| Ing.-Pesendorfer-Strasse 31 | 4540 Bad Hall, Austria | www.agru.at |. Agru 1/1 PIDEMPI KÄYTTÖIKÄ halkeilunkestävä PE 100-RC KORKEA TALOUDELLINEN TEHOKKUUS hiekkapohjaton asennus KESTÄVÄT LIITOKSET paremmat hitsaustulokset OSTOT YHDESTÄ PAIKASTA täydellinen PE 100-RC -putkistojärjestelmä AGRULINE Liittimet ja putket Halkeilunkestävä PE 100-RC agru Kunststofftechnik Gesellschaft m.b.H
TOIMITUSKUNTA Harri Koivusalo, tekn.tri., teknisen vesitalouden professori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Riina Liikanen, tekn.tri., vesiasiain päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Jyrki Laitinen, fil.tri., johtava asiantuntija, Suomen ympäristökeskus Anna Mikola, tekn.tri., apulaisprofessori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Pekka Rossi, tekn.tri., apulaisprofessori, Oulun yliopisto, vesija ympäristötekniikka Maija Taka, fil.tri., akateeminen koordinaattori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Annina Takala, dipl.ins., Suomen Vesiyhdistys ry Saijariina Toivikko, dipl.ins., vesiasian päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Erkki Vuori, lääket.kir.tri., professori, emeritus, Helsingin yliopisto, oikeuslääketieteen osasto Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. LXIV JULKAISIJA Ympäristöviestintä YVT Oy Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki Puhelin (09) 694 0622 KUSTANTAJA Ympäristöviestintä YVT Oy Tuomo Häyrynen e-mail: tuomo.hayrynen@vesitalous.fi Yhteistyössä Suomen Vesiyhdistys ry ILMOITUKSET Tuomo Häyrynen Puhelin 050 5857996 e-mail: ilmoitukset@vesitalous.fi PÄÄTOIMITTAJA Minna Maasilta Maaja vesitekniikan tuki ry Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki e-mail: minna.maasilta@mvtt.fi TOIMITUSSIHTEERI Tuomo Häyrynen Uuhenkuja 4, 80140 Joensuu Puhelin 050 585 7996 e-mail: tuomo.hayrynen@vesitalous.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Taina Hihkiö Maaja vesitekniikan tuki ry Puhelin (09) 694 0622 e-mail: vesitalous@vesitalous.fi ULKOASU JA TAITTO Taittopalvelu Jarkko Narvanne, PAINOPAIKKA Punamusta | ISSN 0505-3838 Asiantuntijat ovat tarkastaneet lehden artikkelit. Vuosikerran hinta on printtilehtenä 65 € ja digilehtenä 50 €. Tämän numeron kokosi Riina Liikanen e-mail: riina.liikanen@vvy.fi Kansikuva: "Kuokkalan silta, Jyväsjärvi ja Lutakon satama", Kuvan omistaja: Kuvaaja: Sisältö 3/2023. 5 Vesihuollon näkyvyys kasvanut huoltovarmuuden korostuessa Osmo Seppälä VESIHUOLTO 6 Vesihuollon organisointi tulevaisuuden haasteisiin selvitys vesihuollon organisoinnista Reijo Kuivamäki ja Anne Kuulas 10 Vesihuoltolaitosten verkosto-omaisuudenhallinnan toteutusoppaaseen on kerätty alan parhaita käytäntöjä Jaana Pulkkinen ja Pekka Crabol 15 Kaupinojan pintavesilaitoksen saneeraus – oppeja laitosrakennuttamiseen Riitta Kettunen, Veli-Ville Vihersalo, Jan-Erik Järventie ja Petri Jokela 19 Blominmäen jätevedenpuhdistamon käynnistys Anna Kuokkanen, Jukka Yli-Kuivila ja Kari Reinikainen 24 Vesihuollon alueellinen varautuminen ja huoltovarmuus Ritva Laitala ja Terhi Renko 28 Vesilaitosten varauduttava lisääntyviin kyberuhkiin Tuomo Häyrynen 30 Askeleet kohti hiilineutraalia vesihuoltoa Anne-Mari Aurola 32 Spontaania yhteistyötä – vesilaitosten yhteinen mittauskoodisto Teemu Keitaanpää ja Jari Tapaninen 35 Vesihuoltoalan pätevyysvaatimusten esiselvitys: taustatietoa vesihuoltoalan koulutuksen ja osaamisen nykytilasta ja malleja pätevyyden todentamisesta Anna-Maija Hallikas MUUT AIHEET 37 Hulevesien hallinnan nykytila ja tulevaisuuden haasteet Nora Sillanpää, Juhani Järveläinen, Piia Leskinen, Johanna Pajari, Erik Jaatinen, Pekka Heinonen, Pekka Crabol, Hannes Björninen, Lauri Harilainen ja Camilla Tuomela 41 RAKI-ohjelma tukee ravinteiden kierrätyksen investointeja ja kehityshankkeita poikkeuksellisen merkittävällä tukirahoituksella Riikka Malila ja Petri Nissinen 43 Putkilinjan hitauden vaikutus pumppauksen toimintaan Martti Pulli 44 Historiallinen YK:n vesikonferenssi kannustaa sanoista tekoihin Marko Keskinen 46 Riku Vahala Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtajaksi Tuomo Häyrynen 48 Liikehakemisto 50 Abstracts 51 Vieraskynä Jouni Lähdemäki VESITALOUS www.vesitalous.fi VOL. Ilmoitusvaraukset 24.7. Vesitalous 4/2023 ilmestyy 1.9. mennessä. Seuraavassa numerossa teemana on Kiertotalous vesihuollossa
Olipa kyse energian säästämisen täsmäkeinoista, verkostonvalvonnasta tai kyberturvan parantamisesta, asiantuntijamme tarjoavat suomalaisen vesiliiketoiminnan tarpeisiin kustomoituja ratkaisuja. siemens.fi/vesi Yhdyskuntatekniikka 2023 Jyväskylän Paviljonki Osasto C210. Siemens 1/1 RATKAISUJA KESTÄVÄÄN TULEVAISUUTEEN Kohti entistä energiatehokkaampaa vesihuoltoa Ainutlaatuiset teknologiaja palveluratkaisut pienentävät vesihuollon energiankulutusta tuntuvasti
Paremmasta tulevaisuudesta ei tarvitse vain haaveilla, tulevaisuuden voi myös aktiivisesti tehdä itse. Yllättäen huomasin, että pitkälti samat tavoitteet ja ajatukset vesihuoltoalan kehittämisestä toistuvat tänäkin päivänä – tavoitevuosi vain aina siirtyy eteenpäin. Omaisuudenhallinnan kokonaisuuteen liittyen viime aikoina on tehty useita tärkeitä opasjulkaisuja, joista tässä esitellään Swecon vetämänä tehty omaisuudenhallinnan toteutusopas. Vaalikampanjoinnin ja hallitusohjelmavalmistelujen ykkösteemaksi vesihuolto ei vieläkään yltänyt, mutta hyvää näkyvyyttä alamme silti sai. Vesihuollon infrastruktuurin omaisuudenhallintaan ja investointihankkeisiin liittyen tässä lehdessä on esitelty useita mielenkiintoisia hankkeita (mm. On tullut ohimennen silmäiltyä myös omia kirjoitelmiani vuosikymmenten varrelta. Voisikohan tuosta päätellä, että alamme olisi aika oikeasti uudistua myös teoissa eikä vain puheissa. Kansallisen vesihuoltouudistuksen yhteydessä vesihuollon organisointi maassamme on tunnistettu yhdeksi avainkysymyksistä myös huoltovarmuuden kannalta. Digitalisaatio on luonnollisesti myös yksi kansallisen vesihuoltouudistuksen keskeisistä kehittämisteemoista. Toivottavasti tämä momentum kantaa myös kansallisen vesihuoltouudistuksen tavoitteiden toteutumisessa. Vesihuollon näkyvyys kasvanut huoltovarmuuden korostuessa OSMO SEPPÄLÄ toimitusjohtaja, Vesilaitosyhdistys osmo.seppala@vvy.fi 5 Vesitalous 3/2023 PÄÄKIRJOITUS. Nyt siirryn huutelemaan piippuhyllylle kuten Muppet-shown vanhat ukot aikanaan!. Viimeisimpien kuntavaalien ja eduskuntavaalien yhteydessä vesihuolto on aikaisempaan verrattuna päässyt enemmän esille positiivisessa mielessä myös mediassa. Digitalisaation hyödyntämiseen liittyen kehittämistyötä tehdään vauhdilla sekä vesihuoltolaitosten tarpeisiin että viranomaiskäyttöön, ilahduttavan hyvässä yhteistyössä laitosten, yritysten ja hallinnon kesken. Kyberturvallisuuden merkitys on entisestään korostunut Ukrainan sodan myötä. Näin opin nuorempana tulevaisuudentutkijana, mutta en ole oikein onnistunut itsekään toimimaan oppimani mukaisesti. Vesihuollon huoltovarmuuteen, infrastruktuurin toimintakyvyn turvaamiseen, digitalisaatioon ja kyberturvallisuuteen liittyvät teemat näkyvät vahvasti myös tämän Vesitalous -lehden artikkeleissa. V iime vuosien aikana kovasti vilkastunut keskustelu ja toiminta huoltovarmuuteen liittyen on vahvistanut yleistä ymmärrystä vesihuollon tärkeydestä yhteiskunnan toimivuuden turvaamiseksi. Alan ammattilaiset ovat sen tietysti tunnistaneet koko ajan, ilman globaalin koronapandemian ja Ukrainan sodan heijastevaikutusten nostamaa herätystäkin. Hieman jo haikeana muistelen 14 vuoden hienoa aikaa VVY:ssä, vesihuoltolaitosten ja sidosryhmien kanssa tärkeää työtä yhdessä tehden, alalla kaikkiaan jo yli 40 vuoden ajan. Tämä on tällä tietoa minun viimeinen Vesitalous-lehden pääkirjoitukseni. Digitalisaatiosta ja kybermittareista tähän lehteen on poimittu useita mielenkiintoisia esimerkkiprojekteja eri toimijatahojen toteuttamina. Vesihuollon alueellisen organisoinnin kokemuksia ja potentiaalisia vaihtoehtoja on tarkasteltu vesihuoltouudistuksen toimeenpanoon sisältyvässä AFRY:n toteuttamassa organisointiselvityksessä. Kaupinojan pintavesilaitoksen saneeraus ja Blominmäen uuden jätevedenpuhdistamon käyttöönotto). Jään kesällä reserviin VVY:n toimitusjohtajan työstä ja jätän tehtävän Riku Vahalan osaaviin käsiin. Tarvitsemme nykyistä paremmin resursoituja ja toimintakykyisempiä vesihuoltolaitoksia, joten yhteistyötä, rakenteellista uudistumista ja osaamisen vahvistamista tarvitaan laajalla rintamalla
Selvityksen laatiminen on yksi kansallisen vesihuoltouudistuksen toimenpiteistä. Suomen vesihuoltolaitosten kohtaamat haasteet on tunnistettu useissa alan selvityksissä jo vuosien ajan. Hanke on artikkelin julkaisuhetkellä kesken, joten artikkelissa esitetyt tulokset ovat alustavia. Vesihuollon organisointi tulevaisuuden haasteisiin selvitys vesihuollon organisoinnista A rtikkelissa koostetaan VVY:n tilaaman, vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston ja EteläSavon ELY-keskuksen rahoittaman ja AFRY Finland Oy:n toteuttaman “Selvitys vesihuollon organisoinnista”hankkeen taustoja ja tuloksia. Keskeisimmät haasteet ovat vesihuoltoverkostojen ja -laitosten kasvava saneeraustarve sekä vesihuoltolaitosten puutteelliset henkilöstöresurssit. Nämä ovat olleet syynä muutokselle käytännössä kaikissa muissa paitsi tyypillisissä tukkuyhtiöiden perustamistapauksissa, jotka ovat saaneet alkunsa lisävedenhankinnan tai jätevedenpuhdistuksen tehostamisen tarpeista. Vesihuoltolaitosten välinen yhteistyö talousja/tai jätevedenkäsittelyn osalta on lähes aina toiminut ylikunnallisten organisaatioiden lähtökohtana, vaikka useimmissa tapauksissa yhteistyö ei ole syventynytkään. 6 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Muun muassa näiden haasteiden johdosta maaja metsätalousministeriö on käynnistänyt kansallisen vesihuoltouudistuksen, jonka ohjelmassa todetaan tarve edistää vesihuollon rakennemuutosta. Suomen ylikunnalliset vesihuoltolaitosmallit Suomessa yleisimpiä organisaatiomuutokseen johtaneita syitä ovat olleet liian vähäiset investoinnit, kasvavat investointitarpeet sekä liian vähäiset resurssit. Lopullinen raportti julkaistaan VVY:n monistesarjassa toukokuun 2023 aikana. REIJO KUIVAMÄKI Vesi-liiketoimintayksikön johtaja, projektipäällikkö AFRY Finland Oy reijo.kuivamäki@afry.com ANNE KUULAS Asiantuntija, vesihuollon kehittämispalvelut AFRY Finland Oy anne.kuulas@afry.com Kirjoittajat toimivat artikkelissa esiteltävän julkaisun toteuttajina. Selvitys kattaa seuraavat osat: •kuntien vesihuoltoyhteistyön nykytila • erilaisten vesihuollon ylikunnallisten organisointimallien tarkastelu ja vertailu, •kokemuksien kerääminen vesihuollon ylikunnallisista organisointimalleista, •organisaatiokoon vaikutuksen analysointi vesihuoltolaitosten toimintavarmuuteen ja toiminnan laatuun, •johtopäätöksenä laaditaan suosituksia vesihuollon alueelliseen organisointiin. Vesihuoltouudistuksessa on tunnistettu tarve tarkoituksenmukaisemmille ja toimivammille vesihuoltopalveluja tuottaville yksiköille ja tarve vesihuollon alueellisen yhteistyön kehittämiselle. Vesihuoltolaitosten yhteistyötä on edistetty monissa tapauksissa alueellisen yleissuunnittelun keinoin, mutta ne ovat yleensä johtaneet lähinnä vedenhankinnan tai jätevedenpuhdistuksen yhteistyön kehittämiseen. Selvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa, jonka valossa vesihuoltolaitosten johtajat ja päättäjät voivat arvioida erilaisten alueellisten mallien toimivuutta ja soveltuvuutta paikallisesti
