Agruline Liittimet ja putket Halkeilunkestävä PE 100-RC PIDEMPI KÄYTTÖIKÄ halkeilunkestävä PE 100-RC KORKEA TALOUDELLINEN TEHOKKUUS hiekkapohjaton asennus KESTÄVÄT LIITOKSET paremmat hitsaustulokset OSTOT YHDESTÄ PAIKASTA täydellinen PE 100-RC -putkistojärjestelmä agru Kunststofftechnik Gesellschaft m.b.H. +43 7258 7900 | office@agru.at | www.agru.at AGRULINE ® Visit us! 13-17 May 2024 Munich, Germany Hall B3, 217/316. Ing.-Pesendorfer-Strasse 31 | A-4540 Bad Hall T
Vuosikerran hinta on printtilehtenä 65 € ja digilehtenä 50 €. Terhi Renko 47 Vesitalous 3/2024 aamukahvit 48 Soiden ennallistamisen seuranta ja sen kehittäminen Lauri Ikkala ja Maarit Similä 52 Simulaatiomalleilla hevostalouden vesistökuormitus aisoihin Josefiina Ruponen, Sanna Mäki-Tuuri, Erja Mattila, Suvi Hamunen ja Markku Saastamoinen 55 Vesialan opinnäytetyöt 56 Regulaation haasteet Riikka Juuti ja Petri Juuti 58 Verkot vesille -tapahtuma keräsi vesialan opiskelijat ja työelämän edustajat yhteen Sebastian Jäntti, Aleksi Reini ja Piia Leskinen 60 Ravinteet talteen jätevedestä 62 Tunnuslukujärjestelmä nostaa esiin hyviä toimintamalleja 63 Ajankohtaista vesiyhdistykseltä 64 Liikehakemisto 66 Abstracts 67 Vieraskynä Mari-Leena Talvitie VESITALOUS www.vesitalous.fi VOL. LXV Sisältö 3/2024 JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Ympäristöviestintä YVT Oy Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki Puhelin (09) 694 0622 Yhteistyössä Suomen Vesiyhdistys ry PÄÄTOIMITTAJA Minna Maasilta Maaja vesitekniikan tuki ry Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki e-mail: minna.maasilta@mvtt.fi TOIMITUSSIHTEERI / ILMOITUKSET Jarkko Narvanne Elontie 115, 00660 Helsinki Puhelin 045 305 0070 e-mail: toimitus@vesitalous.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Taina Hihkiö Maaja vesitekniikan tuki ry Puhelin (09) 694 0622 e-mail: vesitalous@vesitalous.fi ULKOASU JA TAITTO Taittopalvelu Jarkko Narvanne, PAINOPAIKKA Punamusta | ISSN 0505-3838 TOIMITUSKUNTA Harri Koivusalo, tekn.tri., teknisen vesitalouden professori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Vuokko Laukka, TkT, johtava asiantuntija, Suomen ympäristökeskus Riina Liikanen, tekn.tri., vesiasiain päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Anna Mikola, tekn.tri., apulaisprofessori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Pekka M. Saijariina Toivikko e-mail: Saijariina.Toivikko@vvy.fi Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. mennessä. Kansikuvat: Sanna Krook / Oulun kaupunki, Marko Kallio (Skyfox) / Oulun kaupunki. Vesitalous 4/2024 ilmestyy 6.9. Tämän numeron kokosi dipl.ins. Rossi, tekn.tri., apulaisprofessori, Oulun yliopisto, vesija ympäristötekniikka Maija Taka, fil.tri., akateeminen koordinaattori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Annina Takala, dipl.ins., Suomen Vesiyhdistys ry Saijariina Toivikko, dipl.ins., kehittämispäällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Erkki Vuori, lääket.kir.tri., professori, emeritus, Helsingin yliopisto, oikeuslääketieteen osasto Asiantuntijat ovat tarkastaneet lehden artikkelit. 4 Uudet velvoitteet haastavat vesihuollon uudistumaan Riku Vahala VESIHUOLTO 5 Oulun Veden varavesihankkeen vesitalouslupa Hanna Sandqvist 8 Vesihuoltolaki uudistuu Johanna Kallio 10 Apuja etäluennan haasteisiin Veden etäluennan hyvät käytännöt -oppaasta Jaana Pulkkinen 13 HS-Veden automatisoitu vesijohtovuodonhakuprosessi Jarno Laine 18 Vesijohtoverkostojen jatkuvatoimiset vedenlaatusensorit Petri Juntunen 21 Haitta-aineiden poistovelvoitteella merkittäviä vaikutuksia jätevedenpuhdistukseen Katriina Rajala, Henri Haimi ja Jussi Lindholm 25 Peltobiomassoista valmistettu aktiivihiili jäteveden haitta-aineiden poistossa Väinö Rintala 27 Ymmärrettävää neuvontaa kiinteistönomistajan vastuista Marika Visakova 30 Hyvää vai huonoa vettä. – vesi.fi kertoo avaintiedot vesihuollosta Seija Rantonen 33 Työelämässä oppimisesta apua ammatillisen henkilöstön saamisessa vesihuoltoalalle Heikki Miettinen 35 Parempaa riskienhallintaa ja joustavampaa raportointia päivitetyillä WSPja SSP-ohjelmistoilla Maija Forss 38 Tarkennuksia kalkkikivialkalointilaitosten suunnitteluun ja käyttöön Kalle Kakko ja Päivi Peltonen 40 Kaivokorttiprosessin optimointi Eemeli Pesonen, Marja Palmroth ja Annina Takala MUUT AIHEET 44 Ilmastonmuutos ja äärimmäiset vesiolosuhteet: miten valmistautua ja sopeutua. Ilmoitusvaraukset 21.6. Seuraavassa numerossa teemana on Kaupunkivesien hallinta
Selvityksiä on toki tehty hyllykaupalla. Uudet velvoitteet haastavat vesihuollon uudistumaan RIKU VAHALA Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku.Vahala@vvy.fi 4 www.vesitalous.fi PÄÄKIRJOITUS. Vuonna 2005 perinteeksi vakiintui niiden julkaiseminen kolmosnumerossa, joka on myös jaossa päivillä. Näköpiirissä on isoja investointeja mm. Siilinjärvi kauaskatseisena kuntana aloitti neuvottelut Kuopion kaupungin kanssa, jonka seurauksena Siilinjärven ja Kuopion vesihuolto yhdistettiin saman yhtiön Kuopion Vesi Oy:n alle. Valitettavasti on näköpiirissä, että tämäkään ei riitä niillä laitoksilla, joissa verkostoa on paljon ja maksajia vähän. Tästä tuorein esimerkki on uudistettu yhdyskuntien jätevesiä koskeva direktiivi. Vesihuoltolain uudistuminen tuo jälleen uusia velvoitteita, joiden pääperiaatteita Johanna Kallio maaja metsätalousministeriöstä avaa tässä numerossa. Tällä järjestelyllä varmistettiin toimivat vesihuoltopalvelut molemmissa kunnissa. Jotkut pienet vesiosuuskunnat ovat jo kaatuneet kunnan syliin, mikä ei yhtään helpota kunnan vesihuoltolaitoksen taloutta – päinvastoin. Tavoitteina oli 1,5 miljoonan uuden asukkaan liittäminen talousvesihuollon piiriin sekä viemäröinnin vesistökuorman puolittaminen. Paljon puhuttu vesihuoltoverkostojen saneeraustarpeen kasvu, nykyisten vaatimusten aiempaa tiukempi valvonta sekä montaa kautta tulevat uudet vaatimukset ovat jo nyt johtaneet merkittävään paineeseen korottaa taksoja tuntuvasti. Muutamaa positiivista esimerkkiä lukuun ottamatta Mikko Korhosen 50 vuoden takainen viisaus on realisoitunut kovin hitaasti Suomen vesihuollon järjestämisessä. Kunnan vesihuoltolaitokseen oli liitettynä 17 eri vesiosuuskuntaa, jotka kunnalle kaatuessaan olisivat aiheuttaneet pahat taloudelliset ongelmat. Prosessi voi olla esimerkiksi pienten lääkeainepitoisuuksien hapettamista otsonilla ja adsorptiota aktiivihiileen. Vesihuoltopäivien esitelmien julkaiseminen Vesitalous-lehdessä on viime vuosituhannelle saakka ulottuva perinne. Enenevä osa vesihuoltolaitoksia koskevasta sääntelystä tulee nykyään Euroopan yhteisölainsäädännön kautta. Tänä aikana ehdin käydä peruskoulun, lukion ja yliopiston ja vieläpä tehdä töitä yli 30 vuotta. Olisikohan nyt lopulta aika ryhtyä sanoista tekoihin. E ntinen työtoverini, nyt jo edesmennyt Vesihuoltoliiton toiminnanjohtaja Mikko Korhonen kirjoitti yli 50 vuotta sitten vesihuoltolaitosten yhteistoiminnasta: ”Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on vesija viemärilaitostoiminnassa tullut eteen aika, jolloin vesihuollon hoitamiseksi maassamme ei voida enää tyytyä tietyn taajaman vesihuollon järjestämiseen, vaan laajempien vesihuoltosuunnitelmien toteuttaminen on ajankohtaista (Vesitalous 6/1973, s.25)”. Jos tutkimukset ja suunnitelmat yksinään muuttaisivat maailman, olisi monet asiat tehty jo. Tuohon aikaan olin itse 8-vuotias ja juuri aloittanut sittemmin pitkäksi venähtäneet opintoni vasta luodussa peruskoulujärjestelmässä. orgaanisten haitta-aineiden poistamiseksi jätevesistä. ELY-keskus on saanut lisäresursseja valvontaa varten ja on odotettavissa, että myös nyt voimassa olevan lainsäädännön valvonta tehostuu. Lehteen on pyritty valitsemaan aina sillä hetkellä ajankohtaisia teemoja – niin nytkin. Edelleen meillä on toista tuhatta vesihuoltolaitosta ja yhteistyö on edistynyt nihkeästi. Uusia velvoitteita tulee koko ajan lainsäädännön vaatimusten tiukkenemisen kautta – oli kysymys sitten jäteveden puhdistusvaatimuksista tai jätevesilietteiden käsittelystä. Positiivisena poikkeuksen valtavirrasta haluan nostaa Siilinjärven kunnan. Yli 50 vuotta myöhemmin verkostot on rakennettu, asukkaat liitetty järjestelmiin ja järjestelmätkin ovat jo ehtineet ikääntyä. Sen sisällöstä päästiin pitkän väännön jälkeen viimein sopuun. Molemmat ovat hyvin energiaintensiivisiä prosesseja, kuten Katriina Rajala tässä lehdessä valottaa
