoinnin ennennäkemättömän suurilla volyymeilla, myös jätevedenpuhdistusprosessin osalta. Näihin haasteisiin on pyritty vastaamaan hyödyntämällä koneoppimista, yhtä merkittävää tekoälyn osa-aluetta. Tekoälyn hyödyntäminen jätevedenpuhdistuksen prosessidatan analysoinnissa HSY:n jätevedenpuhdistamoilla kerätään valtavia määriä aikasarjamuotoista prosessidataa, jonka analysointi perinteisillä menetelmillä on työlästä ja aikaa vievää. Jätevedenpuhdistusprosessiin vaikuttaa suuri määrä muuttujia, joiden tarkastelu yksittäin tai muutaman muuttujan ryhminä ei mahdollista kaiken kerättävän datan hyödyntämistä. Tekoälyn kehittyminen ja yleistyminen tarjoaa myös vesihuoltoalalle mahdollisuuden sen nykyistä laajamittaisempaan käyttöön. Suuren datamäärän hyödyntäminen on kuitenkin haasteellista pelkästään aikasarjamuodossa automaatiojärjestelmän tai taulukkolaskentaohjelman kuvaajien kautta. Datan ja siitä louhittavan tiedon merkitys korostuu entisestään resurssitehokkuuden merkityksen kasvaessa niin kustannusten kuin ilmastovaikutusten näkökulmasta. Prosessiparametreja ja -mittauksia on niin suuri määrä, että huomattavia määriä datan sisältämää tietoa voi jäädä pimentoon, jos tarkastelu rajoittuu vain kouralliseen mittauksia. TANELI PÖYSÄ DI, Automaatioinsinööri Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY taneli.poysa@hsy.fi 22 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO
Viikinmäen poistoilmapiipusta mitatut N?O-päästöt 2017-2023 prosessihäiriöiden ajankohdat korostettuna. 300 pp m 1.1.2017 1.1.2018 1.1.2019 1.1.2020 1.1.2021 1.1.2022 1.1.2023 250 200 150 100 50 23 Vesitalous 3/2025 VESIHUOLTO. Data-analyysiä varten valittiin joukko mittauksia biologisesta prosessista, joista poistettiin käsin selvät mittausvirheet ja käsittelylinjojen huoltokatkot. Valittujen mittauksien joukossa olivat mm. biologisen prosessin vesija ilmavirtaamia, eri aineiden pitoisuuksia, ja käsiteltävän veden lämpötila. Viikinmäen puhdistusprosessi on kattavasti mittaroitu online-mittauksilla sekä kaksi kertaa viikossa suoritettavilla laboratorioanalyyseillä. Merkittävimpinä näistä ovat klusterointi, jossa datapisteet ryhmitellään yhteen niiden yhdenmukaisuuden perusteella, ja dimensioiden pienentäminen, jonka tavoitteena on vähentää datajoukon muuttujien määrää ilman oleellisen informaation menettämistä. Malli pyrkii harjoitusdatan perusteella oppimaan mahdollisimman tarkasti kohdemuuttujan ja selittävien muuttujien väliset riippuvuudet, joita voidaan opettamisen jälkeen soveltaa täysin uudelle datalle. Erityisenä koneoppimisen vahvuutena voidaan pitää kykyä tunnistaa trendejä ja kaavoja suurista datamassoista, jotka voivat olla ihmissilmälle vaikeita tai mahdottomia huomata. Häiriöiden syntymekanismeja ja alkuhetkiä ei saatu selville perinteisten tarkastelujen, kuten pelkän mittausdatan visualisoinnin ja korrelaatioiden perusteella (Kuokkanen et al., 2021). Yleisiä valvotun oppimisen sovelluksia ovat erilaiset regressiotehtävät ja datan luokittelu, esimerkiksi roskapostin suodattaminen. Valvomattomassa oppimisessa mallin opettaminen tapahtuu ilman kohdemuuttujaa tai luokittelua, ja haluttu tuloste ei ole tiedossa. Koneoppiminen prosessihäiriöiden taustojen tutkimisen apuna Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla tapahtui kaksi merkittävää typenpoiston häiriötilannetta vuosina 2019 ja 2023. Tekoäly ja koneoppiminen Tekoälyllä tarkoitetaan yleisesti tietokoneita, jotka kykenevät suorittamaan tyypillisesti ihmisälyä vaativia tehtäviä ja jäljittelemään ihmisen kognitiivisia kykyjä. Prosessihäiriöt voivat heikentyneen puhdistustuloksen lisäksi moninkertaistaa jätevedenpuhdistamon suorat kasvihuonekaasupäästöt normaalitilanteeseen verrattuna. Valvotussa oppimisessa koneoppimismallia opetetaan datalla, jossa jokainen datapiste on linkitetty tunnettuun kohdemuuttujaan. Sekä valvomattomia että valvottuja koneoppimismenetelmiä sovellettiin kaikille käsittelylinjoille erikseen. Kuva 1. Typpioksiduuli (N?O) muodostaa merkittävän osan jätevedenpuhdistusprosessin suorista kasvihuonekaasupäästöistä. Koneoppiminen voidaan edelleen jakaa alaluokkiin, joista merkittävimmät ovat valvottu ja valvomaton oppiminen. Koneoppiminen on näistä yksi merkittävimpiä, jossa tavoitteena on opettaa tietokonetta datan perusteella ilman, että ihmisen tarvitsee ohjelmoida sitä erikseen juuri kyseiseen tehtävään tai sovellukseen. Häiriötilanteiden aikana huomattavasti normaalia suurempi osa jätevedestä poistettavasta typestä vapautui ilmaan typpioksiduulina (kuva 1 ). Tässä tilanteessa koneoppimismalli pyrkii oppimaan vuorovaikutussuhteita ja trendejä datasta ilman ennakko-oletuksia, joka mahdollistaa useita hyödyllisiä sovelluskohteita. Käsite on hyvin laaja, ja pitää sisällään useita sisäkkäisiä osajoukkoja
Edellä mainittujen mahdollisuuksien toteutuminen ja kartoitus vaatii toki panostusta esimerkiksi henkilöresurssien näkökulmasta, mutta voi tuoda säästöjen lisäksi myös lisää ymmärrystä laitosten prosessien toiminnasta. Jokaiselle luokalle muodostettiin lineaarisen regression avulla malli, jonka kertoimia tarkastelemalla pyrittiin saamaan käsitys, millä muuttujilla on suurin vaikutus kohdemuuttujaan kussakin tilanteessa. -suhteelle muun prosessidatan perusteella. Yhteenveto Koneoppimisalgoritmien hyödyntämisessä on potentiaalia puhdistusprosessin ilmiöiden tutkimiseen ja prosessin eri parametrien optimoimiseen. prosessihäiriön hallinta edellyttää huomattavaa metanolin syöttöä prosessiin typpioksiduulipäästöjen minimoimiseksi. -suhdetta muiden prosessiparametrien perusteella. Klusteroinnin tulosten perusteella prosessihäiriön ehkäisyn toimenpiderajat määriteltiin uudelleen käsittelylinjan NO?/NO. Valvomattomiin koneoppimismenetelmiin kuuluva klusterointi erotteli selvästi normaalin toiminnan ja häiriötilanteet, ja valvotuilla regressiomenetelmillä oli mahdollista ennustaa NO?/NO. Monia tekoälytyökaluja on jo valmiina ja käyttöönotettavissa, mutta niiden käyttöönotto vaatii yhteistyötä ja muutoskykyä konservatiivisella vesihuoltoalalla. and Heinonen, M. Kolmiulotteisena visualisoitu data, joka on klusterointialgoritmin avulla jaettu normaaliin (vihreä), muuttuvaan (punainen), ja häiriötilanteisiin (lila, sininen). Datapisteet jaettiin klusterointialgoritmin avulla kolmeen luokkaan, joiden tulkittiin kuvastavan normaalia, muuttuvaa, ja häiriöskenaarioita (kuva 2 ). Unwanted mainstream nitritation–denitritation causing massive N?O emissions in a continuous activated sludge process. https://doi.org/10.2166/wst.2021.127. 10 5 -5 -10 0.0 -5.0 -5 5 10 15 20 5.0 10.0 Häiriötilanteet Muuttuva Normaali 24 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Technol. Koneoppimismenetelmissä voi piillä merkittävää kustannussäästöpotentiaalia, jos esimerkiksi laitoksen sähkönkulutusta tai kemikaalien kulutusta kyetään optimoimaan datan perusteella. Lineaarisen regression, tukivektoriregression ja neuroverkkoregression suorituskykyä vertailemalla pyrittiin selvittämään, mikä menetelmistä soveltuu parhaiten NO?/NO. -suhde, sillä se kuvaa parhaiten biologisen prosessin nitrifikaation toimintaa. Kolmea eri regressiomenetelmää käytettiin muodostamaan malli NO?/NO. -suhteen ennustamiseen muiden prosessiparametrien perusteella. 83 (9) 2207–2217. -suhteen osalta. Sekä valvottujen että valvomattomien menetelmien avulla saatiin esiin uutta tietoa puhdistamolla kerätystä datamassasta, jota on hyödynnetty, kun alkavia prosessihäiriöitä on ehkäisty HSY:n molemmilla jätevedenpuhdistamoilla vuosien 2024 ja 2025 aikana. Jokainen piste edustaa yhtä päivää. 2021. Sovelletut koneoppimismenetelmät osoittautuivat käyttökelpoisiksi Viikinmäen biologisen prosessin datan analysointiin. Kohdemuuttujaksi valikoitui NO?/NO. Lähteet Kuokkanen, A., Blomberg, K., Mikola, A. Tulosten avulla saatiin parempi käsitys siitä, mikä on kriittinen raja, joka mahdollistaa varhaisemman reagoinnin alkavaan prosessihäiriöön ennen kuin häiriö on peruuttamattomassa tilassa. Sci. Säästöpotentiaali esimerkiksi metanolin osalta on merkittävä, jos alkava prosessihäiriö havaitaan ajoissa, eikä tilanne pääse riistäytymään käsistä, sillä em. Lineaarisella regressiolla muodostetun mallin kertoimien tarkastelun avulla oli mahdollista todeta, että merkityksellisimmät muuttujat vaihtelevat selvästi prosessin häiriötilanteissa normaaliin ja muuttuvaan tilanteeseen verrattuna. Kuva 2. Water
MAIJA SIHVONEN DI Vesija ympäristö tekniikka, Aalto yliopisto maija.sihvonen@ramboll.fi Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Water & Wastewater Treatment -yksikössä Ramboll Finland Oy:ssa. Vesilaitosten on tarpeen varmistaa kloorikemikaalin saanti kaikissa tilanteissa. Pintavesi tulee aina desinfioida ennen vesijohtoverkostoon johtamista, ja klooridesinfiointi on tyypillisesti yksi käytetty desinfiointimenetelmä. Tässä artikkelissa tarkastellaan kolmen desinfiointikemikaalin, natriumhypokloriitin, kalsiumhypokloriitin ja klooridioksidin, saatavuutta ja käyttöä talousvettä tuottavilla laitoksilla huoltovarmuuden näkökulmasta. K looridesinfiointi on ainoa desinfiointimenetelmä, joka turvaa talousveden mikrobiologista laatua myös desinfioinnin jälkeen. Klooridesinfiointikemikaalit Suomessa pohjaveden osuus talousvedentuotannosta on 49 %, pintaveden 35 % ja tekopohjaveden 16 %. Vaihtoehtoja klooridesinfioinnin varmistamiseksi vesihuollossa ovat varastoinnin lisääminen, hankintojen hajauttaminen, mahdollisuus käyttää vaihtoehtoisia kemikaaleja ja kemikaalien valmistaminen laitoksella. Pohjatai tekopohjavesilaitokselta lähtevä talousvesi desinfioidaan tavallisesti jatkuvatoimisesti UV-desinfioinnilla. Talousveden klooridesinfioinnin varmistamisen vaihtoehdot Kaikilla vesilaitoksilla pitää olla joko jatkuvatoiminen talousveden desinfiointi tai valmius desinfioinnin aloittamiseen, mikäli talousveden mikrobiologisen laadun turvaaminen sitä edellyttää. 25 Vesitalous 3/2025 VESIHUOLTO. Vesilaitoksilla tulee olla myös valmius aloittaa talousveden väliaikainen klooraus tarvittaessa kuuden tunnin kuluessa siitä, kun laitos saa tiedoksi epäilyn veden mikrobiologisesta saastumisesta (STM 1351/2015, muutosasetus 2/2023). Lähes kaikki Suomen vesilaitokset käyttävät klooridesinfiointiin natriumhypokloriittia, tyypillisesti 10 % liuoksena