artikkelin yhteyteen) 7 Vesitalous 3/2023 VESIHUOLTO People.Passion.Performance. Ruotsi ja Tanska ovat tästä poikkeus. Soveltuu erityisen hyvin käsittelemään raakaa jätevettä. Hankkeen aikana haastateltiin kuuden suomalaisen vesihuoltolaitoksen edustajia, jotka edustavat edellä mainittuja organisaatiomalleja. Suomessa toimii nykytilanteessa viisi alueellista vesihuoltolaitosta, jotka vastaavat toiminta-alueellaan koko vesihuoltotoiminnasta. Kaikki haastatellut henkilöt olivat tyytyväisiä organisointimalleihinsa ja pystyivät tunnistamaan lukuisia niiden avulla saavutettuja asioita kuten parantunut kustannustehokkuus, investointitasojen merkittävä parantuminen, edellytykset pitkäjänteiseen suunnitteluun, houkuttelevuus työnantajana ja henkilöstön muotoutuminen monialaisemmaksi ja osaavammaksi. Vaativimpienkin nesteiden ja pitkien kuitujen käsittelyyn. Tämän lisäksi on useita eri laajuudella toimivia tukkulaitoksia, jotka vastaavat jäsenlaitostensa talousveden hankinnasta ja käsittelystä ja/tai jäteveden käsittelystä. Ylikunnallinen vesihuollon organisointi ulkomailla Hankkeen aikana haluttiin kerätä oppeja myös ulkomaisista vesihuolto-organisaatioista. Esimerkiksi Skotlannissa toimii yksi vesihuoltolaitos, joka vastaa koko vesihuoltotoiminnasta. Viroa lukuun ottamatta, missä Tallinnan vesilaitos on osin yksityisomisteinen, haastatellut vesihuoltolaitokset ovat julkisomisteisia. Esimerkiksi Virossa on suunnitteilla mittava vesihuoltouudistus, joka on lähtenyt liikkeelle valtion teettämistä selvityksistä. Tanskassa on toteutettu myös laajempia vesihuoltolaitosten fuusioita. Kaksi näistä alueellisista vesihuoltolaitoksista toimii monialaisesti eli vesihuollon lisäksi muullakin toimialalla. Korkea hyötysuhde. Lue lisää energiatehokkaista tuotteistamme: www.ksb.fi Turvaa pumppaamon toimintavarmuuden: KSB:n jätevesipumpuissa on uudistetut, tukkeutumista estävät juoksupyörät. Haastatteluiden aikana todettiin, että muissa Euroopan maissa ylikunnallisen organisoinnin taustat ovat pääosin samoja kuin Suomessa. Suomesta poiketen Euroopassa on paikoin maantieteellisesti selvästi laajemmalla alueella toimivia vesihuoltolaitoksia. Lisäksi esiin nousivat Suomen laitoksia vahvemmin haasteet lainsäädännöllisten velvoitteiden saavuttamisessa, puutteet toiminnan tehokkuudessa sekä raakaveden puute. Operointipalvelua tarjoaa tällä hetkellä viisi toimijaa. Haastateltaviksi valittiin kuusi eurooppalaista vesihuoltolaitosta. Lisäksi vesihuoltolaitosten välillä on operointiyhteistyötä. Tanskassa on kuitenkin asetettu myyntituottokaton muodossa tiukat taloudelliset kehykset, mikä on johtanut vesihuoltolaitosten yhdistymisiin. Tanskassa ei ole esitetty mitään linjauksia tai vaatimuksia vesihuoltolaitosten yhdistämiselle, koska tämän katsotaan rikkovan kuntien itsemääräämisoikeutta. Ruotsissa ja Tanskassa on toteutettu holdingyhtiöinä toimivia vesilaitoksia, jotka vastaavat operatiivisesta toiminnasta usean kunnan alueella. Haastattelut osoittivat myös, että monia erilaisia toimivaksi todettuja malleja on olemassa. Ruotsissa vesihuoltolaitokset ovat niin ikään yhdistyneet vapaaehtoisesti, mutta vesihuoltolaitosten toimialajärjestö Svenskt Vatten on päätynyt kestävyysindeksitarkastelun perusteella suosittelemaan KSB, 1/3 vaaka (1. KSB YT23-messuilla osastolla B318! Tervetuloa!. Useissa maissa vesihuoltolaitosten organisoinnin uudistusta on viety eteenpäin valtiovetoisesti. Ulkomaisten mallien osalta keskityttiin esittämään sellaisia, joita ei Suomessa ole vielä toteutettu. Myös Skotlannissa, Belgiassa ja Hollannissa muutos on tapahtunut valtion tai seudullisen hallinnon uudistusten johdosta. TEHOA, EI TUKOKSIA
Niiden mukaan vesihuoltolaitosten haasteet tulevat jatkossa voimistumaan vesihuoltoverkosto-omaisuuden saavuttaessa laajemmin saneerausiän ja muuttoliikkeen suuntautuessa Roslagsvatten on Tukholman pohjoispuolella, viiden kunnan alueella toimiva seudullinen holdingyhtiö. Suomessa on laadittu alan selvityksiä, jotka ovat osoittaneet pienempien laitosten haasteet erityisesti taloudellisesta, henkilöstöresurssien ja saneeraustason riittävyyden sekä pitkän aikavälin suunnittelun ja kehittämisen näkökulmista. Haastateltujen laitosten kotimaissa on Ruotsia lukuun ottamatta käytössä regulaatio eli hintasääntely. Vesihuolto-organisaation koon merkitys Hankkeen aikana arvioitiin vesihuoltolaitosorganisaation koon merkitystä vesihuollon keskeisten toimintaprosessien kannalta. Vahvalla regulaatiolla on koettu olevan pitkällä aikavälillä vesihuoltotoimintaa heikentävä vaikutus. vesihuoltolaitosten minimikooksi 50 000 asukkaan asukaspohjaa. Vastaavanlaista indikaattoreihin perustuvaa arviointia harkitaan myös Virossa sen tunnistamiseksi, mitkä vesihuoltolaitokset eivät ole kykeneviä toimimaan itsenäisesti omina yksiköinään. Regulaatio johtaa parhaimmillaan toiminnan alkuvaiheessa paineeseen innovoida uusia ratkaisuja, mutta sen on tunnistettu myös aiheuttavan merkittävä määrä ylimääräistä työtä vesihuoltolaitoksille tarvittavan datan koostamisen vuoksi. Edellä mainitut ovat keskeisiä lääkkeitä mm. Tytäryhtiöt omistavat vesihuoltoverkostonsa sekä pumppaamonsa. Isoimmissa organisaatioissa erityisasiantuntemus mm. Roslagsvatten omistaa omistajakuntiensa vesihuoltolaitokset, jotka ovat yhtiön tytäryhtiöitä. Muun muassa Skotlannin malli osoittaa sen, että vesihuoltotoiminnan keskittäminen ei edellytä kaikilta osin toimintojen maantieteellistä keskittämistä, vaan tarkoituksenmukaisinta on standardoida vesihuoltolaitoksen toimintatavat. Tällöin ison laitoksen tuomasta osaamisen kehittymisestä päästään hyötymään koko vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Samalla toimintoja voidaan keskittää esimerkiksi johdon ja hallinnon osalta. Muilta osin vesihuolto-omaisuus on Roslagsvattenin omistuksessa. vesihuoltolaitosten yhdistymisestä seuraavaan etäisyyksien kasvuun. Tällaisessa mallissa vesihuoltolaitoksella voi olla käytössään laajemmalla maantieteellisellä alueella toimiva tiimi, joka pystyy tarjoamaan paikallisesti toimiville tiimeille tukea poikkeuksellisissa tilanteissa ja myös toimimaan paikallistiimejä kouluttavana elimenä. Paikallisen tason yhteistyötä voidaan laajemmassa organisaatiossa edistää myös nimeämällä kunnan ja vesihuoltolaitoksen rajapinnassa toimivia yhteyshenkilöitä. tietotekniikan, viestinnän ja lainsäädännön alueilla parantavat palveluiden laatua. Roslagsvattenin organisaation rakenne (mukailtu lähteestä Roslagsvatten Företagspresentation) Österåkersin kunta 43,9% Vaxholmin kunta 12,6% Knivstan kunta 11,5% Danderydin kunta 0,6% Roslagsvatten Österåkersvatten KF Österåker Vaxholmsvatten KF Vaxholm Knivstavatten KF Knivsta Vallentunavatten KF Vallentuna Ekerövatten KF Ekerö Täbyn kunta 1,1% Vallentunan kunta 16,7% Ekerön kunta 13,6% Emoyhtiö: politiikka, henkilöstö, prosessit taloudellinen kirjanpito Tytäryhtiöt: rakentaminen, taksat, vesihuollon yleiset määräykset, jätesuunnitelma, investoinnit, rahoitus Kunnat: Omistajat KF=osuuskuntaliitto Roslagsvatten 8 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Ulkomaalaisten vesihuoltolaitosedustajien haastattelut osoittivat, että vesihuoltolaitosten yhdistyminen voi tapahtua vaiheittain, ja että tämä on varsinkin laajemmissa laitoksissa suositeltavaakin