HANNA SANDQVIST suunnittelupäällikkö Oulun Vesi Hanna.Sandqvist@ouka.fi Kuva 1. Vedenottoalue sijaistee Utajärven kunnan ja Pudasjärven kaupungin alueilla noin 70 km etäisyydellä Oulusta. Luvan mukainen vedenottomäärä on 9 000 m³ vuorokaudessa. Haettu vesimäärä oli 11 000 m³. Vedenoton sijoittuminen Viinivaaran ja Kälväsvaaran pohjavesialueille sekä Kiiminkijoen ja Olvassuon Natura-alueet. Varavesihankkeen keskeisin tavoite on varmistaa pintavettä käyttävän Oulun kantakaupungin vedenhankintaa. Lupaharkinnan keskiössä olivat pohjavedenotosta Kiiminkijoen ja Olvassuon Natura-alueille sekä lähteisiin kohdistuvat vaikutukset. Aluehallintovirasto totesi, että Oulun kaupungin vedensaanti on pystyttävä turvaamaan myös häiriöja poikkeustilanteissa. Lupa vedenottoon saatiin kaikille haetulle 11 vedenottamolle Viinivaaran ja Kälväsvaaran pohjavesialueilla. Päätöksen perusteluissa aluehallintovirasto on todennut pohjavesihankkeen perusteiden olevan kestävät. Lisäksi päätöksessä todettiin, että hankkeesta yleiselle edulle saatava hyöty on erittäin merkittävä, mutta varsinaisessa lupaharkinnassa painopoiste on selvästi hankkeen luontovaikutuksissa erityisesti Kiiminkijoen ja Oulun Veden varavesihankkeen vesitalouslupa Pitkään vireillä olleesta Oulun Veden varavesihankkeesta saatiin Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös marraskuussa 2023. Kälväsvaaran ja Viinivaaran pohjavesialue Olvassuo Natura-alue (FI1103829) Kiiminkijoki Natura-alue (FI1101202) Vedenottamo Kartan selite: 5 km Kälväsvaara Viinivaara Olvassuo 5 Vesitalous 3/2024 VESI HUOLTO. Vedenoton keskeisin suunnitteluperuste hankkeen alkuvaiheesta lähtien ovat olleet luontoarvot. V edenottolupa saatiin kaikille haetuille 11 vedenottamolle (kuva 1 )
Päättäjien on ollut vaikea hahmottaa lupaprosessin monivaiheisuutta ja kestoa. Vedenottoalueen suurin lähde Isohete. Vedenottoluvan käsittelyajan venyminen yli kuuteen vuoteen on aiheuttanut hakijalle merkittävää haittaa. Lähteiden virtaaman mittauksen järjestämisessä on monia haasteita ratkottavana. Lähteiden osalta on lisäksi asetettu lupamääräys, jossa seitsemälle isolle lähteelle on asetettu vähimmäisvirtaama, joka varmistetaan kaikissa tilanteissa. Lupamääräysten tarkistaminen koskee myös vedenottomäärää. Oulun Vesi pitää lupamääräystä perusteltuna. Aluehallintoviraston päätös oli kokonnaisuutena varsin laaja sisältäen yli 700 sivua. Kuva 3. Geopoliittisen tilanteen muutos on vahvistanut edelleen tarvetta saada Oulun kantakaupunkiin pintaveden rinnalle pohjaveteen perustuva varavesilähde. Vakiintuneesta vesitalouslupakäytännöstä poiketen lupamääräyksiin sisältyy Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle maksettava vuotuinen 100 000 euron maksu, joka on käytettävä pohjaveden otosta luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvien haittojen estämiseen ja lieventämiseen sekä pintavesien tilan parantamiseen vedenoton vaikutusalueella. Vedenotto on äärimmäisissä alivirtaamatilanteissa, kun Nuorittajoen virtaama alittaa 1,0 m³ sekunnissa, keskeytettävä näiden kahden vedenottamon osalta. Lupaprosessin venymisen kritiikki on kohdistunut hakijaan, vaikka se ei ole voinut vaikuttaa käsittelyaikaan tai hankkeiden priorisointijärjestykseen aluehallintovirastossa. Havaintoaineiston perusteella poikkeuksellisen alivirtaamatilanteen toistuvuus vaihtelee merkittävästi. Lupapäätöksen perustelut ovat tavanomaista vesitalouslupaa laajemmat. Perttusen virtaaman havaintoaineiston perusteella lupamääräyksen mukaisia alivirtaamatilanteita ei esiinny joka vuosi. Inventoinnit ulottuivat selvästi vaikutusaluetta laajemmalle alueelle, koska arvioinnissa oli tarpeen tarkastella lähteiden esiintyvyyttä ja ominaisuuksia laajemmin kyseisellä luonnonmaantieteellisellä alueella. Aluehallintovirasto myönsi päätöksellään luvan lähteiden luonnontilan vaarantamiskiellosta poikkeamiseen viiden lähteen osalta. Lupahakemukseen kuuluvassa lähdeselvityksessä inventoitiin yhteensä 119 lähdettä. Lupamääräys noudattelee hyvin pitkälti hakijan lupahakemuksessa esittämää. Lähteiden merkitys luparatkaisussa Vedenottoalueilla ja niiden läheisyydessä on paljon lähteitä. Luvan saajan on edellytetty ryhtyvän viipymättä toimenpiteisiin pohjavedenoton vähentämiseksi ja tarvittaessa lopettamiseksi, jos näiden isojen lähteiden virtaama uhkaa laskea vähimmäisvirtaamaa pienemmäksi. Ottamoiden vedenottolupa on yhteensä 1 600 m³ vuorokaudessa, mikä on 18 % luvan mukaisesta kokonaismäärästä. Olvassuo Kälväsvaaran harjun pohjoispuolella sijaitsevasta lintutornista kuvattuna. Vesistön virtaamien vaikutus vedenottoon Kahden vedenottamon, jotka eniten vaikuttavat Kiiminkijoen Natura-alueen pikkujoet ja purot -luontotyyppiin kuuluvaan Sorsuanojaan, vedenotto on sidottu alapuolisessa vesistössä olevan Nuorittajoen Perttusen mittausaseman virtaamiin. Se tulee rajoittamaan vedenottoa ainoastaan poikkeuksellisen kuivina kausina. Suurimmissa lähteissä purkautuvat vesimäärät ovat isoja jopa 2 000-3 500 m³ vuorokaudessa (kuva 3 ). Päätöksen mukaan lähteistä purkautuvaa virtaamaa on mitattava. 6 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. Pohjavedenoton vaikutukset arvioitiin yhteensä 24 lähteeseen. Kuva 2. Huoltovarmuuden merkitys sai tämän lupakäsittelyn aikana ihan uuden merkitykseen. Alueella on myös poikkeuksellisen isoja lähteitä. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tulee jättää viimeistään kuuden vuoden kuluessa pohjavedenoton aloittamisesta. Aluehallintovirasto myönsi luvan toistaiseksi voimassa olevana. Mittauksen tulee olla varmatoiminen ja luotettava, mutta toisaalta mittausjärjestelyt eivät saa aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia lähdeympäristöön. Olvassuon (kuva 2 ) Natura-alueille sekä lähteisiin kohdistuvissa vaikutuksissa