Klooridesinfiointikemikaalien vertailu (Suomen Vesilaitosyhdistys ry, 2014). (Suomen Vesilaitosyhdistys ry, 2014) Natriumhypokloriittia voidaan valmistaa laitoksella myös ruokaluolasta (NaCl) elektrolyyttisesti erillisellä laitteistolla. Taulukko 1. Valmistus kohteessa ei toistaiseksi kuitenkaan ole yleistä suomalaisilla juomavedenkäsittelylaitoksilla, Euroopasta käyttöesimerkkejä löytyy enemmän. Desinfiointitehoa vaarantamatta on kuitenkin pyrittävä tätä pienempään pitoisuuteen. Se hajoaa ajan myötä joutuessaan alttiiksi valolle ja lämmölle, joten se on säilytettävä viileässä paikassa korroosionkestävässä säiliössä. Natriumhypokloriittia ei siksi kannata varastoida enempää kuin 2–3 kuukauden tarvetta vastaava määrä. suolahapossa raskasmetalleja 1 STM:n talousvesiasetuksen (1352/2015, muutosasetus 2/2023) enimmäisarvo trihalometaanien pitoisuudelle yhteensä (kloroformi, bromoformi, dibromikloorimetaani ja bromidikloorimetaani) on 100 µg/l. Edut Haitat Natrium hypokloriitti NaOCl y Suhteellisen turvallinen y Yksinkertainen käyttää y Voidaan syöttää suoraan kuljetussäiliöstään y Soveltuu myös pienille laitoksille y Juomavesikäyttöön tarkoitettu tuote ei tavallisesti sisällä merkittäviä epäpuhtauksia y Säilyvyys (pysyvyys heikkenee ajan myötä) y Emäksinen ja syövyttävä y THM 1 -yhdisteiden ja klooripitoisten orgaanisten yhdisteiden muodostuminen y Kloriittien ja kloraattien muodostuminen liuoksen hajotessa 2 y Desinfiointiteho alkueläimiin huono y Desinfiointiteho riippuu veden pH-arvosta y Veteen hajua ja makua Kalsium hypokloriitti Ca(OCl). Natriumhypokloriitin, kalsiumhypokloriitin ja klooridioksidin edut ja haitat on esitetty tiivistetysti taulukossa 1 . Natriumhypokloriittiliuos sisältää tavallisesti 12,5–17 % käytettävissä olevaa klooria. y Erittäin tehokas, tuhoaa myös alkueläimet ja virukset y Veden pH ei vaikuta tehoon y Soveltuu myös hajun, maun ja värin poistoon y Ei muodosta THM-yhdisteitä, orgaanisia klooriyhdisteitä eikä klooriamiineja y Voi käyttää esikloorauksessa y Ei voida varastoida vaan on valmistettava paikan päällä y Sivutuotteena muodostuvat kloriitit ja kloraatit 2 y Yliannostus tekee veden mausta ja hajusta epämiellyttävän y Operointi ja hallinta vaativaa y Valmistusaineissa voi olla epäpuhtauksia, esim. Natriumhypokloriitti (NaOCl) on nykyisin eniten käytetty klooridesinfiointiaine vedentuotantolaitoksilla. Asetuksen mukaan desinfiointitehoa vaarantamatta on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan tätä alempaan pitoisuuteen. Esimerkiksi 10 % aktiivista klooria sisältävän natriumhypokloriitin desinfiointiteho laskee n. Jos talousvedeksi tarkoitetun veden desinfiointiin käytetään kloraattia tai kloriittia muodostavaa desinfiointimenetelmää, erityisesti klooridioksidia, muuttujan enimmäisarvo on 0,70 mg/l. 20 °C lämpötilassa noin 0,5 % viikossa oikein säilytettynäkin. 2 STM:n talousvesiasetuksen (1352/2015, muutosasetus 2/2023) kemiallinen laatuvaatimus kloraatille ja kloriitille on 0,25 mg/l. 3 STM:n talousvesiasetuksen (1352/2015, muutosasetus 2/2023) laatutavoite raudalle on alle 200 µg/l. y Hyvä säilyvyys kiinteässä muodossa y Turvallinen käyttää y Soveltuu kertaluonteiseen klooraukseen y Vaatii liuottamisen veteen ennen käyttöä – monimutkaisempi valmistus kuin natriumhypokloriittiliuoksella y Osa kiinteästä tuotteesta voi jäädä liukenematta y Säilyvyys veteen liuotettuna heikko y Voi aiheuttaa kalkkikerrostumia putkistoihin ja desinfiointilaitteisiin y THM 1 -yhdisteiden ja klooripitoisten orgaanisten yhdisteiden muodostuminen y Tuote voi sisältää epäpuhtautena rautaa 3 y Desinfiointiteho alkueläimiin huono y Desinfiointiteho riippuu veden pH-arvosta y Veteen hajua ja makua y Paloja räjähdysvaara kuivana Kloori dioksidi ClO. 26 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO
Valmista natriumhypokloriittiliuosta annostellaan käsiteltävään veteen kalvopumpuilla, joita on saatavilla Suomessa useilta eri toimittajilta. Vedenkäsittelyssä käytettävä natriumhypokloriitti on Suomessa pääsääntöisesti 10 % liuosta. Koska klooridioksidi on epästabiili ja hajoaa nopeasti, se valmistetaan yleensä paikan päällä ennen käyttöä ja annostellaan heti käsiteltävään veteen vesiliuoksena. Kuvassa 2 on esimerkki valmistuslaitteistosta. Valmis natriumhypokloriittiliuos käytetään tavallisesti 24–36 tunnin kuluessa valmistuksesta. Natriumhypokloriittia valmistetaan Norjassa, ja saatavuus on tällä hetkellä hyvä. Kiinteä kalsiumhypokloriitti liuotetaan veteen ennen annostelua käsiteltävään veteen. Yliannostus aiheuttaa epämiellyttävää hajua ja makua käsiteltävässä vedessä (Suomen Vesilaitosyhdistys ry, 2014). Vesilaitoksen tulee ottaa huomioon, että ulkomailta tilattavan natriumhypokloriittiliuoksen pitoisuus voi olla korkeampi kuin tavallisesti käytetty 10 % liuos, mikä vaikuttaa annostelumäärään. Suositeltu enimmäisvarastointiaika kiinteänä on noin 24 kuukautta, veteen liuotettuna liuos säilyy heikosti. Tilapäiseen klooraukseen on saatavilla myös erilaisia siirrettäviä laitteistoja (kuva 1 ). Toisaalta suolan säilytysaika on pitkä, joten sitä voidaan varastoida laitoksilla monen kuukauden tarpeisiin. Kalkkikerrostumat voivat myös vähentää desinfiointiaineen pitoisuutta ja tehokkuutta. Kuva 2. Valmistuslaitteistossa ruokasuola liuotetaan liuokseksi, josta syntyy elektrolyysissä natriumhypokloriittia ja vetykaasua. 27 Vesitalous 3/2025 VESIHUOLTO. Natriumhypokloriitin elektrolyyttisen valmistuksen raaka-aineena käytettävää ruokasuolaa on saatavilla useilta eri valmistajalta ja se tuodaan Suomeen Keski-Euroopasta. Kalsiumhypokloriittia käytetään tavallisesti uima-altaiden ja allasveden desinfioinnissa, ja rakeista kalsiumhypokloriittia käytetään mm. Natriumhypokloriitin siirrettävä annostelulaitteisto. Kiinteän kalsiumhypokloriitin etuna on sen nestemäisiä desinfiointikemikaaleja parempi säilyvyys. Klooridioksidi (ClO?) on erittäin vahva hapetin ja tehokas desinfiointiaine, jonka teho bakteereihin on hyvin samanlainen kuin vapaalla kloorilla, ja se tehoaa bakteerien ja virusten lisäksi alkueläimiin. Kiinteänä sitä on saatavana valkoisena jauheena, rakeina, tabletteina ja pelletteinä, jotka sisältävät 60–70 % vapaata klooria. Saatavuudessa voi olla poikkeustilanteissa katkoksia. Uima-altaissa käytettävää kalsiumhypokloriittia ei voida käyttää talousveden tuotannossa, sillä se saattaa sisältää myrkyllistä syanidia. Kemikaalien sekä valmistusja annostelulaitteiden saatavuus Valmista natriumhypokloriittiliuosta valmistetaan Suomessa tilausten mukaan, sillä sitä ei voida säilöä pitkiä aikoja tehon heikentymisen vuoksi. Natriumhypokloriitin elektrolyyttisessä valmistuksessa käytettävä laitteisto. Suomessa klooridioksidiklooraus ei ole yleistä. Tyypillisesti suolankulutus on noin 3 kg suolaa tuotettua kloorikiloa kohti. 2003). Valmistuksessa käytetään pehmennettyä vettä. (Suomen Vesilaitosyhdistys ry, 2014) Kalsiumhypokloriittia käytettäessä riskinä on annostelupumppujen, putkistojen ja venttiilien tukkeutuminen, koska aineella on taipumus kiteytyä helposti. Natriumhypokloriittia on saatavilla myös Ruotsista 6 %, 10 % ja 15 % liuoksina kanistereissa, IBC-konteissa tai säiliöautotoimituksina. Vesiliuoksessa klooridioksidi ei hajoa, mikäli liuos varastoidaan pimeässä (Virolainen ym. Kuva 1. Kalsiumhypokloriitti ei ole tällä hetkellä yleisesti käytössä suomalaisilla vesilaitoksilla. Klooridioksidin desinfiointikyky ei ole riippuvainen veden pH-arvosta, ja sitä käytetään myös hajun, maun, värin raudan ja mangaanin poistoon. Elektrolyysissä syntyvä vety aiheuttaa räjähdysvaaran, joten laitteistoissa on tavallisesti puhallin, jotta vedyn pitoisuus pysyy riittävän alhaisena (EPA, 2011). Kalsiumhypokloriittia (Ca(OCl)?) on saatavilla kaupallisesti sekä kiinteässä että nestemäisessä muodossa. Sitä on saatavilla muutaman päivän toimitusajalla ja toimittajia on useita. uusien vesijohtoputkien desinfiointiin ennen käyttöönottoa tai käyttötauon jälkeen. Klooridioksidia voidaan valmistaa useista eri lähtöaineista, tavallisesti kloorikaasusta ja natriumkloriitista, sillä prosessi on nopea ja sillä saadaan 95 % puhdasta tuotetta (EPA, 2011)
(0,5–1,0 %). Esimerkkilaitteisto on esitetty kuvassa 3 . Elektrolyysilaitteistot on tavallisesti suunniteltu tuottamaan natriumhypokloriittia, jonka klooripitoisuus on noin 5–10 g/l Cl. Suomeen toimitettava kalsiumhypokloriitti valmistetaan Kiinassa ja Yhdysvalloissa, Euroopassa tuotantoa ei ole. Klooridioksidille on saatavilla valmistusja syöttölaitteistoja useilta eri valmistajilta. Suomessa ja Ruotsissa. Klooridioksidin mittaamisen lisäksi seurataan veden pH-arvoa ja lämpötilaa. Kuvassa 4 on esimerkki klooridioksidilaitteistosta vesilaitoksella. Maailmanlaajuisesti kaupallisen kalsiumhypokloriitin suurimpia valmistajia ovat Kiina, Intia, Etelä-Afrikka, Japani ja Yhdysvallat. Kalsiumhypokloriitti toimitetaan kiinteässä muodossa rakeina tai tabletteina. Suomeen toimitettava juomavesilaatuinen kalsiumhypokloriitti on kustannuksiltaan natriumhypokloriittiliuosta kalliimpaa ja hintaa nostaa myös toimitus Suomen ulkopuolelta. 28 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Kalsiumhypokloriitille on saatavilla myös valmistuslaitteistoja, joissa rakeinen kalsiumhypokloriitti laitetaan syöttösuppiloon, annostellaan liuotusveteen syöttöruuvilla ja liuos syötetään desinfioitavaan veteen hypokloorihapokkeena. Jos kalsiumhypokloriittia käytetään jatkuvatoimiseen desinfiointiin, kemikaalia hankittaessa on selvitettävä tuotteen mahdollisesti sisältämät epäpuhtaudet, jotta juomaveden laatutavoitteet eivät ylity. Laitteistoon kuuluu tavallisesti kemikaalisäiliöt, valmistussäiliö, virtausmittarit ja ohjauspaneeli. Korkeampien klooripitoisuuksien tuottamiseen tulisi hankkia suuremman kapasiteetin laite. Natriumhypokloriitin elektrolyyttisen valmistuksen käyttökustannukset ovat siten matalammat kuin klooridioksidilla. Tablettimuodossa kalsiumhypokloriittia käytetään tavallisesti pienillä laitoksilla tilapäisessä käytössä. Kuva 3. On kuitenkin huomioitava, että näiden kemikaalien annostelumäärät ovat erilaiset, joten pumppujen kapasiteetti tulee varmistaa kummallekin kemikaalille sopivaksi. Klooridioksidin valmistusaineena käytettävää suolahappoa tuotetaan mm. Kalsiumhypokloriittiliuosta voidaan annostella samanlaisilla kalvopumpuilla kuin natriumhypokloriittiluosta, ja kalsiumhypokloriitti voikin toimia vaihtoehtona natriumhypokloriitille. Kalsiumhypokloriitin annostelulaitteisto. Liuos voidaan pumpata käsiteltävään talousveteen suoraan valmistussäiliöstä. Natriumhypokloriitin elektrolyyttisessä valmistuksessa käytettävät laitteistot ovat tavallisesti kalliimpia verrattuna klooridioksidin valmistuslaitteistoihin, mutta raaka-aineena käytettävä ruokasuola taas on varsin edullista. Klooridioksidin valmistuksessa Suomessa käytettävä kloorikaasu tulee tavallisesti Keski-Euroopasta. Laitteissa voidaan käyttää minkä tahansa toimittajan suolaa, jonka koostumus ja raekoko on sopiva. Elektrolyysilaitteistoilla on Suomessa useita toimittajia ja saatavilla on valmistuslaitteistoja useassa eri kokoluokassa. Kuva 4. Natriumhypokloriittiliuoksen ja liuotetun kalsiumhypokloriitin annostelussa käytettävät syöttöpumput ja säiliöt ovat kustannuksiltaan melko edullisia. Klooridioksidilaitteisto vesilaitoksella. Yleensä laitteisto räätälöidään laitoksen tarpeisiin. Natriumkloriitilla on useita toimittajia Euroopassa. Kalsiumhypokloriittiliuosta voidaan valmistaa liuottamalla kiinteä tuote veteen sekoittimella varustetussa valmistussäiliössä, joita on saatavilla useilta eri valmistajilta
Kuluvia osia valmistusja annostelulaitteistoissa ovat tyypillisesti pumppujen kalvot, venttiilit, letkut ja liittimet. Klooridesinfiointikemikaalien käytössä huomioitavaa Klooridesinfiointikemikaalien käytössä tulee aina huomioida käyttöturvallisuustiedotteissa mainitut ohjeet säilytyksestä ja käytöstä. Valmista natriumhypokloriittia käytettäessä kanisterit säilytetään vuotokaukalossa ja toisistaan erillään, isommille säiliöille tarvitaan suoja-altaat ja vuotovahdit. Kalsiumhypokloriittiliuos voidaan valmistaa laitoksella kiinteästä kemikaalista melko helposti sekoittimella varustetussa säiliössä. Valmistus ja annostelu tapahtuu joko sekoittimella varustetusta säiliöstä, jolloin tilantarve ei ole kovin suuri, tai erillisellä laitteella. Myös henkilöstöltä vaaditaan perehtymistä laitteiston toimintaan ja työturvallisuusvaatimuksiin. Natriumhypokloriitin valmistuksessa käytettävien laitteiden ATEX-luokitus, ATEX-tilan tarve sekä räjähdyssuojausasiakirjan laatimisen tarve on selvitettävä valmistuslaitteistoa hankittaessa. Klooridioksidilaitteistojen mittareiden huolto ja korjaus vaatii tavallisesti myös erityisosaamista. artikla 95 vaatimus hyväksytystä tehoainetoimittajasta). Pienemmät huoltotyöt voidaan tehdä laitoksella usein omana työnä. Klooridioksidin käyttö vesilaitoksella vaatii sekä oman valmistuslaitteistonsa että määräysten mukaiset säilytystilat klooridioksidin valmistusaineiden varastointiin. Jos laitoksella käytetään valmista natrium29 Vesitalous 3/2025 VESIHUOLTO. Klooridioksidin ja natriumhypokloriitin valmistuslaitteet vaativat yleensä ainakin vuosihuollon. Kemikaalisäiliöt tulee merkitä ja varustaa asianmukaisilla varoitusmerkinnöillä. Elektrolyysilaitteistoja on saatavilla useassa kokoluokassa ja nykyään myös vahvempien klooripitoisuuksien tuottamiseen. Kansainvälisesti vesilaitoksilla on jo paljonkin käyttökokemuksia natriumhypokloriitin valmistuksesta laitoksella. Biosidivalmisteen sisältämän tehoaineen tulee olla peräisin toimittajalta, joka on osallistunut