Monia hyväksi todettuja malleja on jo kehitetty ja organisointia voidaan viedä eteenpäin myös vaiheittain. Analyysin tarkemmat tulokset tullaan esittämään hankkeen loppuraportissa. Henttonen, K., 2022. 9 Vesitalous 3/2023 VESIHUOLTO. Vesihuoltolaitosten henkilöstöselvitys 2022. investointien oikea-aikaisuutta ja tarkoituksenmukaista kohdentamista ja on lisännyt investointimääriä kaikilla haastatelluilla laitoksilla. Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 80. 2020; Narikka ym. Vesihuollon organisointiselvityksessä arvioitiin konsultin ja ohjausryhmän asiantuntijatiedon sekä hankkeen aikana järjestetyn työpajan tulosten perusteella vesihuoltolaitoksen koon vaikutusta vesihuollon tehtävien hoitamiseen. Ammattihenkilöstön (asennustyöt, rakentaminen sekä käyttö ja kunnossapito) osuus on vastaavasti selvästi pienempi pienillä laitoksilla. Vesihuollon investointitarpeet vuoteen 2040. Kuulas, A., Renko, T. toimintavarmuuden parantuminen edellä mainittujen tekijöiden lisäksi esim. & Kuivamäki, R., 2020. Pienillä laitoksilla hallintohenkilöstön osuus on yli kaksinkertainen keskisuuriin ja isoihin laitoksiin verrattuna. Vesihuoltolaitoksista noin 42 prosentilla on ollut vaikeuksia rekrytoida uutta henkilöstöä ja vaikeuksien on tunnistettu lisääntyvän tulevaisuudessa. & Vahala, R., 2018. Hankkeen aikana haastatellut organisaatiot: 6 HS-Vesi 6 Vesikolmio Oy 6 Lempäälän Vesi Oy ja Vesilahden kunta 6 Alva-yhtiöt 6 HSY, Espoon kaupunki ja Helsingin kaupunki 6 Kuopion Vesi Oy 6 Roslagsvatten, Ruotsi 6 DANVA – Danish Water and Wastewater Association, Tanska 6 EVEL – Estonian Waterworks Association, Viro 6 De Watergroep, Belgia 6 Vitens, Hollanti 6 Scottish Water, Skotlanti Kirjallisuus Berninger, K., Laakso, T., Paatela, H., Virta, S., Rautiainen, J., Virtanen, R., Tynkkynen, O. (mm. Berninger ym. Isommille organisaatioille pystyttiin tunnistamaan hankkeen aikana haastatteluiden perusteella lukuisia etuja, kuten edellytykset kehittää ja suunnitella toimintaa pitkällä aikavälillä, mikä edistää mm. Kyselyvastausten jakauma vastasi melko hyvin VVY:n jäsenistön kokojakaumaa, mutta pienimpiä laitoksia on jäsenistössä vähän. Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 75. Tulevaisuuden kestävä vesihuolto – ennakointi, ohjaus ja järjestäminen. Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 63. Piila, N., Dubovik, M. Vesihuollon talouden nykytila ja tulevaisuus. 2022; Henttonen 2022). Vastuu vesihuollon keskittämisen toimenpiteistä on lainsäädännön mukaan ensisijaisesti kunnilla, mutta asiaa tulee edistää vahvasti myös viranomaisten, lainsäädännönvalmistelun ja kaikkien alalla toimivien voimin. Henkilöstön riittävyyden kannalta kriittisiksi tekijöiksi muodostuvat etenkin varallaolon järjestäminen sekä harvinaisempien häiriötilanteiden asianmukainen hoitaminen. Pienempien vesihuoltolaitosten resurssien kasvattaminen on välttämätöntä, jotta vesihuollon toimintavarmuus ja taloudelliset toimintaedellytykset voidaan turvata. riittävän henkilöstömäärän, erityisosaamisen kehittymisen sekä kustannustehokkuuden myötä, joka on mahdollistanut toimintavarmuuteen ja toiminnan laadun parantamiseen panostamisen. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksena pienten laitosten taloudellinen kannattavuus tulee muodostumaan entistä suuremmaksi haasteeksi ja niistä selviytyminen tulee nykyisellä vesihuoltorakenteella edellyttämään merkittäviä maksukorotuksia. Narikka, M., Viitanen, S., Kuivamäki, R. suurempiin kaupunkeihin. Vaikka alan haasteet on tunnistettu, toistaiseksi merkittäviä kehitysaskelia ei ole toteutettu. & Kuulas, A., 2022. Hankkeen johtopäätöksiä Vesihuoltolaitoksen toimintaympäristö ja historia vaikuttavat siihen, mikä on kullekin alueelle sopivin vesihuolto-organisaation malli. Muita tunnistettuja etuja ovat mm. VVY:n henkilöstöselvityksen (2022) kysely osoitti vesihuoltolaitosten toimivan pienellä henkilöstömäärällä, sillä vastanneiden VVY:n jäsenlaitosten henkilöstömäärän mediaani on 6,5 henkilöä. 2018; Kuulas ym. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 56/2018
Oppaassa esitetyt käytännöt soveltuvat kuitenkin kaikkeen omaisuuteen. Tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi suorituskyvyn parantamiseen vuotovesiä vähentämällä tai asiakastyytyväisyyden parantamiseen tiedottamista parantamalla. Jotta nämä tavoitteet toteutuisivat, täytyy omaisuudesta kerätä tietoa, jota analysoimalla voidaan tehdä omaisuuteen liittyviä päätöksiä. Vesihuoltolaitosten verkostoomaisuudenhallinnan toteutusoppaaseen on kerätty alan parhaita käytäntöjä Verkosto-omaisuudenhallinnan toteutusopas keskittyy omaisuudenhallinnan käytännön toimiin tavoitteiden asettelua ja henkilöstön sitouttamista unohtamatta. Omaisuudenhallinnan voidaan todeta olevan myös halutun palvelutason tarjoamista siten, että omaisuuden elinkaarikustannukset sekä omaisuuden tuottamat hyödyt optimoidaan. Omaisuudenhallinnan kokonaisuus koostuu pääosin sellaisista työtehtävistä, joita laitoksilla on tehty jo vuosia. Systemaattisempaa omaisuudenhallintaa aloitettaessa on tärkeää käydä läpi nykyJAANA PULKKINEN tiimipäällikkö, Sweco Finland Oy jaana.pulkkinen@sweco.fi PEKKA CRABOL (ent. Vesihuoltolaitosten verkosto-omaisuudenhallinnan toteutusoppaaseen on kerätty suomalaisilta vesilaitoksilta 15 konkreettista case-esimerkkiä omaisuudenhallinnan parhaiksi havaituista käytännöistä. Kaikkien laitosten ei ole tarpeen toimia juuri samalla tavalla vaan esimerkeistä voi ammentaa vinkkejä omien toimintamallien kehittämiseen. Tavoitteiden määrityksessä auttaa SMART -sääntö, jolloin tavoite on konkreettinen (Specified), mitattava (Measurable), saavutettava (Attainable), tarkoituksenmukainen (Relevant) ja aikaan sidottu (Time-bound). Tärkeintä on, että jokainen laitos toteuttaa omaisuudenhallintaa omiin tavoitteisiin sekä resursseihin nojaten. Omaisuudenhallinta on jatkuva prosessi, joka edellyttää, että omaisuudesta eri vaiheissa kerätty tieto liikkuu saumattomasti prosessin mukana (Kuva 1 ). Hankkeen ohjausryhmän toiveesta pääpaino on vesihuoltoverkostoissa, koska ne muodostavat valtaosan vesilaitosten omaisuudesta ja niiden hallinta koetaan maanpäällistä laitosomaisuutta haastavammaksi. Tavoitteiden ja nykytilan määrityksen avulla hahmottuu myös tarvittavat resurssit. Omaisuudenhallinnan tärkeimpänä tavoitteena on turvata vesihuollon toimintavarmuus sekä talous (MMM 2022). 