Aluehallintoviraston päätös ei ollut tältä osin yksimielinen ja asiassa tehtiin tältä osin äänestyspäätös. Oulun Vesi ei ole valittanut aluehallintoviraston päätöksestä. Aluehallintovirasto määräsi luvan saajan maksamaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle vuosittain 100 000 euron suuruisen maksun, joka on käytettävä pohjaveden otosta luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvien haittojen estämiseen ja lieventämiseen sekä pintavesien tilan parantamiseen. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on määritetty suunnitelman hyväksyjäksi. Vähemmistöön jääneen ympäristöneuvoksen mukaan oikeus maastossa liikkumiseen olisi tullut myöntää. Ympäristöministeriön päätös perustui siihen, että Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on eri vaiheissa osallistunut Viinivaaran pohjavesihankkeen suunnitteluun ja antanut Oulun kaupungille kehotuksen vedenhankinnan varmistamisesta vuonna 2014. Aluehallintovirasto on jättänyt tältä osin hakemuksen tutkimatta. Lupahakemuksessa esitetyn kalataloudellisen vaikutusja vahinkoarvion perusteella vuotuiseksi kalatalousmaksuksi oli esitetty 5 000 euroa. 7 Vesitalous 3/2024 VESI HUOLTO. Luvan saajan vastuulla on myös suunnitelmien laatiminen maksulla suoritettavista toimenpiteistä ja hankkeista. pohjavesimallinnuksessa. Tarkkailua koskevat lupamääräykset Lupapäätöksessä tarkkailu on määritetty selvästi hakijan esittämää tarkkailusuunnitelmaa laajempana. Muut lupapäätöksen asiat ja käsittelyn jatkovaiheet Oulun Vesi velvoitettiin rakentamaan hankealueelle sääasema, joka täyttää Ilmatieteenlaitoksen sääaseman vaatimukset. Tarkkailu käsittää tavanomaisten pohjavesipintojen seurannan lisäksi mm. Jos tarkkailutulosten perusteella talviaikaisen happitilanteen todetaan selvästi heikentyneen pohjavedenoton seurauksena, pohjavedenottajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin järvien happitilanteen parantamiseksi. Iso Olvasjärvi ja Iso-Timonen on luokiteltu ekologisen tilaluokkaan välttävä. Päätöksestä ovat valittaneet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Metsähallitus sekä muutamat muut tahot, joten lupa-asian käsittely tulee jatkumaan Vaasan hallinto-oikeudessa. Luvan saajan on näin ollen haastavaa arvioida sitä, miten maksu suhteutuu vaikutuksiin ja niiden arviointiin. Hakija on velvoitettu näiden järvien osalta mm. Ympäristöministeriö teki vuonna 2017 päätöksen, jonka perusteella Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut lausunnot pohjavesihankkeen Kiiminkijoen ja Olvassuon Naturaarvioinneista. Kestää aikansa ennen kuin hankealueelle rakennettavalta sääasemalta saadaan pitkältä ajalta sadantatietoja, joita voidaan tehokkaasti hyödyntää esim. Oulun Veden tietojen mukaan vastaavaa maksua ei ole sisältynyt muihin vesitalouslupiin. Päätöksen perusteluista käy ilmi, että maksu on määritetty vesilain perusteella. Lupahakemusvaiheen pohjavesimallinnuksissa on käytetty 13 vuoden jakson keskimääräistä sadantaa, joita on verrattu myös lähimpien havaintoasemien useiden vuosikymmenien pituisiin havaintojaksojen tietoihin. happipitoisuuden, sähkönjohtavuuden ja lämpötilan kattaviin luotauksiin. Lupamääräyksissä maksua on perusteltu mm. Lupamääräyksessä on todettu, että pääosa maksusta on kohdennettava pohjavesialueille, Olvassuon Natura-alueelle sekä Kiiminkijoen Naturaalueella Nuorittajoen, Sorsuanojan, Iso Olvasjärven, IsoTimosen ja Marttisjärven valuma-alueilla toteutettaviin toimenpiteisiin. Liikkumislupaan sisältyy poikkeuksellisen tiukat raportointivelvoitteet. Luotettava tieto sademäärästä on ensiarvioisen tärkeää pohjavesimallinnuksen ja sitä kautta koko hankkeen vaikutusarvioinnin kannalta. pintaja virtavesien seurantaa, kalataloustarkkailua, lähteiden sammallajiston seurantaa, kasvillisuusseurantaa, lähteiden virtaamien mittaamista. Päätöksellä hakija on oikeutettu käynnistämään ennakkotarkkailun ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Oulun Vesi haki lupaa myös pohjavedenoton aikana toteutettavan toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailun edellyttämän maastossa liikkumisen toteuttamiseen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla. Lupaan liittyvät maksut Luvan saaja määrättiin päätöksellä maksamaan kalatalousmaksua 20 000 euroa vuodessa. Valmistelulupa oikeuttaa liikkumaan maastossa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla. Valmistelulupa mahdollistaa myös vedenottamoalueilla tehtävät maastoja maaperätutkimukset sekä koepumppaukset ottamoilla. Laadituissa selvityksissä arvioitiin kattavasti järvien pohjavesivaikutteisuutta ja vedenoton vaikutusta niihin. Vedenottajan näkökulmasta on erityisen tärkeää, että kyseisistä järvistä saadaan ennen vedenoton käynnistämistä tehtävässä ennakkotarkkailussa riittävästi tietoa, jotta pystytään luotettavasti erottamaan pohjavedenoton aiheuttamat vaikutukset järvien tilaan muista syistä johtuvasta vaihtelusta. sillä, että luvan saaja on esittänyt sitoutuneensa pohjavedenotosta aiheutuvien haittojen estämiseen ja lieventämiseen ja myös esittänyt tällaisia lieventämistoimenpiteitä. Vedenoton vaikutukset Natura-alueisiin Kiiminkijoen Natura-alueen osalta päätöksessä korostui humuspitoiset lammet ja järvet -luontotyyppiin kuuluviin Iso Olvasjärvi ja Iso-Timonen järviin kohdistuvat vaikutukset (kuva 1 ). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus olisi näin ollen ollut esteellinen toimimaan lausunnonantajana
Lakiluonnosta esitellään hybridimuotoisessa sidosryhmätilaisuudessa 23.5.2024. Valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön rooli lainsäädäntöryhmässä oli tässä keskeinen. Nyt käynnissä olevan vesihuoltolakiuudistuksen yhteydessä on tunnistettu tarve säätää vesihuollon kehittämisestä tarkemmin. Ohjelmassa tunnistettiin yhteisesti tarve päivittää vesihuoltolakia ja yksilöitiin yhdeksän aihealuetta, joiden osalta lainsäädäntöä tulisi muuttaa. Toteutuskelpoisimmaksi arvioitu tapa siitä, miten kuntien omistajuudesta ja määräysvallasta voisi säätää, valikoitui vaihtoehtotarkastelun pohjalta. Vesi on Meidän Alkuvuodesta 2020 Vesi on meidän -kansalaisaloite keräsi tarvittavat allekirjoitukset nopeasti, ja aloite hyväksyttiin 2021 eduskunnassa yksimielisesti. Marraskuussa 2022 asetetussa lainsäädäntötyöryhmässä ovat edustettuina kaikki keskeiset ministeriöt ja sidosryhmät. E rikoinen toimiala teillä, kun toimijat itse haluavat tiukempia lakimuutoksia” oli ulkopuolisen tahon kommentti, johon tiivistyy hyvin vesihuoltolain uudistaminen. Kunnan vesihuoltosuunnitelman tavoitteena on koota yksiin kansiin kunnan oma tahtotila alueensa vesihuollon kehittämisestä. Vesihuoltolaki uudistuu 8 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. Kehittämisja investointisuunnitteluvelvoite Vesihuollon kehittämissuunnitelman lakisääteisyydestä luovuttiin vuoden 2014 lakiuudistuksen yhteydessä. Ehdotus mahdollistaa kunnalle vähemmistöosuuden myymisen ja turvaa osuuskuntamuotoisen toiminnan jatkossakin. Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelman valmistelu käynnistyi alkuvuonna 2020 laajalla toimijapohjalla, ja ohjelma hyväksyttiin keväällä 2021. Se tuottaisi kokonaiskuvan vesihuollon järjestämiJOHANNA KALLIO Neuvotteleva virkamies Maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraja vesitalousyksikkö johanna.kallio@gov.fi Vesihuoltolain uudistamisen työryhmän toimikausi alkaa olla loppusuoralla, ja loppukesästä 2024 avataan lausuntokierros. Eduskunta edellytti kansalaisaloitteen pohjalta, että valtioneuvosto ryhtyy mahdollisimman ripeästi toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön valmistelemiseksi, jolla varmistetaan kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen säilyminen kuntien omistuksessa ja määräysvallassa. Tavoitteena on saada lakimuutos voimaan keväällä 2025