arviointiohjelman kustannuksiin (biosidiasetuksen ns. Vesilaitoksella paikan päällä valmistettavien desinfiointiaineiden osalta joko lähtöaineen valmistaja hankkii luvan ja luvassa määritellään tietyt laitteiston parametrit, joilla biosiditehoaine tuotetaan, tai laitteiston toimittaja hankkii luvan ja luvassa määritellään, että laitteistossa on käytettävä biosidiasetuksessa mainittujen standardien vaatimukset täyttävää lähtöainetta. Natriumhypokloriitin valmistus laitoksella elektrolyyttisesti on kustannustehokasta, jos valmistus on jatkuvatoimista, sillä laitteisto tulee pitää käyttövalmiudessa ja vaatii huoltoa. Laitteistojen varaosien ja korjauspalveluiden saatavuus voi vaihdella laitetoimittajakohtaisesti, mikä on huomioitava jo laitteistoa valitessa. Valmistuksessa syntyy vetyä, joka on räjähdysherkkä kaasu, minkä vuoksi vety edellyttää ATEX-luokiteltuja laitteita ja niiltä vielä normaalia parempaa luokitusta. Kiinteän kalsiumhypokloriitin säilytykseen tarvitaan laitoksella erillinen, kuiva tila. Vesilaitoksen kannattaa selvittää käyttämiensä biosidivalmisteiden lupatilanne suoraan kemikaalin toimittajalta. Valmistettaessa natriumhypokloriittia elektrolyysilaitteistolla tarvitaan suolan varastointiin erillinen kuiva varastotilan sekä laitteistolle riittävä tila. Kaikkia markkinoille saatettavia biosidivalmisteita varten tarvitaan lupa, ja niiden sisältämille tehoaineille on täytynyt ensin saada hyväksyntä. Myös annostelu on tavallisesti hyvin tunnettu, ja annostelupumppujen ja varaosien saatavuus Suomessa hyvä. Jos valmistuksessa käytetään kloorikaasua, kloorikaasupulloja tai -säiliöitä on säilytettävä erillisessä kloorihuoneessa, jossa on vaa’at, kloori-ilmaisimet, -hälyttimet ja tehokas ilmanvaihto. Biosidiasetuksen vaatimukset Desinfiointiaineet kuten kloori ovat biosideja, ja niistä säädetään biosidiasetuksessa, jonka toimeenpano on vielä siirtymävaiheessa. Natriumhypokloriitti tulee säilyttää valolta suojattuna kuivassa tilassa. Kalsiumhypokloriitti säilyy kiinteässä muodossa pitkään, eikä sen varastointi ja käsittely vaadi paljon tilaa. Natriumhypokloriittia valmistetaan Suomessa, joten sitä on vesilaitoksille normaalioloissa nopeasti saatavilla ja se sopii sekä pienten että suurten vesilaitosten käyttöön. Natriumhypokloriitin, kalsiumhypokloriitin tai klooridioksidin käyttöönotto edellyttää työturvallisuustoimenpiteinä oikeanlaisen suojavaatetuksen käyttöä ja henkilöstön perehdyttämistä kemikaalien käsittelyyn. Klooridesinfiointikemikaalien vertailu Valmis natriumhypokloriittiliuos on tällä hetkellä vesilaitoksilla lähes yksinomaan käytetty klooridesinfiointikemikaali. Euroopan kemikaalivirasto ECHA ylläpitää luetteloa, jossa kunkin tehoaineen hyväksytyt toimittajat on listattu. Artiklan 95 mukaiset hyväksytyt tehoainetoimittajat voivat toimittaa laitteita ja esimerkiksi suolaa tai muita lähtöaineita käytettäväksi juomaveden desinfiointiin EU:n alueella. Valmistuksessa käytetty suola on edullista, helposti ja pitkään varastoitavaa ja sitä on saatavilla Euroopasta
Saatavilla: https://www. Lähteet Environmental Protection Agency EPA (2011). Valmistuksessa käytetään myös useampaa kemikaalia, mikä lisää riskiä käyttökatkoksille, jos kemikaalien tuotannossa tai kuljetuksissa on ongelmia. Kiitokset Artikkeli perustuu Vesilaitosyhdistykselle keväällä 2024 tehtyyn selvitykseen talousveden klooridesinfioinnin varmistamisen vaihtoehdoista. Helsinki 2014. TUKES-julkaisu 6/2003. Suomen Vesilaitosyhdistys ry. Periaatteessa kiinteässä muodossa pitkään säilyvä kalsiumhypokloriitti voisikin toimia vaihtoehtona natriumhypokloriittiliuokselle. Talousveden klooraus. Klooridioksidin valmistuksen turvallisuusopas. Annosteluun voidaan käyttää samantyyppistä kalvopumppua kuin natriumhypokloriitille. Klooridioksidi on tehokas desinfiointiaine, mutta käyttöön liittyvien työturvallisuusriskien vuoksi se sopii paremmin miehitetyille pintavesilaitoksille. Turvatekniikan keskus, Helsinki 2003. Selvityshankkeen ohjausryhmä suosittelee, että vesilaitokset arvioivat käyttämänsä jatkuvatoimisen desinfioinnin tai desinfiointivalmiuden toimintavarmuutta kemikaalin eri pituisissa saantihäiriöissä, sähkökatkoissa, laiterikoissa sekä tilanteissa, joissa tarvitaan tavanomaista suurempia klooripitoisuuksia, ja muissa mahdollisissa häiriötilanteissa. Selvityksen rahoittivat Huoltovarmuuskeskus ja Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto. Kloorikaasun ja natriumkloriitin tai vaihtoehtoisesti suolahapon toimittaminen pienissä erissä ei ole laitokselle kustannustehokasta. Maveplan Oy 1/3 30 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. epa.ie/publications/compliance--enforcement/drinkingwater/advice--guidance/Disinfection2_web.pdf. Vesilaitosyhdistyksen julkaisusarja nro 59. Klooridioksidin valmistus laitoksella vaatii riittävät erilliset kemikaalien vastaanottoja varastointitilat ja nestemäisen kloorin kuljetuksesta, varastoinnista ja käytöstä aiheutuu myös riskejä työntekijöille, joten käyttö vaatii henkilöstöltä erityistä huolellisuutta ja kemikaalityöskentelyn osaamista. Juomavesilaatuista kalsiumhypokloriittia ei kuitenkaan tällä hetkellä toimiteta Suomeen ja sen hinta on toistaiseksi natriumhypokloriittia korkeampi. Tämän riskinarvioinnin perusteella on määriteltävä laitoskohtainen tarve ja mahdollisuudet parantaa klooridesinfioinnin varmuutta. Virolainen Kimmo, Lautkaski Risto, Enbom Seppo ja Tiihonen Jyrki (2003). Tuotteen valmistus tapahtuu myös tällä hetkellä Euroopan ulkopuolella, joten poikkeustilanteessa saatavuudessa voi olla viivettä. Water Treatment Manual: Disinfection. hypokloriittiliuosta, siirtyminen kalsiumhypokloriittiin edellyttää lähinnä liuotuslaitteiston hankinnan ja sopivan tilan
Radonin vapautuminen vedestä ilmaan edellyttää aina prosessiveden ilmastumista. Koska vesilaitoksilta verkostoon johdetusta talousvedestä mitatut radonpitoisuudet ovat olleet hyvin pieniä, laitoksilla ei ole tunnistettu vedenkäsittelylaitoksen huonetilan hengitysilman korkeita radonpitoisuuksia. Koska pintavesissä radonpitoisuus on erittäin pieni, raakaveden radonongelma ei koske pintavesilaitoksia, ellei radonia pääse kulkeutumaan raakaveteen esimerkiksi veden siirtoon käytetyn kalliotunnelin rakenteista (kuva 1 ). Niissäkin tapauksissa, joissa sisäilmaongelma on havaittu, radonin vapautuminen vedestä ilmaan tunnetaan huonosti ja laitoksilla saatetaan tehdä jopa tilannetta heikentäviä radonkorjauksia. Lain voimaantulon jälkeen lähes 200 pohjavesilaitoksella on mitattu yli 1 500 Bq/m³ radonpitoisuuksia ja 14 laitoksella pitoisuus on ylittänyt 10 000 Bq/m³ (Jeminen ym., 2024). JUKKA TYRVÄINEN Vanhempi asiantuntija, FT Alva-yhtiöt Oy, Jyväskylä jukka.tyrvainen@alva.fi Kirjoittajan syksyllä 2024 Itä-Suomen yliopistossa hyväksytty väitöskirja käsittelee pohjavesilaitosten säteilysuojelukysymyksiä. (STM asetus 2/2023). Tämän seurauksena pohjavesilaitosten huoneilman korkeita radonpitoisuuksia ja ongelman yleisyyttä ei ollut kunnolla tunnistettu ennen säteilylain (859/2018) velvoittamana tehtyjä sisäilman radonmittauksia. Pohjavesilaitoksilla hengitysilman radon on vaikeasti hallittava säteilyturvallisuusriski Kuva 1. 31 Vesitalous 3/2025 VESIHUOLTO. Kirjoittajalla on yli 30 vuoden kokemus vesilaitosten suunnittelu, kehitysja käyttötehtävistä. Y hdyskuntien vesilaitoksilla pohjaveden radonpitoisuus ylittää hyvin harvoin talousvesiasetuksessa radioaktiivisuudelle asetettua radonin enimmäispitoisuutta tai edes laatutavoitetta 300 Bq/. Tyypillisiä ovat erilaiset ylivuotopadot ja ilmastimet, mutta esimerkiksi putken päättyminen pinnan yläpuolelle vesisäiliössä ei ole helposti havaittavissa. Työpaikkojen huoneilmassa radonpitoisuuden viitearvo on enintään 300 Bq/m³, jos kohteessa työskennellään yli 600 h/v, eikä työntekijän vuosialtistus saa ylittää 500 000 Bq h/m³
Radon muodostuu radium-226 atomin radio aktiivi sessa hajoa misessa. Tämän seurauksena radonin poistamista kallioporakaivojen pohjavedestä ilmastamalla tai adsorboimalla radon aktiivihiileen on tutkittu vuosikymmenien ajan pienten yksiköiden vedenkäsittelytekniikkana. Toisin kuin radon, sen lyhytikäiset hajoamistuotteet ovat kemiallisesti hyvinkin reaktiivisia. (Vesterbacka ym., 2005). Yhdyskuntien pohjavesilaitoksilla hyödynnetään yleensä irtomaakerrosten pohjavettä, jossa radonpitoisuudet ovat varsin pieniä verrattuna kalliopohjaveteen, mediaanipitoisuuden ollessa vain 23 Bq/. Pohjavesilaitoksilla radonin pääasiallinen lähde on vedenkäsittelyprosessi, jolle ns. 32 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Radonin huoneilmassa tapahtuneen hajoamisen jälkeen sen ensimmäiset jälkeläiset Po-218 ja Pb-214 pyrkivät kiinnittymään ilmassa ensin hivenkaasuihin ja höyryihin, sitten aerosolien ja pienhiukkasten kanssa (Pagelkopf & Porstendörfer, 2003). Huoneilmassa radon kulkeutuu ilmavirtausten mukana ja mitattu radonpitoisuus määräytyy mittauspaikan ja ilmanvaihtonopeuden perusteella (kuva 2A ). Mahalaukussa limakalvo suojaa herkempiä kudoksia ruoansulatuskanavassa syntyvältä säteilyltä. Hyvin pieni, vain 20 Bq/. Myös suodattimien ilmahuuhtelu vapauttaa hetkellisesti radonia vedestä ilmaan. Hajoamissarjassa tapahtuu perättäisiä radioaktiivisia hajoamisia, joissa hajoava isotooppi muuttuu toiseksi alkuaineeksi. Radon on jalo kaasu, jonka puoliintumis aika on noin 3,8 vuorokautta. Radon ja sen hajoamistuotteet Radon (Rn-222) on radioaktiivinen kaasu, joka kuuluu luonnossa esiintyvään uraani-238:n hajoamissarjaan. Myöskään flotaation dispersioilmalla tai pintoja pitkin tapahtuvalla ylivalunnalla ei näyttäisi olevan merkitystä radonin vapautumisen kannalta. Radonin hajoamistuotteiden kulkeutuminen hengityksen mukana keuhkoihin voidaan varsin tehokkaasti estää tavanomaisella FFP2luokan hengityssuojaimella. Luoliin, tunneleihin ja näitä vastaaviin maanalaisiin tiloihin radonia kulkeutuu myös kalliopohjavedestä ja vapautuu suoraan kallioperästä. Radonia voi vapautua huoneilmaan myös rakennusmateriaalien kiviaineksesta. Radonkaasun liukoisuus veteen on kuitenkin heikko, minkä ansiosta radon pyrkii vapautumaan vedestä ilmaan. Sen sijaan sisään hengitetty radonkaasu ei jää keuhkoihin, vaan poistuu käytännössä kokonaan seuraavan uloshengityksen aikana. Näiden jälkeen radioaktiivinen hajoaminen pysähtyy lyijy-210:en, jonka radioaktiivinen hajoaminen on sen pitkästä puoliintumisajasta (22 vuotta) johtuen hidasta. Suomen vuosittaisesta 2 700 keuhkosyövästä voitaisiin välttää 100–170 tapausta, jos väestön radonaltistus pystyttäisiin pitämään matalalla tasolla (Kurkela ym. Kemiallisesti inertti atomi kulkeutuu tehokkaasti maaperän huokos ilman virtausten tai pohjaveden mukana. rakennusradon muodostaa taustapitoisuuden (kuva 2 ). Radon päätyy vesilaitosten huoneilmaan pohjavedestä Maaperän kiviainekseen sitoutuneen radium-226:n radioaktiivinen hajoaminen tuottaa radonia maaperän huokosilmaan ja pohjaveteen. Radonin terveysvaikutukset Radonin terveysvaikutuksista ainoastaan radonin ja keuhkosyövän välinen yhteys on kiistattomasti osoitettu useissa epidemiologisissa tutkimuksissa. Suomessa kalliopohjavedestä on mitattu radonia enimmillään useita kymmeniä tuhansia becquerelejä litrassa ja mediaanipitoisuus on 130 Bq/?. Suomessa on arvioitu yli 30 000 työntekijän altistuvan työpaikoillaan viitearvoa suuremmalle radonpitoisuudelle (Kojo ym., 2023). Radonatomin hajoaminen tuottaa sarjan lyhytikäisiä jälkeläisiä (polonium-218, lyijy-214, vismutti-214 sekä polonium-214), joiden puoliintumisajat vaihtelevat millisekunneista vajaaseen puoleen tuntiin. On syytä korostaa, että radonia ei juuri lainkaan vapaudu suoraan vesialtaasta vapaan vesipinnan läpi tai hitaassa laminaarisessa virtauksessa. Radio aktiivisia uraanin ja toriumin isotooppeja varastoitui maankuoreen jo miljardeja vuosia sitten, kun maapallo syntyi. Radonin vaarallisuus perustuu radonin lyhytikäisten hajoamistuotteiden kulkeutumiseen sisään hengitetyn ilman mukana ja niiden kiinnittymiseen hengityselimiin ja erityisesti herkkään keuhkokudokseen. ja 95 % pitoisuuksista jää alle 180 Bq/. Muodostuneen hiukkasen koko ja muoto vaikuttavat niiden kulkeutumiseen ilmavirtausten mukana ja laskeutumiseen pinnoille (Porstendörfer, 1994), sekä kulkeutumiseen sisäänhengityksen mukana hengityselimiin. Rakennuksiin radonkaasu kulkeutuu tyypillisesti alapohjarakenteiden läpi huokosilman kuljettamana. Radonia vapautuu vedestä ilmaan, kun radonpitoinen vesi ja ilma pääsevät turbulenttisesti sekoittumaan. Vedenkäsittelyprosessissa radonkaasu pyrkii vapautumaan vedestä ilmaan. Tyypillisiä radonia vapauttavia prosessiyksiköitä ovat erilaiset ilmastimet, ylivuotopadot ja vedenpinnan yläpuoliset putkien purkautumispaikat. Keuhkoissa radioaktiivisen hajoamisen tuottama energia pääsee kohdistumaan suoraan keuhkosoluihin, jolloin solun DNA voi vaurioitua. pohjaveden radonpitoisuus voi aiheuttaa yli 2 000 Bq/m³ radonpitoisuuden sisäilmaan, vaikka laitoksella on käytössä koneellinen ilmanvaihto ja tavanomainen ilmanvaihtonopeus (Tyrväinen ym., 2023b). Tyypillisesti radonaltistus tapahtuu asunnoissa ja työpaikoilla. 2023). Myös juomaveden mukana nielty radon poistuu keuhkoverenkierron tai ruoansulatuksen kautta. Radon on tilastollisesti yhdistetty 2 % kaikista syöpäkuolemista Euroopassa (Darby ym., 2004)