10 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Tavoitteiden asettelussa kannattaa lähteä liikkeelle toimintaympäristön tarkastelusta ja yhdistää ne laitoksen strategiaan. Artikkeli perustuu 11 vesilaitoksen ja Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston rahoittamaan oppaaseen. Toteutusopasta laadittaessa yksi selkeimmin esiin tulleista viesteistä oli, että omaisuudenhallinnalle tulee asettaa laitoskohtaisia konkreettisia tavoitteita. Raukola) suunnittelupäällikkö, Sweco Finland Oy pekka.crabol@sweco.fi Kirjoittajat työskentelevät asiantuntijoina Sweco Finland Oy:ssä Vesihuollon omaisuudenhallinta -tiimissä. M itä omaisuudenhallinnalla varsinaisesti tavoitellaan. Tiedonja tietovirtojen hallinta on oleellinen osa omaisuudenhallintaa
Kaiken tämän taustalla on tietenkin konkreettinen omaisuus. Omaisuudenhallinnan prosessi (Crabol ym. Toimintamallit kannattaa dokumentoida, jolloin niiden jatkuvuus ja yhteneväisyys varmentuvat. Omaisuudesta on kerrytettävä tietoa koko sen elinkaaren ajalta, eli omaisuustiedon on lisäännyttävä omaisuuden vanhetessa (Laakso ym. 2021). 11 Vesitalous 3/2023 VESIHUOLTO. tilaa ja pohtia, mitkä laitoksen toimintamalleista tukevat omaisuudenhallinnalle asetettuja tavoitteita ja kuinka hyvin nykyinen omaisuus vastaa näihin tavoitteisiin. Omaisuudenhallintasuunnitelma ei itsessään ole ratkaisu omaisuudenhallinnan haasteisiin vaan kokonaisuuden hahmottamisen ja hallinnan apuväline. Tieto omaisuudesta on omaisuudenhallinnan perusta. Edellä on esitetty lähtökohtia systemaattisen omaisuudenhallintatyön aloittamiselle. Dokumentiksi soveltuu hyvin omaisuudenhallintasuunnitelma, johon kuvataan toimenpiteet, joilla omaisuudenhallinnan tavoitteet saavutetaan. Nykyisten hyvien toimintamallien rinnalle voidaan tuoda täydentäviä, uusia prosesseja. Omaisuudenhallinta on mahdotonta, jos ei tiedetä, mitä omistetaan, missä omaisuus sijaitsee ja millaisessa kunnossa omaisuus on. 2023). Seuraavan kuuden asian avulla voi tarkastaa, kerätäänkö omaisuudesta riittävästi tietoja: •mitä omistetaan ja missä omaisuus sijaitsee (paikkatieto) •omaisuuden priorisointi ja kriittisyys •millaisessa kunnossa omaisuus on •omaisuuden oletettu käyttöikä •omaisuuden arvo •toteutuneet kunnossapitotapahtumat Verkostotietoa tarkastellessa on ensisijaisen tärkeää sijoittaa omaisuus paikkatietomuodossa kartalle ja täydentää ominaisuustietoja samaan karttaan. Toteutusoppaassa on esitelty ISO 24516 standardia mukaillen, mitkä ovat verkostojen kannalta tärkeimpiä tallennettavia tietoja. Tietojen tallentamisesta ja päivittämisestä tulee luoda jatkuva, yhtenäiset toimintatavat omaava prosessi, jotta verkostotiedot pysyvät vertailukelpoisina ja ajan tasalla. Kuva 1. Käytännössä kyse on verkkotietojärjestelmästä, jolla ylläpidetään ja hallitaan verkostoa koskevaa tietoa
Ne omaisuuserät, joiden kuntotieto on selvillä, voidaan luokitella erilaisiin kuntoluokkiin ja kasvattaa näin todellista tietoisuutta omaisuuden kunnosta. Jälleenhankinta-arvon määrityksessä auttaa toteutuneiden hankkeiden urakkahintojen tarkastelu. Mikäli vanhan verkoston poisto on sisällytetty saneerausurakkaan, voidaan verkoston todellisia elinkaarikustannuksia arvioida kohtalaisen tarkasti jälleenhankintaarvon avulla, kunhan suunnitteluvaiheen kustannuksetkin huomioidaan. Omaisuuden priorisoinnin apukysymykset ovat esitetty ohessa (Kuva 2 ). Kustannusten arviointia helpottaa, jos omaisuudelle on määritetty jälleenhankinta-arvo, jolla tarkoitetaan arvioitavan omaisuuserän todennäköisiä rakennuskustannuksia, jos omaisuus rakennettaisiin uudelleen samalle paikalle (Paavilainen 2019). Omaisuuden priorisoinnin apukysymykset (Vesihuoltolaitosten verkosto-omaisuudenhallinnan toteutusopas 2023). Ne omaisuuserät, joiden kunnosta ei ole tietoa, kasvattavat laitoksen selvilläolovelkaa. Käyttöiän voi määrittää esimerkiksi putkimateriaalija rakennusvuosikymmenkohtaisesti, jolloin saadaan tarkennettua saneeraustarpeen aikataulua. Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n Jarno Laine esitteli Vesitalouslehdessä 3/2021 selvilläolovelan käsitteen, mikä kuvaa hyvin kuntotiedon tärkeyttä. Todellisen käyttöiän selvittämisessä auttaa omaisuuden kunnon tutkiminen. Todellisen kuntotiedon avulla voidaan esimerkiksi tarkentaa omaisuuden jäljellä olevaa käyttöikää, jota kannattaa hyödyntää arvioitaessa verkoston eri osien saneerausaikataulua. Yleisimmin korkea prioriteetti asetetaan esimerkiksi omaisuudelle, jonka merkitys vesihuoltolaitoksen toiminnalle on kriittinen, ja joka ei ole helposti korvattavissa esimerkiksi varajärjestelmän avulla, tai jonka käyttöikä on lyhyt. Omaisuuden priorisointi on välttämätöntä, koska rajallisten resurssien takia toimenpiteitä ei voida toteuttaa kaikelle omaisuudelle samaan aikaan. Saneerausten toteutusaikatauluun vaikuttaa olennaisesti laitoksen talous ja kunkin saneerauskohteen kustannusarviot. Kuva 3. Omaisuuden tilan, eli kunnon tutkiminen on tärkeä osa ennakoivaa kunnossapitoa. Omaisuuden priorisointia tulisi tehdä käsikädessä riskienhallinnan kanssa. Omaisuuden kuntotietoa voidaan selvittää maastossa tehtävin tutkimuksin sekä dataan perustuvien analyysien avulla. 2023) 12 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Kuva 2. Vesihuoltoverkoston elinkaarikustannukset muodostuvat pääasiassa verkoston suunnitteluja hankintavaiheessa (Kuva 3 ). Vesihuoltoverkoston elinkaarikustannusten muodostuminen elinkaaren eri vaiheissa (United Nation 2022 mukaillen Crabol ym