Lainsäädäntötyöryhmä sai myös tehtäväkseen laatia vesihuoltolaitoksen omaisuuden hallinta suunnitelmaa ja sen valvontaa koskevia säännöksiä. Toiminta-aluemäärityksen ja liittämisvelvoitteen selkeyttäminen Toiminta-alueista määrällisesti suuri osa on vahvistettu 2000-luvun alussa ja alueiden rajausperusteet ovat olleet vähintään kirjavia. sestä ja vesihuoltopalveluista kunnan alueella, ottaisi kantaa vesihuollon omistajapolitiikkaan ja omistajaohjaukseen, listaisi viranomaiset, jotka vastaavat kunnassa vesihuollon kehittämisestä ja järjestämisestä, sekä kuvaisi miten muut vesihuollon kunnallisen kehittämisen kannalta keskeiset asiat mukaan lukien kaavoitus, kunnallistekniikka, rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu on otettu huomioon. Ja paljon muuta Muita merkittäviä muutosehdotuksia ovat mm. Toiminta-aluerajaus tulisi määrittää siten, että alueella olevat kiinteistöt lähtökohtaisesti liitetään vesihuoltoon, tosin nykyisenkaltaiset mahdollisuudet hakea vapautusta olisivat käytössä jatkossakin. Esityksessä ehdotetuille muutoksille ja uusille velvoitteille arvioidaan myös siirtymäsäännökset. Mikäli muutostarvetta ei ole, ei toiminta-alueen rajausta tarvitse muuttaa. Etenkin uusien velvoitteiden toteuttamiseen tarvitaan kohtuullinen siirtymäaika, joka toisaalta kannustaa toivottavien muutosten toteuttamiseen. Omaisuuden hallintasuunnitelmaan tulisi suunnitelma kunnontutkimuksesta ja huollosta, pitkän aikavälin investointi suunnitelma sekä pitkän aikavälin talous suunnitelma. Lisäksi lakiuudistuksen yhteydessä ehdotetaan tehtäväksi lukuisia pienempiä muutoksia ja päivityksiä vesihuoltolakiin. Tavoitteena on myös koota toiminta-alueiden paikkatieto yhteen palveluun, jolloin kunnan velvoitteesta julkaista karttoja voitaisiin luopua. Tuateo Oy Lisätietoja: https://mmm.fi/hanke2?tunnus=MMM033:00/2022 9 Vesitalous 3/2024 VESI HUOLTO. Omaisuudenhallinta suunnitelman tulisi perustua kunnan vesihuoltosuunnitelmaan ja sen tulisi sisältää vesihuollon maksujen kustannus kattavuuden varmistamiseksi tarvittavat tiedot, kuten uusja korvausinvestoinnit ja laskelmat niistä aiheutuvien kustannusten kattamisesta. vesihuoltolaitoksen määritelmän palauttaminen kokoperusteiseksi sekä säännös perusmaksun pakollisuudesta. On tapauksia, joissa vahvistettu toiminta-alue koskee koko kunnan pinta-alaa ja toisaalta tapauksia, jossa toiminta-alue on vahvistettu yhdelle kaivolle, joka palvelee kahta omakotitaloa. Lakitasoista säätelyä aluemäärittelyn perusteista ei tehtäisi, mutta kunnille tulisi velvoite tarkistaa toiminta-aluerajaukset säännöllisesti. Liittämisvelvollisuutta esityksessä ehdotetaan muutettavaksi siten, että taajamaraja ei ole määräävä tekijä. Tarkistamisvelvoitteella varaudutaan myös siihen, että toiminta-alueita voi olla tulevaisuudessa tarve supistaa. Myös varautumissuunnitelmien sisältövaatimuksia tarkennetaan ja varautumista koskevien suunnitelmien yhteensovittamista edellytetään aiempaa enemmän
V eden etäluenta on jatkuva prosessi, jossa mittausomaisuuden teknologian päivittämisen lisäksi siirrytään erilaiseen tapaan käsitellä veden kulutustietoa. Vesilaitokset siirtyvät etäluentaan etenkin nykyaikaistaakseen laskutusta ja kehittääkseen asiakaspalvelua. Oppaan tavoitteena on tukea vesihuoltolaitoksia etäluentaan siirtymisessä ja sen tarjoamien etujen kokonaisvaltaisessa hyödyntämisessä. Se sisältää toimialan näkemyksiä etäluennan tavoitteista sekä esittelee yleisellä tasolla alan teknisiä ratkaisuvaihtoehtoja ja etäluennassa huomioitavia reunaehtoja, kuten lainsäädäntöä. Asiakaspalvelun parantaminen ja omaisuudenhallinnan kehittäminen voidaankin nostaa veden etäluennan tärkeimmiksi tavoitteiksi. Etäluennan hyödyt eivät kuitenkaan rajoitu tähän, sillä etäluenta mahdollistaa myös omaisuudenhallintaan liittyvien tarkastelujen tehostamisen. Oppaassa esitellyt käytännöt ja case-esimerkit sekä Suomen etäluennan nykytilan kuvaus on koottu haastattelujen, Vesilaitosyhdistyksen lähettämän kyselyn, kirjallisuusselvityksen ja työpajan avulla. JAANA PULKKINEN Osastopäällikkö, Digitaaliset ratkaisut ja omaisuudenhallinta Sweco Finland Oy | Lahti jaana.pulkkinen@sweco.fi Veden etäluennan hyvät käytännöt Vesilaitosyhdistyksen monistesarja 90 Helsinki 2023 Etäluentaprosessin vaiheet • Kumppanit • Rajapinnat • Tiedonsiirtokäytännöt • Markkinavuoropuhelu • Tarjouspyynnöt • Asiakasviestintä • Mittareiden asennus • Mittareiden vaihto • Tarjottavat palvelut Mittareiden vaihto/asennus Käyttöja ylläpito • Hankinnan laajuus ja tiedonsiirtotapa • Laitoksen resurssit ja viestintä • Järjestelmäintegraatiot. GDPR + tietoja kyberturva • Asiakkaan palvelut • Mittarivaihtojen kirjaaminen Asiakasrajapinta Osittainen asiakasrajapinta (Laskutus) Hankinta Suunnittelu • Laskutus • Mittausdatan käsittely • Mittareiden hallinta 10 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. Apuja etäluennan haasteisiin Veden etäluennan hyvät käytännöt -oppaasta Veden etäluennan hyvät käytännöt -oppaaseen on kerätty hyödyllisiä vinkkejä etäluentaa harkitseville sekä etäluentaan siirtyneille vesilaitoksille. Tiedonsiirtoverkon avulla tapahtuva kulutustiedon käsittely edellyttää vesilaitoksilta tietoturvan ja tietosuojan huomioimista kaikissa prosessin vaiheissa
11 Vesitalous 3/2024 VESI HUOLTO. Mittareiden paristot kestävät 10–15 vuotta eikä niitä ole mahdollista vaihtaa. Kokonaisuuden toimivuuden kannalta on tärkeää, että etäluettavien vesimittareiden lähettämä mittaustieto siirtyy ongelmitta ja tietoturvallisesti vesilaitoksen järjestelmiin. Etäluettavilta vesimittareilta tulevan kulutustiedon osalta olisi tärkeää jo ennen hankintavaihetta Automaattinen etäluentajärjestelmä vesilaitoskäyttöön. Oman laitoksen pitkän ja lyhyen tähtäimen tavoitteiden määrittäminen on erityisen tärkeää, jotta hankintoja ei tulisi tehtyä teknologia edellä vaan vastaamaan laitoksen tarpeita. Mittareissa on myös erilaisia hälytystoimintoja sekä joissain malleissa myös akustisia vuodonhavaitsemistoimintoja. Tarkemman vesitaselaskennan myötä verkoston suorituskyvystä saadaan muodostettua realistisempi kuva sekä hienosäädettyä verkostomalleja. Tiedonsiirron tulee tapahtua automaattisesti käyttäen avoimia rajapintoja sekä standardoituja tiedonsiirtotekniikoita. Yksi etäluettava vesimittari voi hyödyntää vain tiettyä tiedonsiirtoteknologiaa, mutta samalla mittarivalmistajalla voi olla myös muita tiedonsiirtoteknologioita hyödyntäviä vesimittareita tarjolla. Tiedonsiirtotekniikan tai useamman valinta kannattaa tehdä kunkin laitoksen omat erityispiirteet huomioiden. Mikäli laitoksella on vähän henkilöstöresursseja, voi sopiva toteutustapa olla esimerkiksi yhdeltä toimittajalta hankittu kokonaispalvelu, jossa sama palvelun tarjoaja vastaa mittareista, tiedonsiirrosta sekä hallintajärjestelmästä. Joihinkin mittarimalleihin on saatavilla lisäantenni, josta voi olla apua haastavissa kohteissa. Etäluentaratkaisun valinta laitoksen resurssien ja tavoitteiden perusteella Etäluentaan siirtymistä helpottavat huolellinen suunnittelu sekä käytössä olevien resurssien arviointi. Etäluennan hyötyjen toteutuminen edellyttää järjestelmäintegraatioita, joten ICT-asiantuntijoiden kanssa keskustelu on välttämätöntä. Toteutustavasta riippumatta vastuuhenkilöiden nimeäminen ja avoin sisäinen viestintä ovat avainasemassa onnistuneessa etäluentaprosessissa. Useat mittaritoimittajat tarjoavat tällä hetkellä mittaustekniikaltaan erilaisia etäluettavia vesimittareita, esimerkiksi ultraääneen perustuvia sekä perinteisempiä siipipyörämittareita. Useamman mittaritoimittajan ja tiedonsiirtoratkaisun valinta, ns. Mittarimalleja ja tiedonsiirtotekniikoita voi pilotoida, eli sopia valittujen palveluntarjoajien kanssa testikohteesta. modulaarinen ratkaisu, ei sido laitosta yhteistyöhön vain yhden toimittajan kanssa, mutta edellyttää laitokselta enemmän omien resurssien kiinnittämistä etäluentaprosessin hoitamiseen. Hankkeen yhteydessä toteutetun vesilaitoskyselyn perusteella suosituimpia tiedonsiirtotekniikoita ovat Digitan tarjoama LoRaWAN, laitosten itse toteuttama M-Bus ja teleoperaattoreiden tarjoama NB-IoT. Kellaritilat ja syvät kaivot aiheuttavat ymmärrettävästi haasteita tiedonsiirrolle. Etäluettavien vesimittareiden saatavuus oli opasta laadittaessa hyvä. Näin järjestelmän toimivuutta pääsee testaamaan esimerkiksi muutaman kuukauden ajan ennen suuremmalla volyymillä toteutettavaa etäluentaan siirtymistä. Tämä parantaa toimintavarmuutta ja helpottaa ongelmanratkaisua mahdollisissa häiriötilanteissa. Lisäksi on tärkeää määrittää käytettävissä olevat resurssit, jotta voidaan valita sopiva toteutustapa. Omaisuudenhallinnan osalta etäluenta tarjoaa ajantasaisempaa tietoa asiakkaiden vedenkulutuksesta, mikä auttaa vesilaitoksia tarjoamaan halutun palvelutason optimoiduin kustannuksin. Asiakaspalvelun näkökulmasta etäluenta mahdollistaa kulutustietojen automaattisen lähettämisen, mikä johtaa selkeämpiin laskutuskäytäntöihin ja mahdollistaa kulutustietoon perustuvien lisäpalveluiden tarjoamisen. Vaikka etäluettavien vesimittareiden toimintaperiaate on melko yksinkertainen, on laitosten hyvä varautua vesimittareiden vikaantumisiin ja tiedonsiirtokatkoksiin