Prosessivirtaama ja vedestä ilmaan vapautuva radonvirtaus ovat suoraan verrannollisia keskenään. Kuten kuvasta 3 havaitaan, työntekijän saaman säteilyannoksen kannalta on ensiarvoisen merkittävää, ajoittuuko työn tekemisen ajankohta matalan vai korkean radonpitoisuuden jaksolle. rakennusradon (A) edustaa taustapitoisuutta. Radon kulkeutuu rakennusten huoneilmaan yleensä maaperän huokosilmasta alapohjarakenteiden läpi sekä vapautuu rakennusmateriaaleista (A). Kuva 2. Uuden aktiivihiilen kyky adsorboida radonia on moninkertainen verrattuna useamman vuoden käytössä olleeseen hiileen. Esimerkki pohjavesilaitoksen prosessivirtaaman ja huoneilman radonpitoisuuden vaihtelusta kolmessa mittauspisteessä. 33 Vesitalous 3/2025 VESIHUOLTO. On myös yleistä, että vesilaitosta käytetään vakiovirtaamalla, mutta laitosta pysäytetään ja käynnistetään päivittäin vesitornin täyttöasteen perusteella. Kuva 3. Pohjavesilaitoksilla radon on peräisin pohjavedestä, mistä se vapautuu huoneilmaan vedenkäsittelyprosessista (B), ja ns. Tämän seurauksena huoneilman radonpitoisuus seuraa prosessivirtaaman muutoksia pienellä, ilmanvaihtonopeudesta johtuvalla viiveellä (kuva 3 ). Oman huomionsa ansaitsee myös tilanne, jossa vesilaitoksen käyttöaste vaikkapa kaksinkertaistetaan tavanomaisesta esimerkiksi toisen laitoksen seisokin tai verkostohäiriön takia. Huoneilman radonpitoisuus vaihtelee sekä prosessivirtaaman (1) että ilmavaihtonopeuden (2a-2b) perusteella. Kun hiilen kyky adsorboida radonia heikkenee, alkaa huoneilmaan päätyvä radonvirtaus kasvamaan (Tyrväinen ym., 2023a; Tyrväinen ym., 2023b). On tunnettua, että yhdyskuntien vedenkulutuksessa esiintyy erilaisia tunti-, vuorokausija vuodenaikavaihteluja, joiden mukaan pohjavesilaitoksen prosessivirtaamaa säädetään. Vedenkäsittelyprosessin alkuun sijoitettu ilmastus tai otsonointi, joka on tuuletettu suoraan ulkoilmaan, voi samalla vähentää huoneilmaan päätyvää radonvirtausta. Myös prosessin alkuun sijoitettu, ympäristökemikaalien poistamiseen tarkoitettu aktiivihiilisuodatus adsorboi itseensä samalla radonia. Radonpurkilla tehty seulontamittaus ilmoittaa sisäilman radonpitoisuuden ainoastaan pitkän aikavälin keskiarvona (3)
Parhaassa tapauksessa radonpitoinen ilma johdetaan suoraan ulkoilmaan radonin vapautumisalueilta kohdepoistojen avulla, samalla huoneen ilmanvirtaukset suunnataan puhtailta alueilta radonin vapautumisalueiden suuntaan. Kaikenlaiset puhaltimet ja ilmankuivaimet sekoittavat radonpitoisen ilman helposti koko huonetilaan. Pelkkä altaiden kattaminen ei estä tehokkaasti radonin leviämistä huoneilmaan, ellei radonpitoista ilmaa samalla tuuleteta katteen alta ulkoilmaan. Näissä kohteissa suositellaan koneelliseen ilmanvaihtoon siirtymistä, mikä on perusteltua myös energiatehokkuuden näkökulmasta. Koska pohjavesilaitoksilla sisäilman radonpitoisuus vaihtelee voimakkaasti, valvontamittaukseen yleisesti käytetty Kuva 4. Nämä radonin vapautumisalueet voidaan myös osastoida erilleen muista prosessitiloista ja johtaa radonpitoinen ilma suoraan ulos. Toinen esimerkki pohjavesilaitoksen prosessivirtaaman ja huoneilman radonpitoisuuden vaihtelusta. 34 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Katteen alla ilman radonpitoisuus voi nousta erittäin korkeaksi, ja esimerkiksi vedenpinnan vaihtelun aiheuttama pienikin paine-ero riittää siirtämään radonpitoista ilmaa rakenteiden ja katteen raoista. Annoslaskenta edellyttää lisäksi työajan seurantaa. Kuten edellä on esitetty, vedenkäsittelyprosessista radon vapautuu huoneilmaan tietystä prosessivaiheesta tai prosessialueelta. Radonpitoisuuden mittaus Radonpitoisuuksia mitataan, jotta pystytään määrittämään työntekijöiden saama säteilyannos. Vanhoilla pohjavesilaitoksilla on voitu käyttää painovoimaista ilmanvaihtoa, jonka yhteydessä saatetaan käyttää tuloilman lämmityspuhallinta. Vesilaitosten ennakoivaan kunnossapitoon ja laitosten käyttöön liittyvät työt koostuvat tyypillisesti lyhyistä käynneistä eri laitoksilla ja laitostiloissa, työssä liikutaan rakennuksista sisään ja ulos. Huoneilman radon ja ilmanvaihto Ilmanvaihdon toteutuksella ja ilmanvaihtonopeudella on suuri merkitys huoneilman radonpitoisuuteen ja huoneen sisäisten pitoisuuserojen muodostumiseen. Ilmanvaihdon suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota erityisesti työalueiden sijoittumiseen suhteessa huoneen ilmavirtoihin. Useilla työpaikoilla energiatehokkuuden ja säteilysuojelun vaatimusten välinen ristiriita on ratkaistu käyttämällä tehokkaampaa ilmanvaihtonopeutta silloin kun tiloissa työskennellään, ja pienempää ilmanvaihtonopeutta muina aikoina. Rakennuksen energiatehokkuus ja riittävä ilmanvaihtonopeus radonin poistamiseksi ovat keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Kuvasta 3 on nähtävissä, kuinka ilmanvaihtokoneen yhden säätöaskeleen pienentäminen vaikuttaa radonpitoisuuteen ja radonin leviämiseen koko huoneeseen. Radonkaasu pystyy jopa kulkeutumaan tiettyjen tiivistemateriaalien läpi. Huonoimmissa tapauksissa koneellinen ilmanvaihto, yhdessä sisäilman virtauksia sekoittavien lämminilmapuhaltimien tai ilmankuivainten kanssa, levittää ja sekoittaa radonin huoneen koko ilmatilavuuteen. Ilmanvaihtonopeus painovoimaista ilmanvaihtoa käytettäessä jää helposti liian pieneksi radonin tehokkaan poistumisen kannalta. Tehostettu ilmanvaihtonopeus työaikoina pienentää työntekijän saamaa säteilyannosta ja muina aikoina pienennetty ilmanvaihtonopeus antaa mahdollisuuden säästää lämmitysenergiaa. Menetelmä soveltuu hyvin myös vesilaitoksille (kuva 4 ), kunhan poikkeavina työaikoina ilmanvaihtonopeutta voidaan helposti lisätä ja tätä mahdollisuutta myös käytetään
Publications of the University of Eastern Finland, Dissertations in Science, Forestry and Technology no 60. J. 35 Vesitalous 3/2025 VESIHUOLTO. Näitä ei kuitenkaan suositella käytettäviksi vesilaitoksilla, koska sähköisten mittalaitteiden vasteajat ovat aivan liian pitkiä mittaamaan radonpitoisuutta lyhyillä työkäynneillä, eikä kaikkien laitteiden mittausalue ole riittävän laaja maksimipitoisuuksille. (2024). Tyrväisen (2024) väitöskirjassa ehdotetaan kolmiportaista mittauskäytäntöä: 1) Seulontamittaus integroivalla radonpurkilla soveltaen alhaisella puuttumisrajaa (esim. BMJ, DOI: 10.1136/bmj.38308.477650.63. Kurkela, O., Nevalainen, J., Pätsi, S.-M. (2023). integroiva pitkäaikaismittaus (esim. Health Physics, 125(2): 92?101. Vesterbacka, P., Mäkeläinen, I. Atmospheric Environment, 37: 1057–1064. Radon Exposure Concentrations in Finnish Workplaces. Markkinoilla on erityyppisiä työntekijän mukana kuljetettavia radonmittareita, joiden tarkoitus on mitata yksittäisen työntekijän saama säteilyannos. Käytännössä tämä merkitsee työtilojen radonsaneerauksia tai työskentelyaikojen lyhentämistä tai hengityssuojainten käyttöä riskiolosuhteissa. Pagelkopf, P. STUK:n radonpurkki) ei huomioi laitoksen käyttöön liittyvää radonpitoisuuden ajallista vaihtelua. Säteilyturvakeskus selvittää parhaillaan vesilaitosympäristöön parhaiten soveltuvaa mittauskäytäntöä, jonka perusteella työntekijän saaman vuosiannokseen suuruus voidaan riittävän luotettavasti laskea. Radon voidaan havaita huoneilmasta vain mittaamalla. & Naarala, J. Tässäkin mittauskäytännössä jää epävarmuus sen suhteen, kuinka hyvin mittauspaikat vastaavat työn tekemisen olosuhteita ja kuinka hyvin laskennassa käytetyt työajat vastaavat todellisuutta. Radiation and Environmental Biophysics (2023) 62:35–49. Väliraportti: Sisäilman radon vesilaitoksilla, kevät 2024. Natural radioactivity in drinking water in private wells in Finland. STUK 8/6510/2023. (2024). Työnantajan velvollisuus on mitata ja tunnistaa työntekijän alistuminen radonille sekä vähentää työntekijän altistumista korkeille huoneilman radonpitoisuuksille. ym. (2003). Radon transport to indoor air in groundwater plants as a byeffect of different water treatments. Kojo, K., Turtiainen, T., Holmgren, O. 300 Bq/m³). & Turtiainen, T. Jeminen, S., Joenvuori-Arstio, J., Perälä, M., ym. (1994). Mittauksen lisäksi tarvitaan luotettava työaikakirjanpito tai sähköinen kulunvalvonta. (2023b). Groundwater radon and radon progeny in the water treatment process and in indoor air. 2) Jos seulonnan viitearvo ylittyy, tehdään 1–3 viikkoa kestävä jatkuvatoiminen mittaus ja työaikakirjanpito. (2005). Radiation Protection Dosimetry, 113(2): 223– 232. Kiinteiden mittalaitteiden kalibrointikäytäntö tulee määritellä. Water Supply, 24(1): 288–303. Can activated carbon filtration of groundwater cause radiation safety problems. & Arvela, H. Radonmittausta suunnitellessa on kiinnitettävä erityistä huomiota radonmittalaitteiden sijoitteluun. Hyväksytty enimmäisarvo voisi olla esimerkiksi 250 000 Bq h/m³·v (eli 50 % työntekijän maksimisäteilyaltistuksesta 500 000 Bq h/m³·v). (2023a). Porstendörfer, J. Lopuksi Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jonka lyhytikäiset hajoamistuotteet aiheuttavat keuhkosyöpää. Tyrväinen, J., Naarala, J. Vesilaitosten olosuhteissa ilmanvaihto saattaa muodostaa suuriakin huoneen sisäisiä radonpitoisuuden eroja (Tyrväinen ym., 2023b). Tyrväinen, J., Turtiainen, T. 3) Jos jatkuvan mittauksen viitearvo ylittyy, tulisi tilat varustaa jatkuvatoimisella kiinteällä radonmittauksella ja työntekijän säteilyaltistus lasketaan käyttäen työnaikaista todellisia huoneilman radonpitoisuuksia. Lähteet Darby, S., Auvinen, A., Barros-Dios, J.M., ym. (2004). Mukana kuljetettavia mittareita ei ole myöskään tyyppihyväksytty vaativiin ja äkillisesti muuttuviin ilmankosteusja lämpötilaolosuhteisiin, altistumiseen roiskeille tai kuljetettavaksi mukana jopa talviolosuhteissa. Radon in homes and risk of lung cancer: collaborative analysis of individual data from 13 European case-control studies. Journal of Water Process Engineering, 56: 104408. Aerosol Sci., 25(2): 219-263. Tulosta tulee arvioida suhteessa laitoksen käyttöasteeseen ja mittausjakson aikaiseen ilmanvaihtonopeuteen. & Kurttio, P. Lung cancer incidence attributable to residential radon exposure in Finland. & Portendörfer, J. Neutralisation rate and the fraction of the positive 218Po-clusters in air. Properties and behaviour of radon and thoron and their decay products in the air. (2023). Oleellista mittauksen suunnittelussa on sijoittaa mittalaitteet hengityskorkeudelle, keskeisille työalueille yleensä poistoilmaventtiilien puolelle. Tyrväinen, J. Tästä seuraa, ettei tuloksen perusteella voi myöskään luotettavasti laskea työntekijän saamaa säteilyannosta