Ennakoitavuudella pyritään myös parantamaan mahdollisuutta kattaa kulut tuloilla sekä määritellä maksumuutosten tarvetta. Kuvassa 4 on esitetty talouden, tietojärjestelmien ja omaisuuden muodostamaa omaisuudenhallinnan kokonaisuutta. Systemaattisella omaisuudenhallinnalla pyritään parantamaan ennakoitavuutta ja vähentämään äkillisten ja yllättävien kuluerien muodostumista. Toteutusopasta laadittaessa laitoksilta tiedusteltiin tiedonhallintaan ja kyberturvaan liittyviä asioita ja todettiin, että oman henkilöstön osaaminen keskittyy pitkälti vesihuollon substanssiosaamiseen, jolloin IT-osaaminen pyritään hankkimaan esimerkiksi kunnan IT-osastolta. 13 Vesitalous 3/2023 VESIHUOLTO. Kuva 4. Vesihuoltolaitoksilla on kuitenkin tärkeää muistaa, että viime kädessä tietoturvasta vastaa laitoksen johto eikä tietoturvaa voi täysin ulkoistaa (Kyberturvallisuuskeskus 2020). Hyvä tiedonhallinta mahdollistaa tiedolla johtamisen, johon omaisuudenhallinnallakin tähdätään. Tietoja kyberturvan huomiointi tulisi olla luonnollinen osa laitoksen toimintaa. Jotta kaikki tarvittava tieto olisi niiden toimijoiden saatavilla, jotka tietoa tarvitsevat, muttei niiden käsissä, joille tieto ei kuulu, on kiinnitettävä huomiota tietoja kyberturvaan. Usein esimerkiksi ennakoitavat kunnossapitotyöt ovat edullisempia kuin äkilliset hätätyöt. Talous omaisuudenhallinnan osana (Vesihuoltolaitosten verkosto-omaisuudenhallinnan toteutusopas 2023). Vesihuoltolaitoksen talous linkittyy vahvasti omaisuudenhallintaan. Edellä on tehty karkea katsaus, mistä kaikesta hyvä omaisuustieto koostuu
Maaja metsätalousministeriö & Sweco. Vesihuoltoverkoston mittaus ja dokumentointi. Helsinki Kyberturvallisuuskeskus. Omaisuudenhallintasuunnitelmaan tulisi sisällyttää pitkän aikavälin suunnitelmat omaisuuden kunnon tutkimisesta ja kunnossapidosta, saneerausja uusinvestoinneista sekä taloudesta. Suomen Vesilaitosyhdistys ry. Suomen Vesilaitosyhdistys ry. Helsinki. Vesihuoltolaitoksen omaisuudenhallinnan käsikirja. Koska omaisuudenhallinta on jatkuva prosessi, on suunnitelmia tarpeen päivittää muutaman vuoden välein. Lisäksi on tarpeen huomioida tiedon ja tietovirtojen hallintatavat. Saatavissa: https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/toimintamme/saantely-ja-valvonta/tietoturva Laakso, T., Hell, K., Malmlund, J., Sivonen, K. Ehdotukset vesihuoltolain talouden valvonnan tehostamiseksi – visioryhmän raportti. Suomen Vesilaitosyhdistys ry. 2020. 14 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. United Nations. Tietoturva. 2021. Managing Infrastructure Assets for Sustainable Development: A handbook for local and national governments (New York, United Nations). Kirjallisuus Crabol, P., Pulkkinen, J., Savolainen, T., Huttunen, J., Lepistö, J. Kuvassa 5 on esitetty Vesihuoltolaitoksen omaisuudenhallinnan käsikirjaan (Paavilainen 2019) pohjautuva esimerkki omaisuudenhallintasuunnitelman rakenteesta. Vesihuoltolaitosten verkosto-omaisuudenhallinnan toteutusopas. Paavilainen, J. Omaisuudenhallinnan avainroolissa on laitoksen henkilöstö, joka toteuttaa niitä toimenpiteitä, joita omaisuudenhallintasuunnitelmassa on kuvattu. & Ryynänen, A., 2023. Kuva 5. Omaisuudenhallintatyössä auttavat suunnitelmallisuus, tavoitteiden asettaminen, toteutumisen seuranta sekä pitkäjänteisyys. 2022. Omaisuudenhallintasuunnitelma laaditaan auttamaan tämän kokonaisuuden hallinnassa. & Laukkanen, J., 2021. 2019. Omaisuudenhallintasuunnitelman rakenne (Vesihuoltolaitosten verkosto-omaisuudenhallinnan toteutusopas 2023). Kansallinen vesihuoltouudistus. Helsinki
Talousveden tuotantokapasiteetti kasvatettiin 54 000 m³ vuorokaudessa. Erillishankintoina toteutettiin muun muassa raakaveden imuputki, flotaatio, teollisuusautomaatio sekä muutamat laitteet kuten UV-desinfiointi. 16 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Hanke eteni tarveselvityksen, esisuunnittelun ja yleissuunnittelun kautta toteutukseen vuosina 2010–2018 (Kuva 2 ). Kaupinojan laitoksen sijainti vesijohtoverkostossa on edullinen, koska se on lähellä suuria vedenkulutusalueita, sen läheisyydessä on suuri vesitorni ja Kaupinojalta on helppo rakentaa uusia runkoyhteyksiä länteen ja itään vesistön alitse. Tästä syystä hankkeesta päädyttiin laatimaan loppuraportti, johon koottiin keskeisiä havaintoja, kehitystarpeita ja opittuja asioita suuren vesilaitoksen rakennuttamisesta. Keskeisiä havaintoja ja kehitystarpeita saneeraushankkeesta Kaupinojan saneerausja laajennushankkeen aikataulu piteni noin 5 vuodella ja kustannukset nousivat noin kolmanneksella, minkä lisäksi hankkeeseen osallistuneet tahot vaihtuivat useista tekijöistä johtuen. Hankkeessa tehtiin laajaa yhteistyötä Tampereen Sähkölaitos Oy:n kanssa vuosina 2012–2017. Toteutus tapahtui kokonaisvastuurakentamisena (KVR-urakkana), jossa urakoitsija huolehti pääja aliurakoiden lisäksi suunnittelusta ja hankkeen kokonaiskoordinoinnista. Vuoden 2021 lopussa Kaupinojan laitoksella saavutettiin sadan prosentin tuotantokapasiteetti ja laitosta on käytetty Ruskon laitoksen rinnalla vuoden 2022 alusta lukien. KVR-vaiheen kokonaiskustannukset olivat 24 miljoonaa euroa, KOSLSvaiheen kustannukset 4,6 miljoonaa euroa ja erillishankintojen kustannukset molemmissa vaiheissa yhteensä 4,6 miljoonaa euroa. Hankkeessa tehtiin laajaa yhteistyötä Tampereen Sähkölaitos Oy:n kanssa vuosina 2012-2017, jolloin pintavesilaitoksen viereen rakennettiin kaukojäädytyslaitos ja laitoksille yhteinen imuputki Näsijärvestä. Kuva 2. Saneerausja laajennushankkeen eteneminen ja kustannukset Kaupinojan pintavesilaitoksen saneerausja laajennushanke toteutettiin vuosina 2010–2022. Kaupinojan pintavesilaitoksen viereen rakennettiin tuolloin kaukojäädytyslaitos ja niille yhteinen raakaveden imuputki Näsijärvestä. Hankkeen kustannuksista 89 % kohdistui urakointiin. Hankkeen kokonaiskustannukset vuosilta 2010–2022 olivat 33,2 miljoonaa euroa (alv 0%). Lopuilla 11 % hankittiin suunnittelu-, asiantuntijaja valvontapalveluita sekä tarvikkeita. Kaupinojan pintavesilaitoksen saneeraushankkeen (2010 – 2022) vaiheet ja aikataulu. Kun KVR-urakassa ei saavutettu kaikkia asetettuja tavoitteita, käynnistettiin jatkoprojekti Kaupinojan saneerauksen loppuun saattamiseksi (KOSLS). Lisäksi veden pH:ta ja alkaliniteettia säädetään. Siinä edettiin perinteisemmin yleisja toteutussuunnittelun kautta rakentamiseen kokonaisurakkamuodossa vuosina 2018–2021. suodatuksen (Filtralite+kalkkikivi, aktiivihiili), kemiallisen desinfioinnin ja UV-desinfioinnin