Suomessa etäluennan käyttöönotto on edennyt, mutta edelleen on tilaa kehitykselle ja parhaiden käytäntöjen jakamiselle vesilaitosten kesken. Laitoksella on myös varauduttava asiakasta arveluttaviin kysymyksiin, joten myös niiden laitoksen työntekijöiden, jotka eivät suoraan ole kytköksissä etäluentaan tai etäluettaviin vesimittareihin, on hyvä omata perustiedot etäluennasta. (Kuvat: KOKA Oy) 12 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. Hyödyntämällä digitalisuutta vaihtotyössäkin voidaan henkilöresursseja vapauttaa vaihtotietojen kirjauksesta muihin tehtäviin. Kaikki etäluentaan siirtyneet laitokset kannustavat muita laitoksia siirtymään etäluentaan, mutta korostavat kuitenkin pohtimaan ensin laitoksen omia tavoitteita, laatimaan etäluennalle suunnitelman sekä nimeämään prosessille vastuuhenkilöt. Helsinki. Eurooppalaisista laitoksista kaikki vastanneet olivat etäluentaan siirtyneitä. Etäluettavat vesimittarit vaativat myös koko elinkaarensa ajan tiedon liikkumisen seurantaa, joten ne sitovat joissain määrin henkilöstöresursseja. Veden etäluennan kehitys on vesihuoltoalalla tärkeä askel kohti tarkempaa ja tehokkaampaa toimintaa. Asiakkaille tarjottavien palveluiden suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota tietosuojaja tietoturva-asioihin, jotta ratkaisun aiheuttamat riskit ovat mahdollisimman hyvin tunnistettuja ja hallittuja. Näin voidaan rakentaa kunkin laitoksen tarpeita vastaava tiedonhallinnan kokonaisuus. Toteutetun kyselyn perusteella moni etäluentaan siirtynyt laitos kattaa etäluennasta aiheutuvia kustannuksia nostamalla veden perusmaksua. Myös tulevaisuuden tarpeita esimerkiksi vesitaselaskennan tai muun omaisuudenhallintaan liittyvän toimenpiteen osalta on hyvä pohtia jo etukäteen. Hankkeen yhteydessä toteutettuun vesilaitoskyselyyn vastasi 74 suomalaista ja 15 eurooppalaista vesilaitosta. 2023, Veden etäluennan hyvät käytännöt. Lähde : Pulkkinen ym. Etäluennassa kustannuksia syntyy mittareiden hankinnan ja asennus-/vaihtokustannusten lisäksi tiedonsiirrosta ja mahdollisista järjestelmäintegraatioista. Ainoastaan muutamalla laitoksella etäluenta kattoi yli 75 % käyttöpaikoista. https://www.vvy.fi/site/assets/ files/8359/25009305_vvy_veden_etaluennan_hyvat_ kaytannot_final.pdf Erilaisia etäluettavia vesimittareita. Hankintojen osalta laitoksia kannustetaan selvittämään yhteiskilpailutusmahdollisuuksia. Etäluettavilla vesimittareilla voi olla useita tunnistetietoja yhden mittarinumeron sijaan. Etäluettavissa vesimittareissa on usein viivatai QR-koodi helpottamassa vaihtotyön kirjaamista. Suomalaisista laitoksista yli 90 % oli joko siirtynyt tai siirtymässä etäluentaan tai vähintäänkin harkinnut etäluentaan siirtymistä. Oppaassa on esitelty tarkemmin esimerkiksi asiakasja verkkotietojärjestelmien datankäsittelymahdollisuuksia. Etäluentaan siirryttäessä on hyvä tarkastaa toimitusja sopimusehtojen ajantasaisuus ja tarvittaessa päivittää niitä. On siis hyvä pohtia, otetaanko etäluentaan siirtymisen yhteydessä käyttöön esimerkiksi mobiilisovellus, jonka avulla vaihtotyöt voidaan kirjata ja saada tieto toteutetusta vaihdosta automaattisesti suoraan asiakastietojärjestelmään. miettiä, missä kaikissa järjestelmissä saatavaa tietoa on tarpeen hyödyntää. Investointikustannuksia voidaan tasoittaa leasing-ratkaisuilla. Asiakasportaalin kautta tarjottavien palveluiden, kuten kulutustietojen ja hälytystoimintojen, tulee olla turvallisia ja asiakkaan yksityisyyttä kunnioittavia. Näin ollen etäluettavat vesimittarit aiheuttavat perinteisiä mekaanisia mittareita suurempia kustannuksia. Laitosten omien tavoitteiden kirkastamisen tärkeys korostuu myös etäluennan kustannustehokkuutta tarkasteltaessa. Lisäksi on huomioitava vesilaitoksen vastuu esimerkiksi tilanteissa, jossa asiakas ei jostain syystä saakaan hälytystietoja. Asiakasta on hyvä tiedottaa etäluennasta ja sen mukanaan tuomista muutoksista. Etäluennan toteutuksessa on tärkeää myös asiakasnäkökulman huomioiminen. Suunnitelmallinen lähestymistapa, teknologian ja prosessien ymmärtäminen sekä asiakaslähtöisyys ovat avainasemassa, kun tavoitellaan etäluennan tuomia hyötyjä
Tieto on tuotettava nykyisten työvälineiden kautta verkkotietojärjestelmän nykyiseen kunnossapitomoduuliin 13 Vesitalous 3/2024 VESI HUOLTO. Kaikkien palveluiden on oltava HS-Veden sisäverkossa, eikä liikennettä automaatioverkon suuntaan sallita, jotta voidaan kaikissa olosuhteissa taata automaatioverkon kyberturva 5. mallinnuksen hyödyntämisestä vesijohtovuotojen paikantamisessa. Tässä artikkelissa pyritään avaamaan asiaa vesihuoltolaitoksen näkökulmasta ja kertomaan siitä, miten on saatu yhdistettyä usean eri ohjelmistotoimittajan tuotteet kokonaisuudeksi, joka vie eteenpäin HS-Veden strategisia tavoitteita vesijohtoverkon paremmasta hallinnasta ja verkostovuotojen vähentämisestä. Projektin suunnitteluvaiheessa alettiinkin miettimään, voisiko muilla laitoksilla koestettuja osakokonaisuuksia yhdistää yhdeksi prosessikokonaisuudeksi, sillä osakokonaisuuksiin, eli aluemittausjärjestelmään, mallinnusohjelmaan ja verkkotietojärjestelmään yhtiö oli jo investoinut aiemmin. Alustavien keskustelujen jälkeen valittiin aloitettavalle projektille seuraavat painopisteet: 1. HS-Veden yhteistyökumppaneilta ja muilta vesilaitoksilta oli myös kuultu hyviä kokemuksia mm. Haasteena on laaja vesijohtoverkosto, josta huomattava osuus sijaitsee katualueiden ulkopuolella ja osin pohjavesialueella. Verkoston painemittauksia lisätään huomattavasti 3. Verkoston virtausmittauksia lisätään maltillisesti 4. HS-Veden nykyisessä vesijohto verkoston aluemittausjärjestelmässä on huomattava määrä mittausalueita, virtaamaja paine mittauksineen, mutta nykyinen järjestelmä ei kerro, missä päin vuotavan mittausalueen verkos toa vuoto on. Kaikkien automaatiomittausten on tultava suoraan HS-Veden automaatiojärjestelmään, koska aiemmin on koettu haasteita kolmansien osapuolten rajapintaratkaisujen toiminta varmuudessa 6. Tässä artikkelissa ei käydä läpi prosessin eri osien laskentamalleja ja algoritmeja, sillä ne ovat vesihuoltolaitoksen yhteistyökumppanien toteuttamia. Lisäksi mittaus rakenteita lisättäessä tulee huomioida käytön aikaiset elinkaarikustannukset ja tulevaisuuden saneerausinvestoinnit. Vesijohtoverkosto voidaan jakaa virtausmittareilla hyvinkin pieniksi mittausalueiksi, mutta verkoston ollessa iso ja monitahoinen vie toteuttaminen aikaa ja maksaa paljon. HS-Veden automatisoitu vesijohtovuodonhakuprosessi HS-Veden tavoitteena on vähentää vesijohtoverkon vuotovesiä ja nopeuttaa vuodon löytämistä maastosta. Fluiditin kehittämää Onlinemallinnusratkaisua, joka oli jo käytössä muutamalla laitoksella Suomessa, ei tietojemme mukaan hyödynnetty nimenomaan vuotomallinnuksessa. Verkostomallinnus otetaan keskiöön vuotojen paikantamisessa 2. Tältä pohjalta avasimme keskustelun yhteistyökumppaneidemme kanssa ratkaisusta, jossa eri ohjelmistot pelaisivat yhteen vesijohtovuotojen paikantamisessa. JARNO LAINE Suunnittelupäällikkö, HS-Vesi jarno.laine@hsvesi.fi Vesijohtovuodon paikantamisessa käytännön haasteita Vesijohtovuoto huomataan yleensä aika nopeasti laitoksen automaation mittauksista, mutta huomattavasti hitaampaa on löytää itse vuoto kohta maastosta. HS-Vedessä lähdettiinkin miettimään, miten laitoksella jo tehtyjä investointeja voisi käyttää tehokkaammin hyödyksi ja miten toteutettavasta ratkaisusta saataisiin mahdollisimman skaalautuva tulevaisuuden tarpeisiin. Tämä aiheuttaa sen, että tietyillä alueilla vuoto ei aina tule pintaan tai sen löytäminen vie aikaa