TUIJA LAAKSO TkT, Ramboll ja Aalto-yliopisto tuija.laakso@ramboll.fi Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Rambollilla ja tutkijatohtorina Aaltoyliopistossa. Ohjeistusta voidaan käyttää tukena myös silloin, kun kuntotutkimuksia toteutetaan omana työnä. Lisäksi sovitaan, miten mahdollisten lisätöiden kanssa menetellään. Vaihe 6 sisältää myös tulosten hyödyntämisen kuten uuden vuotavuustiedon käytön jatkotutkimusten kohdentamiseen tai saneerauspäätösten tukena. Taulukon 1 vaiheet voivat koskea esimerkiksi jätevesiverkoston vuotavuuden määrittämistä. nykyisen ja tulevan saneeraustarpeen arvioimiseksi. 36 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Vaiheessa 2 päätetään kilpailutuskriteerit, jollaisia voivat olla esimerkiksi kuntotutkimushenkilöstön kokemus alalta ja laitteiston sekä tulostiedostojen halutut määrittelyt (kuvanlaatu, tietojen toimitustapa, paikkatietomuoto) ja tulosten esitystapa. Vaiheessa 6 tulokset käydään yhdessä läpi ja kuntotiedot vuotavuudesta tallennetaan tilaajan tietojärjestelmään kohdekohtaisesti. Kuntotutkimuksen vaihe Vaiheen sisältö 1. Taulukossa 1 on esitetty, mistä nämä vaiheet koostuvat. Hyödyntämiskelpoisessa muodossa tallennettu kuntotieto mahdollistaa helpon visualisoinnin ja monipuolisen jatkohyödyntämisen ja yhdistelyn muuhun verkostoa koskevaan tietoon. Kuntotutkimusprojektin vaiheet. Sopimus Vastuunjako, lisätöiden käsittely 4. Kuntotutkimusprojektin vaiheet ja tutkimusten hankinta Tyypillinen kuntotutkimusprojekti voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin: Kuntotutkimuksen laajuuden ja tavoitteiden määrittäminen, hankinta-asiakirjojen laatiminen, sopimuksen laatiminen, valmistelevat työt, tutkimuksen toteutus ja kuntotiedon dokumentointi sekä tulosten hyödyntäminen. Laajuuden ja tavoitteiden määrittäminen Selkeän ongelman ja haluttujen tulosten määrittäminen 2. Kuntotutkimushankintoihin laadittu ohjeistus ja asiakirjapohjat Kuntotutkimusprojektin läpiviennin ja hankinnan tueksi on nyt saatavilla ohje ja keskeiset asiakirjapohjat osana Vesilaitosyhdistyksen monistesarjaa. Tässä vaiheessa pidetään projektin aloituskokous urakoitsijan ja tilaajan kesken. Vaiheessa 3 tehdään valitun urakoitsijan kanssa selkeä vastuunjako maastotöiden, työturvallisuuden ja liikennejärjestelyiden osalta. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston, kahdeksan vesihuoltolaitoksen ja Suomen Vesihuoltoosuuskunnat ry:n rahoittamassa projektissa hahmoteltiin, millaisia vaiheita kuntotutkimusprojekti sisältää ja mitä näissä vaiheissa tulisi huomioida. Vaiheessa 1 määritetään aluerajaus (esimerkiksi pumppaamon valuma-alue), jossa vuotavuutta halutaan selvittää. Valmistelevat työt Lähtöaineiston valmistelu, tiedonsiirto, maastotyöt 5. Projektissa laadittiin hankinta-asiakirjapohjat, joita vesihuoltolaitos voi hyödyntää, mikäli se teettää vesijohtojen ja jätevesiviemäreiden kuntotutkimuksia ulkopuolisella urakoitsijalla. Toteutus ja dokumentointi Dokumentointitapa, havainnot ja luokittelu 6. HENRI HÄSÄ DI, Ramboll henri.hasa@ramboll.fi Kirjoittaja toimii vesihuollon suunnittelijana Rambollilla. Tulosten hyödyntäminen Tulosten läpikäynti, kuntotiedon tallennus asiakkaan järjestelmiin, jatkotoimenpiteet Taulukko 1. S uomen vesihuoltoverkostot ikääntyvät ja niiden kuntoa on tärkeää selvittää mm. Vaihe 4 sisältää maastossa tehtäviä valmistelevia töitä kuten kaivojen etsiminen ja esiin kaivaminen sekä lähtöaineiston käsittely haluttuun muotoon. Vaiheessa 5 suoritetaan varsinainen kuntotutkimus, jonka tulokset raportoidaan aiemmin määritetyllä tavalla (esimerkiksi kaivon ja putken kuntotieto asteikolla 1–4). Hankinta-asiakirjat Kilpailutuskriteerit, työn toteutuksen ja tietoturvan laatuvaatimukset 3
Se edellyttää, ettei hankintoja saa keinotekoisesti pilkkoa tai yhdistellä hankintalain soveltamisen välttämiseksi. Kuva 1. Palveluntarjoajan kanssa laaditaan tietojenluovutussopimus ja/tai salassapitosopimus ja muodostetaan käsitys palveluntarjoajan turvallisuuden hallinnan tasosta esimerkiksi palveluntarjoajan tietoturvaja tietosuojapolitiikan pohjalta. Osa kuntotutkimusmenetelmistä, kuten viemärikuvaukset, ovat vakiintuneessa käytössä, kun taas toisten käytöstä on vasta vähän kokemusta. Käytetään, jos hankinnan tarpeita ei voida täyttää ilman neuvottelua, tai jos hankinta on monimutkainen tai innovatiivinen Hankintojen kilpailutuksessa eri kokoisissa hankkeissa on huomioitava hankintojen suuruusluokat: pienhankinnat, kansalliset kynnysarvot ylittävät hankinnat, EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat sekä erityisalojen kynnysarvot ylittävät hankinnat. Hankintoihin liittyvä säätely Kuntotutkimusmenetelmien kirjavuus ja palveluntarjoajien määrä aiheuttavat sen, että kuntotutkimusten hankintatavatkin käytännössä vaihtelevat. Hankinnan jakaminen pienempiin osiin voidaan tehdä vain silloin, kun siihen on taloudelliset tai teknilliset perusteet. Tällaisia ovat esimerkiksi tarjouspyyntökirje, määräja yksikköhintaluettelo ja sopimus. Kuntotutkimusprojektit jäävät usein pienhankintojen kynnysarvon alle. Ohjeen liitteenä on mallit keskeisille asiakirjoille, joita tarvitaan tarjouspyynnön ja sopimuksen tekemiseen. Lähtökohtaisesti käytetään avointa menettelyä , jossa kuntotutkimuksen hankinta kilpailutetaan avoimesti kaikille toimijoille. Lisäksi eri menetelmät tuottavat tietoa kunnosta eri näkökulmista. Esimerkki jätevesiverkoston vuotavuuden tutkimustulosten esittämisestä ja luokittelusta. Kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa sovelletaan yleistä hankintalakia, kun taas erityisalojen kynnysarvot (443 000 euroa) perustuvat EU-direktiiviin. Pienhankinnoissa (alle 60 000 euroa), ei sovelleta hankintalakia, mutta kilpailutus tulee silti toteuttaa avoimuuden ja tasapuolisuuden periaatteiden mukaisesti. Julkisissa hankinnoissa on sovellettava pilkkomiskieltoa. Putkiosuuksien kuntoluokat on visualisoitu eri värein. Sujuva tiedonjako ja tietoturva Kuntotutkimuksia teetettäessä jaetaan verkostoa koskevaa tietoa ja sitä saatetaan siirtää vesihuoltolaitoksen ja palveluntarjoajan välillä sekä esittää vesihuoltolaitoksen oman ympäristön ulkopuolella. Vesijohtojen ja viemäreiden kuntotutkimuksia on hyvin erilaisia. 37 Vesitalous 3/2025 VESIHUOLTO. Silloin, kun kuntotutkimuksia teetetään ulkopuolisella urakoitsijalla, tarvitaan hankinnan yhteydessä monenlaisia asiakirjoja. Muita mahdollisia hankintatapoja ovat: • Suorahankinta: Poikkeus kilpailuttamisesta tietyillä perusteilla, kuten kiireellä tai teknisillä syillä • Puitejärjestely: Sopimus yhden tai useamman toimittajan kanssa tiettyjen ehtojen vahvistamiseksi ennalta, yleensä enintään neljän vuoden ajaksi • Neuvottelumenettely: Ilmoitus, jonka perusteella neuvotellaan hankintasopimuksen ehdoista toimittajien kanssa. Tiedon jakamisen sujuvuuteen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä se tukee koko projektin sujumista. On hyvä muistaa, että jäteveden poisto ja käsittely kuuluvat erityisalojen hankintadirektiivin piiriin vain, mikäli jäteveden poistoa ja käsittelyä tai hulevesiviemäröintiä harjoittava yksikkö toteuttaa kyseisiä tehtäviä myös talousvesihuoltoon liittyen. Myös tietoturvan huomiointi on keskeistä kuntotutkimusprojektin kaikissa vaiheissa: aineistoa luovutettaessa ja kuntotutkimuksia vastaanotettaessa sekä esimerkiksi, jos tuloksia esitetään vesihuoltolaitoksen oman ympäristön ulkopuolella. Kuvassa 1 on esitetty esimerkki jätevesiverkoston kuntotutkimustulosten mahdollisesta visualisoinnista. Erityyppisten kuntotutkimusten yhteydessä mallipohjia voi muokata kuhunkin kuntotutkimusprojektiin sopivaksi. Perusteet on pystyttävä näyttämään toteen
Laboratorion näyteanalyysitietojen lisäksi laskentaan tarvitaan myös käyttömittaustietoja. Toisinaan lokajätteillä on kokonaan oma välppäys ja tulolinja, jolloin näytteenotto, mittaus ja laskennallinen lisääminen tulokuormaan on ainakin periaatteessa mahdollista. Määrällisen vaihtelun lisäksi laadullinen vaihtelu on tälle jakeelle tyypillisesti suurta (Vesilaitosyhdistys, 2016). Tutkimussuunnitelma Näytteenotto TOIMENPITEET Tulosten hyödyntäminen Tietojen käsittely Tiedon siirto ja rekisteröinti Mittaustulosten tarkistus Ominaisuuksien mittaus Näytteiden kuljetus ja käsittely Viemäriverkoston ulkopuoliset lokajätteet Sakoja umpikaivolietteiden huomioiminen tulokuormituksen määrittelyssä ei ole yksiselitteistä. Pienten laitosten hankaluudet korostuvat, koska sakoja umpikaivolietteillä voi olla erittäin suuri merkitys tulokuormaan – joskus jopa useita kymmeniä prosentteja kokonaisuudesta. Kommunikaatiokatkokset voivat aiheuttaa virheellisiä tuloksia ja turhaa työtä prosessin eri vaiheissa. Suunnittelusta, näytteenotosta, logistiikasta, analysoinnista ja tietojen käsittelystä sekä hyödyntämisestä vastaavat kustakin mahdollisesti erilliset tahot ja henkilöt (ks. Riittävä dokumentointi prosessin eri vaiheista on tärkeää, jotta varmistetaan jatkumo ja henkilöistä riippumaton systeemin toiminta. 40 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Tällöin kyseiset jakeet ovat edustavasti mukana myös tulevan jäteveden näytteessä ja tulokuormituksessa. Henkilövaihdoksiin liittyy tarkkailukokonaisuuden hallinnan kannalta riskejä. Viemäriylivuotojen ja verkosto-ohitusten kasvava vaikutus päästöihin Merkittävä vaihtelua aiheuttava tekijä päästötiedon tuottamisessa yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilla on viemäriTutkimusketju. Lokajätteiden huomiointi tulevan jäteveden näytteenotossa on hankalampaa silloin, kun vastaanotto tapahtuu puhdistamolla sijaitsevalla purkupisteellä. Näkökulmia ”ennen vai jälkeen” voidaan perustellusti esittää suuntaan ja toiseen. Tämä aiheuttaa tuloksiin sattumanvaraisuutta. Luotettava tarkkailutieto vaatii syntyäkseen hyvää yhteistyötä ja kommunikointia eri vaiheiden ja osapuolten välillä. Viestintä ja tiedonkulun tärkeys Tiedonkulku tarkkailun osapuolten välillä on erittäin tärkeää tarkkailutoiminnan koostuessa erilaisista osakokonaisuuksista. Sakoja umpikaivolietteiden vastaanotto voi olla sesonkimaista, jolloin niiden vaikutus voi tulla ajoittain yliedustettuna tulokuormaan. Tietokatkokset voivat aiheuttaa ongelmia luotettavuuteen koko tutkimusketjun aikana. Samat toimintamallit tulee olla käytössä kaikilla tarkkailutehtäviä toteuttavilla vakihenkilöillä ja sijaisilla. Poikkeaman sattuessa tulee informoida muita osapuolia tapahtuneesta sekä korjata virheet mahdollisuuksien mukaan. Usein lokajätteiden vastaanotto puhdistamolle tapahtuu jo verkostoalueella puhdistamon ulkopuolella, jolloin ne sekoittuvat tasaisesti muuhun jäteveteen ja tulokuormaan. Esimerkkinä näytelogistiikan tietokatkoksen aiheuttama analysoinnin aloituksen viivästyminen, joka voi aiheuttaa virhettä näyteanalyysien tuloksiin ja johtaa koko tarkkailukerran tulosten hylkäämiseen epävarmuustekijöiden vuoksi. Lokajätteet voidaan ohjata muun jäteveden joukkoon ja tulevan jäteveden näytepaikka voi sijaita ennen tai jälkeen vastaanottopisteen. kuvaaja alla )