Erimielisyyksien ratkaisu ja kiistojen sopiminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on erittäin tärkeää aikataulun toteutumisen kannalta. Alla on joitakin nostoja kehitystarpeista. Vuoden 2012 suunnitteluvaihe oli työmäärältään kaikkein laajin, mutta sille oli varattu lyhyempi aika kuin muille suunnitteluvaiheille. Muutosten hallinta ja niihin liittyvät toimintatavat tulee sopia. tiedonkulusta, lähtötietojen riittävyydestä, urakoiden yhteensovittamisesta ja riskienhallinnan suunnittelusta oikea-aikaisesti. Tästä tavoitteesta onnistuttiin viestimään kautta linjan melko johdonmukaisesti. Koko loppuraportti on luettavissa Tampereen kaupungin verkkosivuilta (Tampereen Vesi 2022). Hankkeen johtaminen Hankkeen johtamiseen liittyvät resurssit ja toimintatavat korostuvat, mitä suuremmasta ja monimutkaisemmasta saneeraushankkeesta on kysymys. Vesihuoltoalalla on jo pidemmän aikaa tehty riskienarviointia vedentuotantoon liittyen, mutta rakennushankkeiden riskienhallinta on uudempi konsepti. Tavoitteiden asettelu ja muutosten hallinta Hankkeen tavoitteet tulee alussa määritellä huolellisesti ja selkeästi, jotta tilaaja ja tilaajan projektipäällikkö voivat ohjata muita kohti sitä. Tilaajan ja tilaajan projektipäällikön tulee huolehtia esim. Suunnittelun yhteydessä 2010-luvun alkuvuosina hankkeen riskejä ei arvioitu. Toisaalta KOSLSurakkavaiheessa aikaa oli varattu paremmin ja aikataulussa pysyttiin yllätyksistä ja muutoksista huolimatta. Kaupinojan saneeraushankkeessa laitoksen kapasiteettitavoite muuttui suunnittelun alkuvuosina, mutta muutokset ja niihin johtaneet syyt dokumentoitiin puutteellisesti. Mahdolliset muutokset ja niiden perustelut tulee dokumentoida huolella ja niistä tulee viestiä kaikille osapuolille. KVR-urakan riskejä arvioitiin, Afry, 1/3 vaaka 17 Vesitalous 3/2023 VESIHUOLTO. KVR-urakassa laadittiin aikataulusta työversiot mukaan lukien ainakin 27 revisiota. Vesihuollon toimintavarmuuden takia Kaupinojan laitoksen tuli olla tietyllä kapasiteetilla varalaitosvalmiudessa saneerausurakan aikana. Hankkeesta saadut kokemukset vahvistivat kuitenkin vesihuoltoalalla yleisesti tunnetun seikan, että vanhan saneeraaminen on usein haastavampaa kuin uuden rakentaminen. Havaintojen perustella keskeisimmät rakennuttamisen kehitystarpeet liittyvät tavoitteiden asetteluun ja muutosten hallintaan, resursointiin, valvontaan, projektin johtamiseen, päätöksentekoon ja aikataulutukseen sekä hankintoihin, sopimuksiin ja rajapintoihin. Kaupinojan hankkeen aikatauluun vaikutti tavoitteiden muuttumisen lisäksi myös yhteistyötahojen määrän kasvu. Imuputkiurakan myöhästyminen vaativien olosuhteiden ja monen toimijan välisen tiedonkulun haasteiden vuoksi viivästytti rakennustöitä yli puoli vuotta. Kaupinojan saneeraushankkeessa asia näkyi selkeänä kehityskaarena. Saneerauksen suuremmat riskit, kuten kymmeniä vuosia vanhat ja puutteelliset dokumentit, vanhojen rakenteiden ja tekniikan kunto sekä rakentamisen vaiheistamistarve, johtavat usein ennakoitua pidempään ja enemmän muutoksia sisältävään toteutusaikatauluun. Samoin urakkadokumentteihin jäi tulkinnanvaraisuutta tältä osin, mikä vaikeutti keskustelua siitä, saavutettiinko tavoitteet vai ei
KVR-urakassa jouduttiin sopimusten hajautuksen ja rajapintojen kanssa erimielisyyksiin, mutta ei KOSLSvaihekaan ongelmaton ollut. Imuputken rakennusalueesta Näsijärven pohjassa tehtiin kaksi laajaa pohjatutkimusta, joista tieto ei kuitenkaan liikkunut imuputkiurakassa ja viivettä syntyi imuputken pään siirtämisestä. 18 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. •Hankkeen epävarmuustekijät tulee pyrkiä tunnistamaan etukäteen. Kaupinojan pintavesilaitoksen saneerauksen loppuraportti. Suorassa sopimussuhteessa tilaajan voi olla helpompi vaikuttaa toimituksen sisältöön. Yhteensovitus ja rajapinnat on suunniteltava etukäteen ja määriteltävä tarkkaan kaikkiin sopimuksiin. Esim. Sopimusten hajauttaminen, ketjuttaminen ja erillishankinnat on syytä harkita huolella. Saatavissa: http://intra-tampere.cloudnc.fi/fi-FI/ Toimielimet/Tampereen_Vesi_Liikelaitoksen_johtokunta/ Kokous_2482022. Toisinaan taas lähtötiedot hankittiin hyvissä ajoin, mutta niiden hyödyntäminen ei onnistunut. KVR-hankinnan suurin puute oli neuvottelumenettelyn jääminen vajaaksi, kun kaikkia yksityiskohtia ei tarkistettu ajoissa. urakoiden jakamisesta ja urakkarajapinnoista johtuen nämä puutteet pääsivät aiheuttamaan vahinkoa hankkeelle. •Muutosten hallinta ja niihin liittyvät toimintatavat tulee sopia. •Hankkeelle tulee varmistaa riittävät resurssit sekä sopia johtamisen, yhteistyön ja tiedonkulun toimintatavoista osapuolten kesken. oikea päätös tehtiin siinä, että konsortiot sallittiin kilpailussa, sillä muutoin kilpailu olisi ollut hyvin vähäistä. Samoin KVR-urakan hankinta haluttiin tehdä laatupainotteisena, mutta käytännössä laadun merkitys jäi pieneksi hankintayksikön ohjeistuksen takia. Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunnan kokous 24.8.2022. Pääurakkaan alistetuilla sivu-urakoilla ja erillishankinnoilla yhteensovitus, koordinointi, aikataulutus ja kustannusvaikutukset ovat tilaajan kannalta yksinkertaisempia. Kokemusten ja tiedon jakaminen hyödyttää tulevaa toimintaa Suuriin laitosrakentamisen hankkeisiin liittyy erilaisia epävarmuustekijöitä, joiden vaikutukset selviävät usein vasta rakennushankkeen edetessä. Muutokset ja niiden perustelut tulee dokumentoida huolella ja viestiä kaikille osapuolille. •Sopimusten hajauttaminen, ketjuttaminen ja erillishankinnat on syytä harkita huolella. Yhteensovitus ja rajapinnat on suunniteltava etukäteen ja määriteltävä tarkkaan kaikkiin sopimuksiin. Sopimusten tekeminen oikeaan aikaan ja niiden määrän hallinta nousivat suureen rooliin Kaupinojan hankkeessa. Vaikka kaukojäähdytyslaitos rakentui nopeasti, niin Kaupinojan KVR-urakoitsija sai oman työnsä valmiiksi vuotta aikaisemmin, jolloin pihatyöt jouduttiin irrottamaan KVR-urakasta ja siirtämään kaukojäähdytyslaitoksen urakkaan. Kirjallisuus Tampereen Vesi (2022). Laitoshankkeissa