Huomio ainoastaan positiivisen poikkeaman 3. .. lähettää tunnistetun poikkeaman rajapinnan kautta Fluidit Water Onlinemallinnusohjelmaan . Tuntikohtaiset hälytysrajat on laskettu erikseen arkipäiville, lauantaille, sunnuntaille ja arkipyhille. .. Kuva 1. Vuodon alkamisajankohta ja arvio suuruudesta (m³/h) . Kehitetyn ratkaisun periaatekuva. Hälytys muodostetaan tuntitason tietojen perusteella . Alueille lasketaan myös vuotovesiprosentti veden myynnin perusteella. muodostaa visuaalisen ilmoituksen myös painepoikkeamasta . Lisäksi viikonloput, pyhät ja loma-ajat aiheuttavat oman reunaehdon vaihteluihin, jotka on pyritty huomioimaan seuravasti: Vuodon tunnistaminen tehdään tuntitason datan perusteella siten, että verrataan kulloisenkin tunnin kulutusta historiadataan samalta tunnilta. Huomioi ainoastaan negatiivisen poikkeaman 4. hyväksytty mittaamaton käyttö. Rekisteröi vuodon alkamiskohdan ja suuruuden . HS-Vedellä ei kuitenkaan ole vielä käytettävissä etäluettavia vesimittareita, joten liittyjien vedenkäytön (myynnin) muodostamisessa on tällä hetkellä käytettävä vuosikulutusarvioon perustuvia keskiarvoistuksia. Vuototapahtuman tunnistaminen Insta Wahti Flow-järjestelmässä HS-Vedellä on tällä hetkellä aluemittausjärjestelmässä yhteensä 29 kpl mittausalueita, joille lasketaan vesitase automaatiomittausten perusteella. (Lähde: Fluidit) 1. Lisäksi vedenkäytön vaihtelua on otettu huomioon erilaisten persentiilien ja varmuuskertoimien avulla. .. Ilmoitus muodostetaan suhteessa historiaan . Eri ”tuntijoukoista” on tehty ryhmiä, joista lasketaan mediaani ja johon mitattua tuntia verrataan. Pitää vuototapahtuman aktiivisena sen keston ajan . muodostaa hälytyksen epäillystä vuodosta (m³/h) . Käytännössä oikeat tasot kuitenkin varmistuvat vasta sitten, kun vuodon tunnistusta päästään käytännössä herkistelemään. Lopputuloksena on järjestelmäkokonaisuus, jossa on yhdistetty automaatiosta tuntitasolla muodostettu poikkeaman tunnistus automaattiseen vuodon paikantamiseen mallintamalla siten, että vuotojen arvioidut sijainnit lähetetään automaattisesti lopulta suoraan verkkotietojärjestelmään. Siirtyminen Fluidit Water Online mallinnukseen Lähde: Insta Automation 14 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. Automaation mittauksissa vuorokautiset vaihtelut kuitenkin näkyvät, mutta niihin vaikuttavat myös esimerkiksi teollisuuden vedenotto ja ns. Kuvassa 1 esitetään ratkaisun periaate. Insta Wahti Flow tunnistaa poikkeaman suhteessa vesitaseeseen . Lukee automaation raporttitietokantaa 2
Tarkempia tietoja lähteistä [2],[3] ja [4]. Sijainnin siirtäminen verkkotietojärjestelmän kunnossapitomoduuliin Kun vuodon sijainti on määritelty, tiedot siirretään Trimble NIS -verkkotietojärjestelmään. .. Näin muodostetiin järjestelmien välille yhdistävä tekijä, jonka avulla mallinnuksen avulla tunnistetut, eri todennäköisyyksillä vuotavat, putkiosuudet voidaan viedä verkkotietojärjestelmään jatkotoimenpiteitä varten. ajaa varsinaisen vuotojenpaikannusalgoritmin . Lisäksi jos esiin nostetun vesijohtoputken vieressä on jätevesiviemäri, esitetään johtokartalla reitti pumppaamolle ja pumppaamo, jotta voidaan tarkastaa virtaamaan läheisessä jätevesiviemäriverkossa, sekä tarkistaa, onko ko. KVVY Tutkimus Oy 5. Insta Flow kutsuu Fluidit Water Onlinemallia rajapinnan kautta välittäen seuraavat tiedot: . putkiosuus muodostuu. materiaali) ja erilaiset HS-Veden verkosto-omaisuudenhallinnassa tunnistetut avoimen datan muuttujat (esim. .. . Asettaa vedenottamoiden, PK-asemien jne. Influx tietokantaan (DMZ-vyöhykkeellä) ajetaan reaaliaikaisesti kaikki automaation mittaukset ja asetus arvot . Vuotavan aluemittausalueen tunnus . lähettää paikannetut vuotopaikat rajapinnan kautta Trimble NIS verkkotietojärjestelmään: . Vuodon sijainnin mallintaminen Toteutetun järjestelmäratkaisun ”aivot” on Fluidit Water Online laskentamalli, jossa reaaliaikaisesti mallinnetaan vuodon sijainti. asetusarvot malliin 7. Laskee alueiden vedenkäytöt ja vedenkäytön vaihtelut ja päivittää mallin vedenkäytön. Tulosten muutosten perusteella kokeillaan uutta paikkaa. Menetelmä on laajalti käytetty tieteellisessä kirjallisuudessa ja käytännön projekteissa. . pumppaamolle alkanut tulla ylimääräisiä vesiä. pohjavesialue, jolloin vuoto ei välttämättä tule pintaan). Koska verkostomallin putken ja verkkotietojärjestelmän putken komponenttirakenne oli erilainen, rakennettiin verkostomalli uudelleen siten, että mallin putkilla on tiedossa, kuinka monesta verkkotietojärjestelmän komponenteista ko. 8. Joka askelella vuodon paikkaa mallissa vaihdetaan ja simulointi ajetaan uudestaan. Tunnistetut vuodot tuodaan Trimble NIS:iin rajapinnan kautta ja tämän jälkeen mallinnettua dataa rikastetaan verkkotietojärjestelmän analyysillä, jossa huomioidaan mallin esiin nostamien verkosto-osuuksien vesijohtovuotojen historiadata, putkien ominaisuustiedot (esim. Vuodon alkamisajankohta ja arvio vuodon suuruudesta (m³/h) 6. Fluidit Oy:n Markus Sunelan (2023) mukaan menetelmä perustuu optimointiin, jossa minimoidaan mallinnettujen ja mitattujen arvojen välinen virhe [1]. Kokeilee mahdolliset vuotosolmut läpi, pyrkien löytämään vuotopaikan, joka minimoi mallinnettujen paineiden ja virtausten eron mitattuihin paineisiin ja virtauksiin nähden . Fluidit Water Online hakee mittaustiedot ja asetusarvot automaation Influx-tietokannasta . Sijainnin todennäköisyydet ja tarkennetut vuotomäärät . Etsii enintään kymmenen vuotopaikkaa todennäköisyyksineen . Seuraavaksi tieto lähetetään sähköisesti maastoon asentajille heidän Trimble Utility to Gomaastokunnossapitosovellukseen ja vuodonhaku maastossa voi alkaa. Asettaa vesisäiliöiden alkupinnankorkeudet malliin . Siirtyminen Trimble NIS verkkotietojärjestelmän kunnossapitomoduuliin Lähde: Fluidit 15 Vesitalous 3/2024 VESI HUOLTO Vesihuoltolaitosten ykköskumppani KVVY Tutkimus Oy Tutustu palveluihimme Ota yhteyttä: myynti@kvvy.fi, 03 246 1301 Ympäristövastuuta yhdessä Meiltä myös suositut vesilaitoshenkilökunnan koulutukset!. Poistaa tunnistetun vuodon osuuden käytöstä, koska vuotava vesimäärä ja sen paikka käsitellään kohdassa 7