SFS-ISO 566710:2020:en. Järjestelmät tulee saada paremmin tukemaan koko vesihuoltokentän toimintaa. Päästötietojen laadunvarmistus vaikuttaa tässä katsannossa haavoittuvalta. Vesilaitosyhdistys (2016). Tarkkailun käytännön toteutuksissa esiintyy vaihtelua. Kirjallisuus Suomen standardisoimisliitto (2020). Sähköpostitiedonanto, vesihuoltotilastot 2022. Päästötiedon laskentaja raportointimallitkaan eivät ole täysin yhdenmukaisia. YLVA:an raportoitujen tietojen hyödyntäminen ympäristöhallinnon ulkopuolellakin pitäisi olla mahdollista. Tarkkailussa muodostuvaan päästötietoon voi luottaa ja valvonta toimii. Kokonaiskuva on luotettava, mutta kehityskohteitakin löytyy Puhdistamotarkkailu on kokonaisuutena arvioiden Suomessa luotettavasti toteutettu. Lainsäädännön uudistus toiminee ajurina myös raportointijärjestelmän kehittämiselle. Tällä hetkellä YLVA-aineistoon ei ole pääsyä ja kerätty tieto jää tältä osin hyödyntämättä. Ympäristöhallinto (2011). Kankea lomakemuotoinen raportointi, tietojen syöttäminen käsin sekä heikot tiedon hyödyntämismahdolliset tekevät raportoinnista ajoittain turhauttavaa. KVVY 1/4 42 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO KVVY Tutkimus Oy Vesihuoltolaitosten ykköskumppani Ympäristövastuuta yhdessä Tutustu palveluihimme Ota yhteyttä: myynti@kvvy.fi, 03 246 1301. Raportoinnin haasteita lisää myös puutteellinen integraatio eri järjestelmien välillä. Tilastotietojen ja vertailulukujen hyödyntäminen tulisi olla mahdollista vesihuollon toimijoille, mutta nykytilanteessa laitokset eivät pääse käsiksi edes omaan päästödataansa. Järjestelmiä tulee kehittää ja päästötarkkailun tiedot tulee saada helpommin raportoitua, järjestelmien tulee keskustella paremmin keskenään ja muodostuva aineisto on oltava alan toimijoiden hyödynnettävissä. Tarve uudistuksille ja kehittämiselle on selvä. etenkin silloin kun siirtoa ei tehdä järjestelmien kautta suorasiirtoina. Uuden yhdyskuntajätevesidirektiivin toimeenpano tuo mukanaan muutaman vuoden kuluessa uusia vaatimuksia päästötiedon kokoamiselle. Teollisuusjätevesiopas. Tarve järjestelmien sujuvalle toiminnalle sekä päästötiedon hallinnalle tulee korostumaan. Yhdyskuntajätevesien puhdistuslaitosten päästöjen seuranta ja raportointi – hyvien menettelytapojen kuvaus. Silti, parantamisen varaakin on. Turhautuminen voi vähentää raportointiin liittyvää motivaatiota ja johtaa päästötiedon luotettavuuden heikentymiseen. Water quality, Sampling, Part 10: Guidance on sampling of waste water. Päästöjen seurannan ja raportoinnin menettelytapojen kuvauksen päivittämiselle on selvä tarve, kun uutta yhdyskuntajätevesidirektiiviä toimeenpannaan kansalliseen lainsäädäntöömme. Toimintamallien yhdenmukaistamista tarvitaan. Ympäristöministeriö (2025). Tiedot kyllä saadaan järjestelmään, mutta herää kysymys, miten hyvin tiedot pitävät paikkansa ja miten tietoja hyödynnetään. Manuaalinen tietojenkäsittely ja tietojen syöttäminen käsin lisäävät virheiden mahdollisuuksia
Kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan sekä tarpeen mukaan ryhtyä toimenpiteisiin vesihuoltopalvelun saa ta vuuden turvaamiseksi. Vesihuoltolain uudistuksessa halutaan varmistaa, että vesihuollon kriittinen infrastruktuuri ei siirry yksityiseen omistukseen. Suomen keskitetystä vesihuollosta valtaosa on nykyisin kuntien omistuksessa. Vesihuolto on yhteiskunnalle elintärkeä toiminto. Toimiva vesihuolto on elinehto. Tästäkin syystä on perusteltua, että vesihuollon omistuksen säilyminen kunnilla varmistetaan. Osuuskuntatoiminta on mahdollista jatkossakin. Julkisen sektorin rooli kestävien vesihuoltopalvelujen turvaamisessa on keskeinen. Yksityinen omistus voi johtaa vesihuollon palvelutason heikkenemiseen ja asiakasmaksujen kohtuuttomaan kasvuun. Kuntien vesihuollon omistuksen säilyttämisvelvollisuus merkitsee isoa rajoitetta perustuslain turvaamaan kuntien itsehallintoon, mutta rajoitteelle löytyy vahvat perusteet. 43 Vesitalous 3/2025 VESIHUOLTO. Myös asiakasomisteisilla vesihuolto-osuuskunnilla on merkittävä rooli keskitetyn vesihuollon palvelujen tuottamisessa, etenkin maa seudulla, jonka elinvoimaisuus on Suo men kokonaisturvallisuuden kannalta keskeistä. Alueellisen yleis suunnittelun lisäksi lakiin lisätään säännöksiä kunnan vesihuoltosuunnitelmasta ja vesihuolto laitoksen omaisuudenhallintasuunnitelmasta. Vesihuol lon turvaaminen on yhteiskunnan turvallisuus strategian mukainen tehtävä, mistä on huo lehdittava kaikissa olosuhteissa. Kansalaisaloite oli neljäs eduskunnan hyväksymä aloite ja toistaiseksi ainoa koskaan yksimielisesti hyväksytty, mikä korostaa vahvaa tukea aloitteelle. Kiinteistöjen velvollisuutta liittyä vesihuoltolaitoksen verkostoon selkey tettäisiin niin, että vuonna 2014 lakiin sisälly tetyt taajaman ulkopuolisia alueita koskevat poikkeukset poistettaisiin laista lukuun ottamatta kiinteistöä, jolla ei ole vesikäymälää. Kansainväliset kokemukset osoittavat, että luonnollisena monopolina toimivan vesihuollon yksityistämiseen liittyy riskejä. Lainsäädäntötyö on toteutettu laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Vesihuoltolain uudistuksella turvataan vesihuoltopalvelun toimintavarmuutta Vesihuolto on välttämättömyyspalvelu, johon liittyy vahvoja ihmisoikeusja perusoikeusnäkökohtia. Vesihuoltolakiin esitettyjen muutosten avulla saadaan vesihuoltopalvelun toimintavarmuus turvattua ja häiriönsietokykyä parannettua. Toimijoiden näkökulmasta lainsäädäntöä yhdenmukaistetaan ja siiloja poistetaan muuttamalla vesihuoltolaitoksen määritelmää siten, että se olisi yhdenmukaisempi terveydensuojelulain talousvettä toimittavan laitoksen määritelmän kanssa. Nyt toteutettava vesihuoltolain uudistus on pitkän esivalmistelun tulos ja se toteuttaa hallitusohjelman kirjausta vesihuollon turvaamisesta ja kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelmaa, sekä toimeenpanee Vesi on meidän -kansalaisaloitteen. Lainsäädäntömuutoksilla tarkennettaisiin myös vesihuoltolaitokselta edellytettävää varautumista häiriötilanteisiin. SARI ESSAYAH maaja metsätalousministeri E duskunta aloittaa käsittelemään hallituksen esitystä vesihuoltolain muuttamiseksi toukokuussa 2025. Vesihuoltolaki on ollut voimassa lähes 25 vuotta. Lailla varmistetaan julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen ja vesihuolto-omai suuden säilyminen kuntien omistuksessa Eduskunnan Vesi on meidän -kansalaisaloitteeseen pohjautuvan päätöksen edellyttämällä tavalla. Esityksellä vesihuollon suunnittelu järjestelmää ehdotetaan kehitettäväksi omai suuden hallinnan, yhteistyön ja toiminta varmuuden lisäämiseksi
”Itämerta pelastamassa” MIKA HALME KTM halmester@gmail.com Mika Halme on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. ”Itämerta pelastamassa”, sanoo Olavi Uusi-Autti työnkuvastaan Pietarin jäteveden puhdistuslaitoksessa. Koska oikea mittaaminen on jo ympäristönkin kannalta tärkeää, voisi tämä olla hyvä saattaa alan ihmisten tietoon. Viime vuosina hän on auttanut Olavi UusiAuttia keksintönsä tuotekehityksessä, tuotannossa ja kaupallistamiseen liittyvissä asioissa. P ietarin kaupunki tuottaa valtavat määrät jätevettä Itämereen. Laite on tätä nykyä käytössä jätevesilaitoksissa Suomessa ja Pietarissa. Rakentamisen jälkeen laitokseen jäi myös suomalaista työvoimaa, kuten Olavi Uusi-Autti. Vesialan työntekijöiden tekemät keksinnöt voivat olla todella merkityksellisiä. Puhdistunut pintavesi valuu altaan reunojen yli ja pääsee prosessissa eteenpäin. Hänen työuransa on liittynyt enimmäkseen tuotteiden ja prosessien kehittämiseen eri aloilla (kauppa, logistiikka, ITjärjestelmät). 2000luvun alussa Pietari laski Itämereen 800 000 kuutiota jätevettä vuorokaudessa. 44 www.vesitalous.fi Ajankohtaista. Kirjoituksen tarkoitus on saattaa laajempaan tietoon keksintö, joka on ollut useammalla vesilaitoksella käytössä jo vuosia, mutta jota ei ole ikinä markkinoitu. Itse asiassa ne voivat olla jopa niitä, joita lopulta oikeasti käytetään enemmän kuin sadoilla tuhansilla ostettuja laitteita. Laskeuttaminen ja lietepatjan valvonta Jätevedenpuhdistamoissa puhdistusprosessin perusajatus on laskeuttaa jäteveden sisältämä kiintoaines altaan pohjalle. Laitos oli moderni, mutta ei niin moderni, etteikö suomalaisella innovaatiolla olisi olennaisesti voitu parantaa ja helpottaa prosessia. On siis olennaista jatkuvasti mitata lietepatjojen paksuutta, jotta tiedetään, miten liete laskeutuu ja tunnistetaan mahdolliset Työntekijän innovaatiosta tarkkuutta lietepatjan mittaamiseen Jäteveden puhdistuslaitoksissa lietealtaiden koostumuksen mittaus on tärkeää, jotta puhdistusprosessi toimii oikein. Usein kirkkaan veden ja varsinaisen lietepatjan välissä on patja huonosti laskeutunutta kiintoainesta. Mikäli liete tulee selkeyttimissä liian vanhaksi ja tämän ”harmaan vyöhykkeen” paksuus kasvaa altaissa liian suureksi, kiintoaines voi päästä ylivuotoperiaatteella toimivista selkeyttimistä eteenpäin prosessiin. Olavi Uusi-Autti työskenteli teknisenä neuvonantajana Pietarin jätevedenpuhdistamoilla ja kehitti omien kokemustensa perusteella mittalaitteen, jolla mittaustarkkuutta ja sitä kautta kokonaisprosessia pystyttiin parantamaan. Käyttäjien kommenttien perusteella laite on kuitenkin ainoa, jolla saa lietepatjan asianmukaisesti mitattua. Vesialaan kirjoittaja on tutustunut vesilaitosten asiantuntijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa. Päästöjen mittakaava oli suomalaisittain valtava, ja koska intressit olivat yhteiset, Suomi avusti jätevedenpuhdistamon rakentamisessa Pietariin
•1976-1985 Perusyhtymän palveluksessa kehitysapuprojekteissa mm. säätötarpeet prosessissa. Kun Uusi-Autti sai kehitettyä laitteesta riittävän helppoja varmatoimisen, se otettiin puhdistuslaitoksella jatkuvaan käyttöön. Tällöin voidaan visuaalisesti nähdä koostumus eri kohdissa säiliötä. Putkeen otettava näyte on varmin tapa saada oikea kuva lietepatjan koostumuksesta. Näyteputkeen oli olennaista saada varmasti ja helposti toimiva sulkumekanismi, jotta näyte saadaan aina halutulta syvyydeltä. Näin mittausputkella voidaan tutkia myös esimerkiksi vesistöjen koostumusta eri syvyyksillä. Putki on myös mahdollista laskea muuhun syvyyteen lietealtaassa ja sulkea se niin että putkeen jäävä näyte saadaan halutusta kohdasta. Laite voitiin laskea altaan reunalta käsin lietealtaan pohjalle, jossa sulkumekanismi automaattisesti sulkee putken. Liete ja selkeyttimet on luonteeltaan sen tyyppisiä, että mittaussignaali voi usein häiriintyä ja estää luotettavan mittaustuloksen saamisen. Samaa metodia voidaan käyttää signaaliin perustuvien laitteiden optimointiin. Laitteen toiminnallisuus ja muotoilu on suojattu EU:n yhteisömallilla. Tarkimman tuloksen lietepatjan koostumuksesta antaa kuitenkin putki, johon saadaan otettua näyte lietteestä riittävältä syvyysväliltä. Mittapään pintaan kertyvä lika ja ilmakuplat voivat tehdä esimerkiksi ultraäänilaitteiden mittaustuloksista käyttökelvottomia. Mekanismin piti myös olla varmatoiminen, jottei näytettä valu putken päästä nostettaessa. Sillä saadaan riittävän korkea näyteotos, jossa lietteen koostumus pysyy samana kuin itse altaassa. Nigeriassa ja Tansaniassa. Tehtäviin kuului mm. Markkinoilla olevat mittalaitteet perustuvat useimmiten optiikkaan tai ääniaaltoihin. Tarkoitukseen sopivaa helposti käytettävää näyteputkea ei kuitenkaan löytynyt markkinoilta, joten Uusi-Autti alkoi kehittää sellaista itse. Uuden laitteen kehitys Uusi-Autti huomasi omakohtaisesti signaalipohjaisten laitteiden ongelmat työskennellessään teknisenä neuvonantajana Pietarin jätevedenpuhdistamoilla. Useiden kehitysversioiden jälkeen Uusi-Autti oli kehittänyt putken ja siihen sulkuventtiilin, joka toimi halutulla tavalla. Ultraääneen perustuvat mittalaitteet eivät myöskään ole immuuneja vedessä oleville esteille, kuten putkille ja kuljettimille. Täällä huomattiin, että digitaalisilla laitteilla ei saatu luotettavaa tulosta, jonka myötä kehitettiin uudet mittalaitteet. Se on nykyään osa säännöllistä mittausprosessiamme ja olemme olleet siihen oikein tyytyväisiä.” sanoo Kim Nyman , HSYn prosessi-insinööri. erilaiset koneiden ja laitteiden hankinta sekä huoltoja korjaustyöt. Käyttö laajeni nopeasti Pietarin jätevedenpuhdistamoilla, joilla Olavi Uusi-Autti työskenteli. laitteiden asennus, käyttö ja valvonta yhdessä prosessivastaavan kanssa. Sana kiiri myös Suomeen ja laite on tätä nykyä käytössä HSY:llä Viikinmäessä ja Espoossa sekä Jyväskylän jätevesilaitoksella. Olavi Uusi-Autti, eläkkeellä 45 Vesitalous 3/2025 Ajankohtaista. •1986-2003 teknikkona monenlaisissa projekteissa kotimaassa ja kansainvälisesti. Mitta-asteikosta selvisi tarkasti lietepatjan koostumus eri syvyyksillä. Käyttötarkoitukseen sopivaa helposti käytettävää näyteputkea ei kuitenkaan ollut valmiina markkinoilla. Lietteen kerrostumista ja sakeudesta oli saatava parempi, absoluuttinen kuva, jotta voitiin varmistua prosessin säätöjen oikeellisuudesta. Myös kiintoainekonsentraatiot vaihtelevat, mikä voi hankaloittaa signaalipohjaisten ja optisten laitteiden toimintaa. Liiallinen liete voi aiheuttaa myös laitteistovaurioita. Jos lietteen laskeutuminen epäonnistuu, se voi päästä prosessissa eteenpäin aina vastaanottavaan vesistöön saakka ja vahingoittaa luontoa. Tehtäviin ovat kuuluneet mm. Laitteita on markkinoilla kymmenkunta, joista noin viittä tuodaan Suomeen. Laitoksen on siis oltava jatkuvasti tilanteen tasalla sekä prosessin toimivuuden että laitteiston ja luonnon vuoksi. Mittausolosuhteiden haastavuudesta johtuen, sekä optiset että ääniaaltoihin perustuvat laitteet on syytä säännöllisesti kalibroida lietepatjan todellisen koostumuksen kanssa, jotta mittaustulokset pysyvät oikeina. •2004-2015 Teknisenä neuvonantajana YITYhtymän ja Skanskan jätevedenpuhdistamoprojektissa Pietarissa. Säätötoimenpiteitä ovat esimerkiksi pohjalietettä pois pumppaavien pumppujen tuoton lisääminen sekä kiintoainespartikkeleiden laskeutuvuuteen vaikuttavien kemikaalien annostelun muuttaminen. “Olemme käyttäneet laitetta jo vuosien ajan. Tällöin putkeen jää hyvin tarkka leikkaus altaassa olevasta lietteestä 2 metrin matkalta. Mittaaminen ja mittalaitteet Kaikki selkeyttimet mitataan yleensä viikoittain. Lisäksi signaalipohjaiset laitteet oli voitava kalibroida oikean näytteen avulla