kannattaa kiinnittää huomiota etenkin seuraaviin asioihin: •Hankkeen tavoitteet tulee alussa määritellä huolellisesti ja dokumentoida selkeästi. Tampereen Sähkölaitos Oy:n kaukojäähdytyslaitoksen tuleminen samalle tontille oli harkittu muutos, joka kuitenkin vaikutti merkittävästi suunnitteluun, aikatauluihin ja urakoiden yhteensovittamiseen. mutta vasta KOSLS-vaiheessa riskienhallinnan suunnittelu oli kokonaisvaltaista ja ennakoivaa. Oikean sopimisja hankintatavan valitseminen ja aikatauluttaminen vaatii harkintaa ja laajojen kokonaisuuksien hallintaa. KVR-urakka hankittiin neuvottelumenettelyllä, jossa koettiin osittaista onnistumista. Kaupinojan saneerauksen yleisja toteutussuunnittelu hankittiin kokonaishinnalla, mikä jälkikäteen ajatellen ei ollut sopivin palkkiomuoto hankkeen tavoitteiden muuttuessa kesken suunnittelun. Riskienhallinnan suunnittelusta sekä korjaavista toimenpiteistä tulee huolehtia oikea-aikaisesti. Mm. Tilaajan onkin hyvä varata riittävästi aikaa ja resursseja hankintoihin sekä kehittää laitoshankkeisiin liittyvää hankintaosaamista. Hankkeen alkuvuosina sopimuksia hajautettiin enemmän ja erillishankintoja tehtiin useita. Kaupinojan pintavesilaitoksen saneerausja laajennushankkeen loppuraportti pyrkii osaltaan lisäämään tietoa vesilaitosten rakennuttamisen haasteista. Kaupinojan saneerauksessa lähtötiedot raakaveden laadusta ja etenkin sen käyttäytymisestä kemiallisessa käsittelyssä osoittautuivat puutteellisiksi. KOSLS-vaiheen pääurakka kilpailutettiin rajoitetulla menettelyllä, mutta hyvästä pohjatyöstä huolimatta vain yksi urakoitsija jätti tarjouksen. Hankinnat, sopimukset ja rajapinnat Suunnittelun ja toteutuksen hankintatapa ja sopimukset voivat vaikuttaa merkittävästi rakennushankkeen onnistumiseen
Kustannuksiin sisältyy yhteensä 20 km tunnelilouhintaa, josta pääosan muodostavat laitoksen tuloja poistotunneli. Laitoksen kasvihuonekaasupäästöjä seurataan poistoilmapiipussa olevalla jatkuvatoimisella mittauksella. Päätös jätevedenpuhdistamon sijoittamisesta Blominmäkeen tehtiin Espoon kaupunginvaltuuston toimesta vuonna 2009 ja puhdistamon toteutussuunnittelu ja rakentaminen tapahtuivat 2014–2023. K alliotiloihin louhittu Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo on mitoitettu käsittelemään 500 000 asukkaan jätevedet ja sen mitoitus perustuu vuoden 2040 ennustettuun kuormitukseen. Blominmäen jätevedenpuhdistamon käynnistys Ensimmäisen viemärikäännön veden ohjauskourua hitsataan. Kustannukset olivat noin 510 M euroa. ANNA KUOKKANEN projektipäällikkö Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY anna.kuokkanen@hsy.fi JUKKA YLI-KUIVILA hankepäällikkö Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY KARI REINIKAINEN yksikön päällikkö, projektijohtaja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Blominmäen kalliopuhdistamo Espoossa on Suomen toiseksi suurin jätevedenpuhdistamo, joka korvasi käyttöikänsä päähän tulleen Suomenojan jätevedenpuhdistamon vuodenvaihteessa 2022–2023. Puhdistustulos on alkuvaiheen kokonaistypenpoistoastetta lukuun ottamatta pysynyt kuitenkin hyvänä. Käsitelty jätevesi voidaan hygienisoida UV-valolla jatkuvasti, uimakaudella tai poikkeustilanteissa. Pitkällisistä valmistelusta ja testauksista huolimatta jätevesien käsittelyn ensimmäiset kuukaudet ovat olleet haastavaa ja intensiivistä ongelmien ratkomista. Blominmäen jätevedenpuhdistamo on kuusilinjainen aktiivilietelaitos, jossa on jälkikäsittelynä sekä denitrifikaatiosuodatus että kemikalointi ja kiekkosuodatus. Esiselkeytystä ohitetaan osittain lisähiilen tarpeen vähentämiseksi. Aktiivilieteprosessilla on yhteinen palautuslietekierto ja ilmastusja jälkiselkeytyslinjoja voidaan käyttää toisistaan riippumattomasti. 19 Vesitalous 3/2023 VESIHUOLTO
> 95 % < 8 mg/. Lisäksi urakoitsija suoritti kaikille laitteille omat toimintatestit ennen varsinaisia prosessiyksiköiden toimintakokeita eli SAT-testejä (site acceptance test). > 85 % Prosessikaavio. Jätevesien kääntöä edelsi runsas testaaminen, joka sisälsi aikaisemmin suoritetun automaatiojärjestelmän FAT-testauksen (factory acceptance test) käyttäen syötettyjä arvoja, prosessialtaiden ja putkien vedenja paineenpitävyyden testejä sekä laitteiden kenttätestauksia. Merkittävässä roolissa laitoksen energiataseessa on lämmön talteenotto useasta kohtaa prosessia ja lämpöakkuna toimiva 5 000 m³ katettu ja eristetty vesiallas. > 96 % Kokonaistyppi > 80 % < 5 mg/. 20 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. > 90 % COD Cr < 75 mg/. Lupamääräys HSY:n tavoite BOD 7ATU < 10 mg/. > 96 % < 0,20 mg/. Vesitestejä suoritettiin käyttäen tulotunnelin ja laitoksen kallion suotovesiä, jotka kerättiin erillisten saostusaltaiden kautta prosessialtaisiin, sekä Suomenojan käsiteltyä jätevettä. > 96 % Kokonaisfosfori < 0,25 mg/. Valmistautuminen jätevesien kääntöön Puhdistamon käynnistyksen lähtökohtana oli, että viemäröintialueen jätevedet käännetään Blominmäkeen kolmessa osassa, ja ensimmäisen käännön tapahtuessa laitoksella tulee olla käytössä esikäsittely, eli välppäys, hiekanerotus ja esiselkeytys, riittävä biologinen kapasiteetti aktiivilieteprosessissa ja mädätyksessä, kiekkosuodatus, lietteen kuivaus, prosessikemikaalit, lämpöverkostot sekä prosessitilojen ilmanvaihtojärjestelmät. Jotta mädätyksessä olisi riittävä kapasiteetti, kun jäteveden käsittely alkaa, kaksi neljästä 6 300 m³ mädättämöstä lämmitettiin 37 °C lämpötilaan, niiden vedenpintaa laskettiin ja siemenlietteeksi tuotiin säiliöautoilla mädätettä Suomenojalta yhteensä 1 300 m³, eli 10 % tilavuuYmpäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset ja suunnittelun lähtökohtana olleet puhdistustavoitteet: enimmäispitoisuus ja vähimmäisreduktio. Mahdollisimman pian tämän jälkeen käynnistettäviä prosessin osia olisivat denitrifikaatiosuodatus ja energiantuotanto biokaasusta. Liete mädätetään neljässä mädätysreaktorissa ja biokaasusta tuotetaan sähköja lämpöenergiaa kaasumoottoreilla ja -kattiloilla. Sähköenergiaa tuotetaan myös aurinkopaneeleilla, kaasumoottorien pakokaasun lämpöä käyttävällä ORC-laitteistolla ja käsitellyn jäteveden lähtökanavassa olevalla vesiturbiinilla