Silmämääräinen maastokatselmus ja venttiilien kuuntelu, jos löydös, niin maamikrofonitarkennus . tunnistetuilla kohteille halutut materiaalija ikämuuttujat . Putkimestari tekee ko. Näytetään tarvittavat ympäristömuuttujat avoimista aineistoista, esim. Tarvittaessa maastoojaveden pH-mittaus . Visualisoidaan ko. jäteveden pumppaamon virtaamadatan läpikäynti . Mikäli vuotoa ei edelleenkään havaita, aloitetaan alueella kuuntelu korreloivilla ääniloggereilla. Fluidit Water Onlineverkostomalli toimittaa rajapinnan kautta vuotopaikat Trimble NIS:iin . . kohteille soveltuvan menetelmän valinnasta rikastettuun tietosisältöön perustuen 12. Vuotopaikat toimitetaan NIS:iin ja yhdistetään johtoihin . Loggerikuuntelun tuloksena vuotokohta tarkentuu kartalle, jonka jälkeen korreloidaan vuotokohta erillisellä korrelaattorilla. tunnistetuilla kohteilla oleva aiempi vuotohistoria . 14. Arvioidaan kohteen soveltuva tarkastustoimenpide . Tarvittaessa kuuntelu korreloivilla loggereilla, paikan haku erillisellä korrelaattorilla, tarvittaessa tarkennus maamikrofonilla Lähde: HS-Vesi 16 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. Kohdistetaan avoimeksi työksi tai suoraan tietylle työryhmälle . .. Rikastetaan muodostettua aineistoa kunnossapitoja ympäristötiedoilla . .. Siirtyminen Trimble UTG maastokunnossapitoprosessiin Lähde: Trimble 13. Visualisoidaan ko. Läheisten jätevesiviemäreiden vesimäärän arviointi, onko vesijohtoverkosta lähtöisin olevaa vuotovettä . Mikäli edellä mainitut toimenpiteet tuottavat toivottuja tuloksia, niin etsimistä jatketaan tarkemmalla alueen katselmoinnilla ja maamikrofonikuuntelulla. .. Ko. Työn kulkua hallitaan sähköisesti ja tulokset ja tila kirjataan järjestelmään. linjaosuuksien katselmoinnilla ja sulkuventtiilien kuuntelulla. Maastotoimenpiteet suoritetaan pääasiassa seuraavassa järjestyksessä . Tuloksena korostetut/esiin nostetut vesijohtoverkon osat eri todennäköisyyksillä . Kuva 2. lähetään toimeksianto sähköisesti Trimble Utility to Go maastokunnossapitojärjestelmään . Visualisoidaan ko. Rajapinnan kautta generoituu automaattisesti tarkastustehtävä 10. .. Vuodonhaku maastossa Vuodonhaku haku maastossa käynnistyy aina ko. maaperä, pohjavesialue yms. Loggerit pidetään yhdessä paikassa minimissään yhden yön yli, jotta normaali vedenkäyttö ei häiritse kuuntelua. Trimble NIS:ssä muodostettu vuodonhaun työmääräin toimitetaan työryhmälle UTG-maasto kunnossa pitojärjestelmään . tunnistettujen kohteiden läheisyydessä olevan jätevesiviemärin reitti ja mahdollinen pumppaamo 11. Esimerkki prosessin lopputulosten näyttämisestä verkkotietojärjestelmässä (Lähde: Trimble) 9
Sunela, Fluidit Oy)). (automaatiomallinnus). Koska järjestelmätoteutus perustuu verkostomallinnukseen, voidaan monitorointia kehittää erityisesti painemittauksia lisäämällä, joka on huomattavasti kustannustehokkaampi ratkaisu, kuin mittakaivojen rakentaminen. (2015). & Puust, R. [3] Sunela, M. HS-Vesi onkin tämän projektin myötä askeleen lähempänä tavoitetta, jossa järjestelmä ei vain ilmoita, että millä alueella vuotaa vaan kertoo tarkalleen, missä vuotaa. Lähteet [1] Sunela, M. (2023). Toteutettava järjestelmä antaa tulevaisuudessa HS-Vedelle skaalautuvan ja automatisoidun pohjan lähteä parantamaan vesijohtoverkoston hallintaa yhtiön tavoitteiden mukaisesti. Yhteenveto Projektissa on monia osapuolia, joiden yhteistoiminta on edellytys HS-Vettä palvelevan kokonaisuuden muodostamisessa. et al. Lähestymistapa antaa myös hyvän lähtökohdan etäluettavien mittareiden asentamiselle, koska samassa yhteydessä voidaan myös painemittausten määrää lisätä juuri oikeissa paikoissa esim. (reaaliaikamallinnus). [4] Romero-Ben, L. “Modeling water supply system control system algorithms”, Procedia Engineering Volume 119, pages 734-743. “Leak detection and localization in water distribution networks: Review and perspective”, Annual Reviews in Control, Volume 55, pages 392-419. Tähän mennessä yhteispeli on sujunutkin hyvin ja näyttää siltä, että alussa ”huimalta” tuntunut tavoite saadaan hienosti toteutettua aikataulussa ja siitä isot kiitokset hankkeen kaikille osapuolille. Aikataulun mukaan järjestelmäkokonaisuus on tuotannossa ennen kesää ja tämän jälkeen päästään arvioimaan tarvittavia uusia mittausalueita ja painemittauksia verkostoon. (vuotojen paikannus, luku 3.2.1). Tavoitteena onkin pitkällä aikavälillä muodostaa hyvinkin tarkka vuotopaikan osoitus maastosta, mutta tämä vaatii käyttökokemuksia ja prosessin virittämistä. (2015). “Real Time Water Supply System Hydraulic and Quality Modeling – A Case Study, Procedia engineering”, Volume 119, pages 744752. & Puust, R. (2023). [2] Sunela, M. Suullinen tiedonanto, Fluidit Oy. Maveplan Oy 17 Vesitalous 3/2024 VESI HUOLTO. (Tarkempaa tietoa verkoston vuotomallinnuksessa käytettävästä tieteellisestä taustasta (M. yön lepopaineen osalta
P rojekti jakaantui kolmeen vaiheeseen. Työn ensimmäisessä vaiheessa laadittiin esiselvitys markkinoilla olevista vedenlaadun sensoreista. Niiden käyttöönotto vesihuollossa edellyttää huolellista suunnittelua ja testausta. orgaaninen kokonaishiili). bioluminenssiin perustuvia sensoreita. Lisäksi osa laitteista pystyy myös jakamaan partikkelit eri luokkiin niiden muodon perusteella. Virtaussytometria on menetelmä, joka perustuu solujen ja hiukkasten mittaamiseen virtauksessa, jopa bakteerilajien tunnistaminen on mahdollista. SWIM-projektin yhtenä tavoitteena oli tutkia vesijohtoverkostoon asennettavien jatkuvatoimisten vedenlaatusensoreiden käyttökelpoisuutta sekä pilot-ympäristössä että todellisissa verkosto-olosuhteissa. Testaus toteutettiin Savonia AMK:n pilottilaboratoriossa. Jatkuvatoimisen mittauksen lisäarvo perinteisiin näytteenottoja laboratoriopohjaisiin analyyseihin verrattuna on, että ne pystyvät havaitsemaan erityisesti nopeita reaaliaikaisia vedenlaadun vaihteluita. Lähtökohtaisesti kuitenkin jatkuvatoimiset mittaukset täydentävät, eivät korvaa, näytteenottoon perustuvia mittauksia. Toisessa vaiheessa toteutettiin vedenlaatusensoreiden testaus ja pilotointi. Johtokykyyn perustuvat mittarit korreloivat veden sähköä johtavien mineraaliaineiden kanssa. Lisäksi optisesta datasta voidaan myös mallintaa laboratoriossa mitattavia suureita (esim. Mikrobien mittausmenetelmät vaativat tällä hetkellä erityislaitteita, reagensseja ja -asiantuntemusta. Hankeen päätoteuttajia olivat VTT, Savonia AMK sekä Finnish Water Forum. Vesilaitoksella veteen annostellun kloorin pitoisuutta (kokonaiskloori, vapaa kloori) seurataan myös yleisesti verkostoissa. Hankkeessa oli mukana myös vesialan ja tietotekniikan yrityksiä, vesilaitoksia sekä VVY. taitekertoimen mittaukseen. Projekti oli osa Business Finlandin laajempaa ”Nokia Veturi” -projektia. 18 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. Esiselvitysvaiheessa myös kilpailutettiin ja hankittiin testattavat sensorit. Vesijohtoverkostojen jatkuvatoimiset vedenlaatusensorit PETRI JUNTUNEN Erityisasiantuntija TK-toiminta, Vesiturvallisuus Ympäristötekniikan opetusja tutkimusyksikkö Savonia ammattikorkeakoulu petri.juntunen@savonia.fi Tässä artikkelissa on esitetty yhteenveto SWIM-projektin vesijohtoverkostojen jatkuvatoimisia vedenlaatusensoreita käsittelevästä osuudesta. Sensoreiden toiminta voi perustua esimerkiksi optiseen mittaukseen, kuten sirontaan (sameus), absorbanssiin (väriluku, UV-absorbanssi,) tai esim. Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena oli tarjota maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen kokonaisvaltainen ratkaisu skaalautuvaan, digitaaliseen ja tehokkaaseen toimintaan vesilaitoksille ja vesi-intensiiviselle teollisuudelle. Hankkeen pääasiallisena tavoitteena oli kehittää älykkäitä ratkaisuja vesilaitosten kulutuksen ja veden laadun sekä turvallisuuden ja omaisuuden hallintaan. Kattavampi raportti tullaan julkaisemaan kevään 2024 aikana Kuopio Water Clusterin kotisivuilta (www.kuopiowatercluster.fi). Toinen tärkeä sensoriryhmä ovat vesiliuoksen sähköiseen potentiaalieroon perustuvat mittarit (pH, ORP eli hapetus-pelkistyspotentiaali). Kolmannessa vaiheessa sensoreita testattiin myös oikeassa verkostoympäristössä. Markkinoilla on myös mikrobien aktiivisuuteen perustuvia, esim. Partikkelimittarit mittaavat vedessä suspendoituneiden hiukkasten määrää ja kokojakaumaa