JARMO J. Vastoin kaupungin alkuperäistä tavoitetta yksityinen yritys ei myöskään investoinut omia varojaan laitokseen, vaan sai tallinnalaisilta satoja miljoonia euroja (Peja & Vinnari, Vesihuollon yksityistäminen Suomessa kuriin jo 160 vuodessa. KATKO TkT, dosentti (rakennettu ympäristö), Vesihuoltopalveluiden tutkimusryhmä (CADWES), Tampereen yliopisto tapio.katko@tuni.fi 46 www.vesitalous.fi Ajankohtaista. Englannin yksityistettyjen vesiyhtiöiden kriisi tuli ilmi vuonna 2023, kun Thames Waterin toimitusjohtaja erosi ja ilmoitti, ettei yhtiö enää suoriudu 14 miljardin punnan veloistaan. Yksityisten operaattorien vesimaksut ovat noin 17–25 prosenttia korkeammat kuin julkisena palveluna tuotettu vesihuolto, vaikka palvelun laadussa ei ole tunnistettu eroja. Helsingin vesilaitos valmistui vuonna 1876 ja sitä hallinnoi muutaman vuoden saksalainen yritys, kunnes toimilupa siirtyi kaupungille vuonna 1880. Tuolloin Maailmanpankin johtava vesiasiantuntija myönsi, että ”me ja muut yliarvioimme sen, mitä yksityissektori voisi tehdä ja tekisi näin vaikeilla markkinoilla” (Hayward, 2003). Vesilaitosten yksityistämiseen liittyvä keskeinen kysymys on: Haluammeko edistää markkinataloutta vai luoda monopolimarkkinat. Thatcherin hallituksen yksi peruste vesilaitosten yksityistämiselle vuonna 1989 oli, että vesihuoltopalvelut tulevat sitä kautta halvemmiksi. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun vesilaitos oli Suomen ja Ruotsin veronmaksajien rahoilla ensin kunnostettu ja nykyaikaistettu osana lähialueiden ympäristöyhteistyötä. Vesihuollon yksityistämistä toteutettiin tai yritettiin toteuttaa monessa maassa jo 1800luvulla (Castro, 2025). Tallinna päätti yksityistää vesilaitoksensa vuonna 2001. Suomessa Tampereella tehtailija von Nottbeck ehdotti yksityistä vesilaitosta vuonna 1865, mutta kaupunki ei siihen suostunut. Englantilaisten tutkijoiden mukaan vesimaksut olisivat kuitenkin noin 25 prosenttia alempia, jos laitokset olisivat vielä julkisessa omistuksessa. Yhdysvalloissa suurin osa laitoksista siirtyi julkiseen omistukseen 1900-luvun alkuun mennessä. Ranskassa yksityiset yritykset ovat jo 1800luvulta lähtien harjoittaneet vesihuoltolaitosten pitkäaikaista operointia tai hallinneet niitä toimiluvalla. Yhtiöt ovat myös laskeneet erittäin laajamittaisesti puhdistamattomia jätevesiä jokiin ja meriin eikä verkostojen kunnostamiseen ole investoitu riittävästi. Maailmalla trendinä on ollut reilut parikymmentä vuotta, että omistusta ja operointia on otettu takaisin kunnille. On hyvä, että Suomessa valmistellaan lakia, joka estää kuntien laitosten myymisen yksityisille, mutta laitoksen yksityinen operointi tulisi myös kieltää. Asetelma muuttui, kun Pariisin ja usean muun kaupungin vesilaitosten operointi otettiin kaupunkien vastuulle 2010-luvun alussa. Tämä ”yksityistämisen vuosikymmen” kesti vuodet 1993–2003 (Francis, 2008). Vesimaksuja ryhdyttiin säännöstelemään vasta 2010-luvun loppupuolella. Vuosina 2001–09 vesimaksut enemmän kuin kaksinkertaistuvat ja AS Tallinna Vedestä tuli yksi kannattavammista vesiyhtiöistä EU:n alueella. HUKKA TkT, dosentti (rakennettu ympäristö), Vesihuoltopalveluiden tutkimusryhmä (CADWES), Tampereen yliopisto omraj@jarmohukka.fi TAPIO S. Uusliberalistisen ”Uuden julkishallinnon” ideologian (NPM) ja Englannin esimerkin pohjalta Maailmanpankki ja muut rahoittajat ryhtyivät edistämään vesihuollon yksityistämistä erityisesti latinalaisessa Amerikassa. Sopimukseen ei sisältynyt vesimaksujen suuruutta koskevaa sääntelyä, minkä seurauksena tallinnalaiset maksoivat melkein 20 vuotta ylihintaa vedestä. T ässä yhteydessä vesihuoltolaitoksen yksityistäminen tarkoittaa sen omaisuuden myyntiä yksityiselle yritykselle tai sen operointia
Progress in development Studies. 47 Vesitalous 3/2025 Ajankohtaista. The discursive legitimation of profit in public-private service delivery. Kaupunginjohtajan toiveena oli saada myynnistä 400 miljoonaa euroa ja se taitavasti tai onnekkaasti sijoittamalla saada rahaa kattamaan kaupungin tulevia menoja. and Vinnari E. https://publicfutures. Vesihuoltoon on kohdistunut yksityistämispaineita myös Suomessa. Eduskunta hyväksyi 8.9.2021 yksimielisesti kansalaisaloitteeseen sisältyvän ehdotuksen. Lähteet Castro J. & Katko T. Critical Perspectives on Accounting, 69, 102088. Joseph G., Hoo Y. Public Futures collects cases where privatisation ends and where public services, production and infrastructure are (re)created. Vesihuollon yksityistämistä on vuosikymmeniä yritetty edistää väitteillä, että yksityistetty vesihuoltolaitos toimisi tehokkaammin ja samalla edistäisi kilpailua. Samoihin aikoihin julkistettiin ”Vesi on meidän -kansalaisaloite vesihuollon yksityistämisen estämiseksi”. Yhdysvalloissa 1990-luvun lopulla asiaa edistettiin nimikkeellä ”Managed competition”. Yksityistetty vesihuolto maksaa paljon ja se hävittää kilpailua. https://kaks.fi/wp-content/uploads/2010/04/ Tutkimusjulkaisu-19.pdf. Public Futures (2024). Noin 90 prosenttia vesihuollon investoinneista on kuitenkin tullut julkiselta sektorilta ja yksityiseltä vain 8–9 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana (Joseph ym. Lausuntokierroksen kritiikin perusteella ministeri ilmoitti tammikuussa 2025, että eduskuntaan keväällä tuleva esitys kieltäisi kuntien vesihuoltolaitosten yksityisen omistuksen kokonaan vesiosuuskuntia lukuun ottamatta. Water21, June 2003. R., Wang Q., Bahuguna A. Loppukesästä 2024 hallituksen esitys vesihuoltolain uudistamiseksi sisälsi vielä mahdollisuuden yksityiselle vähemmistöomistukselle. (1999). Englannissa vesimaksuista päättää parlamentti, jolla luulisi olevan muutakin tekemistä. Se keräsi muutamassa päivässä vaadittavat 50 000 allekirjoittajaa ja se luovutettiin eduskunnalle maaliskuussa 2020. Vuoden 2021 helmikuussa enemmistöosakas englantilainen United Utilities myi loput osakkeensa kaupungin ja energiayhtiö (OÜ Utilitas) muodostamalle konsortiolle noin 100 miljoonalla eurolla. Vuonna 2005 Jyväskylä oli kiertämällä kirjanpitolakia myynyt vesilaitoksensa omistamalleen energiayhtiölle taloutensa alijäämäisyyden kattamiseksi. Se purettiin muutaman vuoden kuluttua kuten tehtiin tiettävästi muidenkin vastaavien sopimusten kanssa. (2025). Toinen kirjoittajista vieraili vuonna 2009 Stocktonissa, Kaliforniassa. Funding a Water-Secure Future: An Assessment of Global Public Spending. Vesihuollon yksityistäminen. (2024). Franceys R. E. Niitä olisi tapahtunut enemmänkin, jos sopimuksiin olisi sisällytetty kunnille kohtuullinen irtisanomissuoja. Kumpikaan väite ei monien tutkimusten mukaan pidä paikkaansa. helmikuuta 2020 yleisötilaisuus, jossa käytettiin lähes 50 kriittistä puheenvuoroa. org/about. and Andres L. Kunnallisalan kehittämissäätiö, Tutkimus no. 8, 1:45–58. Asian tultua julki siitä pidettiin 6. (2003). (2008). GATS, ‘Privatization’ and institutional development for urban water provision: Future postponed. On väitetty, että julkiselta sektorilta ei löydy tarvittavia investointivaroja. Democracy and Global Water Politics in Historical Perspective: Against Water Privatization, Palgrave/Macmillan, London, UK, pp. Näin esitys vastaisi eduskunnan vuonna 2021 yksimielisesti hyväksymän kansalaisaloitteen henkeä. 19. Vesihuoltolaitoksia ryhdyttiin uudelleen kunnallistamaan tämän vuosituhannen alussa. Siellä uudelleen kunnallistetun vesilaitoksen johtajat kertoivat havainneensa ensimmäisen uuden johdon kanssa pidetyn kokouksen jälkeen, että sopimus ei jatku pitkään. 2020). (2020). Return to the resources for the World Bank. Hukka J. Kaupungin johto perui hankkeen jo seuraavana päivänä. Myös vesilaitoksen kokonaisvaltainen operointi pitäisi lainsäädännöllä kieltää. Vuonna 2020 Jyväskylä teetti selvityksen vesilaitoksen osittaisesta yksityistämisestä. Myös julkiselle sektorille ja/tai kuluttajille aiheutuu transaktiokustannuksia, kun sektoria uudistetaan ja toimintaa valvotaan uudistusten jälkeen. World Bank, Washington D.C. Kustannukset siirrettiin vesija jätevesimaksuihin, ja palveluista maksetaankin enemmän kuin muissa isoissa kaupungeissa. Hayward K. Yksityistämisestä aiheutuu myös korkeita transaktioeli liiketoimintakustannuksia, kun yritykset valmistelevat hankkeita ja varautuvat esimerkiksi niiden poliittisiin ja kaupallisiin riskeihin. 107–129. Peda P. Näitä kustannuksia syntyy esimerkiksi tarjouskilpailuista, sopimusten teosta yksityisten yritysten kanssa, valvonnasta, sopimusten uudelleen arvioinnista ja muutoksista sekä erimielisyyksistä toiminnoista, joita ei ole laissa määritelty. 2024). Näitä tapauksia on maailmalta rekisteröity ainakin 377
48 www.vesitalous.fi VESITALOUDEN LIIKEHAKEMISTO Auma Finland (80 x 50) Huber (80 x 50) Sweco (80 x 40) KVVY (80 x 60) Ramboll (70x80) Kaiko (80 x 50) VESIKEMIKAALIT Kemira (80x80) Biopohjaisilla polymeereilla kohti kestävää kehitystä KEMIRA ALOITTAA ENSIMMÄISENÄ MAAILMASSA BIOPOHJAISIIN RAAKAAINEISIIN POHJAUTUVIEN POLYMEERIEN VALMISTUKSEN. MATKA KOHTI VESIEN KÄSITTELYN KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ TUOTTEIDEN TOIMIVUUDESTA TINKIMÄTTÄ JATKUU. ja lietteenkäsittelylaitteet HUBER Technology Nordic AB | Puh 0207 120 620 info@huber.fi | www.huber.fi Vesihuollon suunnittelun ykkönen Vesien käsittely, hulevesien ja tulvariskien hallinta, vesivarojen hallinta, vesihuoltoja jätevesiverkostot ramboll.com/fi-fi/vesi www.kaiko.fi Kaiko Oy Henry Fordin katu 5 C 00150 Helsinki Puhelin (09) 684 1010 kaiko@kaiko.fi www.kaiko.fi • Vuodonetsintälaitteet • Etäluettavat vesimittarit • Annostelupumput • Venttiilit • Vedenkäsittelylaitteet. WWW.KEMIRA.COM/BIOMB-WEBINAR Tule tapaamaan meitä Yhdyskuntatekniikka messuilla Tampere, 14.15. toukokuuta 2025, Osasto #A441 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIENJA LIETTEENKÄSITTELY SUUNNITTELU JA TUTKIMUS VEDENKÄSITTELYLAITTEET JA -LAITOKSET Jäteveden