mekaanisia skenaarioita (paineiskut, ilman lisäys verkostoon), kemiallisia (esim. . Neuvotteluissa kartoitettiin mm. Projektin sisältö Tässä artikkelissa on esitetty yleisellä tasolla projektin sisältö, sekä yhteenveto projektissa opituista keskeisitä asioista. Valitut laiteet ja valintaperusteet, pilotointivaiheen koejärjestelyt, tutkimusmenetelmät sekä tulokset on esitetty hankkeen loppuraportissa. Lisäksi laitteiden tuottaman datan siirto ja hallintamahdollisuudet selvitettiin tässä vaiheessa. asiakaspalautteeseen. 7 kk. Seurantajakson aikana seurattiin erityisesti seuraavia tekijöitä mittalaitteiden toiminnassa: . Mihin jatkuvatoimisia mittareita voidaan hyödyntää. . Muita mahdollisia mittalaitteiden luotettavuutta kuvaavia tekijöitä. Kirjalliset tarjouspyynnöt (noin puolelle toimittajista) 2. Tällä hetkellä edellä mainitut järjestelmät ovat vielä kehitysvaiheessa, ja edellyttävät suuria datamassoja ja koneoppimiseen tai vastaavaan menetelmään perustuvia järjestelmiä. Kun sensoreiden tuottama data yhdistetään on-line tyyppisesti toimivaan pilvipalveluun, tämä mahdollistaa verkoston operointiin, reaaliaikaisen tilannekuvan muodostamisen tai mahdollisesti erilaisten häiriötilanteiden havaitsemiseen (kuva 1 ). 3. Kuva 1. Kokeiden ensisijaisena tarkoituksena oli testata laitteiden tarkkuutta, toimivuutta ja huollettavuutta käytännön olosuhteissa. 19 Vesitalous 3/2024 VESI HUOLTO. • Vedenlaadun seurantajärjestelmät. Pilot-jakso kesti n. • tilannekuvan luomisessa . Koejakson jälkeen verkosto huuhdetiin ja tehtiin tehoklooraus, kuten vastaavasti todellisessa verkostotilanteessakin. Tavoitteena esim. Kalibrointitarpeet ja/tai muut huoltotoimenpiteiden tarpeet seurantajakson aikana . Kuvassa näkyy runkojohdon sulkemisesta johtuvan väripiikin eteneminen verkostossa. Jatkuvatoimista vedenlaatudataa voidaan hyödyntää vesilaitoksen toiminnassa esimerkiksi: • päätöksenteon tukena . Projekti jakaantui kolmeen osaan: 1. Kirjallisuuskatsaus olemassa olevista laitteista . Testaukseen sisältyi mm. Jatkuvatoimista laatudataa on mahdollista yhdistää myös hydrauliseen dataan tai mallinnusdataan (vedenlaatumallit, laatudatan hyödyntäminen mallien validoinnissa). Pilot kokeiden jälkeen laitteita testattiin oikeissa verkosto-olosuhteissa Kuopion Veden verkostossa noin 6 kk ajan. pintavesija jätevesikontaminaatiot). . . sameuden muutokset verkoston huuhteluvälin arvioinnissa) . laitteiden hintatasoa, asennettavuutta, laitetukea, varaosapalveluita, huollon toimivuutta jne. Jatkuvatoimisilla laatumittauksilla voidaan täydentää kuluttajille tarkoitettua viranomaisnäytteillä tuotettua vedenlaatutietoa. Markkinoilla olevien vedenlaatusensoreiden kartoitus . Huomaa piikin pieni korkeus normaaliin vaihteluun verrattuna. Tässä järjestelmässä vedenlaatusensorit olisi edelleen yhdistetty yhdeksi jatkuvan online-vedenlaadun seurantajärjestelmäksi, joka yhdistää ja käsittelee sensoreiden tuottamaa dataa esimerkiksi koneoppimisen avulla. putkistosta irtoavien sakkojen kloorin tai muiden kemikaalien yliannostus) ja mikrobiologisia(esim. Pitkän aikavälin muutokset (esim. • Vedenlaatutiedon jakaminen kuluttajille . Esimerkki jatkuvatoimisen vedenlaatudatan hyödyntämisestä pilottikohteessa. Tunnuslukujen kerääminen ja tilastoiminen vedenlaatudatasta esimerkiksi omaisuudenhallintaa tai riskinarviointia ajatellen ja niiden vertaaminen esim. . Mittalaitteiden tuottaman datan eroavuudet/samankaltaisuudet ja niiden vertaaminen laboratorioanalyysein saatuihin tuloksiin; mittaustulosten luotettavuuden arviointi . Early warningeli ”ennakkkovaroitus” -tyyppisen indikaation tuottaminen. Mittalaitteissatapahtuva mahdollinen ryömintä ja/tai muut poikkeamat/muutokset seurantajakson aikana . Neuvottelut laitetoimittajien kanssa. Hankittujen laitteiden testaus Savonian verkostopilotissa (kuva 2 ). Toissijaisena tavoitteena oli selvittää minkälaista informaatiota laitteet tuottavat. Kenttäkokeet
Erilaisia sensorityyppejä. • Datan siirto oli yleensä toteutettu laitevalmistajan omaan pilvipalveluun, mutta tiedonsiirtoa tästä eteenpäin ei ollut kuvattu kunnolla tai se puuttui kokonaan. Tämä kannattaa huomioida laitteiden ylläpidossa; esim. Kaikille laitteille ei ole esimerkiksi maahantuojaa. parametrit Partikkelimittaukset Uponor, Pamas 10–15 k€ partikkelit Mikrobien aktiivisuuteen perustuvat sensorit* BactControl, EZ-ATP, Colifast, Colilert, Microtox LX 30 -60 k€ mikrobit Virtaussytometriaan perustuvat sensorit Bactosense, Colisense n. • Lisäksi laitteille tarjottava paikallinen huoltoja varaosapalvelu on vielä vaillinaista. • Laitteiden huoltoon ja ylläpitoon tulisi olla riittävästi resursseja. • Verkostossa tehdyn koejakson aikana havaittiin kohtuullisen selviä ja nopeita veden laadun muutoksia ilman, että verkostossa olisi tapahtunut häiriöitä. sensorit) kannattaa hankkia omaan varastoon. Valittaessa mitattavia parametreja, kannattaa valita toisaalta luotettavia mittauksia ja toisaalta mittauksia, joiden tuottama informaatio täydentää parhaiten muita mittauksia. • Tällä hetkellä markkinoilta löytyvät sensorit ovat toimintaperiaatteeltaan pääasiassa fysikaalis-kemiallisia (johtokyky, pH), optisia (sameus, partikkelit, virtaussytometria) tai mikrobien aktiivisuuteen perustuvia (colilert) • Perinteiset fysikaalis-kemialliset mittaukset toimivat edelleen luotettavimmin ja tuottavat hyödyllisintä informaatiota. Kokemuksemme mukaan sensoreiden likaantumisherkkyys vaihtelee veden laadun ja asennuspaikan mukaan. • Testatut laitteet toimivat testijakson ajan ilman suurempia käyttökatkoja • Laitteiden hankintakanavat ja ”laitetuki” ovat vielä kirjavia. • On tärkeää varmistaa ennen laitteen hankkimista, että laitteiden ylläpito ja huolto onnistuu joko vesilaitokselta itseltään tai ulkopuolisena palveluna. 50 k€ mikrobit Muut Aquamonitrix n. Hankkeessa opittuja asioita Yhteenveto vedenlaatusensoreiden markkinakatsauksesta on esitetty taulukossa 1 . * esim. Tästä syystä laitteita hankittaessa on erityisen tärkeää varmistaa, että laitteille on saatavissa riittävää tuotetukea. fluoresenssi 20 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. tärkeimmät varaosat (esim. Tämä on tärkeää ottaa huomioon tulosten tulkinnassa; on hyvin tärkeä tuntea verkoston normaalit vaihtelut • Kun vesilaitoksen operointitavat olivat tiedossa, laatudata data oli kohtuullisen helposti tulkittavissa ja data käyttäytyi loogisesti verrattuna verkostossa tapahtuneisiin veden laadun muutoksiin • Erilaisia johdannaissuureita mittaavien mittareiden osalta datan tulkinta oli hankalaa ja datasta ei ollut mahdollista tehdä merkittäviä tulkintoja. Kategoria Laitteen nimi Hinta mitä mittaa Multiparametrisensorit Pipescan, Prominent 5–15 k€ fys-kem. Mittari havaitsee kyllä muutoksia, mutta sillä ei ole esim. raja-arvoa, jonka jälkeen tilannetta voidaan tulkita kontaminaatioksi. Erityisesti optisissa mittareissa havaittiin jonkin verran likaantumista ennen huoltovälin täyttymistä, mikä havaittiin mittausten ryömimisenä. Taulukko 1. 2–4 eri parametria kuten johtokykyä, sameutta ja kokonaisklooria. 30 k€ NO?, NO. Yleiskuva Savonian vesijohtoverkostopilotista (WaterLoop). Suositeltavaa voisi olla mitata esim. Kuva 2. Tässä projektissa laitteiden huoltoväliksi arvioitiin 3–4 kk, mutta sopiva huoltoväli tulisi varmistaa koeajoilla asennuskohteessa