Kaikille avoin verkoston ensimmäinen tapaaminen järjestetään Turussa 11.6. Suomen Vesiyhdistyksen verkkosivut ovat uudistuneet Uudistuneen ilmeen ohella on parannettu yhdistyksen sivuston toimintaa mobiililaitteilla ja ajankohtaisten tietojen näkyvyyttä. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana jatkaa Juhani Järveläinen. osana Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston vuosiseminaaria. Kaudelle 2025–2026 yhdistyksen hallitukseen valittiin Eeva-Leena Rostedt, Piia Leskinen, Eliisa Lotsari ja Petrina Köngäs. Vesialan osaamisen turvaaminen – yhteinen tehtävämme! Vesialalle on perusteilla jatkuvan oppimisen verkosto, joka kokoaa yhteen koulutustoimijoita, koulutettavia ja työnantajia. Verkkosivujen osoite on pysynyt ennallaan: www.vesiyhdistys.fi Suomen Vesiyhdistys ry 2025 vuosikokouksen päätökset Suomen Vesiyhdistys ry piti 2025 vuosikokouksen keskiviikkona 23.4. Tapaamisessa pääset vaikuttamaan siihen, millainen verkostosta rakentuu ja miten yhteistyötä tulevaisuudessa tehdään. Verkoston rakentaminen on osa ”Verkostot vesille” -hanketta, jota toteuttavat SYKLI, Savonian ja Turun ammattikorkeakoulut sekä Suomen vesistösäätiö. 49 Vesitalous 3/2025 Ajankohtaista vesiyhdistykseltä Vesi – kohtuullisesti nautittuna – on terveellistä. Ohjelma ja ilmoittautumislinkki löytyvät osoitteesta vesi.fi/vesistokunnostusverkosto. Jäsenmaksuihin ei tehty muutoksia vuodelle 2025, maksulomakkeet lähetetään toukokuun aikana. Verkostoitumisen tavoitteena on tiivistää vuoropuhelua, jotta oppilaitosten yhteistyö koulutusten sisältöjen ja opetusmateriaalien tuottamisessa lisääntyisi, vesialan koulutus vastaisi jatkossakin työelämän tarpeisiin ja alalle syntyisi lisää käytännön yhteistoimintaa. Vesiyhdistyksen hallituksen jäseninä jatkavat kauden 2025 Elina Anttonen, Elina Paavonen, Asmo Huusko ja Mikko Ojanen. Tieteiden Talolla Helsingissä. Lisäksi uusi uutisartikkelien hakutoiminto ja dokumenttiarkisto helpottavat tietojen löytämistä. Hanke saa rahoituksen Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+)-ohjelmasta ja Maaja vesitekniikan tuki ry:ltä
This article examines the availability and use of three disinfection chemicals, sodium hypochlorite, calcium hypochlorite and chlorine dioxide, at water utilities producing domestic water from the perspective of security. Henri Häsä and Tuija Laakso: Guidelines and document templates for condition inspection procurement G uidelines and key document templates are now available to support the implementation and procurement of a condition inspection project, published as part of a publication series by the Finnish Water Utilities Association (FIWA). The wastewater treatment process is affected by a large number of variables, and examining them individually or as groups of a few variables does not enable the utilization of all the collected data. Sari Essayah: The reform of the Water Service Act will ensure the operational reliability of the water service W ater service is an essential service with strong human rights and fundamental rights aspects. The reform of the act that is now being implemented is the result of long preparatory work and implements the government program’s entry on securing water service and the national water service reform program, as well as implementing the Water is Ours citizens’ initiative. Jukka Lammentausta: Reliability of wastewater treatment plant monitoring and utilization of emission monitoring data T he operation of municipal wastewater treatment plants is monitored in a diverse manner in Finland, and the resulting emission monitoring data is comprehensive. The radiation dose of workers cannot be reliably calculated using the integrative radon measurement. The water service sector is also constantly considering how artificial intelligence could be utilized and what kind of help it could be. An attempt has been made to respond to these challenges by utilizing machine learning, a significant area of artificial intelligence. However, there is always room for improvement, both in reliability and in the utilization of the results. Hukka and Tapio S. The tool helps them assess their climate change adaptation needs and plan the necessary actions. A functioning water service is a lifeline. Maija Sihvonen: Options for ensuring chlorine disinfection of domestic water A ll water utilities must have either continuous disinfection of domestic water or be prepared to initiate disinfection if required to ensure the microbiological quality of domestic water. Jukka Tyrväinen: Radon in indoor air is a radiation safety risk in groundwater facilities I n water plants, radon can be released into the indoor air from the groundwater. As a result of the request, options for organizing the operation were investigated. As a result of the investigation, Riihimäen Vesi and the water supply company of Hausjärvi municipality launched an operating agreement at the beginning of 2025 using a service agreement model, which is later intended to be converted into a concession agreement. The Water Service Act has been in force for almost 25 years. Jarmo Rämö: Operating agreement between Riihimäen Vesi and the water supply company of Hausjärvi municipality I n 2023, the municipality of Hausjärvi proposed to Riihimäen Vesi that it take over the operation of the water supply of Hausjärvi. The majority of Finland’s centralized water service is currently owned by municipalities. The online tool covers all areas of water service and supports the pursuit of climate-resilient water service. The publication Preliminary study on the utilization of artificial intelligence in water service gives its reader a basic overview of different artificial intelligence solutions and their strengths, as well as what should be taken into account when utilizing artificial intelligence from the perspective of both data quality and information security. Reliable monitoring is guaranteed by the water service professionals responsible for the implementation, accredited laboratories, and measuring devices connected to the automation system. Taneli Pöysä: Utilizing artificial intelligence in the analysis of wastewater treatment process data H SY’s wastewater treatment plants collect enormous amounts of process data in time-series. Johanna Herttuainen and Jari Rintala: Adapting to climate change in water service – a new online tool for water utilities T he Finnish Environment Institute has developed a free online tool for water utilities to manage the impacts of climate change. Analysing the data with traditional methods is laborious and time-consuming. Vuokko Laukka and Suvi Lehtoranta: Roadmap for low-carbon water sector as a strategic and practical tool T he decarbonization of the water sector is promoted at multiple levels and through various measures. O thers: Mika Rontu: Water service at the heart of a sustainable future (Editorial) Mika Halme: Employee innovation brings accuracy to sludge blanket measurement Jarmo J. The legislative work has been carried out in extensive stakeholder cooperation. For this reason, the radiation authority will prepare new measurement guidelines for water plants. Jaana Pulkkinen: How to utilize artificial intelligence in water service S ince the publication of ChatGPT, artificial intelligence has been on the rise. Paavo Taipale: The ownership of Water Services is much more than just numbers in bookkeeping 50 www.vesitalous.fi FINNISH JOURNAL FOR PROFESSIONALS IN THE WATER SECTOR Published six times annually | Editor-in-chief: Minna Maasilta | Address: Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki, Finland ABSTRACTS. The national roadmap for low-carbon water management sets a common emission reduction target by 2035 and outlines key actions to achieve it. Katko: The privatisation of water services finally to be forbidden in Finland after 160 years. The roadmap assesses the impacts of these actions on greenhouse gas emissions as well as their overall costs. In addition to theory, the publication has collected concrete case examples. Reducing greenhouse gas emissions from the water sector contributes to mitigating climate change and its impacts. Although the radon concentration in raw water is low, the radon concentration in indoor air may increase due to poor ventilation solutions
Se on viime kädessä tunne kokea jokin omakseen, läheiseksi ja tarpeelliseksi – sellaiseksi, jonka toivoisi aina olevan lähellä ja samalla puolella. Kuntien omistamat vesihuoltolaitokset vastaavat reilusti yli 80 prosentista maamme laitosmaisesta vesihuollosta. Loppuosan tuottavat asiakkaiden omistamat vesihuoltoosuuskunnat. On hyvä katsoa peiliin ja kysyä, miten me kunnassamme päättäjinä ja kuntalaisina huolehdimme laissa kunnalle säädetystä velvoitteesta järjestää vesihuolto ja huolehtia laitosmaisesta vesihuollosta yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Hän on osallistunut Kansallisen vesihuoltouudistuksen valmisteluun alusta lähtien ja oli vesihuoltolain uudistusta valmistelleen työryhmän jäsen. 51 Vesitalous 3/2025. Millainen halu meillä on palvella asiakkaita, kehittää ja rahoittaa vesihuoltoa ja miten varaudumme erilaisiin vesihuoltoon vaikuttaviin häiriötilanteisiin. Onko henkilöstön osaamisesta ja vesihuolto-omaisuuden arvon säilymisestä huolehdittu vastuullisesti. Vesihuoltolain uudistuksen yhtenä tavoitteena on varmistaa kunnan täysi omistus vesihuoltolaitoksissa. Muutosehdotuksen keskeisenä vaikuttimena on ollut talvella 2020 laadittu kansalaisaloite vesihuoltolaitosten määräysvallan ja omistuksen säilyttämisestä kunnilla ja eduskunnan sen pohjalta tekemä yksimielinen päätös. Sen tavoitteena on laajassa yhteistyössä eri keinoin varmistaa kestävä vesihuolto Suomessa pitkällä tähtäimellä. Halutaanko oppia muilta ja vertailla omaa toimintaa avoimesti muiden vastaavien vesihuoltolaitosten kanssa. Miten kunnan maankäytön suunnittelun käytännöt tukevat kestävää vesihuoltoa. PAAVO TAIPALE DI, yhdyskuntatekniikan päällikkö, Suomen Kuntaliitto Paavo.Taipale@kuntaliitto.fi Kirjoittaja on diplomi-insinööri ja työskentelee yhdyskuntatekniikan päällikkönä Suomen Kuntaliitossa. Entä onko kyvykkyyttä toiminnan jatkuvaan parantamiseen taloudellisesti, ympäristö huomioon ottaen. Vesihuollon taivaalla on kuitenkin uhkaavia pilviä ja sen vuoksi hyvän vesihuollon varmistaminen on viivyttelemättä otettava entistä tarmokkaammin työlistalle. Mitä vesihuollon omistajuus itse asiassa on ja miten se kunnissa koetaan. Omistajuus on henkisesti eri asia kuin omistaminen. Kuntien on viimeistään nyt aika ottaa vesihuollon omistajuus haltuun riippumatta vesihuolto-omaisuuden tasearvosta tai vesihuollon tuloksesta. Usein kunnankin omistuksista kerrottaessa tuodaan esille etenkin liikevaihto, tulos ja kirjanpitoarvo, hallituksen tai johtokunnan kokoonpano ja sen kokousten määrä. M aassamme tarjotaan asiakkaille tällä hetkellä laadultaan maailman kärkipäähän kuuluvia vesihuoltopalveluita. Omistajuus on kuitenkin paljon muuta kuin nuo edellä mainitut tunnusluvut. Kunnat ovat olleet vakaita vesihuoltolaitosten omistajia tähänkin asti. Mutta millaisia omistajia kunnat – tai osuuskunnat – ovat. Se on minimitavoite. Uudistuva lainsäädäntö velvoittaa omistamiseen, mutta vaikeatkin haasteet kestävä omistajuus voi kehittyä vain kuntalaisten ja heidän valitsemiensa päättäjien omien ratkaisujen ja hyvän yhteistyön tuloksena. Kunnat ovat pitäneet vesihuoltolaitostaan strategisena omistuksena. Näin on hyvä ollakin. Yhteistyötä kannattaa tehdä yli kuntarajojen. Hyvään vesihuollon omistajuuteen kuuluu luonnollisesti voimassa olevan lainsäädännön noudattaminen. Lakiuudistus on osa vuonna 2020 käynnistynyttä Kansallista vesihuoltouudistusta. Yhtään kunnan vesihuoltolaitosta ei ole myyty yksityis sektorille tällä vuosituhannella, kun se olisi lainsäädännön puolesta ollut mahdollista. Se synnyttää halun toimia vastuullisesti omistuksen kaikinpuolisen menestyksen eteen. Vesihuollon omistajuus on paljon muuta kuin numerot kirjanpidossa Jos maaja metsätalousministeriön aikataulutavoite on toteutunut, tätä lukiessasi hallitus on antanut eduskunnalle esityksen vesihuoltolain muuttamisesta. Osuuskunnat voisivat toimia jatkossakin ja uusiakin osuuskuntia voisi perustaa, kunhan niiden toimintaedellytykset varmistettaisiin luotettavasti ennalta. Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan kunnilta evättäväksi mahdollisuus myydä omistamaansa vesihuoltolaitosta miltään osin
Kansisto on avattu Jupalcon magneettinostimella.. Jupalco K4 1/1 Ota yhteyttä: myynti@jupalco.com puh: 09 4250 560 www.jupalco.com JUPALCO kansistotuotteet infrarakentamiseen nopeasti Jupalco kitakansisto siepparilla sekä tekniikkakansisto välikannella